Satakunnan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014"

Transkriptio

1 Satakunnan maakuntaohjelma Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Julkaisu A297 ISBN ISSN

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto yhteistyötä ja uskoa tulevaisuuteen 1 2. Nykytilan kuvaus ja kehitysnäkymiä tilastojen mukaan 2 3. Maakuntaohjelman strategiset linjat Satakunnan kehittäminen vuosina Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Yhteistoiminta-alueen keskeiset hankkeet Maakuntaohjelman seurannan mittarit indikaattoreineen 20 Liite 1. Rakennerahasto-ohjelmien, Euroopan Unionin muiden rahoituslähteiden ja kansallisten erityisohjelmien yhteensovittaminen Liite 2. Kuvaus maakuntaohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista Liite 3. Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus

3 1. Johdanto yhteistyötä ja uskoa tulevaisuuteen Alueiden kehittämislain (1651/2009) mukaan maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakunnan liitto laatii määräaikaisen maakuntaohjelman. Se valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Lakiin tuli määräys, että viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat ja edistää niiden toteuttamista. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä todettiin, että maakuntaohjelma on ohjelmien ohjelma, jolla halutaan korostaa maakuntaohjelman roolia alueen keskeisten tavoitteiden ja toimenpiteiden kokoajana. Satakunnan vanha maakuntaohjelma vuosille on arvioitu ulkopuolisen arvioitsijan Net Effect Oy:n toimesta. Ohjelman arvioitiin olevan laaditun erityisesti edunvalvonnan näkökulmasta ja puutteena nähtiin sen vähäinen strategisuus. Valintoja ja priorisointeja oli tehty liian vähän. Sen sijaan yhteyksiä muihin ohjelmiin ja osallistumista laadintaan pidettiin hyvänä. Osaamisen painotuksissa oli käytännössä onnistuttu ja hyvänä esimerkkinä tästä pidettiin Porin yliopistokeskusta, osaamiskeskusohjelmaa ja tutkimusyksiköitä. Arviointi on luettavissa kokonaan Satakuntaliiton kotisivuilta. Nyt maakuntaohjelma laaditaan vuosille Ohjelmavuosiin liittyy paljon epävarmuutta johtuen viimeaikaisista sekä maailmanlaajuisista että Eurooppaa koettelevista kriiseistä. Koko maailmaa kohtasi vuonna 2008 alkanut talouskriisi ja vuonna 2010 euroaluetta kohtasi Kreikasta alkanut rahoituskriisi. Maakuntaohjelmaa laadittaessa Suomessa ei ole ennusteista huolimatta talous alkanut uudestaan kasvaa ja euroalueen kriisin vaikutuksista esimerkiksi Euroopan Unionin politiikkaan ei ole vielä tietoa. On todennäköistä, että talouskriiseillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sekä yleiseen talouskehitykseen että EU:n budjettipolitiikkaan ja aluepolitiikkaan. Maakuntasuunnitelmassa 2030 on maakunnan menestyksen perustekijöiksi määritelty teollisuus, satamat, energiantuotanto, elintarvikeketju ja korkeakoululaitos. Keskeisiksi tavoitteiksi on asetettu mm. maakunnan kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistaminen ja hyvän elämän turvaaminen satakuntalaisille. Vaikka edellä olevat painotukset ovat jo vuodelta 2003, ovat ne edelleen hyvin ajankohtaisia ja painottuvat myös tässä maakuntaohjelmassa. Nyt käsillä olevan maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä, mm. kaikissa työseminaareissa, on toivottu nykyistä tiiviimpää yhteistyötä niin kuntasektorilla kuin eri toimijoiden välillä. Satakunnassa ei puhalleta riittävän vahvasti yhteen hiileen, mikä koetaan tällä hetkellä ehkä kaikkein pahimmaksi puutteeksi maakunnassa. Kunta- ja palvelurakenteiden kehittäminen on noussut ikään kuin uudestaan esille. Yhtenä syynä on kuntatalouden uhkakuvat. Satakunnassa voitaisiin käynnistää pilottihanke, jonka tavoitteena olisi hahmotella juuri Satakuntaan sopiva ja kattava kunta- ja palvelurakenne. Samalla pohdittaisiin erityyppisten kuntien tulevaisuuden asemaa ja roolia. Tällaisella vuorovaikutteisella hankkeella voisi olla samalla myönteinen vaikutus yleisesti toivotun yhteistyön paranemisessa ja tulevaisuuden uskon vahvistamisessa. On erilaisia näkemyksiä, kuinka yksityiskohtaisia kehittämisen toimenpiteitä maakuntaohjelmassa pitäisi esittää. Ohjelman ei sinänsä ole tarkoitus olla kaiken kattava hankelista, vaan enemmänkin kehittämistyötä ohjaava linjapaperi. Maakuntaohjelmaa toteutetaan vuosittain mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmalla, valtion alueviranomaisten ohjelmilla, seutujen KOKO-ohjelmilla ja erillisinä hankkeina. Maakuntaohjelma linjaa osaltaan myös vuosittain laadittavan maakunnan yhteistyöasiakirjan sisältöä, jossa määritellään tarkemmin alueellisen EUrahoituksen kohdentaminen. Maakuntaohjelma on keskeisessä roolissa laadittaessa erillistä 1

4 maakunnan edunvalvonnan kärkihankelistaa, johon kootaan erityisesti valtion rahoitettavaksi ja/tai päätettäväksi esitettävät hankkeet. Maakuntaohjelmaan on toivottu lyhyttä ja tavoitteellista visiota. Ohjelman seminaareissa on keskusteltu paljon yhteistyön parantamisen tarpeesta maakunnan eri toimijoiden välillä. Energia maakunnan mahdollisuutena ja erityisesti monipuolinen energiaosaaminen on noussut ohjelman laadinnan viime vaiheissa voimakkaasti esille. Myös lisää aktiivisuutta kaivataan toimintaan. Näistä ajatuksista on johdettu Satakunnan visio 2015 seuraavasti: Satakunta 2015 energinen yhteistyön maakunta Satakunnan kehittämisen lähivuosien kriittisinä osa-alueina voidaan pitää onnistumista koulutuksessa, yritysten toimintaympäristön luomisessa, kunta- ja palvelurakenteiden jatkotoimissa ja innovaatiojärjestelmän toimivuudessa ja resursoinnissa. Maakuntaohjelman seuraavassa luvussa on kuvailtu toimintaympäristön nykytilaa ja kehitysnäkymiä, sen jälkeen strategisia linjauksia ja neljännessä luvussa tavoitteet ja toimenpiteet on jaoteltu kolmen teeman alle eli teemat ovat - Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta sekä Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Kevään 2010 aikana on järjestetty useita työpajatyyppisiä seminaareja, joihin osallistuminen on ollut kiitettävän aktiivista. Maakuntaohjelmaan on luonnosvaiheessa saatu runsaasti kommentteja ja lausuntoja. 2. Nykytilan kuvausta ja kehitysnäkymiä tilastojen mukaan Taloustilanne koetaan 2010-luvun alkaessa Satakunnassa varsin kaksijakoisena. Suhdanteiden kehittymisessä nähdään jo paranemisen merkkejä, varsinkin palvelusektorilla ja rakennusalalla ollaan teollisuutta toiveikkaampia elpymisen edistymisestä. Suhdannetaantuma alkoi Satakunnassa viiveellä ja pelätty negatiivinen muutos osoittautui eräillä toimialoilla muuta maata selvästi vähäisemmäksi. Tämä ilmeni erityisesti työllisyyden kohdalla. Kuitenkin työllisyyden odotetaan vielä heikkenevän jossain määrin erityisesti nuorisotyöttömyyden osalta. Kunnat ovat arvioineet yleisten kehitysnäkymien parantuneen joillakin toimintasektoreilla jo vuoden 2009 aikana. Kuitenkin teollisuuden investointien arvioidaan vähenevän vielä vuoden 2010 aikana, myös kaupan ja palveluiden investointien odotetaan vähentyvän erityisesti Porin seudulla. Kuntatalouksien arvioidaan velkaantuvan koko maakunnan laajuudella, mutta se on lievempänä kuin 1990-luvun alun taantuman aikana. Maakunnan kuntatalous on edelleen keskimääräistä parempi mm. kuntien velkaantumisen osalta. Väestökehitys on Satakunnassa koettu vuosikymmenien ajan muuttotappion leimaamaksi. Vuoden 2009 aikana Satakunta sai ensimmäistä kertaa sitten 70-luvun puolivälin muuttovoittoa. Vaa ankielenä muuttotaseen positiiviseksi kääntymiselle on yhä lisääntyvä maahanmuutto, josta valtaosa on paluumuuttoa Ruotsista. Väkiluvun lisäystä muuttotaseen positiivinen tulos ei kuitenkaan merkitse, koska luonnollinen väestönmuutos oli 300 henkilön verran miinuksella. Luonnollinen väestömuutos on viime vuosikymmenellä vaihdellut vuositasolla, mutta on pysytellyt syntyneiden vähemmyyden puolella. Kuntien välinen kotimainen muuttoliike on Satakunnalle edelleen miinusmerkkinen, mutta sekin on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maakunta kärsi viime vuonna 450 asukkaan maassamuuttotappiosta, kun vuosituhannen vaihteessa tappio oli tuhannen asukkaan verran. 2

5 Alueelliset erot väestönkehityksessä ovat erittäin suuret ja kasvun keskittymisen vuoksi alueellisissa eroissa on jatkuva kasvusuuntaus. Pori kääntyi opiskelijavetovoimansa ansiosta muuttovoittoiseksi vuonna Porille on kirjattu vuosittain lisääntyvää muuttovoittoa, joka oli vuoden 2009 aikana noin 200 asukasta. Myös Rauman pitkään jatkunut vuosittainen muuttotappio sai myönteisen käänteen. Pohjois-Satakunnassa jatkuu väestörakenteeltaan ikääntyneemmän alueen kehitysura. Satakunnassa, niin kuin muuallakin ikäihmisten osuus väestöstä lisääntyy kiihtyvää vauhtia. Satakunnan keskimääräinen yli 65 -vuotiaiden osuus on 20,2 % ollen selvästi koko maan 16.7 % keskiarvoa korkeampi. Satakunnan suhteellisesti voimakkaampi ikääntyvien osuuden kasvu on ollut havaittavissa jo 1980-puolivälistä lähtien jolloin maakunnan vuosittaiset muuttotappiot lisääntyivät. Väestöennusteissa arvioidaan vinoutumisen kasvavan lähes viiteen prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Ikääntyvästä väestörakenteesta seuraa myös heikentyvä väestöllinen huoltosuhde. Koko maan väestöstä yhteenlaskettu alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on yhtä suuri kuin vuotiaiden osuus. Satakunnassa vastaava osuus on jo 56 %. Väestöennusteen mukaan väestöllisen huoltosuhteen lukuarvo verrattuna koko maahan tulee vielä lievästi kasvamaan. Vuosituhannen toisen vuosikymmenen alussa väestön ikääntyminen ja ikärakenteen merkittävät alueelliset erot maakunnan sisällä tulevat olemaan suurempi haaste aluekehitykselle ja kehittymisedellytysten tasaamispyrkimyksille kuin absoluuttisen väestömäärän väheneminen yksittäisillä paikkakunnilla tai koko maakunnan mittakaavassa. Työllisyysaste on kohentunut tasaisesti koko vuosikymmenen ajan lukuun ottamatta lievää notkahdusta vuonna Vuonna 2008 Satakunnan työllisyysaste ennätyksellisesti saavutti koko maan keskiarvon 70,6 % lukuarvollaan 70,7 %. Luonnollisestikin viime syksystä alkanut suhdanteiden heikkeneminen ja työttömien määrä vaikutti vuoden 2009 lukuarvoihin, mutta ilahduttavaa on, että Satakunnan työllisyysaste on säilynyt aikaisempaa lähempänä maan keskiarvoa. Vuodelta 2009 koko maan työllisyysaste oli 68,3 ja Satakunnan 67,9. Työttömyysasteella mitattuna Satakunnan keskiarvon ja koko maan vastaavan ero vuodelta 2009 on vain 0,9 % -yksikköä, lukuarvojen ollessa 10,7 ja 9,8. Tämä on merkittävää, koska Satakunnan työttömyysaste on pitkään ollut useita prosenttiyksikköjä koko maan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Vientivetoisen Satakunnan työttömyyden pelättiin viennin hiipuessa kohoavan nopeasti huippulukemiin. Satakunnassa on kuitenkin toistaiseksi säästytty suurilta irtisanomisilta, mutta työttömien määrän oletetaan vielä lisääntyvän vuoden 2010 aikana. Nuorten alle 25- vuotiaiden työttömien määrä on myös lisääntynyt, vaikka luvussa ei ollakaan vielä 90-luvun laman tasolla. Pidemmällä aikavälillä nuorisotyöttömyyttä haasteellisemmaksi asiaksi saattaa kuitenkin muodostua rakenteellisen työttömyyden lisääntyminen. Työttömyysasteet Satakunnassa ja koko maassa Sat akunt a Koko maa Lähde:TEM 3

6 Koulutustason kohoaminen on yksi myönteisimpiä kehitysindikaattoreita, joista Satakunnan kohdalta voidaan tilastoista lukea. Nuorten koulutustason nopea kohentuminen ei valitettavasti kuitenkaan ilmene tavanomaisilla mittareilla, koska niissä koulutettujen määrää ilmaistaan suhteessa 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, mikä Satakunnan kohdalla korostaa vanhimpien ikäluokkien alhaisempaa koulutustasoa. Jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (tiedot vuodelta 2008) Satakunnassa on 61,9 % ja koko maan vastaava osuus 65,5 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus koulutusasteen mukaan Satakunnassa ja koko maassa: Koko Satakunta maa Keskiaste 39,7 38,6 Alin korkea-aste 10,9 10,9 Alempi korkeakouluaste 7,0 8,0 Ylempi korkeakouluaste 4,1 7,2 Tutkijakoulutusaste 0,2 0,8 Lähde: Tilastokeskus 2008 Aluetaloudellinen tilanne Eri tutkimuslaitosten arvioiden mukaan bruttokansantuotteen muutoksen arvioidaan laskeneen vuonna 2009 Satakunnan kohdalla koko maata jyrkemmin, koska vientiteollisuuden osuus kansantuotteessa on suuri. Kansantaloudellisesta tilinpidosta saadaan verrattain hitaasti tietoja, varsinkin aluetalouksista. Tällä hetkellä koko maan bruttokansantuotteen arvioidaan laskeneen taantumassa vuoden 2009 aikana 7,8 prosentilla. Syvästä taantumasta toipumisen nopeutta arvioidaan eri taloudellisten tutkimuslaitosten toimesta erittäin vaihtelevasti. Vuodelle 2010 arviot bkt:n kasvun ovat nollan ja kahden prosenttiyksikön välillä. Kasvun nopeutumisesta siitä eteenpäin ollaan melko yksimielisiä. Satakunnan bruttokansantuote muihin maakuntiin verrattuna on luvulla jäänyt maakuntien keskimääräistä kehitystä hieman alhaisemmalle tasolle kun 1990-luvulla maakunta kuului viiden joukkoon. Alueelliset bkt:n erot Satakunnan seutukuntien kesken ovat verrattain suuret: Bruttokansantuote (käyvin hinnoin) työllistä kohden koko maa =100 vuonna 2007 Satakunta 93.0 Porin seutu 97.3 Rauman seutu 95.4 Pohjois-Satakunta 70.1 Elinkeinorakenne Satakunnassa teollisuus, liike-elämän palvelut, hoivapalvelut ja elämyspalvelut ovat eniten työmahdollisuuksia tarjoavia toimialoja. Valtakunnalliset ja alueelliset työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakoinnit ajanjaksolle ovat käynnissä. Aiempiin ennusteisiin perustuen voidaan todeta, että Satakunnan työikäinen väestö vähenee lähivuosina noin 2000 hengellä vuosittain, mikä merkitsee suurta haastetta osaavan työvoiman saatavuudelle. Joillakin aloilla suuresta eläkkeelle siirtyvien lukumäärästä voi aiheutua työvoimapulaa. esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalta arvioidaan seuraavan viiden vuoden aikana poistuvan noin 4000 henkilöä. 4

7 Kuntasektorilla Satakunnassa arvioidaan työvoiman saatavuusongelmien kasvavan vuosina määrällisesti eniten vanhustenhoidossa ja muissa sosiaalipalveluissa. Suhteellisesti koko maata enemmän pulaa arvellaan olevan työvoimasta päivähoidossa ja opetustoimessa. (TEM Aluebarometri 1-2/2009) Allaoleva diagrammi on Etlan laskelmiin perustuva ennakkoarvio Satakunnan elinkeinorakenteesta vuoteen 2025 saakka Alkutuotanto (A;B;C) Teollisuus (D) Sähköh, Rakentam. (E,F) Kauppa, Kulj. Tietol.(G,H,I) Liike-eläm. palv. yms.(j,k) Julkinen hall., Koulutus (L, M) Terv. Huolto ja sos.palv (N ) Muut palv. ja ei erit.l(o,p,q,x) Elinympäristön laatu ja aluerakenne Satakunta tarjoaa asukkailleen terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön, jossa on vankka kaupunkirakenne ja laaja maaseutumaisten asuinympäristöjen kirjo. Toimintaympäristön monimuotoiset luonto- ja kulttuuriympäristöt sekä palvelurakenteeltaan monipuoliset yhdyskunnat vesistöineen tarjoavat sekä useita työssäkäynti- ja yritystoiminnan keskittymiä että vapaa-ajan käyttömahdollisuuksia. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä ja alueella on hyvät edellytykset hyvinvoinnin ja elinkeinojen kehittämiselle. Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, hyödynnettävissä olevat meri- ja lentoyhteydet muuhun Eurooppaan, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Keskeisen osan liikenneverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan 5

8 väliset tavara- ja henkilöliikenteen kuljetusketjut. Aluerakenteen keskusverkon muodostavat palveluja tarjoavat kaupungit ja muut seudulliset keskukset, joiden välillä on toiminnallisesti yhtenäinen vuorovaikutus ja saavutettavuuden turvaavat liikenneyhteydet. Alakeskusten saavutettavuus riippuu asutuksen ja työpaikkojen keskittyneisyydestä ja sijainnista sekä yhdyskuntarakenteen hajautuneisuudesta. 3. Maakuntaohjelman strategiset linjat Satakunnan strategisen aseman kehittyminen Suomen aluerakenne keskittyy jatkuvasti hyvien kulkuyhteyksien ja yliopistojen sijaintipaikkakunnille ja niiden ympäristöön. Satakunnalle tärkeitä ovat hyvät kulkuyhteydet Helsingin lisäksi naapurimaakuntiin, joiden parantamisella kehitetään myös maakunnan sisäisiä yhteyksiä eli Pori-Rauma-väliä, Kokemäenjokilaakson, Pyhäjärviseudun ja Pohjois-Satakunnan yhteyksiä. Näiden kehittämiseen voidaan lukea myös pohjoisen radan (Pori-Parkano) palauttaminen liikenteeseen. Hyvät joukkoliikenneyhteydet palvelevat myös yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävää kehitystä. Satakunnan teollisuuden toimintaedellytyksille toimivat satamat ja sisämaan liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Satakunnan meri- ja ympäristöteknologiateollisuus, muu konepajateollisuus, metallien jalostus sekä metsä- ja kemian teollisuus elävät ja kehittyvät myös fyysisten yhteyksien varassa. Hyvät yhteydet palvelevat myös Satakunnan merellisyyden hyödyntämisessä niin vakinaisen kuin vapaa-ajan asumisen sekä matkailun kehittämisessä. Satakunta on Itämeren rannalla Suomen porttina maailmalle ja teollistunut vientivetoinen maakunta, joka tarvitsee tämän aseman säilyttämiseksi ja edelleen kehittämiseksi paitsi edellä mainitut paremmat liikenneyhteydet myös laadukkaan hyvinvoinnin, osaamisen ja kehittämisen järjestelmän. Palvelujärjestelmän (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) turvaamisessa ja kehittämisessä on tarpeen entistä parempi yhteistyö lähimaakuntien ja -alueiden kanssa sekä maakunnan sisällä. Satakunnan viimeaikaisen kehityksen myönteisempiä piirteitä on ollut korkeakoulutuksen kehittyminen. Korkeakouluyksikköjen muodostaman Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Se vaatii jatkossa panostuksia maakunnan kuntaja elinkeinosektorilta ja lisäksi yhteistyötä ja edunvalvontaa valtion ja emoyliopistojen suuntaan ja kykyä keskittyä olennaiseen ja myös aluelähtöiseen koulutukseen. Maakuntasuunnitelman 2030 tahtotila Maakuntaohjelman strategiset linjat perustuvat osittain vuonna 2003 hyväksytyn maakuntasuunnitelman määrittelyihin, mutta erityisesti kevään 2010 laadintaprosessissa esiin nousseisiin painotuksiin ja myös saatuihin lausuntoihin ja kommentteihin. Maakunnan tahtotilaa määriteltiin vuonna 2003 Satakunnan maakuntasuunnitelmassa 2030 seuraavasti: - Satakunta on itsenäinen ja asukkailla on hyvä elämä - Satakunnan kilpailukyky on vahvistunut - Koulutus on monipuolista ja laadukasta - Taajamien ja maaseudun vuorovaikutus on voimakasta ja tuloksellista - Kulttuuri ja luonto ovat vahvistaneet hyvää imagoa - Tarvitaan yhteistyötä ja lujaa uskoa tulevaisuuteen Edellä oleva tahtotilan määrittely pitää edelleen paikkansa. Siinä mainitut asiat ovat yhä hyvin ajankohtaisia. 6

9 Satakunnan visio 2015 Ohjelman työseminaareissa nostettiin usein esille sanapari hyvä elämä. Myös yleistä yhteistyön paranemista toivottiin. Satakunnan on myös todettu selvinneen talouskriisistä ainakin tähän mennessä suhteellisen hyvin, paremmin kuin monet muut maakunnat. Strategiseksi tavoitteeksi vuosille voi siis hyvin asettaa Satakunnan nykyisen aseman vahvistumisen maakuntien joukossa. Erityisesti ohjelman laadinnan viime vaiheissa nousi energia ja monipuolisen energiaosaamisen mahdollisuudet vahvasti esille. Edellä olevaan viitaten Satakunnan vision 2015 voi kiteyttää seuraavasti: Satakunta 2015 energinen yhteistyön maakunta Satakuntaan on luotava tiiviimpi kehittämistoiminnan verkosto ja yhteistyö nykyisen liian hajanaisen toimintatavan tilalle. Henkisten ja taloudellisten resurssien kokoaminen ja niiden strategisesti ja vaikuttavasti oikea kohdentaminen ovat menestyksellisen toiminnan edellytys. Nykyaikainen maakunnan innovaatiojärjestelmä, koulutus ja tutkimus tarvitsevat lisäksi enemmän resursseja kuin tänä päivänä maakunnassa on käytettävissä. Satakunnan maakuntaohjelman tarkoitus on ohjata maakunnan kehittämistoimintaa vuosina eli asettaa kehittämiselle tavoitteita ja tärkeitä toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Maakuntaohjelmaa toteutetaan yksityiskohtaisemmin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmilla, jollainen laaditaan joka vuosi syksyllä. Maakunnan pitemmän aikavälin strategiaan eli vuoden päähän tähtäävään strategiaan palataan uuden maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kehityksen kriittiset osa-alueet lähivuosina Euroopan ja myös Suomen kilpailukyky on heikentynyt selvästi. Satakunta on kiinteä osa kehitystä. Globaalin maailman muutokset ulottavat vaikutuksensa nopeasti Satakuntaan. Euromaiden vakautuspaketin hyväksymisen yhteydessä on todettu, että Euroopalla on 2-3 vuotta aikaa saada uskottavuus takaisin maailman markkinoilla. Kotimaassa Satakunta ei ole varsinainen kasvukeskus, mutta Pori on kääntynyt väkiluvultaan kasvavaksi kaupungiksi 2000-luvulla. Myös muualla maakunnassa on myönteistä kehitystä havaittavissa. Satakunnan kehittämiselle asettaa haasteita maakunnan sijainti. Satakunta ja sen pääkaupunki Pori ovat kasvavien keskusten ympäröimä: Tampere, Turku, Jyväskylä, Vaasa ja nykyisin myös Seinäjoki. Viime aikoina onkin nostettu esiin ajatus Porin ja Rauman kaksoiskaupungista yhtenä Länsi-Suomen kasvukeskuksena. Maakuntien ja kuntien hallinnolliset rajat eivät saa olla myönteisen yhteistyön esteenä. On eräitä toiminnan osa-alueita, joissa Satakunnassa pitää maakuntaohjelman vuosina ja miksei sen jälkeenkin onnistua säilyttämään kilpailukyky ja mielellään kehittämään sitä eli 1) Koulutus ja tutkimus Satakunnan korkeakoululaitos ja toisen asteen koulutus 2) Yritykset yritysten toimintaympäristö ja asenne yrittäjyyteen 3) Kunnat ja kuntien organisaatiot kuntarakenne, kuntatalous ja julkiset palvelut 4) Innovaatiotoiminta ja uudistuminen edellä olevien lisäksi mm. kehitysyhtiöt, verkostot Maakuntaohjelman teemat: Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta sekä Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Maakuntaohjelman laadinnassa päädyttiin lopulta kolmeen teemakokonaisuuteen: Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta sekä Energinen ja hyvinvoiva Satakunta. Esimerkkinä laajasti vaikuttavista kokonaisuuksista voidaan mainita yksityiset ja julkiset palvelut, jotka liittyvät sekä 7

10 osaamiseen, saavutettavuuteen että hyvinvointiin. Tehokas palvelutuotanto vaatii osaamista, palveluiden pitää olla hyvin saavutettavia ja monet palvelut ovat hyvinvointipalveluita. Kolmen teeman tiivis liittyminen toisiinsa voidaan kiteyttää lauseeseen: Osaava ja saavutettava Satakunta on myös energinen ja hyvinvoiva Satakunta. 4. Satakunnan kehittäminen vuosina Osaava Satakunta Osaava Satakunta rakentuu kaikessa toiminnassaan luottamuksellisen ja monipuolisen yhteistyön varaan maakunnan sisällä ja rajat ylittäen verkostomaista toimintakulttuuria vahvistaen. Tulevaisuus tehdään ennakoimalla, osaamista kehittämällä ja jakamalla sekä muutosherkkyydellä. Satakunnan vahvuus on yrittämisen toimintaympäristö. Uudet teknologiat ja osaaminen lisäävät elinkeinoelämän kilpailukykyä Euroopassa ja koko globaalitaloudessa. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmä kytkeytyy kiinteästi osaksi elinkeinoelämää ja palvelutuotantoa. Osaamista ylläpidetään ja kehitetään niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Satakunnan elinkeinoelämän vahvan toimialapohjan muodostavat prosessiteollisuus (metsä, metalli, metallituote ja kemia), koneenrakennusteollisuus ja elintarviketuotanto. Satakunta on nykyisellä osaamiskeskusohjelmakaudella mukana kolmessa klusteriohjelmassa: Energiateknologian klusteriohjelma, Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmassa ja Meriklusteriohjelmassa. Perustettujen kehittämis- ja tutkimusyksiköiden Vesi-Instituutin ja Magneettiteknologiakeskuksen lisäksi ydinenergian toimittajaverkosto, FinNuclear, on vahvasti verkottamassa maakunnan toimijoita kansallisiin verkostoihin. Osaamisaloista esimerkiksi offshore mielletään kansallisella tasolla Satakuntaan ja siksi maakunnan toimijoilla on vetovastuu ohjelmassa. Satakunta on monipuolinen energiatuotannon keskittymä, jossa tuotetaan sähköä moninkertaisesti maakunnan tarpeisiin nähden. Uusiutuvan energian käyttö ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Perusenergian tuotanto on keskittynyt Olkiluotoon ja Tahkoluotoon. Eurajoen Olkiluodossa turvataan ydinvoiman tuotantokeskittymän ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan edellyttämät aluevaraukset sekä suojavyöhykkeet. Satakunnan vankan perusenergiantuotannon ohella panostetaan nykyistä enemmän monipuoliseen uusien energiamuotojen käyttöön, kuten mm. paikallisen energiatuotannon eri muotoihin. Koko elintarvikeketjun osaaminen ja kilpailukyky on Satakunnassa valtakunnallisesti korkealla tasolla. Satakunnalla on hyvät edellytykset kehittyä Itämeren ruoka-aitaksi. Satakunnassa on turvallisuusala nousemassa uudeksi kehittyväksi toimialaksi. Turvallisuusalan historia alkaa maakunnassa Niinisalon entisestä YK-koulutuskeskuksesta ja nykyisin kehitys perustuu Porin Prikaatissa annettavaan kansainvälisten joukkojen koulutukseen, kriisihallinnan ja siviilikriisihallinnan osaamiseen, rakenteilla olevaan Porin pelastusharjoitusalueeseen, Porin yliopistokeskuksen turvallisuusalan koulutukseen ja turvallisuusalan Instituuttiin, valtakunnalliseen hätäkeskusyksikköön ja Satakunnan hätäkeskuslaitokseen sekä alan kasvavaan yritystoimintaan. 8

11 Hyvinvointipalvelujen kehittämisen yhteistyötä ja osaamista on kehitetty maakunnassa voimakkaasti 2000-luvulla mm. Satakunnan korkeakoululaitoksessa. Tavoitteena on entisestään tiivistyvä kehittämistyö eri koulutustasoilla yhteistyössä hyvinvointialan yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Satakunnassa on vahvaa osaamista myös elämyspalvelu- ja tapahtumatuotannossa. Pori on profiloitumassa kansainvälisenä tapahtumatuotannon osaajana. Uusia tapahtumia, kuten Selim Palmgren festivaali, kehitetään vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä parantamaan. Creative Business Management -koulutus on myös kansainvälistä. Osaavan Satakunnan menestykselle luo pohjan kehittyvä, laadukas ja nykyaikainen koulutuksen ja tutkimuksen kokonaisuus, joka sisältää suomalaisen koulutusjärjestelmän kaikki tasot. Porin yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen koulutuksen ja laadukkaan perusopetuksen merkitys korostuvat entistä enemmän jatkossa. Verkostomainen yhteistyö on viime vuosina alkanut kehittyä voimakkaasti. Koulutus ja tutkimus kytkeytyvät yhä paremmin ja tuloksellisemmin yritystoimintaan. Osaava Satakunta Energiaosaaminen Satakunnan veturiksi Satakunnan asemaa ympäristöä säästävän ja monipuolisen energiaosaamisen ja -tuotannon keskittymänä vahvistetaan entisestään. Esiin nostetaan uudet energiainnovaatiot, teknologian kehittäminen, tuotekehitys ja energiatehokkuuden edistäminen. Satakunta kehittyy kansainvälisenä energiaosaajana. Eurajoen Olkiluotoa kehitetään käytetyn ydinpolttoaineen turvallisen loppusijoittamisen alueena. Uusiutuvan energian tuotannon osuutta kasvatetaan. Energiantuotannon kehittämisedellytyksiä vahvistetaan turvaamalla energiantuotannolle, -huollolle sekä -jakelulle toteuttamismahdollisuudet. Valtakunnallisen energianhuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset turvataan suunnittelussa. Toimenpiteitä: Energiaa ja ympäristöä säästävien teknologisten ratkaisujen sekä uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistäminen: Aurinkoenergia Tuulienergia Bioenergia Ympäristöä säästävän teknologian hyödyntäminen perinteisissä energiamuodoissa Ydinvoima-alan kansainvälisen osaamisen edistäminen Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinturvallisuuteen liittyvien toimintojen alueellistaminen Jätteiden innovatiivinen hyödyntäminen Energia-alan koulutuksen edistäminen maakunnassa Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian laatiminen ja toteuttamisen edistäminen Energianeuvonnan edistäminen Puurakentamisen edistäminen Turvetuotannon huomioiminen merkittävänä työllistäjänä Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvan energiantuotannon edistäminen sekä hallituksen energiapaketin hyödyntäminen Monipuolisen energia-alan koulutuksen sekä koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen 9

12 Osaava Satakunta Yrittäjyydestä elämänasenne Satakuntaan luodaan paras mahdollinen toimintaympäristö yrittäjyydelle ja turvataan avaintoimialojen uusitutuminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen. Toimintaympäristössä tärkeää ovat toimivat ja keskenään verkottuneet laadukkaat yrityspalvelut, tutkimuksen ja koulutuksen tuloksellinen kytkentä yritystoimintaan sekä kuntien aktiivinen ja yritysmyönteinen elinkeinopolitiikka unohtamatta valtiosektorin toimenpiteitä. Tärkeää on osaava työvoima, työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja toimiva infrastruktuuri. Toimenpiteitä: Orastavien toimialojen kasvuedellytysten ennakointi Elinkeinostrategiatyön edistäminen Osaamiskeskusohjelman toteuttaminen Seutujen KOKO-ohjelmien toteuttaminen Satakunta Business Campus alueen ja ajattelun kehittäminen. PK- ja perheyritysten perustamisen helpottaminen sekä yritysten omistajavaihdoksiin tarvittavien tukipalvelujen varmistaminen Yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisen strategian toteuttaminen Satakunnan aseman vahvistaminen ympäristöä säästävän energiatuotannon keskittymänä Turvallisuusalan koulutuksen ja yrittäjyyden kehittäminen Kulttuuri-, elämyspalvelu- ja tapahtumatuotannon vahvistaminen tapahtumien ympärivuotisuutta ja korkea-asteen koulutustarjontaa kehittäen Elintarvikealan osaamisen lisääminen Työperäisen maahan (maakuntaan) muuton lisääminen Metsien kestävän hoidon ja metsäteollisuuden raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen alueellisen metsäohjelman toimenpitein Toteutetaan kehittämishankkeita, joilla edistetään aineiden kiertoa tuotannossa ja pyritään saamaan elintarviketuotannon hiili- ja vesijalanjälki mahdollisimman pieneksi Sisävesikalastusyrittäjyyden edistäminen (ml. raputalous) Ympäristöyrittäjyyden edistäminen Osaava Satakunta Koulutusta, tutkimusta ja yhteistyötä Satakuntalainen koulutus- ja tutkimusjärjestelmä on laadukas ja nykyaikainen kokonaisuus, joka tukee alueen kilpailukyvyn kehittymistä. Kokonaisuus kaikkine tasoineen tehdään näkyväksi. Koulutus, tutkimus ja yritystoiminta sekä kattava oppisopimustoiminta kytkeytyvät tuloksellisesti ja ennakoidusti toisiinsa. Kokonaisuus on joustava ja reagointikykyinen. Yhteistyötä tehdään oppilaitos- ja kuntarajat ylittäen. Toimenpiteitä: Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöfoorumin/foorumeiden kokoaminen Olemassa olevan osaamisrakenteen tiivistäminen ja keskinäisen työnjaon selkeyttäminen Satakunnan uuden korkeakoulustrategian laatiminen ja toteuttaminen Työvoima- ja koulutustarpeiden alue-ennakointijärjestelmän rakentaminen Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuuden ja rahoituksen varmistaminen Aikuis- sekä täydennys- ja lisäkoulutuksen kehittäminen Koulutusorganisaatioiden sekä alueen yritysten ja toimialojen keskinäisen ja välisen toiminnallisen yhteistyön lisääminen 10

13 Tuotekehityksen ja soveltavan tutkimuksen lisääminen ja monipuolistaminen Keskeisten osaamisalojen monitieteisen ja kansainvälisen koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen vientituotteeksi Opetus- ja tutkimushenkilöstön osaamisen aktiivinen ja monipuolinen kehittäminen sekä kvvaihdon lisääminen Tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen Ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluiden varmistaminen Vaikutusten arviointi: Sosiaaliset vaikutukset - Yritystoimintojen, innovaatioiden ja osaamisen kehittämiseen tähtäävillä toimilla maakunnan elinvoimaisuus vahvistuu, mikä luo välillisesti paremmat taloudelliset edellytykset kehittää mm. hyvinvointipalveluita sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä - Yksipuolinen panostaminen yritystoimintojen kehittämiseen voi heikentää elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, jos talouteen ja tehokkuuteen liittyvät arvot saavat ylivertaisen aseman muiden arvojen kustannuksella. Esim. piittaamaton vesi- ja maa-ainesvarojen käyttö voi uhata puhtaan juomaveden saantimahdollisuuksia heikentämällä pohjavesien laatua. - Kulutuksen kasvaessa energiankäyttö lisääntyy, mikä lisää energiantuotantotarvetta. Runsas energiantuotanto saattaa vähentää halukkuutta panostaa energiansäästöön. Energiantuotannon kasvuun (esim. lisäydinvoima) liittyy ympäristöriskejä. Ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset - Uudet innovaatiot sekä osaamisen vahvistuminen luovat edellytyksiä mm. uusille ympäristöinnovaatioille (esim. päästöjen vähentäminen), edistävät ympäristöystävällistä elinkeinotoimintaa sekä vaikuttavat välillisesti mm. luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen (mm. kierrätyksen lisääntyminen). - Alueellisen kilpailukyvyn lisääntyminen voi vahvistaa luonnonvarojen suunnitelmallista ja kestävää käyttöä. - Alueellisen sekä eri sektoreita edustavien tahojen yhteistyön kehittäminen edistää monipuolista ja vuorovaikutteista suunnittelua eri tasoilla (mm. hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen, kaavoitus) vaikuttaen myönteisesti myös maisemaan ja kulttuuriympäristöihin liittyvien arvojen huomioonottamiseen. Oman lisänsä kehittämistyöhön tuovat uudet innovaatiot sekä osaamisen vahvistuminen. Taloudelliset vaikutukset - Yhteistyö koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta vastata mm. kulutustottumusten muutosten sekä ympäristö- ja muun lainsäädännön tuomiin haasteisiin. - Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit sekä panostaminen koulutukseen vaikuttavat välillisesti uusia osaajayrityksien syntymiseen maakuntaan sekä luovat samalla mahdollisuuksia uusille ympäristöystävällisille sekä kilpailukykyisille liiketoiminnoille. - Alueellisesti kattava ja toimintavarma energiansiirtoverkko tuotantoalueineen turvaa elinkeinoelämän sekä arkielämän toimintaedellytykset Saavutettava Satakunta Saavutettavassa Satakunnassa kilpailukykyisen elinkeinoelämän ja hyvän asumisen edellytykset turvataan. Yhteydet ja logistiikka toimivat hyvin ja palvelut ovat tasavertaisesti saavutettavissa. Tehokas alue- ja yhdyskuntarakenne yhdessä haja-asutusalueiden tarjoamien monipuolisten asumismahdollisuuksien kanssa on Satakunnan vahvuus ja vetovoimatekijä. Satakunnan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan asukkaiden sekä elinkeinoelämän tarpeiden ja painopisteiden mukaisesti. Maanteiden, rautateiden, lentokenttien, satamien ja 11

14 vesiväylien logistinen toimivuus ja tehokkuus ovat tärkeitä maakunnan kehittymiselle ja kilpailukyvylle ja myös asukkaiden arjelle ja viihtyisyydelle. Satakuntaliitto johtaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelua ja ottaa tässä työssä huomioon niin elinkeinoelämän, kuntien kuin maakunnan asukkaidenkin tarpeet. Palveluiden esteetön ja sujuva saatavuus turvataan lähipalveluista huolehtimalla. Satakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla on keskeisesti vaikuttava tekijä maakunnan liikenteessä. Maakunnan satamat Pori ja Rauma aikaansaavat kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä tavaravirtoja. Itämeren moottoritien, Bothnian Corridorin ja satamat ja sisämaan yhdistävien kansallisten rautatie- ja maantieyhteyksien toimivuus ovat välttämättömiä koko Suomen, kansantaloudelle. Tietoliikenteen nopea kehitys on perustunut uusien teknologioiden nopeisiin kehityssykleihin. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Satakunnan kilpailukyvylle. Satakunta on langattomien yhteyksien kehityksessä ollut vähintäänkin samassa kehitysvauhdissa muiden maakuntien kanssa. Maakunnan sisäisten alueiden eriarvoisuus on kuitenkin alkanut korostua kun kehitettävät yhteydet ja palvelut ovat rakentuneet markkinatalouden tuottavuuden perusteella ilman alueiden tai ihmisten tasapuolisuuden tai tarpeiden huomioonottamista. Etenkin Pohjois-Satakunnan osalta riittävien laajakaistayhteyksien rakentaminen on välttämätöntä. Uudet teknologiat avaavat mahdollisuuksia myös luontoa sekä energiaa säästäviin uusiin ratkaisuihin. Oikealla osaamisella voidaan tuoda saataville monia ekotehokkaita ratkaisuja liikkua tai käyttää palveluja. Merkittävä osuus energiaa ja luontoa säästävien toimien saralla on materiaalitehokkuudella, kierrätyksellä ja energiansäästöllä. Kehittämistoimissa kiinnitetäänkin erityistä huomiota energiaa ja luontoa säästäviin sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistäviin ratkaisuihin. Satakunnan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntakaavan keskeisenä tavoitteena on toiminnallisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen väestörakenne sekä toiminnallisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne. Saavutettava Satakunta Maakunnan tasapainoinen kehittäminen maankäytön suunnittelun lähtökohtana Maankäytön suunnittelulla tuetaan maakunnan tasapainoista kehittämistä. Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on maakunnan vetovoiman lisääminen. Maankäytön suunnittelulla pyritään yhdyskuntarakenteeseen, joka parhaiten tukee ilmastonmuutoksen hillintää, ympäristön kestävää kehitystä sekä kaupunki- ja maaseutukulttuuria. Lähtökohtana palvelujen suunnittelussa ovat paikallisuus ja olemassa olevat keskukset. Palvelut sijoitetaan pääosin keskuksiin niin, että ne tukeutuvat ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen. Palvelut ovat eri väestöryhmien helposti saavutettavissa. Toimenpiteitä: Monikeskuksista aluerakennetta suunnitellaan työssäkäynti- ja asumisen painopistealueet huomioiden Ylimaakunnallista alueidenkäytön suunnittelua ja yhteistyötä lisätään Yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta edistetään 12

15 Saavutettava Satakunta Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmän kannalta oleellisia ovat junaliikenneyhteydet välillä Pori-Tampere sekä VT 8. Satakunnan logistisen aseman vahvuuksia kuten satamia ja niiden yhteistyötä kehitetään edelleen. Joukkoliikenteen kehittämisedellytykset ja käyttökulttuurin edistäminen turvataan suunnittelemalla yhdyskuntarakennetta eheyttäviä toimenpiteitä keskeisillä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden painopistealueilla pendelöintivyöhykkeittäin ja kuntarajat ylittäen. Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittyneiden tietoliikennepalveluiden saatavuutta Satakunnassa, erityisesti haja-asutusalueella, kehitetään vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksia. Saavutettavuuden parantamiseksi yhteistyö yli maakuntarajojen on välttämätöntä. Toimenpiteitä Valtatien 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen toteuttaminen Nopean junaliikenteen edellyttämät toimenpiteet Pori-Tampere rataosalla Valtatien 8 osuus Pori-Söörmarkku lisäkapasiteetin rakentaminen Valtatien 12 osuus Eura-Raijala parantaminen Kantatien 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki parantaminen Valtatien 2 Pori-Helsinki yhteysvälihankkeen toteuttaminen puuttuvilta osin elintarviketuotannon ja puunjalostusteollisuuden kuljetusketjujen alkupään edellyttämän alemman asteen verkon toimivuuden parantaminen Porin pohjoisen satamatien parantaminen välillä vt 8 ja vt 23 Rauman meriväylän syventäminen Porin ja Rauman satamien yhteistyön kehittäminen Vaihdottomat junayhteydet Pori-Tampere-Helsinki Pori/Rauma-Kokemäki-Tampere rataosan parantaminen Pori /Rauma Kokemäki Tampere kevyen kiskoliikenteen mahdollisuuksien selvittäminen Helsinki Forssa Pori -radan jatkosuunnittelu Pori - Parkano -radan uudelleen käyttöönotto Uusikaupunki-Rauma-Pori (URPO) -radan suunnittelun edistäminen Porin lentokentän toimintaedellytysten turvaaminen Lentoliikennejärjestelyiden mahdollisuuksien ja haasteiden arviointi Liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden edistäminen tie- ja raideliikenteessä Osallistuminen Lounaisrannikon kehityskäytävän toteuttamiseen Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen osana aluerakennetta PARAS-hankkeen toteuttamisen edistäminen: palvelujen saavutettavuutta tuetaan sekä yhdyskuntasuunnittelun keinoin, että ottamalla käyttöön uudenlaisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen malleja sekä kehittämällä internet- ja mobiilipalveluita Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteyden korostaminen Valtion käynnistämän haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksien täysimittainen toteuttaminen Saavutettava Satakunta 13

16 Yhdyskuntarakenteen tekninen huolto Alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistetään siten, että yhdyskuntateknisten järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa varaudutaan ylikunnallisiin ja maakunnallisiin toimintamalleihin. Näin turvataan terveellisen ja hyvälaatuisen pohja- ja pintaveden riittävä saanti sekä jätevesien taloudellinen, ekologinen ja korkealaatuinen käsittely. Teknisen huollon verkostoista vesi- ja viemäriverkoston uusiminen ja perusparannustarpeet selvitetään. Jätehuollossa korostetaan jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämistä sekä hyödyntämisen edistämistä lajittelua, keräystä ja kierrätystä tehostamalla. Toimenpiteitä Edistetään alueellisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien toteutumista ja laaditaan Lounais-Suomen vesihuoltostrategian päivitys Verkostojen yleiskunnon selvittäminen ja kunnossapidon ennakointi Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman toteuttaminen Saavutettava Satakunta Monipuoliset asumisen ja matkailun mahdollisuudet Tavoitteena ovat toiminnallisesti monipuoliset ja rakenteellisesti ehyet yhdyskunnat sekä hyvä ja turvallinen elinympäristö. Yhdyskuntien rakenne määrittää ratkaisevalla tavalla niiden vaikutukset talouteen, ympäristöön ja toimivuuteen. Rakenteeltaan eheä yhdyskunta säästää kustannuksia, vähentää päästöjä ja parantaa elinympäristön toimivuutta. Kuntien keskinäistä, seudullista maankäytön yhteistyötä parannetaan. Yhteistyön keinoin edistetään olemassa olevan rakennuskannan, infrastruktuurin ja palveluiden hyödyntämistä sekä tuetaan mahdollisuuksia saavuttaa mieluinen asuin- ja toimintaympäristö Satakunnassa. Asukkaiden arkielämää myönteisesti tukeva elinympäristö on maakunnan tulevaisuuden keskeinen menestystekijä. Toimivat ja eheät, moniarvoiset yhdyskunnat ovat vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä, jotka yhdessä monipuolisten luonto- ja kulttuuriympäristöjen kanssa houkuttelevat kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita sekä uusia asukkaita. Etätyömahdollisuuksien kehittymistä edistetään. Toimenpiteitä: Rakentamisen ja yhdyskuntarakenteen ekotehokkuus Olemassa olevien asema- ja yleiskaavojen eheyttäminen ja täydentäminen kestävän kehityksen periaatteella Perustamisvaiheessa olevan Selkämeren kansallispuiston saavutettavuuden parantaminen merialueen venesatamia ja väyliä kehittämällä Vesistöalueiden virkistyskäytön kehittäminen Pohjanlahden rantatien kehittämistä valtakunnallisena matkailureittinä edistetään yhteistyössä muiden länsirannikon maakuntien kanssa Edistetään luonnon- ja kulttuuriympäristöjen virkistys- ja matkailukäyttöä kärkinä Satakunnan kansallispuistot, maailmanperintökohteet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Maakunnallisen matkailustrategian laatiminen Tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen sekä Kokemäenjoen tulvariskien hallinta 14

17 Vaikutusten arviointi: Sosiaaliset vaikutukset - Toimivat lentoliikenteen reittiyhteydet lisäävät Satakunnan vetovoimaa asuin- ja yritystoimintojen alueena - Monipuolinen ja vuorovaikutteinen suunnittelu edistää rakennetun ympäristön, maiseman ja kulttuuriperinnön huomioonottamista mm. kaavoituksessa. Ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset - Yhdyskuntarakennetta, yhdyskuntateknistä huoltoa ja liikennettä koskevilla toimenpiteillä kehitetään Satakunnan monipuolista taajamaverkostoa sekä edistetään maaseudun pysymistä asuttuna. - Tulvasuojeluhankkeiden toteuttaminen muuttaa maisemakuvaa. Taloudelliset vaikutukset - Rannikkomaakunnan logistisen aseman kehittämishankkeet (tiet, rautatiet, väylät) parantavat sijaintiin liittyvien vahvuuksien hyödyntämistä vaikuttaen mm. alueellisen kilpailukyvyn paranemiseen. - Vesi- ja jätehuollon yhteistyöhankkeet ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin esimerkiksi yksittäisten puhdistamoiden rakentaminen/uusiminen. - Yhdyskuntahuollon verkoston rappeutuminen aiheuttaa pitkällä tähtäimellä hallitsemattomia korjauskustannuksia sekä vaikuttaa kielteisesti asuinympäristön viihtyisyyteen sekä arkielämään. - Tulvasuojeluhankkeiden toteuttamisen viivästyminen lisää tulviin liittyvien taloudellisten menetysten riskiä. - Päätieverkoston kehittämiseltä ei jää rahaa sivuteiden ylläpitoon ja kehittämiseen. - Vesi- ja jätehuollon yhteistyöhankkeet ovat kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin esimerkiksi yksittäisten puhdistamoiden rakentaminen - Laivaväylien syventämishankkeet varmistavat Satakunnan elinkeinoelämälle merkittävien Porin ja Rauman satamien kehittämisen sekä kilpailukyvyn säilymisen Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Kullakin yksilöllä on mahdollisuus hyvään elämään ja asumiseen vetovoimaisessa Satakunnassa, joka profiloituu energisenä hyvinvoinnin, kulttuurin ja liikunnan maakuntana. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on Satakunnan vahvuus. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sisältyy tietoisuus ja vastuullisuus hyvästä toiminta- ja elinympäristöstä. Kuntakeskusten, taajamien ja kylien elinvoimaisuus, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä historiallisen maakunnan rikas kulttuuriperintö lisäävät koko maakunnan vetovoimaisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Erilaisiin kehittämiskokeiluihin ja pilotteihin maakunnan kehittämistyössä suhtaudutaan myönteisesti. Rakennetun elinympäristön vaalimisella ja sen luomalla paikan imagolla on merkittävä vaikutus asukkaiden sitoutumiseen ja juurtumiseen asuinympäristöönsä. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa Satakunnassa kiihtyvää tahtia. Ikääntyvä väestö koetaan mahdollisuutena. Vanhusväestö muodostuu palveluiden tärkeäksi kohderyhmäksi, niiden käyttäjäksi ja myös osin maksajaksi. Kasvava osa vanhusväestöstä pystyy taloudellisesti osallistumaan heille kohdennettavien palveluiden kustannuksiin. Ikääntyvälle väestölle taataan turvallinen ja virikkeellinen elinympäristö. Turvallisen, kehittävän ja virikkeellisen kasvu- ja elinympäristön takaaminen lapsille ja nuorille takaa dynaamisen, vetovoimaisen maakunnan tulevaisuuden. 15

18 Maakunnan hyvinvoinnin perustana on hyvä työllisyys. Työmarkkinoilta poistuvien henkilöiden määrän voimakas kasvu lähivuosina johtaa monilla aloilla työvoimapulaan. Osaamisen kehittämisellä sekä maakuntaan muuttoa, myös työperäistä maahan muuttoa sekä pakolaisten vastaanottoa, edistämällä ongelmaan voidaan puuttua. Työpaikkojen vetovoimaisuus sekä työntekijöiden työssäviihtyminen ja jaksaminen turvaavat osaltaan satakuntalaisten hyvinvoinnin tason. Satakunnan yhtenä valttikorttina on edullinen asuminen. Hyvinvoiva Satakunta Hyvä asua ja harrastaa Satakunnassa elinympäristö on turvallinen ja virikkeellinen. Työllisyystilanne on hyvä ja erityisesti nuorten työllistäminen ja koulutusmahdollisuuksista huolehtiminen on turvattu koulutuksen ja työvoimatarpeen tasapainolla. Yhdessä koulutoimien kanssa vaikutetaan sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Hyvinvoinnin kokeminen edellyttää terveiden elämäntapojen omaksumista. Lapset ja lapsiperheet sekä ikääntyvä väestö ovat alueen hyvinvoinnin kannalta suuri voimavara ja mahdollisuus. Vanhusten ja erityisryhmien kuten vammaisten palveluissa toteutetaan kotona koko elämä -tavoitetta. Lasten ja lapsiperheiden sekä nuorten tukeminen on keskeinen hyvinvointia lisäävä kehittämiskohde, jolla turvataan Satakunnan kehittyminen dynaamisena ja vetovoimaisena maakuntana. Lapsiperheiden tarvitsemia palveluita tuotetaan sekä kehitetään hallintokunta- ja kuntarajat ylittävillä joustavilla toimintatavoilla. Yhteisöllisyyden mahdollistamien tukiverkostojen rakentamista edistetään. Monikulttuurisuus koetaan maakunnassa rikkautena ja luovuuden ilmapiiriä avartavana. Maahanmuuttajien sopeuttaminen uuden kotimaan kulttuuriin ja elintapoihin edellyttää toimijoilta yhteistyötä. Viranomaisten ja muiden keskeisten toimijatahojen työnjakoa ja verkostoitumista kehitetään edelleen. Kotoutumisen edistämiseksi kehitetään erityisesti koulutus- ja tulkkauspalveluita sekä työhön perehdytystä. Ammatillisen koulutuksen kohdalla kehitetään mm. valmentavaa koulutusta. Suomenkielen opetus nivelletään joustavasti maahanmuuttajien muuhun koulutukseen. Pakolaisten määrän mahdollinen lisääminen nykyisestä edellyttää, että maakunnassa toteutetaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, luodaan toimivia viranomais- ja muita yhteistyöverkostoja sekä sovitaan vastuista ja työnjaosta. Toimenpiteitä: Edullisten ja viihtyisien asumismahdollisuuksien turvaaminen Kakkosasunnoissa asumisen edistäminen Maakunnallisen ikästrategian laatiminen Maakunnallisen vanhusneuvoston toiminnan kehittäminen Maakunnan maahanmuuttostrategian laatiminen Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Erityisesti nuorisoon kohdistuvien työllisyyttä edistävien toimenpiteiden lisääminen 16

19 Länsi-Suomen KASTE- ohjelmassa sovittujen yhteisten näkemysten edistäminen, palvelurakenteen eheys ja vaikuttavat toimintamallit sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvoiva Satakunta Toimiva kuntarakenne ja palvelutarjonta Satakunnan kuntarakennetta kehitetään toimivalle ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Kokonaisvaltainen, pitkäjänteinen palvelutarjonta on monipuolista ja perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin väliseen toimivaan yhteistyöhön. Palveluissa hyödynnetään teknologiaa ja uusia innovaatioita. Kuntarakenteen kehittämisessä pidetään erityinen huoli pienten kuntien ja kuntakeskusten sekä kylien elinvoimaisuuden säilyttämisestä. Maakunnan eri osien palvelurakennetta kehitetään tasapainoisesti. Lähipalvelut turvataan harvaan asutuilla alueilla ja maaseudulla sopimuksin. Lähidemokratia on kehittämistyön kivijalka. Hyvinvointi- ja luovien alojen palveluyrittäjyys on lisääntynyt ja vapaaehtoistoiminta on monipuolista. Niillä on vahva osuus hyvinvoinnin kehittämistyössä ja toimenpiteissä. Toimenpiteitä: Kuntarakenteen kehittäminen Porin ja Rauman yhteistyön ja vetovoimaisuuden edistäminen Kuntien palvelustrategioiden laadintatyön edistäminen Palveluasumisen uusien mallien kehittäminen teknologiaa ja uusia innovaatioita hyödyntämällä Vapaaehtoisjärjestöjen roolin ja aseman vahvistaminen hyvinvointipalveluiden tuottamisessa Hyvinvointiyrittäjyyden tukeminen Kuntien kilpailutusosaamisen ja innovatiivisten hankintojen kehittäminen Vapaaehtoistoimintaan kannustaminen Hyvinvoiva Satakunta Terveyttä, kulttuuria ja liikuntaa Terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisevillä toimilla mm. KASTE-ohjelman linjausten mukaisesti, jonka yhtenä valtakunnallisena teemana on terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Maakunnassa suositaan puhdasta lähi- ja luomuruokaa. Kulttuuritarjonta ja liikuntamahdollisuudet ovat monipuolisia ja tavoittavat kiinnostuneet vauvasta vaariin. Kulttuuri ja liikunta mielletään peruspalveluna, joka on läsnä jokaisen arjessa. Satakunta ylläpitää ja lisää maakunnan vetovoimaisuutta vaalimalla rakennettua kulttuuriperintöä. Toimenpiteitä: Lähi- ja luomuruoan tuottamiseen ja käyttämiseen kannustaminen Työhyvinvointikokeilujen edistäminen Maakunnallisen kulttuuristrategian toimenpide-ehdotusten toteuttaminen 17

20 Laaditaan laajassa vuorovaikutuksessa Satakunnan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Luovien ja kulttuurialojen yrittäjyyden edistäminen Porin visuaalisen keskuksen perustaminen Liikunnan tukeminen terveyden edistämiseksi kaikissa ikäryhmissä Hyvinvoiva Satakunta Luontoa ja ympäristöä kunnioittaen Satakunta on luonto- ja kulttuuriympäristöltään monipuolinen sekä vahvasti merellinen maakunta. Selkämeren rannikkovyöhykkeen kestävä käyttö ja hoito edesauttavat merellisen mielikuvan rakentumisessa. Luonnon- ja kulttuuriympäristöjen hyöty-, virkistys- ja matkailukäyttöä osataan hyödyntää luontoarvoja kunnioittaen. Monimuotoisen luonnon- ja kulttuuriympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta tiedostetaan. Satakunnan luonto- ja kulttuuriympäristön vetovoimaisuus on hyvä. Toimenpiteitä Satakunnan meri- ja sisävesialueiden tilan parantaminen toteuttamalla vesienhoitosuunnitelmat ja ottamalla käyttöön ja kehittämällä uusia teknologisia innovaatioita Maatalouden vesiensuojelun toimenpideohjelma toteutetaan laajana pilottihankkeena (TEHO+). Otetaan käyttöön uusia menettelyjä ja menetelmiä maatalouden vesiensuojelun tehostamiseksi myös alalla tapahtuvan yhteistyön edetessä Jatketaan Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelman sekä Karvianjoen kunnostusohjelman toteuttamista Jatketaan kalataloudellisten kunnostushankkeiden toteuttamista Eurajoen, Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueilla Sisävesien hoitokalastuksen ja saaliin hyötykäytön edistäminen esim. energiatuotannossa Toteutetaan Selkämeren rannikkovyöhykkeen kestävää käyttöä ja hoitoa edistäviä toimenpiteitä Edistetään hoidon ja käytön suunnittelun toteuttamistoimia Selkämeren kansallispuistossa sekä toteutetaan alueella kansallispuistotasoinen palveluverkosto Toteutetaan valtakunnallista VELMU-ohjelmaa (vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma) Selkämerellä Toteutetaan monivuotinen merimetsojen ja rannikkokalastuksen yhteensovittamiseen tähtäävä hanke vuosina merialueella Laaditaan kokonaisvaltainen selvitys Satakunnan alueen soiden käyttömuodoista ja vaikutuksista Kehitetään luonnonsuojelualueverkostoa toteuttamalla suojeluohjelmat loppuun ja parannetaan verkoston kytkeytyneisyyttä vapaaehtoisuuteen perustuvalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalla (METSO). Lisätään tietoutta uhanalaista luontotyypeistä Satakunnassa Vakiinnutetaan Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän toiminta Sovitaan yhteistyönä toteutettavasta maakunnallisesta ympäristökasvatuksen sekä - tietoisuuden edistämisen koordinaatiosta satakuntalaisten ympäristöalan organisaatioiden toimesta sekä jalostetaan ympäristötietoa alueen toimijoiden käyttöön Tehostetaan ympäristöntutkimusta koskevaa yhteistyötä Satakunnassa sekä kehitetään ympäristöseurannan menetelmiä. Kansainvälistä tutkija- ja viranomaistyötä lisätään etenkin meriasioissa 18

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Porin seutu. 8.200 yritystä. 138.000 asukasta. 9 kuntaa. Karhukunnat

Porin seutu. 8.200 yritystä. 138.000 asukasta. 9 kuntaa. Karhukunnat Porin seudun rakennemalli 2020 Tavoitteet ja toimenpiteet Horisontaaliset teemat - Seudullinen maankäyttö - Imago ja seutuviestintä - Kestävä kehitys - Kuntien välinen yhteistyö Oleminen Tuottaminen Liike

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot