Satakunnan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014"

Transkriptio

1 Satakunnan maakuntaohjelma Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Julkaisu A297 ISBN ISSN

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto yhteistyötä ja uskoa tulevaisuuteen 1 2. Nykytilan kuvaus ja kehitysnäkymiä tilastojen mukaan 2 3. Maakuntaohjelman strategiset linjat Satakunnan kehittäminen vuosina Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Yhteistoiminta-alueen keskeiset hankkeet Maakuntaohjelman seurannan mittarit indikaattoreineen 20 Liite 1. Rakennerahasto-ohjelmien, Euroopan Unionin muiden rahoituslähteiden ja kansallisten erityisohjelmien yhteensovittaminen Liite 2. Kuvaus maakuntaohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista Liite 3. Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus

3 1. Johdanto yhteistyötä ja uskoa tulevaisuuteen Alueiden kehittämislain (1651/2009) mukaan maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakunnan liitto laatii määräaikaisen maakuntaohjelman. Se valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Lakiin tuli määräys, että viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat ja edistää niiden toteuttamista. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä todettiin, että maakuntaohjelma on ohjelmien ohjelma, jolla halutaan korostaa maakuntaohjelman roolia alueen keskeisten tavoitteiden ja toimenpiteiden kokoajana. Satakunnan vanha maakuntaohjelma vuosille on arvioitu ulkopuolisen arvioitsijan Net Effect Oy:n toimesta. Ohjelman arvioitiin olevan laaditun erityisesti edunvalvonnan näkökulmasta ja puutteena nähtiin sen vähäinen strategisuus. Valintoja ja priorisointeja oli tehty liian vähän. Sen sijaan yhteyksiä muihin ohjelmiin ja osallistumista laadintaan pidettiin hyvänä. Osaamisen painotuksissa oli käytännössä onnistuttu ja hyvänä esimerkkinä tästä pidettiin Porin yliopistokeskusta, osaamiskeskusohjelmaa ja tutkimusyksiköitä. Arviointi on luettavissa kokonaan Satakuntaliiton kotisivuilta. Nyt maakuntaohjelma laaditaan vuosille Ohjelmavuosiin liittyy paljon epävarmuutta johtuen viimeaikaisista sekä maailmanlaajuisista että Eurooppaa koettelevista kriiseistä. Koko maailmaa kohtasi vuonna 2008 alkanut talouskriisi ja vuonna 2010 euroaluetta kohtasi Kreikasta alkanut rahoituskriisi. Maakuntaohjelmaa laadittaessa Suomessa ei ole ennusteista huolimatta talous alkanut uudestaan kasvaa ja euroalueen kriisin vaikutuksista esimerkiksi Euroopan Unionin politiikkaan ei ole vielä tietoa. On todennäköistä, että talouskriiseillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sekä yleiseen talouskehitykseen että EU:n budjettipolitiikkaan ja aluepolitiikkaan. Maakuntasuunnitelmassa 2030 on maakunnan menestyksen perustekijöiksi määritelty teollisuus, satamat, energiantuotanto, elintarvikeketju ja korkeakoululaitos. Keskeisiksi tavoitteiksi on asetettu mm. maakunnan kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistaminen ja hyvän elämän turvaaminen satakuntalaisille. Vaikka edellä olevat painotukset ovat jo vuodelta 2003, ovat ne edelleen hyvin ajankohtaisia ja painottuvat myös tässä maakuntaohjelmassa. Nyt käsillä olevan maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä, mm. kaikissa työseminaareissa, on toivottu nykyistä tiiviimpää yhteistyötä niin kuntasektorilla kuin eri toimijoiden välillä. Satakunnassa ei puhalleta riittävän vahvasti yhteen hiileen, mikä koetaan tällä hetkellä ehkä kaikkein pahimmaksi puutteeksi maakunnassa. Kunta- ja palvelurakenteiden kehittäminen on noussut ikään kuin uudestaan esille. Yhtenä syynä on kuntatalouden uhkakuvat. Satakunnassa voitaisiin käynnistää pilottihanke, jonka tavoitteena olisi hahmotella juuri Satakuntaan sopiva ja kattava kunta- ja palvelurakenne. Samalla pohdittaisiin erityyppisten kuntien tulevaisuuden asemaa ja roolia. Tällaisella vuorovaikutteisella hankkeella voisi olla samalla myönteinen vaikutus yleisesti toivotun yhteistyön paranemisessa ja tulevaisuuden uskon vahvistamisessa. On erilaisia näkemyksiä, kuinka yksityiskohtaisia kehittämisen toimenpiteitä maakuntaohjelmassa pitäisi esittää. Ohjelman ei sinänsä ole tarkoitus olla kaiken kattava hankelista, vaan enemmänkin kehittämistyötä ohjaava linjapaperi. Maakuntaohjelmaa toteutetaan vuosittain mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmalla, valtion alueviranomaisten ohjelmilla, seutujen KOKO-ohjelmilla ja erillisinä hankkeina. Maakuntaohjelma linjaa osaltaan myös vuosittain laadittavan maakunnan yhteistyöasiakirjan sisältöä, jossa määritellään tarkemmin alueellisen EUrahoituksen kohdentaminen. Maakuntaohjelma on keskeisessä roolissa laadittaessa erillistä 1

4 maakunnan edunvalvonnan kärkihankelistaa, johon kootaan erityisesti valtion rahoitettavaksi ja/tai päätettäväksi esitettävät hankkeet. Maakuntaohjelmaan on toivottu lyhyttä ja tavoitteellista visiota. Ohjelman seminaareissa on keskusteltu paljon yhteistyön parantamisen tarpeesta maakunnan eri toimijoiden välillä. Energia maakunnan mahdollisuutena ja erityisesti monipuolinen energiaosaaminen on noussut ohjelman laadinnan viime vaiheissa voimakkaasti esille. Myös lisää aktiivisuutta kaivataan toimintaan. Näistä ajatuksista on johdettu Satakunnan visio 2015 seuraavasti: Satakunta 2015 energinen yhteistyön maakunta Satakunnan kehittämisen lähivuosien kriittisinä osa-alueina voidaan pitää onnistumista koulutuksessa, yritysten toimintaympäristön luomisessa, kunta- ja palvelurakenteiden jatkotoimissa ja innovaatiojärjestelmän toimivuudessa ja resursoinnissa. Maakuntaohjelman seuraavassa luvussa on kuvailtu toimintaympäristön nykytilaa ja kehitysnäkymiä, sen jälkeen strategisia linjauksia ja neljännessä luvussa tavoitteet ja toimenpiteet on jaoteltu kolmen teeman alle eli teemat ovat - Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta sekä Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Kevään 2010 aikana on järjestetty useita työpajatyyppisiä seminaareja, joihin osallistuminen on ollut kiitettävän aktiivista. Maakuntaohjelmaan on luonnosvaiheessa saatu runsaasti kommentteja ja lausuntoja. 2. Nykytilan kuvausta ja kehitysnäkymiä tilastojen mukaan Taloustilanne koetaan 2010-luvun alkaessa Satakunnassa varsin kaksijakoisena. Suhdanteiden kehittymisessä nähdään jo paranemisen merkkejä, varsinkin palvelusektorilla ja rakennusalalla ollaan teollisuutta toiveikkaampia elpymisen edistymisestä. Suhdannetaantuma alkoi Satakunnassa viiveellä ja pelätty negatiivinen muutos osoittautui eräillä toimialoilla muuta maata selvästi vähäisemmäksi. Tämä ilmeni erityisesti työllisyyden kohdalla. Kuitenkin työllisyyden odotetaan vielä heikkenevän jossain määrin erityisesti nuorisotyöttömyyden osalta. Kunnat ovat arvioineet yleisten kehitysnäkymien parantuneen joillakin toimintasektoreilla jo vuoden 2009 aikana. Kuitenkin teollisuuden investointien arvioidaan vähenevän vielä vuoden 2010 aikana, myös kaupan ja palveluiden investointien odotetaan vähentyvän erityisesti Porin seudulla. Kuntatalouksien arvioidaan velkaantuvan koko maakunnan laajuudella, mutta se on lievempänä kuin 1990-luvun alun taantuman aikana. Maakunnan kuntatalous on edelleen keskimääräistä parempi mm. kuntien velkaantumisen osalta. Väestökehitys on Satakunnassa koettu vuosikymmenien ajan muuttotappion leimaamaksi. Vuoden 2009 aikana Satakunta sai ensimmäistä kertaa sitten 70-luvun puolivälin muuttovoittoa. Vaa ankielenä muuttotaseen positiiviseksi kääntymiselle on yhä lisääntyvä maahanmuutto, josta valtaosa on paluumuuttoa Ruotsista. Väkiluvun lisäystä muuttotaseen positiivinen tulos ei kuitenkaan merkitse, koska luonnollinen väestönmuutos oli 300 henkilön verran miinuksella. Luonnollinen väestömuutos on viime vuosikymmenellä vaihdellut vuositasolla, mutta on pysytellyt syntyneiden vähemmyyden puolella. Kuntien välinen kotimainen muuttoliike on Satakunnalle edelleen miinusmerkkinen, mutta sekin on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maakunta kärsi viime vuonna 450 asukkaan maassamuuttotappiosta, kun vuosituhannen vaihteessa tappio oli tuhannen asukkaan verran. 2

5 Alueelliset erot väestönkehityksessä ovat erittäin suuret ja kasvun keskittymisen vuoksi alueellisissa eroissa on jatkuva kasvusuuntaus. Pori kääntyi opiskelijavetovoimansa ansiosta muuttovoittoiseksi vuonna Porille on kirjattu vuosittain lisääntyvää muuttovoittoa, joka oli vuoden 2009 aikana noin 200 asukasta. Myös Rauman pitkään jatkunut vuosittainen muuttotappio sai myönteisen käänteen. Pohjois-Satakunnassa jatkuu väestörakenteeltaan ikääntyneemmän alueen kehitysura. Satakunnassa, niin kuin muuallakin ikäihmisten osuus väestöstä lisääntyy kiihtyvää vauhtia. Satakunnan keskimääräinen yli 65 -vuotiaiden osuus on 20,2 % ollen selvästi koko maan 16.7 % keskiarvoa korkeampi. Satakunnan suhteellisesti voimakkaampi ikääntyvien osuuden kasvu on ollut havaittavissa jo 1980-puolivälistä lähtien jolloin maakunnan vuosittaiset muuttotappiot lisääntyivät. Väestöennusteissa arvioidaan vinoutumisen kasvavan lähes viiteen prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Ikääntyvästä väestörakenteesta seuraa myös heikentyvä väestöllinen huoltosuhde. Koko maan väestöstä yhteenlaskettu alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on yhtä suuri kuin vuotiaiden osuus. Satakunnassa vastaava osuus on jo 56 %. Väestöennusteen mukaan väestöllisen huoltosuhteen lukuarvo verrattuna koko maahan tulee vielä lievästi kasvamaan. Vuosituhannen toisen vuosikymmenen alussa väestön ikääntyminen ja ikärakenteen merkittävät alueelliset erot maakunnan sisällä tulevat olemaan suurempi haaste aluekehitykselle ja kehittymisedellytysten tasaamispyrkimyksille kuin absoluuttisen väestömäärän väheneminen yksittäisillä paikkakunnilla tai koko maakunnan mittakaavassa. Työllisyysaste on kohentunut tasaisesti koko vuosikymmenen ajan lukuun ottamatta lievää notkahdusta vuonna Vuonna 2008 Satakunnan työllisyysaste ennätyksellisesti saavutti koko maan keskiarvon 70,6 % lukuarvollaan 70,7 %. Luonnollisestikin viime syksystä alkanut suhdanteiden heikkeneminen ja työttömien määrä vaikutti vuoden 2009 lukuarvoihin, mutta ilahduttavaa on, että Satakunnan työllisyysaste on säilynyt aikaisempaa lähempänä maan keskiarvoa. Vuodelta 2009 koko maan työllisyysaste oli 68,3 ja Satakunnan 67,9. Työttömyysasteella mitattuna Satakunnan keskiarvon ja koko maan vastaavan ero vuodelta 2009 on vain 0,9 % -yksikköä, lukuarvojen ollessa 10,7 ja 9,8. Tämä on merkittävää, koska Satakunnan työttömyysaste on pitkään ollut useita prosenttiyksikköjä koko maan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Vientivetoisen Satakunnan työttömyyden pelättiin viennin hiipuessa kohoavan nopeasti huippulukemiin. Satakunnassa on kuitenkin toistaiseksi säästytty suurilta irtisanomisilta, mutta työttömien määrän oletetaan vielä lisääntyvän vuoden 2010 aikana. Nuorten alle 25- vuotiaiden työttömien määrä on myös lisääntynyt, vaikka luvussa ei ollakaan vielä 90-luvun laman tasolla. Pidemmällä aikavälillä nuorisotyöttömyyttä haasteellisemmaksi asiaksi saattaa kuitenkin muodostua rakenteellisen työttömyyden lisääntyminen. Työttömyysasteet Satakunnassa ja koko maassa Sat akunt a Koko maa Lähde:TEM 3

6 Koulutustason kohoaminen on yksi myönteisimpiä kehitysindikaattoreita, joista Satakunnan kohdalta voidaan tilastoista lukea. Nuorten koulutustason nopea kohentuminen ei valitettavasti kuitenkaan ilmene tavanomaisilla mittareilla, koska niissä koulutettujen määrää ilmaistaan suhteessa 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, mikä Satakunnan kohdalla korostaa vanhimpien ikäluokkien alhaisempaa koulutustasoa. Jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (tiedot vuodelta 2008) Satakunnassa on 61,9 % ja koko maan vastaava osuus 65,5 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus koulutusasteen mukaan Satakunnassa ja koko maassa: Koko Satakunta maa Keskiaste 39,7 38,6 Alin korkea-aste 10,9 10,9 Alempi korkeakouluaste 7,0 8,0 Ylempi korkeakouluaste 4,1 7,2 Tutkijakoulutusaste 0,2 0,8 Lähde: Tilastokeskus 2008 Aluetaloudellinen tilanne Eri tutkimuslaitosten arvioiden mukaan bruttokansantuotteen muutoksen arvioidaan laskeneen vuonna 2009 Satakunnan kohdalla koko maata jyrkemmin, koska vientiteollisuuden osuus kansantuotteessa on suuri. Kansantaloudellisesta tilinpidosta saadaan verrattain hitaasti tietoja, varsinkin aluetalouksista. Tällä hetkellä koko maan bruttokansantuotteen arvioidaan laskeneen taantumassa vuoden 2009 aikana 7,8 prosentilla. Syvästä taantumasta toipumisen nopeutta arvioidaan eri taloudellisten tutkimuslaitosten toimesta erittäin vaihtelevasti. Vuodelle 2010 arviot bkt:n kasvun ovat nollan ja kahden prosenttiyksikön välillä. Kasvun nopeutumisesta siitä eteenpäin ollaan melko yksimielisiä. Satakunnan bruttokansantuote muihin maakuntiin verrattuna on luvulla jäänyt maakuntien keskimääräistä kehitystä hieman alhaisemmalle tasolle kun 1990-luvulla maakunta kuului viiden joukkoon. Alueelliset bkt:n erot Satakunnan seutukuntien kesken ovat verrattain suuret: Bruttokansantuote (käyvin hinnoin) työllistä kohden koko maa =100 vuonna 2007 Satakunta 93.0 Porin seutu 97.3 Rauman seutu 95.4 Pohjois-Satakunta 70.1 Elinkeinorakenne Satakunnassa teollisuus, liike-elämän palvelut, hoivapalvelut ja elämyspalvelut ovat eniten työmahdollisuuksia tarjoavia toimialoja. Valtakunnalliset ja alueelliset työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakoinnit ajanjaksolle ovat käynnissä. Aiempiin ennusteisiin perustuen voidaan todeta, että Satakunnan työikäinen väestö vähenee lähivuosina noin 2000 hengellä vuosittain, mikä merkitsee suurta haastetta osaavan työvoiman saatavuudelle. Joillakin aloilla suuresta eläkkeelle siirtyvien lukumäärästä voi aiheutua työvoimapulaa. esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalta arvioidaan seuraavan viiden vuoden aikana poistuvan noin 4000 henkilöä. 4

7 Kuntasektorilla Satakunnassa arvioidaan työvoiman saatavuusongelmien kasvavan vuosina määrällisesti eniten vanhustenhoidossa ja muissa sosiaalipalveluissa. Suhteellisesti koko maata enemmän pulaa arvellaan olevan työvoimasta päivähoidossa ja opetustoimessa. (TEM Aluebarometri 1-2/2009) Allaoleva diagrammi on Etlan laskelmiin perustuva ennakkoarvio Satakunnan elinkeinorakenteesta vuoteen 2025 saakka Alkutuotanto (A;B;C) Teollisuus (D) Sähköh, Rakentam. (E,F) Kauppa, Kulj. Tietol.(G,H,I) Liike-eläm. palv. yms.(j,k) Julkinen hall., Koulutus (L, M) Terv. Huolto ja sos.palv (N ) Muut palv. ja ei erit.l(o,p,q,x) Elinympäristön laatu ja aluerakenne Satakunta tarjoaa asukkailleen terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön, jossa on vankka kaupunkirakenne ja laaja maaseutumaisten asuinympäristöjen kirjo. Toimintaympäristön monimuotoiset luonto- ja kulttuuriympäristöt sekä palvelurakenteeltaan monipuoliset yhdyskunnat vesistöineen tarjoavat sekä useita työssäkäynti- ja yritystoiminnan keskittymiä että vapaa-ajan käyttömahdollisuuksia. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä ja alueella on hyvät edellytykset hyvinvoinnin ja elinkeinojen kehittämiselle. Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, hyödynnettävissä olevat meri- ja lentoyhteydet muuhun Eurooppaan, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Keskeisen osan liikenneverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan 5

8 väliset tavara- ja henkilöliikenteen kuljetusketjut. Aluerakenteen keskusverkon muodostavat palveluja tarjoavat kaupungit ja muut seudulliset keskukset, joiden välillä on toiminnallisesti yhtenäinen vuorovaikutus ja saavutettavuuden turvaavat liikenneyhteydet. Alakeskusten saavutettavuus riippuu asutuksen ja työpaikkojen keskittyneisyydestä ja sijainnista sekä yhdyskuntarakenteen hajautuneisuudesta. 3. Maakuntaohjelman strategiset linjat Satakunnan strategisen aseman kehittyminen Suomen aluerakenne keskittyy jatkuvasti hyvien kulkuyhteyksien ja yliopistojen sijaintipaikkakunnille ja niiden ympäristöön. Satakunnalle tärkeitä ovat hyvät kulkuyhteydet Helsingin lisäksi naapurimaakuntiin, joiden parantamisella kehitetään myös maakunnan sisäisiä yhteyksiä eli Pori-Rauma-väliä, Kokemäenjokilaakson, Pyhäjärviseudun ja Pohjois-Satakunnan yhteyksiä. Näiden kehittämiseen voidaan lukea myös pohjoisen radan (Pori-Parkano) palauttaminen liikenteeseen. Hyvät joukkoliikenneyhteydet palvelevat myös yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävää kehitystä. Satakunnan teollisuuden toimintaedellytyksille toimivat satamat ja sisämaan liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Satakunnan meri- ja ympäristöteknologiateollisuus, muu konepajateollisuus, metallien jalostus sekä metsä- ja kemian teollisuus elävät ja kehittyvät myös fyysisten yhteyksien varassa. Hyvät yhteydet palvelevat myös Satakunnan merellisyyden hyödyntämisessä niin vakinaisen kuin vapaa-ajan asumisen sekä matkailun kehittämisessä. Satakunta on Itämeren rannalla Suomen porttina maailmalle ja teollistunut vientivetoinen maakunta, joka tarvitsee tämän aseman säilyttämiseksi ja edelleen kehittämiseksi paitsi edellä mainitut paremmat liikenneyhteydet myös laadukkaan hyvinvoinnin, osaamisen ja kehittämisen järjestelmän. Palvelujärjestelmän (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) turvaamisessa ja kehittämisessä on tarpeen entistä parempi yhteistyö lähimaakuntien ja -alueiden kanssa sekä maakunnan sisällä. Satakunnan viimeaikaisen kehityksen myönteisempiä piirteitä on ollut korkeakoulutuksen kehittyminen. Korkeakouluyksikköjen muodostaman Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Se vaatii jatkossa panostuksia maakunnan kuntaja elinkeinosektorilta ja lisäksi yhteistyötä ja edunvalvontaa valtion ja emoyliopistojen suuntaan ja kykyä keskittyä olennaiseen ja myös aluelähtöiseen koulutukseen. Maakuntasuunnitelman 2030 tahtotila Maakuntaohjelman strategiset linjat perustuvat osittain vuonna 2003 hyväksytyn maakuntasuunnitelman määrittelyihin, mutta erityisesti kevään 2010 laadintaprosessissa esiin nousseisiin painotuksiin ja myös saatuihin lausuntoihin ja kommentteihin. Maakunnan tahtotilaa määriteltiin vuonna 2003 Satakunnan maakuntasuunnitelmassa 2030 seuraavasti: - Satakunta on itsenäinen ja asukkailla on hyvä elämä - Satakunnan kilpailukyky on vahvistunut - Koulutus on monipuolista ja laadukasta - Taajamien ja maaseudun vuorovaikutus on voimakasta ja tuloksellista - Kulttuuri ja luonto ovat vahvistaneet hyvää imagoa - Tarvitaan yhteistyötä ja lujaa uskoa tulevaisuuteen Edellä oleva tahtotilan määrittely pitää edelleen paikkansa. Siinä mainitut asiat ovat yhä hyvin ajankohtaisia. 6

9 Satakunnan visio 2015 Ohjelman työseminaareissa nostettiin usein esille sanapari hyvä elämä. Myös yleistä yhteistyön paranemista toivottiin. Satakunnan on myös todettu selvinneen talouskriisistä ainakin tähän mennessä suhteellisen hyvin, paremmin kuin monet muut maakunnat. Strategiseksi tavoitteeksi vuosille voi siis hyvin asettaa Satakunnan nykyisen aseman vahvistumisen maakuntien joukossa. Erityisesti ohjelman laadinnan viime vaiheissa nousi energia ja monipuolisen energiaosaamisen mahdollisuudet vahvasti esille. Edellä olevaan viitaten Satakunnan vision 2015 voi kiteyttää seuraavasti: Satakunta 2015 energinen yhteistyön maakunta Satakuntaan on luotava tiiviimpi kehittämistoiminnan verkosto ja yhteistyö nykyisen liian hajanaisen toimintatavan tilalle. Henkisten ja taloudellisten resurssien kokoaminen ja niiden strategisesti ja vaikuttavasti oikea kohdentaminen ovat menestyksellisen toiminnan edellytys. Nykyaikainen maakunnan innovaatiojärjestelmä, koulutus ja tutkimus tarvitsevat lisäksi enemmän resursseja kuin tänä päivänä maakunnassa on käytettävissä. Satakunnan maakuntaohjelman tarkoitus on ohjata maakunnan kehittämistoimintaa vuosina eli asettaa kehittämiselle tavoitteita ja tärkeitä toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Maakuntaohjelmaa toteutetaan yksityiskohtaisemmin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmilla, jollainen laaditaan joka vuosi syksyllä. Maakunnan pitemmän aikavälin strategiaan eli vuoden päähän tähtäävään strategiaan palataan uuden maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kehityksen kriittiset osa-alueet lähivuosina Euroopan ja myös Suomen kilpailukyky on heikentynyt selvästi. Satakunta on kiinteä osa kehitystä. Globaalin maailman muutokset ulottavat vaikutuksensa nopeasti Satakuntaan. Euromaiden vakautuspaketin hyväksymisen yhteydessä on todettu, että Euroopalla on 2-3 vuotta aikaa saada uskottavuus takaisin maailman markkinoilla. Kotimaassa Satakunta ei ole varsinainen kasvukeskus, mutta Pori on kääntynyt väkiluvultaan kasvavaksi kaupungiksi 2000-luvulla. Myös muualla maakunnassa on myönteistä kehitystä havaittavissa. Satakunnan kehittämiselle asettaa haasteita maakunnan sijainti. Satakunta ja sen pääkaupunki Pori ovat kasvavien keskusten ympäröimä: Tampere, Turku, Jyväskylä, Vaasa ja nykyisin myös Seinäjoki. Viime aikoina onkin nostettu esiin ajatus Porin ja Rauman kaksoiskaupungista yhtenä Länsi-Suomen kasvukeskuksena. Maakuntien ja kuntien hallinnolliset rajat eivät saa olla myönteisen yhteistyön esteenä. On eräitä toiminnan osa-alueita, joissa Satakunnassa pitää maakuntaohjelman vuosina ja miksei sen jälkeenkin onnistua säilyttämään kilpailukyky ja mielellään kehittämään sitä eli 1) Koulutus ja tutkimus Satakunnan korkeakoululaitos ja toisen asteen koulutus 2) Yritykset yritysten toimintaympäristö ja asenne yrittäjyyteen 3) Kunnat ja kuntien organisaatiot kuntarakenne, kuntatalous ja julkiset palvelut 4) Innovaatiotoiminta ja uudistuminen edellä olevien lisäksi mm. kehitysyhtiöt, verkostot Maakuntaohjelman teemat: Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta sekä Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Maakuntaohjelman laadinnassa päädyttiin lopulta kolmeen teemakokonaisuuteen: Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta sekä Energinen ja hyvinvoiva Satakunta. Esimerkkinä laajasti vaikuttavista kokonaisuuksista voidaan mainita yksityiset ja julkiset palvelut, jotka liittyvät sekä 7

10 osaamiseen, saavutettavuuteen että hyvinvointiin. Tehokas palvelutuotanto vaatii osaamista, palveluiden pitää olla hyvin saavutettavia ja monet palvelut ovat hyvinvointipalveluita. Kolmen teeman tiivis liittyminen toisiinsa voidaan kiteyttää lauseeseen: Osaava ja saavutettava Satakunta on myös energinen ja hyvinvoiva Satakunta. 4. Satakunnan kehittäminen vuosina Osaava Satakunta Osaava Satakunta rakentuu kaikessa toiminnassaan luottamuksellisen ja monipuolisen yhteistyön varaan maakunnan sisällä ja rajat ylittäen verkostomaista toimintakulttuuria vahvistaen. Tulevaisuus tehdään ennakoimalla, osaamista kehittämällä ja jakamalla sekä muutosherkkyydellä. Satakunnan vahvuus on yrittämisen toimintaympäristö. Uudet teknologiat ja osaaminen lisäävät elinkeinoelämän kilpailukykyä Euroopassa ja koko globaalitaloudessa. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmä kytkeytyy kiinteästi osaksi elinkeinoelämää ja palvelutuotantoa. Osaamista ylläpidetään ja kehitetään niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Satakunnan elinkeinoelämän vahvan toimialapohjan muodostavat prosessiteollisuus (metsä, metalli, metallituote ja kemia), koneenrakennusteollisuus ja elintarviketuotanto. Satakunta on nykyisellä osaamiskeskusohjelmakaudella mukana kolmessa klusteriohjelmassa: Energiateknologian klusteriohjelma, Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmassa ja Meriklusteriohjelmassa. Perustettujen kehittämis- ja tutkimusyksiköiden Vesi-Instituutin ja Magneettiteknologiakeskuksen lisäksi ydinenergian toimittajaverkosto, FinNuclear, on vahvasti verkottamassa maakunnan toimijoita kansallisiin verkostoihin. Osaamisaloista esimerkiksi offshore mielletään kansallisella tasolla Satakuntaan ja siksi maakunnan toimijoilla on vetovastuu ohjelmassa. Satakunta on monipuolinen energiatuotannon keskittymä, jossa tuotetaan sähköä moninkertaisesti maakunnan tarpeisiin nähden. Uusiutuvan energian käyttö ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Perusenergian tuotanto on keskittynyt Olkiluotoon ja Tahkoluotoon. Eurajoen Olkiluodossa turvataan ydinvoiman tuotantokeskittymän ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan edellyttämät aluevaraukset sekä suojavyöhykkeet. Satakunnan vankan perusenergiantuotannon ohella panostetaan nykyistä enemmän monipuoliseen uusien energiamuotojen käyttöön, kuten mm. paikallisen energiatuotannon eri muotoihin. Koko elintarvikeketjun osaaminen ja kilpailukyky on Satakunnassa valtakunnallisesti korkealla tasolla. Satakunnalla on hyvät edellytykset kehittyä Itämeren ruoka-aitaksi. Satakunnassa on turvallisuusala nousemassa uudeksi kehittyväksi toimialaksi. Turvallisuusalan historia alkaa maakunnassa Niinisalon entisestä YK-koulutuskeskuksesta ja nykyisin kehitys perustuu Porin Prikaatissa annettavaan kansainvälisten joukkojen koulutukseen, kriisihallinnan ja siviilikriisihallinnan osaamiseen, rakenteilla olevaan Porin pelastusharjoitusalueeseen, Porin yliopistokeskuksen turvallisuusalan koulutukseen ja turvallisuusalan Instituuttiin, valtakunnalliseen hätäkeskusyksikköön ja Satakunnan hätäkeskuslaitokseen sekä alan kasvavaan yritystoimintaan. 8

11 Hyvinvointipalvelujen kehittämisen yhteistyötä ja osaamista on kehitetty maakunnassa voimakkaasti 2000-luvulla mm. Satakunnan korkeakoululaitoksessa. Tavoitteena on entisestään tiivistyvä kehittämistyö eri koulutustasoilla yhteistyössä hyvinvointialan yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Satakunnassa on vahvaa osaamista myös elämyspalvelu- ja tapahtumatuotannossa. Pori on profiloitumassa kansainvälisenä tapahtumatuotannon osaajana. Uusia tapahtumia, kuten Selim Palmgren festivaali, kehitetään vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä parantamaan. Creative Business Management -koulutus on myös kansainvälistä. Osaavan Satakunnan menestykselle luo pohjan kehittyvä, laadukas ja nykyaikainen koulutuksen ja tutkimuksen kokonaisuus, joka sisältää suomalaisen koulutusjärjestelmän kaikki tasot. Porin yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen koulutuksen ja laadukkaan perusopetuksen merkitys korostuvat entistä enemmän jatkossa. Verkostomainen yhteistyö on viime vuosina alkanut kehittyä voimakkaasti. Koulutus ja tutkimus kytkeytyvät yhä paremmin ja tuloksellisemmin yritystoimintaan. Osaava Satakunta Energiaosaaminen Satakunnan veturiksi Satakunnan asemaa ympäristöä säästävän ja monipuolisen energiaosaamisen ja -tuotannon keskittymänä vahvistetaan entisestään. Esiin nostetaan uudet energiainnovaatiot, teknologian kehittäminen, tuotekehitys ja energiatehokkuuden edistäminen. Satakunta kehittyy kansainvälisenä energiaosaajana. Eurajoen Olkiluotoa kehitetään käytetyn ydinpolttoaineen turvallisen loppusijoittamisen alueena. Uusiutuvan energian tuotannon osuutta kasvatetaan. Energiantuotannon kehittämisedellytyksiä vahvistetaan turvaamalla energiantuotannolle, -huollolle sekä -jakelulle toteuttamismahdollisuudet. Valtakunnallisen energianhuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset turvataan suunnittelussa. Toimenpiteitä: Energiaa ja ympäristöä säästävien teknologisten ratkaisujen sekä uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistäminen: Aurinkoenergia Tuulienergia Bioenergia Ympäristöä säästävän teknologian hyödyntäminen perinteisissä energiamuodoissa Ydinvoima-alan kansainvälisen osaamisen edistäminen Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinturvallisuuteen liittyvien toimintojen alueellistaminen Jätteiden innovatiivinen hyödyntäminen Energia-alan koulutuksen edistäminen maakunnassa Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian laatiminen ja toteuttamisen edistäminen Energianeuvonnan edistäminen Puurakentamisen edistäminen Turvetuotannon huomioiminen merkittävänä työllistäjänä Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvan energiantuotannon edistäminen sekä hallituksen energiapaketin hyödyntäminen Monipuolisen energia-alan koulutuksen sekä koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen 9

12 Osaava Satakunta Yrittäjyydestä elämänasenne Satakuntaan luodaan paras mahdollinen toimintaympäristö yrittäjyydelle ja turvataan avaintoimialojen uusitutuminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen. Toimintaympäristössä tärkeää ovat toimivat ja keskenään verkottuneet laadukkaat yrityspalvelut, tutkimuksen ja koulutuksen tuloksellinen kytkentä yritystoimintaan sekä kuntien aktiivinen ja yritysmyönteinen elinkeinopolitiikka unohtamatta valtiosektorin toimenpiteitä. Tärkeää on osaava työvoima, työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja toimiva infrastruktuuri. Toimenpiteitä: Orastavien toimialojen kasvuedellytysten ennakointi Elinkeinostrategiatyön edistäminen Osaamiskeskusohjelman toteuttaminen Seutujen KOKO-ohjelmien toteuttaminen Satakunta Business Campus alueen ja ajattelun kehittäminen. PK- ja perheyritysten perustamisen helpottaminen sekä yritysten omistajavaihdoksiin tarvittavien tukipalvelujen varmistaminen Yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisen strategian toteuttaminen Satakunnan aseman vahvistaminen ympäristöä säästävän energiatuotannon keskittymänä Turvallisuusalan koulutuksen ja yrittäjyyden kehittäminen Kulttuuri-, elämyspalvelu- ja tapahtumatuotannon vahvistaminen tapahtumien ympärivuotisuutta ja korkea-asteen koulutustarjontaa kehittäen Elintarvikealan osaamisen lisääminen Työperäisen maahan (maakuntaan) muuton lisääminen Metsien kestävän hoidon ja metsäteollisuuden raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen alueellisen metsäohjelman toimenpitein Toteutetaan kehittämishankkeita, joilla edistetään aineiden kiertoa tuotannossa ja pyritään saamaan elintarviketuotannon hiili- ja vesijalanjälki mahdollisimman pieneksi Sisävesikalastusyrittäjyyden edistäminen (ml. raputalous) Ympäristöyrittäjyyden edistäminen Osaava Satakunta Koulutusta, tutkimusta ja yhteistyötä Satakuntalainen koulutus- ja tutkimusjärjestelmä on laadukas ja nykyaikainen kokonaisuus, joka tukee alueen kilpailukyvyn kehittymistä. Kokonaisuus kaikkine tasoineen tehdään näkyväksi. Koulutus, tutkimus ja yritystoiminta sekä kattava oppisopimustoiminta kytkeytyvät tuloksellisesti ja ennakoidusti toisiinsa. Kokonaisuus on joustava ja reagointikykyinen. Yhteistyötä tehdään oppilaitos- ja kuntarajat ylittäen. Toimenpiteitä: Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöfoorumin/foorumeiden kokoaminen Olemassa olevan osaamisrakenteen tiivistäminen ja keskinäisen työnjaon selkeyttäminen Satakunnan uuden korkeakoulustrategian laatiminen ja toteuttaminen Työvoima- ja koulutustarpeiden alue-ennakointijärjestelmän rakentaminen Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuuden ja rahoituksen varmistaminen Aikuis- sekä täydennys- ja lisäkoulutuksen kehittäminen Koulutusorganisaatioiden sekä alueen yritysten ja toimialojen keskinäisen ja välisen toiminnallisen yhteistyön lisääminen 10

