Suomen Bilbao? Kokkola: Voidaan hyvin kulttuurista Luovailukerho 25 vuotta Täydet 10 vuotta Oopperaa Teatteria johtamaan Vuorinen TALVI 2015

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN TALVI 2015 Kokkola: Suomen Bilbao? Voidaan hyvin kulttuurista Luovailukerho 25 vuotta Täydet 10 vuotta Oopperaa Teatteria johtamaan Vuorinen

2 SATAMAKADUN SEIREENIT KUVA: ANNE YRJÄNÄ SISÄLTÖ TALVI Talviharmonikka Tulevan Kokkolan Talviharmonikkafestivaaliviikon ohjelmisto nostaa esiin maamme kulttuurin kolmikantaisen juuriston. Tarjolla on saksalaista, venäläistä ja ruotsalaista harmonikalle sovitettua musiikkia. Pariisin taivaan allakin kuljetaan ja viikon juhlistaa suuren viihdekonsertin kuninkaallisuus; Olavi Virta ja uusi Suomen tangokungas. Kokkolan Talviharmonikan filosofiaan on alusta asti kuulunut tarjota myös runsaasti ilmaistapahtumia ja vierailla kouluilla, päivä- ja hoivakodeissa. Tänä vuonna on mm. Loiskis-orkesterin lastenkonsertteja ja Seppo Soittila kiertää harmonikan kassa 7 palvelukotia. Talvikaraoke, haitarihiihdot, laskiaisrieha, Kallentorin tanssit ja soitot ja monet muut ilmaistapahtumat takaavat, että harmonikkamusiikin ilo koskettaa kaikkia kaupunkilaisia ja kaupungissa matkailevia. Lue lisää sivulta 16 ja KOKO OHJELMATARJONTA Luovailua 25 vuotta Katja Hakala on saanut luovuuden kukoistamaan ja voimaannuttamaan Halsualla. Luovailukerho juhli jo 25 toimintavuotta. Ullavassa Pystymehtän porukassa kylän väki testaa reippaasti rajoja. Lue lisää sivuilta 8 ja Jatulit Talvi 2015

3 KESKI-POHJANMAAN 6 Voidaan hyvin kulttuurista 8 Luovailukerho 25 vuotta 18 Kokkola - Suomen Bilbao? 20 Täydet 10 vuotta Oopperaa 22 Teatteria johtamaan Vuorinen Jatulit- lehden ja Keski-Pohjanmaan tapahtumakalenterin löydät tästä osositteesta sähkösenä keski-pohjanmaa-kulttuuri.fi Ilmoita tapahtumakalenteriin omat tapahtumasi. Ilmainen ja kaikille hyödyksi. PÄÄTOIMITTAJA: Airi Hakala. airi.hakala@kotinet.com (Keski-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta) JULKAISIJA: Keski-Pohjanmaan liitto TAITTO: Mainostoimisto Fristyle PAINOPAIKKA: Lönnberg PAINOSMÄÄRÄ: kpl JAKELU: Halpa-Hallit (Kokkola, Kaustinen, Kannus, Pietarsaari, Kalajoki, Raahe, Nivala, Ylivieska, Haapajärvi ja Pyhäjärvi), kirjastot ja mukana olevat toimijat. SÄHKÖINEN VERSIO: keski-pohjanmaa.fi JATULIT lehden kustannuksesta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto yhdessä lehdessä mukanaolevien toimijoiden kanssa. Kulttuuripolitiikkaa vaalikentille K ulttuurin rahoituksesta leikataan, ja talous saadaan kuntoon. Veikkaan, että kevään eduskuntavaalien aikaan tällainenkin viisaus tulee joltain ehdokkaalta. Tähän lehteen oli tarkoitus haastaa eri puolueiden ehdokkaita kertomaan oman puolueensa kulttuuripoliittisista ajatuksista. Koska puolueiden ehdokasasettelut olivat kuitenkin lehden teon aikaan kesken, päätin luopua jutusta. Olisiko keskipohjalaisilla politikoilla ollut yhtä köyhät kulttuurieväät kuin esimerkiksi Helsingissä äskettäin pidetyssä Suomen Taidepoliittisen tapahtuman paneelissa, jää nyt tässä lehdessä auki. Median uutisoinnin mukaan tuon tapahtuman panelistien esittämät puolueiden kulttuuripoliittiset ohjelmat olivat pääosin vaisuja tai jo monta vuotta vanhoja. Vaisujen kannanottojen takia tilaisuus olisi varmasti ollut tylsä, mutta kulttuuriväki pisti parastaan, ja lopputuloksena oli innostunut ja raikas ilmapiiri. Toivotaan, että kulttuuri- ja taideväki pitää vaalien alla huolen, että meillä Keski- Pohjanmaallakin käydään vaalikentillä kulttuuripoliittista keskustelua rohkeasti ja innostavasti. Nyt on sen aika. Raha puhuttaa varmasti. Tällä hetkellä kulttuurin ja taiteen osuus valtion budjetista on siis vain 0,8 %. Minusta hyvä kysymys olisi, paljonko lisäämme tätä rahoitusta ja samalla edistämme kansalaistemme hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Jatulit-lehti on täynnä asiaa siitä, miten tehokas hyvinvointityökalu kulttuuri on ja miten paljon sillä voidaan lisätä myös alueellista veto- ja elinvoimaa. Kannattaa ehdokkaidenkin lukea siis kannesta kanteen. Luovaa ja innostavaa talvea meille kaikille. AIRI HAKALA PÄÄTOIMITTAJA Jatulit Talvi

4 Yhdessä parempaa menestystä K eski-pohjanmaan uuden maakuntastrategian päämääränä on tavoitella yhdessä parempaa menestystä. Haluamme olla yrittävä, osaava, hyvinvoiva ja toimiva maakunta. Meiltä löytyy oikeanlaista kemiaa, yritykset ja maaseutu menestyvät monella rintamalla ja jokilaaksot luovat yhteisöllistä voimaa. Keski-Pohjanmaalla viihtyy ja menestyy. Positiivista virettä yhdessä Elämme kansantaloudessa taantuman aikaa. Rahan vähyyttä valitellaan erityisesti julkishallinnossa, mikä näkyykin jo teiden ja kiinteistöjen rapistumisena. Elämä ei aina voi olla jatkuvaa kasvua ja kulutusta, joten ihmisten on nyt itse otettava enemmän vastuuta yhteisistä asioista. On ajateltava enemmän positiivisesti ja ryhdyttävä omilla käsillä yhdessä tekemään. Me ihmiset teemme tulevaisuutta. Yksin ei selviä, vaan asioita on tehtävä yhdessä. Yhdessä tekemällä voimme yltää näkyvämpiin ja kuuluvampiin saavutuksiin niin urheilun kuin yhteisömme parissa. Yhdessä tekeminen niin ihmisten kuin organisaatioiden kesken on tie menestykseen. Maakunnan monet tapahtumat ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa. Kärkitapahtumat vahvistavat ihmisten yhteenkuuluvaisuuden lisäksi alueemme näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta sekä luovat positiivista tulevaisuuden virettä. Pitää näkyä ja kuulua Alueiden välisessä kilpailussa pärjäämiseksi Keski-Pohjanmaalla panostetaan tunnettuisuuden parantamiseen eli meidän pitää näkyä ja kuulua paremmin. Jatulit lehti on erinomainen tapa saada kansalaislähtöinen harrastus- ja pienyritystoiminta sekä ajankohtaistapahtumat niin meidän keskipohjalaisten kuin naapurienkin tietoisuuteen. Keski-Pohjanmaan liitto on myös käynnistänyt uusien muiden lehtituotteiden suunnittelun ja nettisivujen uudistamisen. Tärkeää on myös näkyä matkailun ja yritystoiminnan alueellisissa julkaisuissa. Mutta kaikkein tärkeintä on näkyä ja kuulua päivittäin mediassa. Alueemme tunnettuisuuden parantamiseen tarvitaan yhteistä tekemisen meininkiä. Olennaista on, että viestintä- ja markkinointitoimenpiteet lähtevät omista vahvuuksistamme. Meidän ei tarvitse keksiä mitään uutta. Meillä on Keski-Pohjanmaalla jo kaikkea, josta voimme ylpeänä kertoa myös muille suomalaisille. Kärkitapahtumat Kalajoen matkailupalvelut, Kaustisen festarit ja Kokkolan kulttuuripalvelut tunnetaan laajalti. Keski-Pohjanmaan jokilaaksot ja rannikon kalastusmatkailu sekä Salamajärven erämaat ovat myös tutustumisen arvoisia. Unohtumattomia elämyksiä tarjoavat myös monet yleisötapahtumat, kuten Kokkolan Tiikereiden lentopallo-ottelut, Kokkola Cup-juniorijalkapalloturnaus ja Kokkolan Venetsialaiset. JUKKA YLIKARJULA MAAKUNTAJOHTAJA 4 Jatulit Talvi 2015

5 eviljo:n tarina katse maakunnan kansalaistoimintaan Yhdistysten ja yhteisöjen kohtaamispaikka eviljo julkaistiin syyskuussa. Tämän sähköisen tietokannan tavoite on helpottaa kansalaistoiminnan arkea ja edesauttaa yhteistoimintaa. Keskeinen idea on koota kansalaistoimijoiden yhteys- ja perustiedot yhteiseen kohtaamispaikkaan, josta hyötyvät sekä maakunnan toimijat että harrastajat. Virallisesti voidaan puhua yhdistysten ja yhteisöjen rekisteristä, tuttavallisesti vain Viljosta. Yhdistysrekistereissä ei sinällään ole mitään uutta, sillä niitä on koottu vuosien saatossa lukuisia eri tahojen toimesta ympäri maakuntaa. Yhteisenä ongelmana on ollut, että rekistereiden tieto ei ole ollut julkista, vaan ainoastaan kerääjätahon käytettävissä. Ydinkysymys on kuulunut: kuinka toimijoiden yhteys- ja perustiedot saataisiin kaikkien ulottuville ja näin samalla lisättäisiin vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaistoiminnan kenttätyön näkyvyyttä? Yhteisöllisyyden ja kolmannen sektorin merkittävyys maakunnan arvokkaana voimavarana tunnustetaan yleisesti, mutta vaikuttavuuden todentaminen konkreettisesti on haastavaa. eviljo:n tarina alkoi tammikuun 27.päivänä vuonna Tuolloin istahdin alas Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n digitaalisen liiketoiminnan johtaja Juha Erkkilän kanssa. Alkuperäinen tarkoituksemme oli keskustella maakuntalauluista, mutta tapaamisen juoni kuljetti ajatukset kansalaistoiminnan äärelle, erityisesti maakunnan tapahtumatarjontaan ja lukuisiin yhteisöihin niiden taustalla. Löysimme yhteisen tavoitteen: yhdistystoiminnan vahvistamisen ja tapahtumakalenterin kehittämisen. Asiat tukivat toinen toistaan ja ideat lähtivät vyörymään. Helmikuussa järjestettiin ensimmäinen palaveri asian tiimoilta. Pöydän äärelle kutsuttiin Yhteisöklubi SILLA:n kuiskaajat Henna Oikari ja Sirpa Nevasaari sekä Keski-Pohjanmaan kyläasiamies Esa Erkkilä. Sittemmin Petri Harsusen kirittämänä juoksuaskelin mukaan harppoi myös Keski- Pohjanmaan Liikunta ry. Mietintätyö yhdistystoiminnan haasteiden ratkomisesta ja näkyvyyden nostattamisesta saattoi jatkua. Sähköinen virtuaalimaailma valjastettiin Kosila Digimedian ammattitaidon kautta palvelemaan kansalaistoimijoita. Talvi vaihtui kevääksi ja kesä kääntyi syksyksi. Yhdistystoimijoiden yhteinen tietokanta sai muotonsa ja nimen, eviljo, maakuntaneuvos Viljo S. Määttälän mukaan. Rekisterin rinnalla yhdistyksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus kotisivunäkymään. Näin kansalaistoimijoiden tapahtumat ja uutiset ovat kaikkien ulottuvilla. Lisäksi eviljo:ssa on hakutoiminto, jonka kautta harrastajat voivat tavoittaa juuri heitä eniten kiinnostavat yhdistykset ja yhteisöt. eviljo itsessään on tulos yhteistyöstä ja osoitus vilpittömästä halusta antaa mahdollisuus kansalaistoiminnan kasvulle ja näkyvyydelle. Keski-Pohjanmaan liiton rahoittamana eviljo on valmis täyttämään sille asetetut tavoitteet, mutta se onnistuu ainoastaan jos toimijat lisäävät tietonsa rekisteriin. Rekisteritietojen päivittämisestä lähetetään kansalaistoimijoille muistutus Viljon päivänä, Tätä juttua kirjoittaessani havaitsin, että päivä on enemmän kuin osuva, sillä se on samalla eviljo:n alkuidean syntymäpäivä. Pidäthän huolen, että myös sinun yhdistyksesi tai yhteisösi tiedot löytyvät eviljo:sta, koko maakunnan kansalaistoimijoiden yhteisestä kohtaamispaikasta. Tervetuloa myös Nivalan, Ylivieskan ja Pietarsaaren yms. toimijat, sillä tänäkään päivänä ei kansalaistoiminnan kentällä törmätä hallintorajoihin. SANNA-MAIJA KAUPPI KESKI-POHJANMAAN KULTTUURILIITTO RY:N KOORDINAATTORI Jatulit Talvi

6 Kulttuurilla hyvinvointia Lyhyt oppimäärä K ulttuurin arvostus keskeisenä osana hyvää elämää on noussut. Kulttuurin yhteys hyvinvointiin tunnustetaan. Sen nähdään ennaltaehkäisevän syrjäytyneisyyttä ja ylipäätänsä pahaa oloa. Kulttuurin tehtäväkuvaan yhteiskunnassamme kuuluu ylläpitää elinympäristömme viihtyisyyttä, arjen sujuvuutta ja yhteisöllisyyttä. Edellä mainittu on kirjattu Keski- Pohjanmaan maakuntastrategian toimeenpano-suunnitelmaan. Tulossa on kolmen maakunnan alueella toteutettava hanke, jonka tavoitteita ovat hyvinvointia edistävän kulttuuritoiminnan tuottaminen, kulttuuripalveluiden saavutettavuuden kehittäminen ja uusien toimintamallien suunnittelu. Tähän kolmen vuoden hankkeeseen on varattu euroa. Pilottikunnissa toivotaan syntyvän pysyviä toimintamalleja ja uusia kohtaamispaikkoja etenkin vammaisten, ikäihmisten ja haja-asutusalueen asukkaiden keskuuteen. Kaikki hankkeen asettamat tavoitteet ovat arvokkaita, mutta mitä tulisi tehdä niiden saavuttamiseksi? Maakunnassamme on valtavasti kulttuurin tuottajia. Heillä jokaisella on mitä erilaisimpia toimintamalleja, jollei ihan käytössä, niin ainakin suunnitelmissa. Mitä mieltä kentällä kulttuurityötä tekevät ovat esitetyn kaltaisista kulttuurihankkeista? Yhtenevätkö kulttuuritekijöiden ja hankkeen suunnittelijoiden ajatukset? Miikka Immonen opiskelee musiikinohjaajaksi Centrian ammattikorkeassa. Hänellä on oma yritys nimellä Tmi Voimakulttuuri. Miikan mukaan huipulla puhutaan oikeista asioista, mutta eri sektorien ja hallinnollistien elimien välillä on itsensä kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa. Hallinnon ja kulttuurikentän ihmiset eivät puhu arkisesti keskenään. Ihmiset haluavat välittää, mutta harva ryhtyy sanoista tekoihin. Myönteisistä asioista puhutaan ja päätetään, mutta itse tekeminen jätetään muille. Miikan mukaan kaikki tietävät idean ja kauniin aatteen kulttuurin tuomasta hyvinvoinnista. Hankkeissa pyörivät isot rahat, mutta raha ei kohdistu yrityksille tai yhdistyksille, joiden arkea on tuottaa kulttuuria hyvästä tahdosta. Toki hankkeet ja suuret tapahtumat ovat tärkeitä, mikäli ne kohdistetaan kaikille kuntalaisille. Mutta arki koittaa ja valot sammuvat. Jäljelle jäävät vanhainkodit, päiväkodit, mielenterveyslaitokset, toimintakeskukset ja yhteisöklubit. Rahaa ei ole, sillä hankkeet ovat päättyneet. Miikan mielestä raha on ongelma, koska rahaa pidetään ongelmana. Miten enemmän uskomme siihen, että rahaa on jokaisella sektorilla säästettävä, sitä enemmän säästämme. Tällä toiminnalla ei ole mitään tekemistä järjestettävään kulttuurikeikkailuun. Jos halua hyvinvointialalla keikkailuun löytyy, löytyy resursseja ja tekijöitä. Rahaa ei tule säästää. Toimivaksi käytännöksi Miikka mainitsee seuraavan esimerkin: 400 euron päällä istuva virkamies kävelee kadulla. Virkamies on vastuussa muusikoiden saamisesta keikkailemaan hyvinvointisektorille. Keskustan esiintymislavalla soittaa mies kitaraa ja laulaa. Virkamies kävelee luokse, ja ehdottaa sataa euroa kolmesta keikasta yhden päivän aikana vanhain- ja palvelukodissa sekä mielenterveystoimintakeskuksessa. Muusikko suostuu. Näin 32 sivua kehittämisstrategiaa on yhdellä keskustelulla laitettu käytäntöön. Meidän ei edes tarvinnut valita vastuuhenkilöitä toimimaan virkamiehen tavoin, sillä kaikki toimivat. Yksi keskustelu, 100 euroa ja kolme keikkaa. Kunnallisen hyvinvointistrategian tavoite on saavutettu. Kulttuurin merkitys hyvän elämän ja hyvinvoinnin edistäjänä on tunnustettu. TMI VOIMAKULTTUURIN MIIKKA IMMOSTA HAASTATTELI KESKI- POHJANMAAN KULTTUURILIITTO RY:N KOORDINAATTORI SANNA-MAIJA KAUPPI 6 Jatulit Talvi 2015

7 Keski-Pohjanmaan hengennostatuslogoa saa käyttää kaikissa tapahtumissa vuoden 2015 aikana. Logon voi tilata maksutta osoitteesta Ykspihlajan Työväen Soittajien kapellimestari Kaisa Ekdahlin mukaan juuri puhallinmusiikki rikkoo musiikillisia rajoja. Esimerkiksi keväällä 2013 toteutettiin Tanssii torvien kanssa, jossa mukana olivat estraditaiteenkoulun, konservatorion ja Kokkolan seudun opiston nuoria. Myös Keski-Pohjanmaan konservatorion apulaislehtori Pasi Ojala pitää torvea luontevana valintana hengennostatuslogoon. Orkesterisoitinten esille nostoa tarvitaan, sillä sähköiset instrumentit (bändisoittimet) valtaavat alaa vaikeasti kesytettäviltä ja pitkäjänteisyyttä vaativilta klassisilta instrumenteilta. Keski- Pohjanmaalla iloisia esimerkkejä onneksi riittää. Konservatorion yhteydessä toimivassa Kokkolan nuorisosoittokunnassa on lähes 200 lasta ja nuorta viidessä eri orkesterissa. Logossa olevasta soittimesta riippumatta mittaamattoman arvokas on logolle annettu tehtävä: keskipohjalaisen hengen nostattaminen ja yhteisöllisyydestä ammennettavan positiivisuuden välittäminen. Ota sinäkin logo osaksi kaikkia tapahtumia ja tilaisuuksia vuoden 2015 aikana. Logon voi tilata maksutta käyttöön osoitteesta Hengennostatuslogo osaksi vuotta 2015 M aakuntajuhlavuoden 2015 kunniaksi järjestetyn kilpailun hengennostatuslogon suunnittelusta on voittanut lohtajalainen Jenny Viisteensaari. Suunnitelman pääosassa on käyrätorvi, josta kuvitteellisesti soi Keski- Pohjanmaan laulu välittäen viestiä musiikin vahvasta asemasta maakunnassamme. Taustalla siintää kaupunkimaisema muistuttaen, että valtaisia yleisömääriä keränneet maakuntajuhlallisuudet ovat usein huipentuneet kaupunkeihin. Jennyn suunnitelmaan pohjautuen on luotu Keski-Pohjanmaan hengennostatuslogo. Alkuperäistä suunnitelmaa on sommiteltu ja mukaan lisätty maaseutumaisemaa. Kulttuuriliiton puheenjohtaja Pentti Silvennoisen ehdotuksesta logon iskulause on Keski-Pohjanmaalta kajahtaa. Maakuntamme on tapahtumien, kulttuurin ja kansalaistoiminnan maakunta. Annetaan sen näkyä ja ennen kaikkea kuulua kaikkialle. Logoa saa käyttää niin sanottuna jokamiehen hengennostatuslogona vuoden 2015 kaikissa tapahtumissa, niiden kokoon tai järjestäjätahoon katsomatta. Logo viestii maakuntajuhlavuoden teemoja yhteisöllisyys, kulttuuri ja hyvinvointi. Keski-Pohjanmaa on perinteikäs kulttuurimaakunta, jossa asuu toimeliaita kansalaisia niin maaseudulla kuin kuntakeskuksissa. Aktiivisuus näkyy erityisesti moninaisina tapahtumina. Kolmannella sektorilla on keskeinen asema ihmisten hyvinvoinnin vahvistajana. On tärkeää, että yhteisöllisyyttä ja talkooperinnettä vaalitaan ja tulevaisuutta rakennetaan näiden arvojen pohjalle. Kauaksi kantautuvan äänen ansiosta torvet ovat soineet karjanhoitovaltaisessa maakunnassamme jo satoja vuosia. Paimenpojat ja tytöt puhalsivat tuohitorveen kutsuessaan karjaa koolle. Nuorisoseuraliikkeen aktivoiduttua torvisoittokuntia perustettiin moniin seuroihin. Myös lukuisissa eri pitäjissä ja työväenyhdistyksissä oli omat soittokuntansa. Maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä muistelee, kuinka hänen isänsä Väinö ja naapuri Eino Mantere soittelivat lauantai-iltaisin torviaan kotiensa portailla. Soitto kaikui yli Määttälän kylän. Naapurukset kuuluivat Isonkankaan soittokuntaan. Entisaikaan torvisoitto oli olennainen osa kansanjuhlia. Vuoden 1925 maakuntajuhlilla piti ainakin Kaustisen, Himangan ja yhdistyneen soittokunnan puhallinorkestereilla kiirettä. Maammelaulukin laulettiin torvien säestyksellä. Myös Toholammin, Nivalan ja Maliskylän soittokunnilla oli esiintymisiä ympäri maakuntaa. Mainita sopii myös Kokkolan ruotsinkielinen Remellin orkesteri ja vielä nykyään voimissaan oleva Yksipihlajan Työväen Soittajat. Toholammin Puhallinorkesterissa on tällä hetkellä 25 yläkoulu- ja lukioikäistä soittajaa. Ansiokasta kilpamenestystä on tullut rutkasti. Toholammin kulttuurisihteeri Tarja Kalander kertoo, että vuosien saatossa Toholampi on tuottanut poikkeuksellisen paljon puhallinmusiikin ammattilaisia. SANNA-MAIJA KAUPPI KESKI-POHJANMAAN KULTTUURILIITTO RY:N KOORDINAATTORI Jatulit Talvi

8 Halsuan Luovailukerho - 25 vuotta! Luovailukerho tietää ylpeästi, mistä se on kotoisin; Halsualta, maalta, syrjäseudulta, kuten monet tahot pieniä kuntia ikävästi nimittävät. Termin syrjäseutu käyttö on syrjimistä. Mikään paikka ei ole absoluuttisesti syrjässä. Riippuu siitä, mistä katsotaan. Juuriensa tunteminen on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Juurista lähtee kasvu. (Katja Hakala KP24) Seuraava teksti johdattaa meidät Halsuan kansankynttilän - yhteisöllisen hyvän ymmärtäjän ja rakentajan, Katja Hakalan tarinan mukana juhlatunnelmiin Halsuan Luovailukerhon 25 -vuotis synttäreille. Luovailun matkan varrelle on mahtunut mm. 60 pidempää esitystä sekä lukematon määrä pikkujuttuja, lauluja (yksi levykin), improja ja harjoituksia. Yhdessä on itketty, naurettu, eletty ja opittu. Perjantaina, syyskuun 26 päivän iltana oli yhteisen juhlaillan vuoro, seuraavana päivänä juhlagaala ja sunnuntaina yhdessä kirkkoon. Luovailukerhon 25-vuotisjuhlaviikonloppu Kello on puoli seitsemän Luovailukerhon 25-vuotissyntymäpäivän iltana. Päivällä on yläkoululla juotu kakkukahvit. Nyt putoilee vanhoja kerholaisia paikalle. Nykyiset kerholaiset järjestelevät tarjoiluja. Kokoonnutaan Fregatti luokkaan. Esittäydytään, muistellaan, kahvitellaan, katsotaan vanhoja esityksiä. Harjoitellaan juhlagaalan ohjelmaa. Tehdään yhteinen liikeimprovisaatio. Luoviksen juhlille tuli äitejä ja isiä, aikuisia, vanhimmat jo nelikymppisiä. Viimeistään yhteisessä improssa vuodet sulavat, katoavat jonnekin. On vain Luovailukerholaisia ja yhteisiä kokemuksia. Lauantai-illan gaalaan virtaa yleisöä. Valot sammuvat. Vaaleaan verhoon heijastuu kuvia Luovailukerhon menneiltä vuosilta. 25 vuotta tiivistyy valokuviin, lehtiartikkeleihin, tunnustuksiin; kerhon arkeen ja juhlaan. Näyttämölle nousevat nykyiset kerholaiset. Luovailukerho näyttää uusinta uuttaan: tanssi-innostamisen menetelmällä tehtyjä teoksia. Vanhat kerholaiset täyttävät avoimen areenan kokemuksistaan kertoen. Sitten katsotaan Luoviksen viimeisin tuotanto, Päihdepotpuri. Ohjelmaosuuden lopuksi näyttämölle kiipeävät kaikki paikalla olevat kerholaiset laulamaan Täyskaksviittä, Ihmisen tarinaa ja Ilman Halsuaa. Ilta jatkuu kukilla, muistamisilla, täytekakulla, lujilla halauksilla. Sunnuntaina yhdeksältä nykyiset kerholaiset tulevat kirkkoon. Luovailukerho osallistuu Jumalanpalvelukseen. Myös vanhoja kerholaisia istuu kirkon penkissä. Luovailukerho liikkuu Martat ja Mariat sekä kuvittaa liikkeillä uskontunnustuksen. Osa jaksaa vielä lähteä NS-talolle kahville ja kakulle. Ohjaaja kotiutuu myöhään iltapäivällä. Olo kuin tiejyrän alle jääneellä, järjestelyistä ja jälkien siivouksesta nuutuneena, silti tyytyväisenä. Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen muistaminen ilahduttaa. Vanhojen kerholaisten kasvoilla nähty entinen hehku ja innostus, kostea välke silmäkulmassa. Ne kiinnittyvät kiitoksena sydämeen. Ensi viikolla tulevat uudet kerholaiset. Katja Hakalaon halsualainen taideaineiden opettaja ja draamaohjaaja. Luovailukerhon lisäksi hänohjaa neljää muuta teatteriryhmää, ja toimii mm. draaman, yhteisömusiikin, puhetaidon, luovan kirjoittamisen sekä tanssiinnostamisen (R) kouluttajana. LUOVAILUKERHO (Halsuan Yläasteen Luovan Ilmaisun Kerho) Perustettu syyskuussa Nimi tulee siitä, että kerhossa harrastetaan kaikkia taidelajeja, vaikka pääpaino onkin kaikki taidemuodot yhdistävällä teatterilla. Esittävää toimintaa jokaisena lukuvuonna. Todennäköisesti Suomen pitkäikäisin jatkuvasti ja yhden ohjaajan vetämänä toiminut kerho. Muunlaista tietoa ei ainakaan ole löytynyt. Lähes 60 tehtyä näytelmää, joukossa musikaaleja ja operetti, lisäksi dramatisoidut runokoosteet, sketsipotpurit, tanssiesitykset, ilkamoinnit ym. sekä yhteistyöt musiikkiryhmien ja Jälkihoidon kanssa. Vie jäsenensä teatteriin 1-2 kertaa vuodessa. Yli 300 halsualaista nuorta on harrastanut Luovailukerhossa. Suurin osa on mukana täydet kolme vuotta. Osallistunut kahteentoista maaja tai valtakunnalliseen teatteritapahtumaan, useammillakin esityksillä kerrallaan. Palkintoja, kunniakirjoja ja tunnustuksia sekä valtakunnan että ent. läänintasolta mm. Koulun suurjuhlien teatterisarjan voitto sekä läänin kerho- ja kulttuuripalkinto. Laajaa yhteistyötä paikallisten ja maakunnallisten tilaajien kanssa tilaustöitä mm. seurakunnille, yhdistyksille, yksityishenkilöille ja yrityksille. yhteistyö teattereiden kanssa 8 Jatulit Talvi 2015

