Uusia avauksia työhyvinvointiin

Transkriptio

1 Numero 2 / 2010 Johtoryhmän kolumni: Uusia avauksia työhyvinvointiin Työtapaturmien torjunta tuottaa tuloksia Työturvallisuus toi tasoluokituksen kuudelle rakennusalan yritykselle Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Ajankohtaista työturvallisuudesta

2 Pauli Karjalainen TTT-kehityspäällikkö UPM-Kymmene Oyj Uusia avauksia työhyvinvointiin Terveys ja turvallisuusasioista huolehtiminen on olennainen osa yritystoimintaa. Henkilöstön hyvinvointi on yrityksen menestyksen kannalta keskeistä. Tavoitteena on, ettei henkilöstö kärsi työperäisistä sairauksista työssä ollessaan tai eläkkeelle siirtyessään. Näin juhlapuheissa, entä käytännön tasolla? Työhönpaluukeskustelu käyttöön Teimme henkilöstön kanssa kehitysohjelman sairauspoissaolojen torjunnasta. Ohjelmaan sisältyi kokeilu poissaolosta omalla ilmoituksella kahdella tehtaallamme, joille laadimme yhteiset säännöt: Työntekijä ilmoittaa esimiehelleen ennen työn alkua sairastumisestaan. Omalla ilmoituksella poissaoloa voidaan käyttää, kun kyseessä on lyhytaikainen työkyvyn alentuminen, joka ei edellytä terveydenhuollon ammattilaisen antamaa hoitoa tai määräämää tutkimusta. Esimies päättää, voiko työntekijä olla poissa 1 3 peräkkäistä kalenteripäivää ilman lääkärintodistusta. Esimies voi harkintansa mukaan määrätä henkilön käymään työterveyshoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Työhönpaluukeskustelu käydään välittömästi poissaolon jälkeen, keskustelu on palkanmaksun edellytys. Poissaolot vähentyneet Menettelyn käyttöönoton alkuvaiheen jälkeen ei ole ollut väärinkäytöksiä. Vuoden 2009 aikana oli noin 2100 poissaoloa omalla ilmoituksella, keskimääräinen pituus n. 1,75 pv/tapaus. Jos aiemmin keskimäärin työterveysaseman kirjoittamana poissaolo oli 3 pv/tapaus, niin on syntynyt n päivän säästö sairauslomissa. Jos laskennallisena kustannuksena sairauspoissaolopäivälle käytetään 400 /pv, on menettelyllä saavutettu n. 1 m :n säästö vuoden 2009 aikana. Käytäntö on hyvä, tasapuolinen sekä esimiehen työtä tukeva. Se säästää kustannuksia ja ohjaa terveydenhuollon voimavaroja tähdellisempään työhön. Menettelytapaa voisi kutsua sosiaaliseksi innovaatioksi. Aiemman käytännön mukaan pääsääntöisesti toimihenkilöillä oli oikeus olla poissa omalla ilmoituksella sairaustapatuksissa. Heitimmekin ilmaan kysymyksen ʺmikä erottaa toimihenkilön ihmisestäʺ. Vastaus tähän oli, ei oikeastaan mikään. Nyt meillä on samat säännöt kaikille. Ja lisänä aiempaan käytäntöön, myös toimihenkilöillä on oikeus työhönpaluukeskusteluun. Nimenomaan työhönpaluukeskustelu on toimintatavan tärkein lenkki, merkki välittämisestä. Seuraava vaihe on keskustelun avaus työhönpaluukeskustelun laajentamisesta kaikkien poissaolojen jälkeen. Olemme siis siirtyneen julkilausumista käytännön toteutukseen; nyt meillä on terveysjohtamisen periaatteissa esiin nostettu työhönpaluukeskustelu käytössä Suomessa. Paperiteollisuudessa ovat virinneet voimakkaat yhteistyön tuulet, leppoisia kelejä teillekin. 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010

3 Työtapaturmien torjunta tuottaa tuloksia Tasoluokituksilla positiivista kannustusta työturvallisuustyöhön Nolla tapaturmaa foorumi myöntää vuosittain tasoluokituksia jäsentyöpaikoille, jotka ovat menestyksellisesti edistäneet työpaikkansa työturvallisuutta. Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan mm. työpaikan työtapaturmataajuutta ja tapaturmien vakavuutta. Lisäksi edellytetään, että työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely ovat kunnossa. Tasoluokituksen tarkoituksena on toimia työpaikkojen apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa ja kannustaa työpaikkoja pyrkimään kohti nollaa tapaturmaa. Nolla tapaturmaa foorumi myönsi työturvallisuuden tasoluokitukset vuoden 2009 tietojen perusteella 40 työpaikalle, joissa on menestyksekkäästi kehitetty työturvallisuutta. Tämä on uusi ennätys Foorumin historiassa. Vuoden 2009 turvallisuustietoihin perustuvia tasoluokituksia myönnettiin seuraavasti: I Maailman kärjessä Amcor Flexibles Finland Oy Dynea Chemicals Oy, Hamina, Joroinen, Kitee Eka Chemicals Oy Eka Polymer Latex Oy, Oulu Forchem Oy, Rauma GE Healtcare Finland Oy Golder Associates Oy, Helsinki, Tampere, Turku J.M. Huber Finland Oy Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy, Lohjan Bitumikatetehdas, Lohja Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo, Naantali OMG Kokkola Chemicals Oy, Kokkola Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, Lahti STERIS Finn Aqua, Tuusula Styron Suomi Oy, Hamina Suomen Karbonaatti Oy Yara Suomi Oy, Siilinjärvi KUVA: Yhteiskuva tasoluokituskunniakirjojen hakijoista. II Kohti maailman kärkeä Abloy Oy, Tampere Lassila & Tikanoja Oyj, Teollisuusratkaisut, Turku LVI Dahl Oy, Helsinki NCC Rakennus Oy, Lounais Suomen alueyksikkö, Turku Rautaruukki Oyj, Ruukki Construction Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere Sucros Oy, Säkylä Suominen Ikamer Oy, Ikaalinen Tulikivi Oyj Urho Viljanmaa Oy / Jalas, Jalasjärvi Ylivieskan Tiili Oy, Ylivieska III Suuntana maailman kärki Boliden Harjavalta Oy Eupart Oy, Eura Finnair Oyj, Technical Services, Vantaa Jyväskylän Energia Oy, Jyväskylä NCC Rakennus Oy, Sisä Suomi, Tampere Peab Oy PerkinElmer Wallac Oy, Turku Skanska Oy Suominen Kuitukankaat Oy Telinekataja Oy, Espoo Teollisuuden Voima Oyj Voimatel Oy, Kuopio Winwind Oy Nolla tapaturmaa foorumi on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Siihen kuuluu yli 220 työpaikkaa ja niiden yli työntekijää. Foorumiin on liittynyt erikokoisia työpaikkoja erilaisilta toimialoilta. Verkostoitumalla Nolla tapaturmaa foorumin jäsenet saavat käyttöönsä tietoa ja käytännön työkaluja toimintatapojensa uudistamiseksi. Avoin ilmapiiri kannustaa keskustelemaan ja vaihtamaan ideoita muiden työpaikkojen kanssa. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010 3

4 Marjo Turunen toimittaja Nolla tapaturmaa -foorumi Työturvallisuus toi tasoluokituksen kuudelle rakennusalan yritykselle Rakennusalallakin on mahdollista työskennellä turvallisesti. Siitä hyvinä esimerkkeinä ovat kuusi rakennusalan yritystä, jotka keskiviikkona saivat Nolla tapaturmaa foorumin myöntämän tasoluokituksen vuoden 2009 turvallisuustietojen perusteella. Nolla tapaturmaa foorumin tasoluokitus pyrkii positiivisesti kannustamaan työpaikkoja parantamaan turvallisuustasoaan. Yrityksiä ei vertailla keskenään, vaan tasoa verrataan työpaikan omaan aikaisempaan työturvallisuustasoon. Tasoluokitus myönnetään luokitusvuotta seuraavan vuoden keväällä. Kolmiportainen tasoluokitus kuvaa turvallisuusmatkaa kohti maailman kärkeä: Suuntana maailman kärki (Taso III), Kohti maailman kärkeä (Taso II) ja Maailman kärjessä (Taso I). Rakennusalan työpaikoista ensimmäisen tason luokituksen sai nyt yksi työpaikka, ja toisen tason luokituksen niin ikään yksi. Kolmannelle tasolle ylsi tällä kertaa kaikkiaan neljä työpaikkaa, joista yksi, Skanska Oy, sai luokituksen koko konsernille. KUVA: Eturivissä Tason I luokituksen saajia. Taso I Maailman kärjessä Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy, Lohjan Bitumikatetehdas Työnsuunnittelija Jyrki Järvinen: Emme hössötä turvallisuudesta Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:n bitumipohjaisia kateaineita valmistava Lohjan Bitumikatetehdas on aiemmin saavuttanut kolmos ja kakkostason luokituksen. Nyt tehdas ylsi korkeimmalle tasolle. Yksikössä on työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhteensä noin 70. Nolla tapaturmaa on ollut yrityksen tavoitteena jo vuosikaudet, ja siihen on tähdätty määrätietoisesti. Tasoluokitus on hyvä apu oman turvallisuuskehityksen seurannassa, sanoo työnsuunnittelija Jyrki Järvinen. Turvallisuus on meillä luonnollinen osa työntekoa. Sitä ei korosteta liikaa, ettei tule hössötysvaikutelmaa. Kannustamme kuitenkin työntekijöitä turvallisuuteen. Kun vuosi tulee täyteen ilman tapaturmia, jaamme kaikille tavarapalkinnon. Palkitseminen on selvästi kannustanut toimimaan turvallisesti. Hyviä kokemuksia on saatu myös vaaratilanneilmoituksista, joita viime vuonna tehtiin 50 kappaletta. Riskikartoitukset tehdään kerran vuodessa ja aina kun uusia laitteita otetaan käyttöön. Suurin osa Lohjan tehtaan tapaturmista on sattunut laitehäiriöiden ja vuosihuollon yhteydessä. Meillä seurataan laitehäiriöitä luultavasti tarkemmin kuin muualla. Nämä ovat erikoislaitteita, joissa on aina lastentauteja. Häiriöt kirjataan tarkkaan ja parannusten vaikuttavuutta seurataan. Tapaturmat ovat vähentyneet sitä mukaa kun olemme onnistuneet vähentämään konehäiriöitä. Kaksi vuotta sitten Lohjan tehtaalla aloitettiin siisteysja järjestyskierrokset. Vuoron esimies tarkastaa, millai 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010

5 seen kuntoon edellinen vuoro on jättänyt paikat. Omavalvontajärjestelmä toimi niin hyvin, että se teki itsensä pian lähes tarpeettomaksi. Vuorot eivät halunneet olla toista huonompia järjestyksenpidossa. Sillä on ollut suuri vaikutus tehtaan yleisilmeeseen, Järvinen kertoo. Nolla tapaturmaa foorumin tasoluokituskriteerit otetaan jatkossakin huomioon tehtaan turvallisuuskehityksessä. Ulkopuolisille sattuneet tapaturmat tutkitaan ja käydään yhdessä läpi urakoitsijan kanssa. On tärkeää kuunnella työntekijöiden mielipiteitä ja tehdä päätöksiä niiden perusteella. Jos jotain aloitetta ei pystytä toteuttamaan, se on kunnolla perusteltava. Turvallisuusasioissa diktaattorimeininki ei toimi, Järvinen toteaa. Taso II Kohti maailman kärkeä NCC Rakennus Oy, Lounais-Suomen alueyksikkö, Turku Työsuojelupäällikkö Jari Piili: Rakennustyömaa voi olla turvallinen työpaikka Työturvallisuutemme on parantunut valtavasti vuodesta 2000, kertoo kymmenen vuotta NCC Rakennus Oy:n Turun yksikön työsuojelupäällikkönä toiminut DI Jari Piili. Tuolloin alueyksikössä sattui tapaturmaa vuodessa, mutta viime vuonna niitä oli vain 8. Edistystä ovat Piilin mukaan tuoneet ennen kaikkea työmaan turvallisuustasosta kertova TR mittaus ja siirtyminen uuteen vakuutusjärjestelmään. Koska tapaturmakorvaukset menevät nykyisin NCC:n kassasta, tapaturmien aiheuttamia kustannuksia seurataan entistä tiukemmin. Ne halutaan luonnollisesti pitää mahdollisimman alhaisina. Piili ei hyväksy näkemystä, jonka mukaan rakennustyömaata on vaikea saada turvalliseksi. Ihmiset ovat tässäkin avainasemassa. Jos TRmittauksen tulokset ovat huonoja, syytä voidaan hakea vastaavan mestarin ja aluejohdon toiminnasta. Lisäksi asiastaan innostunut työsuojeluvaltuutettu on ehdoton edellytys turvallisen työmaan luomisessa. TR mittarin arvon perusteella työmaita voidaan vertailla keskenään, Piili toteaa. Uusi asetus rakennustyömaiden turvallisuudesta on tuonut mukanaan uusia haasteita. Esimerkiksi tiukka pölyttömyyden vaatimus edellyttää enemmän siivousta KUVA: Eturivissä tason II luokituksen saajia. ja kalliimpia laitteita, jotka vähentävät pölynmuodostusta. Tapaturmakustannukset alenevat näinkin, vaikkei se heti näykään. Työntekijöitä palkitaan NCC Rakennus Oy:n Lounais Suomen yksikössä nykyisin työsuojelubonuksella, jonka kriteereinä ovat kalenterivuoden aikana sattuneiden tapaturmien lukumäärä, TR mittauksen keskiarvo ja turvallisuushavaintojen lukumäärä. Bonus näkyy jälkikäteen tuntipalkassa. Maksetut bonukset ovat tuoneet suuren kustannussäästön, koska tapaturmaluvut ovat vastaavasti alentuneet, Piili sanoo. Noin 220 työntekijän Turun yksikössä perehdytys on saatu toimimaan tehokkaasti, ja työntekijät pitävät huolen siitä, etteivät ulkopuolisetkaan pääse työmaalle ilman asianmukaista perehdytystä ja suojavarusteita. Menneitä ovat ajat, jolloin ulkopuolinen urakoitsija hurautti ruosteisella pakettiautollaan portista sisään ja lähti sinkkiämpäri keikkuen työmaalle. Vaikka rakennusalan turvallisuus on jatkuvasti kohentunut, kehitettävää on yhä paljon. Suurin tulevaisuuden ongelma taitaa olla yksityisten kertarakennuttajien työmailla. Alalle on kenen tahansa helppo tulla, ja ellei tilaaja ymmärrä vaatia turvallisia olosuhteita, eivät sinkkiämpärihemmot niitä vapaaehtoisesti luo. Järjestäytyneet rakennusyritykset saattavat omat aliurakoitsijansa kyllä järjestykseen, Piili uskoo. Kakkostason luokitusta tavoiteltiin Turun yksikössä kolme vuotta, ja tällä tasolla pyritään jatkossa myös pysyttelemään. Ykköstaso vaatisi niin paljon muutoksia rakentamisen prosessiin, että ison rakennusliikkeen yksittäinen alueyksikkö ei omin päin voi ryhtyä poikkeamaan NCC:n valtakunnallisesta toimintatavasta, Piili miettii. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010 5

6 Taso III Suuntana maailman kärki NCC Rakennus Oy, Sisä-Suomi, Tampere Aluejohtaja Jussi Tanhuanpää: Turvallisuus syntyy yhteistyöllä NCC Rakennus Oy:n Tampereen alueyksikkö haki tänä vuonna tasoluokitusta ensimmäistä kertaa. Aluejohtaja Jussi Tanhuanpään mukaan työpaikalla on erityisesti panostettu turvallisuushavaintojen keräämiseen ja siisteyden parantamiseen. Myös suojainten käyttö 170 työntekijän yksikössä on tehostunut. Pölyttömyysvaatimus on tuonut mukanaan sen, että työmaalla on nykyisin oltava entistä parempi järjestys, muuten ei pääse imuroimaan, Tanhuanpää sanoo. Kun työkaluja ja rakennusjätteitä ei jätetä hujan hajan, kohteessa pääsee turvallisemmin liikkumaan ja tavarat löytyvät helposti. Työn suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys paranevat, sekä samalla myös työteho ja lopputuotteen laatu. Tampereen yksikön työmailla käydään työturvallisuuteen ja siisteyteen liittyvä pelisääntökeskustelu työmaan alussa ja siirryttäessä runkotöistä sisävaiheeseen. Työntekijät osallistuvat itse pelisääntöjen luomiseen, mikä vaikuttaa asenteisiin myönteisesti. Myös perehdytys on toiminut hyvin. Pyrimme siihen, että työntekijät oppivat katsomaan ympärilleen turvallisuusnäkökulmasta. Havaintojen tekemisessä meillä ollaankin tosi aktiivisia. Tanhuanpää kiittää hyvin toimivia urakkatyöryhmiä, jotka pitävät alihankkijatkin ruodussa. Turvallisuus syntyy yhteistyöllä. Se on koko henkilöstön asia ja lähtee meistä jokaisesta itsestä, hän sanoo. Tanhuanpään mukaan rakennusalalla joutuu tekemään paljon töitä, jotta näkyvää turvallisuuskehitystä saadaan aikaan. Nyt NCC Rakennus Oy:n Tampereen yksikkö lähtee ajamaan takaa seuraavaa turvallisuustasoluokitusta. Tavoitteen saavuttamiseksi Nolla tapaturmaa foorumista haetaan ideoita ja aineistoa sekä jaetaan muiden jäsenten kanssa tietoa hyviksi koetuista toimintatavoista. Tulevaisuuden tähtäimessä on saada Tampereen yksikön TR indeksi koko yhtiön kärkeen. KUVA: Tason III luokituksen saajia. Peab Oy, Helsinki Turvallisuuspäällikkö Marko Kilpeläinen: Turvallisuus on korvien välissä Rakennusalalla turvallisuusasiat on pidettävä jatkuvasti esillä ja niiden arvostus on saatava korkealle. Mitään viisasten kiveä tapaturmien ehkäisemiseksi ei ole, sanoo turvallisuusalalla lähes 15 vuotta ja Peab Oy:ssä reilut neljä vuotta työskennellyt turvallisuuspäällikkö Marko Kilpeläinen. Turvallisuusruuvia on kiristetty myös noin 600 työntekijän Peab Oy:ssä. TR mittari on käytössä, työntekijöitä koulutetaan ja turvallisuusinformaatio leviää tehokkaasti. Ohjeistus on jatkuvaa. Yhtään palikkaa ei ole käyttämättä, kaikki on otettu peliin. Työympäristö alkaa olla jo jossain hapessa, mutta työntekijät on vielä saatava tajuamaan turvallisuuden merkitys, Kilpeläinen sanoo. Hänen mukaansa peräti 70 prosenttia työtapaturmista johtuu työntekijän toiminnasta. Haasteena on löytää keino kehittää työntekijöiden asennetta, jotta aiheettomista riskeistä päästäisiin eroon. Turvallisuus on korvien välissä. Se on saatava ihmisten päähän. Kiinteisiin työpaikkoihin verrattuna rakennusalan turvallisuushallinta on aivan oma maailmansa. Rakennustyömaa on kuin jatkuvassa hälytystilassa. Olosuhteet ja työvaiheet muuttuvat ja ollaan sään armoilla. Aliurakoitsijoita on usein yli puolet, ja nekin tulisi hallita. Työympäristön pitäminen koko ajan virheettömänä on valtava haaste, turvallisuuspäällikkö pohtii. Koko alalla tulevaisuuden haasteena on saada pienetkin yritykset ottamaan turvallisuus paremmin huomioon. Kun työntekijöitä on vähän, kukaan ei ehdi eri 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010

7 koistua, ja turvallisuusasioita hoidetaan oman työn ohessa, jos silloinkaan. Peab Oy:ssä turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Parhaillaan on valmisteilla muun muassa esimieskoulutusopas. Tavoitteenamme on nostaa yleistä turvallisuustietoisuutta ja turvallisuuden arvostusta sekä vakiinnuttaa tapaturmataajuus alhaiselle tasolle. Olennaista on, että yrityksen turvallisuusasiat etenevät koko ajan, Kilpeläinen painottaa. Telinekataja Oy, Espoo Tuotantojohtaja Mikko Tammihovi: Teemme oikean valinnan helpoksi Rakennustelineitä ja sääsuojia teollisuuteen ja rakentamiseen toimittavassa Telinekataja Oy:ssä on noin 200 työntekijää. Koska työskentelemme usein korkealla, henkilökohtaiset putoamissuojaimet, kuten turvavaljaat ja köydet, ovat alallamme tärkeämpiä kuin monessa muussa työssä, kertoo yhtiön tuotantojohtaja Mikko Tammihovi. Turvallisuusasioita puidaan perusteellisesti neljän kuukauden välein järjestettävissä asentajapalavereissa. Niissä käydään läpi tapaturmat, läheltä piti tapaukset, uudet toimintatavat ja annetaan teknistä koulutusta. Telinekataja Oy:ssä pidetään tärkeänä sitä, että työntekijän on mahdollisimman helppoa ja luontevaa tehdä turvallinen valinta. Jokaisen taskussa kulkeva repäisyvihko helpottaa läheltä piti tapausten kirjaamista. Turvavaljaat ja muut tarvittavat suojaimet pidetään helposti saatavilla, jottei niitä tarvitse lähteä erikseen hakemaan. Vuonna 2008 meillä sattui huomattavan paljon pieniä silmävammoja. Kun analysoimme tapaturmia, totesimme, että työssä piili suuri riski vakavan silmävamman syntymiseen. Kertasatsaus silmänsuojaimiin oli suuri, mutta se kannatti. Viime vuonna silmätapaturmia ei ollut yhtään, Tammihovi kertoo. Turvallisuutta on edistänyt tapaturmien ja vakavien vaaratilanteiden tarkka analysointi ja juurisyyn etsintä. Myös tapaturman sattuessa käytävä turvallisuuskeskustelu on koettu tehokkaaksi. Käytämme keskustelun runkona itse kehittämäämme kysymyspatteria, jotta kaikki olennainen tulee huomioiduksi ja kirjatuksi. Keskustelussa ei syyllistetä, vaan kerrataan tapahtuma ja haetaan sen tuoma oppi sekä yksilölle että yritykselle. Analysoimme myös milloin ja kenelle tapaturmia sattuu ja mihin kellonaikaan. Telinekatajassa tyypillinen tapaturma on venähdys tai revähdys, joka sattuu alle kolme vuotta palveluksessa olleelle telineasentajalle aamulla kello 7 9 välillä, kun lihakset ovat vielä kylmät. Muuttuvat olosuhteet ja työn fyysisyys ovat monen rakennusalan tapaturman takana. Työvaiheiden mukaan vaihtuva väki on oma haasteensa: kesällä työmaalle töihin tullut ei välttämättä osaa ennakoida, että ensipakkasella jäinen peltikatto on liukas. Perehdytyksen ja kokemuksen merkitystä ei pidä aliarvioida. Hiljaisen tiedon siirtäminen onkin suuri haaste ja yksi tavoitteemme. Tulemme käyttämään apunamme myös tasoluokitusta pitkän tähtäimen turvallisuussuunnittelussa. Tammihovin mukaan tietoisuus ja suhtautuminen turvallisuuteen on Telinekataja Oy:ssä parantunut pitkäjänteisen työn ansiosta. Onneksi se on tapahtunut ilman vakavia onnettomuuksia, hän sanoo. Skanska Oy Turvallisuuspäällikkö Antti Leino: Turvallisuus on hyvää liiketoimintaa Skanska Oy sai Suuntana maailman kärki tasoluokituksen koko Suomen konsernille, johon kuuluvat myös Viron toiminnot. Alueella on noin 140 työmaata ja työntekijää. Aliurakoitsijoita on vähintään saman verran. Koko maailmanlaajuisessa Skanskakonsernissa työturvallisuus nähdään keskeisenä imagoja taloustekijänä. Yksi vahvuuksistamme suuren konsernin osana on se, että voimme vaihtaa toimivia turvallisuuskäytäntöjä eri maiden välillä ja poimia niistä meillä Suomessa parhaiten tepsivät keinot. Etenkin Isosta Britanniasta on tullut hyviä malleja, sanoo Skanska Oy:n turvallisuuspäällikkö Antti Leino. Leinon mukaan liian suuria harppauksia ei pidä ahnehtia, sillä käytännöt eivät toimi, ellei organisaatio ole kypsä ottamaan niitä vastaan. On osattava valita oikea lääke oikeaan vaivaan. Vuosi 2004 oli käännekohta Skanska Oy:n turvallisuusajattelussa. Siihen saakka oli tyydytty ajatukseen, että Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010 7

8 rapatessa roiskuu ja se on ihan OK. Turvallisuusprofiilia nostettiin ja tulostavoitteeksi asetettiin nolla tapaturmaa. Toimintakulttuuria ryhdyttiin määrätietoisesti muuttamaan. Vuonna 2005 otettiin käyttöön työturvallisuuskorttikoulutus, suojainten käyttöä muutettiin pakolliseksi ja työntekijät haastettiin tekemään turvallisuushavaintoja. Työturvallisuus nousi ensimmäiseksi raportoitavaksi asiaksi projektien palavereissa ja johdon kokouksissa. Nykyisin työturvallisuusraportit annetaan viikoittain, kun vielä 2004 raportointiväli oli yksi vuosi. Toimitusjohtajan viikko alkaa työturvallisuusasioilla joka maanantai, Leino sanoo. Hän korostaa, että tuottavuus ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Rakentamiseen liittyy paljon muuttujia ja epävarmuustekijöitä muun muassa aliurakoitsijoiden toiminta ja säätila. Mitä paremmin epävarmuutta kyetään hallitsemaan, sitä turvallisempaa ja tuottavampaa toiminta on. Kun työ tehdään hötkyilemättä ja ajatuksella, vältetään hukkaa, jota tapaturmatkin ovat, Leino toteaa. Skanska Oy:ssä työturvallisuutta edistetään monin eri keinoin: turvallisuusviestintää on lisätty, turvallisuushavainnot ja työtapaturmat analysoidaan tarkasti, työmaatreeneillä harjoitellaan tasapainoa ja vetreytetään lihaksia, työntekijöiden perehdyttämistä kehitetään jatkuvasti. Leino myöntää, että esimerkiksi suojavarusteiden käytön valvominen on vienyt valtavasti energiaa. Työturvallisuutta ei kukaan vastusta, mutta jostain syystä reaktioita syntyy, kun jokin asia koskee omaa työtä. Haasteena on saada entistä paremmin ajattelua muutetuksi ja ihmiset tajuamaan, mitä terveyden säilyminen merkitsee. Olemme nähneet, miten vakava tapaturma jättää jäljen monen ihmisen elämään. Mitä paremmin saamme tämän viestin perille, sitä paremmin saamme työntekijät sitoutumaan turvallisuuteen. KUVA: Skanskan turvallisuuspäällikön Antti Leinon mukaan turvallisuustyö on ikuinen oppimisprosessi. Hänen mielestään jokaisen pitää olla oman työnsä turvallisuuspäällikkö. Turvallisuus ei saa olla yhden ihmisen tai erillisen organisaation show. Haemme jatkuvasti keinoja, joilla parhaiten herätämme ajatukset ja tunteet ja saamme turvallisuuden leivotuksi osaksi normaalia työnkuvaa. Ei auta, että joku aina muistuttaa. Työntekijällä itsellään on paras tieto siitä, miten oman työn voi tehdä turvallisesti. Haasteet jatkuvat, mutta tasoluokitus osoittaa, että Skanska Oy:ssä on saatu paljon aikaan. Tämä on upea juttu ja positiivinen viesti siitä, että olemme tehneet oikeita asioita myös muiden silmissä. Tästä on hyvä jatkaa, Leino sanoo. Turvallisuustyö on Leinon mukaan ikuinen oppimisprosessi. Toimintatapoja pitää jaksaa kyseenalaistaa. Tiedon perille saaminen on jatkuva haaste. Miksi et käytä valjaita? Miksi kukaan ei ollut suunnitellut kiinnityspisteitä? Miksi kysymyksillä edeten löydetään asiat, jotka viime kädessä estävät turvallisen tekemisen, Leino uskoo. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010

9 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Työturvallisuusvastuut esimiestyössä -materiaalipaketti ilmestynyt Nolla tapaturmaa foorumin materiaalipaketti nro 12 Työturvallisuusvastuut esimiestyössä perehdyttää työpaikkoja työnantajan ja esimiesten keskeisimpiin työturvallisuusvastuisiin. Työturvallisuusvastuut esimiestyössä materiaalipaketti koostuu käsitesanastosta, esimiestyön työturvallisuuden tietokorteista, tehtäväkorteista oman työpaikan työturvallisuusvastuiden kirjaamiseksi sekä kahdesta muokattavasta kalvosarjasta. Käsitesanaston ja tietokorttien avulla työpaikalla voidaan perehtyä työturvallisuuteen liittyviin vastuisiin ja tehtäviin. Tehtäväkortit auttavat jäsentämään ja tiedottamaan työturvallisuusvastuita omalla työpaikalla ja varmistamaan, että keskeisille tehtäville on määritetty vastuutahot. Lisäksi tukimateriaalina on tehtäväkortti uuden työntekijän perehdyttäminen työturvallisuusvastuuseen sekä muistilista turvattomiin työtapoihin puuttumisesta. Työturvallisuusvastuut esimiestyössä materiaalipaketti jäsentyöpaikkojen saatavilla ekstranetissä osoitteessa: foorumi.fi/ekstranet kohdasta Materiaalipaketit. Vahingoista oppiminen -koulutus 8.6. ja Nolla tapaturmaa foorumi järjestää teemakoulutuksen aiheesta Vahingoista oppiminen tapaturma ja vaaratilannetutkinta. Koulutuksen tarkoituksena on antaa kuva vahingoista oppimisen vaiheista työpaikoilla sekä käytettävistä tutkintamalleista. Osallistujat perehdytetään tunnistamaan taustalla olevia tekijöitä tapaturmatutkimusmallin avulla ja löytämään tätä kautta tehokkaita torjuntaratkaisuja. Koulutukseen voivat osallistua Nolla tapaturmaa foorumin jäsentyöpaikkojen lisäksi myös muut halukkaat. Koulutus järjestetään samansisältöisenä kaksi kertaa I ja II , ja koulutukseen otetaan enintään 28 osallistujaa/ koulutus. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisaika I koulutukseen päättyy ja II koulutukseen Lisätietoja: foorumi.fi/teemakoulutus Automaattisten konejärjestelmien riskien arviointi ja hallinta Nolla tapaturmaa foorumi järjestää teemakoulutuksen aiheesta Automaattisten konejärjestelmien riskien arviointi ja hallinta. Koulutuksessa käsitellään turvallisten koneiden ja laitteiden hankintaa ja käyttöä sekä koneisiin ja laitteisiin liittyviä työturvallisuusriskejä ja sitä, miten niitä voidaan tunnistaa ja vähentää. Lisäksi koulutuksessa kerrotaan keskeiset koneisiin ja laitteisiin liittyvät säädökset ja turvallisuusmääräykset. Koulutus soveltuu työsuojelupäälliköille ja valtuutetuille, sekä tuotannon ja kunnossapidon esimiehille. Koulutukseen voivat osallistua Nolla tapaturmaa foorumin jäsentyöpaikkojen lisäksi myös muut halukkaat. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja koulutukseen otetaan enintään 28 osallistujaa. Ilmoittautumisaika päättyy Lisätietoja: foorumi.fi/teemakoulutus Nolla tapaturmaa -foorumin infotilaisuus Nolla tapaturmaa foorumi järjestää Turvallisuus 2010 messuilla infotilaisuuden klo Tilaisuus on kaikille messukävijöille avoin ja maksuton. Foorumin turvallisuushavaintovihko Nolla tapaturmaa foorumin Turvallisuushavainto vihko sisältää 30 ilmoituslappua, joilla voi ilmoittaa havaitsemistaan läheltä piti tilanteista sekä muista pienistäkin turvallisuuspuutteista omalle työnantajalleen. Vihkonen kulkee Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010 9

10 kätevästi mukana jokaisen taskussa. Henkilöstön tekemät turvallisuushavainnot auttavat löytämään kehittämistarpeita ja mahdollisia vaaran paikkoja. Reagoimalla havaintoihin ja puutteisiin sekä oppimalla läheltä piti tilanteista ajoissa voidaan vähentää työtapaturmia ja edistää työturvallisuutta. Vihkon koko: 110 x 84 mm. Hinnaston ja tilausohjeet löydät foorumin internetsivulta osoitteesta: foorumi.fi/tuotteet. Uudet jäsentyöpaikat Eaton Power Quality Oy Oy Metsä Botnia Ab Helprint Oy KONE Hissit Oy Kemira Oyj Harjavalta Kemira Oyj Pori URS Nordic AB / Suomen sivuliike Fennovoima Oy Outokummun Energia Oy Poliisihallinto Advanced Fiber Technologies (AFT) Oy Oy Vendor Ab RA SK Oy Kirkkonummen kunta Raision kaupunki Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa foorumin koko jäsenlista löytyy osoitteesta foorumi.fi. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Henriikka Virta henriikka.virta@ttl.fi Työterveyslaitos Tapaturmien ehkäisy puh Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työterveyslaitos Työturvallisuuden edistäminen Julkaisupaikka Helsinki, 2010 Jakelu 1135 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva morguefile Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 225 ( ) Ajankohtaista työturvallisuudesta Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy elokuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta ISSN Vuoden 2010 tapaturmapäivä Tapaturmapäivän teemana on tällä kertaa paluu arkeen. Tavoitteena on muistuttaa arjen vaaranpaikoista ja vaaratilanteista jotka liittyvät arkirutiineihin. Arjen käyttö on sallittua! Lisätietoja: 10 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010