PIENTEN PIHATOIDEN ILMANVAIHD ON ERITYISVAATIMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENTEN PIHATOIDEN ILMANVAIHD ON ERITYISVAATIMUKSET"

Transkriptio

1 PPA VIHTI VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS NRO 51 P. KAPUINEN - J. KARHUNEN PIENTEN PIHATOIDEN ILMANVAIHD ON ERITYISVAATIMUKSET SPECIAL REQUIREMENTS FOR THE 'VENTILATION IN SMALL FREE STALLS VIHTI 1988 ISSN

2 VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS NRO 51 P. KAPUINEN - J. KARHUNEN PIENTEN PIHATOIDEN ILMANVAIHD ON ERITYIS VAATIMUKSET SPECIAL REQUIREMENTS FOR THE VENTILATION IN SMALL FREE STALLS VIHTI 1988

3 Julkaisija KUVAILULEHTI VAKOLA Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) KAPUINEN, Petri & KARHUNEN, Jorma Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Tutkimusselostus Toimeksiantaja Maatilatalouden kehittämisrahasto Toimielimen asettamispvm Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Pienten pihatoiden ilmanvaihdon erityisvaatimukset Julkaisun osat Tiivistelmä Yleisimmät pdhatoiden kostumiseen johtaneet virheet ovat: merkittävä ala pihaton sisäpiiristä liian huonosti lämm5neristetty (41 % tapauksista), painekyllästämättömän puun ja muiden kosteutta kestämättdmien materiaalien käyttö sisäverhouksessa (6 %), ilmanvaihtolaitteiden karkeat käyttövirheet (24 %), pihaton lämrnöntuotannon pienuus pakkaskaudella (12 %), poikkeuksellisen suuri kosteudentuotanto (29 %), tuloilman kuikeutuminen poistoaukkoon (18 %) ja rakennuksen liiallinen keko miehitykseen nähden (35 %). Normaalisti eristetyillä rakenteilla eläinter 1~ntuotannon ja sisäpinnan pintaalan suhteen tulisi olla vähintään 40 Wym. Kosteudentuotannon nousu lämpötilan noustessa johtuu pääasiassa kosteudentuotannon lisääntymisestä kosteilta pinnoilta. Liiallista kosteutta tulisi ensisijaisesti rajoittaa itse kosteudentuotantoa rajoittamalla. Rehujen sulatusta pdhatossa tulee ehdottomasti välttää. Rbsteuden ja 1änim5ntuotannon suhde ei saisi ylittää arvoa 700 g/kwh. Lypsyasema tulisi,erottaa omaksi tilakseen ja varustaa omalla ilmanvaihdolla. Mikäli lämpötilan laskeminen tai kosteudentuotannon rajoittaminen ei onnistu tai ole enää mahdollista on hankittava lisälämpöä. Lämmönvaihtimen hankkindnen kannattaa, mikäli lisälämmöntarvetta esiintyy jo pienillä pakkasilla (noin -10 C). Pihaton sisäkadmuden tulisi olla vähintään 2.,,8 m. Rakennuksen keskimääräinen lämmönläpäisy ei sa,isi ylittää arvoa 0,45 W/miK. Yläpdhjassa ei voida hyväksyä arvoja yli 0,35W/11i-1C. Kosteiden pintojen ala saa olla korkeintaan 15 % sisäpiirin pinta-alasta. Ikkunoiden ja ovien ala ei.aisi ylittää 5 % sisäpiirin pinta-alasta. Ovien eristämiseen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Lattiat tulisi eristää koko alaltaan. Lämitettävätlattiattulisi eristää merkittävästi nykyistä, 10 cm polystyreeniä, paremmin. Vasikoille voidaan tehdä erillinen juottamo, jos sen ilmanvaihto ja lämmitys voidaan järjestää riittävän hyvin. Avainsanat (aslasanat) Syy pihaton kosteuteen, ilmanvaihtolaitteet, pihaton rakenteille asetettavat vaatimukset, vasikoiden sijoittaminen, rehun sulatus, lypsyasemat, lisälämmön tarve pihatoissa Muut tiedot Saatavissa Valtion maatalousteknologian laitokselta (VAKOLA), puh. (913) Sarjan nimi ja numero Vakolan tutkimusselostus N:o 51 Kokonaissivumäärä Jakaja Kieli suomi ISSN Hinta 15 mk Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus Komitealomake 9

4 ALKULAUSE Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten yhteydessä on todettu, että erityisesti pienissä pihatoissa ilmanvaihdon suhteen on ongelmia. Suuri ilman suhteellinen kosteus ja vasikoiden sijoittaminen pihatossa katsottiin olevan tärkeä tutkimuksen kohde, jotta tulevissa pihattoratkaisuissa voitaisiin jo suunnittelun yhteydessä tehdä parempia tilankäyttö- ja ilamstointiratkaisuja. Maatilahallitus myönsi tämän tutkimuksen tekemiseen vuonna mk maatilatalouden kehittämisrahastosta. Tutkimuksessa selvitettiin pihatoissa kehittyvän vesihöyryn määrä ja sen vaikutus ilmanvaihdon mitoitukseen ja tekniseen järjestelyyn ottaen huomioon eläinten epäsymmetrinen sijainti rakennuksessa. Tutkimus suoritettiin tekemällä mittauksia 17 pihatoissa ja vertaamalla saatuja tuloksia aikaisempiin parsinavetoista tehtyihin ilmanvaihto normeihin. Tutkimuksen alussa on kirjallisuusselvitys ja tutkimuspihatoiden rakennus-, lannanpoistoja ilmanvaihtoratkaisujen esittely. Tutkimuksen valvojakunnan puheenjohtajana oli professori Aarne Pehkonen Helsingin yliopiston maatalousteknologian laitokselta ja jäseninä professori Osmo Kara Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitokselta sekä rakennusmestari Tuija Alakomi Maatilahallituksesta. Tutkimuksen johtajana oli tarkastaja, DI Jorma Karhunen. Päätutkijana oli agr., MMK Petri Kapuinen. Suurta apua tutkimuksen kannalta oli myös Dr.sc.agr. Winfried Schäferin tekemästä laskentaohjelmasta. Valtion maatalousteknologian laitos kiittää Maatilahallitusta, tutkimuksen valvojakuntaa ja kaikkia muita tutkimuksen onnistumista edesauttaneita, erityisesti tutkimukseen osallistuneita tiloja. Vihdissä 14. lokakuuta 1988 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS

5 SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI ALKULAUSE i SISÄLLYSLUETTELO ii JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Mittauskohteet Navetan ilmastoinnin periaatteet Lämpötasapaino Lämpötila ja suhteellinen kosteus Ilmavirran suuruus pihatoissa Ilmanvaihtojärjestelmät Eläimistä ja kosteilta pinnoilta syntyvä. vesihöyry Kosteuden aiheuttamat ongelmat pihatoissa Kosteuden aiheuttamat haitat Kosteusvaurioiden syntymisen mekanismi Pihaton kuivanapitäminen taloudelliselta kannalta tarkasteltuna Pihaton rakenteiden lämmöneristykselle asetettavat vaatimukset 25 MENETELMÄT Tietojen keruu Lämpötilan mittaukset Kosteuden mittaus Ilmavirran mittaus Kaasupitoisuuden mittaus Jatkuvan mittauksen ongelmia 30

6 iii 2.7. Tietojen käsittely Käsitteet Lämpöteho Ikkunoiden ja ovien ala Sisäkorkeus Rakennuksen lämmönläpäisy ja eläinten tuottama lämpö Rakennuksen painotettu k-arvo Kosteiden pintojen alan osuus Eläinten tuottama kosteus Kokonaiskosteuden tuotanto Kokonaiskosteuden tuotanto ja eläinten tuottama lämpö Säilörehun käyttö Lisälämmöntarve Mittaukset Kertamittaukset Jatkuvat mittaukset K-arvon määritys pihatossa Jatkuva mittaus pihatossa Jatkuva mittaus pihatossa Jatkuva mittaus pihatossa TULOKSET Ikkunoiden ja ovien, seinien ja katon ja kosteiden pintojen alojen osuudet pihatoissa Pihatoiden sisäkorkeus Säilörehun käyttö tutkimuspihatoissa Rakenteiden lämmönläpäisy mitatuissa pihatoissa 49

7 iv 3.5. Haitallisten kaasujen pitoisuudet tutkimuspihatoissa Kosteudentuotanto mittauksen kohteina olleissa pihatoissa Ilmanvaihtolaitteiden sijoittelu ja toiminta, lämmöntuotannon jakaantuminen sekä vasikoiden sijoitus Lisälämmöntarve tutkimuspihatoissa 74 TULOSTEN TARKASTELU Yleiset syyt pihatoiden kosteuteen Ilmanvaihtolaitteet Rakennukselle asetettavat vaatimukset Vasikoiden sijoittaminen Rehujen sulatus Lypsyasemien rakenteet, ilmanvaihto ja lämmitys 85 TIIVISTELMÄ 87 SAMMANFATTNING 89 CONCLUSIONS 91 LÄHDELUETTELO 93 LIITTEET

8 1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko pihattonavetoissa kosteudentuotanto suurempi kuin vastaavissa parsinavetoissa ja tehdä tarvittavat korjaukset normeihin. Eräissä aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että jotkut pihatot ovat olleet varsin kosteita. Toisaalta pihatoiden koko nautayksikköä kohti ei ole ollut merkittävästi suurempi kuin parsinavetoiden, joten liikakosteuden syynä ei ole ollut pihatoiden suurempi koko parsinavetoihin nähden. Sarinin /1/ mukaan makuuparsipihatoissa lattiapinta-ala on ollut keskimäärin 10,5 m2/ny vaihtelualueen ollessa 7,7-14,3 m2/ny. Vastaavasti vapaaparsipihatoissa lattiapinta-ala on ollut keskimäärin hieman suurempi eli 11,3 m2/ny vaihtelualueen ollessa 9,3-14,6 m2/ny. Pihatoiden lattia-alat olivat keskimäärin 10,2 m2 nautayksikköä kohti vaihteluvälin ollessa 5,6-14 m2 /2/. Vakolan parsinavettatutkimuksen mukaan lattia-alat olivat parsinavetoissa keskimäärin 9,4 m2/ny vaihtelualueen ollessa 6,5-21 m2/ny /2/. Pihatoiden tilavuus nautayksikköä kohden oli Karhusen /3/ mukaan keskimäärin 32,4 m3 vaihteluvälin ollessa m3 /2/. Vastaavasti parsinavetoissa tilavuudet nautayksikköä kohden olivat keskimäärin 25,2 m3 vaihteluvälin ollessa m3. Pihatot olivat näin ollen keskimäärin hieman suurempia nautayksikköä kohti kuin parsinavetat, mutta parsinav,-:oissa oli sekä suurin että pienin lattia-ala nautayksikköä kohti. Karhusen ym. /3/ mukaan pihatoiden keskimääräinen kosteus 20 C pakkasella oli ilmanvaihtoa automaattisesti ohjattaessa 87 %, kun se vastaavasti oli parsinavettatutkimuksen /2/ mukaan parsinavetoissa ainoastaan 78 %. Siten pihatoiden suurempaan kosteuteen on syynä suurempi kosteiden pintojen ala. Tutkimuksen yhteydessä selvitetään kosteiden pintojen ja rehunsulatuksen vaikutus ilmanvaihdon ja lisälämmön tarpeeseen tutkimustiloilla. Tavoitteena on saatujen tulosten pohjalta tarkistaa rakentamisnormeja pihatoiden ilmanvaihdon osalta ja

9 2 antaa ohjeita ilmanvaidon- ja lisälämmöntarpeeseen vaikuttavien tilaohjelmien laatimiseen. Koska karjarakennuksen kosteuteen vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen lämmöneristyskyky, eräästä Maatilahallituksen koerakentamiskohteesta selvitettiin vastaako käytännön rakenteet niiden teoreettista eristyskykyä Mittauskohteet Mittauskohteiksi valittiin yhteensä 17 pihattoa eri puolilta Suomea. Mahdollisia kohteita tiedusteltiin Maatalouskeskuksilta ja -piieiltä. Tässä yhteydessä havaittiin, että suurin osa uusista pihatoista sijaitsi Ylivieskan maatalouspiirin alueella. Tämän vuoksi tämä alue valittiin kertamittausten painopistealueeksi (7 kpl tutkimuspihatoista). Alueen sisällä pihatot valittiin kuitenkin satunnaisesti, sen mukaan keihin satuttiin ensinnä saamaan yhteys. Muut pihatot sijaitsevat Iisalmen, Porvoon ja Hämeenlinnan ympäristössä. Edellä mainittu Maatilahallituksen koerakentamiskohde sijaitsi Loimaan maalaiskunnassa. Jatkuvan mittauksen kohteet valittiin ensimmäisen kertamittauskierroksen perusteella. Valintaperusteena oli niiden sijainti niin lähellä Vakolaa, että mittauskalusto voitiin huoltaa ja tiedostot sekä piirturitulostukset noutaa Vakolasta käsin. Ensimmäisessä jatkuvan mittauksen kohteessa mittauskalusto oli kolme viikkoa, toisessa kuusi ja kolmannessa yhden viikon ajan. Alunperin kaikissa kohteissa oli tarkoitus mitata kolmen viikon ajan, mutta kolmas kohde valmistui niin myöhään keväällä, että siellä ehdittiin tehdä ainoastaan yksi mittaus. Kolmanneksi kohteeksi haluttiin nimeenomaan juuri tämä pihatto, koska se oli myös k-arvomittauksen kohteena.ensimmäisen ja toisen kohteen mittausta jatkettiin tähän ajankohtaan saakka. Mittauskohteina oli sekä ali- että tasapaineilmanvaidolla varustettuja pihatoita. Myös lämmönvaihtimet olivat edustettuina. Osassa pihatoista oli pelkkä yläpoisto. Poistojen lukumäärä vaihteli yhdestä kolmeen. Osassa tutkimuspihatoista oli tuloil-

10 3 malaitteina pelkät aukot. Tutkimuspihatoiden ilmanvaihto oli huomattavasti parempi kuin suomalaisissa navetoissa keskimäärin. Esimerkiksi Sonkajärveläisissä ja Varkautelaisissa navetoissa oli vain %:ssa koneellinen ilmanvaihto /5/. Mittauskohteisiin sisältyi sekä uudisrakennus, peruskorjaus ja laajennuskohteita. Osa oli puurakenteisia ja osa kivirakenteisia, mutta myös sekarakenteisia ilmeni. Joukossa oli yksi kuivikepohjainen pihatto ja yksi pihatto, josta lanta poistettiin puolikiinteänä. Muissa pihatoissa oli joko ritiläpohjainen tai kiinteälattiainen lietelantajärjestelmä. TAULUKKO 1. Tabell 1. Table 1. Mittauskohteiden rakennus-, lannanpoistoratkaisut. Bygg-, utgödslingsystem i de undersökta stallarna. Building and manure evacuation systems of the research stalls. Pihaton numero Uudisrakennus Peruskorjaus b) Laajennus d) Puu a) Harkko/tiili f) Betoni Paikalla h) Elementti Liete Kiinteä Kuivikepohja x x x x x xx x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x xxxxxx x x x x x x x x x x x xx xx xx x x x 1 2xxx x 1= lietteeseen lisättin niin paljon turvetta, että se oli lähes kiinteän veroista tory tillsattes tills gödseln blev fast peat was added to the slurry until it was itke solid manure 2= avokouru ja raapat skrapor i öppen gödselkanal open Channel and scrapers a = nybygge, newbuilding. b = grundrenoyering, renovation. c tilibyggnad, enlargement. d=trä, wood. e =block/tegel, block/brick. f = betong, concrete. g = byggd på plats, built on spot. h = element, prefabricated. i = flytgödsel, slurry. j = fastgödsel, solid. k = ströbädd, bedding.

11 4 Jatkuvan mittauksen kohteeksi valittiin pihatoita, joissa oli vain yksi säätyvänopeuksinen poisto, koska mittauskalustoa ei riittänyt useampaan. Alapoistolla varustettuja pihatoita vältettiin ottamasta jatkuvan mittaukseen, koska ilmavirtaan ei näissä yleensä pystytty mittaamaan puhaltimen imupuolelta, mikä on ehdoton edellytys edes kohtuulliselle mittaustarkkuudelle. Kolmas jatkuvaan mittaukseen valittu kohde oli kuitenkin varustettu alapoistolla, mutta sen poistoilmavirta pystyttiin poikkeuksellisesti mittaamaan puhaltimen imupuolelta. TAULUKKO 2. Mittauskohteiden ilmanvaihtoratkaisut. Tabell 2. Ventilationssystem i de undersökta stallarna. Table 2. Ventilation system of the research stalls. Pihaton numero Jatkuvan mittauksen kohde x x A1ipaine xxxxx9 x x x x x x r..) Tasapaine 10 x x 10 x Tu1oaukot KiertoilmapUhallin Lämnönvaihdin x x x ;) Kosteudenpoistaja Y1äpoisto Alapoisto Seinäilmanvaihtolaite Kierrosluvun- x x x xxxxxxx x x x x x x x x x x x x x 9 x x x x xxxxx12 x x xx säätö (aut.) xxxxlx2xxx 4 x 8 x 13 x x 1) Luukkujen säätä (sis. kierto) 3 3 x Lisälämmitys Lypsypaikan lisälämmitys xxxxxxxxxxxxxx x x 1 = käsin tapahtuva kierrosluvun säätä 2 = kierrosluvun säätä tapahtui käsin, automaattinen myös mahdollinen 3 = kiertoilmaluukkujen säätä käsin 4 = pihatossa oli alaraja- ja varsinainen termostaatti säädetty niin suurelle arvolle, että puhaltimet seisoivat pitkiä aikoja 5 = lämpäpuhallin vasikkatilassa 6 = lämpölamppu vasikkatilassa 7 = vesipatteri vasikkatilassa 8 = portaittainen Säätä 9 = kanavailmastointi 10 = poisto- ja tulopuolen puhaltimia säädettiin erikseen, jolloin sic,älle saatiin haluttaessa joko ali-, yli- tai tasapaine

12 5 11 = varauduttu, ei jatkuvassa käytässä 12 = osa poistoilmasta poistui lantakanavan kautta ylipaineen takia 13 = ns. on/off -säädin 14 = pääasiallinen poisto alakautta 1 = manuell varvtalskontroll 2 = manuell varvta1skontroll medntdlighet till automatisk kontroll 3 = manuell kontroll av circulationsluckorna 4 = minimi- och reglertermostaten hade ställts in på ett så högt värde att fläktarna stod i långa perioder 5 = värmefläkt i kalvstallet 6 = värmelampa i kalvstallet 7 = radiator i kalvstallet 8 = intervallreglering 9 = inblåsningsrör 10 = inblåsnings- och evakueringsfläktarna regleradfqs separat, så att under-, över- eller likatryck kunde erhållas 11 = i reserv, inte i gång 12 = en del av luften evakuerades via gödselkanalen p.g.a. övertryck 13 = on/off kontroll 14 = huvudsaklig evakuering via gödselkanalen 1 = manual revolving control 2 = manual revolving control with automatic option 3 = manual adjustment of the air circulation lid 4 = minimum and regular thermostats adjusted too high temperature so that the fans did not operate for long periods 5 = heat fan in the calf department 6 = heat lamp in the calf department 7 = water radiator in the calf department 8 = adjustment step by step 9 = ventilation with ducts 10 = outlet and in1et fans controlled separately, so that underpressure, overpressure or ballance could be selected 11 = additicnal heat ready, not contionally used 12 = part of the outlet air through the slurry channel due to overpressure 13 = on/off control 14 = outlet mainly through slurry channel a = kontinuerlig mätning, continuous measurement. b = undertryck, vacuum. c = neutraltryck, balance. d = luftintag, inlet openings. e = fläkt för luftcirkulering, air circulation fan. f = värmeväxlare, heat exchanger. g = dehumidifier. h = överevakuering, outlet overhead. i = underevakuering, outlet down. j = ventilationsdon i vägg, wall mounted ventilator. k = varvtalsreglering (aut.), revolutions control (automatic). 1 = reglering av luckor (circulationsluft), closed circulation control. m = tilläggsvärme, additional heat. n = tilläggsvärme i mjölkningsstället, additiona1 heating at milking stall.

13 1.3. Navetan ilmastoinnin periaatteet Lämpötasapaino Useimpien karjasuojien ilmanvaihtoa ohjataan lämpötilan perusteella, joskin myös kosteuden ja lämpötilan sekä kosteuden yhteisvaikutusta käytetään ilmanvaihdon ohjaukseen. Painovoimaista ilmanvaihtoa tuskin enää käytetään uusissa karjarakennuksissa. Lämpötilaohjausta käytettäessä pihaton lämpötila pyrkii pysymään vakiona. Se, kuinka vakiona se pysyy, riippuu säätimen vertoalueesta. Mikäli vertoalue on verraten kapea, lämpötila pysyy hyvin pienellä alueella. Myös säätimen tuntoelimen paikalla on vaikutusta. Paras tuntoelimen paikka olisi lähellä poistoaukkoa, jolloin tuntoelin reagoi nopeasti lämpötilan muutoksiin. Poistoaukon lähellä vallitseva lämpötila edustaa myös varsin hyvin koko pihaton lämpötilaa. Jos käytetään portaallista säädintä, lämpötila vaihtelee hieman enemmän kuin kapeata vertoaluetta käytettäessä. Lämpötilan vaihtelu riippuu luonnollisesti portaiden lukumäärästä. Lämpötilaan perustuvaa säätää käytettäessä pihaton kosteus vaihtelee ulkoilman absoluuttisen vesisisällön perusteella, mikä useimmiten tarkoittaa vaihtelua ulkolämpötilan mukaan. Nollan pinnassa oleva kostea ilma aiheuttaa kuitenkin tähän poikkeuksen. Tämä tilanne voi syntyä silloin, kun maassa on vielä lunta, ja siitä haihtuu voimakkaasti kosteutta ilmaan Lämpötila ja suhteellinen kosteus Eläimet, pihatossa työskentelevät ihmiset, rakenteet ja tekniset varusteet asettavat pihaton ilmalle tietyt vaatimukset /14/. Ne esitetään mm. standardissa DIN ja Maatilahallituksen rakentamisohj eissa /23/. Lämpötila- ja kosteusvaatimukseen vaikuttavat ulkoilman kosteus ja lämpötila sekä tuotantomuoto.

14 7 Lämpötilan vaihtelulla välillä C ei ole merkittävää vaikutusta lehmien maidontuotokselle. Korkeissa lämpötiloissa lehmät reagoivat kuitenkin voimakkaammin korkeaan suhteelliseen kosteuteen. Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden yhteisvaikutusta on selvitetty kuviossa 1. Maidontuotanto alkaa laskea, kun lämpötila nousee C, varsinkin korkeilla suhteellisen kosteuden tasoilla, koska lehmien lämmönluovutuskyky heikkenee. Tätä pienemmissä lämpötiloissa suuresta suhteellisesta kosteudesta ei ole suoranaista haittaa lehmille /11/. Maatilahallituksen mitoituslämpötila navetoille on 12 C. Buchmannin /15/ mukaan lämpötila voi vaihdella navetassa välillä C. Optimaalinen alue on kuitenkin välillä C /15/. 90 TUOTANNONVÄHENNYS, (Z) PROOUKTIONSMINSKNING (%): MILK CHANGE(%): ,5-1,5-6,3-23,7-51, ILMAN LÄMPÖTILA, ( C) WFTTEMPERATUR (*C) AIRTEMPERATURE ('CI KUVIO 1. Figur 1. Figure 1. Ilman lämpötilan ja kosteuden vaikutus maidontuotantoon korkeissa lämpötiloissa /11/. Betydelsen av lufttemperatur och fuktighet förmjölkproduktionenvidhöga lufttemperaturer /11/. The effect of high air temperature and relative humidity on the milk yield of cows /11/.

15 8 tr k0/m'. K.1s =.2.0 k=0,3w/m2.k.t k=0.3w/m2. K Ts= 12.0 / \ / \ / \\./ \ - V \,...,:.\..,.../ /" _ A '! 0 ULKOLÄMPÖTILA. ( C) UTETEMPERMIIPAkI OUT.SiDE IEMPERATURE.(k) KUVIO 2. Figur 2. Figure 2. Laskennalliset suhteellisen kosteuden arvot erilaisilla pihaton sisäilman lämpötiloilla (+ 2 C + 12 C) ja erilaisilla eristysasteilla (k = 3,0... 0,30 W/m2K) nuorkarjapihatossa eri ulkolämpötiloilla, kun pihaton koko lämmöntuotanto tapahtuu eläinten lämmönluovutuksena. Ulkoilman suhteellisen kosteuden on oletettu olevan 90 %. /11/. Beräknad relativ luftfuktighet vid olika stalltemperaturer (+ 2 C verrattuna +12 C) och vid olika isoleringsgrader (k = 3,0 respektive 0,30 W/m2K) i ett stall för rekryteringsdjur vid olika utetemperaturer då stallets hela värmeproduktion utgörs avdjurens värmeavgivning. Uteluftens relativa fuktighet har antagits vara 90 %. /11/. Calculated effect of two inside temperatures (+ 2 C and + 12 C) and two insulation levels (k = 3.0 and 0.30 W/m2K) on the relative humidity in a stable for replacement heifers when the building is heated by the animal warmth only. Outside relative humidity is 90 %. /11/.

16 9 Alle kolmen päivän ikäisten vasikoiden alempi kriittinen lämpötila (vasikka alkaa polttaa rehua lämmöntuottamiseksi) on 13 C, ja se laskee noin 0,2 C vuorokaudessa /11/. Vasikka tarvitsee siten noin viikon ikään saakka norminmukaista navettalämpötilaa (12 C) korkeampaa lämpötilaa. Lisälämpöä on helpoimmin järjestettävissä lämpölampulla tai säteilylämmittimellä. Jos kaikki pihattoon tuotava lämpö tulee eläinten lämmönluovutuksesta, ja pihaton sisäilman lämpötila pyritään säilyttämään vakiona, pihaton sisäilman kosteus vaihtelee ulkoilman lämpötilan mukaan. Kuivimmillaan rakennus on hevillä pakkasilla, ulkoilman lämpötilan noustessa tai laskiessa suhteellinen kosteus nousee. Suhteellisen kosteuden taso määräytyy pääasiassa pihaton rakennusosien keskimääräisten k-arvojen perusteella, siten että suurilla k-arvoilla rakennus on suhteellisesti kosteampi kuin pienillä k-arvoilla. Rakennuksessa pidettävä sisälämpötila määrää sen ulkolämpötilan, jossa sisäilman suhteellinen kosteus on alimmillaan. Nämä seikat käyvät ilmi kuviosta 2. Lisälämmitys vaikuttaa samoin tavoin kuin rakennuksen k-arvon parantaminen. Pihaton sisäilman kosteus asettuu lämmitettäessä alemmalle tasolle kuin ilman lisälämmitystä. Tämä tapahtuu siten, että tuotaessa lisälämpöä pihattoon sen sisälämpötila pyrkii kohoamaan, jolloin ilmanvaihdon lämpötilaohjaus säätää ilmanvaihdon korkeammalle tasolle. Samalla kun rakennuksen sisäilman kosteus asettuu alemmalle tasolle myös haitallisten kaasujen pitoisuus pihaton ilmassa laskee Ilmavirran suuruus pihatossa Kuviossa 3 on esitetty ulkoilman lämpötilan vaikutus ilmavirran määrään eläintä (=ny) kohti, kun rakennuksen rakenteiden keskimääräinen lämmönläpäisy (k-arvo) ja pihatossa pidettävä lämpötila vaihtelee. Lämpimällä (> 0 C) ilmamäärätlämmönpoiston perusteella ovat samat rakennuksen lämpöeristyksen eroista

17 10 huolimatta. Sen sijaan talvella kovilla pakkasilla ilmamäärät lämmönpoiston perusteella ovat kutakuinkin samat yhtä hyvin eristetyissä rakennuksissa. 10,0 8.0 cc z( 2,11 -- k.q30 W im7, K oT. 2 C - - ILMA VI RTA (m 3 /e 1ä1n,h VENTIL A T 1 ONSFLÖD, 3 Irn /djur, h) VENTIL ATION RA TE (m-yonimo 19, 0 1() h-3.0 Wirn2,K, IsTicill.:i= 2.0 kr.0.30w/m2, K. Tsralsrị 12.0 / 1 / / / /./. -/././..../../". / 7 / io -s?. 0 5 ULKOLÄMPOTILA, ( C) IFTETEMPERATUR. Ce ) OUTSIDE TEMPERATURE ( *C KUVIO 3. Figur 3. Figure 3. Laskennallinen ilmavirta erilaisilla pihaton sisälämpötiloilla (+2 C C) ja erilaisilla eristysasteilla (k = 3,0... 0,3 W/m2K) nuorkarjapihatossa eri ulkolämpötiloilla, kun pihaton koko lämmöntuotanto tapahtuu eläinten lämmönluovutuksena /11/. Beräknade ventilationsflöden vid olika stalltemperaturer (+2 C respektive 0,3 W/m2K) i ett stall för rekryteringsdjur vid olika utetemperaturer då stallets hela värmeproduktion utgörs av genom djurens värmeavgivning /11/. Calculated effect of two inside temperatures (+2 C and +12 C) and two insulation levels (k = 3.0 and 0.3 W/m2K) on the ventilation rate in a stable for replacement heifers when the building is heated by the animal warmth only /11/. Kuten kuviosta 3 nähdään rakennuksessa, jonka rakennusosien keskimääräiset k-arvot ovat niinkin suuret kuin 3,0 W/m2K ja sisällä pyritään pitämään lämpötilaa + 2 C, ei voida vaihtaa

18 11 ilmaa lainkaan yli 17 C pakkasilla ilman lisälämmitystä. Kun nautayksiköllisen nautaeläimiä vaatima minimi-ilmanvaihto on noin 50 m2/h, tällaisen rakennuksessa ei selvitä ilman lisälämmitystä yli -10 C pakkasilla /11/. Samankaltaisen tilanteeseen päädytään rakennuksessa, jonka rakennusosien keskimääräiset k-arvot ovat niinkin hyvät kuin 0,3 W/m2K, mutta jossa yritetään pitää 12 C lämpötilaa. Pakkasten kiristyessä lisälämmityksen määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin ensin mainitussa tapauksessa. Mikäli jälkimmäisessä rakennuksessa yritetään pitää ainoastaan + 2 C lämpötilaa, lisälämmityksen tarpeen voidaan ekstrapoloida (arvioida) alkavan noin -20 C lämpötilasta. Tarve on tällöinkin hyvin pieni. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tässä tapauksessa lisälämmittimen hankkiminen onkin taloudellisesti edullisempaa kuin lisäeristäminen tai lämmönvaihtimen hankkiminen Ilmanvaihtojärjestelmät Periaatteessa ilmanvaihtojärjestelmiä on kolmenlaisia nimittäin ali-, yli- ja tasapaineilmanvaihtoja. Näistä käytännön sovellutuksia ovat ensinnä ja viime mainitut. Alipaineilmanvaihdon erikoistapaus on väistyvä järjestelmä painovoimainen ilmanvaihto. Ylipaineilman vaihtoa ei yleensä käytetä, koska se saattaisi aiheuttaa rakennuksen tuhoutumisen rakenteisiin tunkeutuvan kosteuden takia. Eläinsuojien ilmanvaihto toimii laimennusperiaatteella, jolloin tuloilma sekoittuu navettailmaan ja poistoilman koostumus on osapuilleen sama kuin navettailman keskimäärin /10/. Ilmanvaihtolaitteet voivat olla sijoitettu kattoon, seinään tai lietekanavaan. Yksinkertaisin ja toimiva ratkaisu on sijoittaa laitteet kattoon. Järjestelmän onnistuminen on tällöin todennäköisempää kuin monimutkaisemmilla järjestelmillä, joiden suunnitelussa vaaditaan huomattavaa ammattitaitoa, eikä tulos ole siitä huolimatta taattu. Monimutkaisten järjestelmien rakentaminen ei usein ole taloudellisestikaan järkevää.

19 12 Alapoistojen avulla yritetään imeä lantakaasut pois alakautta niiden joutumatta lainkaan navettailmaan. Sen onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että suurin osa ilmasta poistetaan alakautta. Samalla on kiinnitettävä suurta huomiota tuloaukkojen sijoitteluun. Alapoistolle tyypillinen virhetoiminto on, että se imee korvausilman jonkin oven alta tai suoraan yhdestä tuloaukosta lietekanavaan ja sitä kautta suoraan ulos, jolloin ilma ei muualla vaihdu. Seurauksena on kostea ja myrkyllisiä kaasuja sisältävä navettailma. Alapoistojen yhteydessä tulisikin käyttää tuloilmalaitteita, jotka sekoittavat navettailmaa, sekä pitää niiden aukot riittävän pieninä. Erityisen vaarallinen alapoisto on, jos sen puhallin pysähtyy. Tähän tilanteeseen voidaan joutua sähkökatkoksen tai laitevaurion takia. On olemassa myös ns. alarajatermostaatilla varustettuja järjestelmiä, jotka pysäyttävät koko laitteiston lämpötilan laskettua rajalämpötilan alapuolelle. Karjasuojien potkuripuhaltimet ovat varsin pienipaineisia, ja voi olla, että huolimatta puhaltimen käynnistä se ei poista lainkaan ilmaa. Tällöin tuloilmaa tulee lantakanavan kautta, ja lantakaasut nousevat rakolattian alta navettailmaan. Tämä tulisi estää esimerkiksi perhosläpällä. Ilmanvaihdon pysäyttäminen on jo sinällään virhemenettely, koska se johtaa lämpötilajen kerrostumiseen, ja seinien alaosien kastumiseen. Samalla rakennuksen ns. kylmissä nurkissa tilanne pahenee entisestään. Alapoistot vievät myös jonkin verran enemmän sähköä johtuen luonnon vastaisesta virtaussuunnasta ja usein sokkeloisista vastusta lisäävistä kanavista. Ilmanvaihdon tulee saada aikaan sellainen ilmanliike, että eläinten haihduttama kosteus ja lämpö jatkuvasti kulkeutuvat pois eläinten oleskelualueelta /9/. Alipaineilmanvaihto voi olla varustettu tuloilmalaitteilla tai korvausilma-aukoilla. Tuloilmalaitteet ovat varmatoimisia ja niihin liittyvät kiertoilmalaitteet huolehtivat siitä, että tuloilma jakaantuu tasaisesti kaikkialle pihattoon. Korvausilman säätöläppien säädöstä on kuitenkin pidettävä huolta. Erillisten tuloaukkojen ongelmana on niiden jäätyminen ensimmäisten pakkasten sattuessa, minkä jälkeen niitä ei enää voida säätää, vaan ne jäävät koko talveksi

20 13 kyseiseen asentoon. Lisäksi korvauilman sekoittuminen koko navettailmaan ei ole yhtä varmaa kuin käytettäessä kiertoilmalaitteita. Tuloilman määrän on oltava suhteessa koko rakennuksen miehityksen lisäksi suhteessa kyseisen rakennusosan miehitykseen. Kun rakennuksessa on lisäksi kunnolliset tuloilman sekoituslaitteet, vallitsee pihatossa tasainen lämpötila. Tuloilmalaitteiden on oltava sellaiset, että ne eivät aiheuta vetoa eläinten oleskelualueelle. Erityisesti on varottava tuloaukkoja, joista ilma virtaa suoraan lietekanavaan ja aiheuttaa lantakaasujen nousun pihattoilmaan. Kaikki muut kuin varsinaiset tuloaukot ovat yleensä ei-toivottuja, koska ne useimmiten aiheuttavat vetoa. Näitä ei toivottuja tuloaukkoja ovat muun muassa ikkunoiden, ovien ja rehunpudotusluukujen raot sekä lantakanavat. Tuloaukkojen koon on oltava suhteessa maksimi-ilmanvaihtoon alipainetason hallitsemiseksi. Sopiva alipainetaso on Pa. Kesäaikaan on rajoitettava tuloilman lämpiämistä rakennuksen pinnoilla. /11/. Talvella tuloilmaa kannattaa lämmittää jonkin verran, koska tuloilman heittopituus lyhenee voimakkaasti, jos ulko- ja sisäilman lämpötilaero on suurempi kuin 12 C /12/. Lämmittämisen avulla saadaan ilmavirtojen suunnat pysyviksi siten, että ne eivät vaihtele ulkoilman lämpötilan mukaan. Tuloilmalaitteilla saavutetaan tasainen vedoton ilmanvaihto. On kuitenkin varottava ilmavirtauksia häiritseviä sisustusratkaisuja, koska ne saattavat aiheuttaa vetoa eläinten oleskelualueelle /12/. Kokonaan uutta ajattelutapaa edustaa ns. dynaaminen eristäminen. Kun perinteisissä eristemateriaaleissa periaatteena on ollut ilman pysyttäminen paikallaan rakenteessa, dynaamisessa eristyksessä korvausilma otetaan rakenteiden läpi, jolloin ulospäin johtuva lämpö siirtyy sisään tulevaan ilmaan. Rakenne toimii siten eräänlaisena lämmönvaihtimena. Tämän avulla voidaan ilmanvaihtoa lisätä verrattuna perinteiseen tapaan eristettyyn rakenteeseen, koska rakennuksen rakenteiden läpi johtuva lämpö

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

VI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162

VI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162 - VI-ABCCo: PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1167 RYHMÄ 162

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Thermocassette 300 600 W Sähkölämmitys 4 mallit Thermocassette Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Käyttökohteet Thermocassette on tarkoitettu toimistojen, kylpyhuoneiden, koulujen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Kasvavat Wisconsinin perhemaitotilat David W. Kammel Biological Systems Engineering UW Madison Ilmasto ja pinta-ala Pinta-ala Wisconsin 169,637 km2 Suomi 338,145

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1 PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni 101 Helsinki RukkIla VA K OLA Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 514 Test report Kuva 1. Vella

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1.

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1. AT 3 kw FI AT A min 300 mm B 0 A B 3 355 55 76 5 355 55 76 9 405 35 335 min 300 mm min,8 m Minimum distance in a permanent assembly Fig. AT Technical data Type E-nr (SE) EL-nr (O) Output [kw] 3 87 03 49

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490 KÄYTTÖOPAS Tarkkuuskosteus-lämpömittari Malli RH490 Johdanto RH490-kosteus-lämpömittari mittaa kosteutta, ilman lämpötilaa, kastepistelämpötilaa, märkälämpötilaa ja vesihöyryn määrää ilmassa. Edistyneitä

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo SAVU HORMISTOT Valmispiippu Rondo 2005 Valmispiippu Rondo hyvä veto kaikenlaisiin tulisijoihin Perinteisesti ammattitaitoa vaativasta piipun muurauksesta voi nyt selviytyä helposti ja nopeasti. Valmispiippu

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

K2 EasyFeed. K2 EasyFeed. Din ingång till automatisk utfodring. Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan

K2 EasyFeed. K2 EasyFeed.  Din ingång till automatisk utfodring. Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan K2 EasyFeed Din ingång till automatisk utfodring www.tks-as.no Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan K2 EasyFeed Todistetusti toimiva ja vahva rakenne. K2 EasyFeed perustuu tunnettuun K2 CombiCutter

Lisätiedot

Seinät olkipaaleista Lampolaprojektin tuntumia

Seinät olkipaaleista Lampolaprojektin tuntumia Seinät olkipaaleista Lampolaprojektin tuntumia Petri Leinonen Kukkolankosken luomu Jokivarrentie 1651 95520 Kukkola Taustoja - lammastalous aloitettu 2006 - ei omia käyttökelpoisia rakennuksia - kaksi

Lisätiedot

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01821-15 18.5.2015 APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: APAD Teknologiat Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01821-15 1(2) Tilaaja APAD Teknologiat Oy

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Olli Nummela Liiketoiminnan kehityspäällikkö Uponor Suomi Oy Näkymätöntä mukavuutta elämään 04 October 2013 Uponor 2 Yhteistyössä

Lisätiedot

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen Ominaissähköteho FINVAC 2017 Ominaissähköteho - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan Pekka Mäkinen Puhaltimien ominaissähköteho Kansallinen SFP-määrittely Rakentamismääräysten mukaan

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoasenteiset lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavat lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavia -lämmittimiä käytetään sisääntulotilojen, varastojen, teollisuushallien, verstaiden,

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot