VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2010

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2010 > 3. > 4. Suurempi Vaasa edistää kasvua ja resursseja Ett större Vasa bidrar till tillväxt och resurser UpCode koodeja löytyy jo lenkkipoluiltakin UpCode-koder finns till och med i motionsspåren

2 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2010 Pääkirjoitus... 3 Ledare UpCode koodeja löytyy jo lenkkipoluiltakin... 4 UpCode-koder finns till och med i motionsspåren Gerby kasvaa ja kehittyy... 5 Gerby växer och utvecklas Vaasanseutu turvaa yhdistymisellä... 6 menestyksensä Genom fusion tryggar Vasaregionen sin framgång Vakaa talous Vaasanseudulla... 8 myös vuosien päästä Stabil ekonomi i Vasaregionen även efter flera år Paras-hankkeen kieliselvitys tukee... 9 suurta kuntaliitosta KSSR-projektets språkutredning stöder en stor kommunsamgång Hissi on palvelus yläkerran asukkaalle...10 Hissen betjänar invånarna i de övre våningarna Kirjastoammattilaisen monipuolinen työnkuva...11 Arbetsbeskrivningen för professionella biblioteksmänniskor är mångsidig Vaasan ammattiopisto palvelee koko maakuntaa...12 Vasa yrkesinstitut betjänar hela landskapet Aikuisopiskelijat saivat uudet tilat...14 Vuxen studeranden fick nya utrymmen Työ- ja elinkeinotoimisto varautuu...18 tulevaan nousukauteen Arbets- och näringsbyrån förbereder sig för den kommande konjunkturuppgången Vaasa on selviytyjä taantumassa...20 Vasa är en överlevare i recessionen Dementiapotilaiden paikkoja lisää Vaasassa...22 Fler platser för demenspatienter i Vasa Suojateiden reunakivet tarpeen näkövammaisille...23 Skyddsvägarnas kantstenar är viktiga för de synskadade Mistä on hyvä olo tehty?...25 Vad gör att vi mår bra? Kansalaisinfo ja Pohjanmaan museo tarjoavat...26 lahjavinkkejä kotiseudulta Medborgarinfon och Österbottens museum ger tips om gåvor från hembygden ITE-taide luovuuden villiä virtaa...27 Annan Konst vild skaparglädje Ikäihmisille kulttuuritoimintaa Kulttuurikarusellissa...28 Kulturella aktiviteter för äldre i Kulturkarusellen Kulttuurihistoriaa elävästi lapsille ja nuorille...29 Kulturhistoria levandegörs för barn och unga Hyvä näytelmä kätkee suuria maailmoja...30 Tapahtumat...34 Evenemang Puhdasta vettä ammattitaidolla...17 Yrkesskicklighet garanterar rent vatten Toimitus redaktion: Päätoimittaja/Chefredaktör: Veli-Matti Laitinen Toimituspäällikkö/ Redaktionschef: Jenni Oksanen Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare: Annika Haukkasalo Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/ Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/ Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/vasa stad PL/PB 3, Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) Issn (painettu tryckt): Issn (verkkolehti nättidningen): Taitto ombrytning: Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster: Mikael Matikainen Paino tryck: UPC-Print Vaasa Painos upplaga: /kpl/st Seuraava tiedotuslehti ilmestyy följande informationstidning utkommer: Kaavoitus ja rakentaminen/ Planläggning och byggande Kannen kuva pärmbild: Mikko Lehtimäki

3 PÄÄKIRJOITUS LEDARE Suurempi Vaasa edistää kasvua ja resursseja Ett större Vasa bidrar till tillväxt och resurser Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Globalisaatio ja integraatio ovat johtaneet avoimiin markkinoihin, joilla Suomen on kilpailussa pärjättävä, sillä työpaikat ovat hyvinvoinnin perusta. Tämä asettaa elinkeinoelämälle suuria vaatimuksia, mutta myös hallinnolle, jonka on oltava tuottelias. Suomalaisten mielestä kunnilla on oltava suuri vastuu asukkaidensa palvelutarjonnasta, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Monet pienet kunnat eivät pysty toteuttamaan tätä tehtävää ilman valtion ja elinvoimaisten kuntien lisätukea. Tällaiseen politiikkaan valtiolla ei ole varaa, ja siksi se palkitsee kuntaliitoksia ja edellyttää suurempia yhteistyöalueita. Puitelain ja uuden kuntajakolain mukaan työssäkäyntialueet muodostavat luonnollisen perustan elinvoimaisille kunnille. Kaupungin ja selvityshenkilöiden Antia Niemi-Iilahden ja Siv Sandbergin mielestä suurempaan Vaasaan tulisi sisältyä kaikki seudun kunnat. Tällainen kaupunki edistäisi kasvua ja resursseja ja pitäisi hyvin puoliaan kilpailussa muiden aluekeskusten kanssa. Menestystekijöitä ja kehityspotentiaalia löytyy. Nyt kuntien välinen kilpailu veronmaksajista ja työpaikoista jarruttaa kehitystä ja pakottaa Vaasan ottamaan liian suuren vastuun koko seudun kehityksestä. Kutsumme kunnat neuvotteluihin! Globaliseringen och integrationen betyder öppna marknader, där Finland måste klara sig i konkurrensen, eftersom arbetsplatserna är grunden för välfärden. Det ställer stora krav på näringslivet men även på förvaltningen, som måste vara produktiv. Finländarna anser att kommunerna ska ha ett stort ansvar för sina invånares service, trygghet och trivsel. Många små kommuner klarar inte den uppgiften utan mera stöd av staten och livskraftiga kommuner. En sådan politik har staten inte råd med och belönar därför kommunsammanslagningar och kräver större samarbetsområden. Enligt ramlagen och den nya kommunindelningslagen är pendlingsområden ett naturligt underlag för livskraftiga kommuner. Ett större Vasa bör omfatta regionens kommuner anser staden och utredarna Anita Niemi-Iilahti och Siv Sandberg. En sådan stad skulle bidra till tillväxt och resurser och kunna hävda sig bättre i konkurrensen med andra regioncentra. Framgångsfaktorerna och utvecklingspotentialen finns. Nu bromsar kommunernas tävlan om skattebetalare och arbetsplatser utvecklingen och Vasa tvingas ta ett för stort ansvar för regionen. Vi bjuder till förhandlingar! Håkan Nordman Håkan Nordman VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3

4 UpCode koodeja löytyy jo lenkkipoluiltakin UpCode-koder finns till och med i motionsspåren UpCode koodeja on alkanut esiintyä ympärillämme lehdissä, esitteissä, kuiteissa, käyntikorteissa ja mitä erikoisimmissa paikoissa. UpCoden avulla käyttäjä saa kännykkäänsä tietoa kohdistamalla kännykän kameran koodia kohden Vaasan kaupunki on hankkinut UpCode käyttöjärjestelmän ja koodeja on alettu käyttää jo erilaisissa kaupungin palveluissa, kuten tapahtumakalenterissa, koulutuksessa ja matkailussa. Tietoa koodin takana Koodin kautta on tulevaisuudessa mahdollista saada tarjouksia, ostaa lippuja, hankkia lisätietoa sekä paljon muuta. Vaasan matkailutoimisto on rakentanut matkailijan reitin Mobitourin, joka on kävelykierros Vaasassa. Reitin varrella UpCode merkkejä löytyy mm. patsaiden ja merkittävien rakennusten luota. Koodi voi olla linkitettynä tekstiin, kuvaan videoon tai äänitiedostoon. UpCoden käyttöönotto UpCoden käyttöön tarvitaan kamerakännykkä internetyhteydellä sekä ilmainen UpCode ohjelma, jonka voi ladata osoitteesta Palvelun käyttäminen on ilmaista ja puhelinoperaattori veloittaa vain normaalin maksun web-selaimen käytöstä. Mikäli kännykässä ei ole kameraa, ohjelmaan voi myös syöttää koodin numeron. UpCode antaa tiedot automaattisesti kännykän käyttökielellä. Voit kokeilla UpCodea tiedotuslehden sivulla 35, josta löydät tapahtumakalenterin kokonaisuudessaan netistä. UpCode-koder har börjat dyka upp i våra tidningar, i broschyrer, på kvitton, visitkort och alla möjliga egendomliga platser. Med UpCode kan du genom att rikta mobiltelefonens kamera mot UpCode-koden få information till din mobiltelefon. Vasa stad har skaffat UpCode-applikationen, och koder har redan börjat användas i stadens service, t.ex. i evenemangskalendern, utbildningen och inom turismen. Information bakom koden Via koden kan du i framtiden få anbud, köpa biljetter, skaffa ytterligare information och mycket annat. Vasa turistbyrå har byggt turistrutten Mobitour, en rundtur i Vasa som görs till fots. Längs rutten finns UpCode-märken bl.a. vid statyer och betydande byggnader. Koden kan vara länkad till en text, bild, video eller ljudfil. Att börja använda UpCode För att kunna börja använda UpCode behöver du en mobiltelefon med kamera och en internetförbindelse samt den avgiftsfria UpCode-applikationen som kan laddas ner från adressen www. upcode.fi. Användningen av tjänsten är gratis och telefonoperatören debiterar endast normal avgift för användning av webbläsare. Om din mobiltelefon inte har kamera kan du mata in kodens nummer i programmet. UpCode ger informationen automatiskt på det språk som du använder i mobiltelefonen. Du kan pröva UpCode på sidan 35, där du hittar evenemangskalendern i sin helhet på nätet. Teksti/ Text: Annika Haukkasalo Teksti ja kuva/ Text och bild: Salli Hietikko 4

5 Vaasa tutuksi VASA PRESENTERAR SIG Gerby kasvaa ja kehittyy Gerby växer och utvecklas Kuva/Bild: Timo Alanko Gerby on yksi Vaasan suurimmista kaupunginosista, jossa asuu noin ihmistä. Suurin osa väestöstä on lapsiperheitä ja tämä näkyy myös alueen kehityksessä. Koska Gerby on kasvava alue, sen palvelut ja liikenne kokevat muutoksia kasvun ja tarpeiden myötä. Vuoden vaihteessa Gerbyssä aloitti toimintansa uusi päiväkoti ja koulujen pihoihin on ilmestynyt uusia leikkivälineitä, istutuksia ja pelikenttiä. Gerbyn lähiliikunta-alue otettiin käyttöön viime syksynä. Siihen kuuluu viihtyisä kuntopolku frisbeegolfradalla ja kuntoiluvälineillä varustettuna. Uudistuksia luvassa jatkossakin Gerbyn tärkeää kulkuväylää, Alskatintietä on suunniteltu laajennettavan nelikaistaiseksi. Suunnitelmat laajennuksesta ovat jo valmiita, mutta hanke odottaa vielä rahoitusta. Sen sijaan Gerbyn venesataman asemakaava on hyväksytty ja uusia tontteja alueelle on siis tiedossa jo pian. Urheilualueiden kehittäminen sekä kirjasto toisivat alueelle toivottuja aktiviteetteja nuorille. Ukkokarin ulkoilualueen kunnostamisella Gerby saisi toivotunlaisen uimarannan ja virkistysalueen. Yhteishenkeä aktiviteeteilla Gerby on dynaaminen alue, jossa tapahtuu jatkuvasti, kuvailee asukasyhdistyksen puheenjohtaja Barbro Nedermo. Gerbyssä nuorisolle järjestetään ohjelmaa nuorisotalo Villa Gerbyssä. Setlementti Vestiksessä tapahtumia suunnataan kotiäideille, koululaisille ja maahanmuuttajille. Gerbyn asukkailla on hyvä yhteishenki ja sen kohottajana toimivat erilaiset yhteiset tapahtumat, kuten vuosittain vietettävä Hannan päivä. Gerby är en av Vasas största stadsdelar och där bor ungefär personer. Största delen av befolkningen består av barnfamiljer och det här syns också i områdets utveckling. Eftersom Gerby är ett område som växer, förändras servicen och trafiken i takt med tillväxten och behoven. Vid årsskiftet började ett nytt daghem i Gerby sin verksamhet och på skolgårdarna har det kommit nya lekredskap, planteringar och spelplaner. Gerby näridrottsområde togs i bruk senaste höst. Till det hör en trivsam motionsstig som är utrustad med en frisbeegolfbana och motionsredskap. Förnyelser utlovas även i fortsättningen En viktig trafikled för Gerby, nämligen Alskatvägen, har man planerat att utvidga så att den blir fyrfilig. Planerna för utvidgningen är redan färdiga, men projektet väntar ännu på finansiering. Däremot har detaljplanen för Gerby båthamn godkänts och det kommer alltså att finnas nya tomter på området ganska snart. Utvecklandet av idrottsområdena samt ett bibliotek skulle ge önskade aktiviteter för de unga på området. Genom iståndsättande av friluftsområdet på Gubbgrund skulle Gerby få den simstrand och det rekreationsområde som önskats. Vi-anda genom aktiviteter Gerby är ett dynamiskt område, där det fortgående händer någonting, berättar invånarföreningens ordförande Barbro Nedermo. I Gerby ordnas program för ungdomarna i ungdomsgården Villa Gerby. Vid Settlement Vestis riktas aktiviteterna till hemmamammor, skolelever och invandrare. Invånarna i Gerby har en bra vi-anda och genom olika evenemang, såsom Hannadagen som firas årligen, förbättras den ytterligare. Teksti/ Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 5

6 Anita Niemi-Iilahti ja Seija Virkkala näkevät Vaasanseudulla paljon menestyksen mahdollisuuksia. Anita Niemi-Iilahti och Seija Virkkala ser många möjligheter till framgång i Vasaregionen. Vaasanseutu turvaa yhdistymisellä menestyksensä Genom fusion tryggar Vasaregionen sin framgång Kuva/Bild: Jenni Oksanen Kuntaliitos luo selkeämmän ja keveämmän hallinnon, parantaa palveluita sekä turvaa alueen tasapuolisen kehityksen. Kotipaikkaidentiteetti ei kuntaliitoksista hetkahda, kylä ei lopeta olemasta kylä, vaikka se sijaitsisikin eri kunnassa kuin ennen, sanoo Vaasanseudun Paras-hankkeen selvitystyön loppuraportin laatija Anita Niemi- Iilahti. Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen selvitystyö alkoi keväällä 2008, kun alueen 11 kuntaa halusi pohjan tuleville päätöksille. Syksyllä 2009 valmistuneen selvitystyön tarkoitus on olla pohja jatkokeskusteluille, -toimille ja -päätöksille. Selvitystyön tekivät tutkijat Anita Niemi- Iilahti Vaasan yliopistosta ja Siv Sandberg Åbo Akademista. Lisäksi tehtiin erillisselvityksiä mm. alueen kielellisistä, aluekehityksellisistä ja yhdyskuntarakenteellisista erityispiirteistä. En kommunsammanslagning skapar en klarare och lättare förvaltning, förbättrar servicen samt tryggar en jämlik utveckling av regionen. Hembygdsidentiteten vacklar inte även om kommuner sammanslås, en by slutar inte att vara en by även om den finns i en annan kommun än tidigare, säger Anita Niemi-Iilahti, som gjort slutrapporten för utredningsarbetet i KSSR-projektet i Vasaregionen. Utredningsarbetet gällande reformen av Vasaregionens kommun- och servicestruktur inleddes våren 2008, då 11 kommuner ville ha ett underlag för de kommande besluten. Syftet med utredningsarbetet, som blev färdigt hösten 2009, är att utgöra ett underlag för fortsatta diskussioner, åtgärder och beslut. Utredningsarbetet har gjorts av Anita Niemi- Iilahti forskare vid Vasa universitet och Siv Sandberg forskare vid Åbo Akademi. Dessutom gjordes en separatutredning bl.a. om regionens särdrag i fråga om språk, regionutveckling och samhällsstrukturer. Teksti ja kuva/ Text och bild: Salli Hietikko 6

7 Keskiössä palveluiden turvaaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ajatuksena on turvata kuntalaisten tarvitsemat palvelut tulevan 20 vuoden aikana. Pienenevä veronmaksajien määrä ja suurentuva hoidettavien vanhusten määrä voi viedä kunnat taloudelliseen ahdinkoon. Tällöin muut palvelut väistämättä kärsivät. Ei voida olettaa, että valtiolta tulee tukea. Suomessa palveluista huolehtiminen on kuntien vastuulla. Muissa Pohjoismaissa ylempi hallinto vastaa myös osittain hoivapalveluista, Suomessa kunnan on itse rahoitettava ja tuotettava palvelut, täsmentää Niemi-Iilahti. Fokus på tryggande av servicen Tanken med kommun- och servicestrukturreformen är att för en 20-årsperiod trygga kommuninvånarnas behov av service. Ett krympande antal skattebetalare och ett växande antal vårdbehövande äldre kan leda till en ekonomiskt svår situation i kommunerna. Och då kommer den övriga servicen ofrånkomligen att bli lidande. Man kan inte utgå ifrån att staten ger understöd. I Finland är det kommunerna som sörjer för servicen. I de andra nordiska länderna sörjer den högre förvaltningen också delvis för omsorgsservicen, i Finland ska kommunen själv finansiera och producera servicen, preciserar Niemi-Iilahti. Turha kilpailu vie voimavaroja Vaasanseudun työpaikoista suurin osa sijaitsee Vaasassa. Vaasan omavaraisuus työpaikkojen suhteen on toiseksi paras Suomen suuria kaupunkeja vertailtaessa. Tämä tarkoittaa, että monella Vaasanseutulaisella on pitkä työmatka, joka pitää taittaa omalla autolla. Suuremmassa kunnassa voitaisiin työpaikkoja eli elinkeinoelämän investointeja sijoittaa hajautetummin ympäri isoa aluetta ja tällöin työmatkatkin lyhenisivät. Toisaalta tällöin myös julkinen liikenne voitaisiin suunnitella paremmin, sanoo aluetalouden kehitysdynamiikka tarkastellut professori Seija Virkkala. Saman seudun kuntien välinen kilpailu on turhaa ja vie paljon aikaa ja rahaa pois kuntalaisten palveluista. Lisäksi kilpailu asukkaista ja kunnallisveron maksajista syö yhteistyön mahdollisuuksia. Kilpailun sijasta seutu voisi yhdistyä ja kilpailla suurena yksikkönä muiden suurten kaupunkien rinnalla esimerkiksi investoinneista, jotka taas poikivat rahaa ja työpaikkoja. Kuntaliitos on yhteistyöalueita järkevämpi ratkaisu, sillä yhteistyössä kansalaisten suora valta katoaa kuntayhtymiin ja näin myös rahojen käyttöä on vaikea seurata, perustelee Niemi- Iilahti. Onödig konkurrens tär på resurserna De flesta arbetsplatserna i Vasaregionen finns i Vasa. Vid en jämförelse mellan Finlands största städer är Vasas arbetsplatssufficiens nästbäst. Det här betyder att många av invånarna i grannkommunerna har lång arbetsväg som måste tillryggaläggas med egen bil. I en större kommun kunde arbetsplatser dvs. näringslivets investeringar placeras mer decentraliserat på ett stort område, vilket skulle medföra att även arbetsresorna blir kortare. Å andra sidan kunde man samtidigt även bättre planera kollektivtrafiken, säger professor Seija Virkkala, som har undersökt utvecklingsdynamiken i den regionala ekonomin. Att kommuner i samma region konkurrerar med varandra är onödigt och tar mycket tid och pengar i anspråk från servicen till kommuninvånarna. Dessutom tär konkurrensen om invånare och kommunalskattebetalare på samarbetsmöjligheterna. I stället för att konkurrera med varandra kunde kommunerna gå samman och som en stor enhet konkurrera med de övriga stora städerna om till exempel investeringar, som i sin tur alstrar pengar och arbetsplatser. En kommunsammanslagning är en vettigare lösning än samarbetsområden, eftersom medborgarnas direkta makt försvinner i ett samarbete i samkommunerna, och därmed försvåras även möjligheten att följa upp pengarnas användning, motiverar Niemi-Iilahti. Teksti/ Text: Jenni Oksanen VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 7

8 Vakaa talous Vaasanseudulla myös vuosien päästä Stabil ekonomi i Vasaregionen även efter flera år Vaasanseudun talouskehitys on ollut hyvä jo pitkään. Useassa kunnassa vallitsee kuitenkin tulojen ja menojen tasapainottomuus, joka voi johtaa kuntien velkaantumiseen. Vaasanseudun kuntien tuloissa on selkeitä eroja. Kuntien veroprosentit vaihtelevat Paras-alueella 19,00-20,25 ja seuraavan kahdeksan vuoden aikana ero muuttuu vielä suuremmaksi. Suuri kokonaistalous kestää rajumpiakin muutoksia Paras-hankkeen talousselvityksen mukaan suuri kuntaliitos luo parhaan vakauden seudulle kokonaisuutena. Kuntaliitoksilla, joissa Vaasa ja Mustasaari ovat mukana, on parhaat edellytykset vakaaseen talouteen pitkällä aikavälillä. Muiden kuntien talousnäkymiin vaikuttaa vakavammin mm. valtion kuntapolitiikan muutokset. Erittäin pienet kunnat ovat herkkiä, jos tapahtuu muutoksia verotuksessa ja valtiontuissa. Näinä päivinä, kun taloustilanne on epävakaa, suuri kokonaistalous kestää enemmän suuria muutoksia, kertoo Paras-hankkeen taloustutkimustyöryhmän puheenjohtaja Rabbe Eklund. Pelkkä kunnallinen yhteistyö ei ole vastaus pienten kuntien talousongelmiin. Kunnallinen yhteistyö vaikuttaa vain vähän kunnan talouden tulopuoleen, mutta menoissa kunnat voivat hyötyä yhteistyöstä paremmin. Yhteistyöyhtälö on kuitenkin monimutkainen ja oman hyödyn tavoitteleminen voi mennä yhteisen hyödyn edelle. Den ekonomiska utvecklingen i Vasaregionen har varit god redan under en längre tid. I flera kommuner råder det ändå obalans mellan utgifterna och inkomsterna, vilket kan leda till att kommunerna skuldsätts. Det finns tydliga skillnader i kommunernas inkomster i Vasaregionen. Inom KSSR-området varierar kommunernas skatteprocenter mellan 19,00 och 20,25, och under de följande åtta åren kommer skillnaden att bli ännu större. En omfattande totalekonomi håller även för mer drastiska förändringar Enligt en ekonomisk utredning i anslutning till KSSR-projektet ger en stor kommunsammanslagning den bästa stabiliteten för regionen som helhet. Kommunsammanslagningar där Vasa och Korsholm är med i har de bästa förutsättningarna för en stabil ekonomi på lång sikt. Övriga kommuners ekonomiska utsikter påverkas allvarligare av bl.a. förändringar i statens kommunalpolitik. Mycket små kommuner är känsliga för förändringar i beskattningen och statsbidragen. I dagens läge när den ekonomiska situationen är instabil tål en omfattande totalekonomi stora förändringar bättre, säger Rabbe Eklund, ordförande för KSSR-projektets ekonomiarbetsgrupp. Enbart ett samarbete kommunerna emellan är inte något svar på små kommuners ekonomiska problem. Ett kommunalt samarbete påverkar endast i liten mån inkomstsidan i en kommuns ekonomi, men på utgiftssidan kan kommunerna ha bättre nytta av ett samarbete. Vid samarbete kan det vara komplicerat att få ekvationen att gå ihop, och strävan efter egen vinning kan eventuellt gå före det gemensamma bästa. Teksti/ Text: Annika Haukkasalo 8

9 suomenkielisiä finskspråkiga ruotsinkielisiä svenskspråkiga 53 % 43 % muita kieliryhmiä 4 % andra språkgrupper Paras-hankkeen kieliselvitys tukee suurta kuntaliitosta KSSR-projektets språkutredning stöder en stor kommunsamgång Asiantuntijoiden laatiman Vaasanseudun Parashankkeen selvitystyön perusteella suuri kuntaliitos tukisi parhaiten kieliryhmien tasavertaisuutta. Vaasanseudun Paras-alueella on suomenkielisiä 53 %, ruotsinkielisiä 43 % ja muita kieliryhmiä edustavia 4 %. Suuren kuntaliitoksen myötä kieliryhmien suhteet olisivat tasaiset, jonka ansiosta päätöksenteko ja palvelut toimisivat molemmilla kotimaisilla kielillä. Kielilaki turvaa kaksikielisen palvelun Uusien kuntarakenteiden kielellisiä vaikutuksia tutkinut Kjell Herberts kuvaa selvityksessään muuttuvan kielirakenteen luovan turvattomuudentunnetta, jos vähemmistöä uhkaa alanmenetykset ja vähentynyt vaikutusvalta. Enemmistökielen edustajat eivät halua muuttua kuntaliitoksessa vähemmistöksi. Kaksikielisen suurkunnan sisällä voisikin säilyttää yksikielisiä yhteisöjä sovelletuin ratkaisuin, pohtii Herberts. Kielilain mukaan kansalaisella on oikeus saada valtiollista palvelua valitsemallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Kunnallisissa palveluissa on noudatettava kaksikielistä palvelua, kun vähemmistö on 8 prosenttia tai 3000 henkilöä. Toimiva kaksikielisyys kunnassa tarkoittaa sitä, että kuntalainen saa luonnollisella tavalla käyttää äidinkieltään. Vastuu on niillä, jotka tarjoavat palveluita. Kyseessä on enemmänkin asenne ja ilmapiiri, kuin täydellinen kielellinen tarkkuus. Kuntaliitoksen kielellisistä haasteista suurin taitaakin olla asennetasolla, Herberts myöntää. Utgående från utredningsarbetet om Vasaregionens KSSR-projekt som uppgjorts av sakkunniga skulle en stor kommunsamgång bäst stöda likvärdigheten mellan språkgrupperna. På Vasaregionens KSSR-område finns 53 % finskspråkiga, 43 % svenskspråkiga och 4 % som representerar andra språkgrupper. I och med en stor kommunsamgång skulle förhållandena mellan språkgrupperna vara jämna, varvid beslutsfattandet och servicen skulle fungera på båda inhemska språken. Språklagen tryggar en tvåpråkig service Kjell Herberts, som har undersökt de nya kommunstrukturernas språkliga inverkningar, säger i sin utredning att den ändrade språkstrukturen skapar en känsla av osäkerhet, om minoriteten hotas av domänförluster och minskat inflytande. Representanterna för majoritetsspråket vill inte i en kommunsammanslagning bli en minoritet. Inom en tvåspråkig storkommun kunde man bevara enspråkiga samfund med anpassade lösningar, funderar Herberts. Enligt språklagen har medborgaren rätt att få statlig service på det språk som han eller hon väljer, på finska eller svenska. I den kommunala servicen ska en tvåspråkig service iakttas, då minoriteten är minst 8 procent eller 3000 personer. En fungerande tvåspråkighet i kommunen innebär att kommuninvånaren på ett naturligt sätt får använda sitt modersmål. Ansvaret ligger hos dem som erbjuder service. Det är mera en fråga om attityder och atmosfär än om perfekt språklig exakthet. De största språkliga utmaningarna med en kommunsamgång verkar finnas på attitydnivån, medger Herberts. Teksti/ Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 9

10 Hissi on palvelus yläkerran asukkaalle Hissen betjänar invånarna i de övre våningarna Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Hissiavustus on merkittävä valtion avustus, jolla voidaan vaikuttaa taloyhtiöissä lähes kaikkien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kaupungissamme on yhä edelleen satoja porraskäytäviä ilman hissiä. Uuden hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon ei ole teknisesti vaikeaa. Hissi voidaan sijoittaa porraskäytävään monin eri tavoin. Porrashuone voidaan siirtää osittain tai kokonaan rakennuksen ulkopuolelle ja hissin vaatima tila mitoitetaan vanhaan porraskäytävään. Hissikuilukin voidaan sijoittaa rakennuksen ulkopuolelle, jopa täysin valmiina kokoonpanona. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara avustaa uuden hissin rakentamista enintään 50 % ja Vaasan kaupunki 10 % kokonaiskustannuksista, kun Ara on tehnyt myönteisen avustuspäätöksen hissihankkeesta. Hissi nostaa kerrostalokiinteistön arvoa Uuden hissin rakentaminen vanhaan, hissittömään asuinrakennukseen jakaa taloyhtiöissä osakkaiden mielipiteitä voimakkaasti. Uuteen asuntoosakeyhtiölakiin onkin tarkoitus tehdä muutoksia siten, että hissihankkeen kuluja voitaisiin jakaa osakkaiden kesken huomioiden esimerkiksi, monennessako kerroksessa osakas asuu. Taloyhtiöissä, joihin uusi hissi on rakennettu, asuu tutkimusten mukaan tyytyväisempiä asukkaita, kuin hissittömänä aikana. Panostus hissiin nostaa aina myös kiinteistön arvoa. Lisätietoja ja hakemuslomakkeita saa Vaasan kaupungilta, kiinteistö- ja vihertoimesta, sekä Aran verkkosivuilta osoittesta Hissunderstöd är ett betydande statligt understöd som man i husbolagen kan påverka nästan alla människors dagliga liv med. I vår stad finns fortfarande hundratals trappuppgångar utan hiss. Att bygga en ny hiss i ett gammalt flervåningshus är inte svårt tekniskt sett. Hissen kan placeras på många olika sätt i trappuppgången. Trapphuset kan delvis eller helt flyttas utanför huset och det utrymme som hissen kräver dimensioneras enligt den gamla trappuppgången. Också hisschaktet kan förläggas utanför huset, till och med som en helt färdig sammansättning. Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet Ara beviljar ett understöd för byggandet av en ny hiss på högst 50 % och Vasa stad 10 % av totalkostnaderna, när Ara har fattat ett positivt understödsbeslut om hissprojektet. Hissen höjer värdet på våningshusfastigheten Byggandet av en ny hiss i ett gammalt bostadshus utan hiss delar kraftigt åsikterna mellan aktieägarna i husbolagen. Det är meningen att det ska bli ändringar i den nya bostadsaktiebolagslagen så att det bli möjligt att gradera kostnaderna för hissprojekt mellan aktieägarna exempelvis genom att beakta i vilken våning aktieägaren bor. Undersökningar visar att invånarna i husbolag där en ny hiss har byggts är nöjdare än när huset saknade hiss. Satsningen på hiss höjer också alltid värdet på fastigheten. Ytterligare information och ansökningsblanketter fås från Vasa stad, fastighetsoch grönsektorn, samt på Aras webbsidor www. ara.fi. Teksti/ Text: Pasi Putaala, Vaasan kaupungin korjausneuvoja/ Vasa stads reparationsrådgivare 10

11 Kirjastoammattilaisen monipuolinen työnkuva Arbetsbeskrivningen för professionella biblioteksmänniskor är mångsidig Kuvat/Bilder: Sami Varjo Työ kirjastossa rakentuu yhä painettujen kirjojen pohjalle, mutta nykypäivän kirjastoammattilaiselta vaaditaan entistä monipuolisempia taitoja kuten verkko- ja markkinointivalmiuksia. Työskentelen pääkirjastossa osastonjohtajana Luonnontieteet, tekniikka ja urheilu -osastolla. Osaston perustyöt kuten asiakaspalvelu ja kokoelmien hoito jaetaan yhdessä erikoiskirjastonhoitajan ja tietopalvelusihteerin kanssa. Vaikka tietyt toiminnot, kuten pitkälle automatisoitu lainaus ja verkkopalvelut ovat arkipäivää, tehdään kirjastossa yhä myös konkreettista työtä. Käytännön ihmisenä pidän esimerkiksi uusien lehtien ja kirjojen käsittelystä. Uusien palvelujen kehittäminen jatkuvaa Työtehtäviini kuuluu kirjojen valinta, näyttelyjen organisointi, kirjasto-opastukset sekä työvuorojen suunnittelu ja muut esimiestehtävät. Lisäksi osallistun koko kirjaston toimintaa ohjaaviin kokouksiin. Mielenkiintoisinta on olla mukana suunnittelemassa uusia palveluja, kuten vuoden alussa alkavaa chat-tietopalvelua. Tiedonhaku edellyttää kielitaitoa Asiakaspalvelu tiskillä ja puhelimessa vie noin puolet työajasta ja tekee työstä vaihtelevaa. Parasta palautetta on, kun löytää vastauksen asiakkaan tiedontarpeeseen. Viime aikoina olen etsinyt tietoa esimerkiksi kivunhoidosta, Tunturimopedeista ja kosher-ruuasta. Osastoni aihepiiri on hyvin laaja. Sen ansiosta työssä saakin kartuttaa eri kielten sanavarastoa joka päivä. Arbetet i ett bibliotek utgår fortfarande ifrån de tryckta böckerna, men av dagens professionella biblioteksmänniskor krävs allt mångsidigare färdigheter såsom nät- och marknadsföringsfärdigheter. Jag arbetar vid huvudbiblioteket som avdelningschef på avdelningen för naturvetenskap, teknik och sport. Det praktiska arbetet på avdelningen, såsom kundservicen och skötseln av samlingarna, delas med specialbibliotekarien och sekreteraren för informationstjänsten. Även om vissa funktioner såsom de långt automatiserade lånerutinerna och nättjänsterna hör till vardagen, utförs det fortfaranden även konkret arbete i biblioteket. Som en praktiskt lagd person gillar jag till exempel att hantera nya tidningar och böcker. Kontinuerlig utveckling av nya tjänster Till mina arbetsuppgifter hör att välja böcker, organisera utställningar, biblioteksguidningar samt planering av arbetsskift och andra förmansuppgifter. Dessutom deltar jag i möten som behandlar styrningen av hela bibliotekets verksamhet. Det mest intressanta är att vara med och planera nya serviceformer, såsom chat-informationsservicen som startar i början av året. Informationssökning förutsätter språkkunskaper Kundservice över disk och i telefon tar ungefär hälften av min arbetstid och gör arbetet omväxlande. Den bästa feedbacken är när man finner svar på en kunds informationsbehov. Nyligen har jag sökt uppgifter om t.ex. smärtvård, Tunturi-mopeder och koshermat. Ämnena på min avdelning omspänner ett mycket stort område, som gör att jag varje dag i arbetet förkovrar mig och utökar mitt ordförråd i olika språk. Teksti/ Text: Kati Vuorenmaa VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 11

12 Vaasan ammattiopisto palvelee koko maakuntaa Merkittävä osa Pohjanmaan maakunnan nuorista on valinnut opiskelupaikakseen Vaasan ammattiopiston. Hoiva- ja palvelualan, liiketalouden ja viestinnän sekä tekniikan alan perustutkintoa tavoittelee pari tuhatta nuorta. Opiskelijat tulevat eri puolilta Suomea, kaikkiaan 82 kunnasta. Pääosa opiskelijoista, 87 prosenttia, tulee Pohjanmaan maakunnasta. Vaasan ammattiopisto on myös hyvin kansainvälinen: opiskelijoita on 14 maasta. Uutta tilaa opetukselle Vaasa panostaa parhaillaan merkittävästi ammatilliseen koulutukseen rakentamalla uutta ja uudistamalla vanhoja tiloja. Kaupunkiin syntyy kaksi isoa ammatillisen koulutuksen kampusta, joissa Vaasan ammattiopisto ja Vaasan aikuiskoulutuskeskus kouluttavat yhteisissä tiloissa nuoria ja aikuisia. Teknisten alojen koulutuskampus syntyy Sepänkyläntie 16:een, jonne rakennetaan tänä vuonna metalli- ja sähköhallit. Investointien arvo on yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Ruutikellarintie 2:een on remontoitu uutta tilaa noin neliömetriä. Peruskorjaustyöt jatkuvat vuoteen Kaikille avoin kirjasto Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen uusi yhteinen kirjasto Ruutikellarintie 2:n pohjakerroksessa palvelee myös kaikkia Vaasan kaupunginkirjaston asiakkaita. Käytämme samaa Pallas-tietokantaa, joten meiltä voi lainata materiaalia kaupunginkirjaston kirjastokortilla, informaatikko Johanna Ekoluoma kertoo. Ekoluoman mukaan kirjastossa on runsaasti sellaista aineistoa, mitä ei Vaasan seudun muista kirjastoista löydy. Kokoelma edustaa oppilaitosten erityisaloja, kuten hoiva- ja palvelualaa, viestintää, liiketaloutta, matkailua, turvallisuusalaa, puhdistuspalvelualaa. Meillä on myös monipuolinen valikoima eri alojen aikakauslehtiä. Kirjojen ja lehtien lisäksi kokoelmassa on dvd- ja vhs-aineistoa. Aineistoja on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uusi kirjasto on saanut alusta asti runsaasti käyttäjiä. Hotellialan opinnot Vaasan ammattiopistossa syyskuussa aloittanut kenialainen Loyce Wantiru löysi Johanna Ekoluoman avustuksella etsimänsä kirjan. Det nya biblioteket har från första början haft många användare. Loyce Wantiru från Kenya, som i höst inledde sina studier inom hotellbranschen vid Vasa yrkesinstitut, har med Johanna Ekoluomas hjälp hittat boken hon sökte. 12

13 Vasa yrkesinstitut betjänar hela landskapet En stor del av de österbottniska ungdomarna har valt Vasa yrkesinstitut som sin studieplats. Ett par tusen ungdomar har siktet inställt på grundexamen inom vård- och servicebranschen, företagsekonomi och kommunikation samt tekniska branschen. Studerandena kommer från olika delar av Finland, från hela 82 kommuner. Största delen, dvs. 87 procent, kommer från landskapet Österbotten. Vasa yrkesinstitut är också väldigt internationellt: institutet har studerande från 14 länder. Mera utrymmen för undervisningen Vasa gör just nu betydande satsningar på den yrkesinriktade utbildningen och bygger därför nya utrymmen och moderniserar de gamla. Staden kommer i framtiden att ha två stora campusområden för den yrkesinriktade utbildningen, där Vasa yrkesinstitut och Vasa vuxenutbildningscenter i gemensamma utrymmen utbildar ungdomar och vuxna. Ett campusområde för de tekniska branscherna kommer att fi nnas på Smedsbyvägen 16, dit man i år ska bygga metall- och elhusen. Värdet på investeringarna är totalt ca 10 miljoner euro. Krutkällarvägen 2 har genomgått en grundlig renovering och fått ca kvadratmeter nytt utrymme. Renoveringsarbetet fortsätter fram till Biblioteket öppet för alla Vasa yrkesinstituts och Vasa vuxenutbildningscenters nya gemensamma bibliotek i bottenvåningen vid Krutkällarvägen 2 betjänar även Vasa stadsbiblioteks kunder. Vi använder samma Pallas-databas, vilket gör att vi kan låna ut material med stadsbibliotekets lånekort, berättar informatiker Johanna Ekoluoma. Ekoluoma berättar att biblioteket har en hel del material som inte fi nns i Vasaregionens övriga bibliotek. Samlingen omfattar läroanstalternas specialområden, såsom vård- och servicebranschen, kommunikation, företagsekonomi, turism, säkerhetsbranschen och rengöringsservice. Vi har dessutom ett mångsidigt urval branschtidskrifter. Förutom böcker och tidskrifter innehåller samlingen DVD- och VHS-material. Material fi nns på fi nska, svenska och engelska. Vaasa on sopivan lähellä Keväällä lähihoitajaksi valmistuvan isokyröläisen Minna Korvolan opiskelupaikan ratkaisi Vaasan sijainti. Vaasa on lähempänä kuin Seinäjoki, ja Vaasaan on helppo tulla. Pääsen usein äitini kyydissä, joka käy täällä töissä. Vasa är lagom nära För Minna Korvola från Storkyro, som på våren blir färdig närvårdare, var det Vasas läge som avgjorde valet av studieplats. Avståndet till Vasa är kortare än till Seinäjoki, och det är lätt att ta sig till Vasa. Jag kan ofta åka med min mamma som jobbar här. Syksyllä 2010 Vaasan ammattiopistossa alkavat koulutukset: ajoneuvoasentaja artesaani, vaatetus automaatioasentaja datanomi elektroniikka-asentaja ICTasentaja kiinteistönhoitaja kokki koneistaja kosmetologi kunnossapitoasentaja laborantti levyseppähitsaaja lähihoitaja maarakennuskoneen kuljettaja media-assistentti merkonomi parturikampaaja putkiasentaja sähköasentaja talonrakentaja tarjoilija toimitilahuoltaja turvallisuusvalvoja varaosamyyjä vastaanottovirkailija Hösten 2010 inleder Vasa yrkesinstitut utbildningar: datanom medie-assistent merkonom kock servitör säkerhetsvakt

14 Etualalla laitoshuoltajaksi opiskeleva Rose-Marie Mandell, koulutuspäällikkö Jaana Väre-Hautala, laitoshuoltajaopiskelija Marianne Engsbo ja koulutuspäällikkö Anna-Maija Rentola. I förgrunden anstaltsvårdarstuderande Rose-Marie Mandell, utbildningschef Jaana Väre-Hautala, anstaltsvårdarstuderande Marianne Engsbo och utbildningschef Anna-Maija Rentola. Aikuisopiskelijat saivat uudet tilat Vuxenstuderandena fick nya utrymmen Vaasan aikuiskoulutuskeskus muutti Ruutikellarintielle Vasa vuxenutbildningscenter flyttade till Krutkällarvägen Suurin osa Vaasan aikuiskoulutuskeskuksesta toimii nyt Ruutikellarintie 2:ssa. Metalli- ja sähköalan sekä talonrakennuksen opetus jatkuu Runsorissa, kunnes aikuiskoulutuskeskuksen ja Vaasan ammattiopiston yhteinen teknisen koulutuksen kampus Sepänkyläntiellä on valmis. Muun muassa laitoshuoltaja- ja lähihoitajaopiskelijoita kouluttavat koulutuspäälliköt Jaana Väre- Hautala ja Anna-Maija Rentola ovat tyytyväisiä valoisiin ja avariin tiloihin. Olen todella iloinen siitä, että Vakk ja Vaasan kaupunki arvostavat puhdistuspalvelualan koulutusta ja järjestivät meille erinomaiset tilat, Väre-Hautala sanoo. Suuremmat tilat kasvavalle opiskelijamäärälle Aikuiskoulutuskeskus toimii pääasiassa talon pohjakerroksessa. Runsorissa alkoi olla jo ahdasta. Tilaa tarvitaan, sillä opiskelijamäärämme kasvavat koko ajan. Vakk vastaa jatkuvasti kasvavaan lähihoitajapulaan järjestämällä aikuisille työelämälähtöistä koulutusta, jolloin opiskella voi myös iltaisin. Opetuksessa hyödynnetään yhteisiä tiloja ammattiopiston kanssa. Största delen av Vasa vuxenutbildningscenter finns idag vid Krutkällarvägen 2. Metall- och elbranschen samt husbyggnadsbranschen fortsätter med undervisningen i Runsor tills vuxenutbildningscentrets och Vasa yrkesinstituts gemensamma campus för teknisk utbildning på Smedsbyvägen blir färdigt. Bland annat utbildningsområdescheferna Jaana Väre-Hautala och Anna-Maija Rentola som utbildar anstaltsvårdar- och närvårdarstuderande är nöjda med de ljusa och öppna utrymmena. Jag är verkligen glad för att Vakk och Vasa stad uppskattar utbildningen inom rengöringsservicebranschen och har ordnat utmärkta utrymmen åt oss, säger Väre-Hautala. Större utrymmen för ett växande antal studerande Vuxenutbildningscentrets verksamhet finns huvudsakligen i byggnadens bottenvåning. Runsor började bli trångt för oss. Mera utrymme behövs eftersom antalet studerande hela tiden växer. Vakk bemöter den växande bristen på närvårdare genom att ordna arbetslivsorienterad utbildning för vuxna som innebär att det även går att studera på kvällarna. I undervisningen utnyttjar man gemensamma utrymmen med yrkesinstitutet. 14

15 LÖYDÄ OMA POLKU SI VALItSe KOhteeKSI VAASAn yliopisto ja KOULUttAUdU ASIAntUntIjAKSI ALALLA, jonka KOet OMAKSeSI. Hakuaika Yliopistotutkinto pitää polut selvinä joka suuntaan. Opiskelujen aikana pystyt valitsemaan pääaineen lisäksi sivuaineita, jotka mahdollistavat omien urahaaveittesi toteutumisen. Tutustu lähemmin

16

17 Ammattitaidolla Vaasassa Yrkesskicklighet i Vasa Puhdasta vettä ammattitaidolla Yrkesskicklighet garanterar rent vatten Kuva/Bild: Salli Hietikko Pilvilammen vesilaitoksella puhdistetaan vettä kuutiota vuorokaudessa noin ihmisen tarpeisiin. Kyrönjoen vedestä tehdään juomakelpoista mm. hidassuodattamalla vesi toista metriä paksun hiekkakerroksen läpi, jossa hyvä bakteerikanta hoitaa puhdistuksen. Laitos toimii tietokoneohjauksella. Tekniikkaa on paljon, työntekijöitä vain 15. Per-Eric Lindh vastaa laitoksen sähkötöistä ja uusien pumppujen ja ohjausten suunnittelusta. Omat sähkö- ja laitosmiehet tekevät ison osan itse. Kaikki ovat oman alansa mestareita, Lindh kehuu. Vastuu painaa Ennakkohuoltoon panostetaan. Laitteet pidetään käyttökunnossa huoltamalla laitteita ennen kuin ne menevät rikki. Uusi varavoimakone varmistaa sen, että kaupunkilaiset saavat vettä, vaikka sähköä ei olisi valtakunnanverkossa. Tärkeä lenkki veden saannin turvaamisessa on jatkuva miehitys. Käytönvalvojat tekevät 3-vuorotyötä ja hoitavat myös vikapäivystyksen. Vastuu ihmisen vedensaannista stressaa: Tällaista laitosta ei voi pysäyttää. Yöllä voimme pysäyttää prosessin hetkeksi, mutta pumppujen on oltava koko ajan käynnissä. Joudumme tarkkaan miettimään, kuinka huolto- ja muutostyöt toteutetaan. Vesi on tarkassa valvonnassa Vesilaitoksen oma laboratorio ottaa kolme kertaa viikossa analyysejä prosessin eri osista. Kaupungin laboratorio valvoo raakavettä, puhdasvettä ja verkostossa olevia vesiä. Vesihuoltomme on osaavissa ja luotettavissa käsissä. Se on iso ja tärkeä asia. Vid Molnträskets vattenverk renas kubik vatten per dygn för ca personer. Kyro älvs vatten görs drickbart bl.a. så att vattnet långsamfiltreras genom ett par meter tjockt sandlager, i vilket en god bakteriestam sköter reningen. Anläggningen är datorstyrd. Det finns mycket teknik, men endast 15 anställda. Per-Eric Lindh har ansvaret för elarbetena i anläggningen och planeringen av nya pumpar och styrsystemen. De egna el- och maskinmontörerna gör en stor del av arbetet själva. Alla är mästare inom sina fackområden, berömmer Lindh. Ansvaret tynger Förebyggande service är det man satsar på. Maskinerna hålls i driftsskick tack vare service som utförs innan de går sönder. En ny maskin för reservkraft garanterar tillgången på vatten för stadens invånare även om det inte finns elektricitet i det riksomfattande elnätet. Ett viktigt led i tryggandet av vattentillgången är ständig bemanning. Driftsövervakarna går i 3 skift och sköter även feljouren. Att ha ansvaret för vattentillgången för personer är stressande: En sådan här anläggning kan man inte stänga av. Under natten kan vi stoppa processen en kort stund, men pumparna måste hela tiden vara i gång. Vi måste noga överväga hur service- och ändringsarbetena ska göras. Vattnet hålls under noggrann uppsikt Vattenverkets eget laboratorium gör analyser av processens olika delar tre gånger i veckan. Stadens laboratorium kontrollerar råvattnet, det renade vattnet och vattnet i näten. Vår vattenförsörjning är i kunniga och trygga händer, vilket är en stor och viktig sak. Teksti/Text: Salli Hietikko VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 17

18 Vaasan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Helvi Riihimäki: Nuorten saaminen mukaan työelämään on kaikkien yhteinen etu. Direktören för Vasa arbets- och näringsbyrå Helvi Riihimäki: Det ligger i allas intresse att ungdomarna kommer ut i arbetslivet. Työ- ja elinkeinotoimisto varautuu tulevaan nousukauteen Arbets- och näringsbyrån förbereder sig för den kommande konjunkturuppgången Vaasan seudun työllisyystilanne on kauan ollut maan parhaita. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kuitenkin meidänkin alueellamme lisääntynyt melkein puolella. Vaasan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) toiminta-alueella oli viime vuoden lopulla melkein 4000 työtöntä työnhakijaa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten työttömyyden nopea kasvu: alle 25-vuotiaiden työttömyys on kaksinkertaistunut vuoden aikana. Vaasan työ- ja elinkeinotoimisto tekee töitä työttömien auttamiseksi, mutta varautuu samalla myös tulevan taloudellisen nousun työmarkkinoille tuomiin haasteisiin. Sysselsättningssituationen inom Vasaregionen har länge hört till de bästa i landet. Under det senaste året har arbetslösheten dock ökat med nästan hälften även inom vårt område. Inom Vasa arbets- och näringsbyrås (TE-byrå) verksamhetsområde fanns i slutet av förra året nästan 4000 arbetslösa arbetssökande. Det är speciellt bekymmersamt hur snabbt arbetslösheten har ökat bland ungdomar: arbetslösheten bland personer under 25 år har fördubblats under ett år. Vasa arbets- och näringsbyrå arbetar för att hjälpa de arbetslösa men förbereder sig samtidigt för de utmaningar som den kommande ekonomiska uppgången medför. 18

19 Koulutuksella varaudutaan tulevaan nousukauteen Jos työtä ei löydy, on viisasta kouluttautua ja hankkia lisää osaamista. TE-toimisto on panostanut voimakkaasti erilaisiin koulutuksiin - sekä ammattitaitoa parantaviin että peruskoulutuksiin, joiden avulla pyritään varautumaan tulevaan nousukauteen. Kansallisten resurssien lisäksi Vaasan TE-toimiston neljä omaa, osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanketta Duuni, Diili, Bothnia Integration ja Bothnia Work ovat mahdollistaneet monien tarpeellisten koulutusten järjestämisen. Niiden kautta sadat työnhakijat ovat saaneet uusia valmiuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin. TE-toimisto kannustaa yrityksiä kouluttamaan henkilöstöään. Esimerkiksi lomautustilanteissa koulutus on erinomainen vaihtoehto. TE-toimiston kautta voi saada myös taloudellista tukea koulutuksen järjestämiseen. Kaikkien yhteinen etu on saada nuoret kiinni työelämään Nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseen tarvitaan monia erilaisia keinoja. Työttömäksi jäävät nuoret ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Yhteistä monille heistä on se, että ensimmäisten työkokemusten saaminen tuntuu erityisen hankalalta. Taantuma on vaikeuttanut tilannetta entisestään, jopa harjoittelupaikat ovat kiven alla. Erilaiset harjoittelut ja kesätyöt - lyhyetkin - ovat kuitenkin nuorten tulevaisuuden kannalta kullanarvoisia. TE-toimisto kannustaa kaikkia työnantajia niin yrityksiä kuin julkista sektoriakin tarjoamaan kesätyö- ja harjoittelumahdollisuuksia nuorille. Työnantaja tekee nuorelle suuren palveluksen, mutta hyötyy itsekin. Harjoittelujakson aikana työnantajalla on oiva tilaisuus tutustua nuoreen ja hänen työskentelytapaansa. Työnantaja voi aikanaan saada nuoresta osaavan työntekijän palvelukseensa. Tämä on tärkeä näkökohta, sillä lähivuosina uuden työvoiman rekrytointi tulee olemaan nykyistä paljon haasteellisempaa työikäisen väestön määrän huomattavan vähenemisen takia. Med utbildning förbereder vi oss för den kommande konjunkturuppgången Om det inte finns arbete, är det klokt att utbilda sig och skaffa sig mera kompetens. TE-byrån har satsat starkt på olika utbildningar, både sådana som förbättrar yrkesskickligheten och grundutbildningen. Med hjälp av dem försöker vi förbereda oss för den kommande konjunkturuppgången. Utöver de nationella resurserna finns det också andra medel. Vasa TE-byrå har fyra egna projekt som delvis finansieras av Europeiska socialfonden Duuni, Diili, Bothnia Integration och Bothnia Work. Dessa projekt har gjort det möjligt att ordna många nödvändiga utbildningar. Genom projekten har hundratals arbetssökande fått nya färdigheter för att klara sig i det föränderliga arbetslivet. TE-byrån sporrar företagen att utbilda sin personal. Till exempel i en permitteringssituation är utbildning ett utmärkt alternativ. Via TE-byrån kan företaget också få ekonomiskt stöd för utbildningsarrangemangen. Det ligger i allas intresse att ungdomarna kommer ut i arbetslivet Det behövs olika sätt för att lösa ungdomsarbetslösheten. Unga personer som blir arbetslösa befinner sig i mycket olika livssituationer. Gemensamt för många av dem är, att det tycks vara speciellt svårt att få den första arbetserfarenheten. P.g.a. recessionen har det t.o.m. blivit mycket svårt att få praktikplatser. Olika praktikperioder och sommarjobb t.o.m. korta är dock guld värda med tanke på ungdomarnas framtid. TE-byrån sporrar alla arbetsgivare både företag och den offentliga sektorn att erbjuda ungdomar sommarjobb och praktikplatser. Arbetsgivaren gör den unga personen en stor tjänst, samtidigt gagnar det arbetsgivaren själv. Under praktikperioder har arbetsgivaren goda möjligheter att bekanta sig med ungdomarna och deras sätt att arbeta. I sinom tid kan arbetsgivaren få en kunnig arbetstagare av praktikanten. Detta är en viktig synpunkt, eftersom rekrytering av ny arbetskraft under de närmaste åren kommer att vara ytterst utmanande p.g.a. en avsevärd minskning av befolkningen i arbetsför ålder. VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 19

20 Vaasa on selviytyjä taantumassa Vasa är en överlevare i recessionen Vaikka maailmantalouden taantuman syvin vaihe on väistymässä, niin elpyminen tulee olemaan hidasta ja talouskasvu pysyy heikkona pitkään. Työllisyyden heikkeneminen heijastuu kotitalouksien kulutukseen. Pohjanmaan ja Vaasan taloustilanne on tällä hetkellä muuta maata huomattavasti parempi, mutta työllisyystilanne tulee valitettavasti heikkenemään myös täällä, kertoo Vaasan kaupungin taloussuunnittelujohtaja Johan Lidsle. Fastän det djupaste skedet i den världsekonomiska recessionen håller på att ge med sig, kommer återhämtningen att vara långsam och den ekonomiska tillväxten att vara svag länge. En försämrad sysselsättning avspeglar sig på hushållens konsumtion. Österbottens och Vasas ekonomiska situation är för närvarande märkbart bättre än i landet i övrigt, men sysselsättningsläget kommer tyvärr att försämras även här, berättar Vasa stads ekonomiplaneringsdirektör Johan Lidsle. 20