PIENTEN PIHATOIDEN ILMANVAIHD ON ERITYISVAATIMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENTEN PIHATOIDEN ILMANVAIHD ON ERITYISVAATIMUKSET"

Transkriptio

1 PPA VIHTI VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS NRO 51 P. KAPUINEN - J. KARHUNEN PIENTEN PIHATOIDEN ILMANVAIHD ON ERITYISVAATIMUKSET SPECIAL REQUIREMENTS FOR THE 'VENTILATION IN SMALL FREE STALLS VIHTI 1988 ISSN

2 VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS NRO 51 P. KAPUINEN - J. KARHUNEN PIENTEN PIHATOIDEN ILMANVAIHD ON ERITYIS VAATIMUKSET SPECIAL REQUIREMENTS FOR THE VENTILATION IN SMALL FREE STALLS VIHTI 1988

3 Julkaisija KUVAILULEHTI VAKOLA Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) KAPUINEN, Petri & KARHUNEN, Jorma Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Tutkimusselostus Toimeksiantaja Maatilatalouden kehittämisrahasto Toimielimen asettamispvm Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Pienten pihatoiden ilmanvaihdon erityisvaatimukset Julkaisun osat Tiivistelmä Yleisimmät pdhatoiden kostumiseen johtaneet virheet ovat: merkittävä ala pihaton sisäpiiristä liian huonosti lämm5neristetty (41 % tapauksista), painekyllästämättömän puun ja muiden kosteutta kestämättdmien materiaalien käyttö sisäverhouksessa (6 %), ilmanvaihtolaitteiden karkeat käyttövirheet (24 %), pihaton lämrnöntuotannon pienuus pakkaskaudella (12 %), poikkeuksellisen suuri kosteudentuotanto (29 %), tuloilman kuikeutuminen poistoaukkoon (18 %) ja rakennuksen liiallinen keko miehitykseen nähden (35 %). Normaalisti eristetyillä rakenteilla eläinter 1~ntuotannon ja sisäpinnan pintaalan suhteen tulisi olla vähintään 40 Wym. Kosteudentuotannon nousu lämpötilan noustessa johtuu pääasiassa kosteudentuotannon lisääntymisestä kosteilta pinnoilta. Liiallista kosteutta tulisi ensisijaisesti rajoittaa itse kosteudentuotantoa rajoittamalla. Rehujen sulatusta pdhatossa tulee ehdottomasti välttää. Rbsteuden ja 1änim5ntuotannon suhde ei saisi ylittää arvoa 700 g/kwh. Lypsyasema tulisi,erottaa omaksi tilakseen ja varustaa omalla ilmanvaihdolla. Mikäli lämpötilan laskeminen tai kosteudentuotannon rajoittaminen ei onnistu tai ole enää mahdollista on hankittava lisälämpöä. Lämmönvaihtimen hankkindnen kannattaa, mikäli lisälämmöntarvetta esiintyy jo pienillä pakkasilla (noin -10 C). Pihaton sisäkadmuden tulisi olla vähintään 2.,,8 m. Rakennuksen keskimääräinen lämmönläpäisy ei sa,isi ylittää arvoa 0,45 W/miK. Yläpdhjassa ei voida hyväksyä arvoja yli 0,35W/11i-1C. Kosteiden pintojen ala saa olla korkeintaan 15 % sisäpiirin pinta-alasta. Ikkunoiden ja ovien ala ei.aisi ylittää 5 % sisäpiirin pinta-alasta. Ovien eristämiseen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Lattiat tulisi eristää koko alaltaan. Lämitettävätlattiattulisi eristää merkittävästi nykyistä, 10 cm polystyreeniä, paremmin. Vasikoille voidaan tehdä erillinen juottamo, jos sen ilmanvaihto ja lämmitys voidaan järjestää riittävän hyvin. Avainsanat (aslasanat) Syy pihaton kosteuteen, ilmanvaihtolaitteet, pihaton rakenteille asetettavat vaatimukset, vasikoiden sijoittaminen, rehun sulatus, lypsyasemat, lisälämmön tarve pihatoissa Muut tiedot Saatavissa Valtion maatalousteknologian laitokselta (VAKOLA), puh. (913) Sarjan nimi ja numero Vakolan tutkimusselostus N:o 51 Kokonaissivumäärä Jakaja Kieli suomi ISSN Hinta 15 mk Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus Komitealomake 9

4 ALKULAUSE Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten yhteydessä on todettu, että erityisesti pienissä pihatoissa ilmanvaihdon suhteen on ongelmia. Suuri ilman suhteellinen kosteus ja vasikoiden sijoittaminen pihatossa katsottiin olevan tärkeä tutkimuksen kohde, jotta tulevissa pihattoratkaisuissa voitaisiin jo suunnittelun yhteydessä tehdä parempia tilankäyttö- ja ilamstointiratkaisuja. Maatilahallitus myönsi tämän tutkimuksen tekemiseen vuonna mk maatilatalouden kehittämisrahastosta. Tutkimuksessa selvitettiin pihatoissa kehittyvän vesihöyryn määrä ja sen vaikutus ilmanvaihdon mitoitukseen ja tekniseen järjestelyyn ottaen huomioon eläinten epäsymmetrinen sijainti rakennuksessa. Tutkimus suoritettiin tekemällä mittauksia 17 pihatoissa ja vertaamalla saatuja tuloksia aikaisempiin parsinavetoista tehtyihin ilmanvaihto normeihin. Tutkimuksen alussa on kirjallisuusselvitys ja tutkimuspihatoiden rakennus-, lannanpoistoja ilmanvaihtoratkaisujen esittely. Tutkimuksen valvojakunnan puheenjohtajana oli professori Aarne Pehkonen Helsingin yliopiston maatalousteknologian laitokselta ja jäseninä professori Osmo Kara Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitokselta sekä rakennusmestari Tuija Alakomi Maatilahallituksesta. Tutkimuksen johtajana oli tarkastaja, DI Jorma Karhunen. Päätutkijana oli agr., MMK Petri Kapuinen. Suurta apua tutkimuksen kannalta oli myös Dr.sc.agr. Winfried Schäferin tekemästä laskentaohjelmasta. Valtion maatalousteknologian laitos kiittää Maatilahallitusta, tutkimuksen valvojakuntaa ja kaikkia muita tutkimuksen onnistumista edesauttaneita, erityisesti tutkimukseen osallistuneita tiloja. Vihdissä 14. lokakuuta 1988 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS

5 SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI ALKULAUSE i SISÄLLYSLUETTELO ii JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Mittauskohteet Navetan ilmastoinnin periaatteet Lämpötasapaino Lämpötila ja suhteellinen kosteus Ilmavirran suuruus pihatoissa Ilmanvaihtojärjestelmät Eläimistä ja kosteilta pinnoilta syntyvä. vesihöyry Kosteuden aiheuttamat ongelmat pihatoissa Kosteuden aiheuttamat haitat Kosteusvaurioiden syntymisen mekanismi Pihaton kuivanapitäminen taloudelliselta kannalta tarkasteltuna Pihaton rakenteiden lämmöneristykselle asetettavat vaatimukset 25 MENETELMÄT Tietojen keruu Lämpötilan mittaukset Kosteuden mittaus Ilmavirran mittaus Kaasupitoisuuden mittaus Jatkuvan mittauksen ongelmia 30

6 iii 2.7. Tietojen käsittely Käsitteet Lämpöteho Ikkunoiden ja ovien ala Sisäkorkeus Rakennuksen lämmönläpäisy ja eläinten tuottama lämpö Rakennuksen painotettu k-arvo Kosteiden pintojen alan osuus Eläinten tuottama kosteus Kokonaiskosteuden tuotanto Kokonaiskosteuden tuotanto ja eläinten tuottama lämpö Säilörehun käyttö Lisälämmöntarve Mittaukset Kertamittaukset Jatkuvat mittaukset K-arvon määritys pihatossa Jatkuva mittaus pihatossa Jatkuva mittaus pihatossa Jatkuva mittaus pihatossa TULOKSET Ikkunoiden ja ovien, seinien ja katon ja kosteiden pintojen alojen osuudet pihatoissa Pihatoiden sisäkorkeus Säilörehun käyttö tutkimuspihatoissa Rakenteiden lämmönläpäisy mitatuissa pihatoissa 49

7 iv 3.5. Haitallisten kaasujen pitoisuudet tutkimuspihatoissa Kosteudentuotanto mittauksen kohteina olleissa pihatoissa Ilmanvaihtolaitteiden sijoittelu ja toiminta, lämmöntuotannon jakaantuminen sekä vasikoiden sijoitus Lisälämmöntarve tutkimuspihatoissa 74 TULOSTEN TARKASTELU Yleiset syyt pihatoiden kosteuteen Ilmanvaihtolaitteet Rakennukselle asetettavat vaatimukset Vasikoiden sijoittaminen Rehujen sulatus Lypsyasemien rakenteet, ilmanvaihto ja lämmitys 85 TIIVISTELMÄ 87 SAMMANFATTNING 89 CONCLUSIONS 91 LÄHDELUETTELO 93 LIITTEET

8 1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko pihattonavetoissa kosteudentuotanto suurempi kuin vastaavissa parsinavetoissa ja tehdä tarvittavat korjaukset normeihin. Eräissä aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että jotkut pihatot ovat olleet varsin kosteita. Toisaalta pihatoiden koko nautayksikköä kohti ei ole ollut merkittävästi suurempi kuin parsinavetoiden, joten liikakosteuden syynä ei ole ollut pihatoiden suurempi koko parsinavetoihin nähden. Sarinin /1/ mukaan makuuparsipihatoissa lattiapinta-ala on ollut keskimäärin 10,5 m2/ny vaihtelualueen ollessa 7,7-14,3 m2/ny. Vastaavasti vapaaparsipihatoissa lattiapinta-ala on ollut keskimäärin hieman suurempi eli 11,3 m2/ny vaihtelualueen ollessa 9,3-14,6 m2/ny. Pihatoiden lattia-alat olivat keskimäärin 10,2 m2 nautayksikköä kohti vaihteluvälin ollessa 5,6-14 m2 /2/. Vakolan parsinavettatutkimuksen mukaan lattia-alat olivat parsinavetoissa keskimäärin 9,4 m2/ny vaihtelualueen ollessa 6,5-21 m2/ny /2/. Pihatoiden tilavuus nautayksikköä kohden oli Karhusen /3/ mukaan keskimäärin 32,4 m3 vaihteluvälin ollessa m3 /2/. Vastaavasti parsinavetoissa tilavuudet nautayksikköä kohden olivat keskimäärin 25,2 m3 vaihteluvälin ollessa m3. Pihatot olivat näin ollen keskimäärin hieman suurempia nautayksikköä kohti kuin parsinavetat, mutta parsinav,-:oissa oli sekä suurin että pienin lattia-ala nautayksikköä kohti. Karhusen ym. /3/ mukaan pihatoiden keskimääräinen kosteus 20 C pakkasella oli ilmanvaihtoa automaattisesti ohjattaessa 87 %, kun se vastaavasti oli parsinavettatutkimuksen /2/ mukaan parsinavetoissa ainoastaan 78 %. Siten pihatoiden suurempaan kosteuteen on syynä suurempi kosteiden pintojen ala. Tutkimuksen yhteydessä selvitetään kosteiden pintojen ja rehunsulatuksen vaikutus ilmanvaihdon ja lisälämmön tarpeeseen tutkimustiloilla. Tavoitteena on saatujen tulosten pohjalta tarkistaa rakentamisnormeja pihatoiden ilmanvaihdon osalta ja

9 2 antaa ohjeita ilmanvaidon- ja lisälämmöntarpeeseen vaikuttavien tilaohjelmien laatimiseen. Koska karjarakennuksen kosteuteen vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen lämmöneristyskyky, eräästä Maatilahallituksen koerakentamiskohteesta selvitettiin vastaako käytännön rakenteet niiden teoreettista eristyskykyä Mittauskohteet Mittauskohteiksi valittiin yhteensä 17 pihattoa eri puolilta Suomea. Mahdollisia kohteita tiedusteltiin Maatalouskeskuksilta ja -piieiltä. Tässä yhteydessä havaittiin, että suurin osa uusista pihatoista sijaitsi Ylivieskan maatalouspiirin alueella. Tämän vuoksi tämä alue valittiin kertamittausten painopistealueeksi (7 kpl tutkimuspihatoista). Alueen sisällä pihatot valittiin kuitenkin satunnaisesti, sen mukaan keihin satuttiin ensinnä saamaan yhteys. Muut pihatot sijaitsevat Iisalmen, Porvoon ja Hämeenlinnan ympäristössä. Edellä mainittu Maatilahallituksen koerakentamiskohde sijaitsi Loimaan maalaiskunnassa. Jatkuvan mittauksen kohteet valittiin ensimmäisen kertamittauskierroksen perusteella. Valintaperusteena oli niiden sijainti niin lähellä Vakolaa, että mittauskalusto voitiin huoltaa ja tiedostot sekä piirturitulostukset noutaa Vakolasta käsin. Ensimmäisessä jatkuvan mittauksen kohteessa mittauskalusto oli kolme viikkoa, toisessa kuusi ja kolmannessa yhden viikon ajan. Alunperin kaikissa kohteissa oli tarkoitus mitata kolmen viikon ajan, mutta kolmas kohde valmistui niin myöhään keväällä, että siellä ehdittiin tehdä ainoastaan yksi mittaus. Kolmanneksi kohteeksi haluttiin nimeenomaan juuri tämä pihatto, koska se oli myös k-arvomittauksen kohteena.ensimmäisen ja toisen kohteen mittausta jatkettiin tähän ajankohtaan saakka. Mittauskohteina oli sekä ali- että tasapaineilmanvaidolla varustettuja pihatoita. Myös lämmönvaihtimet olivat edustettuina. Osassa pihatoista oli pelkkä yläpoisto. Poistojen lukumäärä vaihteli yhdestä kolmeen. Osassa tutkimuspihatoista oli tuloil-

10 3 malaitteina pelkät aukot. Tutkimuspihatoiden ilmanvaihto oli huomattavasti parempi kuin suomalaisissa navetoissa keskimäärin. Esimerkiksi Sonkajärveläisissä ja Varkautelaisissa navetoissa oli vain %:ssa koneellinen ilmanvaihto /5/. Mittauskohteisiin sisältyi sekä uudisrakennus, peruskorjaus ja laajennuskohteita. Osa oli puurakenteisia ja osa kivirakenteisia, mutta myös sekarakenteisia ilmeni. Joukossa oli yksi kuivikepohjainen pihatto ja yksi pihatto, josta lanta poistettiin puolikiinteänä. Muissa pihatoissa oli joko ritiläpohjainen tai kiinteälattiainen lietelantajärjestelmä. TAULUKKO 1. Tabell 1. Table 1. Mittauskohteiden rakennus-, lannanpoistoratkaisut. Bygg-, utgödslingsystem i de undersökta stallarna. Building and manure evacuation systems of the research stalls. Pihaton numero Uudisrakennus Peruskorjaus b) Laajennus d) Puu a) Harkko/tiili f) Betoni Paikalla h) Elementti Liete Kiinteä Kuivikepohja x x x x x xx x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x xxxxxx x x x x x x x x x x x xx xx xx x x x 1 2xxx x 1= lietteeseen lisättin niin paljon turvetta, että se oli lähes kiinteän veroista tory tillsattes tills gödseln blev fast peat was added to the slurry until it was itke solid manure 2= avokouru ja raapat skrapor i öppen gödselkanal open Channel and scrapers a = nybygge, newbuilding. b = grundrenoyering, renovation. c tilibyggnad, enlargement. d=trä, wood. e =block/tegel, block/brick. f = betong, concrete. g = byggd på plats, built on spot. h = element, prefabricated. i = flytgödsel, slurry. j = fastgödsel, solid. k = ströbädd, bedding.

11 4 Jatkuvan mittauksen kohteeksi valittiin pihatoita, joissa oli vain yksi säätyvänopeuksinen poisto, koska mittauskalustoa ei riittänyt useampaan. Alapoistolla varustettuja pihatoita vältettiin ottamasta jatkuvan mittaukseen, koska ilmavirtaan ei näissä yleensä pystytty mittaamaan puhaltimen imupuolelta, mikä on ehdoton edellytys edes kohtuulliselle mittaustarkkuudelle. Kolmas jatkuvaan mittaukseen valittu kohde oli kuitenkin varustettu alapoistolla, mutta sen poistoilmavirta pystyttiin poikkeuksellisesti mittaamaan puhaltimen imupuolelta. TAULUKKO 2. Mittauskohteiden ilmanvaihtoratkaisut. Tabell 2. Ventilationssystem i de undersökta stallarna. Table 2. Ventilation system of the research stalls. Pihaton numero Jatkuvan mittauksen kohde x x A1ipaine xxxxx9 x x x x x x r..) Tasapaine 10 x x 10 x Tu1oaukot KiertoilmapUhallin Lämnönvaihdin x x x ;) Kosteudenpoistaja Y1äpoisto Alapoisto Seinäilmanvaihtolaite Kierrosluvun- x x x xxxxxxx x x x x x x x x x x x x x 9 x x x x xxxxx12 x x xx säätö (aut.) xxxxlx2xxx 4 x 8 x 13 x x 1) Luukkujen säätä (sis. kierto) 3 3 x Lisälämmitys Lypsypaikan lisälämmitys xxxxxxxxxxxxxx x x 1 = käsin tapahtuva kierrosluvun säätä 2 = kierrosluvun säätä tapahtui käsin, automaattinen myös mahdollinen 3 = kiertoilmaluukkujen säätä käsin 4 = pihatossa oli alaraja- ja varsinainen termostaatti säädetty niin suurelle arvolle, että puhaltimet seisoivat pitkiä aikoja 5 = lämpäpuhallin vasikkatilassa 6 = lämpölamppu vasikkatilassa 7 = vesipatteri vasikkatilassa 8 = portaittainen Säätä 9 = kanavailmastointi 10 = poisto- ja tulopuolen puhaltimia säädettiin erikseen, jolloin sic,älle saatiin haluttaessa joko ali-, yli- tai tasapaine

12 5 11 = varauduttu, ei jatkuvassa käytässä 12 = osa poistoilmasta poistui lantakanavan kautta ylipaineen takia 13 = ns. on/off -säädin 14 = pääasiallinen poisto alakautta 1 = manuell varvtalskontroll 2 = manuell varvta1skontroll medntdlighet till automatisk kontroll 3 = manuell kontroll av circulationsluckorna 4 = minimi- och reglertermostaten hade ställts in på ett så högt värde att fläktarna stod i långa perioder 5 = värmefläkt i kalvstallet 6 = värmelampa i kalvstallet 7 = radiator i kalvstallet 8 = intervallreglering 9 = inblåsningsrör 10 = inblåsnings- och evakueringsfläktarna regleradfqs separat, så att under-, över- eller likatryck kunde erhållas 11 = i reserv, inte i gång 12 = en del av luften evakuerades via gödselkanalen p.g.a. övertryck 13 = on/off kontroll 14 = huvudsaklig evakuering via gödselkanalen 1 = manual revolving control 2 = manual revolving control with automatic option 3 = manual adjustment of the air circulation lid 4 = minimum and regular thermostats adjusted too high temperature so that the fans did not operate for long periods 5 = heat fan in the calf department 6 = heat lamp in the calf department 7 = water radiator in the calf department 8 = adjustment step by step 9 = ventilation with ducts 10 = outlet and in1et fans controlled separately, so that underpressure, overpressure or ballance could be selected 11 = additicnal heat ready, not contionally used 12 = part of the outlet air through the slurry channel due to overpressure 13 = on/off control 14 = outlet mainly through slurry channel a = kontinuerlig mätning, continuous measurement. b = undertryck, vacuum. c = neutraltryck, balance. d = luftintag, inlet openings. e = fläkt för luftcirkulering, air circulation fan. f = värmeväxlare, heat exchanger. g = dehumidifier. h = överevakuering, outlet overhead. i = underevakuering, outlet down. j = ventilationsdon i vägg, wall mounted ventilator. k = varvtalsreglering (aut.), revolutions control (automatic). 1 = reglering av luckor (circulationsluft), closed circulation control. m = tilläggsvärme, additional heat. n = tilläggsvärme i mjölkningsstället, additiona1 heating at milking stall.

13 1.3. Navetan ilmastoinnin periaatteet Lämpötasapaino Useimpien karjasuojien ilmanvaihtoa ohjataan lämpötilan perusteella, joskin myös kosteuden ja lämpötilan sekä kosteuden yhteisvaikutusta käytetään ilmanvaihdon ohjaukseen. Painovoimaista ilmanvaihtoa tuskin enää käytetään uusissa karjarakennuksissa. Lämpötilaohjausta käytettäessä pihaton lämpötila pyrkii pysymään vakiona. Se, kuinka vakiona se pysyy, riippuu säätimen vertoalueesta. Mikäli vertoalue on verraten kapea, lämpötila pysyy hyvin pienellä alueella. Myös säätimen tuntoelimen paikalla on vaikutusta. Paras tuntoelimen paikka olisi lähellä poistoaukkoa, jolloin tuntoelin reagoi nopeasti lämpötilan muutoksiin. Poistoaukon lähellä vallitseva lämpötila edustaa myös varsin hyvin koko pihaton lämpötilaa. Jos käytetään portaallista säädintä, lämpötila vaihtelee hieman enemmän kuin kapeata vertoaluetta käytettäessä. Lämpötilan vaihtelu riippuu luonnollisesti portaiden lukumäärästä. Lämpötilaan perustuvaa säätää käytettäessä pihaton kosteus vaihtelee ulkoilman absoluuttisen vesisisällön perusteella, mikä useimmiten tarkoittaa vaihtelua ulkolämpötilan mukaan. Nollan pinnassa oleva kostea ilma aiheuttaa kuitenkin tähän poikkeuksen. Tämä tilanne voi syntyä silloin, kun maassa on vielä lunta, ja siitä haihtuu voimakkaasti kosteutta ilmaan Lämpötila ja suhteellinen kosteus Eläimet, pihatossa työskentelevät ihmiset, rakenteet ja tekniset varusteet asettavat pihaton ilmalle tietyt vaatimukset /14/. Ne esitetään mm. standardissa DIN ja Maatilahallituksen rakentamisohj eissa /23/. Lämpötila- ja kosteusvaatimukseen vaikuttavat ulkoilman kosteus ja lämpötila sekä tuotantomuoto.

14 7 Lämpötilan vaihtelulla välillä C ei ole merkittävää vaikutusta lehmien maidontuotokselle. Korkeissa lämpötiloissa lehmät reagoivat kuitenkin voimakkaammin korkeaan suhteelliseen kosteuteen. Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden yhteisvaikutusta on selvitetty kuviossa 1. Maidontuotanto alkaa laskea, kun lämpötila nousee C, varsinkin korkeilla suhteellisen kosteuden tasoilla, koska lehmien lämmönluovutuskyky heikkenee. Tätä pienemmissä lämpötiloissa suuresta suhteellisesta kosteudesta ei ole suoranaista haittaa lehmille /11/. Maatilahallituksen mitoituslämpötila navetoille on 12 C. Buchmannin /15/ mukaan lämpötila voi vaihdella navetassa välillä C. Optimaalinen alue on kuitenkin välillä C /15/. 90 TUOTANNONVÄHENNYS, (Z) PROOUKTIONSMINSKNING (%): MILK CHANGE(%): ,5-1,5-6,3-23,7-51, ILMAN LÄMPÖTILA, ( C) WFTTEMPERATUR (*C) AIRTEMPERATURE ('CI KUVIO 1. Figur 1. Figure 1. Ilman lämpötilan ja kosteuden vaikutus maidontuotantoon korkeissa lämpötiloissa /11/. Betydelsen av lufttemperatur och fuktighet förmjölkproduktionenvidhöga lufttemperaturer /11/. The effect of high air temperature and relative humidity on the milk yield of cows /11/.

15 8 tr k0/m'. K.1s =.2.0 k=0,3w/m2.k.t k=0.3w/m2. K Ts= 12.0 / \ / \ / \\./ \ - V \,...,:.\..,.../ /" _ A '! 0 ULKOLÄMPÖTILA. ( C) UTETEMPERMIIPAkI OUT.SiDE IEMPERATURE.(k) KUVIO 2. Figur 2. Figure 2. Laskennalliset suhteellisen kosteuden arvot erilaisilla pihaton sisäilman lämpötiloilla (+ 2 C + 12 C) ja erilaisilla eristysasteilla (k = 3,0... 0,30 W/m2K) nuorkarjapihatossa eri ulkolämpötiloilla, kun pihaton koko lämmöntuotanto tapahtuu eläinten lämmönluovutuksena. Ulkoilman suhteellisen kosteuden on oletettu olevan 90 %. /11/. Beräknad relativ luftfuktighet vid olika stalltemperaturer (+ 2 C verrattuna +12 C) och vid olika isoleringsgrader (k = 3,0 respektive 0,30 W/m2K) i ett stall för rekryteringsdjur vid olika utetemperaturer då stallets hela värmeproduktion utgörs avdjurens värmeavgivning. Uteluftens relativa fuktighet har antagits vara 90 %. /11/. Calculated effect of two inside temperatures (+ 2 C and + 12 C) and two insulation levels (k = 3.0 and 0.30 W/m2K) on the relative humidity in a stable for replacement heifers when the building is heated by the animal warmth only. Outside relative humidity is 90 %. /11/.

16 9 Alle kolmen päivän ikäisten vasikoiden alempi kriittinen lämpötila (vasikka alkaa polttaa rehua lämmöntuottamiseksi) on 13 C, ja se laskee noin 0,2 C vuorokaudessa /11/. Vasikka tarvitsee siten noin viikon ikään saakka norminmukaista navettalämpötilaa (12 C) korkeampaa lämpötilaa. Lisälämpöä on helpoimmin järjestettävissä lämpölampulla tai säteilylämmittimellä. Jos kaikki pihattoon tuotava lämpö tulee eläinten lämmönluovutuksesta, ja pihaton sisäilman lämpötila pyritään säilyttämään vakiona, pihaton sisäilman kosteus vaihtelee ulkoilman lämpötilan mukaan. Kuivimmillaan rakennus on hevillä pakkasilla, ulkoilman lämpötilan noustessa tai laskiessa suhteellinen kosteus nousee. Suhteellisen kosteuden taso määräytyy pääasiassa pihaton rakennusosien keskimääräisten k-arvojen perusteella, siten että suurilla k-arvoilla rakennus on suhteellisesti kosteampi kuin pienillä k-arvoilla. Rakennuksessa pidettävä sisälämpötila määrää sen ulkolämpötilan, jossa sisäilman suhteellinen kosteus on alimmillaan. Nämä seikat käyvät ilmi kuviosta 2. Lisälämmitys vaikuttaa samoin tavoin kuin rakennuksen k-arvon parantaminen. Pihaton sisäilman kosteus asettuu lämmitettäessä alemmalle tasolle kuin ilman lisälämmitystä. Tämä tapahtuu siten, että tuotaessa lisälämpöä pihattoon sen sisälämpötila pyrkii kohoamaan, jolloin ilmanvaihdon lämpötilaohjaus säätää ilmanvaihdon korkeammalle tasolle. Samalla kun rakennuksen sisäilman kosteus asettuu alemmalle tasolle myös haitallisten kaasujen pitoisuus pihaton ilmassa laskee Ilmavirran suuruus pihatossa Kuviossa 3 on esitetty ulkoilman lämpötilan vaikutus ilmavirran määrään eläintä (=ny) kohti, kun rakennuksen rakenteiden keskimääräinen lämmönläpäisy (k-arvo) ja pihatossa pidettävä lämpötila vaihtelee. Lämpimällä (> 0 C) ilmamäärätlämmönpoiston perusteella ovat samat rakennuksen lämpöeristyksen eroista

17 10 huolimatta. Sen sijaan talvella kovilla pakkasilla ilmamäärät lämmönpoiston perusteella ovat kutakuinkin samat yhtä hyvin eristetyissä rakennuksissa. 10,0 8.0 cc z( 2,11 -- k.q30 W im7, K oT. 2 C - - ILMA VI RTA (m 3 /e 1ä1n,h VENTIL A T 1 ONSFLÖD, 3 Irn /djur, h) VENTIL ATION RA TE (m-yonimo 19, 0 1() h-3.0 Wirn2,K, IsTicill.:i= 2.0 kr.0.30w/m2, K. Tsralsrị 12.0 / 1 / / / /./. -/././..../../". / 7 / io -s?. 0 5 ULKOLÄMPOTILA, ( C) IFTETEMPERATUR. Ce ) OUTSIDE TEMPERATURE ( *C KUVIO 3. Figur 3. Figure 3. Laskennallinen ilmavirta erilaisilla pihaton sisälämpötiloilla (+2 C C) ja erilaisilla eristysasteilla (k = 3,0... 0,3 W/m2K) nuorkarjapihatossa eri ulkolämpötiloilla, kun pihaton koko lämmöntuotanto tapahtuu eläinten lämmönluovutuksena /11/. Beräknade ventilationsflöden vid olika stalltemperaturer (+2 C respektive 0,3 W/m2K) i ett stall för rekryteringsdjur vid olika utetemperaturer då stallets hela värmeproduktion utgörs av genom djurens värmeavgivning /11/. Calculated effect of two inside temperatures (+2 C and +12 C) and two insulation levels (k = 3.0 and 0.3 W/m2K) on the ventilation rate in a stable for replacement heifers when the building is heated by the animal warmth only /11/. Kuten kuviosta 3 nähdään rakennuksessa, jonka rakennusosien keskimääräiset k-arvot ovat niinkin suuret kuin 3,0 W/m2K ja sisällä pyritään pitämään lämpötilaa + 2 C, ei voida vaihtaa

18 11 ilmaa lainkaan yli 17 C pakkasilla ilman lisälämmitystä. Kun nautayksiköllisen nautaeläimiä vaatima minimi-ilmanvaihto on noin 50 m2/h, tällaisen rakennuksessa ei selvitä ilman lisälämmitystä yli -10 C pakkasilla /11/. Samankaltaisen tilanteeseen päädytään rakennuksessa, jonka rakennusosien keskimääräiset k-arvot ovat niinkin hyvät kuin 0,3 W/m2K, mutta jossa yritetään pitää 12 C lämpötilaa. Pakkasten kiristyessä lisälämmityksen määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin ensin mainitussa tapauksessa. Mikäli jälkimmäisessä rakennuksessa yritetään pitää ainoastaan + 2 C lämpötilaa, lisälämmityksen tarpeen voidaan ekstrapoloida (arvioida) alkavan noin -20 C lämpötilasta. Tarve on tällöinkin hyvin pieni. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tässä tapauksessa lisälämmittimen hankkiminen onkin taloudellisesti edullisempaa kuin lisäeristäminen tai lämmönvaihtimen hankkiminen Ilmanvaihtojärjestelmät Periaatteessa ilmanvaihtojärjestelmiä on kolmenlaisia nimittäin ali-, yli- ja tasapaineilmanvaihtoja. Näistä käytännön sovellutuksia ovat ensinnä ja viime mainitut. Alipaineilmanvaihdon erikoistapaus on väistyvä järjestelmä painovoimainen ilmanvaihto. Ylipaineilman vaihtoa ei yleensä käytetä, koska se saattaisi aiheuttaa rakennuksen tuhoutumisen rakenteisiin tunkeutuvan kosteuden takia. Eläinsuojien ilmanvaihto toimii laimennusperiaatteella, jolloin tuloilma sekoittuu navettailmaan ja poistoilman koostumus on osapuilleen sama kuin navettailman keskimäärin /10/. Ilmanvaihtolaitteet voivat olla sijoitettu kattoon, seinään tai lietekanavaan. Yksinkertaisin ja toimiva ratkaisu on sijoittaa laitteet kattoon. Järjestelmän onnistuminen on tällöin todennäköisempää kuin monimutkaisemmilla järjestelmillä, joiden suunnitelussa vaaditaan huomattavaa ammattitaitoa, eikä tulos ole siitä huolimatta taattu. Monimutkaisten järjestelmien rakentaminen ei usein ole taloudellisestikaan järkevää.

19 12 Alapoistojen avulla yritetään imeä lantakaasut pois alakautta niiden joutumatta lainkaan navettailmaan. Sen onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että suurin osa ilmasta poistetaan alakautta. Samalla on kiinnitettävä suurta huomiota tuloaukkojen sijoitteluun. Alapoistolle tyypillinen virhetoiminto on, että se imee korvausilman jonkin oven alta tai suoraan yhdestä tuloaukosta lietekanavaan ja sitä kautta suoraan ulos, jolloin ilma ei muualla vaihdu. Seurauksena on kostea ja myrkyllisiä kaasuja sisältävä navettailma. Alapoistojen yhteydessä tulisikin käyttää tuloilmalaitteita, jotka sekoittavat navettailmaa, sekä pitää niiden aukot riittävän pieninä. Erityisen vaarallinen alapoisto on, jos sen puhallin pysähtyy. Tähän tilanteeseen voidaan joutua sähkökatkoksen tai laitevaurion takia. On olemassa myös ns. alarajatermostaatilla varustettuja järjestelmiä, jotka pysäyttävät koko laitteiston lämpötilan laskettua rajalämpötilan alapuolelle. Karjasuojien potkuripuhaltimet ovat varsin pienipaineisia, ja voi olla, että huolimatta puhaltimen käynnistä se ei poista lainkaan ilmaa. Tällöin tuloilmaa tulee lantakanavan kautta, ja lantakaasut nousevat rakolattian alta navettailmaan. Tämä tulisi estää esimerkiksi perhosläpällä. Ilmanvaihdon pysäyttäminen on jo sinällään virhemenettely, koska se johtaa lämpötilajen kerrostumiseen, ja seinien alaosien kastumiseen. Samalla rakennuksen ns. kylmissä nurkissa tilanne pahenee entisestään. Alapoistot vievät myös jonkin verran enemmän sähköä johtuen luonnon vastaisesta virtaussuunnasta ja usein sokkeloisista vastusta lisäävistä kanavista. Ilmanvaihdon tulee saada aikaan sellainen ilmanliike, että eläinten haihduttama kosteus ja lämpö jatkuvasti kulkeutuvat pois eläinten oleskelualueelta /9/. Alipaineilmanvaihto voi olla varustettu tuloilmalaitteilla tai korvausilma-aukoilla. Tuloilmalaitteet ovat varmatoimisia ja niihin liittyvät kiertoilmalaitteet huolehtivat siitä, että tuloilma jakaantuu tasaisesti kaikkialle pihattoon. Korvausilman säätöläppien säädöstä on kuitenkin pidettävä huolta. Erillisten tuloaukkojen ongelmana on niiden jäätyminen ensimmäisten pakkasten sattuessa, minkä jälkeen niitä ei enää voida säätää, vaan ne jäävät koko talveksi

20 13 kyseiseen asentoon. Lisäksi korvauilman sekoittuminen koko navettailmaan ei ole yhtä varmaa kuin käytettäessä kiertoilmalaitteita. Tuloilman määrän on oltava suhteessa koko rakennuksen miehityksen lisäksi suhteessa kyseisen rakennusosan miehitykseen. Kun rakennuksessa on lisäksi kunnolliset tuloilman sekoituslaitteet, vallitsee pihatossa tasainen lämpötila. Tuloilmalaitteiden on oltava sellaiset, että ne eivät aiheuta vetoa eläinten oleskelualueelle. Erityisesti on varottava tuloaukkoja, joista ilma virtaa suoraan lietekanavaan ja aiheuttaa lantakaasujen nousun pihattoilmaan. Kaikki muut kuin varsinaiset tuloaukot ovat yleensä ei-toivottuja, koska ne useimmiten aiheuttavat vetoa. Näitä ei toivottuja tuloaukkoja ovat muun muassa ikkunoiden, ovien ja rehunpudotusluukujen raot sekä lantakanavat. Tuloaukkojen koon on oltava suhteessa maksimi-ilmanvaihtoon alipainetason hallitsemiseksi. Sopiva alipainetaso on Pa. Kesäaikaan on rajoitettava tuloilman lämpiämistä rakennuksen pinnoilla. /11/. Talvella tuloilmaa kannattaa lämmittää jonkin verran, koska tuloilman heittopituus lyhenee voimakkaasti, jos ulko- ja sisäilman lämpötilaero on suurempi kuin 12 C /12/. Lämmittämisen avulla saadaan ilmavirtojen suunnat pysyviksi siten, että ne eivät vaihtele ulkoilman lämpötilan mukaan. Tuloilmalaitteilla saavutetaan tasainen vedoton ilmanvaihto. On kuitenkin varottava ilmavirtauksia häiritseviä sisustusratkaisuja, koska ne saattavat aiheuttaa vetoa eläinten oleskelualueelle /12/. Kokonaan uutta ajattelutapaa edustaa ns. dynaaminen eristäminen. Kun perinteisissä eristemateriaaleissa periaatteena on ollut ilman pysyttäminen paikallaan rakenteessa, dynaamisessa eristyksessä korvausilma otetaan rakenteiden läpi, jolloin ulospäin johtuva lämpö siirtyy sisään tulevaan ilmaan. Rakenne toimii siten eräänlaisena lämmönvaihtimena. Tämän avulla voidaan ilmanvaihtoa lisätä verrattuna perinteiseen tapaan eristettyyn rakenteeseen, koska rakennuksen rakenteiden läpi johtuva lämpö

KOSTEIDEN PINTOJEN KOSTEUDEN- TUOTANTO NAVETOISSA

KOSTEIDEN PINTOJEN KOSTEUDEN- TUOTANTO NAVETOISSA PPA 1 03400 VIHTI 90-224 6211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS 56 PETRI KAPUINEN - JORMA KARHUNEN

Lisätiedot

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Taustaa Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Tapani Kivinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus maatalouden ilmanvaihdon taso on ollut vaihteleva tilakokojen kasvu ym. toimintaympäristön muutokset eläinten

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Tuuliverhoseinät - vaihtoehto ilmanvaihtoon lypsy-ja lihakarjatiloilla DeLaval laskostuva tuuliverho CTD DeLaval ylhäältä avautuva tuuliverho

Lisätiedot

Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia

Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia Rakennusten lämmitys ja lämpöhäviöt Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia 2 Tässä oppaassa tarkastellaan yleisesti rakennusten lämmitykseen liittyvää energian kulutusta. Sekä karjataloustuotannossa

Lisätiedot

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki. VAKOLA ACV Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi DeLaval viilennyspuhaltimet Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi Hyvä ilmanvaihto (riittävästi puhdasta ja raikasta ilmaa) on eläinten mukavuuden yksi avaintekijä vastasyntyneistä

Lisätiedot

VI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162

VI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162 - VI-ABCCo: PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1167 RYHMÄ 162

Lisätiedot

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä VIIHTYISÄ Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Lisätiedot

LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE

LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE 425 LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE SunAIR 425 Elektroninen säädin Kun ominaisuudet ratkaisevat AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden valmistaja sekä Suomen johtava pientalojen ilmanvaihtojärjestelmien

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Teollisuusinfralämmitin IR

Teollisuusinfralämmitin IR Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU 1. Tilan lämpöhäviöt lasketaan huone- tai tilakohtaisesti. Lämmittimen valinta voidaan tehdä huonelämmityksen tehontarpeen mukaan, koska lämmittimien hyötysuhde on n.

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Kotimaiset PE-X lattialämmitysputket VIIHTYISÄ Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne.

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Elztrip 00 600-1500 W Sähkölämmitys 3 mallia Elztrip 00 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Käyttökohteet 00 on tarkoitettu yleis- ja lisälämmitykseen sekä ikkunoista tulevan vedon

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Kasvavat Wisconsinin perhemaitotilat David W. Kammel Biological Systems Engineering UW Madison Ilmasto ja pinta-ala Pinta-ala Wisconsin 169,637 km2 Suomi 338,145

Lisätiedot

ALIPAINEILMAN VAIHTO KOTIELÄINSUOJISSA

ALIPAINEILMAN VAIHTO KOTIELÄINSUOJISSA PPA 1, 03400 VIHTI 90-224 6211 Telefax 90-224 6210 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS NRO 44 LAURI

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 2 WATERSTAGE VESIPATTERI LÄMPIMÄN VEDEN TUOTTO KÄYTTÖVESI LATTIALÄMMITYS KÄYTTÖVESI- VARAAJA ULKOYKSIKKÖ FUJITSU GENERAL ilma-vesilämpöpumppu

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä 600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS 600e-hp-co Smart-käyttöliittymä Huippuunsa vietyä lämmöntalteenottoa ja jäähdytystä AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Like a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin

Like a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Like a Breath of Fresh Air Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Uusi Pingvin Kotilämpö -laite Ja kotisi energiatehokkuus nousee ratkaisevasti Ilmalämmitysjärjestelmä uusiksi

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE. säädin (E)

ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE. säädin (E) ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE ECO130 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden valmistaja sekä Suomen johtava pientalojen

Lisätiedot

SunAIR 431 EC-LT ja 481 EC-LT

SunAIR 431 EC-LT ja 481 EC-LT SunAIR 431 EC-LT ja 481 EC-LT LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE SunAIR 431 EC-LT SunAIR 481 EC-LT sisäkuva Elektroninen säädin (E) Kun ominaisuudet ratkaisevat AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden valmistaja

Lisätiedot