Churches in Finland. Vaivaisukkoja Fattiggubbar Poor Old Men. Suomalaiset kirkot Kyrkor i Finland Nr

Transkriptio

1 Churches in Finland Suomalaiset kirkot Kyrkor i Finland Nr A New E-Magazine Showing the most beautiful churches in our country. Vaivaisukkoja Fattiggubbar Poor Old Men

2 Churches in Finland Suomen kirkot Kyrkor i Finland An E-Magazine published by Gastrolab.Ky Editor: Hans Björknäs Kirkkopuistikko 18 B Vaasa Finland Phone

3 Many churches in Finland - go to Facebook and search for Churches in Finland. And please share to all Your Facebook friends. Monet Suomen kirkot - mene Facebookiin ja etsi Suomen kirkot. Jaa mielellään kaikille FB-ystäville. Många kyrkor i Finland - gå till Facebook och sök på Kyrkor i Finland - och dela gärna med Dina Facebook-vänner

4 Vaivaisukot Vaivaisukko on kirkon tai kirkkotapulin seinään kiinnitetty maalattu puupatsas, jonka rinnassa tai sylissä olevaan aukkoon voi laittaa rahaa. Rahat käytetään yleensä kirkon diakoniatyöhön. Ukkoja löytyy eniten Pohjanmaalta. Vaivaisukkojen edeltäjinä voidaan pitää uhritukkeja, joita Ruotsi-Suomen kirkko määräsi sijoitettavan kirkkojen yhteyteen vuonna Västeråsin valtiopäivillä 1527 uhritukit kiellettiin, koska niiden katsottiin liittyvän katolisen kirkon anekauppaan. Köyhien auttaminen oli kirkkojen velvollisuus, ja keräystukit auttoivat seurakuntia tämän tehtävän hoidossa. Niinpä kuningatar Kristiina vuonna 1649 kehotti asettamaan keräystukkeja uudelleen kirkkojen yhteyteen. Tukkeja lienee koristeltu aiemmin pyhimysten kuvilla, kunnes vuoden 1571 kirkkoasetuksella kuvat määrättiin poistettaviksi. Pohjanmaalla oli paljon laivanrakennustoimintaa, ja ilmeisesti laivanrakentajien keulakuvien tekijät ovat tehneet ensimmäiset vaivaisukot. Laivojen keulakuvia ei ole mielletty pyhimysten kuviksi, joten kuvien veistäminen on ollut sallitumpaa. Tämä selittäisi, miksi vaivaisukkoja on nimenomaan Pohjanmaalla. Vaivaisukot esittävät usein kerjuulla olevaa sotainvalidia, toinen suosittu esikuva ukoille on pelimannityyppi. Ensimmäiset ukot tehtiin 1600-luvulla, mutta suurin osa on 1800-luvulla veistettyjä.

5 Vaivaisukkoja on toiminnassa Suomessa noin 108. Yksi näistä on vaivaisakka, joka sijaitsee Soinin kirkossa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan museossa on näytteillä Rantsilan kirkon vaivaisukko. Vanhimpana vaivaisukkona pidetään Hauhon kirkon ukkoa, joka on tiettävästi tehty 1600-luvun lopulla. Samoihin aikoihin lienee tehty Raahen vaivaisukko. Pelastakaa vaivaisukot Suomessa on ollut tunnettuja ukkoja yhteensä noin 180. Jotkut niistä ovat hävinneet aikojen kuluessa, osa on rapistunut huonokuntoisiksi ja sitten hylätty. Ukkoja on myös pahoinpidelty ryöstösaaliin toivossa. Esimerkiksi Raution ukko vietiin kappelin seinästä kokonaan syksyllä 2012 ja se löydettiin toukokuussa 2013 syrjäisen metsätien varrelta Kannuksessa.

6 Vaikka vaivaisukkoja on arvostettu jo 1900-luvun alusta alkaen, vakavaa ja perinpohjaista taidehistoriallista tutkimusta ne eivät ole saaneet. Otso Kantokorven mukaan perustutkimukselle on tilausta, koska vaivaisukot kytkeytyvät nykyään voimakkaasti virinneeseen ITE-taiteen tutkimukseen ja harrastukseen. Kantokorven mielestä on syytä saattaa vaivaisukkoperinne osaksi samaa jatkumoa. Helsinkiläisen ORTON Invalidisäätiön ylläpitämän Galleria Ortonin piirissä syntyi yhdistys nimeltä Pelastakaa vaivaisukot. Sen tavoitteina on vaivaisukkojen, sekä niiden kirkko-, sosiaali-, kulttuuri- ja taidehistoriallisen merkityksen tunnetuksi tekeminen ja arvostuksen

7 lisääminen. Yhdistys haluaa pitää yllä ja myös elvyttää vaivaisukkoperinnettä, sekä lisätä tietoa aiheesta. Yhdistys haluaa kannustaa seurakuntia kunnostamaan ja pitämään huolta näistä kunniakansalaisista ja kiinnittämään huomiota asianmukaiseen restaurointiin. Y hdistys järjesti Kerimäen kirkossa kesällä 2013 pidetyn näyttelyn Vaivaisukot Kerimäellä. Kirkkoon oli koottu 42 vaivaisukkoa ympäri Suomea. (Lähde: Wikipedia, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported License)

8

9 Alajärvi

10

11 Saloinen

12 Fattiggubbar Fattiggubbar är en form av träskulpturer som oftast hittas utanför kyrkor och som håller i en insamlingsbössa till förmån för de fattiga. Fattiggubbar är särskilt vanliga i Österbotten i Finland. Fattiggubbar kan jämföras med fattigbössor. (Källa: Wikipedia, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported License) Oravais

13 Larsmo-Luoto

14 Larsmo-Luoto - Rånade»fattiggubbar. I torsdags förre veckan iakttogs, att den ioravais kyrkoby invid allmänna landsvägen uppstälda fattiggubben varit föremal för åvärkan. Vid närmare granskning befans hela träbelätet löslrutet från sin plats, låsetull,gub- A bens- kassalåda sönderbrutet ocb kas-! san borttagen. För brottet misstänkas tvänne ruskiga individer, som föregående dag genomvandrat byn. Huruvida ortenspolismyndigheter vidtagit några åtgärder för att gripa vagabonderna är icke bekant. När fattiggubben i Munsala häromdagen skulle inventeras, befans låset vara sönderbrutet och kassan borttagen. Förmodligen är det samma landsvägsriddaresområnat äfven Oravais fattiggubbe. Då gubbarna ifrågapläga ha ända till nere tiotal mark påkistbottnen, har det förmodligenvarit ett ganska lönande geschäft att plundra dem. - W.P. (Västra Finland, 11 december 1901)

15 Vaasa, 9 syyskuuta 1905

16 Haukipudas

17

18 Turun Maarian kirkko Maria-kyrkan i Åbo

19

20 Maarian kirkonäijä Maarian kirkkomaan muurin laidassa, kivisen hautakappelin seinän vieressä seisoo kaikkien ohitse matkailevien nähtävänä pieni puinen ukko katoksensa alla. Omille pitäjäläisille se on tuttu, niin että eivät he taida sitä paljon huomata. Mutta vierailta seuduilta tulevat ja varsinkin kaupunkilaiset pysähtyvät sitä katsomaan, ja silloin putoaa aina joku raha rautaiseen hattuun sen kainalossa. Puisella taululla sen paljaan pään yläpuolella on maalattu lause raamatusta:»joka köyhä armahta, hän laina Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jällen maksava on.» Se on pitäjän»vaivaistukki» 1.»kirkonäijä» (»Latsarus») *), joka miesmuistiin on siinä seissyt kerjäämässä ohitse kulkevilta ropoa seurakunnan vaivaisille. Äijä on pieni ja avuton. Pää on luonnollista kokoa ehkä vähäsen suurempi, mutta kaikki pienenee ylhäältä alas päin. Jalat ovat kuin polvien alta poikkilyödyt ja siksi luonnottoman lyhyet. Hattua kannattavat käsivarret ovat luonnottoman pitkät. Äijä on puettuna Snellmanin aikuiseen pitkään takkiin! Pieni alastaitettu kaulus on edestä umpinainen, ja kaulaa kiertää korkealta kaulahuivi. Edessä on kaksi nappiriviä. Vielä vuosi sitten oli puku tumman ruskea, mutta viime kesäisten korjausten aikana maalattiin takki vaaleanharmaaksi kaulahuivi siniruutuiseksi. Silloin siroiteltiin harmaata myöskin hiuksiin, joita ei olekaan muutakuin ohimoilla takana, ja tuuheille kulmakarvoille. Kaljuine paineen, laihoine parrattomine poskineen ja pitkine kasvoineen on koko äijä ilmeinen kuva Snellman in jalönnrotiin ajoilta. Kaikesta voi siis nähdä, että se ei ole varsin vanha muisto. Kirkonkokouksen pöytäkirjoista saammekin tietää,

21 että rovasti Heikel in aikana, kesäk. 18 p. vuonna 1852,»päätettiin hankkia vaivaistukki 1. vaivaisukko, hyvin raudoitettu, ja vahvoilla lukoilla varustettu, ja sijoittaa se maantien laitaan Baer in hautakappelin seinän viereen. Koetettiin miten paraiten taidettiin kartuttaa seurakunnan vaivaiskassaa. Se olikin tarpeen, sillä kaikkein niitten»sairaitten renkien»,»vanhojen leskien»,»orpojen lapsien» ja muitten työhönkyvyttömien ihmisten luku, jotka elivät vaivaiskassan turvissa, oli jo joku vuosi ennen noussut yli 60. Koska ukko oli valmis paikallaan, sitä emme saa tietää. Ainakin vasta seuraavana talvena rovasti ilmoittaa puhutelleensa turkulaista»kuvanveistäjää», joka tahtoi 50 hopearuplaa palkaksensa. Tämän lupasi rovasti etukäteen antaa omistaan vähitellen maksettavaksi vaivaistukin itsensä keräämillä rahoilla. Sillä tavalla»vaivaistukki toivottavasti muutaman vuoden perästä on seurakunnan oma, ilman että vaivaiskassaan on kajottu, ja kestänee se sitte useita vuosikymmeniä; johon kaikkeen seurakunta ilmoitti olevansa tyytyväinen». Luultavasti ukko pian sen jälkeen oli paikallaan, koska jo 1856 maksettiin 10 kop.»vaivaistukin korjauksesta». Täyttikö se muuten rovastin ja seurakunnan toiveet, sitä emme myöskään kirjoista näe. Ainoastaan yhden kerran, 26 p. kesäkuuta 1857 on merkitty:»vaivaistukista otettiin ulos 3: 35 hop. rupi.» Nykyaikoina siitä on saatu n. 30 mk. vuodessa ja enemmänkin.

22 Eivät ne liene kaikki ainoastaan huvin vuoksi hattuun pudotettuja kolikoita, vaan lienee sinne usein pudonnut samalla sovitettu omantunnon tuska tai hiljainen kiitos. Sillä tiedetään, että on tapana vaivaisille luvata joku rahasumma, jos asiat onnistuvat niin hyvin kuin oli toivottu, tai jos ne eivät käyneet niin hullusti, kuin oli pelätty. Hatussa joskus löytyneet 10 markankin setelit todistanevat, että Maariassakin se tapa elää, ja että sellaiset rahat on uskottu kirkonukon hiljaiseen talteen. S amallaisia vaivaistukkia on vanhaan aikaan ollut monenkin kirkon seinässä, ja lienee monessa pitäjässä vieläkin. Muutamat kokoovat rahan hattuunsa, toisilla se putoo vatsaan tai rinta-onteloon. Inhimillinen haamu niissä vaan on hyvin vaihtelevainen. Niitä on matalista ja turpeista kuin Maarian ukko äärettömän pitkiin ja hoikkajäsenisiin saakka, esim. Sälöisten vaivaistukki Pohjanmaalla. Aili Tallgren. Kotiseutu, N:o 6, 1910

23 Helsingin Matteuskirkko

24

25 Kitinoja, Ylistaro

26

27 Lappajärvi

28

29 Kannus Lohtaja

30 Oravais - Oravainen

31

32 Pörtom - Pirttikylä

33

34 Ruovesi