Selvitys Pohjanmaan taidetoimikunnan hyvinvointipalveluhankkeista

Transkriptio

1 Selvitys Pohjanmaan taidetoimikunnan hyvinvointipalveluhankkeista

2 Pohjanmaan taidetoimikunta Rantalinna, Rantakatu Vaasa

3 Saatteeksi Suomalainen kansanomainen terveydenhoito perustui yrttilääkintään ja hyvää tahtovan sanan voimaan. Elias Lönnrotin lääketieteen väitöskirja Afhandling om Finnarnes Magiska Medicin ei kerro suomalaisten yrttien lääkinnällisistä voimista, vaikka hän nekin hyvin tunsi, vaan terveyttä luovan sanan voimasta. Hän kirjoitti: Elämäämme ympäröivät kaikkialla näkyvät ja näkymättömät vaarat. Ihminen ei saisi koskaan olla valmistautumaton ja aseeton sellaiselle vihamielisyydelle. Aikojen alussa pahaa ilman muuta pyrittiin vastustamaan rukouksin, uhrein ja lumouksin. Useimmiten käännyttiin Ukon, Väinämöisen, Luonnottaren, Päivättären, Ahdin, Mannun isännän ja eukon sekä Notkon neidon puoleen. 1 Sanan parantava voima ilmeni erityisesti loitsuissa, joiden ydin oli syntysana. Kun tiesin pahan synnyn, tiesi sanat sen parantamiseen. Sanan voima laulun ja musiikin avulla ilmeni Hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista hankkeissa, mutta myös muiden taiteen alueiden, erityisesti näyttämö- ja kuvataiteen mahdollisuuksia käytettiin. Opetusministeriö antoi alueellisille taidetoimikunnille toukokuussa 2010 niiden tulossopimusten ulkopuolisen, mutta mieluisen tehtävän, jakaa valtion lisätalousarviossa osoitetut nuorten taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden työllistämiseen tarkoitetut varat alueensa toimijoille. Pohjanmaan taidetoimikunta jakoi kesäkuussa 2010 määrärahan yhdeksälle toimijalle ja palkkasi omaan toimistoonsa näitä hankkeita selvittävän Lotta Häggströmin, jonka raportti teillä on nyt käsissänne. Pohjanmaan taidetoimikunta on toiminut Hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista saralla vuodesta 1999 lähtien. Taide-elämysten kokeminen ja kaikissa ihmisissä vaikuttavien luovien voimien esiin kutsuminen lisäävät hyvinvointia. Taiteen kokemista ja itse tekemistä voidaan tietoisesti käyttää hyväksi sairauksien torjunnassa, hoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toimikunta päätyi selvityttämään, millainen on ollut toimijoiden lähtökohta ja heidän omat tavoitteensa, miten ne avustuskohteissa toteutettiin ja miten hankkeet suhteutuivat Opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman asettamiin tavoitteisiin. Yksi keskeinen lähtökohta oli tehdä toimijoille tunnetuksi opetusministeriön mainittua raporttia. Osoittautui, että osa toimijoista tunsikin raporttiin kirjattuja tavoitteita ja oli jo ennen toukokuussa 2010 käynnistettyä avustusten hakuprosessia asettanut tavoitteita ja toiminut asiassa. Nämä toimijat kykenivät parhaiten asettautumaan kovin lyhyeksi jääneeseen hakuaikatauluun. Avustusta saivat myös toimijat, joiden hanke oli sidottu työllistettävään nuoreen ja 1 (käännös RN) 3

4 tämän koulutustaustaan, mikä esti laajemman Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman mukaisen tavoitteen asettelun. Nyt toteutettu hankesarja toimi osaltaan asiasta tiedottamisena. Kuntien mahdollisuuksista olla todella merkittäviä toimija taiteen hyvinvointivaikutusten edistämisessä kertoi Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Tännekki tairetta -hanke, joka pohjautui kokonaisvaltaiseen kuntayhtymän omaan toimintaohjelmaan. Vaasan kaupungin Perspektiivi sängystä käsin hanke oli pitkälle kehitetyn projektin jatko. Ainoana hakijoista se huomioi jo hakuvaiheessa projektista tiedottamisen potilaiden omaisille ja omaisten mukaantulon. Perspektiivi sängystä käsin hankkeessa elämyksiä haluttiin viedä potilaille, jotka ovat ympärivuorokautisia vuodepotilaita eivätkä pääse muualle virkistäytymään. Hanke osoittautui monella tapaa myönteisesti, asenteita pehmentäväksi ja antaa valmiuksia jatkotyöskentelylle, joka onneksi on jossain muodossa jatkunutkin. Hanke toi esiin kuitenkin myös kysymyksen, joka joudutaan asettamaan silloin, kun toimintoja viedään hyvinkin vaikeasti sairaille. Kuka määrittää, millainen taide on hyvää tekevää ja parantavaa. Asettuuko taiteilijan vastuu parantamistarkoituksessa ja sairaiden hoidossa toisin ja jos, niin missä kohdin, kuin siinä työssä, mitä hän tavallisesti tekee. Useimmissa hankkeissa asetettiin tavoitteeksi sellaisen toimintamallin kehittäminen, joka mahdollistaisi jatkuvuuden hankkeen päätyttyä. Tämä oli myös selvitystyön tavoite. Selvitys osoittaa, että toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, asiantuntevaa ohjausta, lisää tutkimustyötä ja ihmistuntemuksesta lähtevää yhteistä tavoitteenasettelua. Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella Yrkeshögskola Novia Pietarsaaressa on kehittämässä opintokokonaisuuksia, jotka mahdollistavat sille valmiudet toimia alan hankkeiden, verkostoinnin ja tutkimustyön koordinoijana, mikäli sille rahoituksellisesti pystytään luomaan siihen edellytykset. Novian oma hanke vei hoitolaitoksiin Pohjanmaan ominta, elävää kansanmusiikkia. Suurkiitokset Lotta Häggströmille, joka kokosi hyvinvoinnin edistämisen sirpaleista eheän raportin. Elias Lönnrotin päivänä Raija Nummijärvi Pohjanmaan taidetoimikunnan pääsihteeri 4

5 Tännekki tairetta -hankkeeseen osallistuneen työ 5

6 Sisältö Saatteeksi 3 1. Johdanto 9 2. Tausta Hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeet Lähtökohta Alueellinen jakaantuminen Ohjausryhmät Hanketyöntekijät Kohderyhmät Hankkeiden tavoitteet Toteutus Ohjausryhmän merkitys Hanketyöntekijät Yhteistyö Toteuttamispaikka Osallistava toiminta Taiteen itseisarvo Jatkuvuus Hankkeiden esittely Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi, Uusikaarlepyy 18 Tavoitteet 18 Toteutus 18 Työssä kohdatut haasteet 20 Tavoitteiden saavuttaminen 20 Jatkuvuus 20 Muuta Evankelinen lähetysyhdistys Ely ry, Tampere 20 Tavoitteet 21 Toteutus 21 Työssä kohdatut haasteet 22 6

7 Tavoitteiden saavuttaminen 22 Jatkuvuus K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Kokkola, Taiteesta hyvinvointia ikääntyneille 23 Tavoitteet 23 Toteutus 23 Työssä kohdatut haasteet 25 Tavoitteiden saavuttaminen 25 Jatkuvuus Kaustisen kunnan kulttuuritoimi, Kaustinen 26 Tavoitteet 26 Toteutus 27 Työssä kohdatut haasteet 28 Tavoitteiden saavuttaminen 28 Jatkuvuus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kauhava, Tännekki Tairetta 30 Tavoitteet 30 Toteutus 31 Työssä kohdatut haasteet 34 Tavoitteiden saavuttaminen 34 Jatkuvuus Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry, Veteli 35 Tavoitteet 35 Toteutus 36 Työssä kohdatut haasteet 36 Tavoitteiden saavuttaminen 36 Jatkuvuus Seinäjoen kaupunki 37 Tavoitteet 37 Toteutus 38 Työssä kohdatut haasteet 40 Tavoitteiden saavuttaminen 40 Jatkuvuus 40 7

8 7.8 Tikanojan taidekoti, Vaasa 40 Tavoitteet 41 Toteutus 41 Työssä kohdatut haasteet 43 Tavoitteiden saavuttaminen 43 Jatkuvuus Vaasan kaupunki/kulttuurivirasto Perspektiivi sängystä käsin 45 Tavoitteet 45 Toteutus 46 Työssä kohdatut haasteet 48 Tavoitteiden saavuttaminen 48 Jatkuvuus Hankkeiden kohtaamat haasteet Hanketyöntekijöiden kohtaamat haasteet Tavoitteiden saavuttaminen Kohderyhmien hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden lisääminen. Osallistuminen taide- ja kulttuurihyvinvointipalveluihin Yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Arjen elävöittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä Henkilökunnan osallistaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen Toimintamallin kehittäminen Toimijoiden yhteistyön lisääminen Hankkeisiin työllistetyt Hankkeiden suhteutus Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaan Hankkeiden suhteutus toimintaohjelman toimenpide-ehdotuksiin 56 8

9 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus myönnettiin valtion ensimmäisessä lisätalousarviossa toukokuussa 2010 alueellisten taidetoimikuntien käyttöön ja Pohjanmaan taidetoimikunnan käyttöön siitä on osoitettu taiteen keskustoimikunnan kirjeellä ; yhteensä euroa. Taidetoimikunta jakoi avustuksia toimialueellaan tavoitteenaan toteuttaa niiden avulla opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaa Opetusministeriön julkaisuja 2010:1 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Toimintaohjelmassa on listattu 18 eri toimenpide-ehdotusta. Toimenpide-ehdotukset on jaoteltu 1) lainsäädäntöä, hallintoa ja rahoitusta, 2) julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä, 3) tutkimuksen ja tietopohjan lisäämistä, 4) koulutusta ja 5) tiedon levittämistä koskeviin. Pohjanmaan taidetoimikunta on myöntänyt avustuksia nuorten taiteilijoiden, tuottajien ym. ammattilaisten työllistämiseen ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen yhteensä ,00 euroa. Avustuksien turvin toimialueella on palkattu 10 nuorta erilaisiin hankkeisiin ja lisäksi yksi nuori selvittämään hankkeiden toteutusta ja niiden suhdetta opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaan. Hankkeet toteutettiin ajalla Pohjanmaan taidetoimikunta työllisti ajalla media-assistentti Lotta Häggströmin tekemään selvityksen Pohjanmaan taidetoimikunnan toiminta-alueella toteutetuista hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeista. Taidetoimikunnan toimeksiannon mukaisesti selvitystyöntekijän kuului laatia raportti, jossa selvitetään hankkeiden lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista, yhteistyömalleja, minkälaisia haasteita ne kohtasivat, tavoitteiden saavuttamista ja mahdollista jatkuvuutta. Raportissa pohditaan hankkeiden suhdetta opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaan

10 10 Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry:n hankkeeseen osallistuneen työ

11 2. Tausta Pohjanmaan taidetoimikunnalla on jo aiemmin ollut toimintaa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -teeman puitteissa, omana toimintana ja avustuksin toteutettua. Tärkein toimintavuosi oli käynnistysvaihe vuonna 1999, teemavuosi Vanhassa vara parempi. Osana teemavuoden toimintaa olivat kuvataiteilija Vaula Sippolan toteuttamat maalaustyöpajat ikäihmisten kanssa. Työpajoja pidettiin kuudessa ikäihmisten hoitolaitoksessa neljän kuukauden aikana Vaasassa, Kauhajoella, Teuvalla, Perhossa ja Seinäjoella. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman ansiosta Pohjanmaan taidetoimikunnan hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeet ovat osa laajempaa kokonaisuutta kuin aikaisemmin toteutetut hankkeet. Hankkeissa osallisuus, yhteisöllisyys ja taiteen soveltava käyttö olivat keskeisiä teemoja. Hanna-Liisa Liikanen ja Markku T. Hyyppä tarkastelevat kirjassaan Kulttuuri ja terveys Francois Matrasson tutkimusta osallistavasta taiteesta: Tulosten mukaan osallistuminen taiteen tekemiseen sai ihmiset voimaan paremmin ja tuntemaan itsensä onnellisemmiksi ja terveemmiksi. Näin tutkimus pystyi identifioimaan osallistuvan taiteen sosiaalisia vaikutuksia. Taiteen myötä löytyi ystäviä ja opittiin uutta myös muista kulttuureista. Monet aktivoituivat etsimään itsenäisesti uusia kokemuksia ja tavoitteita elämälleen sekä osallistuivat yhteisön toimintaan. Osallistuminen taiteen tekemisen prosessiin koettiin tärkeämmäksi kuin itse taide. -Hyyppä, Liikanen, Kulttuuri ja terveys, Edita 2005 s.125 Useassa hankkeessa nostettiin esille taiteen voimaannuttava vaikutus. Taide voi auttaa yksilöä tai yhteisöä lisäämällä uusien resurssien käyttöönottoa ja vahvistamalla epäsuorasti elämänhallintaa ja sosiaaliseen muutokseen sopeutumista. Taiteellisen työskentelyn kautta tapahtuva voimaantuminen (empowerment) voi toimia osana sosiaali- ja terveydenedistämistyötä. -Cecilia von Brandenburg, Opm 2008:12 s.20 Ikäihmiset olivat suurin kohderyhmä hankkeissa. Hankkeita toteutettiin palvelutalojen asukkaiden, päivätoimintaan osallistujien ja sairaalan pitkäaikaisvuodepotilaiden kanssa. Hyyppä ja Liikanen toteavat: Taiteen ja kulttuuritoiminnan keinoin voidaan kehittää hoitotyön keinovalikoimaa sekä katkaista laitoshoidon arkea. Kuvataide, musiikki tai draama avaa kuntoutumisen tukena uusia mahdollisuuksia vaikuttaa potilaan sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Taiteen keinoin voidaan virkistää ikääntyvää tai heikkenevää muistia. Juhlat ovat keino nousta arjen yläpuolelle myös hoitoyksiköissä. -Hyyppä, Liikanen, Kulttuuri ja terveys Edita 2005 s.134 Lasten ja nuorten kanssa toteutettujen hankkeiden tavoitteena toistuu syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisy. Hyyppä toteaa: Jos sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen kuuluvat väestön peruskulttuuriin, 11

12 ne tukevat lasten mahdollisuuksia kasvaa yhteisöllisyyteen ja keskinäiseen luottamukseen. -Taide keskellä elämää, Like 2007 s.158 Hankkeissa tehtiin usein yhteistyötä ja verkostoiduttiin alueella jo toimivien paikallisten, maakunnallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kolmas sektori on nostettu esille keskustelussa siitä, miten kansalaisten tarvitsemat hyvinvointia lisäävät palvelut voidaan turvata jatkossakin. On ymmärretty, että kansalaisyhteiskunnan toiminnot eivät ole vain puuhastelua ja harrastamista, vaan niillä on tärkeä yhteiskuntapoliittinen merkitys. Kansalaisyhteiskunnan merkityksen nähdään korostuvan tulevaisuudessa, koska se tuottaa henkistä hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa, jotka ovat inhimilliselle elämälle kaikkeen tärkeimmät. -Cecilia von Brandenburg, Opm 2008:12 s Hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeet Pohjanmaan taidetoimikunnalla on laaja, kolmen maakunnan kaksikielinen toimialue. Alueen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan väestöstä vajaa viidennes on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Eniten ruotsinkielisiä on Pohjanmaan maakunnan alueella, noin puolet väestöstä (Tilastokeskus 2010). Pohjanmaan taidetoimikunta myönsi avustuksen yhdeksälle eri hankkeelle. Avustus voitiin myöntää vain oikeustoimikelpoiselle yhdistykselle ja hakemusten tuli olla tavoitteellisia. Avustus oli työllistämistuki, joka kattoi 80% hankkeeseen työllistetyn nuoren palkasta. Yhdeksästä hankkeesta neljä sijoittuu kunnallisen kulttuuri- ja sivistystoimen alaisuuteen. Kaksi avustuksen saaneista hankkeista liittyy museotoimintaan. Muut kolme ovat oppilaitos, evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimiva lähetysyhdistys ja paikallinen kuvataideyhdistys. Hankkeita voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta Hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin Nuorten taide- ja kulttuuriammattilaisten työllistäminen Kulttuurialan ammattilaisten kohtaaminen ja yhteistyö muiden alojen ammattilaisten kanssa Verkostoituminen paikallisten toimijoiden kanssa 3.1 Lähtökohta Hankkeilla oli eritasoisia lähtökohtia. Oli hankkeita, joiden toteuttajilla oli jo hanketta aloitettaessa vakiintunut asema kulttuurin tarjoajina, kuten museot. Näille hankkeille avustus mahdollisti jo olemassa olevan toiminnan edelleen kehittämisen, näkökulman syventämisen ja toiminnan laajentamisen. Osalla hankkeista, esimerkiksi Vaasan kaupungilla oli jo pitempään ollut tavoitteellista toimintaa taiteen ja kulttuurin hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja avustus mahdollisti pitkään suunnitellun hankkeen toteuttamisen. Osa hankkeista aloitti uusina toimijoina. 12

13 3.2 Alueellinen jakaantuminen K.H.Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Taiteesta hyvinvointia ikääntyneille -hanke Kokkola Kaustisen kunnan kulttuuritoimi Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry Veteli Yrkeshögskolan Novia Musik i vården -hanke Pietarsaari Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Tännekki tairetta -hanke Kauhava Evankelinen lähetysyhdistys -Ely ry Vaasa Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo Vaasa Perspektiivi sängystä käsin -hanke Vaasan kaupunki / kulttuurivirasto Seinäjoen kaupungin ja maahanmuuttajakeskuksen hanke Useat hankkeet toimivat keskuspaikkansa lisäksi ympäröivissä kunnissa. Kulttuuri- ja taidesisältöisiä hyvinvointipalvelujen saatavuutta ja tavoitettavuutta edistettiin siten myös pienemmillä paikkakunnilla. 3.3 Ohjausryhmät Taidetoimikunta edellytti avustuksen myöntöpäätöksessään, että hankkeilla tuli olla ohjausryhmä. Taidetoimikunta nimesi hankkeiden ohjausryhmiin asiantuntijajäsenen, joko pääsihteerin, taidetoimikunnan jäsenen tai läänintaiteilijan. Hankkeille annettiin mahdollisuus tarvittaessa konsultoida taidetoimikunnan nimeämää jäsentä. 13

14 Kaikille hankkeille ei kuitenkaan asetettu varsinaista nimettyä ohjausryhmää. Näissä hankkeissa hanketyöntekijän apuna oli kuitenkin tukiverkosto, esimerkiksi hakijajärjestössä vaikuttavia henkilöitä. Niissä hankkeissa, joissa oli ohjausryhmä, ohjausryhmän tehtäväksi määriteltiin hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä työntekijän kanssa. Ohjausryhmä koostui usein hankkeen hakijajärjestön vaikuttajista, eri yhteistyö- ja kohdetahojen henkilöstöstä. Tärkeänä pidettiin hankkeen kohteen henkilöstön kuulemista. 3.4 Hanketyöntekijät Hankkeisiin työllistetyt nuoret olivat kaikki alle 30-vuotiaita. Työllistetyillä oli laaja työnkuva. Siihen kuului kohderyhmän kanssa tehdyn työn lisäksi usein toiminnan suunnittelua, hankkeesta tiedottamista, yhteistyökumppaneiden kartoittamista, organisointia ja muita hankkeen oheistoimintaan liittyviä tehtäviä. Hankkeisiin työllistettyjen ammatillinen jakaantuminen 3 Teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattikorkeakoulututkinto. 2 Kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinto. 2 Musiikkipedagogin ammattikorkeakoulututkinto. 1 Taidekasvatuksen kandidaatti 1 Kulttuurituotannon ammattikorkeakoulututkinto. 1 Muusikko Ammatillinen jakaantuminen kuvastaa toiminta-alueen kulttuurialan koulutustarjontaa. Hankkeissa työskenteli kolme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta valmistunutta teatteri-ilmaisun ohjaajaa. Yrkeshögskolan Noviasta valmistuneita työntekijöitä oli samoin kolme, kaksi musiikkipedagogia ja yksi kuvataiteen koulutusohjelmasta valmistunut. 4. Kohderyhmät Yhdistävää hankkeissa oli taiteen ja kulttuurin vieminen sellaisille kohderyhmille, joille sitä tavallisesti ei ole saatavilla. Monessa hankkeessa toimintaa suunnattiin usealle eri kohderyhmälle, joista suurin oli ikäihmiset. Hankkeet toteutettiin sosiaali- ja terveyshuollon yksiköissä ja kouluissa. Toiminta tavoitti myös laitosten henkilökunnan ja omaiset. Kohderyhmien jakaantuminen Ikäihmiset olivat kohderyhmänä yhteensä kahdeksassa hankkeessa. Nämä hankkeet on toteutettu palvelutalojen asukkaiden, päivätoimintaan osallistuneiden ja sairaalan pitkäaikaisvuodepotilaiden keskuudessa. Yhdessä hankkeessa kohderyhmänä olivat hoitopalveluiden piiriin kuulumattomat ikäihmiset. 14

15 Lapset ja nuoret olivat kohderyhmänä viidessä hankkeessa, näihin kuuluivat koulu- ja päiväkotiryhmiä sekä lasten ja nuorten kerhoryhmiä. Yhdessä hankkeessa keskityttiin maahanmuuttajalapsiin. Kehitysvammaisten toimintakeskuksen asukkaat ja päivätoiminta-asiakkaat ja mielenterveyskuntoutujat olivat kohderyhmänä kolmessa hankkeessa. Maahanmuuttajanaiset olivat yhden hankkeen kohderyhmä ja pienten lasten vanhemmat yhdessä lastensa kanssa olivat kohderyhmänä samoin yhdessä hankkeessa. 5. Hankkeiden tavoitteet Hankkeiden tavoitteena oli edistää kohderyhmien hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin, lisätä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä kannustaa osallistumista taide- ja kulttuuripainotteisiin hyvinvointipalveluihin. Keskeisiä teemoja olivat yhteisöllisyyden lisääminen syrjäytyneisyyden ennaltaehkäiseminen arjen elävöittäminen nähtiin tärkeäksi hoitolaitoksissa toteutetuissa hankkeissa taiteen voimaannuttava vaikutus mainittiin useiden hankkeiden tavoitteissa sellaisen toimintamallin kehittäminen, joka mahdollistaisi jatkuvuuden hankkeen päätyttyä, asetettiin tavoitteeksi useassa hankkeessa hankkeissa, joissa toimintaa vietiin sosiaali- ja terveyshuollon yksikköihin ja kouluihin, hankkeiden toivottiin parhaimmillaan edistävän myös henkilökunnan työhyvinvointia joissakin hankkeissa tavoitteeksi mainittiin myös toimijoiden yhteistyön lisääminen Hankkeisiin työllistetyt nuoret mainitsivat omiksi tavoitteiksiin mm. kehittyä kulttuuriammattilaisena ja soveltaa ammattiosaamistaan uudessa työympäristössä. 6. Toteutus 6.1 Ohjausryhmän merkitys Ohjausryhmillä oli merkittävä rooli hankkeen sujuvuuden kannalta. Hankkeiden toimintoja suunniteltiin yhdessä ohjausryhmien tai tukihenkilöiden kanssa. Hankkeen aikana kuultiin mukana olevien tahojen henkilökuntaa ja muita mukana olijoita. Yhteistyöllä mahdollistettiin toimiva kokonaisuus. 15

16 6.2 Hanketyöntekijät Hanketyöntekijöiden panos oli ensiarvoisen tärkeä hankkeiden onnistumiselle. He käyttivät omaa ammatillista osaamistaan työvälineenä. Työntekijät sovelsivat työskentelymenetelmiään kullekin kohderyhmälle toimiviksi. Hankkeissa pyrittiin huomioimaan osallistujien erityispiirteet, kuten dementoituminen, puhe- tai liikuntakyvyttömyys ja ryhmien laaja ikäjakauma. 6.3 Yhteistyö Hankkeissa tehtiin usein yhteistyötä alueella jo toimivien paikallisten, maakunnallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, esimerkkinä Seinäjoen hankeen yhteistyö kaupungin kulttuuritoimen hallinnoiman Seinäjoen seudun lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimon kanssa. Yhteistyöllä hankkeet ja sen sidosryhmät muodostivat laajemman kokonaisuuden. Toimijoiden välistä yhteistyötä kuvastaa mm. Perspektiivi sängystä käsin -hankkeen lukuisat yhteistyökumppanit: Vaasan kaupungin talotoimi Taiteen perusopetus Vaasan kaupunki Ikäkeskus Pohjoismainen taidekoulu Vaasan taideyhdistys ry Vaasan seudun yritykset Oy Escarmat Ltd Stockmann Beauty Perspektiivi sängystä käsin hanke Konsti ry Hali Berni ry Kuvataiteen läänintaiteilija Ely ry:n kulttuurihyvinvointipalvelu hanke Paikallisia ammattitaiteilijoita WATT ry Vaasan seudun tanssitaiteilijat Marraskuussa 2010 ja tammikuussa 2011 taidetoimikunnan selvitystyöntekijä järjesti taidetoimikunnan toimistolla hanketyöntekijöiden väliset tapaamiset. Vaikka hankkeet poikkesivat toisistaan, työllistettyjen työnkuva oli pitkälti samankaltainen. Tapaamiset mahdollistivat toisiin hankkeisiin tutustumisen ja työkokemuksien vaihtamisen sekä muodostivat hanketyöntekijöille oman keskinäisen verkoston. 6.4 Toteuttamispaikka Hankkeissa toiminta toteutettiin kahdella eri tavalla. Useimmiten mentiin niiden luo, joiden hyvinvointia oli tarkoitus edistää, kunnallisiin palvelukoteihin, päiväkoteihin, koului- 16

17 hin tai kehitysvammaisten toimintakeskuksiin. Toimintaa järjestettiin myös siten, että hankkeeseen osallistujat kutsuttiin kokoontumaan museoon tai kouluille. 6.5 Osallistava toiminta Hankkeissa järjestettiin pääasiassa osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa, joissa yhdessä olo ja yhteisöllisyys koettiin tärkeäksi. Useimmissa hankkeissa järjestettiin työpajatoimintaa. Taiteen kokemista ja tekemistä yhdessä pidettiin tärkeämpänä kuin taiteellisesti laadukkaan lopputuloksen saavuttamista, mikä on merkityksellistä silloin, kun on kysymys hyvinvoinnin lisäämisestä eikä ammatillisesta toiminnasta. Työpajojen sisältö ohjautui hankkeeseen työllistetyn nuoren ammattialan mukaan. Hankkeissa järjestettiin monipuolista taide- ja kulttuuripainotteista toimintaa mm. taideja draamatyöpajoja, yhteislaulutilaisuuksia, rakennettiin ympäristötaideteoksia, kuvattiin lyhytelokuvia ja opeteltiin soittamaan bändissä. Sosiokulttuurinen työskentelytapa oli esillä Seinäjoen kaupungin hankkeessa. Siinä pyrkimyksenä oli, että maahanmuuttajanaisten kanssa toteutetussa toiminnassa osallistujat muodostaisivat itseohjautuvan ryhmän. 6.6 Taiteen itseisarvo Taidetta ja kulttuuria käytettiin työkaluna tavoitteiden saavuttamiseksi unohtamatta kuitenkaan taiteen itseisarvoa. Hankkeiden yhteydessä järjestettiin näyttelyitä ja musiikkihetkiä. Esimerkiksi Perspektiivi sängystä käsin -hankkeen yksi osa-alue oli laitosmiljöön elävöittäminen tuomalla ammattitaiteilijoiden tekemiä taideteoksia potilashuoneisiin rakennettuun taidegalleriaan. K.H.Renlundin museontaidetta ikääntyneille -hankkeessa kierrätettiin hanketyöntekijän omia maalauksia ikäihmisten palvelutalojen yleisötiloissa. 6.7 Jatkuvuus Joidenkin hankkeiden tavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaisi ainakin joiltakin osin hankkeen jatkumisen myös Pohjanmaan taidetoimikunnan myöntämän rahoituksen päätyttyä. Laitoksissa jatkuvuutta pyrittiin takaamaan antamalla henkilökunnalle työkaluja taide- ja kulttuuripainotteisen toiminnan järjestämiseksi osana viriketoimintaa. Toimintamalleista pyrittiin kehittämään selkeät ja helposti toteutettavat, jotta ne eivät toisi merkittävää lisätyötä henkilökunnalle. Esimerkiksi kuntayhtymä Kaksineuvoisen Tännekki Tairetta -hankkeessa henkilökuntaa ohjeistettiin, aiheesta järjestettiin teemapäivä ja yhdessä henkilökunnan kanssa laadittiin yksiköille taide- ja kulttuuripainotteisen toiminnan jatkosuunnitelma. 17

18 K.H. Renlundin museon Taidetta ikääntyneille -hankkeessa virtuaalista näyttelyopastusta voidaan hankkeen päätyttyäkin tilata. Sitä tullaan tarjoamaan myös kouluille ja sairaaloille. Tulevista näyttelyistä on hankkeen ansiosta helppo tehdä uusia virtuaalisia opastuskierroksia. 7. Hankkeiden esittely 7.1 Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi Uusikaarlepyy, Musik i vården Hanke toteutettiin Yrkeshögskolan Novian alaisuudessa ajalla Hankkeen työntekijöiksi palkattiin Yrkeshögskolan Noviasta valmistuneet musiikkipedagogit Martina Krooks ja Desiréé Saarela-Portin. Hankkeen kohderyhminä olivat Pietarsaaren alueen hoitolaitoksien ja palvelutalojen asukkaat sekä päivätoiminnan asiakkaat, mielenterveyskuntoutujat ja sairaalan lastenosaston potilaat. Kohderyhmät käsittivät myös yksiköiden henkilökunnan. Yhteensä toimintaa järjestettiin noin 20 kohteessa Pedersören, Luodon ja Pietarsaaren alueella. Hankkeesta tiedotettiin yleisölle median kautta. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli tuoda elävä musiikki sellaisille kohderyhmille, joille sitä tavallisesti ei ole saatavilla. Haluttiin katkaista laitoksien arkea ja tuoda elämyksiä ja kokemuksia kuuntelijoille. Musiikkitilaisuuksien toivottiin lisäävän osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toiminnan toivottiin myös tukevan henkilökunnan työhyvinvointia. Toteutus Musiikkihetkiä vietiin paikan päälle hankkeen kohteisiin Pietarsaaren alueen hoitolaitoksiin, palvelutaloihin ja sairaalaan lastenosastolle. Hankkeen työntekijät suunnittelivat ja toteuttivat musiikkihetket. Suunnittelussa huomioitiin kohderyhmien mahdolliset erityistarpeet. Tilaisuus sovellettiin kunkin ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaan. Suurin osa osallistujista oli ruotsinkielisiä, mutta esitykset ja yhteislaulu oli mahdollista toteuttaa myös suomen kielellä. Molemmat hanketyöntekijät olivat opinnoissaan suuntautuneet kansanmusiikkiin ja toivat sitä vahvasti esille. 18

19 Seinäjoen kaupungin hankkeeseen osallistuneen työ 19

20 Työntekijät laativat yhteislauluvihon, johon oli koottu perinteisiä kansanlauluja ja alueen perinnekappaleita. Musiikkitilaisuuksissa vihko jaettiin osallistujille. Musiikkihetki sisälsi sekä yhteislaulua että hanketyöntekijöiden soittaman musiikin kuuntelua. Työssä kohdatut haasteet Hankkeella oli laaja toiminta-alue. Välimatkat ja toiminnan mukauttaminen yksiköiden päiväjärjestykseen johti siihen, että musiikkitilaisuuksia voitiin viedä vain yhteen kohteeseen päivässä. Tavoitteiden saavuttaminen Hankkeen aikana elävän musiikin saavutettavuutta edistettiin viemällä sitä sellaisille kohderyhmille, joille se tavallisesti ei ole saatavilla. Toiminnalla oli myös sosiaalinen merkitys. Kokoontuminen yhteiseen musiikkihetkeen toi vaihtelua arkeen myös heille, jotka eivät itse laulamiseen osallistuneet. Työpaikoille tuotiin arjesta poikkeavaa toimintaa. Halutessaan myös henkilökunta oli voinut osallistua musiikkihetkeen. Hankkeen kautta tuettiin näin myös henkilökunnan työssä viihtyvyyttä. Perinteiset kansanmusiikkimelodiat ja toisinaan paikallisella murteella lauletut laulut toimivat muistin virkistämisenä ja herättivät keskustelua. Toiminnalla voidaan katsoa olleen myös musiikillista kansanperinnettä tukeva vaikutus. Jatkuvuus Hankkeen päätyttyä toiminta ei voi jatkua ilman, että työllistetään ammattitaitoisia musiikkipedagogeja. Muuta Novia on saanut myönteisen päätöksen Esr -rahoitteisesta Art Goes Work -hankkeesta Etelä-Suomen alueelle. Hankkeen tavoitteena on työllistää taiteilijoita yrityksiin, viedä taidetta työpaikoille ja käyttää taiteen menetelmiä työhyvinvoinnin edistäjänä. Art Goes Work -hankkeeseen liittyy tutkimusosio, johon liitetään myös Pietarsaaren seudulla toimivan työpaikkataiteilijan toiminnasta kerätty tutkimusaineisto. 7.2 Evankelinen lähetysyhdistys Ely ry, Tampere Hanke toteutettiin ajalla Evankelinen lähetysyhdistys Ely ry:n alaisuudessa Vaasassa. Ely ry on Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimiva lähetysyhdistys. Hankkeen työntekijäksi palkattiin muusikko Turo Skogberg. Hankeen lähtökohtana oli Evankelisen lähetysyhdistys ry:n Laula kanssani -projekti, jon- 20

21 katapaista toimintaa haluttiin kehittää edelleen myös Pohjanmaan alueella. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, joka koostui Ely ry:n paikallisista toimijoista ja Vaasan suomalaisen seurakunnan pyhäkoulusihteeristä. Vaasan suomalaisen seurakunnan nuorisotyön ja diakoniatyön sektorit toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina. Hankkeen kohderyhminä olivat lapset, nuoret, ikäihmiset, palvelutalojen ja hoitolaitoksien asukkaat ja päivätoiminnan asiakkaat. Suurin kohderyhmä oli päiväkoti-ikäiset lapset. Musiikkihetkiä järjestettiin hankkeen aikana yhteensä 65 kertaa noin 50 eri kohteessa. Hankkeesta tiedotettiin yleisölle median kautta. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena ja keskeisenä teemana oli syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisy. Vahvana osa-alueena hankkeessa oli yhteislaulu, jonka avulla haluttiin lisätä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemista. Laula kanssani karaoke dvd:n avulla lauluharrastuksen toivotaan jatkuvan myös hankkeen päätyttyä. Toivottiin, että lauluharrastus jäisi pysyväksi. Lisäksi painotettiin suomalaisen yhteislauluperinteen tukemista ja välittämistä sukupolvelta toiselle. Hankkeeseen palkattu työntekijä asetti omaksi tavoitteekseen kehittyä muusikkona ja saada kokemusta eri-ikäisten ryhmien kanssa työskentelystä. Toteutus Musiikkihetket suunniteltiin yhdessä hanketyöntekijän ja ohjausryhmän kanssa. Tilaisuudet mukautettiin kullekin kohderyhmälle sopivaksi. Musiikkitilaisuudet vietiin paikan päälle hankkeen kohteisiin Vaasan alueen päiväkoteihin, kouluihin, ikäihmisten palvelutaloihin ja laitoksiin. Tilaisuuksissa laulettiin ja esitettiin pääasiallisesti kristillisiin arvoihin perustuvia lauluja. Muusikon tuottaman elävän musiikin ohella musiikkitilaisuuksissa hyödynnettiin yhdessä laulettaessa tekstityksen sisältäviä karaoke dvd:tä. Toiminta voidaan jakaa kahteen osaan, hankkeen työntekijän ohjaamat yhteislaulutilaisuudet ja trubaduurityyppiset esiintymiset. Yhteislaulutilaisuuksissa käytettiin Evankelinen lähetysyhdistys ry:n Laula kanssani -hankkeen valmistamaa karaoke dvd:tä. Osallistujien toiveita mahdollisista muista lauluista huomioitiin. Päiväkodeissa järjestetyissä laulutilaisuuksissa painotettiin osallistumista tapahtumaan, jossa ei tarvitse kilpailla. Toivottiin, että osallistujat tuntisivat kuuluvansa ryhmään. Hankkeessa tehtiin myös yhteistyötä Vaasan kulttuuriviraston Perspektiivi sängystä käsin 21