9 Valoisa viikko kaamoksen keskellä Vuoden 2015 Kaustisen Kamarimusiikkiviikolla kuullaan musiikkia barokista moderniin niin Kansantaiteenkeskuksessa, kouluilla, kylillä, Pelimannitalolla, Kinolla kuin Kaustisen kirkossakin. Viikkoa tähdittävät muun muassa sopraano Helena Juntunen ja gambisti Mikko Perkola. Sopraano Helena Juntunen tähdittää KUVA: HEIKKI TUULI Kaustisen Kamarimusiikkiviikkoa. Kamarimusiikkiviikko alkaa tuttuun tapaan Musiikkilukion konsertilla sunnuntaina Samana päivänä avataan myös viikon kuvataiteilija Andrew Stevensonin näyttely. Alkuviikon Musiikki kiertää kyliä -konserttisarjassa Kamarimusiikkiviikon taiteilijavieraat ja kaustislaiset muusikot vievät elävää musiikkia paikkoihin, missä sitä harvemmin kuulee: palvelutaloihin, huoltoasemille, virastoihin, kauppoihin yllätyskonsertteihin voi siis varautua vaikka ostosreissulla tai kirjastossa! Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Musiiki ry:n kanssa. Odotetun vakiovieraan, Keski- Pohjanmaan Kamariorkesterin vieraaksi saapuvat torstaina kansainvälinen huippusopraano Helena Juntunen ja alunperin kokkolalainen viulisti-johtaja Janne Nisonen. Konserttiohjelma koostuu pelkästään W.A.Mozartin teoksista, onhan Kamariorkesteria tituleerattu Suomen parhaaksi Mozart-orkesteriksi. Perjantaina keskitytään säveltäjä Veli-Matti Puumalaan. Kaustisella syntyneen, nykyään Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina toimivan ja mm. Teostopalkitun mestarin teoksia ja lempimusiikkia tulkitsee Kaustinen-salissa maineikas nykymusiikkiyhtye Uusinta Ensemble. Konsertin jälkeen Kaustisen Kinolla esitetään jälleen mykkäelokuva elävän musiikin säestyksellä. Maailman kauneimmaksikin valittu F.W.Murnaun Auringonnousu -elokuva saa äänimaailmakseen gambisti Mikko Perkolan säveltämän musiikin. Lauantaina vietetään iloista, koko perheen musiikkitapahtumaa ja illan Kamarimusiikkitalkoissa muistellaan erityisesti juhlavuottaan viettävää Viljami Salonkylän Sibelius Niittykoskea. Monipuolisen ohjelman yllätyksineen kokoaa Mauno Järvelä. Kamarimusiikkiviikon tunnelmallisessa päätöskonsertissa sunnuntaina 1.2. esittäytyy vastaperustettu barokkiyhtye Barocco Boreale (pohjoinen barokki), joka tuo Kaustisen kirkkoon 1700-luvun musiikkia. Solisteina taituroivat mm. viulisti Marika Holmqvist ja gambisti Mikko Perkola. Jatulit Talvi

10 Lohtajan Harrastajanäyttelijät Kanadaan kalenterilla ropoja matkakassaan Lohtajan Harrastajanäyttelijät esiintyvät kesäkuussa 2015 järjestettävillä kanadansuomalaisten Finnfestivaleilla Torontossa. Torontoon viedään lyhennelmä Harmaat Pantterit-näytelmästä. Matkakassaa kartuttaakseen näyttelijät myyvät nyt seinäkalenteria vuodelle Kalenterin kuvissa näyttelijät seikkailevat Lohtajalaisissa maisemissa. Kalenterin kuvat ovat harrastajanäyttelijöihin kuuluvan näyttelijän ja valokuvaaja Elisa Karhulan upeita kuvia. Kalenterin hinta on 15 euroa, sitä voi tilata sähköpostilla osoitteesta Tsekkaa makupaloja näytelmästä os: Sievin museossa ideahaku Sievissä pohditaan parhaillaan kunnan ylläpitämän kotiseutumuseon tulevaisuutta ja näyttelyiden uudistamista. - Museo kilpailee nykyään monen muun kiinnostavan asian kanssa ja siksi me sieviläiset haluavat pitää oman museomme ihmisten kiinnostuksen kohteena. Museomme on avoinna kesäaikana ja näyttely koostuu lähinnä talonpoikaiskulttuuriin liittyvästä esineistöstä ja pienenä erikoisuutena on koulu-luokka-museohuone. - Kaipailimme ihmisten kommentteja mikä meillä on hyvin ja mitä pitäisi muuttaa? Ajatuksia ja ideoita kaivataan mm. aukioloajoista, mainostuksesta, näyttelyissä ja itse museorakennuksesta, kertoo Sievin kunnan vapaa-aikatoimen ohjaaja Tiina Takanen. Nyt siis ideoita Sieviin: tiina.takanen@sievi.fi Jatulit Talvi 2015

11 Toholammin Hyvinvointikeskus Maunu ry virkistää Jussinpirtillä Jussinpirtin taustalta löytyy Toholammin Hyvinvointikeskus Maunu ry. Yhdistys on perustettu muutama vuosi sitten tuottamaan paikkakunnan ikäihmisille virkistystä. Monipuolista ohjelmaa kehitetään käyttäjien ehdoilla. Keskiviikon Runopiiri sekä Isovanhempien ja lastenlasten tuokio Peilistä Tikkupeliin, ovat uusimpia kokeiluja. Jälkimmäisen piirin tavoitteena on siirtää vanhaa leikkiperinnettä lastenlapsille. Englannin keskustelutaitoa verrytellään maanantaisin kokoontuvassa keskusteluryhmässä. Suuren suosion on saavuttanut ikäihmisten kuntosaliharjoittelu, johon voi ohjatusti osallistua torstaisin hyvin varustetussa kuntosalissa. Tiistaisin tietokoneen käyttöä opiskellaan pienessä Atk-luokassa. Monta muuta mukavaa toimintamuotoa löytyy Käsityökökästä Jussinpirtin Parlamenttiin. Marraskuusta lähtien Jussinpirtillä järjestetään myös Seniorikahvilatoimintaa. Jussinpirtin runopiirissä viihdytään Helena Kärnän johdolla. Jatulit Talvi

12 Keski-Pohjanmaan rahaston apurahojen seuraava hakuaika on Keski- Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Säätiöllä on myös omaa kulttuuritoimintaa. Keski-Pohjanmaan rahasto toteuttaa tarkoitustaan, maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimista ja kehittämistä, myöntämällä apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä muutakin kulttuuritoimintaa toimialueensa 21 kunnan alueella. Rahasto pitää huolta moniarvoisesta kulttuurin tukemisesta koko toiminta-alueellaan. Apurahoista päätettäessä etusijalla ovat maakunnassa syntyneet hakijat, maakunnassa suoritettava tai siihen kohdistuva tieteellinen ja taiteellinen työ sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuurihankkeet. Rahaston toiminta ja päätöksenteko on itsenäistä sekä puolueista, etujärjestöistä ja instituutioista riippumatonta. Keski-Pohjanmaan rahaston omia painotuksia ovat: Monivuotinen hanketuki, joka on tarkoitettu kulttuuriyhteisöille ja -työryhmille pitkäjänteiseen taiteellisen tason kehittämiseen tai kulttuurisen tehtävän toteuttamiseen. Apurahaa voi hakea kolmelle vuodelle. Jatkorahoituksen edellytyksenä on hankkeen eteneminen Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuurifoorumi keskittyi tänä syksynä kirjallisuuteen. Kirjalijoiden toimeentuloa valotti tilaisuudessa kirjailija Jusa Peltoniemi. Foorumin puheenjohtaja toimi Keski-Pohjanmaan rahaston hoitokunnna puheenjohtaja Eino Laukka. toteuttamissuunnitelman mukaan. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta, jossa rahasto toivoo erityisesti nuorten elämäntilanteesta ja arvomaailmasta lähteviä hankkeita. Maakunnallisesti merkittävät kulttuurihankkeet, joille myönnetään noin 20 % jakosummasta. Erityisesti rahasto kannustaa vaikuttavuudeltaan suuriin hankkeisiin. Vuonna 2014 Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakaa yleisrahaston ja jakovuorossa olevien nimikkorahastojen lisäksi Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlavuoden apurahana 1-2 tavanomaista suurempaa apurahaa ikääntyneiden taidetyön tukemiseen. Apurahapäätökset tekee oman maakunnan eri alojen asiantuntijoista koostuva hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Myönnetyistä apurahoista ilmoitetaan apurahan saajille kirjeitse noin kaksi viikkoa ennen vuosijuhlaa. Vuosijuhlassa Kaustisella jaettiin euroa. Keski-Pohjanmaan rahaston apurahojen seuraava hakuaika on Jatulit Talvi 2015

13 JUHA SUNDSTRÖM: PIILOSSA, 2005 MARJO LEVLIN: HUMPUUKITELTTA JA MUSTA KABINETTI -NÄYTTELYSTÄ RIHVELITAULUSTA KOSKETUSNÄYTTÖÖN NÄYTTELYSTÄ Kansansivistystä 140 ja peruskoulua 40 vuotta Kokkolassa Aamuavaukset, kumiperuna, nastat tuolilla, piirtoheitin, kasvio, välitunnit, epidiaskooppi, puolapuut, karttakeppi kartastoineen Rakkaat ja kamalat koulumuistot ovat piirtyneet jokaisen mieliin. Nyt niitä voi tulla muistelemaan K.H.Renlundin museon Rihvelitaulusta kosketusnäyttöön -näyttelyyn, joka täydentyy ajan myötä jokaisen kävijän omilla muistoilla. Suomen vanhimmassa ei-kirkollisessa puurakennuksessa kaupunkimiljöössä (vuodelta 1696) on avautunut K.H.Renlundin museon tuottama kulttuuri-historiallinen, kouluaiheinen näyttely. Se on rakennettu museokorttelissa olevaan Pedagogioon (= alkeiskoulu). Elämyksiä tarjotaan 1700-luvun koulumestarin huoneesta aina nykypäivän avoimeen oppimisympäristöön. Murroksen tuojina ovat olleet yleinen oppivelvollisuuslaki vuodelta 1921, jälleenrakennusaika ja peruskouluun siirtyminen 1970-luvulla. Kävijä saa käydä aistimassa tunnelmia 1800-luvun alkeisopetuksessa sekä lukujen kristillisiä ja isänmaallisia arvoja toteuttavan kansankynttilän tiukassa ohjauksessa, lukujen luonnontieteellistä maailmaa havainnoivassa luokkahuoneessa ja vuosikymmenen vaihteen teinin huoneessa. Lisätietoja saa näpäyttämällä näyttelytiloissa olevia kosketusnäyttöjä. Omat muistonsa saa kirjoittaa liitutaululle tai aiheeseen tarkoitettuun kansioon/kaunokirjoitusvihkoon. Kirjoittaa voi myös tulevaisuuden koulusta ja pohtia mitä meidän lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat muistelemaan omista koulukokemuksistaan. Mitä esineitä ja ilmiöitä he liittäisivät tämän tekstin alussa olevaan listaan? Folkbildningen 140 år och grundskolan 40 år i Karleby Morgonsamling, gummipotatis, ritstift på stolsitsen, OH-apparat, herbarium, rast, epidiaskop, ribbstol, kartkäpp och kartor Kära och rysliga skolminnen har etsat sig fast i minnet hos oss alla. Nu får man komma och minnas tillsammans i K.H.Renlunds museums utställning Från griffeltavla till pekskärm, som kompletteras med tiden genom varje besökares egna minnen. K.H.Renlunds museum har öppnat en ny, kulturhistorisk utställning med skoltema i pedagogiet (=primärskola). Pedagogiet är Finlands äldsta profana träbyggnad i stadsmiljö (från 1696). I utställningen kan man uppleva allt ifrån en skolmästares kammare på 1700-talet till nutidens fria inlärningsmiljöer. Den allmänna läropliktslagen år 1921, återuppbyggnadstiden samt övergången till grundskola på 1970-talet var tydliga vändpunkter och dessa behandlas i utställningen. Besökaren får förnimma stämningen i 1800-talets primärutbildning, kristna och fosterländska värderingar under sträng ledning av samhällets ljus på talen, talens naturvetenskapliga värld sedd genom klassrummets hjälpmedel samt ett tonårsrum från decennieskiftet Genom att klicka på pekskärmarna i utställningen får man fram tilläggsinformation. Man får gärna skriva ner sina egna skolminnen på krittavlorna eller i för ändamålet avsedda diktamenshäften i utställningsutrymmet. Dessutom kan man fundera över hur framtidens skola kommer att se ut och hur våra barn och barnbarn kommer att minnas sin skoltid. Vilka föremål och fenomen skulle de bifoga till listan i början av denna text? Jatulit Talvi

14 PÖHINÄÄ PYSTYMEHTÄSSÄ ULLAVASSA: Ohjaaja dramaturgi Katja Hakalan kertomana: Pystymehtä pähkinänkuoressa KUVAT TIINA RUOTSALA Pystymehtän juuret ulottuvat kahtaalle. Rahkosessa on joskus aiemmin toiminut Nuorisoseuran näytelmäpiiri. Seitsemisen vuotta sitten Ullavan nuorille tarjottiin raitista tekemistä Terveet Elämän Eväät projektin puitteissa. Lähdin tuon projektin sisällä vetämään nuorille draamaa ja tapasin siinä yhteydessä ullavalaisia nuoria neitoja. Tuo projekti kesti kolme vuotta ja sen päätyttyä eräs tytöistä otti yhteyttä kysyen, tulisinko ohjaamaan Rahkoseen näytelmäpiiriä, jos he saavat sen elvytettyä. Rahoitus löytyi silloin Keski-Pohjanmaan Nuorisoseurojen perinneprojektista. Mehän teimme sitten Sukset Ristisä? -nimisen juonellisen revyyn. Tämä esitys palkittiin ESKOlla. Olimme esittämässä Suksia Ristisä? Turun linnassa ja teatterilaivalla. Seuraavana vuonna ylipitkä nimi Ullavan Ylikylän Nuorisoseuran näytelmäpiiri vaihdettiin nimeksi Pystymehtä. Siten oli helpompaa markkinoidakin. Pystymehtäsä kuultaa ryhmän sijainti maaseudulla sekä harrastajatausta. Oma teatterintekemiseni on aina ollut yhteisölähtöistä. Ensin improvisoidaan ja sitten tehdään käsikirjoitus milloin milläkin tekniikalla. Samoin toimin Luovailukerhossa ja muissa ryhmissäni. En ole aikuisiällä juurikaan kirjoittanut näytelmiä ilman osoitetta, eli aina on ollut esittävä ryhmä tiedossa. Yhteisöllisellä tekotavalla toteutetut projektit ovat aina tekijöidensä näköisiä. Tästä yhteisöllisestä meiningistä innostuneena Pystymehtä perhetyi toisena toimintavuotenaan tarinateatteriin. Tutustuimme teatterin eri genreihin yleisimminkin. Kesällä esitimme tarinateatteria nimellä Juurihoitoa. Siinä esitettiin yleisön kertomia tarinoita koti- ja maaseudusta. Tarinateatterikeikkaa teemme aina, kun tilauksia tulee. Pystymehtällä on jatkuva valmius tarinateatterin esittämiseen. Tänä syksynä Pystymehtä vei tarinateatteria MTK:n elojuhlaan. Pystymehtän kolmantena vuonna teimme Tarinan kulissien takaa, joka oli kantaesitys, kuten Sukset Ristisäkin. Tarina kulissien takaa nosti Pystymehtäläisten näyttelijäntaidot todella esiin. Teimme vakavaa draamaa kepeyttä unohtamatta. Irvimme lempeästi kesäteatteria, joksi emme halua profiloitua. Kerroimme kuvitteellisen Margitin tarinan niin, että se oli jokaisen ihmisen tarina. Näytelmässä koko Pystymehtä lauloi, vaikka he ovat aina väittäneet, etteivät ole musikaalisia. Suhtaudun kaikenlaisiin osaamattomuuden tunteisiin niinkö meinaatte tyyliin. Ihmiset osaavat mitä vain, jos heihin luotetaan. Joulun alla heitin ilmoille ajatuksen tanssiteoksen tekemisestä. Olin jo Sukset Ristisä? esityksessä ihastunut Pystymehtäläisten kykyyn tehdä asioita kehollaan. Kun improvisoidaan, meillä ei ole mitään lavasteita eikä tarpeistoa. Kaikki tehdään ihmisellä. Tämä taas juontuu siitä, että nuorena ohjaajana (v. 1991) Kalevi Haapoja sanoi ohjaustyöstäni Tyttö, sinä olet ymmärtänyt aivan oikein, ihminen on aina tärkein. Tämä sopii hyvin köyhille teatterintekijöille. Ja toimii. Keholla saa toteutettua ihmeellisiä asioita. Niinpä teimme siis Modest Mussorgskyn Näyttelykuvia sävelteoksen tanssidraamana. Esityksestä tuli upea. Saimme sellaista palautetta, kuin ihan kansainvälistä meininkiä ja valmis kansallisbalettiin. Iloitsen siitä, että taas ryhmä luotti ohjaajaansa ja lähti mukaan ilman sen suurempaa yskimistä. Pystymehtä on aina ollut valmis hyppäämään tuntemattomaan. Näyttelykuvia tehtiin tanssi-innostamisen menetelmällä. Menetelmän kehittäjä Raisa Foster kävi lokakuun alussa katsomassa Pystymehtän Näyttelykuvia. Hän oli vaikuttunut ja liikuttunut. Viime kesän toinen esitys lähti siitä kun Keski- Vähälän Esko soitti ja kysyi, tekisinkö Pystymehtän kanssa heidän siirtolaisnäyttelyynsä jonkin esityksen. Sovittiin, että teen. Sain materiaalia Rauhalan Pekalta, joka on toinen näyttelyn kokoajista. Käsikirjoitin aineiston pohjalta ja saamiani materiaaleja nivoillen näytelmän, johon tein pari laulua. Tätä teosta on tarkoitus laajentaa kokoillan musiikkinäytelmäksi. Pystymehtän näyttelijät ovat vuotiaita, Sukset Ristisä? revyyssä oli mukana alakouluikäisiäkin, mutta ryhmä paisui niin suureksi, että perustimme Taimikon, lastenteatterin. Vedin sitä pari ensimmäistä vuotta. Nyt Taimikon vetovastuu on kahdella Pystymehtän nuorella, jotka saamiensa oppien turvin osaavat ohjata Taimikkoa. Vaikka lapset toimivat pääsääntöisesti eri ryhmässä, meillä on silti yhteisiä projekteja. Esim. Tarinassa kulissien takaa Taimikko oli näkyvästi mukana. Syksystä kevääseen Pystymehtä toimii Kokkolanseudun opiston teatteripiirinä. Kesäsin olemme omillamme. Pystymehtässä toimii myös opintopiiri, jossa luetaan näytelmätekstejä ja opitaan sitä kautta teatterista. Luemme pääasiassa klassikkodraamoja, mutta myös erikoisempia 14 Jatulit Talvi 2015

15 draamatekstejä ja suorasanaista kirjallisuuttakin käytämme. Teemme myös teatterivierailuja. Olimmepa sitten teatterissa, draamoja lukemassa tai harjoituksissa, Pystymehtä on aina kympillä mukana. Kaikkea pohditaan, käännellään, tulkitaan ja yhdistellään omiin kokemuksiin ja havaintoihin. Nautin ryhmästä, jolle teatteri on intohimo ja suuri rakkaus. Tätä se on itsellenikin. Väitän, että Pystymehtässä näyttelevien käsitys teatterin tai yleensä taiteen tekemisestä on muuttunut. He vaativat nyt pääsyä ja menemistä paljon syvemmälle kuin mihin tavalliset kesäteatteriprojektit menevät. En sano, etteivätkö tavalliset projektit voisi mennä syvälle, mutta usein ne vain eivät mene. Monelle harrastajateatterintekijälle ja myös katsojalle riittää hauska pläjäys, jossa ryypätään, vähintään yks mies pukeutuu naiseksi ja tapahtuu jokin väärinkäsitys. Pystymehtän opintopiiri luki kerran japanilaisen kabukidraaman Samurain rakkaus ja esitti sen muille ryhmäläisille. Sen ja tehtyjen tuotantojen jälkeen en ihmettele, että mikään ei ole enää mitään, kuten Siirilän Hanna totesi. Tässä Hannan kertomus omasta kokemuksestaan Näyttelykuvien tekemisestä. Ajatuksia Näyttelykuvista Miksi mikään ei oo mitään? Oon kyllä miettinny,että miksi ei.onko menny Hannalla pissa päähän kun on Pystymehtäläinen, vai onko se vain niin, että koska on saanut tehdä erillaista, kuten esim: tarinateatteria ja Tarinaa kulissien takaa, jossa sinun oppien mukaan on huomannut, että ei se pelkkä puhe, suuri rekvisiitan määrä ja että näyttelijöitä jäsennetään puvustuksella...vaikka se olisi kuinka hauskaa, ei enää riitä. Kaipaa sitä kehonkieltä, liikettä, draamaa. Tästä päästäänkin tämän kesän projektiin Näyttelykuvia: Kun kuulin, että kesän näytelmään kuuluu tanssi ja liike, jotenkin ajatus hieman hirvitti, koska en oo enään taipuisa ja elastinen niveliltäni, mutta luotin kuitenkin ohjaajaan joka sanoi, että kaikki ihmiset osaavat tanssia. Kropan koko ja nivelten jäykkyys ei oo ongelma vaan liike lähtee sisältä... tai jotain. Kuitenki silmiini piirtyi kuva pitkästä, ylipainoisesta ja hieman yli keski-ikäisestä naisesta joka yrittää tanssia kevyesti kuin tanssisi joutsenlampea, hyppää ilmaan, levittää kätensä, rojahtaa maahan spakaati asennossa, tuntien kipua lantiossa ja polvissa, jotka rusahtaen loksahtavat takalukkoon. Siinä hän istuisi tajuten, että haaraperät ovat ratkenneet ylhäältä alas asti ja ettei pääsisi ominavuin ylös :) Kuitenkin menin harjoituksiin. Halusin katsoa tämän loppuun, koska asia herätti suurta mielenkiintoa. Miten ohjaaja aikoo saada tällaisen sekalaisen seurakunnan liikkumaan saatikka sitten tanssimaan esteettisesti, että katsojat kokisivat muutakin kuin myötähäpeää. Aluksi kuuntelimme eritempoista musiikkia ja Katja pyysi meitä tulkitsemaa kuulemaamme liikkeillä, kauhua, kepeyttä, surua, iloa niitähän me sitten koimme. Aina musiikin loputtua Katja kysyi, että millainen tunne tai tunnelma musiikista välittyi ja koskaan ei ollut väärää tunnetta. Kaikki olivat tunteneet musiikin jollainlailla samoin :),mutta vieläkään en tajunnut miten tällaiset harjoitukset liittyvät tulevan kesän näytelmään. Ei vielä siinäkään vaiheessa, kun Katja kertoi, että tuleva näytelmä on Mussorgskyn Näyttelykuvia tai eihän voi puhua mistään näytelmästä, sen tajusin kyllä jossain vaiheessa, vaan tanssidraama esityksestä. Katja kyllä kehotti käymään youtubesta kuuntelemassa kyseisen musiikin, mutta jotenkin se vain jäi :), mutta harjoitukset jatkuivat. Monesti kyllä harjoitusten jälkeen keskustelimme tulevasta ja muistan erään epätoivon hetkenä jonkun todenneen, että hän uskoo, että tästä tulee upea kokonaisuus. Kyllähän se varmaan oli se luotto ohjaajaan mikä sai kuitenkin jatkamaan. Olimme kyllä jännän äärellä. - Kesäkuun alussa tajusin vasta, että toiset olivat tehneet kotiläksynsä paremmin kuin minä, vasta silloin laitoin youtubeen hakusanat Mussorgskyn näyttelykuvia ja sieltähän niintä räjähti silmille monta versiota...minkäs näistä nyt valitsee, että se kuuloistais samalta mitä Katja meille pyörittää. Valitsin sen missä oli epäsiisti miehen kuva mulkosilmineen. Laitoin musiikin pyörimään ja kuuntelin sen moneen kertaan. Siinä oli kuvia myös niistä teoksista ja ja ja mä pääsin jyvälle. - No minähän sitte pyöritin kyseistä teosta aina, kun oli tilaisuus, HANNA TARINASSA KULISSIEN TAKAA. KUVAT KIRSI PUUMALA. töissä ja kotona. Eikä se ollut yhtään pakkopullaa tai vastenmielistä... päinvastoin. Paljon vastenmielisempää oli tulossa...terassin kyllästys, mutta ei hätää youtubeen vain hakusanat, ikkunat auki ja ämyrit täysille. Jos olis ollut naapurit näkemässä miten pensseli heiluu kuoriutumattomien kananpoikien tannssissa, kepeästi tikuttaen tai niin kuin Bydlossa raskaasti, välillä tempon noustessa kovemmaksi ja taas palautuen takaisin raskaaksi, kuin kyllästämätöntä terassia olisi jäljellä kilometrikaupalla :) harmi, kun ei ollut naapurit näkemässä jäi kylähullun maine saamatta. Sitten lähestykin jo ensi-ilta,mutta hyvin suunniteltu on puoliks tehty. Näyttämöstä tuli katsomo ja katsomosta näyttämö. Musta näyttämö... jaaa vain ammattilainen voi ottaa tuollaisenkin asian huomioon. Jotenkin oli helppo olla kasvoton ja liikkua vain musiikin mukaan. - Oli se kyllä aika huikeeta, kun astui näyttämölle ja tunsi kuinka sellainen jännä pistely meni ylhäältä alas asti silloin tiesi, että oli fiiliksissä ja jotenki sisällä siinä musiikissa. Hullua eikö vain? siis sun kroppa reakoi sitä tunnetilaa. Näytöksen aikana hikeä paljon hikeä, mutta kuitenkin sun kaveri työntää kätensä paidan sisään laittakseen laahuksen... respektii vai miten se oli... kaveria kohtaan täytyy tuntea. Ei onnistu kaikilta :) On se jännä mistä se tulee se sellainen..miten sen sanois... flow, koska on ollut hetkiä ettei nappaa yhtään, mutta esityksen lopussa, kun hikinen kaveri katsoo sinua silmät säteillen ja rutistaa ja itsekkin olet, että wau mikä fiilis. Kiitos innostavan ohjaaja -Katja. Kiitos, että uskot ja luotat. Se antaa meille niin paljon. Kokea jotain uutta... niinkuin puun vuosilustot. sieltä se näkyy ihmisessä. Ainakin toivon niin...kirkaana ja erilaisena. HANNA SIIRILÄ Faktaa Pystymehtästä Perustettu 2010 syksyllä, mukana vuotiaita. Lasten ryhmä Taimikko kuuluu mukaan. Tällä hetkellä 16 näyttelijää. Tuotannot: 2011 Sukset Ristisä? (juonellinen revyy), 2012 Juurihoitoa (tarinateatteriesitys), 2013 Margitin tarina (musiikiinäytelmä), 2014 Näyttelykuvia (tanssidraama) ja Kultamaan Kutsu - Kotomaan kaipuu (musiikkinäytelmä). Jatkuva tarinateatterivalmius. ESKO -palkinto Kaikki esitykset tehdään yhteisömetodein ja ne ovat ohjaajan käsikirjoittamia. Ohjaaja tekee myös laulut. Katja Hakala Jatulit Talvi

16 Kokkolan Talviharmonikka kolmikannassa Aika menee maailmassa hienosta musiikillisesta osaamisesta, nopeasti, festivaalimaailmassa vieläkin nopedistävästä voimasta. Vierailut ovat tär- ja myös todisteen musiikin kansoja yhammin. Elämme maailmassa, jossa tapahtuu Vertainen korostaa. -Richard Wagner keitä keskinäisen ymmärryksen lähteitä, paljon yhteiskunnallisesti, -ilta on ainutlaatuinen kokonaisuus, toteaa Kokkolan joka toteutetaan ensimmäistä kertaa Talviharmonikka festivaalin taiteellinen maailmassa. Wagnerhan on saksankielisen johtaja ja perustaja Raimo Vertainen. Tulevan talven festivaaliviikolla näkyvät maantieteellisen asemamme vaikutukset kulttuuriseen elämäämme. - Ruotsin vaikuttavuus on ollut suuri ja on edelleen, samoin Venäjän. Venäjältähän tulivat aikanaan mm. sotilassoittokunnat, joiden pohjalta orkesteritoiminta juurtui maahamme, Vertainen toteaa. Kolmas vahva vaikuttaja on ollut Saksa, on ollut luontevaa opiskella musiikkia vaikka Leipzigissa tai Berliiinissä. Rikastava vuorovaikutus on musiikin todellinen suurhahmo, jonka vaikutus kuuluu monen säveltäjän musiikissa, myös Sibeliuksen tuotannossa. Maailmanluokan baritoni Esa Ruuttunen ja nuoren polven taidokas muusikko täyttävät salin vangitsevilla esityksillä. Richard Wagnerin dramaattinen ja voimakas, mutta myös herkkä sävelkieli tulee täydellä voimallaan esiin tässäkonsertissa. Kirjailija Roman Schatz kertoo lennokkaasti Wagnerin elämästä, musiikista ja uskomattomista ihmissuhdesotkuista. ollut merkittävää, hän jatkaa. Tämä kulttuurinen kolmikanta näkyy tänä vuonna Kokkolan Talviharmonikkafestivaalin tarjonnassa mielenkiintoisella tavalla. Loistokas ESSe- Quintet tuo Pietarista tuo näytön venäläisten Pietarsaaressa jatketaan Pietarsaaressa Talviharmonikka festivaali jatkaa onnistunutta yhteistyötä på svenska och finska. Pietarsaaren Schauman salissa esiintyy Nuori Suomalainen Harmonikkaorkesteri johtajana Janne Valkeajoki ja solistinaan sopraano Annika Mylläri. Orkesteri koostuu Suomen taitavimmista nuorista soittajista, tämän hienon joukon yhteen saattaminen on ollut myös kansainvälisesti ajatellen uutta ja merkittävää. Orkesterin merkkipaaluihin kuuluu kansainvälisen ja arvostetun Pulan harmonikkaorkesterikilpailun voitto Kroatiassa Orkesteri herätti kansainvälisen yleisön laajan huomion energisyydellään, taiteellisesti tinkimättömällä työllään ja ohjelmiston laaja-alaisuudellaan. Sopraano Annika Mylläri taipuu laulajana moneen muottiin ja Pietarsaaressa saamme nauttia klassikkoaarioista harmonikkaorkesterin kanssa Verdin ja Bellinin tyyliin. Uotinen, Numminen ja Hietanen vanhat tutut siivittävät Talviharmonikkafestivaalin vanhat tutut Jorma Uotinen, M.A,Numminen ja Pedro Hietanen ovat tänä vuonna jälleen mukana laadukkaassa ohjelma- 16 Jatulit Talvi 2015

17 tarjonnassa. Jorma Uotinen ja muusikot ovat konsertoineet menestyksekkäästi jo kymmenen vuoden ajan. He ovat vierailleet kaikissa Pohjoismaissa ja Ranskassa, Unkarissa ja Kroatiassa. Pariisin taivaan alla on uusi konserttikokonaisuus, jonka ensi esitys oli syksyllä Konsertissa on lauluja, jotka ovat kulkeneet mukanani jo niiltä vuosilta, kun tanssin Pariisissa, Uotinen toteaa. - Tulkinnoissani pyrin musiikin ja tunteen kautta koskettamaan vastaanottajan syvimpiä tuntoja rakkaudesta, ilosta, surusta. Konsertti on yksi tapa nähdä ja tulkita maailmaa, elämää, meitä itseämme. Jorma Uotinen kiteyttää. M.A.Numminen ja Pedro Hietanen, Suomen pitkäaikaisin kansainvälinen duo vastaa tällä kertaa Talviharmonikan parhaasta Jazz-tarjonnasta torstaina Pietarsaaressa O Learys bubissa. Masentunut Kulkuri Rovaniemen pojat teatterilla Ensi x Kolme. Kulkuri ja metsälampi monologiesitys Kokkolan kaupunginteatterilla koostuu Tapio Miettisen sävellyksistä ja Keke Lammassaaren käsikirjoituksesta, jonka miehet ovat yhdessä dramatisoineet. Lausunta ja näyttelijäntyö yhdessä 2-rivisen haitarin ja sävellysten kera on koskettava ja liikuttava kokonaisuus. Rovaniemeltä omia polkujaan Keski- Pohjanmaalle Kokkolaan ajautuneet miehet ovat poikkeuksellisen rehellisesti ja aidosti läsnä esityksissään. Tämä on rakkaustarina masentuneesta kulkurista, masennuksesta ja sen kanssa elämisestä. Voiko masentunut rakastaa ja tulla rakastetuksi? Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin intensiiviset tulkinnat ovat lumonneet sekä soittajat että yleisön kerta toisensa jälkeen myös Talviharmonikkafestivaalilla. Maineikkaan kamariorkesterin solistina ensi kertaa harmonikan monitaituri Niko Kumpuvaara. Ensimmäinen on myös kapellimestari Anna-Maria Helsingille tulikaste orkesterin kanssa. Ja vielä kaiken päälle Kirmo Lintisen uuden konserton kantaesitys. Ensi x Kolme siis. Kuninkaallista suuruutta Suuressa Viikon monipuolisen konserttitarjonnan suuryleisön perinteisesti kerää Suuri viihdekonsertti. Kattaus onkin tällä kertaa kuninkaallisen ruhtinaallinen. Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta helmikuussa 2015 ja talviharmonikka juhlistaa tätä merkkipaalua tuomalla viihdekonserteissa esiin hänen merkittävää tuotantoaan. Uunituore tangokuningas Teemu Roivainen tulkitsee intohimoisesti Virran klassikkotangoja vuosien varrelta. Satamakadun Seireenit (Oona Airola, Laura Airola, Pauliina Savolainen) liitelevät kuulijoiden sydämiin laulamalla ikivihreitä Harmony Sisters-klassikkoja. Lisäksi maineikkaan Malandon tangomaailma kohtaa Ticoticon guardiamaisessa käsittelyssä. Kaiken kruunaa viihde- ja tango-orkesteri Guardia Nueva täynnä pauhavaa voimaa ja herkkyyttä. Guardia Nueva täytyy kokea, kiteyttää orkesterin kapellimestarin ja illan juontajana Raimo Vertainen. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin - tule kuulolle Rami nikkaa silmää ja tuohon silmäniskuun on jälleen luottaminen. Talviharmonikka festivaali pitää tarjonnallaan lämpimänä kaikki 8 festivaalipäivää! LUE KOKO OHJELMATARJONTA Jatulit Talvi

18 KUVA: ITE-MUSEO Ajankohtainen kulttuurikysymys museoista: Voisiko Kokkola olla Suomen Bilbao? Vastaajana K.H.Renlundin ja Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon johtaja Kristina Ahmas. ITE -taidetta esitellään Kokkolassa vaihtuvin näyttelyin museokorttelissa, näyttelyhallissa. ITE-taiteen näyttelyt tuotetaan yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Kokoelmatöiden lisäksi näyttelyissä olevat teokset on lainattu suoraan taiteilijoilta tai heidän omaisiltaan. Kokoelmatöitä lainataan myös muihin museoihin ja näyttelypaikkoihin kotimaahan että ulkomaille. Helsingissä käydään keskustelua Guggenheimista ja sen mahdollisesta vetovoimasta kaupungille ja Suomelle. Guggenheim teki aikanaan Bilbaosta vetovoimaisen kulttuuri- ja matkailukohteen. Miten ITE-taiteen kansallinen ja kansainvälinen keskittymä voisi Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla toimia alueen vetovoimaisuuden rakentajana? Kysymykseen vastaa K.H.Renlundin ja Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon johtaja Kristina Ahmas. Hän väittelee joulukuussa tohtoriksi aiheesta: KRISTINA AHMAS Norsunluutornin purkajat - jaettu johtajuus ja kollektiivinen asiantuntijuus museossa. Väitöskirja kuvaa sitä miten asiantuntijaorganisaatiossa (museossa) asiantuntijuuden jakaminen tuottaa asiantuntijuudella johtamista. Olisiko Kokkolan ITE-taiteen keskittymästä kulttuurisen matkailun ja alueen vetovoiman lisääjäksi Keski- Pohjanmaalla, Kristina Ahmas? Me olemme kansallinen outsider taiteen keskus Suomessa ja toimimme myös kansainvälisessä outsider-taiteen verkostossa. Tällä hetkellä ITE-taide ei ole valtavirtaa, mutta näen sen nousevana trendinä. Kuvataide menee edellä aikaansa ja ihmiset tarttuvat siihen. Outsider-taiteen puitteissa tapahtuu maailmalla juuri nyt paljon. Outsider taide on löytänyt taideyleisön muuallakin kun museoissa gallerioissa ja näyttelyissä ja sen ovat löytäneet myös sijoittajat. Meillä olisi siis mahdollisuus hyödyntää tämä kulttuurinen voimavaramme entistä paremmin. Onko Kokkolan ITE-kokoelma ja tilat iskussa maailmanvalloitukseen? Meidän kokoelmaa täydentää luonnollisesti muut ITE-näyttelyt, kokoelmat ja taiteilijat tämän taidealan verkostoissa. Meillä on kansallisena partnerina, Maaseudun Sivistysliitto, ja toimimme kansallisesti ja kansainvälisesti. Olemme linjanneet toimintamme kolme keskeistä kohtaa; olemme kansallinen ITE-taiteen näyttelykeskus, toimimme kansallisena hyvinvoinnin tuottajana ja kolmanneksi toimimme matkailullisen vetovoiman lisääjänä. Meillä on pienet resurssit ja tilat. Siksi tällä hetkellä strategisten tavoitteiden toteuttaminen ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Kysymys on poliittisesta päätöksenteosta. Pieni resurssi ja pieni ääni, mahdollisuudet räjäyttää tämä asia ihmisten laajaan tietoisuuteen ei oikein onnistu vielä. Vuonna 2009, museon vuotisjuhlavuonna tehtiin päätös uuden museorakennuksen rakentamisesta. Päätöstä ei ole pantu täytäntöön. Olisiko tämä uusi rakennus Bilbao ilmiön synnyttämisen edellytys? Tällä hetkellä museomme näyttelytilat ovat hajallaan ja pieniä. Keskeistä olisi, että saisimme kulttuurikeskittymän ei siis rajattuna museo- tai näyttelytilaan. Taide pitäisi integroida osaksi ihmisten tavallista arkea, 18 Jatulit Talvi 2015

19 KUVAT 1-3 Kansalta kansalle -näyttelystä Pedagogiosta vuonna Kuvat: ITE-museo / Lauri Oino. KUVA 4 Annan konst -näyttelykiertueesta Näyttelyhallista vuodelta Kuva: ITE-museo. sitä helpommin sitä voi ottaa vastaan. Pidetty uusi kirjastorakennus on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkilaiset ovat ottaneet sen vastaan ja kokevat omakseen. Kirjastossa on monenlaista toimintaa ja se palvelee monikäyttötilana. Jos museo voisi toimia vastaavasti taidekeskuksena, sen tarjoaman taiteen ja kulttuurin arvostus kasvaisi samalla tavalla. Tästä tulemme vetovoimaan. Bilbaossahan kävi juuri näin Guggenheimin kautta kulttuuri nostaa kaupungin vetovoimaa. Siitä tuli globaali ilmiö. Englannissa hyvä esimerkki nyt on Dundeessa. Tämä on vastaava malli, kulttuurin uskotaan poikivansa siellä vetovoimaa. (V&A Museum of Design Dundee will be an international centre for design, housed in a world-class building at the heart of Dundee s revitalised waterfront. It will host major exhibitions, celebrate Scotland s design heritage, inspire and promote contemporary talent, and encourage design innovation for the future, www. articles/v/v-and-a-at-dundee/) Museoita kansainvälisesti tuunannut brändännyt - Damien Whitmore, on todennut museoiden tarvitsevan näkemystä ja kävijöitä. Ja että rahoitus pitäisi hankkia jotenkin muutoin kuin pääsymaksuilla. Mitä mieltä olet tästä? Hänellä on samaa ajattelua mitä itsekin edustan. Museon pitää olla palvelulaitos, museoiden pitää ajatella enemmän asiakaslähtöisesti. Meillä on siihen valmiutta tarvitaan vain päätöksiä ja uutta ajattelua myös rahoittajatahoilta. Kulttuurin pitäisi näkyä strategioissa entistä laajemmin. Valitettavasti meillä vielä joudutaan perimään eri suuruisia maksuja kulujen peittämiseen, jopa enenevässä määrin. K.H.Renlundin museon ITE-taide vuosikustannus tällä hetkellä on n. 20 euroa kaupunkilaista kohti ja se on kaupungin omaa toimintaa. Kirjastotoimi on lakisääteistä toimintaa. Museoiden arkisesta markkinoinnista vielä yksi kysymys; Voiko Kokkolan museoissa ottaa selfien? Kyllä voi. Ja muutoinkin olemme hyvin avoimia kaikelle erilaiselle toiminnalle museoittemme sisällä. Museot soveltuvat monenlaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseeen. Ei museot ole sitä varten, että siellä pissa sukassa käydään katsomassa jotain näyttelyä. Museot ovat palvelulaitoksia ja avoimia kohtaamispaikkoja kaikelle kansalle. ITE-taide on suomalaista nykykansantaidetta. Lyhennesana ITE viittaa sanayhdistelmään itse tehty elämä. ITE-taide on tekijänsä elinympäristöön ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa taidetta tapa elää esteettisiä arvoja korostavaa hyvää elämää. ITE-taide on oman aikamme kansantaidetta. Siinä missä perinteinen kansantaide edusti ennen kaikkea esteettisesti korkeatasoista käsityötä, nykykansantaide on kätevyyteen ja kekseliäisyyteen perustuvaa kansanomaista kuvataidetta. ITE-taiteilijat työskentelevät taidemaailman ulkopuolella ja esittävät teoksiaan omassa arjen ympäristössään. He ovat itseoppineita, mikä tarkoittaa sitä, ettei heillä ole koulutusta taiteen tekemiseen. ITE-taiteilijat eivät pidä ammattitaiteilijoita esikuvinaan tai tarvitse ohjausta ja harrastuspiirin tukea taiteen tekemisessä. Jatulit Talvi

20 Täysi 10v Oopperaa Kokkolassa V uonna 2015 juhlitaan pyöreitä vuosia. Kokkolan oopperayhdistys on tuottanut festivaaleja kymmenen vuotta, 2006 Kokkolan Oopperakesästä lähtien. Tuolloin sai ensi-iltansa Mozartin Figaron Häät Öjassa. Tähän mennessä Kokkolan Oopperayhdistys on tuottanut 17 produktiota, joissa eri säveltäjien teoksia on ollut 19 kappaletta. Tahti on ollut huima ja perustajajäsenet Anu Komsi, Annika Mylläri ja Sakari Oramo ovat yhä mukana toiminnassa eivätkä ole edes riitaantuneet pahemmin keskenään, toteaa yhdistyksen taiteellinen johtaja Anu Komsi. Kiertuenimeksi on muotoutunut West Coast Kokkola Opera aina silloin, kun esityksiä on tehty Kokkolan ulkopuolella ulkomaita myöden. West Coast Kokkola Opera eli WCKO on vienyt useita produktioita kiertueille, kuten Lepakko 2008/Helsinki, Lulu 2009/Helsinki, Hästarna Kommer 2009/Pohjanmaan rannikkoalueen koulut, Döbeln 2009/Oulu-Turku-Tukholma- Umeå, Carmen 2012/Helsinki Musiikkitalo, Ahti Karjalainen-elämä, Kekkonen ja teot 2013/ Espoo, Britten: Pieni Nokipoika ja Holst: Savitri 2013/ Pietarsaari. Kotimaisia saavutuksia ovat mm. Taiteen Valtionpalkinto v ja YLEn Vuoden Levy 2010 Döbeln-oopperasta. Kansainvälinen etabloituminen oopperafestivaalien joukkoon saavutettiin vuoden 2012 arvostetussa saksalaisessa Opernwelt-lehdessä pääsyllä kansikuvaksi asti ja vuoden 2014 festivaalieditiossa Kokkolan Oopperakesä edusti Suomen ooppera-alaa yhdessä Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa. Oopperakesän isoin ja hurjin satsaus oli vuoden 2011 Taikahuilu, jolloin Kokkolan kaupungin keskustaan nousi valtava sirkusteltta, jossa Taikahuilu sai jännittävät puitteet ja yleisöä oli ennätysmäärä. Esitys sisälsi todella paljon vaarallisia elementtejä kuten tulitaidetta ja akrobatiaa ja musiikillisesti esitys oli erinomainen kapellimestareinaan Sakari Oramo ja Santtu-Matias Rouvali sekä orkesterinaan Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Vuonna 2012 Anu Komsi ja Annika Mylläri saivat hankerahoitusta vuoden kestävään Kokkolan Oopperan oopperakoulutukseen, johon pääsi 12 ammattiopiskelijaa ympäri Suomen. Haastetta ei myöskään puuttunut Kokkolan Oopperakesän 2012 upouudesta kantaesityksestä, joka kertoi Ahti Karjalaisesta ja Urho Kekkosesta viinan ja vallan parissa. Libreton kirjoittajana ja ohjaajana toimi Juha Hurme ja teoksen sävelsi Heinz- Juhani Hofmann. Vuonna 2013 päätettiin pitää ensimmäinen kesäloma kahdeksaan vuoteen ja siirrettiinkin festivaali kaamoksen aikaan marraskuun martaille. Sekä Komsi että Mylläri olivat tässä vaiheessa luonnollisesti aika väsyneitä, koska produktioita oli tehty ihan mahdottoman paljon ja talous oli ollut aika tiukilla julkisten määrärahojen välillä tippuessa vuositasolla. Kokkolan oopperayhdistyksen hallituksessa oli kuitenkin istunut talousneroja kahdenkin neuvoksen verran ja pikkuhiljaa alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. - Tämä valo oli saavutettu myös aikamoisilla uhrauksilla eli käytännössä Anun, Annikan ja Sakarin ilmaisella työllä. Kun vuoden 2013 Oopperatalvi festivaali oli saatu päätökseen upeilla esityksillä Brittenin lastenoopperasta ja Holstin Savitrista Kokkolassa ja Pietarsaaressa, niin ei oltu vielä varmoja Kokkolan kaupungin tuen jatkumisesta ammattimaiselle oopperatoiminnalle. - Yhdessä sitten mietittiin onko järkeä tässä tilanteessa jatkaa oopperamogulina, jos tukea ei ulkopuolelta tipu, toteaa Anu Komsi. Ilouutinen olikin sitten suuri, kun seuraavan eli nyt kuluneen vuoden 2014 rahoitus selvisi ja Anulla palasi usko ja tarmo jatkaa oopperan tuottamista Kokkolassa. Vuonna 2014 pidettiin taas Oopperakesä heinäkuun helteillä paikkanaan pittoreski Ykspihlajan vanha ja legendaarinen työväentalon teatteri. Täällä sai Suomen ensiesityksenä Kurt Weillin Der Silbersee. Ykspihlaja sopi täydellisesti Silberseelle ja yleisö löysi paikalle ja kriitikot sulivat kuumuudessa ylisanoihin. Tästä on mielestäni hyvä jatkaa ja todeta että kas, kymmenen vuotta julkista toimintaa tulee vuonna 2015 täyteen, Komsi kuittaa iloisena. Juhlavuoden kunniaksi esitetään Oopperakesän pääteoksena Snellman Salissa diptyykki eli kahden oopperateoksen kokonaisuus, jonka muodostavat Jean Sibeliuksen Neito Tornissa ja tilausteoksena maailman kantaesityksenä Seppo Pohjolan Harrbådan Neito, jonka tekstin vanhaa kokkolalaista kummituslegendaa myötäillen on kirjoittanut Jusa Peltoniemi. Esitykset johtaa Sakari Oramo ja Erki Lasonpalo, orkesterina Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja solisteina mm. Anu Komsi, Annika Mylläri, Sören Lillkung, Aarne Pelkonen. 20 Jatulit Talvi 2015