Selvitys Pohjanmaan taidetoimikunnan hyvinvointipalveluhankkeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Pohjanmaan taidetoimikunnan hyvinvointipalveluhankkeista"

Transkriptio

1 Selvitys Pohjanmaan taidetoimikunnan hyvinvointipalveluhankkeista

2 Pohjanmaan taidetoimikunta Rantalinna, Rantakatu Vaasa

3 Saatteeksi Suomalainen kansanomainen terveydenhoito perustui yrttilääkintään ja hyvää tahtovan sanan voimaan. Elias Lönnrotin lääketieteen väitöskirja Afhandling om Finnarnes Magiska Medicin ei kerro suomalaisten yrttien lääkinnällisistä voimista, vaikka hän nekin hyvin tunsi, vaan terveyttä luovan sanan voimasta. Hän kirjoitti: Elämäämme ympäröivät kaikkialla näkyvät ja näkymättömät vaarat. Ihminen ei saisi koskaan olla valmistautumaton ja aseeton sellaiselle vihamielisyydelle. Aikojen alussa pahaa ilman muuta pyrittiin vastustamaan rukouksin, uhrein ja lumouksin. Useimmiten käännyttiin Ukon, Väinämöisen, Luonnottaren, Päivättären, Ahdin, Mannun isännän ja eukon sekä Notkon neidon puoleen. 1 Sanan parantava voima ilmeni erityisesti loitsuissa, joiden ydin oli syntysana. Kun tiesin pahan synnyn, tiesi sanat sen parantamiseen. Sanan voima laulun ja musiikin avulla ilmeni Hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista hankkeissa, mutta myös muiden taiteen alueiden, erityisesti näyttämö- ja kuvataiteen mahdollisuuksia käytettiin. Opetusministeriö antoi alueellisille taidetoimikunnille toukokuussa 2010 niiden tulossopimusten ulkopuolisen, mutta mieluisen tehtävän, jakaa valtion lisätalousarviossa osoitetut nuorten taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden työllistämiseen tarkoitetut varat alueensa toimijoille. Pohjanmaan taidetoimikunta jakoi kesäkuussa 2010 määrärahan yhdeksälle toimijalle ja palkkasi omaan toimistoonsa näitä hankkeita selvittävän Lotta Häggströmin, jonka raportti teillä on nyt käsissänne. Pohjanmaan taidetoimikunta on toiminut Hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista saralla vuodesta 1999 lähtien. Taide-elämysten kokeminen ja kaikissa ihmisissä vaikuttavien luovien voimien esiin kutsuminen lisäävät hyvinvointia. Taiteen kokemista ja itse tekemistä voidaan tietoisesti käyttää hyväksi sairauksien torjunnassa, hoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toimikunta päätyi selvityttämään, millainen on ollut toimijoiden lähtökohta ja heidän omat tavoitteensa, miten ne avustuskohteissa toteutettiin ja miten hankkeet suhteutuivat Opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman asettamiin tavoitteisiin. Yksi keskeinen lähtökohta oli tehdä toimijoille tunnetuksi opetusministeriön mainittua raporttia. Osoittautui, että osa toimijoista tunsikin raporttiin kirjattuja tavoitteita ja oli jo ennen toukokuussa 2010 käynnistettyä avustusten hakuprosessia asettanut tavoitteita ja toiminut asiassa. Nämä toimijat kykenivät parhaiten asettautumaan kovin lyhyeksi jääneeseen hakuaikatauluun. Avustusta saivat myös toimijat, joiden hanke oli sidottu työllistettävään nuoreen ja 1 (käännös RN) 3

4 tämän koulutustaustaan, mikä esti laajemman Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman mukaisen tavoitteen asettelun. Nyt toteutettu hankesarja toimi osaltaan asiasta tiedottamisena. Kuntien mahdollisuuksista olla todella merkittäviä toimija taiteen hyvinvointivaikutusten edistämisessä kertoi Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Tännekki tairetta -hanke, joka pohjautui kokonaisvaltaiseen kuntayhtymän omaan toimintaohjelmaan. Vaasan kaupungin Perspektiivi sängystä käsin hanke oli pitkälle kehitetyn projektin jatko. Ainoana hakijoista se huomioi jo hakuvaiheessa projektista tiedottamisen potilaiden omaisille ja omaisten mukaantulon. Perspektiivi sängystä käsin hankkeessa elämyksiä haluttiin viedä potilaille, jotka ovat ympärivuorokautisia vuodepotilaita eivätkä pääse muualle virkistäytymään. Hanke osoittautui monella tapaa myönteisesti, asenteita pehmentäväksi ja antaa valmiuksia jatkotyöskentelylle, joka onneksi on jossain muodossa jatkunutkin. Hanke toi esiin kuitenkin myös kysymyksen, joka joudutaan asettamaan silloin, kun toimintoja viedään hyvinkin vaikeasti sairaille. Kuka määrittää, millainen taide on hyvää tekevää ja parantavaa. Asettuuko taiteilijan vastuu parantamistarkoituksessa ja sairaiden hoidossa toisin ja jos, niin missä kohdin, kuin siinä työssä, mitä hän tavallisesti tekee. Useimmissa hankkeissa asetettiin tavoitteeksi sellaisen toimintamallin kehittäminen, joka mahdollistaisi jatkuvuuden hankkeen päätyttyä. Tämä oli myös selvitystyön tavoite. Selvitys osoittaa, että toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, asiantuntevaa ohjausta, lisää tutkimustyötä ja ihmistuntemuksesta lähtevää yhteistä tavoitteenasettelua. Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella Yrkeshögskola Novia Pietarsaaressa on kehittämässä opintokokonaisuuksia, jotka mahdollistavat sille valmiudet toimia alan hankkeiden, verkostoinnin ja tutkimustyön koordinoijana, mikäli sille rahoituksellisesti pystytään luomaan siihen edellytykset. Novian oma hanke vei hoitolaitoksiin Pohjanmaan ominta, elävää kansanmusiikkia. Suurkiitokset Lotta Häggströmille, joka kokosi hyvinvoinnin edistämisen sirpaleista eheän raportin. Elias Lönnrotin päivänä Raija Nummijärvi Pohjanmaan taidetoimikunnan pääsihteeri 4

5 Tännekki tairetta -hankkeeseen osallistuneen työ 5

6 Sisältö Saatteeksi 3 1. Johdanto 9 2. Tausta Hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeet Lähtökohta Alueellinen jakaantuminen Ohjausryhmät Hanketyöntekijät Kohderyhmät Hankkeiden tavoitteet Toteutus Ohjausryhmän merkitys Hanketyöntekijät Yhteistyö Toteuttamispaikka Osallistava toiminta Taiteen itseisarvo Jatkuvuus Hankkeiden esittely Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi, Uusikaarlepyy 18 Tavoitteet 18 Toteutus 18 Työssä kohdatut haasteet 20 Tavoitteiden saavuttaminen 20 Jatkuvuus 20 Muuta Evankelinen lähetysyhdistys Ely ry, Tampere 20 Tavoitteet 21 Toteutus 21 Työssä kohdatut haasteet 22 6

7 Tavoitteiden saavuttaminen 22 Jatkuvuus K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Kokkola, Taiteesta hyvinvointia ikääntyneille 23 Tavoitteet 23 Toteutus 23 Työssä kohdatut haasteet 25 Tavoitteiden saavuttaminen 25 Jatkuvuus Kaustisen kunnan kulttuuritoimi, Kaustinen 26 Tavoitteet 26 Toteutus 27 Työssä kohdatut haasteet 28 Tavoitteiden saavuttaminen 28 Jatkuvuus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kauhava, Tännekki Tairetta 30 Tavoitteet 30 Toteutus 31 Työssä kohdatut haasteet 34 Tavoitteiden saavuttaminen 34 Jatkuvuus Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry, Veteli 35 Tavoitteet 35 Toteutus 36 Työssä kohdatut haasteet 36 Tavoitteiden saavuttaminen 36 Jatkuvuus Seinäjoen kaupunki 37 Tavoitteet 37 Toteutus 38 Työssä kohdatut haasteet 40 Tavoitteiden saavuttaminen 40 Jatkuvuus 40 7

8 7.8 Tikanojan taidekoti, Vaasa 40 Tavoitteet 41 Toteutus 41 Työssä kohdatut haasteet 43 Tavoitteiden saavuttaminen 43 Jatkuvuus Vaasan kaupunki/kulttuurivirasto Perspektiivi sängystä käsin 45 Tavoitteet 45 Toteutus 46 Työssä kohdatut haasteet 48 Tavoitteiden saavuttaminen 48 Jatkuvuus Hankkeiden kohtaamat haasteet Hanketyöntekijöiden kohtaamat haasteet Tavoitteiden saavuttaminen Kohderyhmien hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden lisääminen. Osallistuminen taide- ja kulttuurihyvinvointipalveluihin Yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Arjen elävöittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä Henkilökunnan osallistaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen Toimintamallin kehittäminen Toimijoiden yhteistyön lisääminen Hankkeisiin työllistetyt Hankkeiden suhteutus Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaan Hankkeiden suhteutus toimintaohjelman toimenpide-ehdotuksiin 56 8

9 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus myönnettiin valtion ensimmäisessä lisätalousarviossa toukokuussa 2010 alueellisten taidetoimikuntien käyttöön ja Pohjanmaan taidetoimikunnan käyttöön siitä on osoitettu taiteen keskustoimikunnan kirjeellä ; yhteensä euroa. Taidetoimikunta jakoi avustuksia toimialueellaan tavoitteenaan toteuttaa niiden avulla opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaa Opetusministeriön julkaisuja 2010:1 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Toimintaohjelmassa on listattu 18 eri toimenpide-ehdotusta. Toimenpide-ehdotukset on jaoteltu 1) lainsäädäntöä, hallintoa ja rahoitusta, 2) julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä, 3) tutkimuksen ja tietopohjan lisäämistä, 4) koulutusta ja 5) tiedon levittämistä koskeviin. Pohjanmaan taidetoimikunta on myöntänyt avustuksia nuorten taiteilijoiden, tuottajien ym. ammattilaisten työllistämiseen ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen yhteensä ,00 euroa. Avustuksien turvin toimialueella on palkattu 10 nuorta erilaisiin hankkeisiin ja lisäksi yksi nuori selvittämään hankkeiden toteutusta ja niiden suhdetta opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaan. Hankkeet toteutettiin ajalla Pohjanmaan taidetoimikunta työllisti ajalla media-assistentti Lotta Häggströmin tekemään selvityksen Pohjanmaan taidetoimikunnan toiminta-alueella toteutetuista hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeista. Taidetoimikunnan toimeksiannon mukaisesti selvitystyöntekijän kuului laatia raportti, jossa selvitetään hankkeiden lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista, yhteistyömalleja, minkälaisia haasteita ne kohtasivat, tavoitteiden saavuttamista ja mahdollista jatkuvuutta. Raportissa pohditaan hankkeiden suhdetta opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaan

10 10 Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry:n hankkeeseen osallistuneen työ

11 2. Tausta Pohjanmaan taidetoimikunnalla on jo aiemmin ollut toimintaa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -teeman puitteissa, omana toimintana ja avustuksin toteutettua. Tärkein toimintavuosi oli käynnistysvaihe vuonna 1999, teemavuosi Vanhassa vara parempi. Osana teemavuoden toimintaa olivat kuvataiteilija Vaula Sippolan toteuttamat maalaustyöpajat ikäihmisten kanssa. Työpajoja pidettiin kuudessa ikäihmisten hoitolaitoksessa neljän kuukauden aikana Vaasassa, Kauhajoella, Teuvalla, Perhossa ja Seinäjoella. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman ansiosta Pohjanmaan taidetoimikunnan hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeet ovat osa laajempaa kokonaisuutta kuin aikaisemmin toteutetut hankkeet. Hankkeissa osallisuus, yhteisöllisyys ja taiteen soveltava käyttö olivat keskeisiä teemoja. Hanna-Liisa Liikanen ja Markku T. Hyyppä tarkastelevat kirjassaan Kulttuuri ja terveys Francois Matrasson tutkimusta osallistavasta taiteesta: Tulosten mukaan osallistuminen taiteen tekemiseen sai ihmiset voimaan paremmin ja tuntemaan itsensä onnellisemmiksi ja terveemmiksi. Näin tutkimus pystyi identifioimaan osallistuvan taiteen sosiaalisia vaikutuksia. Taiteen myötä löytyi ystäviä ja opittiin uutta myös muista kulttuureista. Monet aktivoituivat etsimään itsenäisesti uusia kokemuksia ja tavoitteita elämälleen sekä osallistuivat yhteisön toimintaan. Osallistuminen taiteen tekemisen prosessiin koettiin tärkeämmäksi kuin itse taide. -Hyyppä, Liikanen, Kulttuuri ja terveys, Edita 2005 s.125 Useassa hankkeessa nostettiin esille taiteen voimaannuttava vaikutus. Taide voi auttaa yksilöä tai yhteisöä lisäämällä uusien resurssien käyttöönottoa ja vahvistamalla epäsuorasti elämänhallintaa ja sosiaaliseen muutokseen sopeutumista. Taiteellisen työskentelyn kautta tapahtuva voimaantuminen (empowerment) voi toimia osana sosiaali- ja terveydenedistämistyötä. -Cecilia von Brandenburg, Opm 2008:12 s.20 Ikäihmiset olivat suurin kohderyhmä hankkeissa. Hankkeita toteutettiin palvelutalojen asukkaiden, päivätoimintaan osallistujien ja sairaalan pitkäaikaisvuodepotilaiden kanssa. Hyyppä ja Liikanen toteavat: Taiteen ja kulttuuritoiminnan keinoin voidaan kehittää hoitotyön keinovalikoimaa sekä katkaista laitoshoidon arkea. Kuvataide, musiikki tai draama avaa kuntoutumisen tukena uusia mahdollisuuksia vaikuttaa potilaan sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Taiteen keinoin voidaan virkistää ikääntyvää tai heikkenevää muistia. Juhlat ovat keino nousta arjen yläpuolelle myös hoitoyksiköissä. -Hyyppä, Liikanen, Kulttuuri ja terveys Edita 2005 s.134 Lasten ja nuorten kanssa toteutettujen hankkeiden tavoitteena toistuu syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisy. Hyyppä toteaa: Jos sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen kuuluvat väestön peruskulttuuriin, 11

12 ne tukevat lasten mahdollisuuksia kasvaa yhteisöllisyyteen ja keskinäiseen luottamukseen. -Taide keskellä elämää, Like 2007 s.158 Hankkeissa tehtiin usein yhteistyötä ja verkostoiduttiin alueella jo toimivien paikallisten, maakunnallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kolmas sektori on nostettu esille keskustelussa siitä, miten kansalaisten tarvitsemat hyvinvointia lisäävät palvelut voidaan turvata jatkossakin. On ymmärretty, että kansalaisyhteiskunnan toiminnot eivät ole vain puuhastelua ja harrastamista, vaan niillä on tärkeä yhteiskuntapoliittinen merkitys. Kansalaisyhteiskunnan merkityksen nähdään korostuvan tulevaisuudessa, koska se tuottaa henkistä hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa, jotka ovat inhimilliselle elämälle kaikkeen tärkeimmät. -Cecilia von Brandenburg, Opm 2008:12 s Hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeet Pohjanmaan taidetoimikunnalla on laaja, kolmen maakunnan kaksikielinen toimialue. Alueen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan väestöstä vajaa viidennes on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Eniten ruotsinkielisiä on Pohjanmaan maakunnan alueella, noin puolet väestöstä (Tilastokeskus 2010). Pohjanmaan taidetoimikunta myönsi avustuksen yhdeksälle eri hankkeelle. Avustus voitiin myöntää vain oikeustoimikelpoiselle yhdistykselle ja hakemusten tuli olla tavoitteellisia. Avustus oli työllistämistuki, joka kattoi 80% hankkeeseen työllistetyn nuoren palkasta. Yhdeksästä hankkeesta neljä sijoittuu kunnallisen kulttuuri- ja sivistystoimen alaisuuteen. Kaksi avustuksen saaneista hankkeista liittyy museotoimintaan. Muut kolme ovat oppilaitos, evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimiva lähetysyhdistys ja paikallinen kuvataideyhdistys. Hankkeita voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta Hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin Nuorten taide- ja kulttuuriammattilaisten työllistäminen Kulttuurialan ammattilaisten kohtaaminen ja yhteistyö muiden alojen ammattilaisten kanssa Verkostoituminen paikallisten toimijoiden kanssa 3.1 Lähtökohta Hankkeilla oli eritasoisia lähtökohtia. Oli hankkeita, joiden toteuttajilla oli jo hanketta aloitettaessa vakiintunut asema kulttuurin tarjoajina, kuten museot. Näille hankkeille avustus mahdollisti jo olemassa olevan toiminnan edelleen kehittämisen, näkökulman syventämisen ja toiminnan laajentamisen. Osalla hankkeista, esimerkiksi Vaasan kaupungilla oli jo pitempään ollut tavoitteellista toimintaa taiteen ja kulttuurin hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja avustus mahdollisti pitkään suunnitellun hankkeen toteuttamisen. Osa hankkeista aloitti uusina toimijoina. 12

13 3.2 Alueellinen jakaantuminen K.H.Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Taiteesta hyvinvointia ikääntyneille -hanke Kokkola Kaustisen kunnan kulttuuritoimi Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry Veteli Yrkeshögskolan Novia Musik i vården -hanke Pietarsaari Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Tännekki tairetta -hanke Kauhava Evankelinen lähetysyhdistys -Ely ry Vaasa Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo Vaasa Perspektiivi sängystä käsin -hanke Vaasan kaupunki / kulttuurivirasto Seinäjoen kaupungin ja maahanmuuttajakeskuksen hanke Useat hankkeet toimivat keskuspaikkansa lisäksi ympäröivissä kunnissa. Kulttuuri- ja taidesisältöisiä hyvinvointipalvelujen saatavuutta ja tavoitettavuutta edistettiin siten myös pienemmillä paikkakunnilla. 3.3 Ohjausryhmät Taidetoimikunta edellytti avustuksen myöntöpäätöksessään, että hankkeilla tuli olla ohjausryhmä. Taidetoimikunta nimesi hankkeiden ohjausryhmiin asiantuntijajäsenen, joko pääsihteerin, taidetoimikunnan jäsenen tai läänintaiteilijan. Hankkeille annettiin mahdollisuus tarvittaessa konsultoida taidetoimikunnan nimeämää jäsentä. 13

14 Kaikille hankkeille ei kuitenkaan asetettu varsinaista nimettyä ohjausryhmää. Näissä hankkeissa hanketyöntekijän apuna oli kuitenkin tukiverkosto, esimerkiksi hakijajärjestössä vaikuttavia henkilöitä. Niissä hankkeissa, joissa oli ohjausryhmä, ohjausryhmän tehtäväksi määriteltiin hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä työntekijän kanssa. Ohjausryhmä koostui usein hankkeen hakijajärjestön vaikuttajista, eri yhteistyö- ja kohdetahojen henkilöstöstä. Tärkeänä pidettiin hankkeen kohteen henkilöstön kuulemista. 3.4 Hanketyöntekijät Hankkeisiin työllistetyt nuoret olivat kaikki alle 30-vuotiaita. Työllistetyillä oli laaja työnkuva. Siihen kuului kohderyhmän kanssa tehdyn työn lisäksi usein toiminnan suunnittelua, hankkeesta tiedottamista, yhteistyökumppaneiden kartoittamista, organisointia ja muita hankkeen oheistoimintaan liittyviä tehtäviä. Hankkeisiin työllistettyjen ammatillinen jakaantuminen 3 Teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattikorkeakoulututkinto. 2 Kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinto. 2 Musiikkipedagogin ammattikorkeakoulututkinto. 1 Taidekasvatuksen kandidaatti 1 Kulttuurituotannon ammattikorkeakoulututkinto. 1 Muusikko Ammatillinen jakaantuminen kuvastaa toiminta-alueen kulttuurialan koulutustarjontaa. Hankkeissa työskenteli kolme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta valmistunutta teatteri-ilmaisun ohjaajaa. Yrkeshögskolan Noviasta valmistuneita työntekijöitä oli samoin kolme, kaksi musiikkipedagogia ja yksi kuvataiteen koulutusohjelmasta valmistunut. 4. Kohderyhmät Yhdistävää hankkeissa oli taiteen ja kulttuurin vieminen sellaisille kohderyhmille, joille sitä tavallisesti ei ole saatavilla. Monessa hankkeessa toimintaa suunnattiin usealle eri kohderyhmälle, joista suurin oli ikäihmiset. Hankkeet toteutettiin sosiaali- ja terveyshuollon yksiköissä ja kouluissa. Toiminta tavoitti myös laitosten henkilökunnan ja omaiset. Kohderyhmien jakaantuminen Ikäihmiset olivat kohderyhmänä yhteensä kahdeksassa hankkeessa. Nämä hankkeet on toteutettu palvelutalojen asukkaiden, päivätoimintaan osallistuneiden ja sairaalan pitkäaikaisvuodepotilaiden keskuudessa. Yhdessä hankkeessa kohderyhmänä olivat hoitopalveluiden piiriin kuulumattomat ikäihmiset. 14

15 Lapset ja nuoret olivat kohderyhmänä viidessä hankkeessa, näihin kuuluivat koulu- ja päiväkotiryhmiä sekä lasten ja nuorten kerhoryhmiä. Yhdessä hankkeessa keskityttiin maahanmuuttajalapsiin. Kehitysvammaisten toimintakeskuksen asukkaat ja päivätoiminta-asiakkaat ja mielenterveyskuntoutujat olivat kohderyhmänä kolmessa hankkeessa. Maahanmuuttajanaiset olivat yhden hankkeen kohderyhmä ja pienten lasten vanhemmat yhdessä lastensa kanssa olivat kohderyhmänä samoin yhdessä hankkeessa. 5. Hankkeiden tavoitteet Hankkeiden tavoitteena oli edistää kohderyhmien hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin, lisätä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä kannustaa osallistumista taide- ja kulttuuripainotteisiin hyvinvointipalveluihin. Keskeisiä teemoja olivat yhteisöllisyyden lisääminen syrjäytyneisyyden ennaltaehkäiseminen arjen elävöittäminen nähtiin tärkeäksi hoitolaitoksissa toteutetuissa hankkeissa taiteen voimaannuttava vaikutus mainittiin useiden hankkeiden tavoitteissa sellaisen toimintamallin kehittäminen, joka mahdollistaisi jatkuvuuden hankkeen päätyttyä, asetettiin tavoitteeksi useassa hankkeessa hankkeissa, joissa toimintaa vietiin sosiaali- ja terveyshuollon yksikköihin ja kouluihin, hankkeiden toivottiin parhaimmillaan edistävän myös henkilökunnan työhyvinvointia joissakin hankkeissa tavoitteeksi mainittiin myös toimijoiden yhteistyön lisääminen Hankkeisiin työllistetyt nuoret mainitsivat omiksi tavoitteiksiin mm. kehittyä kulttuuriammattilaisena ja soveltaa ammattiosaamistaan uudessa työympäristössä. 6. Toteutus 6.1 Ohjausryhmän merkitys Ohjausryhmillä oli merkittävä rooli hankkeen sujuvuuden kannalta. Hankkeiden toimintoja suunniteltiin yhdessä ohjausryhmien tai tukihenkilöiden kanssa. Hankkeen aikana kuultiin mukana olevien tahojen henkilökuntaa ja muita mukana olijoita. Yhteistyöllä mahdollistettiin toimiva kokonaisuus. 15

16 6.2 Hanketyöntekijät Hanketyöntekijöiden panos oli ensiarvoisen tärkeä hankkeiden onnistumiselle. He käyttivät omaa ammatillista osaamistaan työvälineenä. Työntekijät sovelsivat työskentelymenetelmiään kullekin kohderyhmälle toimiviksi. Hankkeissa pyrittiin huomioimaan osallistujien erityispiirteet, kuten dementoituminen, puhe- tai liikuntakyvyttömyys ja ryhmien laaja ikäjakauma. 6.3 Yhteistyö Hankkeissa tehtiin usein yhteistyötä alueella jo toimivien paikallisten, maakunnallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, esimerkkinä Seinäjoen hankeen yhteistyö kaupungin kulttuuritoimen hallinnoiman Seinäjoen seudun lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimon kanssa. Yhteistyöllä hankkeet ja sen sidosryhmät muodostivat laajemman kokonaisuuden. Toimijoiden välistä yhteistyötä kuvastaa mm. Perspektiivi sängystä käsin -hankkeen lukuisat yhteistyökumppanit: Vaasan kaupungin talotoimi Taiteen perusopetus Vaasan kaupunki Ikäkeskus Pohjoismainen taidekoulu Vaasan taideyhdistys ry Vaasan seudun yritykset Oy Escarmat Ltd Stockmann Beauty Perspektiivi sängystä käsin hanke Konsti ry Hali Berni ry Kuvataiteen läänintaiteilija Ely ry:n kulttuurihyvinvointipalvelu hanke Paikallisia ammattitaiteilijoita WATT ry Vaasan seudun tanssitaiteilijat Marraskuussa 2010 ja tammikuussa 2011 taidetoimikunnan selvitystyöntekijä järjesti taidetoimikunnan toimistolla hanketyöntekijöiden väliset tapaamiset. Vaikka hankkeet poikkesivat toisistaan, työllistettyjen työnkuva oli pitkälti samankaltainen. Tapaamiset mahdollistivat toisiin hankkeisiin tutustumisen ja työkokemuksien vaihtamisen sekä muodostivat hanketyöntekijöille oman keskinäisen verkoston. 6.4 Toteuttamispaikka Hankkeissa toiminta toteutettiin kahdella eri tavalla. Useimmiten mentiin niiden luo, joiden hyvinvointia oli tarkoitus edistää, kunnallisiin palvelukoteihin, päiväkoteihin, koului- 16

17 hin tai kehitysvammaisten toimintakeskuksiin. Toimintaa järjestettiin myös siten, että hankkeeseen osallistujat kutsuttiin kokoontumaan museoon tai kouluille. 6.5 Osallistava toiminta Hankkeissa järjestettiin pääasiassa osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa, joissa yhdessä olo ja yhteisöllisyys koettiin tärkeäksi. Useimmissa hankkeissa järjestettiin työpajatoimintaa. Taiteen kokemista ja tekemistä yhdessä pidettiin tärkeämpänä kuin taiteellisesti laadukkaan lopputuloksen saavuttamista, mikä on merkityksellistä silloin, kun on kysymys hyvinvoinnin lisäämisestä eikä ammatillisesta toiminnasta. Työpajojen sisältö ohjautui hankkeeseen työllistetyn nuoren ammattialan mukaan. Hankkeissa järjestettiin monipuolista taide- ja kulttuuripainotteista toimintaa mm. taideja draamatyöpajoja, yhteislaulutilaisuuksia, rakennettiin ympäristötaideteoksia, kuvattiin lyhytelokuvia ja opeteltiin soittamaan bändissä. Sosiokulttuurinen työskentelytapa oli esillä Seinäjoen kaupungin hankkeessa. Siinä pyrkimyksenä oli, että maahanmuuttajanaisten kanssa toteutetussa toiminnassa osallistujat muodostaisivat itseohjautuvan ryhmän. 6.6 Taiteen itseisarvo Taidetta ja kulttuuria käytettiin työkaluna tavoitteiden saavuttamiseksi unohtamatta kuitenkaan taiteen itseisarvoa. Hankkeiden yhteydessä järjestettiin näyttelyitä ja musiikkihetkiä. Esimerkiksi Perspektiivi sängystä käsin -hankkeen yksi osa-alue oli laitosmiljöön elävöittäminen tuomalla ammattitaiteilijoiden tekemiä taideteoksia potilashuoneisiin rakennettuun taidegalleriaan. K.H.Renlundin museontaidetta ikääntyneille -hankkeessa kierrätettiin hanketyöntekijän omia maalauksia ikäihmisten palvelutalojen yleisötiloissa. 6.7 Jatkuvuus Joidenkin hankkeiden tavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaisi ainakin joiltakin osin hankkeen jatkumisen myös Pohjanmaan taidetoimikunnan myöntämän rahoituksen päätyttyä. Laitoksissa jatkuvuutta pyrittiin takaamaan antamalla henkilökunnalle työkaluja taide- ja kulttuuripainotteisen toiminnan järjestämiseksi osana viriketoimintaa. Toimintamalleista pyrittiin kehittämään selkeät ja helposti toteutettavat, jotta ne eivät toisi merkittävää lisätyötä henkilökunnalle. Esimerkiksi kuntayhtymä Kaksineuvoisen Tännekki Tairetta -hankkeessa henkilökuntaa ohjeistettiin, aiheesta järjestettiin teemapäivä ja yhdessä henkilökunnan kanssa laadittiin yksiköille taide- ja kulttuuripainotteisen toiminnan jatkosuunnitelma. 17

18 K.H. Renlundin museon Taidetta ikääntyneille -hankkeessa virtuaalista näyttelyopastusta voidaan hankkeen päätyttyäkin tilata. Sitä tullaan tarjoamaan myös kouluille ja sairaaloille. Tulevista näyttelyistä on hankkeen ansiosta helppo tehdä uusia virtuaalisia opastuskierroksia. 7. Hankkeiden esittely 7.1 Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi Uusikaarlepyy, Musik i vården Hanke toteutettiin Yrkeshögskolan Novian alaisuudessa ajalla Hankkeen työntekijöiksi palkattiin Yrkeshögskolan Noviasta valmistuneet musiikkipedagogit Martina Krooks ja Desiréé Saarela-Portin. Hankkeen kohderyhminä olivat Pietarsaaren alueen hoitolaitoksien ja palvelutalojen asukkaat sekä päivätoiminnan asiakkaat, mielenterveyskuntoutujat ja sairaalan lastenosaston potilaat. Kohderyhmät käsittivät myös yksiköiden henkilökunnan. Yhteensä toimintaa järjestettiin noin 20 kohteessa Pedersören, Luodon ja Pietarsaaren alueella. Hankkeesta tiedotettiin yleisölle median kautta. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli tuoda elävä musiikki sellaisille kohderyhmille, joille sitä tavallisesti ei ole saatavilla. Haluttiin katkaista laitoksien arkea ja tuoda elämyksiä ja kokemuksia kuuntelijoille. Musiikkitilaisuuksien toivottiin lisäävän osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toiminnan toivottiin myös tukevan henkilökunnan työhyvinvointia. Toteutus Musiikkihetkiä vietiin paikan päälle hankkeen kohteisiin Pietarsaaren alueen hoitolaitoksiin, palvelutaloihin ja sairaalaan lastenosastolle. Hankkeen työntekijät suunnittelivat ja toteuttivat musiikkihetket. Suunnittelussa huomioitiin kohderyhmien mahdolliset erityistarpeet. Tilaisuus sovellettiin kunkin ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaan. Suurin osa osallistujista oli ruotsinkielisiä, mutta esitykset ja yhteislaulu oli mahdollista toteuttaa myös suomen kielellä. Molemmat hanketyöntekijät olivat opinnoissaan suuntautuneet kansanmusiikkiin ja toivat sitä vahvasti esille. 18

19 Seinäjoen kaupungin hankkeeseen osallistuneen työ 19

20 Työntekijät laativat yhteislauluvihon, johon oli koottu perinteisiä kansanlauluja ja alueen perinnekappaleita. Musiikkitilaisuuksissa vihko jaettiin osallistujille. Musiikkihetki sisälsi sekä yhteislaulua että hanketyöntekijöiden soittaman musiikin kuuntelua. Työssä kohdatut haasteet Hankkeella oli laaja toiminta-alue. Välimatkat ja toiminnan mukauttaminen yksiköiden päiväjärjestykseen johti siihen, että musiikkitilaisuuksia voitiin viedä vain yhteen kohteeseen päivässä. Tavoitteiden saavuttaminen Hankkeen aikana elävän musiikin saavutettavuutta edistettiin viemällä sitä sellaisille kohderyhmille, joille se tavallisesti ei ole saatavilla. Toiminnalla oli myös sosiaalinen merkitys. Kokoontuminen yhteiseen musiikkihetkeen toi vaihtelua arkeen myös heille, jotka eivät itse laulamiseen osallistuneet. Työpaikoille tuotiin arjesta poikkeavaa toimintaa. Halutessaan myös henkilökunta oli voinut osallistua musiikkihetkeen. Hankkeen kautta tuettiin näin myös henkilökunnan työssä viihtyvyyttä. Perinteiset kansanmusiikkimelodiat ja toisinaan paikallisella murteella lauletut laulut toimivat muistin virkistämisenä ja herättivät keskustelua. Toiminnalla voidaan katsoa olleen myös musiikillista kansanperinnettä tukeva vaikutus. Jatkuvuus Hankkeen päätyttyä toiminta ei voi jatkua ilman, että työllistetään ammattitaitoisia musiikkipedagogeja. Muuta Novia on saanut myönteisen päätöksen Esr -rahoitteisesta Art Goes Work -hankkeesta Etelä-Suomen alueelle. Hankkeen tavoitteena on työllistää taiteilijoita yrityksiin, viedä taidetta työpaikoille ja käyttää taiteen menetelmiä työhyvinvoinnin edistäjänä. Art Goes Work -hankkeeseen liittyy tutkimusosio, johon liitetään myös Pietarsaaren seudulla toimivan työpaikkataiteilijan toiminnasta kerätty tutkimusaineisto. 7.2 Evankelinen lähetysyhdistys Ely ry, Tampere Hanke toteutettiin ajalla Evankelinen lähetysyhdistys Ely ry:n alaisuudessa Vaasassa. Ely ry on Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimiva lähetysyhdistys. Hankkeen työntekijäksi palkattiin muusikko Turo Skogberg. Hankeen lähtökohtana oli Evankelisen lähetysyhdistys ry:n Laula kanssani -projekti, jon- 20

21 katapaista toimintaa haluttiin kehittää edelleen myös Pohjanmaan alueella. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, joka koostui Ely ry:n paikallisista toimijoista ja Vaasan suomalaisen seurakunnan pyhäkoulusihteeristä. Vaasan suomalaisen seurakunnan nuorisotyön ja diakoniatyön sektorit toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina. Hankkeen kohderyhminä olivat lapset, nuoret, ikäihmiset, palvelutalojen ja hoitolaitoksien asukkaat ja päivätoiminnan asiakkaat. Suurin kohderyhmä oli päiväkoti-ikäiset lapset. Musiikkihetkiä järjestettiin hankkeen aikana yhteensä 65 kertaa noin 50 eri kohteessa. Hankkeesta tiedotettiin yleisölle median kautta. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena ja keskeisenä teemana oli syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisy. Vahvana osa-alueena hankkeessa oli yhteislaulu, jonka avulla haluttiin lisätä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemista. Laula kanssani karaoke dvd:n avulla lauluharrastuksen toivotaan jatkuvan myös hankkeen päätyttyä. Toivottiin, että lauluharrastus jäisi pysyväksi. Lisäksi painotettiin suomalaisen yhteislauluperinteen tukemista ja välittämistä sukupolvelta toiselle. Hankkeeseen palkattu työntekijä asetti omaksi tavoitteekseen kehittyä muusikkona ja saada kokemusta eri-ikäisten ryhmien kanssa työskentelystä. Toteutus Musiikkihetket suunniteltiin yhdessä hanketyöntekijän ja ohjausryhmän kanssa. Tilaisuudet mukautettiin kullekin kohderyhmälle sopivaksi. Musiikkitilaisuudet vietiin paikan päälle hankkeen kohteisiin Vaasan alueen päiväkoteihin, kouluihin, ikäihmisten palvelutaloihin ja laitoksiin. Tilaisuuksissa laulettiin ja esitettiin pääasiallisesti kristillisiin arvoihin perustuvia lauluja. Muusikon tuottaman elävän musiikin ohella musiikkitilaisuuksissa hyödynnettiin yhdessä laulettaessa tekstityksen sisältäviä karaoke dvd:tä. Toiminta voidaan jakaa kahteen osaan, hankkeen työntekijän ohjaamat yhteislaulutilaisuudet ja trubaduurityyppiset esiintymiset. Yhteislaulutilaisuuksissa käytettiin Evankelinen lähetysyhdistys ry:n Laula kanssani -hankkeen valmistamaa karaoke dvd:tä. Osallistujien toiveita mahdollisista muista lauluista huomioitiin. Päiväkodeissa järjestetyissä laulutilaisuuksissa painotettiin osallistumista tapahtumaan, jossa ei tarvitse kilpailla. Toivottiin, että osallistujat tuntisivat kuuluvansa ryhmään. Hankkeessa tehtiin myös yhteistyötä Vaasan kulttuuriviraston Perspektiivi sängystä käsin 21

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Välittämisen taidetta lain, laatutyön ja luovuuden keinoin

Välittämisen taidetta lain, laatutyön ja luovuuden keinoin Välittämisen taidetta lain, laatutyön ja luovuuden keinoin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat (Health in All Policies) Lainsäädännöstä apua kustannussäästöihin (investointi ihmiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Ennusteita Ennusteita Elämää talouden varjossa Väki vanhenee. Korkea ikä tuo fyysiseen ja/tai

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan kirjattiin

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opstuki2016- työpaja III

Opstuki2016- työpaja III Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen

Lisätiedot

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011 2010 Loppuraportti 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI maaliskuu 2011 Raportointiajanjakso: 1.7.2010-31.1.2011 Hankkeen nimi: 4H-kotieläinpiha -hanke Päätösnumero:

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot