Kotkan Kaupunki Työllisyystoimikunta. Työllisyyspoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Kotkan Kaupunki Työllisyystoimikunta Työllisyyspoliittinen ohjelma

2 Sisällys 1. Johdanto Nykytilankuvaus työttömyystilanteesta Kotkassa Työllisyyden pelikentän toimijat Kaakkois-Suomen TE-toimisto Työvoiman Palvelukeskus Väylä Kunnallinen työllisyydenhoito Kolmas sektori Kela Työllisyydenhoidon ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Kotkan kaupungissa Työllisyystoimikunnan toimenpide-ehdotukset talousarviovuodelle Toimenpidematriisi Liitteet Yrityskoordinaattorin tehtävänkuvaus Laskelma Kelan listan kustannussäästöistä... 16

3 1. Johdanto Kotkassa kirjattiin vuoden 2014 talousarvioon työllisyystoimikunnan perustaminen. Tämän jälkeen Kotkan kaupunginhallitus päätti kokouksessa käynnistää työllisyystoimikunnan työn. Työn tavoitteeksi tuli työllisyyspoliittisen ohjelman laatiminen Kotkan kaupungille. Työllisyystoimikuntaan kuului työn aloittamisvaiheessa seuraavat henkilöt: Ninni Taavitsainen, Pasi Hirvonen, Joona Mielonen, Vesa Levonen, Rita Komulainen ja Olli Kekkonen. Myöhemmin työllisyystoimikuntaan liittyivät jäseniksi Arto Hirvonen ja Olli Kekkosen tilalle Eeva-Riitta Pitko. Työllisyystoimikunnan sihteerinä on toiminut Juha Reihe. Kotkan työllisyyspoliittisen ohjelman tarkoituksena on antaa käsitys siitä, miten Kotkassa hoidetaan työttömyyttä ja millaisia erilaisia toimijoita työllisyydenhoidon kentällä työttömyysasioiden kanssa toimii. Työllisyyspoliittinen ohjelma on laadittu Kotkan kaupunginhallituksen toimeksiannosta ja sen on koonnut työllisyystoimikunta. Työllisyystoimikunta koostuu kaikkien Kotkan kaupungin valtuuston poliittisten ryhmien edustajista. Ohjelman tarkoituksena on koota esityksiä työllisyydenhoidon toimenpiteistä, joita Kotkan kaupungissa tulisi harkita toteutettavaksi. 2. Nykytilankuvaus työttömyystilanteesta Kotkassa Kotkan alueen työttömyystilanne on huomattavasti heikompi verrattuna koko maan tilanteeseen. Työttömyysprosentti on kasvanut elokuun luvuilla tarkasteltuna Kotkassa kahdessa vuodessa 3,6 prosenttiyksikköä. Elokuun 2015 työttömyysprosentti oli 19,5 %. Koko maan työttömyysprosentti oli samana ajankohtana 13,2 %. Kahden vuoden ajanjaksolla myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvun sekä lainsäädännöllisten syiden takia Kotkan kunnan maksamat työmarkkinatuen kuntaosuudet Kelalle tulevat kasvamaan vuonna 2015 vuoden 2013 tasoon verrattuna n. 83 %. Työmarkkinatuen kuntaosuus on vuonna 2015 arvion mukaan n. 7,7 miljoonaa euroa. Alla on esitetty tilastoina, työttömyyden tunnuslukuja Kotkassa. Tilastointilähteenä on käytetty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kuukausittain julkaisemia työllisyyskatsauksia.

4 Kokonaistilanteen lisäksi taulukoissa esitetään erikseen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilastoluvut. Lukuja vertaillaan kuluvan vuoden ja kahden edellisen vuoden kohdalla käyttäen hyväksi elokuun tilastoja. Työttömyysprosentin kehitys Työttömyysprosentti Kotkassa elokuu ,9 elokuu ,3 elokuu ,5 Työttömät työnhakijat Kotkassa Työttömät työnhakijat Kotkassa elokuu elokuu elokuu Nuorten työttömyys (alle 25-v) Kotkassa Nuoret (alle 25-v) työttömät työnhakijat Kotkassa elokuu elokuu elokuu Pitkäaikaistyöttömyys (yli vuoden työttömyys) Kotkassa Pitkäaikaistyöttömät (yli 1-v) Kotkassa elokuu hlöä elokuu hlöä elokuu hlöä Työmarkkinatuen kuntaosuus Kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta (nk. sakkomaksu) on kasvanut merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Lakisääteisinä muutoksina kustannuksia ovat kasvattaneet kunnan rahoitusvastuun laajeneminen ja aikaistuminen lukien koskemaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä aiemman 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden sijaan. Näiden työttömien työmarkkinatuesta kunta maksaa 50 %. Lisäksi kustannusnousua kunnille aiheutti yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien rahoitusosuuden kasvu 70 %:iin aiemman 50 % sijaan. Työmarkkinatukeen etuutena tehtiin suurempi tasokorotus vuoden 2012 alusta. Arvion mukaan työmarkkinatuen taso nousi tuolloin n. 22 %.

5 Alla olevissa taulukoissa esitetään työttömyyden tunnuslukuja kunnan työttömyyden aiheuttamien kustannusten näkökulmasta ja tarkastellaan työmarkkinatuen kunnan rahoitusvastuulla olevien työttömien lukumäärää. Tilastot ovat peräisin Kotkan kaupungin ylläpitämistä tilastoista. Vertailukuukautena on käytetty elokuun lukuja vuosittain. Vuoden 2015 luku on arvio vuoden 2015 kustannuksista, perustuen kuukausien tammi-elokuu toteumaan. Vuosittainen sakkolistan kokonaiskustannus on kasvanut vuosina n. 196 %. Työmarkkinatuen sakkolistalla olevien lukumäärä Työmarkkinatuen sakkolistalla olevien lkm elokuu elokuu elokuu Työmarkkinatuen sakkolistan kustannukset euromääräisinä Keskimääräinen kuukausikustannus 2011 n. 219 t 2012 n. 291 t 2013 n. 350 t 2014 n. 395 t 2015 (1-8) n. 635 t Vuosikustannus 2011 n. 2,6 milj n. 3,5 milj n. 4,2 milj n. 4,7 milj (arvio) n. 7,7 milj. Alueen työllisyysnäkymät Kuluneen kahden vuoden aikaiset tilastot jatkuvasta työttömyyden kasvusta Kotkassa niin kokonaisuudessaan, kuin eri työttömien ryhmien kohdalla, kertovat omalta osaltaan siitä, että suuria odotuksia nopeaan työllisyystilanteen paranemiseen ei ole näkyvissä. Kaakkois-Suomen alueen tulevaisuutta käsittelevän sivuston (aavistus.fi) mukaan Kotkan aluetta ja sen lähialueita on kohdannut yhtäältä rakennemuutos sekä toisaalta yleisen taloustaantuman negatiiviset vaikutukset. Rakennemuutoksen ytimessä Kotkan näkökulmasta ovat olleet perusteollisuuden yksikköjen lakkautukset. Rakennemuutoksessa syntynyttä työttömyyttä on

6 ollut vaikea korvata muiden alojen työpaikoilla mm. työttömiksi jääneiden koulutustaustasta johtuen. Yleinen taloudellinen kasvukehitys on tällä hetkellä sen verran pientä, että sen kautta tapahtuva positiivinen vaikutus työllisyystilanteeseen on miltei huomaamatonta. Kotkan seutukunnan työttömyydelle tyypillisiä ja samalla haasteellisia erityispiirteitä on lueteltu seuraavasti. Työttömiksi jääneiden koulutustausta on joko puutteellinen, alhainen tai ei suoraan sovellu mahdollisesti alueella tarjolla oleviin tehtäviin. Alueen taloudellisesta tilanteesta johtuen uusia työpaikkoja ei synny. Lisäksi alueen työllistävillä yrityksillä on havaittavissa tiedon puutetta olemassa olevista työllistämistä helpottavista mahdollisuuksista. Seutukunnalla on merkittävä määrä maahanmuuttajia, joilla on monenlaisia työllistymisen ongelmia, suurimpana vaillinainen kieliosaaminen, joka vaikeuttaa erilaisiin toimenpiteisiin ja palveluihin pääsyä. Vallitsevissa olosuhteissa taloudellinen tukijärjestelmä muodostaa kannustinloukkuja, jolloin työttömälle ei ole taloudellisesti järkevää ottaa vastaan lyhytaikaista tai taloudellisesti heikompaa työtä tai työllistämiseen liittyvää toimenpidettä. Muiden valtiollisten toimijoiden tavoin myös työhallinnossa on käynnissä kustannusten laskuun tähtääviä toimenpiteitä. Nämä näkyvät resurssien vähenemisenä myös Kaakkois-Suomen TEtoimistossa. Työttömien terveydestä huolehtiminen jää työttömän omalle vastuulle ja työttömyyden pitkittyessä myös terveydelliset ongelmat voivat kasaantua. Tämä ongelma korostuu alueella, jossa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. 3. Työllisyyden pelikentän toimijat Työllisyydenhoitoa voi tarkastella monesta eri näkökulmasta ja työllisyystoimikunnan näkökulma on ollut Kotkan kaupungin näkökulma. Työllisyydenhoidolle on luonteenomaista monen eri toimijatahon läsnäolo toiminnassa yhdenaikaisesti. Monesti puhutaankin työllisyydenhoidon verkostosta. Esimerkkinä useamman eri tahon yhteistoiminnasta on esimerkiksi aktivointisuunnitelman tekeminen asiakkaalle kuntouttavaan työtoimintaan. Edellä mainittu toiminto on jo lakisääteisesti määritelty tehtäväksi kunnan ja TE-toimiston henkilöstön yhteistyönä.

7 Työllisyydenhoidossa käytetään paljon myös ulkopuolisia palveluntuottajia asiakkaiden toimenpiteiden toteuttajina. Alla olevissa kappaleissa on kuvattuna yleisimpiä toimijatahoja ja organisaatioita sekä heidän perustehtäviään työllisyydenhoidon kentällä. 1. Kaakkois-Suomen TE-toimisto Kun henkilö kohtaa tilanteen, jossa hän jää työttömäksi, joko koulutuksen jälkeen tai työstä tai muusta syystä, ilmoittautuu hän ensin asiakkaaksi TE-toimistoon joko sähköisesti tai asiakaspalvelussa. Siellä hänet otetaan TE-toimiston asiakkuuteen ja asiakkaasta tulee työtön työnhakija. Asiakas saa TE-toimiston järjestämisvastuulla olevia palveluja riippuen siitä palvelulinjasta, jolle asiakas tilanteesta riippuen ohjataan. Toimintaa ohjaa laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ( Yleisimpiä palveluita ovat työnvälitys, neuvonta, valmennukset, työkokeilut ja palkkatuettu työ. TE-toimiston yleisimmät palvelut työttömälle Työnvälitys Työttömiä työnhakijoita ja avoimia työpaikkoja saatetaan yhteen. Neuvonta Työttömälle pyritään löytämään vastauksia kysymyksiin eri palvelukanavia hyödyntämällä Valmennusjakson aikana työttömän Valmennukset työntekoon liittyviä valmiuksia pyritään parantamaan eri aiheiden suhteen valmentajan avulla. Työkokeilussa henkilö tekee Työkokeilu työpaikalla yleisesti työsuhteessa tehtäviä töitä ja samalla henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Palkkatuettu työ parantaa Palkkatuettu työ työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Työnantaja saa valtiolta rahallisen tuen palkkauskustannuksiin asiakkaan tilanteen mukaisesti.

8 TE-toimistot on tällä hetkellä organisoitu toimimaan toimialueellaan palvelulinjoittain, asiakkaan tarpeesta ja kokonaistilanteesta määriteltynä. Määrittelyssä punnitaan asiakkaan valmiuksia työllistymisen näkökulmasta. Palvelulinjat lyhyesti määriteltyinä ovat seuraavat: 1. Palvelulinja; työnvälitys ja yrityspalvelut 2. Palvelulinja; osaamisen kehittäminen 3. Palvelulinja; tuettu työllistäminen 2. Työvoiman Palvelukeskus Väylä Työvoiman Palvelukeskus Väylä palvelee muiden työvoiman palvelukeskuksien tapaan voimaantulleen lain ( mukaisesti lain määrittelemää asiakaskuntaa. Laki määrittelee asiakkuudelle kriteerit, joiden täyttyessä asiakas ohjataan työvoiman palvelukeskuksien asiakkaaksi. Ohjaavat tahot, jotka tulkitsevat kriteerejä ovat pääsääntöisesti TE-toimisto ja sosiaalitoimisto. Kriteereistä lyhyt tiivistys: päivää maksettua työmarkkinatukea - alle 25-vuotiailla 6 kk työttömyyttä - yli 25-vuotiailla yli 12 kk työttömyyttä - monialaisen palvelun tarve (asiakkaan tilannetta ei voi edistää esim. pelkästään TEpalveluilla) - ei akuuttia päihde- tai mielenterveysongelmaa - ei ohjausta eläkeselvittelyjä varten - asiakkaan tulevaisuuden näkymä koulutuksessa tai työllistymisessä Työvoiman palvelukeskukset kuuluvat kunnan näkökulmasta työllisyyspalveluihin ja TE-toimiston näkökulmasta 3. palvelulinjan tehostettuun palveluun. Laki kuitenkin tällä hetkellä määrittää asiakkuuden kriteerit. Työvoiman palvelukeskukset eivät ole omia itsenäisiä organisaatioita, vaan eri toimijoiden muodostamia verkostoja voimaan tulleen lain yhteydessä myös Kaakkois-Suomen TE-toimiston alueen työvoiman palvelukeskukset organisoituvat uudelleen vuoden 2015 aikana. Alueelle muodostuu lukien kaksi monialaista verkostoa, eli palvelukeskusta, joiden toimintaa johtaa verkoston alueella oma johtoryhmä. Kotkan Työvoiman Palvelukeskuksen toimipiste kuuluu Kymenlaakson laajuisella alueella toimivan työvoiman palvelukeskuksen kokonaisuuteen lukien.

9 3. Kunnallinen työllisyydenhoito Kotkan kaupungissa ei ole erillistä työllisyysyksikköä, vaan Kotkan kaupunki on organisoinut työllisyyspalvelut työvoiman palvelukeskukseen. Kotkassa toimi kunnan oma työllisyysyksikkö vuoteen 2012 saakka. Useissa kunnissa työllisyyspalvelut on organisoitu siten, että työllisyyspalveluiden alla on työllisyysyksikkö, työvoiman palvelukeskus ja mahdollisesti mm. kunnan oma pajatoiminta omina yksiköinään. Kotkan tapauksessa pajatoiminta toteutetaan ostopalveluna. Ostopalvelun suurimmat tuottajat ovat EKAMI, Korttelikotiyhdistys ja Soteksäätiö. Työllisyydenhoidon kuntakohtaiset organisointitavat vaihtelevat kunnittain. Yleisin kunnallisen työllisyydenhoidon suorittama tehtävä on kuntouttava työtoiminta eipalvelukeskus-asiakkaille (lakisääteinen sosiaalipalvelu), jonka järjestämistä ohjaa oma laki ( Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämisvastuulla oleva sosiaalipalvelu, jonka avulla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja avaamaan väylä työelämään tai työvoimahallinnon ensisijaisiin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi työllisyysyksiköiden tehtäviä ovat mm. eläkeselvittelyt niille työttömille, jotka eivät ole työvoiman palvelukeskuksien asiakkaita, palvelujen tarjoaminen työmarkkinatuen maksulistan asiakkaille, työpajatoiminnan järjestäminen, kunnan palkkatuki, kuntalisä ja kunnalliset oppisopimukset. Kunnallisen työllisyydenhoidon tehtäviä Kunnan järjestämisvastuulla oleva Kuntouttava työtoiminta sosiaalipalvelu, jolla pyritään katkaisemaan pitkään jatkunut työttömyys ja parantamaan asiakaskohtaisesti valmiuksia edetä työllistymisen polulla. Eläkemahdollisuuden selvittäminen Eläkeselvittelyprosessi niiden asiakkaiden kohdalla, joille maksetaan tällä hetkellä työmarkkinatukea, mutta kuuluvat eläke-etuuden piiriin. Asiakaskunta koostuu niistä työttömistä, jotka eivät ole työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita. Kelan listalta käydään asiakkaita läpi Kelan listan asiakkaiden ja kutsutaan tapaamiseen, jossa palvelutarvearviot pyritään löytämään asiakkaalle sopiva aktivointitoimenpide. Työttömille tarjotaan mahdollisuutta Työpajatoiminta olla pajamaisessa toimenpideympäristössä ohjatusti ja samalla kasvatetaan valmiuksia työllistymiseen.

10 Palkkatukityöllistäminen Kuntalisät - yritykset - yhdistykset Oppisopimuskoulutus kunnalla Palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Tämän toteuttaminen kunnan oman organisaation sisällä. Kunnalle maksetaan valtion tuki palkkauskustannuksiin asiakkaan tilanteen mukaisesti. Kunnan maksama kannustinraha yrityksille ja yhdistyksille työllistämisen kynnyksen madaltamiseksi. Maksetaan valtion palkkatuen yhteydessä lisäkannustimena. Toimenpiteessä yhdistyy ammatillinen koulutus ja työn tekeminen sopimuksen mukaisesti. Työ tehdään kunnan organisaatiossa. Palkkauskustannuksiin maksetaan valtion palkkatukea. 4. Kolmas sektori 3. sektorin toimijat ovat kunnan työllisyyspalvelujen näkökulmasta palveluntuottajia ja työllistämiseen ja kuntoutukseen osallistuvia toimijoita. Palveluntuottajanäkökulma liittyy esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja pajatoiminnan järjestämiseen, jotka Kotkan kaupunki on kilpailuttanut. Kilpailutuksen lopputuloksena on syntynyt mm. kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajien joukko. Näistä esimerkkinä mainittakoon Sotek-säätiö, Korttelikotiyhdistys ja Kakspy ry. Työllistämisen kokonaisuuden näkökulmasta 3. sektorin toimijat osallistuvat työttömien työllistämiseen kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatukityöllistämisen kautta. Kuntoutuksen näkökulmasta 3. sektorin toimijat ovat toteuttajia, joko sosiaalisen kuntoutuksen puolella (esim. kuntouttava työtoiminta) tai Kelan järjestämisvastuulla olevan kuntoutuksen toteuttajina. 5. Kela Työllistymisen näkökulmasta Kelan rooli liittyy olennaisesti työvoiman palvelukeskuksen toimintaan, yleisesti kuntoutukseen sekä taloudelliseen tukijärjestelmään. Kela on yksi työvoiman palvelukeskusten yhteistyötahoista. Työvoiman palvelukeskusten toiminta on monialaista verkostotyötä, jossa Kelan rooli on merkittävä yhtenä verkoston

11 osaajana. Kelan henkilöstöresursointi työvoiman palvelukeskuksien toimintaan vaihtelee Kelan toiminta-alueittain huomattavasti. Kuntoutuksen näkökulmasta Kelan järjestämisvastuulle kuuluu erilaisia kuntoutuksia, joista työttömät asiakkaat hyötyvät tarpeen tullen. Asiakkaat voivat olla esim. työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita tai TE-toimiston asiakkaita. Taloudellisen tukijärjestelmän näkökulmasta työttömien useat etuudet ovat Kelan maksamia. Yleisimmät tuet ovat työmarkkinatuki, peruspäiväraha, yleinen asumistuki ja kuntoutukseen liittyvät rahalliset tuet. 4. Työllisyydenhoidon ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Kotkan kaupungissa Alla olevassa taulukossa on esitetty Kotkan kaupungin työllisyydenhoidon toteutuneet kustannukset vuosina Samalta ajanjaksolta on esitetty myös palkkatukityöllistämisen toteutuneet kustannukset. Palkkatukityöllistämisen kustannuksissa on sisällä kunnan tavallisen palkkatukityöllistämisen sekä velvoitetyöllistämisen aiheuttamat palkkauskustannukset. Työllisyydenhoidon toteutuneet kustannukset / vuosi 2012 n. 6,8 milj n. 6,9 milj n. 7,5 milj. Palkkatukityöllistämisen toteutuneet palkkauskustannukset sivukuluineen / vuosi 2012 n. 2,0 milj n. 0,9 milj n. 0,9 milj. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on esitetty Kotkan kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuudet sekä palkkatukityöllistämisen toteutuneet palkkauskustannukset vuosittain aikavälillä

12 Milj. 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työmarkkinatuen kuntaosuus ja palkkatukityöllistämisen kustannukset Vuosi Työmarkkinatuen kuntaosuus milj. Palkkatukityöllistämisen kustannukset milj. 5. Työllisyystoimikunnan toimenpide-ehdotukset talousarviovuodelle 2016 Työllisyystoimikunta on kokoontunut toiminta-aikanaan yhteensä 10 kertaa. Työllisyystoimikunta on käyttänyt runsaasti asiantuntemusta työllisyydenhoidon alan asiantuntijavierailijoiden muodossa. Kokouksissa on ollut edustajia TE-toimistosta, Ekamista, Kotkan kaupungilta, Työvoiman Palvelukeskus Väylästä, Hako-kuntakokeiluhankkeesta sekä Sotek-säätiöstä. Edellä mainitut työllisyydenhoidon toimijat ovat valikoituneet otoksen perusteella mukaan toimintaan, sillä kaikkia alueen toimijoita ei olisi ollut mahdollista kutsua kokouksiin. Ehdotuksena on, että työllisyystoimikunta jatkaa toimintaansa ja seuraa työllisyyspoliittisen ohjelman toteutumista sekä jatkaa hyväksi havaittua työllisyydenhoidon toimijoiden tapaamista, uusien mahdollisten kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden löytämiseksi. Työllisyystoimikunta esittää talousarviovuodelle 2016 seuraavat toimenpide-ehdotukset toteutettavaksi työllisyydenhoidon tehtäväalueella: 1. Yrityskoordinaattorin rekrytointi määräajaksi esim. 1-1,5 vuotta. Tehtävän tavoitteena on työpaikkojen ja mahdollisesti piilossa olevien työpaikkojen etsiminen Kotkan alueen yrityksistä ja työttömien asiakkaiden työllistäminen niihin.

13 2. Toimenpidematriisissa oleva aikuisten pajan toteuttaminen lisäostona Rannikkopajoilta. Yhteistyökumppanina EKAMI. 3. Vuodelle 2016 budjetoidun palkkatukimäärärahan tason säilyttämistä vuoden 2015 tasolla (tiedostaen, että vuodelle 2016 budjetoitu määräraha on puolen vuoden määräraha, palkkatukirahojen lisäys). 4. Yrityksille maksettavan kuntalisän rahoitus pitää pystyä maksamaan, vaikka siihen varattu määräraha ylittyisi talousarviovuoden aikana. 5. Matriisin mukaiset toimintamallit luodaan ja otetaan käyttöön. 6. Toimenpidematriisi Alla olevassa taulukukossa on esitetty Työllisyystoimikunnan työn lopputuloksena muodostunut toimenpidematriisi työllisyydenhoidon kehittämiseksi. TOIMENPIDE VASTUU- TAHO TALOUSARVIO- VAIKUTUS TAVOITE VAIKUTUS KELAN LISTAAN Yhteistyökumppaneihin suunnatut toimenpiteet 1. Säännöllisen keskusteluyhteyden rakentaminen paikallisten yritysten kanssa. Työllistämiseen ja yhteistyön vahvistamiseen liittyvän tiedon jakaminen. Työllisyystoimikunta Kunnallinen työllisyydenhoito Yrityskoordinaattori Vähäinen. Tilaisuuksien järjestämiskustannukset. Palkkatukiyhteistyö tilaisuuksien muodossa. Välillinen. 2. Yrityksille suunnattu kyselylomake työllistämiseen liittyvän tiedon keräämiseksi. 3. Lisätään ostoja pajatoimintaan Rannikkopajoilta, kohderyhmänä nuoret aikuiset. Elinkeinotoimiala kunnassa Työllisyystoimikunta SOTELA Vastuualueen virkamiehet Vähäinen. Lomakkeen laatimiseen, lähettämiseen ja jatkokäsittelyyn kuluva työaika. Lomake tehty ja käytössä / asiakasta sijoitettuna vuosittain. Välillinen. 20 asiakkaan kohdalla n (jos asiakkaat Kelan listalta)* Kunnan sisäiset toimenpiteet 1. Kunnallisen Sosiaalijohtaja Palkkakustannukset / Selkeä toimintamalli Välillinen.

14 terveydenhuollon roolin vahvistaminen työllisyydenhoidossa. 2. Kunnan kaikkien toimialojen osallistuminen työllisyydenhoitoon sekä palkkatukityöllistämisen että kuntouttavan työtoiminnan kautta ja palkkatukityöllistämisen laajentaminen. 3. Kuntalisä - yhdistyksille - yrityksille Terveysjohtaja Työllisyydenhoidon päällikkö Kunnallinen työllisyydenhoito Toimialajohtajat kunnassa Kunnallinen työllisyydenhoito käytettävä työaika Talousarvioon sisältyvät palkkatukimäärärahat. Vuonna 2016 talousarviossa n. 500 t. Kyseessä nykytilanteen mukaisesti puolen vuoden määräraha, koska YT-syistä kunnan palkkatuki poissa käytöstä arvion mukaan saakka. Talousarvion mukainen määräraha. rakennettava kunnan eri toimijoiden välille 20 asiakkaan lisäys kuntouttavaan työtoimintaan pääosin teknisen toimen vastuualueelle. Palkkatukityöllistämiseen varatut määrärahat tulevat käytetyksi. Kuntalisän käyttö tilanteen mukaan myös silloin, jos määräraha loppunut ja hyöty saatavissa Kelan listalta. Ennaltaehkäisevä näkökulma. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * Kuntouttavan työtoiminnan kohdalla pois listalta jakson ajan. Jos 20 asiakasta on 6 kk kuntouttavassa, säästö on n Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * 4. HAKO ryhmäohjausmallit (kohdistettuja tietyille asiakassegmenteille; maahanmuuttajat kieli, osaamisen päivittäminen, terveys työllistymisen esteenä). Kunnallinen työllisyydenhoito TYP Talousarviossa työllisyydenhoidon budjetissa 5. Yrityskoordinaattori Vastuualajohtaja n /vuosi (arvio) 6. Eläkeselvittelyiden jatkaminen. 7. Sosiaalisten ja työllistämiseen liittyvien näkökulmien sekä paikallisuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa. Kunnallinen työllisyydenhoito Kaupunginhallitus Prosessiin varattu määräraha. Otetaan suunnittelussa huomioon. - 2 mamu/kieli/vuosi - 2 osaamisen kartoitus - 2 terveydentila/työllisty minen Palkkaus talousarviovuodelle Asiakkaiden, työpaikkojen sekä piilotyöpaikkojen kohtaamisen aikaansaaminen. 20 eläkepäätöstä vuoden aikana. Kaupunginhallituksen linjaus. Työtön on poissa sakkolistalta ryhmän keston ajan. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * Työtön poistuu sakkolistalta pysyvästi. Palkkatuen kohdalla 1 työttömän kustannussäästö n * * kustannussäästö on laskettu yhden työttömän kohdalla kertomalla keskimääräinen kuukausikustannus 412 niiden kuukausien lukumäärällä, jonka työtön on pois työmarkkinatuen rahoitusosuudesta työssäoloehdon täyttymisen jälkeen (n. 42 kk). Keskimääräinen kuukausikustannus on laskettu vuoden 2015 tammi-kesäkuun toteutuneista luvuista.

15 7. Liitteet 1. Yrityskoordinaattorin tehtävänkuvaus Alla olevaa tehtävänkuvaa on kokeiltu käytännön työtehtävänä HAKO-kuntakokeiluhankkeen yhteydessä. Yrityskoordinaattorin tehtävänä on piilotyöpaikkojen etsiminen alueen yrityksistä. Piilotyöpaikkojen etsiminen Toimintaa on toteutettu kahdesta näkökulmasta, sekä yrityslähtöisesti että asiakaslähtöisesti. Asiakkaalla tarkoitetaan pitkäaikaistyötöntä. Lisäksi on tehty yhteistyötä yritysjärjestöjen ja koulutuksenjärjestäjien kanssa. Yrityskoordinaattorille ohjautui asiakkaita työvoiman palvelukeskus Väylästä ja Haminan kaupungin teknisestä toimesta. Ideana oli, että piilotyöpaikkaa etsitään räätälöidysti, lähtien pitkäaikaistyöttömän osaamisesta, työkokemuksesta ja kiinnostuksesta. Toimintaprosessi oli seuraava: 1. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijät / virkailijat / työnsuunnittelija ohjaavat asiakkaat yrityskoordinaattorille 2. Yrityskoordinaattori haastattelee asiakkaat 3. Yrityskoordinaattori tekee listan mahdollisista asiakkaista 4. Yrityskoordinaattori ottaa yhteyttä yrityksiin puhelimitse, ja pyrkii sopimaan tapaamisen yrityksen kanssa. Tapaamiseen otetaan mukaan työnhakijaehdokkaista tehdyt esittelykortit, infot (tulostetaan TE-toimiston sivuilta) työkokeilusta ja palkkatukityöllistämisestä. Tapaamisessa pyritän myös selvittämään yrityksen tulevaisuuden työvoiman tarve, millaisiin tehtäviin ja millaisia ominaisuuksia työntekijällä pitäisi olla. 5. Yrityskoordinaattori osallistuu tarvittaessa haastatteluun 6. Yrityskoordinaattori esitäyttää tarvittavat lomakkeet ja toimittaa ne asiakkaan virkailijalle Väylään. 7. Ollaan yhteydessä yritykseen, kysellään, miten menee, onko uusia tarpeita. Lähestyminen pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta vie enemmän aikaa. Toimintatavan suurena etuna on, että yrityksiä lähestyttäessä yrityskoordinaattorilla on jo potentiaalinen työntekijä tarjottavana, jolloin prosessi on nopeampi. Haasteena on löytää asiakkaan odotuksiin ja potentiaalia vastaava paikka. Luonnollisesti myös vallitseva taloudellinen tilanne on lisännyt omat haasteensa paikkojen löytymiselle.

16 2. Laskelma Kelan listan kustannussäästöistä Työllisyystoimikunta on toimintansa yhteydessä miettinyt eri toimenpide-ehdotusten yhteydessä syntyviä kustannussäästöjä Kelan sakkomaksuista. Yhtenä ajattelumallina on käytetty keskimääräistä kuukausikustannusta, jonka yksi Kelan listalla oleva työtön aiheuttaa keskimäärin. Laskennassa on käytetty perusteena vuonna 2015 aikavälillä tammikuukesäkuu toteutuneita kustannuksia. Alla olevassa taulukossa on laskettu keskimääräisen kuukausikustannuksen kautta erihintaisten toimenpiteiden synnyttämää säästöä, jossa asiakkaiden määrä ja toimenpiteessä vietetty aika vaihtelevat. Yhden Kelan listalaisen keskimääräinen kuukausikustannus Keskimääräinen kuukausikustannus kunnalle 619,351,77 (kaikki kuukaudet yhteen ja jaettu kuudella) Keskimäärin asiakkaita Kelan listalla kuukausittain 1502,5 (kaikki kuukaudet yhteen ja jaettu kuudella) Yhden Kelan listalaisen keskimääräinen vuosikustannus arvion mukaan puolivuotiskustannus Eri kustannuksia, joita Kelan listan säästöillä katetaan: Yksi sosiaaliohjaaja Kelan listan ohjauksiin, arvioitu vuosikustannus asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 7,7 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 15,4 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 30,7 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 92,2 Ostopalvelu, jonka arvioitu kustannus kunnalle on "Hamina-Case" asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 6,1 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 12,1 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 24,3 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 72, asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 2,0 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 4,0 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 8,1 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 24, asiakkaita koko vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 20,2 asiakkaita puoleksi vuodeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 40,5 asiakkaita kolmeksi kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 80,9 asiakkaita kuukaudeksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 242,7