Työntekijöiden näkemyksiä taiteen ja kulttuurin merkityksistä vanhusten hoitotyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työntekijöiden näkemyksiä taiteen ja kulttuurin merkityksistä vanhusten hoitotyössä"

Transkriptio

1 Työntekijöiden näkemyksiä taiteen ja kulttuurin merkityksistä vanhusten hoitotyössä Päätösseminaari Mixed studies -hanke Joensuu Kuvat: Marika Leinonen-Vainio Kari Vainio Pertti Mäkelä Asta Engström TtM, sosionomi toiminnanjohtaja toiminta- ja kulttuuripalvelut Pukkilan kunta

2 Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä Ajankohtaisuus Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma (OKM 2010) Terveydenhuoltolaki ( /1326, 12 ) Tarkoituksena mm. parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kulttuuripoliittinen visio vuoteen 2020 (Suomen kuntaliitto 2011) Tulevaisuuden kunnassa kulttuuripalveluilla on suuri merkitys hyvinvoinnin edistäjänä sekä työssä että vapaa-aikana. Kulttuuri kuuluu jokaisen ihmisen arkeen ja kaikilla on oikeus kulttuuripalveluihin asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2013) Iäkkäällä ihmisellä on oltava mahdollisuus osallistua yhteisönsä toimintaan myös toimintakyvyn heikentyessä. Tämä edellyttää, että kaikessa kunnan toimintojen suunnittelussa, kuten kulttuuripalveluissa, turvataan iäkkään henkilön osallistumisen mahdollisuuksia ja poistetaan esteitä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980) Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa mainittava, miten esim. kulttuuripalvelut tukevat ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä osana kokonaisuutta (5 ). Mittava määrä kulttuurin hyvinvointihankkeita

3 Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä Tutkimuksista 1 Taiteen ja kulttuurin yhteyksistä terveyteen ja hyvinvointiin Pidempään elinikään, pienempään kuolleisuuden riskiin, parempaan koettuun terveyteen, parempaan psyykkiseen hyvinvointiin 1 Sosiaalisiin ja psykososiaalisiin hyötyihin 2 Hoidon vaikuttavuuden ja henkilökunnan työtyytyväisyyden paranemiseen terveydenhuollossa 3 Ikääntyneiden hyvinvointiin ja terveyteen 4 Vanhusten hoitoa ja kuntoutusta tukeviin hyötyihin mm. palvelutaloon muuttamisen yhteydessä, pitkäaikaishoidossa, ikääntymiseen liittyvissä sairauksissa, hoitotyöntekijöiden jaksamisessa 5

4 Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä Tästä tutkimuksesta Aineisto ja menetelmät Ei-strukturoidut avoimet haastattelut 16:lle hoitotyöntekijälle Aineistolähtöinen sisällön analyysi Taide ja kulttuuri käsitettiin tässä tutkimuksessa Ammattitaiteilijoiden toteuttamana esittävänä ja osallistavana taidetoimintana hoitoyksikössä Hoitotyöntekijöiden käyttäminä taidelähtöisinä menetelminä hoitotyössä Tutkimuksen tarkoitus Selvittää hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista osana vanhusten hoitotyötä Tutkimuskysymys Millaisia näkemyksiä hoitotyöntekijöillä on taiteen ja kulttuurin merkityksistä ja toteutumisen haasteista ja edellytyksistä vanhusten hoitotyössä?

5 Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteen ja kulttuurin merkityksistä vanhusten hoitotyössä - sanottua Ettei ne ihmiset vaivu siihen synkkään itsesääliin, että mä nyt oon tämmönen ja tommonen. Ett ne näkee sen oman, että mä pystyn tähän. Ett vaikka oli ihan täysin dementoituneita, niin ihan eri tavalla reagoivat ja heräs tavallaan eloonkin kuin se, kun vaihdetaan vaippaa tai syötetään. Ett kun se vaikuttaa asukkaisiin, niin se vaikuttaa meidänkin työhön. Ett miten nää ihan erilailla sitten käyttäyty! Ett ihan uusia asioita oppi niistäkin, kun puhutaan jostain muusta kuin ihan niistä tavallisista arkisista asioista. Ett niitä keinoja sitten.. Että tulee jotain uutta tämmöstä taiteen muodossa, niin kyllähän se herättää; ett hei, asioitahan voi ajatella eri tavalla. Jotenkin sitä luovuuden ett on muutakin kuin tää arki, nää pesut, syömiset, syöttämiset ja lääkkeet. Ett joku asia vois nostaa välillä arjen yläpuolelle. Että olis erilaisia hetkiä, joka vähän hätkäyttää.. On niitä haastavia asiakkaita, että lentää niitä kirosanoja ja näin. Ett sitten, kun laulaa tai jotain muuta, yrität olla itse rauhallinen ja rupeet hyräilee tai jotain, niin se tilannekin on rauhoittunut pikku hiljaa. Ett asukaskin on mukana siinä. Ett kaikki uutiset on vaan sellasia, että pähkäillään, kuka tällä alalla enää jaksaa. Mutt tällä tuodaan nyt jotain sellasta, että kyllähän tästä voi jotain kivaakin vielä kehittyä. Että jotain toivoa on, että tää tästä hyväks muuttuu Tää on niinku semmonen vastaisku! Engström A Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä

6 Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteen ja kulttuurin merkityksistä vanhusten hoitotyössä Engström A Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä

7 Asukkaiden elämänlaadun koheneminen Arjen laadun parantuminen Arki monimuotoistuu Arjen mielekkyys kohenee Oikeus arjen elämyksiin ja kulttuuriin Henkisen hyvinvoinnin koheneminen Mielialan koheneminen Myönteisyyden vahvistuminen Kyvykkyyden kokemusten lisääntyminen Yksilöllisyyden vahvistuminen Toimijuuden ja osallisuuden lisääntyminen Vuorovaikutuksen koheneminen Aktiivisuuden lisääntyminen Muistisairaiden asukkaiden rauhoittuminen Toimintakyvyn ja terveyden koheneminen Engström A Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä

8 Hoitotyön monipuolisuuden ja mielekkyyden lisääntyminen Menetelmät ja näkökulmat laajentuvat Erilaiset hoitotyön välineet, keinot, tavat Rutiineista luovuuden ja taiteen mahdollisuuksiin Rohkeus persoonan ja luovuuden käyttöön hoitotyössä Hoitotyön arki rikastuu Vaihtelua rutiineihin Työn rikkaus lisääntyy erilaisista työn sisällöistä Työntekijöiden arki piristyy Vanhusten hoitotyön arvostus nousee Osoitus vanhusten ja vanhusten hoitotyön arvostamisesta Asukkaiden näkeminen uudessa valossa Ei vain diagnoosin, sairauden kautta Asukas yksilönä Asukkaan pystyvyyden ja mahdollisuuksien oivaltaminen Aktivoitumista tukevan asenteen omaksuminen hoitotyössä Engström A Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä

9 Hoitoyhteisön mielekkyyden kokemusten koheneminen Yhteisöllisyyden vahvistuminen Uusien asukkaiden yhteisöön liittymisen tukeminen Asukkaiden yhteisöön sopeutumisen helpottaminen Hoitoyhteisön yhteiset arjen kohokokemukset Laitosmaisuuden väheneminen Suljetun laitosmaisuuden väheneminen Kodikkuuden ja miellyttävän ilmapiirin luominen Engström A Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä

10 Hoitotyöntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen lisääntyminen Asukkaiden elämänlaatu paranee Hyvä olo ja mieliala kohenee Pystyvyys lisääntyy Aktiivisuus lisääntyy Hoitoyhteisön yhteisöllisyys lisääntyy Yhteiset arjen kohokokemukset Rauhallisuuden ilmapiiri Erilaiset onnistumisen kokemukset mahdollistuvat Viihtyvyys lisääntyy laitosmaisuuden vähetessä Asukkaiden hoitomyönteisyys paranee Elämänlaatu paranee Hoitotyön menetelmät lisääntyvät Yhteisöllisyyden kokemukset lisääntyvät Hoitotyön menetelmät lisääntyvät Erilaiset hoitotyön keinot ja tavat Laajempi näkemys hoitotyöhön Vaihtelua ja rikkautta arjen työhön Rohkeutta ja intoa hoitotyöhön Luovuus ja persoonallisuus käyttöön Hoitotyön sujuminen ja helpottuminen Engström A Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä

11 Taiteen ja kulttuurin yhteyksistä ikääntyneiden hyvinvointiin ja terveyteen 4 - Tutkimuksista 2 Hyvän vanhenemisen tuki (luovuuden kehittyminen) Uudenlaista sisältöä, kompensaatiota ja voimavaroja elämään ikääntymiseen liittyvissä muutoksissa (luopumiset, menetykset, toimintakyvyn heikkeneminen) Tukee ikääntymisen kehitystehtävää; elämänkulun tapahtumien sitominen mielekkääksi kokonaisuudeksi (elämän eheyttäminen) Lisää pystyvyyden, tarkoituksellisuuden ja kasvun tunnetta Antaa keinoja ymmärtää ja kehittää identiteettiä, kokea ja ilmaista itseään sekä pitää yllä myönteistä itsetuntoa ja itsenäisyyttä Tukee luovia selviytymisstrategioita; sopeutumista ja selviytymistä muutostilanteissa Kehittää ongelmanratkaisutaitoja arjen tilanteissa ja toiminnoissa Lisää sosiaalista integraatiota ja aktiivisuutta, vähentää sosiaalisen eristäytyneisyyden kokemusta Terveydentilan ja mielialan paraneminen; lääkärikäyntien, lääkkeiden käytön ja yksinäisyyden kokemisen väheneminen

12 Taide ja kulttuuri vanhusten hoidon ja kuntoutuksen tukena 5 Tutkimuksista 3 Koetun stressin väheneminen ja yhteisöön integroitumisen paraneminen laitokseen muuttamisen yhteydessä (tanssi) Asukkaiden sosiaalisen vuorovaikutuksen paraneminen (kuvataiteen katselu) Pitkäaikaispotilaiden kognitiivisten kykyjen, haastavan käyttäytymisen, elämään tyytyväisyyden ja toimintakyvyn paraneminen (musiikkiharjoittelu) Muistisairaiden henkilöiden aktivoituminen tai rauhoittuminen; käytöshäiriöiden väheneminen; positiivisen käyttäytymisen, kommunikointikeinojen ja päivittäisiin toimiin osallistumisen lisääntyminen; mielialan ja orientoitumisen paraneminen (musiikki, laulaminen) Aivoinfarktipotilaiden kognitiivisten toimintojen palautumisen tehostuminen varhaisvaiheen kuntoutuksessa (musiikin kuuntelu) ja itseluottamuksen, pystyvyyden tunteen, elämänlaadun ja yhteisöllisen osallistumisen lisääntyminen jatkokuntoutuksessa (kuvataidetyöskentely) Parkinsonin tautia sairastavien ikääntyneiden masennusoireiden, pakkomielteenomaisen käyttäytymisen ja pelko-oireisen ahdistuneisuuden väheneminen (muovailu) Hoitajien työvireen, motivaation ja varmuuden vahvistuminen hoitotyön haasteissa, esim. käytösoireiden hoidossa ja niistä koetun stressin väheneminen (laulaminen)

13 Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteen ja kulttuurin toteutumisen haasteista ja edellytyksistä vanhusten hoitotyössä Engström A Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä

14 Johtopäätöksiä ja pohdintaa Taiteen ja kulttuurin merkitykset, toteutumisen haasteet ja edellytykset vanhusten hoitotyön arjessa ilmenevät todellisina, tiedostettuina ja tiedostamattomina Esim. havaittuina myönteisinä vaikutuksina ja hyötyinä hoitotyössä, todellisina arjen hoitotyön haasteina, oman osaamisen rajoina, usein tiedostamattomana työyhteisön kannustuksen puutteena mutta myös omina edellytyksinä taiteen toteuttamiselle osaamista, luovuutta ja persoonallisuutta hyödyntäen hoitotyön spontaaneissa tilanteissa. Parhaassa tapauksessa taiteen käyttäminen haastavassa hoitotilanteessa voi olla menestyksellistä ja palkitsevaa edistäen asukkaiden, hoitotyön ja hoitotyöntekijöiden yhteistä hyvää. Mulla ei oo mikään hyvä lauluääni, mä nyt vaan ite yritän ihan rohkeesti. Kun meillä on yksi asukas oikein dementoitunut, niin hän ei halua kun märkä vaippa pitää vaihtaa. Kun hän ei ole yhteistyöhaluinen silloin ja alkaa heti huutamaan, jos koskeekin ja kumminkin pitäis vaihtaa. Onneks ei ollut ketään muita hoitajia siinä lähettyvillä niin mä aloin laulamaan sellaista tuttua laulua siinä, niin hän pysähty ja rupes laulamaan mun kanssa. Ja mä sain sen vaipan vaihdettua, vaikka se ei mennyt ihan sävelen mukaan. Mä sain vaipat vaihettua enkä tarvinnu sitten siihen apua. - Hoitaja 48 v, 11 vuotta kokemusta vanhusten hoitotyöstä

15 Johtopäätöksiä ja pohdintaa Tunnistamalla taiteen ja kulttuurin merkityksiä sekä toteutumisen haasteita ja edellytyksiä voidaan vahvistaa taiteen hyödyntämistä osana vanhusten hoitotyötä. Havainto haastatteluissa, että merkitysten tiedostamisen kautta ymmärrys ja oivallus taiteen mahdollisuuksista hoitotyössä lisääntyi. Taide ja kulttuuri vanhusten hoitotyössä on kannattavaa moniulotteisten ja myönteisten merkitysten valossa. Merkitykset voivat vastata MIKSI kysymykseen; miksi taidetta ja kulttuuria vanhusten hoitotyöhön? Taiteen ja kulttuurin toteutumiseksi vanhusten hoitotyössä tarvitaan paikallista, yksikkö- ja yksilötasoista lupaa sen toteuttamiselle arvokeskustelua, resursointia, koulutusta Mitä taide ja kulttuuri vanhusten hoitotyössä tarkoittaa meidän kaupungissa, vanhusten palveluiden organisaatiossa, omassa yksikössä, omassa työssä? KIITOS!

16 Lähteet 1 Bygren LO, Konlaan BB, Johansson S-E. Attendance at cultural events, reading books or periodicals, and making music or singing in a choir as determinants for survival: Swedish interview survey of living conditions. BMJ 1996; 313: Bygren LO, Johansson S-E, Konlaan BB, Grjibovskid AM, Wilkinson AV, Sjöström M. Attending cultural events and cancer mortality: A Swedish cohort study. Arts & health 2009; 1: Cuypers K, Krokstad S, Holmen TL, Knudtsen MS, Bygren LO, Holmen J. Patterns of receptive and creative cultural activities and their association with perceived health, anxiety, depression and satisfaction with life among adults: the HUNT study, Norway. J Epidemiol Community Health 2012; 66: Johansson S-E, Konlaan BB, Bygren LO. Sustaining habits of attending cultural events and maintenance of health: a longitudinal study. Health promotion international 2001; 16: Konlaan BB, Bygren LO, Johansson S-E. Visiting the cinema, concerts, museums or art exhibitions as determinant of survival: a Swedish fourteen-year cohort follow-up. Scand J Public Health 2000; 28: Väänänen A, Murray M, Koskinen A, Vahtera J, Kouvonen A, Kivimäki M. Engagement in cultural activities and cause-specific mortality: Prospektive cohort study. Preventive Medicine 2009; 49: Matarasso F. Use or ornament? The social impact of participation in the arts. Comedia [www-dokumentti] 2003 [haettu ] 3 Staricoff R. Arts in health: A review of the medical litterature. Research raport 36. Arts Council of England [www-dokumentti] 2004 [haettu ] 4 Cohen GD, Perlstein S, Chapline J, Kelly J, Firth KM, Simmens S. The Impact of Professionally Conducted Cultural Programs on the Physical Health, Mental Health, and Social Functioning of Older Adults. The Gerontologist 2006b; 46: Cohen GD. New theories and research findings on the positive influence of music and art on health with ageing. Arts & Health 2009; 1: Fisher BJ, Specht DK. Succesful aging and creativity in later life. Journal of aging studies 1999; 13: Flood M, Phillips KD. Creativity in older adults: A plethora of possibilities. Issues in Mental Health Nursing 2007; 28: Hays T, Minichiello V. The meaning of music in the lives of older people: a qualitative study. Psychology of Music 2005; 33: Toepoel V. Cultural participation of older adults: investigating the contribution of lowbrow and highbrow activities to social integration and satisfaction with life. Int J Disabil Hum Dev 2011; 10: Beesley K, White JH, Alston MK, Sweetapple AL, Pollack M. Art after stroke: the qualitative experience of community dwelling stroke survivors in a group art programme. Disability and rehabilitation 2011; 33: Eloniemi-Sulkava U, Savikko N (toim.) MielenMuutos muistisairaiden ihmisten hoidossa. Käytösoireiden hoidosta muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. MielenMuutos tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 3. Helsinki: Vanhustyön Keskusliitto, Goldblatt R, Elkis-Abuhoff D, Gaydosc M, Napolid A. Understanding clinical benefits of modeling clay exploration with patients diagnosed with Parkinson s disease. Arts & health 2010; 2: Hagen B, Armstrong-Esther C, Sandilands M. On a happier note: validation of musical exercise for older persons in long-termcare settings. International Journal of Nursing Studies 2003; 40: Harrison S, Cooke M, Moyle W, Shum D, Murfield JE. Development of a music intervention protocol and its effect on participant engagement: Experiences from a randomised controlled trial with older people with dementia. Arts & Health 2010; 2: Kluge MA, Tang A, Glick L, LeCompte M, Willis B. Let s Keep Moving: A dance movement class for older women recently relocated to a continuing care retirement community (CCRC). Arts & Health 2012; 4: Palo-Bengtsson, L., Winblad, B., Ekman, S.L. Social dancing:a way to support intellectual, emotional and motor functions in persons with dementia, Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 1998; 5: Schneider S, Schönle PW, Altenmuller E, Munte TF. Using musical instruments to improve motor skill recovery following a stroke. J Neurol 2007; 254: Schauer M, Mauritz KH. Musical motor feedback (MMF) in walking hemiparetic stroke patients: randomized trials of gait improvement. Clin Rehab 2003; 17: Soinila S, Särkämö T. Musiikki aivoinfarktipotilaan hoidossa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009; 125: Sung H-C, Chang AM. Use of preferred music to decrease agitated behaviours in older people with dementia: a review of the literature. Journal of Clinical Nursing 2005; 14: Särkämö T, Laitinen S, Numminen A, Tervaniemi M, Kurki M, Rantanen P. Muistaakseni laulan: Musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Loppuraportti. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja A:10. Helsinki: Miina Sillanpään Säätiö, [www-dokumentti] 2011 [haettu ] Wikström B-M. Social interaction associated with visual art discussions: a controlled intervention study. Aging & Mental Health 2002; 6:

Taide ja kulttuuri vanhusten hoitotyössä - hoitotyöntekijöiden näkemyksiä

Taide ja kulttuuri vanhusten hoitotyössä - hoitotyöntekijöiden näkemyksiä Taide ja kulttuuri vanhusten hoitotyössä - hoitotyöntekijöiden näkemyksiä Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Aktiivinen ikääntyminen? Asta Engström, TtM, sosionomi (AMK) Gerontologian pro gradu (2013) Jyväskylän

Lisätiedot

Vastavuoroisuus vapaaehtoistyössä

Vastavuoroisuus vapaaehtoistyössä Vastavuoroisuus vapaaehtoistyössä Vapaaehtoiskoordinaattoreiden Syysseminaari 29.10.2014 Irma Äyräväinen, TtM, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Sisältö Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten

Lisätiedot

Kulttuuritoiminnan vaikutusten tutkimus ja kunna(o)llinen päätöksenteko

Kulttuuritoiminnan vaikutusten tutkimus ja kunna(o)llinen päätöksenteko Kulttuuritoiminnan vaikutusten tutkimus ja kunna(o)llinen päätöksenteko Jukka Louhivuori Professori Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos jukka.louhivuori@jyu.fi uskoako vaiko eikö uskoa? kulttuuri, terveys

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä

Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä Asta Engström Pro Gradu -tutkielma Gerontologia ja kansanterveys Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Kevät 2013 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Välittämisen taidetta lain, laatutyön ja luovuuden keinoin

Välittämisen taidetta lain, laatutyön ja luovuuden keinoin Välittämisen taidetta lain, laatutyön ja luovuuden keinoin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat (Health in All Policies) Lainsäädännöstä apua kustannussäästöihin (investointi ihmiseen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011

Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011 Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 29.11.2011 1 2,2 2 1,8 75+ 1,6 65-74 1,4 55-64 1,2 1 0,8 0-14 15-54 0,6 2000 2005 2010 2015 2020

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014, Tampere-talo Anu Jansson Vanhempi suunnittelija (toimintaterapeutti, TtM) Vanhustyön keskusliitto ry

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Taiteesta iloa. Etelä-pohjanmaan Muistiyhdistys ry Kulttuurista muistoja hanke

Taiteesta iloa. Etelä-pohjanmaan Muistiyhdistys ry Kulttuurista muistoja hanke Taiteesta iloa Luento Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n Pirkkalan alajaoston 5-vuotisjuhlassa Kulttuurista muistoja-hankkeen projektikoordinaattori Katja Kujala 29.8.2013 Etelä-pohjanmaan Muistiyhdistys ry

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä

Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä Turun kaupunki Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö TUTKIMUSKATSAUKSIA 1/2011 Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä Sanna Nummelin Tästä on kyse Kulttuuritoimintaan osallistuminen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Cecilia von Brandenburg Aalto /Arts YH Novia/ ArtGoesWork cecilia.vonbrandenburg@aalto.fi Jäniksen tarina Voimmeko ajatella maailmaa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People Iän lisääntyessä ihmiset

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti riskiryhmille

Hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti riskiryhmille Hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti riskiryhmille Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Sirkkaliisa Heimonen, PsT, toimitusjohtaja, Aspa Palvelut Oy Oikeus mielenterveyteen ikään

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Viherympäristön psykososiaaliset palvelut eri kohderyhmille. Monimuotoisesta luonnosta terveyttä ja hyvinvointia 29.4.2014 Dos.

Viherympäristön psykososiaaliset palvelut eri kohderyhmille. Monimuotoisesta luonnosta terveyttä ja hyvinvointia 29.4.2014 Dos. Viherympäristön psykososiaaliset palvelut eri kohderyhmille Monimuotoisesta luonnosta terveyttä ja hyvinvointia 29.4.2014 Dos. Erja Rappe HY Psykososiaalinen Käsitteen avulla yhdistetään ihmisen olemassa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-12 Tavoitteena

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Musiikin merkitys muistisairaan hyvinvoinnin edistäjänä

Musiikin merkitys muistisairaan hyvinvoinnin edistäjänä Musiikin merkitys muistisairaan hyvinvoinnin edistäjänä Musiikin tohtori, psykologi, laulunopettaja Ava Numminen Pirkanmaan muistiyhdistys Huittisten osaston juhlaseminaari 20.10.2011 Ava Numminen 1 Miksi

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ Anneli Pitkänen, TtT, ylihoitaja Psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan kehittämispäivä Kuopio, 30.9.2011 MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Mielenterveyteen

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Muistisairaiden ihmisten elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen

Muistisairaiden ihmisten elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen Muistisairaiden ihmisten elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet

Lisätiedot

Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles) Piirtola Maarit (140667) 16 October 2007 PUBLICATIONS Ia Scientific publications: original publications and reviews Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Lääkärin hoitoa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Taiteesta iloa. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Kulttuurista muistoja hanke (2012-2015)

Taiteesta iloa. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Kulttuurista muistoja hanke (2012-2015) Taiteesta iloa Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Kulttuurista muistoja hanke (2012-2015) Kulttuurilla osallisuutta - sukupolvilta sukupolville, iästä viis Helsinki 17.10.2013 1 -hanke on Ray:n rahoittama

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä: Esimerkkejä Quality of Life hankkeesta

Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä: Esimerkkejä Quality of Life hankkeesta Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä: Esimerkkejä Quality of Life hankkeesta Kai Lehikoinen, Ph.D. Voimaa taiteesta seminaari Tampere 3.10.2011 Haasteena ikääntyvien muisti Ikääntyminen

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

omat kokemukset esiin!

omat kokemukset esiin! Hyvää ikääntymistä liikunnasta ja kulttuurista omat kokemukset esiin! Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT Tavoite Havahduttaa huomaamaan monenlaiset mahdollisuutemme,

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille

Ikääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille Ikääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille Tunnista kuntoutustarve Ohjaa kuntoutukseen Tue toimintakykyä Laatijat: Pikkarainen Aila ja Tikka Pirjo K Lisää tietoa www.kela.fi/kehittamistoiminta_tuloksia

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä

Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä Itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten aikuisten sosiaalisissa verkostoissa korostuivat ystävien kaipuu ja yksinäisyyden kokemukset. Ammattilaisten

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖLLE

LOPPURAPORTTI MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖLLE LOPPURAPORTTI MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖLLE Johanna Edgren Fysioterapeutti AMK, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Apurahan saaja: Johanna Edgren Myönnetty apuraha: 3 000 Apurahan käyttötarkoitus

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot