TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK Ilkka Ruostetsaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK 2014. Ilkka Ruostetsaari"

Transkriptio

1 TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK 2014 Ilkka Ruostetsaari

2 OSAAMISTAVOITTEET Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt tieteelliseen ajatteluun ja tieteelliseen tekstin perussääntöihin kirjoittamisen lajityyppinä. Opiskelija on tarkastellut tieteellistä kirjoittamista prosessina, tutkimusraportin rakenteellisia ominaispiirteitä, argumentointia, tieteellisen tekstin eettisiä vaatimuksia, lähdekritiikkiä sekä lähdeviitteiden roolia ja niiden merkitsemistä. Opiskelija ymmärtää mitä tieteellisyys on ja hahmottaa tutkimuksellisesta lukutaitoa ja tieteelliseen kirjoittamiseen liittyviä prosesseja. Opiskelija tuntee myös erilaisia politiikan tutkimuksessa hyödynnettäviä aineistoja. Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perussäännöt ja osaa soveltaa niitä rajattuun aineistoon.

3 KURSSIN RAKENNE JOHDANTOLUENTO 12 TUNTIA SEMINAARI 24 TUNTIA, jossa tehdään harjoitustyö pareittain. Harjoitustyöt käsitellään ryhmissä. TIEDONHANKINNAN PERUSTEET, jossa harjoitusryhmät ARVOSTELU ASTEIKOLLA 0-5 KAIKKI KURSSIN KOKOONTUMISET OVAT PAKOLLISIA (poissaolot korvattava)

4 SYKSYN AIKATAULU JOHDANTOLUENNOT: Ruostetsaari ke klo PinniA 3111) ja pe klo 9-11 (Päätalo A2A) HARJOITUKSET Ryhmä I Tiina Rättilä to 9-12, PinniA 2089 Ryhmä II Anna-Riitta Salomäki pe 9-12, PinniA 2089 Ideapapereita koskeva palauteluento perjantaina klo 9-11 Päätalo A3

5 TIEDONHANKINNAN PERUSTEET JOHDANTOLUENTO ke klo 14-15, Linna K103 HARJOITUSRYHMÄT viikoilla 39-41, Linna, pääkirjasto rh. 3022, 3. krs (max 20 opiskelijaa/ryhmä): tiistai klo 14-16, keskiviikko 14-16, torstai ja tarvittaessa perjantai Harjoitusryhmiin on ennakkoilmoittautuminen. Valitse sellainen harjoitusryhmä, johon voit osallistua jokaisella harjoituskerralla. Ilmoittautumislomake löytyy Learning2 järjestelmästä -> MUUT KURSSIT nimellä Tiedonhankinnan perusteet (pääkirjasto), ilmoittautuminen harjoitusryhmiin JKK. Mieti kurssille mennessäsi harjoitustyösi aihetta, jotta voit etsiä siihen liittyvää kirjallisuutta harjoituksissa.

6 OHEISKIRJALLISUUS Hurtig & Laitinen & Uljas-Rautio, Ajattele itse. Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus Kinnunen &Löytty, Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino Luostarinen & Väliverronen, Tekstinsyöjät. Vastapaino (eaineisto Ronkainen & Pehkonen & Lindblom & Ylänne & Paavilainen, Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro Oy Viskari, Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Tampereen yliopisto Opas kirjallisin töihin (politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma) _kirjallisiin_toihin_2012.pdf

7 KURSSIN SISÄLTÖ 1) ARKIAJATTELU VS. TIETEELLINEN AJATTELU 2) TIETEELLISEN TEKSTIN OMINAISPIIRTEET 3) TUTKIMUKSEN ETIIKKA 4) TIETEELLISEN TEKSTIN PERUSRAKENNE 5) AIHEEN VALINTA 6) TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN PROSESSINA 7) LÄHDEVIITEKÄYTÄNTÖ 8) LÄHDEKRITIIKKI 9) POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT 10) HARJOITUSTYÖ JA PALAUTE SIITÄ

8 OHJEITA IDEAPAPERIN LAATIMISEKSI Ideapaperi on suunnitelma tai käsikirjoitus, jonka pohjalta harjoitustyö laaditaan. Se on täydellisin lausein (ei ranskalaisin viivoin) kirjoitettu n. yhden liuskan mittainen teksti, jossa tulee mainita: 1) Laadittavan harjoitustyön otsikko 2) Harjoitustyön aihe/teema 3) Alustava kysymyksenasettelu. Kysymyksiä voi olla yksi tai useampia, esim. pääkysymys ja tarkentavia alakysymyksiä 4) Harjoitustyön näkökulma ( miltä kantilta tai millaisen teoreettisen ajatuksen valossa esseen aihetta aiotaan tarkastella ja tulkita) 5) Tiedonhankintasuunnitelma: A) Harjoitustyön primääriaineisto(t): mitä aineistoa tutkitaan ja tulkitaan, B) Harjoitustyön sekundääriaineisto(t): tutkimuskirjallisuus

9 OHJEITA HARJOITUSTYÖN TEKEMISEEN Rajaa näkökulma, josta käsin tarkastelet valitsemaasi teemaa Määrittele tutkimuskysymys tai esitä väite, jota tarkastelet primääriaineiston kautta Käy läpi tarvittava tutkimuskirjallisuus Problematisoi älä ota asioita annettuna, esitä lukemallesi kysymyksiä Määrittele käsitteet Argumentoi: perustele esittämäsi ajatukset ja väittämät Tekstin pituus n sivua Tekstin pitää sisältää suora lainaus, käännös ja referointi Lähdeviitteet merkittävä tekstiin

10 ESIMERKKEJÄ HARJOITUSTÖIDEN AIHEISTA

11 Perussuomalaisten sisäinen demokratia. Perussuomalaisten puoluekokous osallistuvan demokratiateorian näkökulmasta Tutkimuskysymys: onko Perussuomalaisten puoluekokouskäytäntö demokraattinen ja missä määrin puolueen jäsenet voivat vaikuttaa puolueen päätöksentekoon (taustaksi: PS poikkeaa muista suomalaisista puolueista siinä, että jäsenillä ei ole oikeutta tehdä aloitteita puoluekokouksen käsiteltäväksi; toisaalta kaikki puolueen jäsenet voivat osallistua puoluekokoukseen) Primääriaineisto: perustuslaki, puoluelaki, yhdistyslaki ja Perussuomalaisten säännöt 2009 Sekundääriaineisto: kaksi demokratiateoriaa; elitistinen demokratia ja osallistuva demokratia (viitataan muutamaan tutkimuslähteeseen, mm. klassikko Joseph Schumpeteriin ja demokratiateoriasta käytyyn nykykeskusteluun). Joitakin monografisia tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita.

12 Refleksiivinen politiikka ja uudenlainen poliittinen osallistuminen Tutkimuskysymys: kuinka Jarmo Rinne ymmärtää refleksiivisen politiikan ja kuinka poliittinen osallistuminen on politiikan henkilökohtaistumisen myötä muuttunut (esimerkkinä poliittinen kuluttaminen) Primääriaineisto: Jarmo Rinteen väitöskirja ja muita kirjoituksia Sekundääriaineisto: tutkimuskirjallisuutta siitä, miten muut tutkijat ovat tarkastelleet poliittista osallistumista ja sen

13 Palestiinalaisten ja Israelin konflikti: EU:n toiminta rauhanrakentajana Tutkimuskysymys: Miten EU on pyrkinyt ratkaisemaan palestiinalaisten ja Israelin välistä konfliktia Primääriaineisto: EU:n aiheesta tuottamat dokumentit, esimerkiksi Eurooppaneuvoston päätöslauselmat Sekundääriaineisto: EU:n ulkopolitiikkaa ja konfliktintutkimusta käsittelevät tieteelliset teokset ja artikkelit

14 Intian uusi ulkopolitiikka Tutkimuskysymys: Millaista Intian uuden pääministerin Narenda Modin harjoittama ulkopolitiikka on suhteessa Intian aiemmin harjoittamaan ulkopolitiikkaan? Primääriaineisto: Narenda Modin politiikkaa käsittelevät sanoma- ja aikakauslehdet (rajaus muutamaan ulkomaiseen lehteen) Sekundääriaineisto: Intian ulkopolitiikkaa ja sen traditioita käsittelevät tieteelliset teokset ja aikakauslehdet

15 HARJOITUSTYÖN RAKENNE Otsikko Johdanto, jossa määritellään ja perustellaan tutkimustehtävä Teoreettinen viitekehys: teemaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta, jonka pohjalta määritellään oma näkökulma Käsittelyosa (voi olla useampia lukuja) Johtopäätökset (vastaus tutkimuskysymykseen) Lähdeluettelo

16 IDEAPAPERIN JA HARJOITUSTYÖN DEADLINET Ideapaperin deadline luentojen päättymisen jälkeen maanantaina Ideapapereita koskeva palaute kaikille opiskelijoille perjantaina klo 9-11 Päätalo A3 Ohjeita yksilöllisesti myös sähköpostilla Harjoitustöiden deadline maanantaina Ideapaperit ja harjoitustyöt palautetaan pdf-muodossa Moodleen (löytyy yliopiston kotisivulta: Learning2.uta.fi (Moodle), kurssiavain: tietkirj Harjoitukset alkavat to-pe

17 TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Tieteellinen kirjoittaminen edellyttää akateemista luku- ja kirjoitustaitoa. Perusteleminen eli argumentaatio on tieteellisen kirjoittamisen ydin. Tieteelliselle kirjoittamiselle on tyypillistä sopimuksenvaraisuus ja kielellisesti vakiintuneet piirteet. Tieteen näkökulma todellisuuteen on käsitteellistävä. Oma teksti rakennetaan dialogiseksi aiemman tutkimustiedon kanssa. Pyrkimys objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen. Tieteellinen kirjoittaminen edellyttää tutkimuseettisten pelisääntöjen noudattamista.

18 ARKIARKIAJATTELUN ONGELMIA (Uusitalo 1991) EPÄLUOTETTAVAT HAVAINNOT SELEKTIIVISET HAVAINNOT LIIALLINEN YLEISTÄMINEN PUUTTEELLINEN PÄÄTTELY LYHYTJÄNTEISYYS ASIOIDEN TARKASTELU IRRALLAAN YHTEYKSISTÄÄN

19 TIETEELLISEN AJATTELUN OMINAISPIIRTEET (Uusitalo 1991) KRIITTISYYS: TIETEELLISELTÄ TIEDOLTA VAADITAAN PERUSTELUJA JULKILAUSUTTUJEN JA TOISTETTAVISSA OLEVIEN MENETELMIEN KÄYTTÖ TIEDE PYRKII JÄRJESTÄMÄÄN TULOKSENSA SYSTEMAATTISEKSI JA TALOUDELLISEKSI KOKONAISUUDEKSI ELI KOHDEILMIÖTÄÄN KUVAAVAKSI JA SELIT- TÄVÄKSI TEORIAKSI

20 TIETEEN ARVOT JA TAVOITTEET (Uusitalo 1991) TOTUUS JA KÄYTÄNNÖLLISYYS OBJEKTIIVISUUS JA LUOTETTAVUUS TALOUDELLISUUS

21 TIETEEN NORMIT (Merton 1968) ARVIOINTIPERUSTEIDEN YLEISPÄTEVYYS ELI UNIVERSALISMI TIEDON YHTEISYYS ELI KOMMUNISMI PUOLUEETTOMUUS JÄRJESTELMÄLLINEN EPÄILY

22 TIETEELLINEN TEKSTI (Mäkinen 2005) EROAA ARKI- JA PUHEKIELESTÄ ON OBJEKTIIVISTA ON RETORISTA MÄÄRITTELEE KÄSITTEET ON RAKENTEELTAAN KONVENTIONAALINEN ETENEE LOOGISESTI ON INTERTEKSTUAALISTA PERUSTUU SOPIMUKSIIN

23 TUTKIJAN EETTINEN VASTUU (Uusitalo 1991) SUURTA YLEISÖÄ JA YHTEISKUNTAA KOHTAAN TUTKIJAN JA TOIMEKSIANTAJAN SUHTEESEEN LIITTYVÄT KOHDEHENKILÖITÄ KOHTAAN (SUOSTUMUS JA ANONYMITEETTI)

24 TUTKIMUSEETTISIÄ PERIAATTEITA (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2007) 1) TOISTEN TEKSTIÄ EI SAA PLAGIOIDA 2) TUTKIJA EI SAA PLAGIOIDA ITSEÄÄN, OMIA TUTKIMUKSIAAN 3) TULOKSIA EI SAA SEPITTÄÄ, KAUNISTELLA EIKÄ YLEISTÄÄ KRITIIKITTÖMÄSTI 4) RAPORTOINTI EI SAA OLLA HARHAANJOHTAVAA TAI PUUTTEELLISTA 5) TOISTEN TUTKIJOIDEN OSUUTTA EI SAA VÄHÄTELLÄ 6) TUTKIMUKSEEN MYÖNNETTYJÄ VAROJA EI KÄYTETÄ VÄÄRIIN TARKOITUKSIIN

25 TIETEELLISEN TYÖN PERUSRAKENNE (Kniivilä ym. 2007) 1) NIMIÖLEHTI ELI KANSI 2) TIIVISTELMÄ 3) SISÄLLYSLUETTELO 4) JOHDANTO 5) TEOREETTINEN TAUSTA 6) TUTKIMUSTEHTÄVÄN JA ONGELMIEN MÄÄRITTELY 7) TUTKIMUSAINEISTON JA MENETELMIEN ESITTELY 8) KÄSITTELY- ELI ANALYYSIOSAN LUVUT 9) JOHTOPÄÄTÖKSET (TULOKSET, POHDINTA) 10) LÄHDELUETTELO 11) LIITTEET

26 NIMIÖLEHTI ELI KANSI - TUTKIELMAN NIMI - TEKIJÄ (T) - TYÖN TYYPPI (ESIM. KANDIDAATINTUTKIELMA) - TYÖN KÄSITTELYAJANKOHTA - SUORITTAMISPAIKKA (KURSSIN NIMI, YLIOPISTO, YKSIKKÖ) - TYÖN OHJAAJA JA OPPONENTTI(T)

27 LUKUJEN OTSIKOINTI 4.PÄÄOTSIKKO 51 5.PÄÄOTSIKKO Alaotsikko Alaotsikko Alaotsikko Alaotsikko 86

28 7 HYVÄÄ PÄÄTÖSTÄ TUTKIMUSTA SUUNNITELTAESSA (Hirsjärvi ym. 2007) 1) TEEN KUNNOLLISEN TYÖN KOHTUULLISESSA, SUUNNITELLUSSA AJASSA 2) EN TEE TUTKIMUKSESTANI ELINIKÄISTÄ PROJEKTIA 3) EN KUITENKAAN PIDÄ JÄÄRÄPÄISESTI KIINNI AIHEESTANI 4) YMMÄRRÄN OPINNÄYTTEEN JUURI OPINNÄYTTEEKSI, JOSSA ON AINA VAJAVUUKSIA 5) YMMÄRRÄN, ETTÄ ELÄMÄ JATKUU OPINNÄYTETYÖN JÄLKEENKIN JA ETTÄ KAIKKEA EI TARVITSE PANOSTAA TÄHÄN YHTEEN JA SAMAAN TYÖHÖN 6) VOIN JATKAA MYÖHEMMINKIN UUSISTA, KINNOSTAVISTA AIHEISTA, JOTKA VIRIÄVÄT TUTKIMUKSEN KULUESSA 7) TUTKIMUKSENI ON VAIN YKSI NÄKÖKULMA AIHEESEEN

29 AIHEEN VALINTA PELKKÄ YLEISLUONTEINEN AIHE EI VIELÄ RIITÄ TUTKIELMAN LÄHTÖKOHDAKSI, VAAN AIHEESEEN TULISI LÖYTÄÄ JOKIN JOHTOAJATUS JA NÄKÖKULMA JOHTOAJATUS ON TÄRKEÄ, KOSKA SE OHJAA KOKO MYÖHEMPÄÄ TYÖSKENTELYÄ: LÄHTEIDEN ETSINTÄÄ, TEORIAN VALINTAA, AINEISTON HANKINTAA JNE.

30 MITEN LÖYDÄN AIHEEN? AIHEEN VOI LÖYTÄÄ, SAADA, KEKSIÄ TAI SYNNYTTÄÄ MONELLA TAVALLA KRIITTINEN ASENNOITUMINEN INTUITIO TUTKIMUKSEN TULISI LÄHTEÄ LIIKKEELLE JOSTAKIN KIINNOSTUSTA HERÄTTÄVÄSTÄ ILMIÖSTÄ TAI TEHDYSTÄ HAVAINNOSTA

31 AIHEEN IDEOINTI (Hirsjärvi ym.2007) AIHEEN ETSIMISEN VOI ALOITTAA KAHDELLA TAVALLA: LÄHDETÄÄN 1) TUTUSTA AIHEPIIRISTÄ JA ETSITÄÄN TÄSMÄLLINEN AIHE SEN ALUEELTA TAI 2) VALITAAN TARKOITUKSELLISESTI AIVAN UUSI ALUE TUTKIELMAN KOHTEEKSI 1A) KÄSITYS TUTKITTAVASTA ILMIÖSTÄ ON MUODOSTUNUT LUKEMISEN JA KOULUTUKSEN POHJALTA 1B) KÄSITYS TUTKITTAVASTA ILMIÖSTÄ ON MUODOSTUNUT KOKEMUKSEN JA KÄYTÄNNÖN TYÖN PERUSTEELLA

32 HYVÄN AIHEEN KRITEERIT (Hirsjärvi ym. 2007) 1) KIINNOSTAAKO AIHE TODELLA SINUA? 2) ONKO AIHE SOPIVA POLITIIKAN TUTKIMUKSEEN? 3) ONKO AIHEELLA YHTEISKUNNALLISTA TAI TIETEEN SISÄISTÄ MERKITYSTÄ 4) OPETTAAKO AIHEEN TUTKIMINEN SINULLE JOTAKIN? 5) ONKO AIHE TOTEUTETTAVISSA KOHTUULLISESSA AJASSA? 6) ONKO AIHEESTA SAATAVISSA TARPEEKSI TIETOA? 7) ONKO AIHE SELLAINEN, ETTÄ TUTKIMUS ON MAHDOLLISTA TOTEUTTAA OTTAEN HUOMIOON A) TALOUDELLISET VOIMAVARAT, B) TUTKIMUKSEN KOHTEIDEN SUOSTUMUS,C) TARVITTAVAT ERIKOISLAITTEET TAI KALLIS MATERIAALI, D) TARVITTAVAT KIRJASTOPALVELUT JA KIELITAITO 8) ONKO AIHE SELLAINEN, ETTÄ KYKYSI JA KOKEMUKSESI PÄÄSEVÄT ESIIN?

33 PROSESSIKIRJOITTAMINEN (Kniivilä ym. 2007) TARKOITTAA SELLAISTA KIRJOITTAMIS- KÄYTÄNTÖÄ, JOSSA TEKSTIÄ MUOKATAAN KIRJOITTAMALLA USEAMPIA LUONNOKSIA SAADUN PALAUTTEEN TAI ITSEARVIOINNIN POHJALTA KIRJOITTAMISTA EI TULE PITÄÄ TUTKIMUKSELLE ALISTEISENA TOIMINTANA VAAN LUONNOLLISENA OSANA TUTKIMUSTA KIRJOITTAMINEN ON TOIMINTAA, JOSSA VUOROPUHELU ERI TAHOJEN KANSSA ON TÄRKEÄÄ KIRJOITTAJAN OMAN ÄÄNEN ETSIMINEN ON KUITENKIN TÄRKEÄ TAVOITE TUTKIMUKSESSA

34 TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN PROSESSINA (Kniivilä ym. 2007) TOIMINTOINA AJATTELU, KIRJOITTAMINEN JA LUKEMINEN LIITTYVÄT KIINTEÄSTI TOISIINSA AKATEEMINEN LUKUTAITO LIITTYY OLENNAISESTI TUTKIMUSTYÖHÖN KÄSITTÄEN OMAKOHTAISEN TIEDONHANKINNAN SEKÄ LÄHDE-AINEISTON KÄYTTÖTAIDON ELI TUTKIMUSTA VARTEN LUKEMISEN JA SIIHEN PERUSTUVIEN MUISTIINPANOJEN LAATIMISEN AKATEEMINEN LUKUTAITO JOHTAA AKATEEMI-SEEN KIRJOITUSTAITOON, JOKA KÄSITTÄÄ MM. KYVYN LAATIA TUTKIELMA TIETEELLISEN ESITYSTAVAN MUKAISESTI AKATEEMISEEN TYÖSKENTELYYN JA KIRJOITTAMISEEN LIITTYY TIETEELLINEN ARGUMENTOINTI AJATTELU JA KIRJOITTAMINEN LIITTYVÄT TOISIINSA EROTTÄMATTOMASTI JA VASTAVUOROISESTI TIETEELLISEN TEKSTIN KIRJOITTAMISELLE ON OMINAISTA, ETTÄ SE RAKENTUU SEKÄ AIEMMILLE TEKSTEILLE ETTÄ KIRJOITTAJAN OMALLE TUTKIMUS- JA AJATUSTYÖLLE

35 KIRJOITTAMISPROSESSIN VAIHEET (Kniivilä ym. 2007) 1) VALMISTAUTUMINEN 2) LUONNOSTELEMINEN 3) TEKSTIVERSION KIRJOITTAMINEN ELI MUOKKAAMINEN 4) TEKSTIN TARKASTELU JA TOIMITTAMINEN 5) TEKSTIN OIKOLUKU JA VIIMEISTELEMINEN

36 ALOITTAMISEN KULTAISET SÄÄNNÖT (Kniivilä ym. 2007) ALOITA KESKELTÄ, ÄLÄ JOHDANNOSTA ALOITA HELPOSTA ELI SIITÄ, MISTÄ TUNTUU HELPOLTA KIRJOITTAA ALOITA ESIMERKIKSI MÄÄRITELMISTÄ ELI KIRJOITA RAAKATEKSTIÄ SIITÄ, MITÄ KESKEISET KÄSITTEET TARKOITTAVAT ALOITA AINEISTON KUVAUKSESTA ÄLÄ VIIMEISTELE, SILLÄ TEKSTIKATKELMAT VOIVAT TOISTUA, VAIHTAA PAIKKAA TAI POISTUA KOKONAAN KUVITTELE TEKSTILLESI OIKEANTASOINEN LUKIJA, JOKA KUUNTELEE JA KYSYY, JOS EI YMMÄRRÄ. KIRJOITTAMISEN ERI VAIHEET OVAT KESKUSTELUA TÄMÄN LUKIJAN KANSSA

37 ARGUMENTOINTI (Kniivilä ym. 2007) TIETEELLINEN TEKSTI ON ARGUMENTOIVAA, MIKÄ TARKOITTAA VÄITTEIDEN SELKEÄÄ ESITTÄMISTÄ, NIIDEN PERUSTELEMISTA JA LUKIJAN VAKUUTTAMISTA (VASTAKOHTANA MUTU ) ARGUMENTOINNILLA TARKOITETAAN PERUSTELUJEN ESITTÄMISTÄ ARGUMENTIN TEHTÄVÄNÄ ON TUKEA VÄITETTÄ ELI SITÄ, MITÄ KIRJOITTAJA HALUAA LUKIJAN USKOVAN TIETEELLISELLE TEKSTILLE TYYPILLISIÄ PERUSTELUN VÄLINEITÄ OVAT VIITTAAMINEN AIEMPIIN TUTKIMUSTULOKSIIN -> LÄHDEVIITTEET

38 MIHIN LÄHDEVIITTEITÄ TARVITAAN? (Kniivilä ym. 2007) TIETEELLINEN TEKSTI RAKENTUU AINA AIEMMALLE TIEDOLLE: AIEMMILLE TEKSTEILLE JA NIISSÄ ESITETYILLE AJATUKSILLE TIETEELLISESSÄ TEKSTISSÄ OTETAAN KANTAA AIKAISEMMIN JULKAISTUJEN TEKSTIEN SISÄLTÖIHIN: TUETAAN, KYSEENALAISTETAAN TAI KUMOTAAN NIITÄ TIETEELLISESSÄ TYÖSSÄ TUOTETAAN UUTTA TIETOA LÄHINNÄ ARVIOIMALLA JA VERTAILEMALLA SEKÄ YHDISTELEMÄLLÄ JA TÄYDENTÄMÄLLÄ MUIDEN TÖITÄ TIEDE ON KUMULOITUVAA ->UUDET TULOKSET ON SIDOTTAVA JA SUHTEUTETTAVA JO OLEMASSA OLEVAAN, TUNNETTUUN TIETOON

39 LÄHDEVIITTEET (2) LÄHDEVIITTEIDEN AVULLA ILMAISTAAN, MITKÄ TULOKSET OVAT UUSIA JA KIRJOITTAJAN AIKAANSAAMIA JA MITKÄ AIEMPIA JA MUIDEN AIKAANSAAMIA LUKIJA PYSTYY EROTTAMAAN, MIKÄ OSA TEKSTISTÄ ON KIRJOITTAJAN OMAA JA MIKÄ JONKUN TOISEN -> JOS ESITTÄÄ TOISEN TUOTTAMAA TIETOA OMANAAN, KYSYMYKSESSÄ ON PLAGIOINTI

40 LÄHTEIDEN MÄÄRÄ (Kniivilä ym. 2007) TIETEELLISILTÄ KIRJOITUKSILTA EDELLYTETÄÄN, ETTÄ NIIDEN SISÄLTÖ PERUSTUU USEAAN ERI LÄHTESEEN LÄHDEKRITIIKKI ON TÄRKEÄ OSA LÄHDEAINEISTON VALINTAA JA KÄYTTÖÄ LÄHTEIDEN VALINTAA OHJAAVAT NIIDEN OLEELLISUUS JA AJANTASAISUUS ELI LAATU JA MONIPUOLISUUS LÄHTEIDEN TULISI LIITTYÄ KÄSITELTÄVÄÄN AIHEPIIRIIN JA OLLA TUOREITA (EI VANHENTUNUTTA TIETOA) >< KLASSIKOT SOPIVA LÄHTEIDEN MÄÄRÄ RIIPPUU TYÖN TARKOITUKSEN MUKAAN: PRO GRADUSSA NIITÄ ON OLTAVA ENEMMÄN KUIN KANDIDAATIN TUTKIELMASSA TAI SEMINAARIESITELMÄSSÄ RIIPPUU MYÖS SIITÄ, KUINKA PALJON AIHETTA ON AIEMMIN TUTKITTU

41 VIITTAUSTEKNIIKKA (Kniivilä y. 2007) LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN MAHDOLLISTAA SEN, ETTÄ LUKIJA VOI LÖYTÄÄ, MISTÄ KIRJOITTAJA ON TIETONSA AMMENTANUT VIITTEIDEN AVULLA LUKIJA PYSTYY EROTTAMAAN, MIKÄ ON PERÄISIN LÄHTEESTÄ JA MIKÄ ON KIRJOITTAJAN OMAA POHDINTAA ÄÄNI TEKSTISSÄ VOI OLLA: 1) ALAN YLEINEN JA YHTEINEN, 2) KÄYTETYN LÄHTEEN, TAI 3) KÄSILLÄ OLEVAN TEKSTIN KIRJOITTAJAN ÄÄNI

42 PRIMÄÄRI- VAI SEKUNDÄÄRILÄHTEET? (Kniivilä ym. 2007) KIRJOITTAJA VIITTAA VAIN SELLAISIIN LÄHTEISIIN, JOIHIN ON ITSE TUTUTUSTUNUT LÄHDELUETTELOSSA MAINITAAN VAIN NE LÄHTEET, JOIHIN ON VIITATTU TEKSTISSÄ PERUSLÄHTÖKOHTANA ON, ETTÄ LÄHTEINÄ KÄYTETÄÄN PRIMÄÄRILÄHTEITÄ: OMAAN TEKSTIIN OTETTAVA TIETOAINEIS HAETAAN SUORAAN ALKUPERÄISESTÄ LÄHTEESTÄ AINA KUN SE ON MAHDOLLISTA SEKUNDÄÄRILÄHTEIDEN ELI JONKUN TOISEN KIRJOITTAMASSA TEKSTISSÄ MAINITTUJEN LÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ PYRITÄÄN VÄLTTÄMÄÄN.

43 REFEROINTI (Kniivilä ym. 2007) OMAAN TEKSTIIN TULEVA TIETOAINEIS VOI OLLA LUONTEELTAAN SUORAA LAINAUSTA TAI EPÄSUORAA REFEROINTIA SUOSITELTAVIN ON EPÄSUORA VIITTAUS, JOLLOIN ALKUPERÄISESTÄ LÄHTÖTEKSTISTÄ POIMITAAN OMAAN TYÖHÖN TIIVIISTI VAIN TÄRKEIN YDINSISÄLTÖ, JOKA ESITETÄÄN OMIN SANOIN SUORAA LAINAA KÄYTETTÄVÄ SÄÄSTELIÄÄSTI, VAIN KUN ALKUPERÄISESSÄ TEKSTISSÄ ASIA ON ILMAISTU NIIN YTIMEKKÄÄSTI JA OSUVASTI, ETTÄ SE REFEROITAESSA MENETTÄISI ILMAISUVOIMAANSA JA SISÄLTÖÄÄNKIN SITAATIT KIRJOITETAAN TUTKIELMAN KIELELLÄ;VIERAALLA KIELELLÄ VAIN, JOS KYSYMYKSESSÄ ON TARKKA MÄÄRITELMÄ TAI VAIKEASTI KÄÄNNETTÄVÄ TEKSTINOSA. SITAATIN VOI LAITTAA ALKUPERÄISKIELELLÄ ALANOOTIKSI SUORAN LAINAN TULEE OLLA LYHYT

44 SUORA LAINA KUN SUORA LAINA ON 1-3 RIVIN MITTAINEN, SE UPOTETAAN TEKSTIIN LAINAUSMERKKIEN AVULLA: Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. Rosanvallonin mukaan luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Rosanvallon 2008, 55.)

45 SUORA LAINA (2) JOS SUORA LAINA YLI 3 RIVIÄ -> SISENNETÄÄN JA KIRJOITETAAN PIENEMMÄLLÄ KIRJASINKOOLLA JA TIHEÄMMÄLLÄ RIVIVÄLILLÄ (1-VÄLILLÄ) Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen)sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. (Rosanvallon 2008, 55.) Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi (Mts.)

46 REFEROINNIN KEINOT (Kniivilä ym. 2007) KUN KIRJOITTAJA REFEROI LÄHDETTÄ, HÄN TULEE SAMALLA ILMAISSEEKSI SIITÄ JONKINLAISEN TULKINNAN KESKEISIN TULKINNAN KERTOVA KEINO ON KÄYTTÄÄ REFEROINTIVERBIÄ, KUTEN ESITTÄÄ, KATSOO TAI VÄITTÄÄ LÄHDEKIRJALLISUUTTA VOI REFEROIDA NIIN ESITELLEN KUIN KOMMENTOIDEN, JOLLOIN KIRJOITTAJA VOI TUODA ESILLE OMAN TULKINTANSA ASIASTA (VÄITTÄÄ, OLETTAA, POHTII, TOTEAA JNE)

47 TAVANOMAISIMMAT VIITTAUSTAVAT ASIANTUNTIJAPAINOTTEISESSA VIITTAUSTAVASSA KOROSTETAAN ASIAN SANOJATAHOA: Rosanvallonin (2008, 57) mukaan maine on voimakas poliittinen väline, koska enää ei pyritä paljastamaan korruptiota, vaan tekoja ja toimia, jotka ovat ehkä laillisia mutta silti moitittavia. Rosanvallonin mukaan maine on voimakas poliittinen väline, koska enää ei pyritä paljastamaan korruptiota, vaan tekoja ja toimia, jotka ovat ehkä laillisia mutta silti moitittavia (Rosanvallon 2008, 57). SISÄLTÖPAINOTTEISESSA VIITTAUKSESSA KOROSTETAAN ENEMMÄN ITSE SANOMAA: Maine on voimakas poliittinen väline, koska enää ei pyritä paljastamaan korruptiota, vaan tekoja ja toimia, jotka ovat ehkä laillisia mutta silti moitittavia (Rosanvallon 2008, 57).

48 Kokonaiseen teokseen viittaaminen: Pierre Rosanvallon (2008) tarkastelee teoksessaan erilaisia vastavallan muotoja Useisiin teoksiin viittaaminen: Myös Suomessa eräät tutkijat ovat tarkastelleet tutkimuksissaan poliittisia skandaaleja (esim. Paastela 1995; Ruostetsaari 1992, 2003; Alho Referoinnin eri tapoja voi yhdistää samaankin virkkeeseen: Toisin kuin Virtanen (2009, 10) väittää, tätä lähestymistapaa on sovellettu myös valtatutkimukseen (esim. Mäkinen 2008). 2

49 VIITTAUSTEKNIIKAT (Kniivilä ym. 2007) EI OLE YHTÄ AINOAA OIKEAA TAPAA, MUTTA LÄPI KOKO TYÖN ON KÄYTETTÄVÄ SAMAA PÄÄVIITTAUSTEKNIIKKAA VAIKKA KIRJOITTAJA LAINAA TIETOAINEISTA ERI LÄHTEISTÄ JA ERI TIETEENALOILTA, TYÖSSÄ ON NOUDATETTAVA OMAN TIETEEN ALAN (VALTIO-OPIN) KÄYTÄNTÖÄ LÄHDEVIITTAUKSET ON SYYTÄ MERKITÄ TEKSTIIN JO LUONNOSVAIHEESSA, MYÖHEMMIN NIIDEN LÖYTÄMINEN VOI OLLA VAIKEAA YLEISET PÄÄVIITTAUSTEKNIIKAT: 1) TEKSTINSISÄINEN, 2) ALAVIITETEKNIIKKA JA 3) LOPPUVIITETEKNIIKKA. VALTIO- OPISSA VOI KÄYTTÄÄ KAHTA ENSIKSI MAINITTUA. VIITTEESEEN MERKITÄÄN: TEKIJÄN (TEKIJÖIDEN) SUKUNIMI, JULKAISUN KUSTANNUSVUOSI, SIVU(T), JOILLA ASIAA KÄSITELLÄÄN KO. JULKAISUSSA

50 SISÄVIITETEKNIIKKA Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Rosanvallon 2008, 55.)

51 ALAVIITETEKNIIKKA Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa[1]. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi.[2] [1] Rosanvallon 2008, 33. [2] Rosanvallon 2008, 55.

52 RINNAKKAISKÄYTTÖ Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa[1]. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Rosanvallon 2008, 55.) [1] Sisäviitteitä käytettäessä alanootilla voidaan tehdä lisäselvennyksiä.

53 VIITTEEN ULOTTUMA-ALA VIITTAAMISESSA ON TÄRKEÄ OSOITTAA VIITTEEN ULOTTUMA-ALA: LUKIJAN ON KYETTÄVÄ PÄÄTTELEMÄÄN, MIHIN OSAAN TEKSTIÄ KUKIN VIITE KOHDISTUU -> NOOTIN/PISTEEN PAIKKA ON TÄRKEÄ SISÄVIITE: JOS VIITE KOHDISTUU VAIN YHTEEN LAINATTUUN LAUSEESEEN, PISTE TULEE SULKUMERKIN JÄLKEEN: Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan (Rosanvallon 2008, 55). JOS VIITE KOHDISTUU USEAMPAAN KUIN YHTEEN LAUSEESEEN, ENSIMMÄINEN PISTE TULEE ENNEN SULKUMERKKIÄ JA TOINEN PISTE SIVUNUMERON JA TOISEN SULKUMERKIN VÄLIIN: Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. (Rosanvallon 2008, 55.)

54 2 ALAVIITE: JOS NOOTTI LAUSEEN PÄÄTTÄVÄN PISTEEN VASEMMALLA PUOLELLA -> SE VIITTAA VAIN EDELTÄVÄÄN LAUSEESEEN JOS NOOTTI LAUSEEN PÄÄTTÄVÄN PISTEEN OIKEALLA PUOLELLA -> SE VIITTAA USEAMPAAN EDELTÄVÄÄN LAUSEESEEN Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa[1]. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi.[2] [1] Rosanvallon 2008, 33. [2] Rosanvallon 2008, 55.

55 AKTIIVINEN JA PASSIIVINEN VIITTAAMINEN (Kniivilä ym. 2007) AKTIIVISESTA LÄHTEESTÄ KIRJOITTAJA ON NOSTANUT TIETOAINEISTA OMAAN TEKSTIINSÄ PASSIIVISESTA LÄHTEESTÄ ON KYSE SILLOIN KUN KIRJOITTAJA VIITTAA YLEISESTI LÄHTEESEEN EIKÄ LAINAA SIITÄ MITÄÄN, VAAN OSOITTAA TUNTEVANSA LAAJEMMIN ALAN TUTKIMUSTA -> Vrt., Ks. esim., Ks. myös Ks. ELI KATSO-MERKINTÄ OHJAA LUKIJAA LISÄTIEDON LÄHTEILLE, JOISSA ASIAA KÄSITELLÄÄN KIRJOITTAJAN KANSSA SAMANSUUNTAISESTI Vrt. ELI VERTAA-MERKINTÄ TARKOITTAA, ETTÄ LÄHTEESSÄ ASIAA KÄSITELLÄÄN KIRJOITTAJASTA POIKKEAVALLA TAVALLA

56 LÄHDEVIITTEIDEN LYHENTEET Mt. = mainittu teos Ibid. = saman kirjan sivut (suomen kielessä voidaan käyttää vain, jos viitataan saman teoksen samoihin sivuihin) Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. (Rosanvallon 2008, 55.) Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Mt., 56.)

57 TEKIJÖITÄ KOLME TAI USEAMPIA Paulsonin, Scottin ja Meyerin (2009, 60) mukaan JATKOSSA: Paulsonin ym. (2009, 60) mukaan ENSIMMÄISTÄ KERTAA MAINITTAESSA LUETELLAAN KAIKKI NIMET, JOITA KAIKKIA MYÖS TARVITTAESSA TAIVUTETAAN. MYÖHEMMIN VIITTAESSA ENSIMMÄISEN NIMEN JÄLKEEN LISÄTÄÄN ym. VASTAAVA LATINAN KIELINEN LYHENNE ON et al. MITÄ ILMAN SELVITÄÄN HYVIN SUOMENKIELISESSÄ TEKSTISSÄ JOS TEKIJÖITÄ 6 TAI USEAMPIA, MYÖS ENSIMMÄISTÄ KERTAA MAINITTAESSA KÄYTETÄÄN MERKINTÄÄ: ENSIMMÄINEN KIRJOITTAJA + LYHENNE ym. LÄHDELUETTELOSSA KAIKKI TEKIJÄT ON KUITENKIN MAINITTAVA

58 SÄHKÖISIIN LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN Internet-lähteisiin viittaamisessa noudatetaan muutamin poikkeuksin samoja sääntöjä kuin paperimuotoisiin lähteisiin viitattaessa: keskeisimmät erot ovat ne, että internet-lähteisiin viitattaessa on erittäin tärkeää merkitä näkyviin dokumentin päiväys eli milloin dokumentti on luettu. erittäin suositeltavaa on säästää keskeisiä kohtia sähköisestä dokumentista silloin, kun sen oletetaan poistuvan palvelimelta eikä paperiversioita ole saatavilla. lähdeviitteessä ei erikseen mainita, että kyseessä on elektroninen dokumentti, vasta lähdeluettelossa annetaan dokumentin URL-osoite (www-, ftp- tai vastaava osoite). Esim. lähdeviite tekstissä: Derksen lähdeluettelossa: Derksen, Wilfried. The Electoral Web Sites Electoral Calendar. <http://www.geocities. com/~derksen/election/calendar.htm> Luettu Jos lähdeviite on pdf-muotoinen, joltakin vapaalta palvelimelta saatu alkuperäisesti painettu lähde, siihen tulee viitata kuten painettuihin lähteisiin yleisesti. Esimerkiksi Maailmanpankin palvelimelta saatu raportti ei edellytä URL-osoitetta lähdeluettelossa: Jean Aden (2001) Decentralization of Natural Resources Sector in Indonesia: Opportunities and Risks. EASES Discussion Paper Series. Environment and Social Development Unit, East Asia and Pacific Region, the World Bank, September.

59 LÄHDELUETTELO (Hirsjärvi ym. 2007) KÄYTETYT LÄHTEET ILMOITETAAN SEKÄ ITSE TEKSTISSÄ ETTÄ LÄHDELUETTELOSSA TEKSTIVIITE OHJAA KIRJOITUKSEN LOPUSSA OLEVAAN LÄHDELUETTELOON, JOSTA LUKIJA SAA LÄHTEEN BIBLIOGRAFISET TIEDOT ->LÄHDEVIITTEEN JA LÄHDELUETTELON VÄLILLÄ OLTAVA TIUKKA VASTAAVUUS LÄHDELUETTELOON MERKITÄÄN VAIN SE KIRJALLISUUS, JOTA KIRJOITTAJA ON TYÖSSÄÄN KÄYTTÄNYT JA JOHON HÄN ON VIITANNUT LÄHDELUETTELOON EI MERKITÄ SELLAISIA JULKAISUJA, JOITA KIRJOITTAJA EI OLE OMIN SILMIN LUKENUT, TAI JOS ON LUKENUT, EI OLE NIIHIN VIITANNUT LÄHDELUETTELON LAADINTAPA SAATTAA POIKETA TOISISTAAN ERI LAITOKSILLA JA KUSTANTAJILLA, OLEELLISTA ON JOHDONMUKAINEN MERKINTÄTAPA LÄPI KOKO TYÖN

60 TEOKSISTA ILMOITETAAN KIRJOITTAJAN (KIRJOITTAJIEN) SUKUNIMI JA ETUNIMI JULKAISUVUOSI TEOKSEN TÄYDELLINEN NIMI. NIMI KURSIVOIDAAN. OSA, JOS USEAMPIOSAINEN TEOS SARJAN NIMI JA NUMERO, JOS ILMESTYNYT SARJASSA PAINOS, JOS EI ENSIMMÄINEN KUSTANTAJAN KOTIPAIKKA, KUSTANTAJAN NIMI

61 KOKOOMATEOKSET TAI TIETEELLISET ARTIKKELIT KIRJOITTAJAN NIMI ARTIKKELIN NIMI LAINAUSMERKKEIHIN JOS ARTIKKELI ON JULKAISTU KOKOOMATEOKSESSA, KIRJOITETAAN NORMAALIT BIBLIOGRAFISET TIEDOT + SIVUNNUMEROT (5-20) JA KOKOOMATEOKSEN NIMI KURSIVOIDAAN JOS ARTIKKELI ON JULKAISTU TIETEELLISESSÄ AIKAKAUSLEHDESSÄ, ILMOITETAAN TEKIJÄN NIMI, ARTIKKELIN NIMI LAINAUSMERKEISSÄ, LEHDEN NIMI KURSIVOITUNA, LEHDEN NUMERO JA VUOSIKERTA JA SIVUNUMEROT

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen

ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Henkilökunta Koordinaattori: Opintosihteeri Tiina Nikander Aikatauluun, ohjelmaan, suorituskirjauksiin

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

Talouselämän viestinnän perusteet johdatus tehtäviin. Talouselämän viestinnän perusteet / Pälli

Talouselämän viestinnän perusteet johdatus tehtäviin. Talouselämän viestinnän perusteet / Pälli Talouselämän viestinnän perusteet johdatus tehtäviin Talouselämän viestinnän perusteet / Pälli 8.1.2015 Tehtävät ja arviointi Osio tieteen viestintä (40%) Tieteellinen essee (20% arvosanasta) Dialogikuulustelu

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op

Kandidaatintutkielma 6 op Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2010 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyöinfo kevät 2017 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

O P I S K E L U T A I T O I L T A 2 3. 3. 2 0 1 1 O P P I M I S V A L M E N T A J A, Y T M R I I T T A R Ö N K K Ö

O P I S K E L U T A I T O I L T A 2 3. 3. 2 0 1 1 O P P I M I S V A L M E N T A J A, Y T M R I I T T A R Ö N K K Ö Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen O P I S K E L U T A I T O I L T A 2 3. 3. 2 0 1 1 O P P I M I S V A L M E N T A J A, Y T M R I I T T A R Ö N K K Ö Oppimisvalmentajan päivystys netissä To 24.3.

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 7. luento 11.10.2016 Raportointi ja argumentointi Milloin siteerataan? APA-formaatti! Aina kun käyttää toisen omaa, pitää huomioida oikea

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen

Lisätiedot

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma 1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyöinfo kevät 2016 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Jouni Enqvist 2 Jouni Enqvist Mitä asioita tässä aineistossa? Seuraaviin muutamiin sivuihin on tiivistetty aivan keskeisimmät

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvä tieteellinen käytäntö Julkaise tai unohdu Ajatuksia julkaisupolitiikasta ja väitöskirjatöistä 8.5.2013 Tampereen yliopisto, CMT Hyvä tieteellinen käytäntö Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona

Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona Johanna Hurtig, Merja Laitinen ja Katriina Uljas-Rautio Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona Lähestymme tässä teoksessa tieteellisiä taitoja tutkimuksellisen lukutaidon käsitteen avulla. Ymmärrämme

Lisätiedot

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 Kasvatustieteellisen esseen kirjoittaminen Esseetä voidaan käyttää opintojakson suorittamiseen joko vaihtoehtoisena tai ainoana suoritustapana. Opintojakson

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi Syksy 2013 Sisältö Miksi kirjoittamiseen panostaminen on tärkeää? Käydään läpi seuraavia osa-alueita Rakenne

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri

S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri Riikka Turtiainen 24.9. 2008 2. TIEDONHAKU ja omaksuminen 1. Miten löytää oman aiheen kannalta välttämätön ja relevantein? Lukeminen yleistasolla omaksuminen 2. Täysin

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tekstipaja, osa I.

Tekstipaja, osa I. Tekstipaja, osa I jepa.piirainen@aalto.fi Käytännön asioita: Tekstipajat: Kaksi tekstipajaa (omassa ryhmässä, johon olet ilmoittautunut) Molemmat PAKOLLISIA! Kypsyysnäyte: oman tekstin palautus ja tekstipaja

Lisätiedot