OHJELMAEHDOTUS

Transkriptio

1 HAKULOMAKE 2008 ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO OHJELMAEHDOTUS PERUSTIEDOT Hakija/hallinnoija Pro Kuhmo Oy Yhteyshenkilö Ohjelma-alue Veikko Tikkanen Kehys-Kainuun seutukunta Kontionkatu Kuhmo Asukasluku / Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi Maakunta Ohjelman kustannusarvio Kainuu ohjelmakaudella vuonna ALUEEN LYHYT KUVAUS (väestökehitys, elinkeinorakenne ja sen kehitys sekä arvio Alueen vahvuudet sekä osaamis- ja erikoistumisalat sekä kehittämishaasteet) Kuhmo kuuluu Kehys-Kainuun seutukuntaan Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomussalmen kanssa. Kuhmon asukasluku on vuosina kehittynyt seuraavasti: vuonna asukasta, , , , ja Heinäkuun viimeisenä päivänä 2007 Kuhmon asukasluku on ollut 9998 laskien alle 10000:n ensimmäisen kerran sitten vuoden Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuhmon asukasluku jatkaa pienenemistään siten, että vuonna 2007 asukkaita on 9902, , ja vuonna Kuhmon pinta-ala on 5457 neliökilometriä. Keskustaajaman väestöosuus on 74 % ja haja-asutusalueen 26 %. Asukastiheys on alle kaksi henkilöä neliökilometriä kohti. Kuhmon elinkeinorakenne on palveluvoittoinen, palvelualoilla on yli 50 % työpaikoista. Maa- ja metsätalouden osuus on 15 %, teollisuuden ja kuljetusalan osuus 12 % kumpikin. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kasvavia toimialoja on kaivostoiminta ja louhinta, kauppa, majoitus- ja ravintolatoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne sekä rahoitus- ja vakuutustoimialat. Kuhmo on profiloitunut vuodesta 1970 lähtien kamarimusiikkifestivaalinsa ansiosta. Kuhmon Kamarimusiikin innovatiivisuus ja vahvuus piilee sen paradoksaalisuudessa, odottamattomassa epäsovinnaisuudessa: eikö kamarimusiikki, ihmiskunnan jaloimmat musiikin aarteet, voisi päästä yhtä hyvin oikeuksiinsa luonnon hiljaisuudessa kuin maailman metropolien melussa, ehkä aidomminkin? Vuosikymmenten jälkeenkin kamarimusiikki metsässä herättää yhä edelleen ihailevaa ihmetystä niissä, jotka totunnaisesti kuuntelevat sitä kaupunkien ja metropolien kaikesta yltäkylläisessä ympäristössä, esimerkkinä Ranskan entisen Suomen suurlähettilään Jean-Jacques Subrenat n vuonna 2006 Kuhmon Kamarimusiikista kirjoittama kaksikielinen kirja: Ecoutez cette musique de la forêt/listen, there s music from the forest. Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maaseutuoloissa, joissa ei voida saada hyötyä toimijoiden läheisyydestä ja osaamisen kasautumiseduista, on erityinen haaste saada käyttöön laajemmin ne tekniset, pedagogiset ja ohjelmistoinnovaatiot, jotka musiikin virtuaaliopetuksen alalla kansainvälisen yhteistyön avulla Kuhmossa on saatu aikaan. Kaupunkistrategian painoaloja onkin kulttuuriosaamisen syventäminen, verkottuminen yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä pysyvät osaamisrakenteet, yhtenä kärkihankkeena musiikin verkkolaboratorio. 1

2 3. OHJELMAN TIIVISTELMÄ Painopistealueet: Kulttuuri maaseudun kehittäjänä Verkostoyhteistyön rakentaminen ja sisällön kehittäminen Kulttuurista liiketoiminnan ja uusyrittäjyyden perusta Kaustisen ja Kuhmon kulttuuriklusteri ( ) on sisäasiainministeriön päätöksellä kasvanut jo kolminapaiseksi ohjelmayhteistyöksi Keski-Karjalan (Rääkkylä) liityttyä mukaan. Kulttuuriklusterin toimintaperiaatteisiin kuuluu avoin verkostopolitiikka ja verkostoyhteistyö. Tavoitteena on, että klusterin osaamisresurssit yhdessä suurempana kokonaisuutena voisivat paremmin palvella kansallista innovaatiopolitiikkaa. Rakenteeltaan ja toimintatavoiltaan avoimena klusterina siihen voi osallistua paikalliset ja alueelliset toimijat, jotka asenteidensa, arvojensa ja päämääriensä puolesta kykenevät klusterin verkostoyhteistyöhön. Kultaisen Harmonikan Festivaali Sata- Häme soi on Kaustisen, Kuhmon ja Keski-Karjalan päätöksillä saanut luvan klusteriin osallistumisesta. Yhteinen ohjelmaehdotus pitää sisällään kolme toimintalinjaa, jotka muodostavat samalla sen toiminnan vuositeemat: 1) Kulttuuriosaamisen tuominen yhteen (2008) 2) Verkostoyhteistyön konkreettisten muotojen käynnistäminen (2009) 3) Klusterin synnyttämän osaamisen jalostaminen tuotteiksi ja palveluiksi (2010) Kolmivuotisen ohjelmaehdotuksen tavoite on löytää edellä mainittujen toimintalinjojen kautta realistinen vuosikohtainen toimintasuunnitelma. Vuodelle 2008 keskittyy näin ollen verkostoyhteistyön käynnistäminen ja verkoston kasvattaminen alueiden välisten kulttuuritoimijoiden kesken. Vuosi 2009 on konkreettisten yhteistoimintamuotojen toteuttamisen aikaa. Vuonna 2010 pyritään Klusterin toiminnan tuloksista jalostamaan koko Suomen maaseutua palvelevia kulttuurisisältöjä. Kaustinen ottaa Kulttuuriklusterin toiminnan koordinointivastuun. Kuhmolle tulee klusterin ohjausryhmän puheenjohtajuus. Kaustisella on kenties maamme vankin kokemus pienen maaseutupitäjän kehittämisestä kulttuurin avulla ja kunnassa järjestetään Pohjoismaiden suurimman kansanmusiikkijuhlan ohella myös valtakunnallisesti tunnettua Kamarimusiikkiviikkoa. Näiden kahden tapahtuman tiimoilta syntyy luonteva yhteys sekä Kuhmoon että Rääkkylään. Kamari- ja kansanmusiikki muodostavat klusteritoiminnan teemallisen koekentän. Klusteriosapuolten kansainväliset musiikkitapahtumat valmiine verkostoineen avaavat tulevaisuudessa mahdollisuuksia yhteistoiminnan laajentamiseen myös maan rajojen ulkopuolelle. Erityisenä kohdealueena Kuhmon osalta on Luoteis-Venäjä, jonka toimijoiden kanssa on oma ohjelmansa. Kuhmon erityistavoitteena on Kuhmon Kamarimusiikin henki hyödynnetään Kuhmon vetovoimatekijänä matkailussa, kehittämiskohteina hyvinvointi-, kulttuuri- ja luontomatkailuun sopivat teema- ja aktiviteettituotteet ja niiden kansainvälinen markkinointi. Musiikkistrategian avulla kohotetaan osaamisen tasoa koulutuksessa ja kulttuurissa, parannetaan niiden perusinfrastruktuuria ja Kuhmon kiinnostavuutta asumisen, yrittäjyyden ja matkailun aloilla. Koulujen, oppilaitosten ja festivaalipohjaisen musiikkikoulutuksen integrointi musiikkistrategian avulla keskeiseksi Kuhmon kehitysvoimaksi. Festivaalin ja musiikkikoulutuksen toimijat tukevat Kuhmon kokonaisvaltaista kehitystyötä koulutuspalvelujen tuottajina, osaamispääoman kasvattajina sekä Kuhmon markkinoijina. 2

3 Musiikkistrategisella kehitystyöllä rakennetaan Kuhmoon kulttuurialan yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen perusta, jonka avulla festivaaliosaamisen ja musiikkikoulutuksen alueellinen vaikuttavuus vahvistuu. 4. Miten suunnitelma on sovitettu yhteen maakuntaohjelman, aluekeskusohjelman osaamiskeskusohjelman ja saaristo-ohjelman, mahdollisen seutuohjelman sekä muiden alueella toteutettavien aluekehityksen kannalta keskeisten ohjelmien kanssa? Miten suunnitelmassa hyödynnetään rakennerahasto-ohjelmia ja EU:n maatalousrahaston maaseutuohjelmaa? Kuhmon Kamarimusiikki on Kainuun maakuntaohjelman mukaan Kainuun kulttuurija tapahtumamatkailun kansainvälinen kärkituote. Ohjelmaehdotuksen kulttuurimatkailun kehitystavoitteet vastaavat Kainuun maakuntaohjelman matkailun kehittämistyön päämääriä ja tavoitteita Ne ovat - asiakkaan tyytyväisyys ja halu tulla uudelleen (liikkeenjohto- ja palveluosaaminen sekä hyvät tuotteet) - yritysten kannattavuuden parantaminen - matkailutulon ja työllisyyden kasvu - ulkomaisten asiakkaiden merkittävä kasvu. Ohjelmaehdotuksen mukainen kulttuurimatkailun kehittäminen Kuhmon osalta kytketään osaksi Kainuun matkailufoorumin kehitystyötä. Maakuntaohjelman mukainen matkailun kehittämistoiminta kohdistetaan kasvuhakuisiin yrityksiin luontomatkailun, kulttuuri- ja tapahtumamatkailun, vapaa-ajan matkailun (ml. hyvinvointimatkailu) sekä kannuste- ja kokousmatkailun tuoteryhmissä. Ohjelmaehdotus toteuttaa myös maakuntaohjelman matkailun kehittämisen laadullisia tavoitteita, jotka ovat: - valtakunnallisten ja kansainvälisten kulttuuri- ja liikuntatapahtumien sekä muiden elämystuotteiden lisääminen, laadun parantaminen ja ammattimainen tuottaminen, yhteistyön tehostaminen kulttuuri- ja liikuntapalvelutuottajien ja matkailutoimijoiden välillä - tuoteverkostojen ja paketoinnin lisääminen (esim. pienryhmille kohdistuvat erikoisteematuotteet, kiertomatkat, räätälöidyt matkat) - kansainvälisen matkanjärjestäjäyhteistyön lisääminen ja uusien kansainvälisten jakelutiemahdollisuuksien käyttö (esim. agentuurit, toimeksiannot, managerit, sähköiset jakelutiet). Paikallisen omarahoituksen saatavuudesta riippuen ohjelmaehdotuksen sisältämiä hankeaihioita hankkeistetaan rakennerahastoilta ja maatalousrahastolta haettavan hankerahoituksen turvin. 3

4 Kuhmon kohdalta ohjelmaehdotus toteuttaa myös maakuntaohjelman opetusta, oppimista ja osaamista, tieto- ja viestintätekniikan käytön tukea ja verkkopalvelujen järjestämistä, Kainuun verkko-opetuksen edelläkävijyyttä sekä pysyvän osaamisperustan luomista alueelle koskevia tavoitteita. Ehdotus tukee tavoitetta tietoyhteiskunnan työkalujen omaksumiseksi sekä tieto- ja viestintätekniikan osaamisen laajentamiseksi. Kuhmossa toteutetun musiikin verkko-opetuksen kansainvälisesti merkittävän tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta maakuntaohjelmassa tavoitellaan Kainuulle johtavaa verkkokouluttajan ja verkkomateriaalin tuottajan osaa jollakin kapealla segmentillä. Ohjelmaehdotus edistää musiikin verkko-opetuslaboratorion perustamista Kuhmoon, mikä on ollut tavoitteissa maakuntakokeilun selvitysmiesten raporteista 2002 alkaen. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän vuoden 2004 alussa käsittelemässä virkamiesesityksessä esitettiin selvitettäväksi osana alueellistamisohjelmaa Kuhmon Kamarimusiikin osaamiskeskuksen vahvistamista ja kehittämistä ainakin musiikin opetuksen kehittämistoiminnan sekä virtuaaliyliopistossa annettavan musiikin opetuksen osalta. Verkko-opetuslaboratorio on Kainuun maakuntaohjelman mukainen investointi. 5. Miten alue on hyödyntänyt päättyneen EU-ohjelmakauden/kansallisen ohjelmakauden ohjelmia ja mitkä ovat olleet keskeiset tulokset? Hakijana oleva Pro Kuhmo Oy on omalla ohjelmallaan osallistunut osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen vuodet sekä kamarimusiikin osaamisalana osallistunut Kainuun osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen vuodet Lisäksi hakija on toteuttanut yliopistojen alueelliseen kehittämiseen tarkoitetun, opetusministeriön myöntämän rahoituksen turvin musiikin verkko-opetuksen pilottihankkeen vuosina yhteistyössä Sibelius-Akatemian Kuopion osaston kanssa. Vuosina Kuhmo on osallistunut osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen osaamiskärkinään kamarimusiikki ja musiikin verkkoviestintä. Kuhmo arvioitiin keskimääräistä paremmaksi vahvan visionsa ja strategisen näkemyksensä, kansallisen ja kansainvälisen verkottumisensa, alueensa rakenteellisten muutostarpeiden ennakoinnin sekä selkeän toiminta-ajatuksensa ja laadukkaan toimintansa osalta. Viimeisimmässä palautteessaan 2006 osaamiskeskustyöryhmä on arvioinut Kuhmon oske-toiminnan vahvuudeksi mm. resursseihin nähden mittavan ja menestyksellisen panostuksen kansainväliseen toimintaan, hyvin toteutetut oske-ohjelman keskeiset tavoitteet kapeahkolla toimialalla sekä organisoinnin ja panostusten hyvän hallinnan. Työllisyyden ja tuotantorakenteen näkökulmasta oske-vaikutukset on arvioitu vähäisiksi, koska Kuhmon tapauksessa osaamiskeskus on aivan liian pieni lisäresurssi rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi, vaikka sen vaikutukset t&k-resurssien hyödyntämisen ja osaamisen näkökulmasta ovat huomattavat. 4

5 6. Miten ohjelmaehdotus edistää yhteistyötä seutukuntatasolla ja toiminnallisen seutukunnan vahvistamista? Ohjelmaehdotus toteuttaa avoimen verkostopolitiikan periaatetta. Kulttuuriklusteriin on mahdollista liittyä esimerkiksi Suomussalmen hyvin monipuolista kulttuuritarjontaa tuottavana kuntana. Kulttuuriklusterin vankemman ja monipuolisemman resurssipohjan ja seutukuntien keskinäisen, kannustavan kilpailun avulla hyödynnetään alueiden erikoistumisaloihin sisältyvät mahdollisuusstrategiat tärkeänä kilpailukykykeinona. Toiminnallisen seutukunnan vahvistamista ohjelmaehdotus edistää samasta syystä ja myös siksi, että Kuhmo voisi pysyä kilpailukykyisenä tekijänä seutukunnallisessa ja maakunnallisessa toimintakentässä. Kulttuuriklusterin keskeinen toimija Kuhmon Kamarimusiikki tekee tiivistä yhteistyötä Kuhmo- Suomussalmi-alueen matkailuyrittäjien yhdistyksen, Idän Taiga ry:n ja Vuokatin matkailuyritysten kanssa. 7. miten ohjelmaehdotus edistää yhteistyötä ohjelma-alueen sisällä eli vahvistaa kuntien sekä julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnon tasojen kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä? Ohjelmaehdotus perustuu kansalaistoiminnassa ja julkisen hallinnon toimesta kertyneen osaamispääoman luovaan yhdistämiseen sekä mahdollisuuteen sillä tavalla käydä taisteluun elävän, monipuolista työtä ja toimeliaisuutta tarjoavan maaseudun puolesta. Festivaalien alueelliset ja yhteisölliset vaikutukset tehdään läpinäkyviksi, jotta tapahtumat avautuvat yrittäjyydelle ja liiketoiminnalle. Yrittäjien osallistumista tapahtumiin, niiden suunnitteluun ja jälkimarkkinointiin tehostetaan: on osattava myös palvelutalouden niksit. Kansankulttuurin ja kamarimusiikin tuotteiden, palveluiden ja osaamisen näkyvyyttä ja tunnettuutta kotimaassa ja valituille asiakassegmenteille ulkomailla lisätään ja yrityksille avataan ovia uusiin asiakaskohderyhmiin. Ulkoisen promootion avulla edistetään toimintaa markkinoilla ja osallistutaan yhdessä erikoistapahtumiin, näyttelyihin ja seminaareihin. Festivaalipaikkakuntien ja ympäröivien seutukuntien markkinointiviestintä uudistetaan, kirkastetaan ja kohdennetaan osaajien, yrittäjien ja sijoittajien houkuttelemiseksi alueille, koska erityisesti tieto- ja viestintäliikennealojen avainhenkilöiden keskuudessa taide- ja kulttuurielämällä on tärkeä rooli asumis- ja yritysympäristön valinnassa. Uusien tuotteiden lanseeraaminen ja markkinointi toteutetaan kehyskertomusten avulla useiden kulttuuritoimijoiden yhteistyönä. 5

6 8. Miten ohjelmaehdotus edistää alueiden välistä yhteistyötä eli alueen vuorovaikutusta ja verkostoitumista maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti ja aluekeskusohjelma-alueiden kanssa elinkeino- ja osaamisperustan kehittämistyössä. Temaattisen verkostotoiminnan avulla, missä on myös kansainvälinen ulottuvuus erityisesti Luoteis-Venäjän kanssa. Integroituminen tavoitteelliseen ja koordinoituun kulttuuriklusterin toimintaan perustuu seuraaviin tekijöihin: samat ideaalit ja arvot; yhteinen tunne- ja tahtotila; samat visioiden ja toiveiden tajut sekä oivallukset mahdollisuuksista; yhteinen näkemys potentiaaleista suuriin päämääriin, ja yhteiset, kansallisiin mittoihin yltävät intressit. Kulttuuriteemaiset toimijat, jotka pystyvät em. kognitiivisten läheisyystekijöiden vaikutuksesta tietoresurssien ja osaamisen, toimintatapojen ja toimintakulttuurien uudenlaiseen yhdistämiseen ovat tervetulleita klusteriin. Ohjelmaehdotuksen tulevaisuustahtoisella verkostopolitiikalla emansipoidaan tähän saakka marginalisoituneet vähävaltaiset toimijat ja alueet ryminällä täysivaltaisiksi, vuodet ympäriinsä suuriin tavoitteisiin kykeneviksi kansallisen kärkikaartin toimijoiksi. Tutkimuksen ja koulutuksen erillishankkeilla haetaan uuden teknologian liiketoiminnallista hyödyntämistä. Tarkoitusta varten pilotoidaan entistä toimivampia teknologisia alustoja ja rakennetaan laaja, helppokäyttöinen tietokanta, jonne siirretään kulttuuriklusterin digitalisoidut musiikin, ITE-taiteen ja valokuvien arkistot. Monikanavaisten tietoteknisten oppimis- ja palveluympäristöjen t&k-työ on yksi tärkeimmistä yhteisistä toimintalinjauksista. Suurimpien kaupunkikeskusten ja maakuntavetureiden ohjelmat käsittelevät vähän tai ei lainkaan maaseudun kehittämistä tai kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen lisääminen on kuitenkin välttämätöntä alueellisen tasapainon, kestävän kehityksen sekä sosiaalisen pääoman terveen kasvun kannalta. Vuorovaikutuspolitiikan tehokkaimpia keinoja ovat osaamisjärjestelmän kehittäminen, kulttuuritapahtumat, palvelujen järjestäminen ja ylläpitäminen. Kaustinen, Kuhmo, Rääkkylä ja Ikaalinen yhdessä markkinoivat tapahtumiaan ja osaamistaan maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen lisäämistarkoituksessa sekä kartoittavat alueidensa erityisen kiinnostuksen palveluidensa ja asumismahdollisuuksiensa kysynnän perustana. Oheisena on 3K-kulttuurikluserin eri toimijatahojen keskeiset sisällöt ja verkostoyhteistyön erikoistumista kuvaavat kaaviot. 9. Miten AMO organisoidaan ja millainen on siihen sitoutuneiden toimijoiden työnjako? Koko kulttuuriklusteria varten kukin osallistujataho yhdessä nimeää ohjausryhmän. Ohjausryhmän puheenjohtaja on Veikko Tikkanen Kuhmosta. Palkattuna ohjelmakoordinaattorina toimii Antti Huntus Kaustiselta. Kullakin osallistujalla on lisäksi oma johtoryhmänsä ja oma ohjelman toteuttajansa, taloudellinen ja juridinen subjektinsa. Kulttuuriklusterin eri toimijaosapuolten kulttuuriosaamisen kartoitus sekä yhteistyöstä ja työnjaosta sopiminen kuuluu vuoden 2008 tehtäviin. Tarkoituksena on, että synergiset yhteistyöalat klusterin sisällä selvitetään ja tehdään klusterikohtainen toimintamalli siitä, miten synergiaedut klusterin sisällä mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetään. Tarkoitus on, että klusterin sisällä saatavissa oleva asiantuntemus erikoistumisaloilla saadaan hyödynnetyksi koko kulttuuriklusterissa. 6

7 10. Miten alue on sitoutunut AMOn ja sen edellyttämien toimintamallien toteuttamiseen? Yksi tärkein toimenpidekokonaisuus on saada musiikki- ja kulttuurialan toimijat osallisiksi Kuhmon kokonaisvaltaiseen kehitystyöhön koulutuspalvelujen tuottajina, osaamispääoman kasvattajina sekä kansallisen ja kansainvälisen verkostotoiminnan hyödyntäjänä sekä yhteisyötä jäsentävän toimintamallin (musiikkikampus) rakentaminen. Sitoutuminen tapahtuu em. toimenpiteiden avulla. Kuhmon kaupunki on tehnyt juridisen sitoutumispäätöksen AMO:oon kaupunginhallituksen päätöksellä :n 473 kohdalla : Kuhmon kaupungin myötämääräys kulttuuriklusterihankkeeseen. Päätös on liitteenä. Lisätietoja Kansanmusiikkisäätiö ja Pro Kuhmo Oy ovat laatineet monipuolisen yhteistyön avulla ohjelmaehdotuksen maaseutupoliittisen erityisohjelman alueelliseen maaseutuosioon päättyneenä hakuaikana. Oheinen haku noudattaa alkuperäisen ohjelmaehdotuksen ideaa ja sisältöä ottaen huomioon kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän palautteen Koska suurin osa vaadittavasta omarahoituksesta on Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistys ry:n Pro Kuhmo Oy:n kautta kanavoitua hakijan rahoitusta, ohjelmaehdotusta on painotettu Kuhmon Kamarimusiikin festivaalituotantoa, kilpailukykyä ja kulttuurimatkailun kehittämistä painottavaan suuntaan. Maaseutupoliittisen erityisohjelman perustarkoitus on ohjelmaehdotuksessa kuitenkin säilytetty. Edellä olevat tiedot oikeaksi vakuuttaa Veikko Tikkanen LIITE: 1. TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA

8 TTS 2008 HAKIJAORGANISAATIO: Mitkä ovat alueellisen maaseutuosion strategiset painopisteet ja niitä toteuttavat toimenpidekokonaisuudet sekä asetetut välitavoitteet vuonna 2008 SM:n ja Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän esittämä palaute huomioiden? Hakijaorganisaatio: Pro Kuhmo Oy Strategiset painopisteet Kulttuuriklusterin ohjelmaehdotuksen yhteiset strategiset painopistealueet ovat: (1) kulttuuri maaseudun kehittäjänä; (2) verkostoyhteistyön rakentaminen ja sisällön kehittäminen ja (3) kulttuurista liiketoiminnan ja uusyrittäjyyden perusta. Kuhmo-kohtaiset strategiset painopisteet ovat: 1. Merkittävät suomalaista luovuusstrategiaa edustavat Kuhmon musiikki- ja taideorganisaatiot sekä kulttuuritapahtumat maaseudun kestävän kehityksen yhdeksi peruselementiksi. 2. Festivaalipohjainen sekä koulujen ja oppilaitosten yhteinen musiikkistrategia keskeiseksi Kuhmon kehitysvoimaksi. 3. Kulttuuritoimijat ja oppilaitokset osaamisen uusintajiksi niin, että kulttuurialan yrittäjyysedellytykset ja asumismahdollisuudet paranevat. Toimenpidekokonaisuudet strategisten painopisteiden toteuttamiseksi: Kulttuurimatkailun kehittäminen ja tuotteistaminen muiden klusteriin osallistuvien tahojen kanssa sekä kamarimusiikkitapahtuman markkinointi mahdollisesti EC-Label statuksen turvin muiden klusteritoimijoiden kanssa. Kulttuurialan yrittäjien mobilisointi ja kulttuuriosaamisen jalostaminen uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi sekä niiden yhteismarkkinointi brändien avulla. Nuottilainaamo ja yhteinen nettimyyntipiste klusterin tuotteiden markkinointia ja myyntiä varten. Videoneuvotteluvälitteisen musiikkiopetusinfran ja AV-tuotantostudion hyödyntäminen kansainvälisten konserttiohjelmien ja musiikkikurssien, monipuolisen orkesteri- ja kuorotoiminnan sekä musiikkiopetuksen perustalle rakentuvan Kuhmo-koulun käytössä. Musiikki- ja kulttuuritoimijat integroiduksi osaksi Kuhmon kokonaisvaltaista kehitystyötä osaamispääoman kasvattajina sekä kansallisen ja kansainvälisen verkostotoiminnan hyödyntäjinä. Toimenpidekokonaisuuksien sisällä Kaustisen ja Kuhmon yhteistyö sisältää seuraavat kohteet: 1. Kamarimusiikkiviikkoyhteistyö - yhteistyön etsiminen esim. seuraavista suunnista; yhteismarkkinointi, näyttelykierrätys, yhteistilaukset sävelteoksille, esiintyjävaihdot - kumpikin kamarimusiikkiyhdistys liittyy AMO-verkostoon 3000 e omarahoituksella, AMO-varoin palkatut koordinaattorit hankkeistavat esim. alueiden välisenä Leader / Te-keskus-yhteistyönä 2. Näppäri-pedagogiikka verkkovälitteisesti - kehitetään musiikin verkko-opetuspaketti, jossa sisältönä näppäripedagogiikka - hyödynnetään Kuhmon (Philip Donner) kehitystyötä verkko-opetuksessa ja Kaustisen alueen alueellista kuituverkkoa, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen Hdtv-kuvan (myös alueelta ulos). Mukana Kosila Digimedia - haetaan laajapohjainen rahoitus; K-P liitto, Kainuun liitto, TE-keskukset, innovaation löytyessä mahdollisia Tekes ja Sitra 3. Tulevaisuuden lukion kehittäminen - yhteistyön käynnistäminen Kaustisen Musiikkilukion, Kuhmon Yhteislukion, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Opetushallituksen kanssa. 8

9 4. Kylätoiminnan aktivoiminen - Kaustisen aluekoordinaattorin kylätoiminnan kehitystyön tuloksia Kuhmoon - MUS E toiminnan aloittaminen kyläkouluissa - AMO siemenrahoitus. Kolmikantayhteistyö Kaustinen-Kuhmo-Rääkkylä sisältää seuraavat kohteet: 1. Kulttuurimatkailuhanke - esiselvitys/hankkeistus kunkin alueen kulttuurin ominaispiirteen kehittämiseksi matkailupakettien muodossa - kolmen alueen liitot (EAKR) 2. Itä-Länsi kulttuurivaihto - mahdollisia kohteita: musiikkileiritoiminta, perinteen tallentaminen yhteisjulkaisuksi - kolmen alueen Leader/Te-keskus/Maakuntaliiton hankkeistus 3. Tapahtumamarkkinointi - kolmen alueen kärkituotteen markkinoinnin kehittäminen, jossa Kuhmolla vahva osaaminen - kolmen alueen Leader/Te-keskus hankkeistus Välitavoitteet 2008 Koko klusteria koskevana välitavoitteena vuonna 2008 on kulttuuriosaamisen tuominen yhteen, mikä tarkoittaa, että kulttuuriklusterin eri toimijaosapuolten kulttuuriosaaminen on kartoitettu ja yhteistyöstä ja työnjaosta on sovittu. Samoin synergiset yhteistyöalat klusterin sisällä on tiedossa ja sovittu klusterikohtaisesta toimintamallista, jonka avulla synergiaedut mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetään. Kulttuuriklusterin esittelysivut nettiin kulttuurin ja musiikin esilletuomiseksi kulttuurimatkailun ja palvelutalouden uusyrittäjyyden kannalta. Kuhmokohtaisena välitavoitteena vuonna 2008 on musiikkikampuksen toimintasuunnitelma toimijoiden yhteistyötä jäsentäväksi toimintamalliksi sekä kulttuuristrateginen työryhmä ja sen valmennus synergisesti organisoidun yhteistyön perustaksi. Tarkennettu kuvaus asiantuntijapalveluista ja alueellisen maaseutuosion rahoituksella palkattavien henkilöiden toimenkuvasta Alueellisen maaseutuosion rahoituksella palkataan puoliaikainen projektisihteeri ja puoliaikainen musiikkiteknologi. Osa-aikaisena palkattavan projektisihteerin toimenkuvaan kuuluu hankeorganisaation ja verkoston ylläpidon tukitehtävät, hankehallinnon tukitehtävät sekä yleiset toimistotehtävät Kuhmon osalta. Projektisihteeri toimii Kuhmo-kohtaisen johtoryhmän sihteerinä ja huolehtii kokousten koollekutsumisesta, kokousasiakirjoista, maksatushakemuksista sekä raportoinnista. Projektisihteeri työskentelee tiiviissä yhteistyössä klusterin ohjelmakoordinaattorin (Kaustinen) sekä klusterin ohjausryhmän ja Kuhmo-johtoryhmän puheenjohtajan kanssa. Ohjausryhmän (ja johtoryhmän) puheenjohtaja on projektisihteerin esimies. Osa-aikaisen musiikkiteknologin toimenkuvaan kuuluu konserttien äänittäminen, taiteilijakopioiden valmistaminen, muiden av-tuotantojen toteuttaminen sekä musiikkiteknologian edistäminen osaamispääoman kasvattajana sekä liiketoiminnan edistäjänä. Musiikkiteknologi huolehtii nuottilainaamon käynnistämisestä Kuhmossa sekä nettimyynti- ja esittelysivustojen aikaansaamisesta kulttuuriklusterin muiden asiantuntijoiden kanssa. 9

10 Musiikkiteknologin tehtävänä on klusteriyhteistyön avulla kehittää kulttuuriyrittäjyyden toimintaympäristöä sekä videoneuvottelu- ja av-studiopalvelujen liiketoiminnallistamista Kuhmossa erityisesti IntoStation-hankkeen kanssa. Suuri osa kehitystyöstä tehdään Kuhmon Kamarimusiikin piirissä olevan asiantuntemuksen turvin. Asiantuntijapalveluina ostetaan kulttuurimatkailun kehittämis- ja tuotteistamispalvelut sekä brändien avulla toteuttavat tapahtuma- ja promootiopalvelut. Myös festivaalituotannon tehostamis- ja kehittämispalvelut ostetaan Kuhmon Kamarimusiikista asiantuntijapalveluina. Asiantuntijapalveluina ostetaan hankkeen maksuliikenne-, kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävät, mitkä saatetaan yhdistää projektisihteeritehtävien kanssa kokonaispakettina ostettaviksi. 10