kaupunkini Taide minun tuo iloa kadulle SIVU 14 Kätköt kertovat kaupungista SIVU 9 Kirjasto: lainaa vanhasta, palauta uuteen SIVU 18

Transkriptio

1 minun Seinäjoen kaupungin tiedotuslehti kaupunkini Taide tuo iloa kadulle SIVU 14 Kätköt kertovat kaupungista SIVU 9 Kirjasto: lainaa vanhasta, palauta uuteen SIVU 18

2 2 minun kaupunkini Seinäjoen kaupungin tiedotuslehti Sisältö 02 Pääkirjoitus KAUPUNGILLA NYT 03 Lukkari-hanke 04 Pikku-uutisia 08 Kaikille koti 16 Kaatopaikan hautajaiset 16 Tulisielut-kyläkarnevaalit TÄÄLTÄ KOTOISIN 06 Liisa Kuoppala ELÄMYSTEN KAUPUNKI 09 Kätköt keskuudessamme 12 Liikkukaa yhdessä! 14 Taidetta kaduille KAUPUNKIA RAKENNETAAN 17 Muutto Y-taloon 18 Lähikirjastot tuuraavat 20 Sepät töissä MINUN KAUPUNKINI 22 Malai Rahim 23 Kolumni Julkaisija Seinäjoen kaupunki PL 215, Seinäjoki Toimituskunta Paavo Eloniemi Jari Jaskari Leena Kråknäs Elina Viljakainen Erkki Välimäki Toimitus Anu Männikkö (päätoimittaja) Tytti Kettula Outi Myllymäki (I-print plus) Anne Kohtala (I-print plus) Jaakko Kuivamäki (I-print plus) Ulkoasu ja taitto I-print plus Painopaikka I-print { pääkirjoitus } Seinäjoki haluaa kehittyä asukkaidensa näköiseksi eläväksi kaupungiksi, jolla on kaikki elämisen ja yrittämisen perusteet kunnossa. Nostokurkien kaupunki Kaupunkia suunnitellaan pitkällä tähtäimellä tulevaisuutta varten. Nostokurkia näkyy lähes joka puolella ja rakentamisen tahti on kova. Hyvä niin, sillä meillä on matkaa kaupunkikuvallisesti vielä muihin kaupunkeihin nuoren ikämme takia. Pienillä ponnisteluilla kaupunkikeskustaa on saatu ihmisläheisemmäksi ja viihtyisämmäksi. Paikaksi, jossa on mukava asioida. Samalla tavalla elämysliikuntaamme on kehitetty meitä kaupunkilaisia varten ja kehitetään edelleen. Asumisympäristömme ja uudet alueet on pyritty suunnittelemaan juuri asukkaita varten. Viihtyisä ympäristö kun luo terveyttä ja jaksamista: sehän on meille vain hyväksi. Mutta on haasteitakin, esimerkiksi brändin rakentamisessa. Meillä on elävä ja tuottava maaseutu, ja olemme profiloituneet vahvasti kulttuurin ja luovan talouden kaupunkina. Nämä erinomaiset jutut täytyisi saada laajaan tietoisuuteen. Suuret tapahtumamme ja Aaltokeskus ovat jo vuosikymmeniä vahvistaneet imagoamme. Elävä kulttuuri antaa myös paljon vastapainoa kiireisen arjen keskellä. Jokaista suunnitelmaamme ja visiota ohjaa taloutemme. Sen rajoissa pyritään tasapuolisesti kehittämään kaupunkiamme kuntalaisia varten. Osa hankkeista elää taustalla ja konkretisoituu ajan saatossa. Joka tapauksessa jokaisessa suunnittelussa otetaan kaupunkilaisen hyvinvointi ja tarve lähtökohdaksi. Seinäjoki haluaa kehittyä asukkaidensa näköiseksi eläväksi kaupungiksi, jolla on kaikki elämisen ja yrittämisen perusteet kunnossa. Tämä on viihtyisä kaupunki asua, vaikka itse syntyperäisenä seinäjokelaisena niin sanonkin. On ollut mukava seurata Seinäjoen kehittymistä ja olla mukana suunnittelemassa sitä kaupunkilaistemme parhaaksi. Kimmo Heinonen kaupunkisuunnittelujaoston puheenjohtaja Minun kaupunkini

3 Kaupungilla nyt 3 Heli Rantamäki ja Sanna Koski muodostavat yhdessä nopean toiminnan joukon. LUKKARI-hanke On Suomessa ainutlaatuinen tapa puuttua luvattomiin poissaoloihin ja myöhästymisiin. Herätys huomista varten Kännykän toisesta päästä kuuluu v-sanoja. Ollaan kasvatustyön ytimessä: yläkoululaisen aamuherätys voi tarvita joskus ammattilaisen tukea. Toimii kaikissa Seinäjoen yläkouluissa. Nuorten Ystävät ry:n ja Seinäjoen kaupungin yhteistyössä toteuttama hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Suunnitteilla on laajempi koko Seinäjoen seutukuntaa koskeva vastaavanlainen hanke. Nuorten Ystävät ry on sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Seinäjoella välitetään nuorista, joiden epämääräiset poissaolot huitelevat sadassa tunnissa. Lukkari-hankkeen työntekijöillä, Heli Rantamäellä ja Sanna Koskella, on tehokkaita keinoja parantaa yläkouluikäisten elämänhallintaa. Toimintatapa etenee vaiheittain. Ensin keskustellaan. Jos se ei auta, niin jatketaan puhelimitse aamuherätyksillä. Jos tämäkään ei tuota toivottua tulosta, projektityöntekijä Sanna Koski käy noutamassa nuoren kotoa kouluun. Soittojakso ja noutojakso kestävät maksimissaan kumpikin kaksi viikkoa. Koko juttu on reippaan kuukauden pituinen. Olemme sellainen nopean toiminnan joukko, projektipäällikkö Heli Rantamäki kuvailee. Elleivät Lukkarin toimet pure, viimeisenä vaihtoehtona on palveluohjaus: pyritään löytämään nuorta parhaiten palveleva taho. Vanhemmat ovat ottaneet koulun kautta tulevan Lukkari-avun hyvin vastaan. Vuodesta 2010 toiminut tukimalli on auttanut viime vuoden loppuun mennessä 52 nuorta. Vain kolme perhettä on tähän mennessä kieltänyt avun. Oikeaan osoitteeseen Haasteellisten yläkouluikäisten parissa työtä tekevät löytävät nuoren uhmakkaan käytöksen alta toivoa paremmasta. Arjenhallinnan ja muiden ongelmien parissa ponnisteleva nuori kaipaa, että joku aikuinen olisi kiinnostunut hänen kuulumisistaan. Koulumatkojen keskusteluissa pieni hymynhäivä paljastaa, että apu on menossa oikeaan osoitteeseen. Monesti se jo tehoaa, kun nuori näkee meidät kasvokkain. Hän tajuaa, että olemme ihan tavallisia ihmisiä ja häntä auttamassa, Koski pohtii. Naiset kantavat huolta vanhemmuudesta. Liian usein nuori vie ja vanhempi vikisee. Auktoriteetti menetetään jo karkkihyllyllä. Kunpa vanhemmat uskaltaisivat pitää rajat ja olla niitä tylsiä aikuisia, Rantamäki toivoo. Hän muistuttaa, että nuoren elämään kuuluu aaltoilu. Vanhemman roolina on olla kallio, joka antaa nuoren vellomiselle turvallisen ja kestävän taustan. Tottakai pitää keskustella asioista. Mutta on oltava myös selvillä, kuka sanoo viimeisen sanan. Monesti sekin auttaa, kun keskustelee tilanteesta toisten murrosikäisten vanhempien kanssa. Sieltä saa tarvittavaa tukea ja vinkkejä haasteelliseen elämänvaiheeseen.

4 4 Kaupungilla nyt Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset muistuttavat kevätpuuhista Lakaise pölyävä piha Ilman laatu paranee kaupungissa huomattavasti, kun jokainen huolehtii omasta osuudestaan pihojen, jalkakäytävien ja pyöräteiden siivouksessa. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan pölyämistä on vähennettävä kastelulla ja jos haluaa tehdä työn koneellisesti, täytyy hankkia imulakaisukone. Esimerkiksi lehtipuhaltimen käyttö on kielletty. Vastuujako kaupungin ja yksityisten välillä on selkeä: joka vastaa hiekoituksesta, vastaa myös siivouksesta. Kaupunki siis huolehtii kaikista ajoradoista. Huomioi juhlapäivänä naapuri Ympäristönsuojelumääräysten mukaan äänentoistolaitteiden tilapäinen käyttö on sallittua ulkotiloissa, esimerkiksi omissa puutarhajuhlissa, kello Asuntoalueella pidettävistä tilaisuuksista tulee ilmoittaa lähimmälle naapurustolle. Levitä lanta kohteliaasti Lannan levitys on maaseutumaisen maiseman välttämätön paha. Se on tehtävä ympäristönsuojelumääräysten mukaan niin, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen: kohteliaalle etäisyydelle naapurin talon kulmalta ja joskus muulloin kuin ylioppilasjuhlapäivänä. Lisäksi lannan levityksessä, kuten kaikissa pohjavesialueilla tapahtuvissa toiminnoissa, on muistettava, että tarvitsemme puhdasta vettä eli pohjaveden pilaaminen, jopa sen mahdollisuus, on kielletty. { pikku-uutsia } KOMIA goes Espa Pikkuusen häjymmät pirot on Etelä-Pohjanmaan oma maakuntajuhla Senaatintorilla Torilla ja oheistapahtumissa on esillä monipuolinen kattaus eteläpohjalaisia taidonnäytteitä. Ohjelmalavat löytyvät Senaatintorilta ja Espalta, ja lisäksi eteläpohjalaista kulttuuria on esillä taidegallerioissa, elokuvateatterissa sekä useissa muissa kohteissa. Seinäjoki ja KOMIA esittäytyvät Pikkuuseen häjymmät pirot -tapahtumassa perjantaina 8. kesäkuuta. Espan lavalle kiipeävät kello alkaen Antti Kleemola duo sekä Johanna Juhola trio. Illan huipentaa Rytmikorjaamonkin keväällä villinnyt Jo Stance (Johanna Försti), joka on tunnettu vauhdikkaasta lavashowstaan ja groovesta musiikistaan. Seinäjokea ja seutua maailmankartalle vievät edellisten lisäksi ainakin Laura Jurkka ja Jani Toivola. Up with People Seinäjoelle Jo Stance. Kansainvälinen nuorisoryhmä Up with People vierailee Seinäjoella ja sen ympäristössä Noin satahenkinen ryhmä tekee viikon aikana vapaaehtoistyötä Etelä-Pohjanmaalla ja esittää tanssista ja musiikista koostuvaa show ta Seinäjoen Urheilutalolla 4. ja 5. toukokuuta kello 19. Ryhmän jäsenet ovat vuotiaita ja he tulevat 20 eri maasta. Show n lipunmyynnin tuotto lahjoitetaan Seinäjoen Nuorisoasema Steissille ja Eskoon erityiskoulutusyksikkö Kaarisillalle. Lipun voi ostaa esimerkiksi Seinäjoen Amarillosta tai Coffee Housesta. Up with People -nuoret yöpyvät paikallisissa isäntäperheissä. Jos olet kiinnostunut olemaan yksi isäntäperheestä, ota yhteyttä: uwp.seinajoki@gmail.com. Älä vie risuja metsään Kaikki kaupungin jäteasemat ottavat ilmaiseksi vastaan puutarhajätettä. Metsään ei saa viedä puutarhasta risuja, lehtiä tai edes kukkapenkin multaa. Näin estetään puutarhakasvien leviäminen lähimetsikköön ja säilytetään metsikkö luonnonmukaisena. Polta vain puuta Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske kuivaa ja käsittelemätöntä puujätettä, jota poltetaan asianmukaisessa tulisijassa. Asemakaava-alueen ulkopuolella saa polttaa vähäisiä määriä kuivia risuja, oksia, olkia ja käsittelemätöntä puutavaraa.

5 5 Aurinko on espanjaksi Sol Neljännen luokan vapaaehtoiseksi kieleksi oli tänä vuonna mahdollista valita uutena kielenä espanja. Kieli kiinnosti ja opiskelun aloittaa syksyllä etäopetuksena 12 oppilasta. Nyt aloittavat jatkavat espanjan opiskelua myös yläkoulussa. Yläkoulussa opetus on lähiopetusta ja toteutetaan Seinäjoen Yhteiskoulussa. Mikä torni bongaa eniten? Tornien taisto -lintutornitapahtuma kutsuu luonnon ystävät torneihin 5. toukokuuta. BirdLife Suomen vuosittain järjestämässä taistossa kilpaillaan siitä, mistä lintutornista havaitaan eniten lintulajeja kahdeksassa tunnissa kello Samalla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tornien taistoon voi osallistua kuka tahansa ja mikä tahansa torni. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 4. toukokuuta. Viime vuoden taistoon osallistui yli 320 tornia, muun muassa Hirvijärven ja Nurmon Kivijärvenmäen tornit. Myös yleisö on tervetullutta. Seinäjoen tontit siirtyvät kartalle Seinäjoen kaupunki uudistaa vapaiden tonttien verkkosivujaan. Kaikki myytävät ja vuokrattavat tontit siirtyvät vähitellen osoitteeseen otsikon Vapaat tontit alle. Sivusto on kiinteästi yhteydessä kaupungin maaomaisuussovellukseen ja internetin karttapalveluun. Tämän ansiosta tontteja voidaan tarkastella erilaisten kartta-aineistojen päällä. Tonteista kerrotaan sivustolla myös pinta-ala, rakennusoikeus, kauppahinta tai vuokrahinta ja kohteen osoite. Toistaiseksi tonttitarjonta löytyy myös vanhasta osoitteesta kaupungin verkkosivuilta. Tekstiviesti muistuttaa hammashoitoajasta Seinäjoen terveyskeskuksessa on otettu käyttöön hammashoitolaan varatun ajan tekstiviestimuistutus. Palvelun tavoitteena on vähentää peruuttamattomia vastaanotolta poisjääntejä. Tekstiviestimuistutusta ei tarvitse erikseen tilata, vaan se lähetetään automaattisesti vastaanottoaikaa edeltävänä päivänä. Jos aika on varattu maanantaille, muistutus lähetetään edellisenä perjantaina. Alaikäisen muistutus tulee huoltajan puhelimeen, mikäli huoltajan numero on tallennettu asiakkaan perustietoihin. Seinäjoen leirikesä 2012 Päiväleiri lapsille Musakesä. Musiikkileiri 1 6-luokkalaisille seinäjokelaisille lapsille Peräseinäjoella Toivolanrannan alakoululla. Leirin aikana kokeillaan eri soittimia, aiempi soittotaito ei ole tarpeen. Hinta: 70 Päiväleirit nuorille PREMISSI Medialeiri vuotiaille. Kesä. Aurinkoa. Ilakointia. Hubaisaa yhdessäoloa. Kuningasidea. Rekvisiittaa. Videokamerat, action ja ensi-ilta. Toteutetaan nuorisokeskuksessa ja kansalaisopistolla sekä keskustan lähiympäristössä. Hinta: Art All Around Taidehallilla ja Provinssirock-alueella. Löydä ja luo taidetta ympärillesi! Tutustutaan kaupunkimme taidekohteisiin ja toteutetaan yhteinen taideteos Provinssirockiin. Hinta: Kesäkota. Kotoilua, kädentaitoja, kotaruokaa, kivaa kesätekemistä, uintia ja saunomista Isosaaren leirikeskuksessa vuotiaille. Hinta: 20. Yön yli kestävät leirit Seiskeleiri. Pelailua, oleilua, uintia ja saunomista Kuorasjärvellä. Mukavaa yhdessäoloa muiden seiskaluokan aloittavien kanssa. Hinta: Äksön-leiri. K-13. Haluaisitko kokeilla korikiipeilyä tai vesirollerissa juoksua? Äksön-leirillä Kuorasjärvellä on luvassa toiminnallisia elämyksiä, saunomista ja uintia sekä mukavaa yhdessäoloa. Hinta: K-15-leiri Kuorasjärvellä. Vihdoinkin leiri lomalaisen aikataululla! Ohjelmassa mm. mukavaa tekemistä, uintia, saunomista ja tietenkin hyvää seuraa. Hinta: 20. Lasten- ja nuortenleirit järjestää Seinäjoen kaupungin nuorisotoimi yhteistyökumppaneineen. Kannattaa toimia pian, sillä joidenkin leirien ilmoittautumisaika päättyy jo huhti-toukokuun vaihteessa.

6 6 Täältä kotoisin Ajatus, se on päässä ITE-taiteilija Liisa Kuoppala hamstraa tavaraa ja tekee siitä taidetta. Ensin tulee idea, sitten alkaa tavarankeräys ja lopulta toteutus. Näin syntyvät seinäjokelaisen ITE-taiteilijan Liisa Kuoppalan teokset. Tavarankeräysvaihe herättää sopivasti ihmetystä kaupungilla. Kyllähän tuttavatkin minulle nauroivat, kun keräsin kirpputoreilta mustia korsetteja ja nahkahanskoja seinätaulua varten. Sanoivat, että nyt se Liisa on ryhtynyt pornotaiteiljaksi, hän hymyilee. Kuoppala saa aikaiseksi taideteoksen myös, jos hän saa käsiinsä 950 nuppineulaa, säkillisen vyönsolkia, pussillisen avaimia tai kasan pitsiliinoja. Eniten maata ovat kiertäneet Kuoppalan kännyköistä ja silmälaseista tehdyt pylväsmäiset kollaasit sekä Puupää, joka on tehty sähkövatkaimen vispilöistä. Nyt vireillä on työ, jota varten hän on jo hankkinut naulaa ja kaksi mallinuken vartaloa, jotka seläkkäin seisoen muodostavat kaksi sydäntä. Se valmistuu, kunhan saan ensin tekijän telineelle. Telineen pitää kestää naulojen painava lasti, taiteilija huomauttaa. Kypäräpäät Lasipalatsiin Kuoppala käsittelee materiaaleja aikansa kutakin -periaatteella. Kun tekee kauan samaa, tulee mitta täyteen eikä halua tehdä enää mitään lisää. Ei enää yhtäkään pyöräilykypärää minulle, kiitos. Ystävien lahjoittamista pyöräilykypäristä syntyivät teokset Ajatus-kokonaisuuteen, joka matkustaa kesäkuussa Helsingin Lasipalatsiin Etelä-Pohjanmaa Senaatintorilla -tapahtuman näyttelyyn. Yhteisnäyttelyssä ovat mukana myös harrastetaiteilijat Seija Haapoja, Tuija Palojärvi ja Markus Siirilä.

7 7 TEKSTI: Anne Kohtala KUVAT: Jaakko Kuivamäki Tänä keväänä kypäräpäät olivat esillä Seinäjoen taidehallissa. Ajatus koostuu viidestä teoksesta: pyöräilykypäristä, jotka taiteilija on liimannut täyteen erivärisiä pullonkorkkeja. Kypäristä neljä on asetettu metallisen harjanvarren päähän, yksi on puettu sinisilmäiselle vauvamallinukelle. Vauvalla on lisäksi yllään haarniskamainen, pullonkorkeista valmistettu paita. Mikähän tässä on ajatus? Ajatus, se on päässä, taiteilija virnistää. ITE-taide on nykykansantaidetta, joka perustuu taiteilijan omaperäiseen luovuuteen, kätevyyteen ja kekseliäisyyteen. Kaikki alkoi napeista Kuoppalasta tuli ITE-taiteilija, kun hän oli kokin työstä eläkkeelle jäätyään käynyt läpi kaikki mahdolliset maalaustekniikat kansalaisopiston kursseilla. Jotenkin en koskaan sielläkään halunnut tehdä asioita niin kuin muut. Vaikka toisaalta, juurihan viimeksi maalasin kurssilla niin perinteisen kukkataulun, että nauratti, hän sanoo. Kaikki alkoi napeista, joita Kuoppalan piti jostain syystä hankkia kilokaupalla ja alkaa ommella kasapäin kravatteihin, hanskoihin ja kaikkialle. Ensimmäinen näyttelytyö oli silmälasikollaasi, joka matkusti Porvoon taidetehtaaseen vuonna Sitten näyttelyihin ympäri Suomea lähti nappihanskoja ja kangaskollaaseja. Sillä minä varmaan olen pärjännyt, että kukaan ei ole nähnyt tällaisia töitä ennen, Kuoppala uskoo. Kotona hänestä tuntuu välillä ahtaalta tavaramäärän kanssa. Kangaskollaasit asuvat pukupusseissa lipaston alla ja teokset omilla paikoillaan ympäri huonetta. Toisaalta sitten, kun teokset ovat näyttelyssä, niitä tulee ikävä. Isäni oli kauppias, mutta minulla ei ole sellaisia avuja. Välillä kiinnyn töihin niin, että en halua luopua niistä ja sitten taas en osaa ottaa niistä hintaa, jos joku tykkää. Minun kaupunkini

8 8 Kaupungilla nyt Kuntoutuskoti Louhi ja Pohjan tukiasunnot sijaitsevat vain puolen kilometrin päässä ydinkeskustasta. Louhen 12-paikkainen yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista tukea mielenterveyskuntoutujille. Naapurissa sijaitsee kuusi rivitalokaksiota, joissa asuvat saavat tarvittaessa apua kuntoutuskodista. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ylläpitämän kuntoutuskodin vastaava ohjaaja Saija Uusimäki kertoo, että Louhessa jokainen tekee omien taitojensa ja voimiensa mukaan kotitöitä. Näin saadaan pidettyä tarvittavia taitoja yllä, sillä monelle kuntoutuskoti on tilapäinen pysäkki kohti omatoimisempaa asumista. Päivän työt jaetaan aamupalan jälkeen pidettävässä palaverissa. Samalla käydään läpi tulevaa ohjelmaa. Kuntoutuskodin asukkaat harrastavat monenlaista. Suosittuja ovat muun muassa kaupungin järjestämät ohjatut liikuntahetket, yhdistyksen oma kuntosali ja muu ohjattu päivätoiminta. Ulkoilemme joka päivä. Meillä järjestetään vuodenaikoihin liittyviä juhlia ja vierailuja eri kohteisiin. Lisäksi käymme kesällä mökkeilemässä, Uusimäki sanoo. Masennuksesta kansantauti E-P:n Sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen apulaisjohtaja Jaana Palmu on huomannut, että ihmisten ennakkoasenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat helpottaneet muun muassa masennuksen lisääntymisen myötä. Lehdissä on ollut niin paljon kirjoittelua sairaalapaikkojen alasajosta, että se on avannut monen silmiä. Yhä useampi ymmärtää, että jostain se koti on löydettävä jokaiselle, hän pohtii. Kaikille koti keskelle palveluja Kuntoutuskodit ja tukiasunnot ovat istahtaneet kivuttomasti Seinäjoen muun asutuksen keskelle. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Asiaa on auttanut Seinäjoella myös se, että kokemukset ovat olleet hyviä. Asumisyksiköt elävät omaa elämäänsä rinnakkain muun asutuksen kanssa. Palmu korostaa, että kuntoutuskoti on monelle välivaihe matkalla sairaalasta tukiasuntoon ja edelleen omaan asuntoon, ei pysyvä asuinpaikka. Hänestä on tärkeää, että kuntoutuja saa aina parhaan mahdollisen tuen ja voi näin rakentaa elämänsä askelmia kuntoon. Kun esimerkiksi nuori mielenterveyskuntoutuja tulee meille, pystymme näyttämään hänelle väylän, jota pitkin voi edetä opiskelemaan ja työelämään saakka. Mahdollisuuksia saada apua on, kun vain oma motivaatio on kohdallaan, hän toteaa. Palmu toivoo, että Seinäjoen alueelle kehitettäisiin lisää erikoistuneita yksiköitä. Tällä hetkellä kuntoutuskodeissa asuu hyvin eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä. Nuoren ja iäkkään kuntoutujan tarpeet ovat ihan erilaisia. Nuori ponnistelee päästäkseen elämässä eteenpäin, kun taas vanhus pitääkseen toimintakuntonsa nykyisellään. Olisi hienoa, jos pystyisimme tarjoamaan jokaiselle parhaan mahdollisen yhteisön. Raili Leikkola ja Saija Uusimäki kertovat, että Louhessa jokainen asukas tekee omien taitojensa ja voimiensa mukaan kotitöitä. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Asumispalveluiden, kuntoutuspalveluiden ja työllistymispalveluiden tuottaja ja kehittäjä. Alan koulutuksen ja tutkimuksen edistäjä. Tarjoaa Seinäjoen alueella tuettua asumista lähes 60 henkilölle. Kuntoutuskoteja, asumisvalmennusyksiköitä ja tukiasuntoja ympäri kaupunkia.

9 Elämysten kaupunki 9 Seinäjoella on noin 140 aktiivista geokätköä. Lajin harrastajat näkevät kaupunkimme toisenlaisin silmin kuin me jästit. Kätköt keskuudessamme TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Jaakko Kuivamäki Ylistarossa asuvien Seppästen Sessu-koira ilmoittaa, että kätköllä on vieraita. Kotipihassa piilevä purkki kutsuu koordinaateilla samanhenkistä väkeä visiitille: kätevä tapa tutustua muihin lajin harrastajiin. Jari Seppänen aloitti geokätköilyn kolme vuotta sitten. Samoihin aikoihin lajin harrastajamäärä räjähti kasvuun. Suomessa on noin ja maailmalla kaksi miljoonaa kätköilijänimimerkkiä. Seinäjoella meitä on aktiivinen pieni porukka ja jonkin verran satunnaisharrastajia. Geokätköily taipuu monenikäisen harrastukseksi. Seppästen perheen parivuotias Konsta-poika pääsee usein rattailla mukaan. Joskus taas isä ottaa mukaan vain tikkaat, köyttä ja muuta tarpeellista: silloin on tähtäimessä purkki, joka on piilossa korkeuksissa.

10 10 Elämysten kaupunki Kätköjä piilotetaan sellaisiin paikkoihin, jotka halutaan näyttää muille. Pelkistäen kysymys on maastoon piilotetuista purkeista, jotka sisältävät lokivihkon ja kätkötiedotteen. Nettiosoitteessa on geokätköistä kuvaukset, joissa on varsinaisten ohjeiden lisäksi taustatietoa kätköjen sijaintipaikoista tai lisävihjeitä helpottamaan etsintää. Koordinaatit voidaan ilmoittaa joko suoraan tai jonkin arvoituksen tai tehtävän ratkaisuna. Lisäksi tarvitaan kynä, taskulamppu, vihko ja GPS-paikannin. Aloittelijalle käy myös kännykän sisältämä GPS-systeemi. Seppäsen mukaan varustelu tapaa lisääntyä sitä mukaa, kun harrastusinto kasvaa. Tehokkaampi taskulamppu, leatherman, otsalamppu, GPS-teline, miniläppäri, kumivene, uv-lamppu, teleskooppitikkaat ja autokin varmaan pian ostetaan kätköilyn ehdolla, hän luettelee. Koko perheen juttu Seppäsille kätköily on koko perheen juttu, vaikka isäntä onkin intohimoisin kätköjen etsijä. Vaimo Minna Seppänen kehuu, että geokätköjä etsiessä näkee ihan eri tavalla ympäristöään. Ilman kätköilyä minun ei olisi tullut mentyä näin hienoihin paikkoihin. Joensuusta kotoisin oleva mies valottaa, että heille sukuloimismatka on muutakin kuin perille ajamista. Ylistarosta Joensuuhun on normaalia reittiä 430 kilometriä ja noin viiden tunnin ajomatka. Yhden pysähdyksen taktiikka ei toimi tässä lajissa. Meillä matka saattaa kestää

11 Esittelemme joka lehdessä harrasteporukan, jolle tekeminen on riemua. Vinkkaa meille sopivasta porukasta: 11 Jari Seppänen ei lähde kätköille kahta kättä heiluttaen. 24 tuntia ja mittariin tulee helposti kilometriä. Kynnys lähteä pois tutulta ajoreitiltä on matala. Pariskunta muistelee viime kesän Saksan matkaa, jolloin he poikkesivat Italiassa pizzalla ja parilla kätköllä. Helsingissä ollessaan he pyörähtivät Tallinnassa ja ajelivat maaseudulle kätköille. Seinäjoella hyvä kätköympäristö Seinäjoki saa aktiiviharrastajilta kehuja. Kaupungin alueelta löytyy helppoja ja vaikeita kätköjä. Maastollisesti haastavia piiloja on muun muassa siirtolohkareiden päällä. Geokätköilijöiden merkitsemä Seinäjoki tarjoaa mielenkiintoisen kuvakulman kauniisiin luontokohteisiin, historiallisia paikkoja ja jännittäviä kohteita keskustassa. Kantavana ajatuksena on, että kätköjä piilotetaan sellaisiin paikkoihin, jotka halutaan näyttää muille. Minä en esimerkiksi tiennyt, että Seinäjoella on observatorio, Jari Seppänen huomauttaa. Kätköilijät eivät ole salaseura, vaan kaikille avoin nettiyhteisö. Salaperäistä toiminta on sen takia, että kätköjä ei paljastettaisi sivullisille eli jästeille, jotka tietämättömyyttään saattavat tuhota kätkön. Jästejä pitää varoa, sillä he eivät tunne meidän harrastustamme. Hyvä aika harrastaa kaupungissa on viikonloppuna aamuyöstä puoli viidestä kahdeksaan. Silloin on vähän väkeä liikkeellä, Jari Seppänen sanoo. Pariskunta on joutunut myös hassuihin tilanteisiin. Eräänä yönä poliisit luulivat metsätielle kaartavaa autoa pakoon yrittäväksi rattijuopoksi. Seurasi takaa-ajo ja puhalluksessa täysi nolla. Olihan se vähän koominen tilanne, kun raskaana isolla vatsalla selittelin, että me ollaan geokätköilijöitä, Minna Seppänen muistelee. Seppäset ovat löytäneet yhteensä kätköä. Itse tehtyjä on 13. Vähän on lähtenyt käsistä tämä homma. Vaimolle suuret kiitokset, että hän on ymmärtänyt purkin kiiltoa silmissäni ja ollut aktiivisesti mukana harrastuksessa, mies sanoo. Kätköilijää ei estä edes myrsky. Jos ulkona sataa kaatamalla, voi istua sisällä ja ratkoa mysteerikätköjä. Jari Seppänen on harrastuksessaan oppinut muun muassa mayojen kalenterin, heksadesimaalijärjestelmän, alkuaineet, kontinkieltä, elintarvikevärejä Lapsuudesta tuttu aarteenetsintäleikki on saanut jalostuneen muodon aikuisten maailmassa. Verkko on tehnyt tästä kansainvälisen ja kaikkialle levinneen. Kätköilyn harrastajalla on käsissään maailman paras matkaopas. Kohteita on toista miljoonaa ja ne vievät paikkoihin, joihin normaalit matkaoppaat eivät vie, Jari Seppänen houkuttelee. Kätkötyyppejä tradi (peruskätkö): yleisin ja suosituin kätkötyyppi piilotettujen kätköjen määrällä mitattuna. Kätkön internet-sivulla annetut koordinaatit osoittavat suoraan kätkön sijainnin. Multi (multikätkö): löytäminen edellyttää käymistä useammassa paikassa etsimässä kätkön löytämiseen tarvittavia tietoja. Tyypillisesti aloituskoordinaateista löytyvät tiedot seuraavalle pisteelle esimerkiksi ikkunoita laskemalla. Paikalla voi olla myös purkki, johon seuraavan pisteen koordinaatit on piilotettu. Mysteeri (mysteerikätkö): mysteerin löytämiseksi on ratkaistava jokin pulma tai ongelma. Ratkaisuna saadaan selville varsinaisen kätkörasian koordinaatit. eventti (tapahtumakätkö eli miitti): tapaaminen, jossa keräännytään ennalta kerrottuna ajankohtana tiettyyn, usein kätkön otsikkokoordinaattien osoittamaan, paikkaan. Monesti tapahtumassa piilotetaan yksi muistokätkö. CITO (siivoustapahtuma): ohjelmaan kuuluu jonkin tietyn alueen puhdistaminen roskista. Megaeventti (suurtapahtuma): tapahtumaan osallistuu vähintään 500 kätköilijää. Suomessa järjestetään ensi elokuussa Turussa.

12 12 Elämysten kaupunki Liikkukaa yhdessä! Seinäjoen kaupungin vuoden 2012 olympiatiimiin valitut kertovat omat reseptinsä lasten ja nuorten liikuttamiseen. Rami Hietaniemi (paini) HETKI: MM-pronssi ja olympiapaikan lunastus. MUISTO: Piirinmestaruus kuulantyönnössä. RESEPTI: Liikkuvien vanhempien antama esimerkki on paras kannustin lapsille ja nuorille. Kivaa yhdessä! PAIKKA: Urheilutalo, sillä siellä on mukava harjoitella ja rentoutua treenin päälle uimahallissa. Marjo Yli-Kiikka (ammunta) HETKI: Niitä on monia, mutta nimeän nyt viime vuoden ilmakiväärin EM-mitaliammunnan. Se oli mahtavaa ammuntaa, sujui erittäin helposti, varmaa tekemistä ilman huolen häivää ja mikä parasta, se oli ihan omaa ansiotani. Olen siitä suorituksesta ylpeä. MUISTO: Lapsena kilpailin lähinnä koulujen välisissä kisoissa ja hiihtokilpailuissa. Menestystä ei juuri tullut, mutta hiihtoreitillä oli komia kaksihaarainen kuusi, jota piti pysähtyä oikein ihailemaan. Kilpaileminen veren maku suussa oli silloin ihan utopiaa. Harmi, ettei sitä puuta enää ole. RESEPTI: Lapset liikkuvat ihan luonnostaan ja haluavat tehdä samaa, mitä vanhemmatkin. Vanhempien liikkuminen on avainasia. Nuoret taas haluavat tehdä samaa kuin kaverit, ehkä ilman vanhempia. Oma ammunnan aloitukseni sai aluksi vastustusta kotona, onneksi äiti antoi periksi. Uskoisin, että äiti ei ole katunut. PAIKKA: Radat. Pururadat ja ampumaradat. Tommi Pulli (pikaluistelu) HETKI: Mika Poutalan 2x500 metrin luistelu Vancouverin olympialaisissa, kun hän oli ensimmäisen vedon jälkeen kärjessä hirmuisella ajalla. Kyllä jäivät unet vähiin matkojen välillä. Harmittaa vieläkin, kun ei tullut mitalia. MUISTO: Juniorien (11 16 v.) kansainväliset kilpailut Hollannin Heerenveenissä. Aina oli huippuporukka poikia, tyttöjä ja valmentajia matkassa. Perhemajoitus teki matkoista jännittäviä. Tosi kivaa oli ja taisi sieltä muutamana vuonna oikein menestystäkin tulla. RESEPTI: Ryhmässä liikkuminen on kivaa! Saa olla kavereiden kanssa ja tulee samalla vähän hiki. PAIKKA: Oma koti. Kiva täältä on aina reissuun lähteä, mutta mukavampaa on silti tulla kotiin.

13 TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Jaakko Kuivamäki 13 Pekka Koskela (pikaluistelu) HETKI: Maailmancupin 500 metrin kokonaiskilpailun hopean varmistuminen Berliinissä. MUISTO: Seinäjoen jääurheilukeskuksessa hopealuistinfinaalissa kilpaileminen, tunnelma pukukopissa. RESEPTI: Treeneistä tulee aina rentoutunut ja hyvä olotila, kavereiden kanssa liikkuminen on parasta ajanvietettä! PAIKKA: Koti, siellä on hyvä olla oma ittensä. HETKI: Urheiluhetki, jota et unohda? MUISTO: Mukavin muisto lapsuuden kilpakentiltä? RESEPTI: Millä kannustaisit lapsia ja nuoria liikkumaan? PAIKKA: Paras paikka Seinäjoella? Olli-Pekka Karjalainen (moukarinheitto) HETKI: Niitä on ihan mielettömän monta, miltei kaikki lapsuuden ja nuoruuden parhaat muistot ovat urheilukentiltä. Aikuisena parhaiten mieleen on jäänyt Helsingin MM-kisojen finaali 2005 ja Göteborgin EM-hopea MUISTO: Eri ikäluokkien SMkilpailureissut ovat erityisen hyvin muistissa. Taisi olla kavereiden kanssa sählääminen yhtä tärkeää kuin itse kilpailut. Elina Risku (pikaluistelu) HETKI: Nyt päällimmäisenä mielessäni on debyytti sprinttereiden MM-kilpailuissa, jossa tuli suuri pettymys, kun kaaduin ensimmäisellä matkalla. MUISTO: Mukavin muisto lapsuuden kentiltä on ehkä se, kun vuonna 2003 hopealuistinfinaalissa (15-vuotiaiden ja nuorempien SM-kilpailut) kaaduin 500 metrillä takasuoralla polvilleni ja silti voitin kilpailun. RESEPTI: Rohkeasti tutustumaan uusiin lajeihin ja sitä kautta uusiin ystäviin. PAIKKA: Paras paikka Seinäjoella on koti. Kotiin on aina ihana tulla leiri- ja kilpailureissujen jälkeen. RESEPTI: Urheilu on silloin onnistunut tehtävässään, kun lapsi tai nuori haluaa itse viettää kaiken vapaa-aikansa sen parissa. Sopivan rento ote, ettei ketään ala liikaa ahdistaa menestyspaineet. Toisaalta urheilu ei saa mennä pelkäksi leikkimiseksikään. Ainakaan minä en olisi jaksanut mukana pyöriä, jollei tasaisin väliajoin olisi saanut ottaa miehestä mittaa. PAIKKA: Ammatin puolesta urheilukentät, punttisalit ja hiihtopolut. Vapaa-ajalla ehkä lukion viereinen lasten leikki- ja liikennepuisto.

14 14 Elämysten kaupunki Ville Hautaluoma, Katri Kokkinen ja Piia Koski toivat taiteen Seinäjoen kaduille koko kesäksi. Katulamput iloa kaupu TEKSTI: Anne Kohtala KUVA: Jaakko Kuivamäki Seinäjoen sisääntuloväylien ja keskustan katulamput liputtavat tänä kesänä iloa ja hyvää oloa kaupunkilaisille. Kaupunki tilasi taidetta kolmelta nuorelta paikalliselta taiteilijalta: kuvataiteilija Katri Kokkiselta, kuvataiteilija Ville Hautaluomalta ja taidemaalari Piia Koskelta. Banderollikankaalle painetut teokset saapuvat kaupunkimaisemaan vappuaattona vietettäviin avajaisiin mennessä. Kokkinen teki kolmiulotteisen kollaasin, jonka hän valokuvasi: värikkäitä aaltoja kapalevystä, pilviä pumpulista ja uimariksi nukke. Ajatus vedestä lähti yksinkertaisesti Seinäjoesta ja kaupungin virallisen tunnuksen aaltoilevasta viivasta. Kiinnostuin ajatuksesta rakentaa kaksiulotteisilla elementeillä kolmiulotteista. Installaatioita ja lavasteita valokuvaava taiteilija haluaa, että lavastus on aina todellinen, vaikka jotkut asiat olisi helpompi tehdä kuvankäsittelyssä. Nytkään hän ei poistanut kuvasta edes pilviä roikottavia lankoja, vaan etsi oikeanväriset langat. Kokkinen saa inspiraatiota taiteeseensa miellyttävistä esineistä. Myös vahvat tunteet, kuten rakkaus ja viha, saavat ideat heräämään. Ideat syntyvät keräillen. Ihminen toimii avaimena Hautaluoma käytti teoksessaan mainosmaista kuvakieltä ja ylikorostavia värejä, jotta työ ei hukkuisi katumaisemaan. Hän on kesäisessä teoksessaan pienen ihmisen puolella.

15 15 liputtavat nkiin Haluan herättää ajatuksia ja tuntemuksia. Suurin ilo katsojalle tulee oivaltamisesta ja katsomisen haasteesta. Hautaluoma on tehnyt paljon muotokuvia ja seinämaalauksia. Hän maalaa mielellään abstrakteja, graffitimaisia maisemia ja käyttää teoksissaan usein ihmistä esittävänä elementtinä. Katsoja pystyy lähestymään abstraktia työtä helpommin, kun kuvassa on jotakin esittävää. Ihminen on loistava väline kuvata tunteita ja antaa avaimia teoksen tulkintaan. Lintu nauttii hetkestä Koski maalasi kaupungille linnun, joka nautiskelee kesän lämmöstä ja kerää itseensä auringon energiaa. Akryylimaalaus sai nimen Hetki. Maalaukseni viesti on hetkellisyys ja hetkestä nauttiminen. Kesällä ihmiset onneksi rentoutuvat ja osaavat pysähtyä hetkeksi ennen kuin lehahtavat taas liikkeelle. Koski ei suuremmin suunnittele eikä luonnostele töitään etukäteen, vaan antaa värien ja muotojen ohjata maalausta eteenpäin. Niin nytkin. Tässä maalauksessa minua kiehtoi linnun muoto, jonka halusin säilyttää. Ideat syntyvät keräillen. Kerään ympäristöstäni hetkiä, asioita, värejä, valoja ja muotoja, jotka säilön mieleeni. Nautin siitä, millaiseksi maalauspinta muuttuu pitkän työstämisen jälkeen, kun käyttää vaikkapa teräsharjaa tai muita välineitä pensseleiden sijaan. Tärkeämpää minulle on kuitenkin taiteesta saatava tunneelämys kuin teknisen osaamisen ihailu. KESÄ 12 SEINÄJOKI Ville Hautaluoma Tekee muotokuvia, seinämaalauksia ja tilateoksia. Valmistui Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataiteen puolelta keväällä 2004 ja on maalannut siitä asti työtilassaan Seinäjoella. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Seinäjoen keskussairaalan isot seinämaalaukset ja lukuisat muotokuvat esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Työskentelee myös Kannustalon Art Dirctorina. KESÄ 12 SEINÄJOKI Piia Koski Taidemaalari. Teokset kulkevat mielikuvituksen, abstraktin ja selkeän esittävyyden rajoilla. Pääroolissa ovat värit ja muodot. Valmistui Kankaanpään kuvataidekoulusta vuonna Pitänyt lasten kuvataidekerhoja Seinäjoella sekä toimii lasten ja nuorten Taidekoulu Oivan opettajana. Teoksia on ollut esillä ympäri Suomea, myös Seinäjoella muun muassa taidehallissa. KESÄ 12 SEINÄJOKI Katri Kokkinen Tekee lavastettua valokuvaa. Valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta keväällä 2010, jonka jälkeen muutti Seinäjoelle. Työskentelee Varikkogallerian tiloissa ja toimii Varikko ry:n puheenjohtajana. Viimeisin näyttely oli alkuvuodesta Seinäjoella Varikkogalleriassa Hanne Kontiolan kanssa. Seuraava yksityisnäyttely on tulevana kesänä Vantaalla Galleria Gjutarsissa. Katso mitä muuta kesä12 on!

16 16 Kaupungilla nyt Kaatopaikan hautajaiset loppusuoralla Viimeinen maakerros vielä ja Seinäjoen-Nurmon vanha kaatopaikka saa kasvaa osaksi luontoa. Tulisieluille omat kyläkarnevaalit TEKSTI: Anne Kohtala Kaatopaikan sulkeminen on monimutkainen, pitkä ja kallis projekti, mutta lopulta vuosien työ tuottaa tulosta ja luonnon kasvit saavat levittäytyä alueelle vapaasti. Seinäjoen-Nurmon kaatopaikka Kuortaneentien varressa suljettiin vuonna 2004, kun Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskus valmistui Ilmajoen Pojanluomalle. Tuolloin Nurmoon jäi pelkkä jäteasema, joka ottaa vastaan kotitalouksien jätteitä, mutta ei varastoi niitä. Maakerrosten ajaminen Seinäjoen-Nurmon kaatopaikan päälle aloitettiin kolmisen vuotta sitten Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöluvan tarkan ohjeistuksen mukaan. Nyt on meneillään päällimmäisen maakerroksen eli kasvukerroksen ajo, jonka on oltava valmiina vuoden loppuun mennessä. Sitten vain odotetaan, että luonto ottaa paikan haltuunsa. Lisäksi kaatopaikkakaasuja ja jätevesiä seurataan vähintään 30 vuotta, kertoo kaupungininsinööri Kari Havunen. Peiteltävä alue on noin 12 hehtaarin kokoinen. Kaatopaikan hautajaiset kustantavat kaikkiaan 1,6 miljoonaa euroa, josta Seinäjoen kaupunki maksaa 37 prosenttia ja Lakeuden Etappi Oy 63 prosenttia. Kaatopaikan kerrokset Ensin jätteen päälle ajettiin esipeittokerros. Sitten tehtiin sepelistä kaasunkeräyskerros, josta kaasut kerätään, johdetaan pintaan ja poltetaan soihduissa. Seuraavaksi valmistui tiivistyskerros vettä läpäisemättömästä kuitusavesta, joka estää sadevesien pääsyn kaatopaikkakerrokseen. Tiivistyskerroksen päälle kuivatuskerrokseen ajettiin puoli metriä kumirouhetta, joka toimii salaojakerroksena ja johtaa sadevedet pois. Ennen kasvukerrosta kuivatuskerroksen päälle levitettiin vielä suodatinkangas, jotta massat eivät sekoitu keskenään. Ylistaron Asemanseudulla on positiivinen kehitysvire yllä. Nyt puuhataan kesäkuulle kyläkarnevaaleja. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Tiina Ritari Ylistaron Asemanseudulla asuvat aktiiviset ihmiset esittelevät sunnuntaina 10. kesäkuuta, että maalla on todella mukavaa. Äänitorveksi on kutsuttu kylän oma poika, Voicelta tuttu Juha Västi, eli huumori on varmasti osana tätä kansanjuhlaa. Asemanseudun kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Harri Ritari luovuttaa juhlapaikaksi sukunsa hallussa vuodesta 1722 olleen tilan kotimuseon aarteineen. Tapahtumapäivänä on hyvä tilaisuus matkailla myös menneisyyteen. Hän vinkkaa, että kotimuseoon ovat vieraat tervetulleita muuhunkin aikaan kuin juhlapyhänä. Kyläkarnevaalien ohjelmasuunnittelu on hyvässä vauhdissa. Luvassa on muun muassa musiikkipitoista ohjelmaa, punamultamaalin keittoa, pärekorin valmistusta, taontanäytöksiä ja maatilan eläimiä. Tapahtumaväki pukeutuu teemaan sopivasti ja kahvilassa vanhan ajan tunnelmaa vahvistaa gramofoni. Yhdistyksen sihteeri Mervi Mäenpää lisää, että ohjelmaa on suunniteltu erityisesti lapsiperheille. Tapahtumassa on esimerkiksi työpajoja lapsille. Kylällä on nyt tekemisen meininki. Innostus on poikinut lisää toimintaa. Tulisieluja joka kylässä Tulisielut-kyläkarnevaalin taustavoimana toimii Hanna Hangasluoma, joka vetää Seinäjoen kylien kulttuuritoiminnan koordinoinnin kehittämishanketta. Tulisielut-nimeä kantavan hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuuripalveluiden tarjontaa Seinäjoen kylillä parantamalla yhteistyötä ja kehittämällä uusia toimintatapoja. Asemanseudun kyläkarnevaali on hankkeen loppuhuipennus, mutta paljon muutakin olemme saaneet aikaan. Esimerkiksi Taidehallin Muusa-taidepajojen jalkautuminen Muusa on the road -kiertueena kylille tulee jatkumaan myös hankkeen jälkeen. Tulisielut-hankkeen toiminta kohdistuu kaikkiin kylillä asuviin ihmisiin, mutta pääpaino on lasten, nuorten ja lapsiperheiden toiminnan lisäämisessä. Kehittämiskohteita ovat uusien kulttuuritapahtumien ja harrastusten järjestäminen kylillä, Järjestöfoorumi-toimintatavan juurruttaminen, Kerhokyyti-palvelun kehittäminen, kulttuurialan yritysten ja yhdistysten tukeminen ja yhteistyö oppilaitosten kanssa. Käytännössä työni on ollut paljon eri tapahtumien markkinoinnin tukemista ja uusien ideoiden esittämistä. Kylien elävä kulttuuri lepää tulisieluisten toimijoiden ja vahvan yhteistyön varassa. Pyrin kannustamaan ja tukemaan näitä yhdistysaktiiveja ja kulttuurinharrastajia sekä löytämään heitä lisää. Tulisielujen aktivoitumishanke kestää vuoden loppuun saakka. Hanketta hallinnoi Seinäjoen kulttuuritoimi ja rahoituksesta vastaa Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri.

17 Kaupunkia rakennetaan 17 ISO muutto Y-taloon Taloon tulee yhteensä 18 eri toimintayksikköä, yli työhuonetta, noin 460 työntekijää ja arviolta asiakasta päivittäin. TEKSTI: Outi Myllymäki Y-talon koordinaattori Marketta Mäenpää kertoo, että rakentaminen on sujunut hyvin ja aikataulussa. Y-talo valmistuu heinäkuun loppuun mennessä. Elokuun aikana tilat varustetaan toimintakuntoon. Muutto alkaa 12. syyskuuta. Yksiköt muuttavat neljässä eri muuttoryhmässä. Alle kuukaudessa eli 9. lokakuuta on koko terveyskeskuksen toiminta siirtynyt Y-taloon. Muuton eri vaiheista ja palvelujen muutoksista tiedotetaan terveyskeskuksen nettisivuilla ja paikallislehdissä. Elo-syyskuussa jaetaan lisäksi tiedote joka kotiin Seinäjoen kaupungin ja Isonkyrön kunnan alueilla. Tiedotusta tehdään myös yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Tilaa positiiviselle kehitykselle Mäenpää korostaa, että Y-talo on iso satsaus kaupungilta terveydenhuoltoon. Se on positiivinen mahdollisuus koko Seinäjoen alueen väestölle. Seinäjoen terveyskeskuksessa on jo pitkään painittu tilaongelmien kanssa. Uusi rakennus antaa aivan toisenlaiset mahdollisuudet kehittää toimintaa. Se tarjoaa nykyaikaiset toimivat tilat ja hyvät tutkimusmahdollisuudet ennen kaikkea potilaille, mutta tietysti myös henkilöstölle. Olemmekin ottamassa käyttöön erilaisia sähköisiä palveluja, kuten sähköisen ilmoittautumisen, päivystyksen jonotuspalvelun, ajanvarauksen ja omahoidon sekä tekstiviestimuistutukset, hän jatkaa. Kroonista sairautta sairastaville on luotu hoitaja-lääkäri-työparimalli, joka helpottaa ja parantaa pitkäaikaissairaiden asiointia ja sairauksien hoitoa terveyskeskuksessa. Tämä malli saadaan kokonaisuudessaan käyttöön, kun uusi talo valmistuu. Y-taloa on suunniteltu ja rakennettu huomioiden ympärillä vaikuttavat muutokset. Esimerkiksi väestömäärä on kasvanut suunnittelun ja rakentamisen aikana yli asukkaalla, lisäksi lääketiede- ja hoitomuodot ovat kehittyneet ja muuttuneet. Kunnille on tullut lisää erilaisia velvoitteita, kun työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on muuttunut. Kaikki nämä muutokset yhdessä ja erikseen ovat tuoneet haasteita. Suunnitelmia on pitänyt koko ajan päivittää, tarkentaa ja jalostaa. On tärkeää, että valmis rakennus vastaa tämän päivän vaatimuksia ja pystyy palvelemaan meitä vielä vuosikymmeniä eteenpäin, Mäenpää linjaa. Y-TALO Y-taloon tulee tiloja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille, Seinäjoen terveyskeskukselle ja Seinäjoen ammattikorkeakoululle. Muodostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen päivystyskeskuksen, joka tarjoaa sairaanhoitopiirin väestölle korkeatasoisen kiireellisen ensiapupalvelun. Rakennuttajana toimii Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo, joka on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin omistama yhtiö. MUUTTO ETENEE: päivystys, akuuttiosasto ja röntgen terveyskeskuksen vastaanotot ja laboratorio kuntoutusosasto fysioterapia ja apuvälinepalvelut, hallinto ja arkisto

18 18 Kaupungilla Kaupunkia rakennetaan nyt Lainaa vaikka pumppu Seinäjoen pääkirjasto sulkee ovensa kesäksi, mutta Nurmo ja muut lähikirjastot palvelevat. TEKSTI: Anne Kohtala KUVA: Jaakko Kuivamäki Nurmon kirjastoa on kehuttu erityisen viihtyisäksi. Punatiilinen ulkokuori ei vielä todista väitettä oikeaksi, mutta joka astuu jalallaan sisään, voi sen tuntea. Aulassa on väljää, sohvat kutsuvat istumaan ja sopiva nurkkaus löytyy sitä etsivälle piilosta tai näkösältä. Tähän kirjastoon kirjojen ystävä uskaltaa tehdä retken polkupyörällä kauempaakin. Jos kumi tyhjenee, lainaamosta löytyy pumppu. Apu on tosiaan lähellä siihen vaivaan. Meillä on myös kahviautomaatti, Wii-peli ja mahdollisuus lainata ompelukonetta, jos ottaa omat langat ja kankaat mukaan, listaa kirjaston erikoispalveluja vs. kirjastonjohtaja Johanna Pitkäranta. Kun pääkirjasto menee kiinni, Nurmon kirjasto valmistautuu vilkkaaseen kesään. Kaukolainapalvelu ja liikuntarajoitteisten kotikirjastopalvelu siirtyvät muuton ajaksi meille, joten niiden mukana tulee ainakin kaksi uutta työntekijää. Jos tarve vaatii, hankimme lisää väkeä myös muuhun asiakaspalveluun, suunnittelee Pitkäranta. Nurmoon siirtyy pääkirjastosta myös yksi mikrokorttien- ja filmien lukulaite sukututkijoita varten sekä joitain dvdelokuvia. Vaan entä kirjat, miten ne riittävät? Väkisinkin tämä tulee näkymään aukkoina hyllyissä. Uutuuksien puolesta ei tarvitse olla huolissaan. Ne saapuvat lähikirjastoihin normaaliin tapaan ja lähtevät myös pääkirjastosta varaajille, Pitkäranta mainitsee. Sopiva olohuone Sijaintinsa puolesta Nurmon kirjasto on koululaisten olohuone iltapäivisin ja välituntisin. On tänne mukava tulla tekemään läksyt, lukemaan aikakauslehdet ja muutenkin, tuumii ensi vuoden abi Susanna Kuoppala lukiosta tien toiselta puolelta. Tähän asti kaikki tarpeellinen on löytynyt täältä, jatkaa luokkakaveri Miia Herrala. Lukiolaiset pakertavat tänään matematiikan tehtävien parissa ja harmittelevat vähän, kun koulussa on niin paljon luet tavaa, että vapaaehtoinen lukeminen jää vähiin. Viimeksi nuorten naisten yöpöydällä oli englanninkielisiä romaaneja, kun edessä olivat englannin kirjoitukset. Luen yleensä aika kevyttä kirjallisuutta, mutta suosikkikirjani on Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa. Se on sodan kuvaus kahdesta afganistanilaisnaisesta, koskettava tarina, Herrala kehuu. Kuoppalan suosikkikirja on tarina nuoresta rakkaudesta ja isään tutustumisesta: Nicholas Sparksin The Last Song, jonka hän luki ollessaan vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Nurmon kirjasto on koululaisen olohuone.

19 19 Pääkirjaston muutto alkaa Johanna Pitkäranta valmistautuu Nurmossa vilkkaaseen kesään. Ensi vuoden abit Susanna Kuoppala ja Miia Herrala käyvät Nurmon kirjastossa joka viikko. Tällä kertaa työn alla on pitkää matematiikkaa. Seinäjoen pääkirjasto sulkee ovensa muuton ajaksi 7. toukokuuta ja avaa uudessa kirjastotalossa 20. elokuuta. Muuton aikana pääkirjaston aineistot eivät ole lainattavissa eivätkä varattavissa. Ennen muuttoa lainattujen aineistojen eräpäivä on vasta muuton jälkeen, eli nyt kannattaa ahnehtia luettavaa kotiin, kannustaa kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä. Pahasti ei käy toki hänellekään, joka ei huomaa ajoissa ennustaa lukuhalujaan neljän kuukauden päähän: kaupungin neljä lähikirjastoa palvelee tauotta läpi kesän. Lisäksi ovat kaksi kirjastoautoa, kyläkirjastot, lainausasemat ja Kampuskirjasto. Neljän kuukauden muuttoaika on Heikkilän mukaan tämän kokoisen kirjaston muutolle normaali aika, kun kuukausi siitä on varattava laskennallisesti kesälomille. Hyvää kannattaa odottaa. Meillä on kappaleen aineisto siirrettävänä ja järjestettävänä. Elokuussa on sitten monta asiaa paremmin: kahvila, digitointiasema VHS- ja muille kaseteille, sali flyygelin kera, tietokoneluokka, näyttelytiloja ja kaikin puolin hienot tilat. Myös lukuisia tapahtumia on jo suunnitteilla, kirjastotoimenjohtaja maalailee. Muuton aikana Lähikirjastot Nurmossa (Nurmontie 20), Hyllykalliolla (Opintie 1), Ylistarossa (Matinpalontie 1) ja Peräseinäjoella (Keikulinkuja 2) palvelevat normaalisti, samoin lainausasemat ja kyläkirjastot. Varatut, lähikirjastoista tulevat aineistot voi noutaa Lehtituvasta, joka on auki normaalisti 12. elokuuta asti. Kirjastoauto Sepe palvelee kesäaikataulun mukaan 23. heinäkuuta saakka ja Ykä-auto 2. heinäkuuta saakka. Kirjastoautolla on ylimääräinen pysäkki Koulukadulla, pääkirjaston takana Pysäkkiaika on klo joka päivä maanantaista torstaihin. Pekka Uutaniemi tuntee Nurmon kirjaston politiikkaja elämäkertahyllyt. Kaukopalvelu hoidetaan Nurmon kirjastossa.

20 20 Kaupunkia rakennetaan Ahjo kuumaksi vielä kerran Kaupungin seppä Tapio Raumanni takoi kättensä jäljen Seinäjoelle 44 työvuoden aikana. Nyt hänen työtään jatkaa kaksi nuorempaa seppää. TEKSTI: Anne Kohtala KUVA: Jaakko Kuivamäki Seinäjoen kaupungin seppä Tapio Raumanni lämmitti ah jon kaupungin korjauspajalla Kapernaumissa vielä kerran ja takoi oman rautakankensa teräväksi eläkepäiviä varten. Hän aloitti työnsä kaupungin pienessä, mustassa pajassa Itikanmäellä 44 vuotta sitten. Silloin tehtiin kivimurskaamon työntekijöille lekoja, kankia ja hakkuja. Vuosikymmenien aikana seppä on takonut ja hitsannut kuntoon lukemattomia kaupungin työkoneita, tehnyt valaisinpylväitä, tonttipaaluja, kuorma-autojen siirtolavoja ja metalliovia, korjannut jalkapallomaaleja ja rakentanut kaukaloita. Hänen kättensä jälki näkyy Kyrkösjärven voimalaitoksen syvyyksissä ja Joupiskan hyppyrimäen korkeuksissa. Sepän toimenkuvaan kuuluu kaupungissa kaikki, mikä on tehty metallista: kattilan kansista koristeaitoihin ja hissien runkoihin. Olemme täällä kaupungin kaikkien laitosten palveluksessa. Valtava määrä käsityötaitoa on nyt lähtemässä eläkkeelle, kuvaa nuorempi seppä Teemu Alanko. Korjauspajasta taidepajaksi Toisinaan Raumannin paja on muuttunut taidepajaksi. Hän itse arvostaa eniten takomiaan koristeaitoja: sydämenkuvia ja kierteitä, joita on useita satoja metrejä, ellei kilometrejä eri puolilla kaupunkia: Keskuspuiston ympärillä, Framin rannassa ja kampusalueella. Myös Törnävän sairaalan vanha, koristeellinen rauta-aita on tullut mestarille tutuksi. Sitä on entisöity useampaankin otteeseen. Jokunen vuosi sitten joku oli varastanut aidasta palan, joten piti tehdä uutta elementtiä tilalle. Taidepajaksi sepänpaja muuttui myös silloin, kun Raumanni teki hotelliravintola Alman edustalle talvisotapatsaan rautatiekiskon palasista. Ja silloin, kun hän valmisti Tangopihalle Kirkkokadun varteen köynnöskehikon Hiljaa yössä -nuotteineen. Raumannin viimeisin taidetyö, köynnöskasvien kehikoksi tarkoitettu Blossom, odottaa vielä pystyttämistään kaupungin varastossa. Blossom on kolme metriä korkea, neliöteräksestä taivutettu sienen muotoinen kukka, joka on tarkoitus pystyttää Framin edustalle. Se on eteläkorealaisen Yosun Kimin suunnittelema teos, joka voitti SeinäJoki Jokaiselle -ympäristötaidekilpailun vuonna Teräskukkasen valmistaminen vei kokeneelta sepältä kuukauden päivät. Lisäksi kukan ympärille valmistui viisi pienempää kukkaa istuimiksi. Siinä sai laittaa aika paljon rautaa mutkalle ja tehdä sapluunoita: jokaista teräslenkkiä varten omansa, Raumanni kuvaa. Ei valmiita piirustuksia Seuraava aitaprojekti on vireillä Törnävän ankkalammella. Raumanni jättää työt Teemu Alangolle ja juuri aloittaneelle Harri Viitaniemelle hyvillä mielin, vaikka ahjoa ei ole kuumennettu heidän opinnoissaan ammattikoulussa. Ei tässä hätää ole. Näkeehän sen jo näiden miesten ilmeestä. He eivät jätä yrittämättä ja oppivat. Juuri niputtivat kasaan latukoneen, joka oli aivan kappaleina. Alanko on ehtinyt imeä oppia Raumannin olan takaa nyt pari vuotta. Nuorista sepistä molemmat ovat hankkineet työkokemuksensa tähän asti teollisuuden puolelta, jossa tehdään isoja asioita valmiiden piirustusten mukaan. Tästä työstä tekee mielenkiintoisen juuri se, että valmiita piirustuksia ei ole, vaan kaikki tehdään itse: suunnittelu, materiaalien hankinta ja toteutus, Alanko tuumii. Raumanni on aloittanut eläkkeelle siirtymisen polttopuusavotalla. Kotona hänellä on kyllä alasin ja ahjokin. Myös kutsu perinteisiin seppien SM-kilpailuihin Petäjävedelle lienee voimassa. Jos muutaman rivan ja hiilihangon tekisi ja itselle portin, mestari suunnittelee.