YLEISTÄ. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavamuodot ovat: Kaavoituskatsaus 2012

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2012

2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki on tullut voimaan Käytännössä kaavoitustyön vuorovaikutteisuutta lisää lakiin otettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vuorovaikutus voidaan siten järjestää kuhunkin kaavoitustilanteeseen sopivalla tavalla. Lakiin sisältyy käsite, osalliset. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia, ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. Yksi tulkinta osallisen käsitteelle on se, että osallinen on jokainen, joka itsensä sellaiseksi tuntee. Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on laajentaa kuntalaisten donsaantia ja osallistumismahdollisuuksia kaavoitukseen siten, että kuntalaisilla on niin halutessaan mahdollisuus saada keskitetysti toa siitä, millaiset kaavoitusasiat heitä paraikaa ja lähitulevaisuudessa koskevat. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (9 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavamuodot ovat: Maakuntakaava, jonka tarkoituksena on ohjata yleisellä tasolla maakunnan maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Kaavassa otetaan huomioon yleisten valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, sekä maakunnan kehittämisen kannalta tärkeiden maakunnallisten tavoitteiden ja kehityshankkeiden toteutuminen. Yleiskaava, jonka tarkoituksena on maankäytön ja rakentamisen yleispiirteinen ohjaaminen yhden tai useamman kunnan alueella sekä maankäyttömuotojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa osoitetaan alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osa-alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voidaan laatia ja hyväksyä joko nk. oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin siihen voidaan sisällyttää erityisiä maankäytön ohjaamiseen liittyviä juridisia määräyksiä ja rakentamisrajoitteita (esim. rantarakentaminen tai suojelumääräykset), tai oikeusvaikutteettomana yleiskaavana, jolloin se toimii lähinnä ohjeena kunnallisessa päätöksenteossa esimerkiksi suunnittelutarveratkaisuja tehtäessä ja asemakaavoja laadittaessa.

3 Asemakaava, jonka tarkoituksena on alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen. Asemakaava ohjaa rakentamista ja maankäyttöä siten, että paikalliset olosuhteet, maisemakuva, hyvän rakentamistapa sekä olemassa olevan rakennuskanta ominaispiirteineen otetaan huomioon. Asemakaava tai sen muutos voi koskea pintaalaltaan laajaa kaupunginosaa tai se voi rajoittua koskemaan yksittäistä tonttia ja sen käyttöä. Asemakaavassa määritellään mm. tontn ja alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko, sijoittelu sekä pihajärjestelyt. Asemakaavamääräyksin voidaan myös tarvittaessa suojella yksittäisiä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on maalaiskunn ja kaupunkien kaavamuotoja yhtenäistetty siten, että vanhat rakennuskaavat on korvattu, asemakaavalla, samoin ranta- ja loma-alueiden rakentamista ohjanneet rantakaavat on korvattu ranta-asemakaavalla. Asemakaava laaditaan ja pidetään ajan tasalla sitä mukaan kun kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maanomistaja tai haltija voi hakea asemakaavaa tai sen muutosta, samoin kuntalaiset tai järjestöt voivat tehdä aloitteen asemakaavan tai sen muutoksen laatimisesta. Asemakaavahankkeen vireille tulosta ilmoittamien tapahtuu joko kaavoituskatsauksen yhteydessä tai erillisellä kuulutuksella. Tällöin osallisille dotetaan kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Vireille tulosta ilmoittaminen on kunnan ensimmäinen virallinen yhteydenotto osallisiin. Vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että osalliset tavoitetaan mahdollisimman laajasti ja että he tutustuvat valmisteluaineistoon kuuluvaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä lausuvat tarvittaessa mielipiteensä. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaava on nähtävillä joko 30 tai 14 päivää ja siitä dotetaan vähintään virallisessa kuulutuslehdessä. Merkitykseltään vähäiset kaavat voivat olla lyhyen aikaa nähtävillä. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittaessa lausuntojen ja muistutusten edellyttämät tarkistukset. Vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen muutokset valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi. Mikäli kaavaan on tehty oleellisia muutoksia nähtävillä olon jälkeen, se asetetaan uudelleen nähtäville. Hyväksymispäätös ja sen perustelut lähetetään niille, jotka sitä ovat kaavan nähtävillä olon aikana kirjallisesti pyytäneet. Hyväksymispäätöksestä voivat jättää valituksensa kuntalaiset, osalliset sekä ELYkeskus, jolla on myös mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä. Hyväksymistä koskevat valitukset käsittelee hallinto-oikeus, jonka päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava astuu voimaan vasta kun se on valitusajan jälkeen virallisesti kuulutettu.

4 MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaavan kaava vahvistui valtioneuvoston päätöksellä Kaava kattaa koko maakunnan alueen ja käsittää kaikki alueidenkäyttömuodot. Maakuntakaava on korvannut alueella voimassa olleen seutukaavan. Maakuntakaavassa on luotu edellytykset raideliikenteeseen tukeutuvalle yhdyskuntarakenteelle. Kaavaan sisältyy Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut ja siinä on tehty liikenteen ja palveluiden pitkän aikavälin periaateratkaisut. Kaavassa on osoitettu kulttuurimaiseman, luonnonarvojen ja rakennetun ympäristön vaalimisen kannalta arvokkaat alueet ja siihen sisältyy myös seudullinen virkistysalueverkosto. Kanta-Hämeen maakuntakaavasta jätettiin vahvistamatta virkistys- ja retkeilyalueita sekä erityisiä ympäristöarvoja sisältäviä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita koskevat suojelumääräykset. Vahvistamatta jätettiin myös Natura verkostoon kuuluville Kaukolannummen ja Pernunnummen alueille osoitetut kuusi vedenottamoa, koska vedenottamoiden vaikutuksia Natura verkostoon ei ollut selvitetty. Samoin perustein jätettiin osittain vahvistamatta Uraaninsuon turpeenottoalue. Kolme soran- ja hiekanottoaluevarausta jätettiin vahvistamatta pohjavesivaikutusten vuoksi. Vahvistamatta jätettiin myös kantan 54 ja eräiden yhdysteiden toiminnallisen luokan nostaminen. Kaavaan tehtiin vahvistuspäätöksen yhteydessä maakunnan liiton suostumuksella perinnemaisemien merkintää koskeva vähäinen muutos, joka merkitsee sitä, että kyseessä olevien alueiden ja kohteiden pääkäyttötarkoituksena on suojelun sijaan maa- ja metsätalous. Vahvistuspäätöksellä ratkaistiin maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehdyt 29 valitusta, joista pääosa hylättiin. Maakuntakaavan arvokkaista geologisista alueista tehtiin 11 valitusta, joissa katsottiin alueita koskevan selvitystyön olleen puutteellista ja vuorovaikutus- ja päätöksentekomenettelyn olleen virheellisiä. Maakuntakaavan muutos on vireillä. Muutos tehdään vaihemaakuntakaavana, jossa tarkastellaan asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuoden 2011 aikana. Ehdotus- ja vahvistusvaihe tulee ajoittumaan keväälle Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Velvoitteet Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, jotka tulivat voimaan valtioneuvoston tekemällä päätöksellä. Alueiden asemakaavallinen tilanne on käytävä läpi ja tarpeen mukaan laitettava kaavat vireille. Nyt on jo vireillä Kalliomäen asemakaavan muutos. Uutena tulee laittaa vireille Uudenkylän asemakaavan muutos, jota on valmisteltu jo inventoinnilla. Lupamenettelyssä tarvittavia järjestelyjä RKY-alueille sijoittuviin hankkeisiin on harkittava. Tässä vaiheessa muutoksia on tehty rakennusjärjestykseen.

5 YLEISKAAVOITUS YDINKESKUSTA OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginhallituksessa Osayleiskaavan tarkistus- ja täydennysalue käsittää mm. torialueen ympäristöineen sekä keskustan suurmyymäläalueet ja Linja-autoaseman ympäristöineen. Osayleiskaavassa tarkastellaan keskustatoimintojen kehittämistä ottaen huomioon osallisten näkemykset, turvallinen kevyeen liikenteeseen painottuva liikenneympäristö, rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä ympäristöarvot. Keskustan osayleiskaavan valmisteluun liittyen on laadittu tai vireillä mm seuraavat selvitykset ja suunnitelmaluonnokset: Makasiininrannan asemakaava (Keskusta IV D), Forssan keskustan liikenneverkkovaihtoehtojen mitoitus ja ympäristövaikutusten vertailu 2003, Torialueen suunnittelu, Kartanonkadun liikenneympäristöselvitys ja kehittämissuunnitelma 2003, Yhtiönkadun jatkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi 2005, Forssan keskustan liikenneverkkoselvityksen päivittäminen Osayleiskaavan valmistelu jatkuu kun alueelle sijoittuvalle Keskusta VI A asemakaavalla on tutkittu keskustan mahdolliset uudet yhteystarpeet.. LINIKKALA OSAYLEISKAAVA Kaavahankkeen tavoitteena on oikeusvaikutteinen, rakentamista ohjaava yleiskaava, jossa tutkitaan alueen toimintojen tyypit ja sijoittuminen jokilaaksossa maisemallisesti, sekä uusien toimintojen että liikenneyhteyksien tarve. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n tekemä luonnos on ollut nähtävänä Kaava-aluetta on tarkasteltu uudestaan mm. kaupunkipuiston teemayleiskaavassa esille tulleiden maisemakokonaisuuteen vaikuttavien erityispiirteiden kautta ja tarkistettu luonnos on ollut nähtävänä HAUDANKORVA OSAYLEISKAAVA Oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa (1993) entisen kutomon itäpuolinen alue ja entinen sahan alue on varattu teollisuudelle, jota voidaan käyttää asumiseen teollisuuden siirryttyä pois. Tästä itään on osoitettu asumisen alueita. Nyt kun kutomoteollisuus on siirtynyt pois, on tullut ajankohtaiseksi miettiä miten asumista voidaan sovittaa alueelle. Alueen kehittämisessä jatketaan kaupunkipuiston teemaosayleiskaavan periaatteita. OJALANMÄKI OSAYLEISKAAVA Ojalanmäen alue on pääosin pienipiirteistä metsäistä kumpuilevaa maastoa sekä Ojalanmäen rakennettuun alueeseen liittyvää peltoaluetta. Alueen rakentamista tutkitaan paikan lähtökohdista: pienipiirteiset maaston muodot säilytetään puistoalueina ja tasaisemmat maaston osat käytetään asuintonteiksi. Uusi alue tulee toimimaan oman liittymän varassa. Kaavan luonnosvaiheen nähtävänäpito on ollut Ojalanmäki III A -asemakaavatyötä laaditaan rinnakkain osayleiskaavan kanssa.

6 PARKKIARO OSAYLEISKAAVA Forssan kaupungin omitukseen on siirtynyt maata Parkkiarosta. Ostettu alue on pääosin pienipiirteistä metsäistä kumpuilevaa maastoa. Alueen rakentamista tutkitaan paikan lähtökohdista: pienipiirteiset maaston muodot säilytetään puistoalueina ja tasaisemmat maaston osat käytetään asuintonteiksi. Kaavan luonnosvaiheessa on osoitettu aloituskorttelit, joista asemakaavoitus aloitetaan (Parkkiaro I). Asemakaavatyötä viedään eteenpäin osayleiskaavan kanssa. KAUPUNKIPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Kaupunkipuistohanketta on valmisteltu Forssan kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksellä. Forssan kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaupunkipuistohankkeen hakemuksen valmistelemisesta ympäristöministeriöön. Osana valmistelua on alueelle tehtävä teemayleiskaava. Yleiskaavassa täsmennetään kaupunkipuiston aluerajauksen lisäksi keskeisille kaupunkipuiston osille tavoitteet ja rakentamistapaohjeet. Forssan kuntastrategiassa on esitetty kaupungin tavoitteeksi vuonna 2017 mm. asumiskaupunki, jossa on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö, monipuoliset asumisen vaihtoehdot ja elinvoimainen kaupunkikeskusta. Päätöksenteossa otetaan huomioon asukasnäkökulman lisäksi paikkakunnan omaleimainen teollinen, sosiaalinen ja kulttuurinen perinne. Teemayleiskaavan tavoitteena on keskustan ja siihen liittyvien alueiden vahvuuksien ja houkuttelevuuden kohentaminen. Kaupunkipuiston neljä tärkeintä sisältötekijää ovat Loimijoki, harju, teollisuusperinnön keskusta ja viljelysmaisema. Forssassa kohtaavat avoimet peltomaisemat, harjuluonto sekä teollisuustoiminnan ympärille kehittynyt kaupunki. Loimijoki yhdistää maisematekijät kiehtovaksi kokonaisuudeksi. Kaupunkipuiston kolme eri osa-aluetta ovat luonteeltaan toisiaan täydentäviä. Harjun alueen maisemakuvaa hallitsee Lamminmäen korkea hiekkainen mäkialue. Teollisuusperinnön alue sisältää Forssan teollisuushistoriaan kiinteästi liittyviä alueita, jotka toimivat Forssan kaupunkirakenteen selkärankana myös nykypäivänä. Viljelys- eli agraarimaiseman alue muodostuu laajasta Hakalan viljelysaukeasta. Alue on maisematilaltaan hyvin vaikuttava. Maisemaalueiden luonne on otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaavoituksessa. Luonnos on ollut nähtävänä TUULIVOIMAPUISTO TEEMAYLEISKAAVA Forssan kaupungin Tuulivoimapuiston teemayleiskaava käsittää Tammelan ja Jokioisten kunn rajalla olevat laajat alueet. Tammelan ja Jokioisten kunnat käsittelevät omalle puolelle jatkuvien alueiden Tuulivoimapuistojen teemayleiskaavat samanaikaisesti. Näin varmistetaan laajemman kokonaisuuden yhtenäinen suunnittelu ja eteenpäin vieminen. Alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen teemayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloiden rakentamiselle. Kaavassa osoitetaan muilla kaavoilla osoitetun päämaankäyttötarkoituksen lomaan sijoitettavat tuulivoimaloiden paikat, linjaukset, sähkölinjat ja muuntamot. Kaavassa osoitetaan ne rajoitukset, jotka tulevat tuulivoimaloiden rakentamiselle sekä ne rajoitukset, jotka tuulivoimaloista tulevat päämaankäyttötarkoitukselle. Tarkemmassa suunnittelussa tuulivoimalat tulee sovittaa alueen päämaankäyttöön.

7 ASEMAKAAVOITUS ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAMUUTOKSET 1. PARKKIARO I Parkkiaron asemakaavattomalle kaupungin omistamalle alueelle laaditaan asemakaava, jossa korttelialueet osoitetaan pientaloasumisen käyttöön ja yleiset alueet lähivirkistysalueeksi ja liikennealueeksi. Parkkiarossa tutkitaan pientaloasumisen laajentamista vaihtelevan kokoisille metsäisille tonteille. Tontit tulevat monipuolistamaan Forssan kaupungin pientalotontn tarjontaa. Kaavaa viedään eteenpäin rinnan Parkkiaro osayleiskaavan kanssa. Yhteyshenkilö: Elisa Tegel 2. OJALANMÄKI III A Ojalanmäen alueelle laaditaan asemakaava, jossa korttelialueet osoitetaan pientaloasumisen käyttöön ja yleiset alueet lähivirkistysalueeksi ja liikennealueeksi. Ojalanmäen kaavassa tutkitaan pientaloasumisen laajentamista vaihtelevan kokoisille metsäisille tonteille. Tontit tulevat monipuolistamaan Forssan kaupungin pientalotontn tarjontaa. Kaavaa viedään eteenpäin rinnan Ojalanmäki osayleiskaavan kanssa. Yhteyshenkilö: Elisa Tegel 3. KORKEAVAHA II C Yksityisen maanomistajan aloitteesta asemakaavoitetaan Saarelann eteläpuoleinen osin rakennettu alue. Samalla tarkastellaan alueen pohjoispuoleista osaa pientalojen uudisrakentamista varten. Valtan 10 varteen pyydetään meluvalliselvitystä suojaamaan asuinaluetta liikennemelulta. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 4. LAMMINRANTA III C Yksityisen maanomistajan aloitteesta lähtenyt kaavamuutoshanke, jossa laajennetaan asuinpientalokorttelialuetta rakentamattomalle yleiselle pysäköintialueelle. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 5. KESKUSTA VI A Asemakaavan muutos on jatkoa Keskusta VI B asemakaavamuutokselle (Kehäkadun alue sekä sen ympäristö), jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen ja korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupungin valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaavamuutoksen laatiminen aloitetaan alusta. Kaava-alue on jaettu kahtia ja tämä kaava käsittää linja-autoaseman seudun ja Kehäkadun pohjoisosan. I linja ja kirkonmäki käsiteltiin omana kaavana Keskusta VI C. Keskusta VI B asemakaavassa tutkitaan laajemmin ydinkeskustan liikennejärjestelyjä ja täydennysrakentamista.

8 6. RONTTISMÄKI Uudistustyö on aloitettu osana Interreg III B -projektia Kalliomäen asuntoalueen vuonna 2004 valmistuneella inventoinnilla. Interreg III B-projektissa on tuotettu taustatoa uudelle asemakaavalle. Osana inventointia on tarkasteltu 1970-luvun asemakaavan toteutumista ja asetettu tavoitteita tulevalle kaavoitustyölle ja rakentamiselle. Alueelle on valmistunut kehittämisohjelma keväällä Kalliomäen inventointihankkeen jatkona laaditaan alueellinen rakennusjärjestys ja rakennustapaohjeet. Hankkeen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää alueellisen rakennusjärjestyksen mallia muissakin kaupunginosissa. Tavoitteena on saada asemakaavaluonnos nähtäville alkuvuodesta Yhteyshenkilö: Anne Seppälä ja Sirkka Köykkä 7. LINIKKALA II A Hämeenn eteläpuolisten kortteleiden asema keskustassa on muuttunut merkittävästi kun hypermarket on valmistunut niiden eteläpuolelle. Muutos jatkuu ns. Aurinkorannan asuntoalueen osayleiskaavan ja asemakaavan etenemisen myötä. Asemakaavan muutoksessa on tarkoitus tutkia uudelleen kortteleiden 82, 87, 88 ja 1084 käyttöä ja asemaa kaupunkikuvassa. Korttelit ovat osittain rakennettuja, osittain rakentamattomia. Asemakaavaa laaditaan rinnakkain Linikkala osayleiskaavan kanssa. 8. LINIKKALA IV Ns. Aurinkorannan asemakaava lähtee liikkeelle kun osayleiskaavaehdotus on valmistunut. Uuden asemakaavan tarkoituksena on tutkia tulevan maakuntakaavan mukaisesti alueen omakotirakentamismahdollisuuksia tavoitteena korkeatasoinen ja viihtyisä joenranta-alue. Asemakaavoituksen yhteydessä luodaan mahdollisuudet Itäisen kehäväylän toteuttamiselle. Alueen sijainti avoimessa peltomaisematilassa kaupungin Tammelan suuntaan avautuvassa reunassa asettaa alueen rakentamiselle maisemalliset tavoitteet ja korkeat laatutavoitteet. 9. KESKUSTA II E Entisen S-marketin korttelin ja siihen liittyvän puiston asemakaavan muutos Loimijoen, Hämeenn ja Säästöpankinkadun välisellä alueella. Muutoksessa tutkitaan S- marketin ja entisen musiikkiopiston käyttötarkoitusta sekä pysäköinti- ja puistoalueen järjestelyjä. Entinen musiikkiopisto siirtyi yksityisomistukseen vuonna Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 10. TALSOILA I B Yksityisen maanomistajan aloitteesta kaavoitetaan Yrjölänkadun länsipuolella oleviin asemakaavoitettuihin asuintontteihin rajautuvia asemakaavattomia alueita asuinkäyttöön. Alueelle on tehty meluselvitys, jonka mukaan korttelialueiden rakennusaloja on määritelty. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä

9 11. UUSIKYLÄ I A Yhtiönkadun, Oikokadun ja Esko Aaltosen kadun välisen kolmion asemakaavan muuttaminen. Alueelle on tehty Uudenkylän inventointi. Rakennuksista on tehty kuntoselvitys ja Forssan lehti on teettänyt konsultilla alustavan asemakaavaluonnoksen. Alustavasta luonnoksesta ja kuntoselvityksestä on Museoviraston lausunto, etteivät ne voi olla asemakaavan pohjana. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan alueen tuleva käyttö, mahdolliset suojelutarpeet sekä Yhtiönkadun puoleisten risteysalueiden liikennejärjestelyt. 12. HAUDANKORVA III E Kutomon alueen itäpuolella sijaitsevan rakentamattoman teollisuusalueen sekä Vanhan meijerin, kerrospytingin ja Uponorin teollisuuskiinteistön asemakaavan muuttaminen. Muutoksessa tutkitaan voidaanko asumista sovittaa alueelle ja ratkaistaan rantaan riittävät viheralueet ja -yhteydet. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 13. PISPANMÄKI II B Yksityisen maanomistajan aloitteesta kaavoitetaan asemakaavatonta aluetta, joka käsittää Pispanmäen asuinalueen eteläpuolella sijaitsevan peltoalueen sekä Jokioistenn. Suunnittelualueen korttelialueet tullaan osoittamaan pienasumiseen ja yleiset alueet puisto-, suojaviher- ja liikennealueiksi. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 14. RATASMÄKI Alue sijaitsee kaupungin etelärajalla Forssan Envitec -alueen ja Fenestran teollisuusalue välissä. Rakentamaton alue on lähinnä talousmetsää. Asemakaavan tavoitteena on varautua teollisuusalueiden laajentumiseen Ratasn varrella, sekä toisaalta muodostaa puskurivyöhyke Kiimassuon ympäristöhaittoja aiheuttavien toimintojen ja muun maankäytön väliin. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 15. KIIMASSUO Jätehuolto- ja voimalaitosalueen sekä niiden ympäristön asemakaavoitus Kiimassuolla. Osalla alueesta on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Asemakaavassa tarkennetaan alueen toimintoja sekä liikennejärjestelyjä. Myös alueelle johtavan Kiimassuonn ympäröivän alueen käyttötarkoitusta tutkitaan. Asemakaavan muutos tukeutuu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n uuteen yva -selvitykseen sekä lainvoimaiseen Kiimassuon osayleiskaavaan, jonka yhteydessä laadittiin tarvittavat ympäristöselvitykset. ja Anne Seppälä 16. LAVOSSUO Jokioisten n varrella olevia kaupungin alueita kaavoitetaan Kiimassuon bio- ym. alueiden tuotteita hyödyntäviä toimintoja varten.

10 YHTEYSTIEDOT FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi Maankäytön suunnittelu Turun 18, Forssa Tekninen johtaja Antti Heinilä Kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä Kaavoitusinsinööri Anne Seppälä Kaavoitusarkkitehti Elisa Tegel Piirtäjä Ilona Levander

11 kan Kane rinki Santikj. Raitat. ja Sirkun Rat Tilhent. Kolmion Sarkat. Sirppit. Tampereele Tampereelle Kuusaanti e Kuu saan Koulur. Ratas ee Arokj. Laturinkj. FORSSAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kerttusent. Hempont. Kertusent. Tiaisen Tiaisen Sirkun Hempont. Perm en Inkin Tilhent. Tikan M kilammin Siirtolapuutarha Nokan M kilammi Kirvisen Eliaksen Pulmusen Kurpan Uunilinnun Kuovin Lepp linnun M kilamminkj. Akselinkj. M kilamminkj. Sinirinnan Akselinkj. Kivitaskun Ketot. Satakielen Heikki ln Nittyt. Inkin Nurmit i e Vierem n Vierem n Inkinp. Pikkuli Rastaant. Siepont. P skynt. Pikkuli Rastaant. P skynt. Uiton Nahkurinkuja Siepont. nnun nnun Peipont. Peipont. Leivont. Uiton Leivont. Yst vyy tljent. Serpuhovint. Hlnsint. Struerint. den Sarpsborgint. Struerint. tljent. Hlnsint. Sarpsborgint. S der- Veikon- S der- Veikon- VIEREM Iso PARKKIARO 1 2 OJALANM KI KIVIM KI Miljoona Iso-Hunnari Harvakorven Kivim en Oskarin Porin Loimijoki Nyholmin Nyholmin Kuntorata Hautausmaa Turkuun Kurikkam* Iidankalion en Kotikuja Uusioaines Haision Jokioisin Soraharjun Nisulan Haisio Muronaukeen ABC Destia Autokeidas Murronaukee Ravitalin Kuntorata Lavossuon Orikuja Hutkanka Hut ka Mustikk Py*li Pylir inki Santtikj. Hepokj. tu Auvarik. Mnty Rautikj. Koivu Tuhkurikj. Paarakj. m en Kottikj. rinteen Kaliokj. Sauniokj. Kpykj. Metskali on rvakj. liuksenk. Saniaisp. Varpup. Puolukkakj. Puolukka a Hepokj. tu Auvarik. Rau PAAVOLA Lavossuon Orikuja Kan e r Mustakorvenk. Huht akj. Apilakj. Kaarnakj. Urpukj. Saarnit. Koivum e Haapat. Pilvenm en Rat Kielokj. Tuohip. n Kataja Raitat. Vanamokj. Naavakj. Hon Lehtikj. kat. Kuusit. Murron Havukj. Kolmion Teolisuus Jyv Lepp es Nummelan Sahrat. Harju Paju Kynt t. Kylv t. Korko-ojant. HK Ruokatalo jv puhdistamo Forssan Paavolan Pekka Parmarine Parma Parma silan Kaivokj. IV Asemakj. IAsemakj. Rautan Saint-Gobain Isover Pilvenm en en Isover ravirata ravikeskus Ravi Koivu Tuhkurikj. M ntyrinteen ti kj. vakj. Kaliokj. lonkj. Saniaisp. 16 Varpup. Puolukkakj. Sauniokj. K*pykj. Jokioisten Paarakj. m en Kotikj. Huh Urpukj. Kaarnakj. Saarnit. Kata Koivum en Haapat. Pilvenm en Mustakorvenk. takj. Apilakj. Tuohip. Jokioisten amokj. Kielokj. Vanamokj. Naavakj. Lehtikj. Muron Suomen Turvalasi Rengas Rengas Havukj. Mantankj. Mantankj. 10 Syrjn k atu M kip Aarniolant. Aimonkj. Vinnkj. Pu n mppaamokj. Rautan Aarniolant. Aimonkj. Vinnkj IAsemakj. Kalenkj. Asema IAsemakj. Paulin Yrjln Parman Pispansaaren V h m en Matint. Saarim enk. Pentin Kulervon Mur ronkaari Kukonkj. Kukkolan Peler von Rauhank. Sorrin Talsoilan Murron Joosenk. Lamm Tuolintekij R ynyn Valta 2Riihi in Ahlstr Salmisenk. Kopilant. Metallity t TALSOILA Matint. 13 Asema Valta 2 m Koskivuo Lisankj. Kaisankj. Kaisankj. ren Lisankj. Yrittjnkaari V in lank. ln Muu rankorven Kaikulan Muron Aitta Pur olant Munkinaisten Turun inolank n Alakj T ln atu onk. Murtokj. I kaari Valikj Kantolan ie KAIKULA Turun kusr. Murtokj. I Murtokj. I Atria Murtokj. I Rantalan Sammonk. KUHALA Alakj. PISPANM KI Kopilant. V*in* Muu l*n Pu ankorven rolan Kantolan ojan Valikj. Ylkj Ylkuja Valta 10 Rantapuisto Pusurin Kuhalankj. Kuhalankj. Koskenrannan Kuhalan Koivusaarenk. Onne Onne lan lan Raja Viljelyksen Myly Tln Tuomip. Aaponk. Lepistn Uittot. Karhu Rautan Tuomik. Pitk polku Pihlaja K sity lis Tali Tilenly jnk. raitti Juhlaken- Puutarhurinkj Koivuk. Hurtinkj. Wahrenink. Kaup Kiven Kehr.k S.kj. kusr. E.Rauni- Uusi Sepnk. pa Kyl Etelinen Puisto Lehmusk. Peltosaarenk. Sireenip. Hakapelon Leinon Koivulan Kaikulan Valta 10 Kuhalan o Pelt maan Luumukuja Kirsikkakuja Pihlajakj. Omenakuja Sahan t n Rydberginkuja Meyerinp Puutarha Keskusk. Oja Kurkelan Menp n aliont Antinrinne Sortohaan yritysalue KESKUSTA Rautan Tuomik. Pitk polku Tuomip. Sireenip. Leinon Koivulan Lehmusk. Peltosaarenk. Hakapelon Pelto maan Luumukj. Kirsikkakj. Omenakj. Hurtinkj. Puutarhurinkj. ginkj. Kehr.k S.kj. Sepnk. Etelinen Puisto Rajakuja Pihlajakj. Sahan kj. Lehtor Kaup- pa Haudan- Kurjen- Keskusk. Ojalan Tampereen Sortohaanraitti I Rantakj. I R.kj. Oiko Aleksink. Pekolank. S stpankink. S st pankink. Aar- Kes- I R.kj. Yhdysk. Kasken Manujussin Meyerinp. Elm np. 9 IV R.kj. V Tuuli m Nikkilnk. Pekolanraitti Vilppaank. Rantar. rep. Lamm Lamminp. ylyn in Notko Samulink. Ni kkarin raitti Sortohaank. kanp. Kyntjn- Vapauden Sibe Koulu V R.kj. VI R.kj. Esko Aaltosen k. Yhtin Haudankorvank. Siurilan Luhta 11 Puo Kanniston Tampereen Sortohaanraiti I Rantakj. I R.kj. Oiko Aar- Kes- I R.kj. IV R.kj. Opin Pekolanraiti Kartanon Rantar. Vilppaank. V R.kj. Mikonk. VI R.kj. VI R.kj. limatkank. Paimenenk. Kartanon Kujalank. Kuulank. lonkj. Tori- Tapuli Kutomonkj. Tammenkj. Siurilan Isonityn Vier Kujalanp. Hme Puuvila Helsingin tokuja Pispalan I Linja Finlaysonalue Finlayson Kossilant. Sundbergin Olint. Urhe Numm LAMMINRANTA raiti Sortohaank. Vapauden VI R.kj. Esko Aaltosen k. Yhtin korvankj. Siurilan Tori Koulur. Tammenkj. Sibeliuksenk. Gulininp. Kutomonkj. Finlaysonin Siurilan 5 H meen Vanha Kutomo Tapulikj. Helsingin I Linja Linikkalanlammi 4 I Linja Lyseo Saksanilukent nka Lindvalink. Mki I Linja Urheilukentn M ki IV Linja Prisma kauppakeskus IV Linja V Linja Kuivakorven VI Linja tu urh.kentt Sairaalankj. VI Linja Linikkalan V I Linja Saksan Julinin kuja Palmenin Borgstrmin Harakkam enraitti IX Linja X Linja XI Linja Ronttisk. Pe lto Niisip olku Kankurint. valajant. Skytt ln k. Similnka Similnpolku 7 LINIKKALA 8 Uponor Koikkurin Viksbergi Perkin Saarelan Rinnek atu e k. nti Saksan Saarelan KORKEAVAHA Kalliom ki V Linja 6 VI Linja VI Linja VI Linja Linikkalan IX Linja X Linja Rontisk. Harakkam*enraiti XI Linja Uponor valajant. Keinuk ie Savik- Keinukalion Elo Hakakuja Elo J RVENP Saarelan Hakakuja Onnen Onnen Similn Similnpolku LINIKKALA Pelto Auranen HAUDANKORVA Finlaysonin Pienlentokentt Fokor Forssan Kirjapaino 12 Viksbergin Loimalammin 3 kuopank. Rimpin Uhrilhteenk. tu kuopank. Vuohim enk. Jrvenp n J rvenp n Laaksonkj. Laaksonkj. Juhonkj. Raikonm Helminkj. Juhonkj. rinkj. Kalevankj Arokj. nenkj. pankj. Pul- Num men Sorron- lan- Jusamokj. Tor- Siikin Palokel- Sima kan- Vasken- Koskuen- en Tammelan Kalevankj. Kuuston pankj. Julininr. Kyntjnraiti Vaskenlanr. Harakkakj. Linikka- Rydber- Palokel- Raikonm ki nenkj. Rihikalionk. Vivin Kurjenkj. Lalin- Tuomo- Rytyn Vesikj. Aju- kakj kakj. Nummen Savik- Soron- Pulkanp. Tor- Santam Kuuston Vesikj. Peipisenp. KUUSTO Helminkj. Tammelan Loimijoki Aju- Rihikalionk. Vivin kakj. Mattilan PIKKUMUOLAA Mntyln Mets ln Loimalamm Kimassuon 15 Sahan Sahan Kuntorata Asentajankj. in Man si SanomaPaino Sanoma Envor Group Forssan Vapo Energia Silokj. Salko Salko Aluminium Kassim en Ryt kalion Loimi-H meen meen j j tehuolto Voimalaitos Mets*suon Metssuon Voimalan Voimalan H ivin H*ivi*n Vesitorni Helsinkin Helsinkin Kiimassuon Envitech -alue ymp rist - ja energiayritysalue, 14 Ratasm ki 1. PARKKIARO I 2. OJALANM KI III A 3. KORKEAVAHA II C 10. TALSOILA I B Somerole 4. LAMMINRANTA III C 11. UUSIKYL I A 5. KESKUSTA VI A 12. HAUDANKORVA III E OJALANM EN JA PARKKIARON 6. RONTTISM KI 7. LINIKKALA II A 8. LINIKKALA IV 9. KESKUSTA II E 13. PISPANM KI II B 14. RATASM KI 15. KIIMASSUO 16. LAVOSSUO OSAYLEISKAAVA HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVA YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA TUULIVOIMAPUISTO TEEMAYLEISKAAVA KAUPUNKIPUISTON TEEMA- YLEISKAAVA, erillinen kartta

12 KAUPUNKIPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Punaisella esitetty on luonnosvaiheen tarkentunut kaavarajaus.