13 Tuotekehityksen ja soveltavan tutkimuksen lisääminen ja monipuolistaminen Keskeisten osaamisalojen monitieteisen ja kansainvälisen koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen vientituotteeksi Opetus- ja tutkimushenkilöstön osaamisen aktiivinen ja monipuolinen kehittäminen sekä kvvaihdon lisääminen Tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen Ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluiden varmistaminen Vaikutusten arviointi: Sosiaaliset vaikutukset - Yritystoimintojen, innovaatioiden ja osaamisen kehittämiseen tähtäävillä toimilla maakunnan elinvoimaisuus vahvistuu, mikä luo välillisesti paremmat taloudelliset edellytykset kehittää mm. hyvinvointipalveluita sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä - Yksipuolinen panostaminen yritystoimintojen kehittämiseen voi heikentää elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, jos talouteen ja tehokkuuteen liittyvät arvot saavat ylivertaisen aseman muiden arvojen kustannuksella. Esim. piittaamaton vesi- ja maa-ainesvarojen käyttö voi uhata puhtaan juomaveden saantimahdollisuuksia heikentämällä pohjavesien laatua. - Kulutuksen kasvaessa energiankäyttö lisääntyy, mikä lisää energiantuotantotarvetta. Runsas energiantuotanto saattaa vähentää halukkuutta panostaa energiansäästöön. Energiantuotannon kasvuun (esim. lisäydinvoima) liittyy ympäristöriskejä. Ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset - Uudet innovaatiot sekä osaamisen vahvistuminen luovat edellytyksiä mm. uusille ympäristöinnovaatioille (esim. päästöjen vähentäminen), edistävät ympäristöystävällistä elinkeinotoimintaa sekä vaikuttavat välillisesti mm. luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen (mm. kierrätyksen lisääntyminen). - Alueellisen kilpailukyvyn lisääntyminen voi vahvistaa luonnonvarojen suunnitelmallista ja kestävää käyttöä. - Alueellisen sekä eri sektoreita edustavien tahojen yhteistyön kehittäminen edistää monipuolista ja vuorovaikutteista suunnittelua eri tasoilla (mm. hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen, kaavoitus) vaikuttaen myönteisesti myös maisemaan ja kulttuuriympäristöihin liittyvien arvojen huomioonottamiseen. Oman lisänsä kehittämistyöhön tuovat uudet innovaatiot sekä osaamisen vahvistuminen. Taloudelliset vaikutukset - Yhteistyö koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta vastata mm. kulutustottumusten muutosten sekä ympäristö- ja muun lainsäädännön tuomiin haasteisiin. - Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit sekä panostaminen koulutukseen vaikuttavat välillisesti uusia osaajayrityksien syntymiseen maakuntaan sekä luovat samalla mahdollisuuksia uusille ympäristöystävällisille sekä kilpailukykyisille liiketoiminnoille. - Alueellisesti kattava ja toimintavarma energiansiirtoverkko tuotantoalueineen turvaa elinkeinoelämän sekä arkielämän toimintaedellytykset Saavutettava Satakunta Saavutettavassa Satakunnassa kilpailukykyisen elinkeinoelämän ja hyvän asumisen edellytykset turvataan. Yhteydet ja logistiikka toimivat hyvin ja palvelut ovat tasavertaisesti saavutettavissa. Tehokas alue- ja yhdyskuntarakenne yhdessä haja-asutusalueiden tarjoamien monipuolisten asumismahdollisuuksien kanssa on Satakunnan vahvuus ja vetovoimatekijä. Satakunnan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan asukkaiden sekä elinkeinoelämän tarpeiden ja painopisteiden mukaisesti. Maanteiden, rautateiden, lentokenttien, satamien ja 11

14 vesiväylien logistinen toimivuus ja tehokkuus ovat tärkeitä maakunnan kehittymiselle ja kilpailukyvylle ja myös asukkaiden arjelle ja viihtyisyydelle. Satakuntaliitto johtaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelua ja ottaa tässä työssä huomioon niin elinkeinoelämän, kuntien kuin maakunnan asukkaidenkin tarpeet. Palveluiden esteetön ja sujuva saatavuus turvataan lähipalveluista huolehtimalla. Satakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla on keskeisesti vaikuttava tekijä maakunnan liikenteessä. Maakunnan satamat Pori ja Rauma aikaansaavat kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä tavaravirtoja. Itämeren moottoritien, Bothnian Corridorin ja satamat ja sisämaan yhdistävien kansallisten rautatie- ja maantieyhteyksien toimivuus ovat välttämättömiä koko Suomen, kansantaloudelle. Tietoliikenteen nopea kehitys on perustunut uusien teknologioiden nopeisiin kehityssykleihin. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Satakunnan kilpailukyvylle. Satakunta on langattomien yhteyksien kehityksessä ollut vähintäänkin samassa kehitysvauhdissa muiden maakuntien kanssa. Maakunnan sisäisten alueiden eriarvoisuus on kuitenkin alkanut korostua kun kehitettävät yhteydet ja palvelut ovat rakentuneet markkinatalouden tuottavuuden perusteella ilman alueiden tai ihmisten tasapuolisuuden tai tarpeiden huomioonottamista. Etenkin Pohjois-Satakunnan osalta riittävien laajakaistayhteyksien rakentaminen on välttämätöntä. Uudet teknologiat avaavat mahdollisuuksia myös luontoa sekä energiaa säästäviin uusiin ratkaisuihin. Oikealla osaamisella voidaan tuoda saataville monia ekotehokkaita ratkaisuja liikkua tai käyttää palveluja. Merkittävä osuus energiaa ja luontoa säästävien toimien saralla on materiaalitehokkuudella, kierrätyksellä ja energiansäästöllä. Kehittämistoimissa kiinnitetäänkin erityistä huomiota energiaa ja luontoa säästäviin sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistäviin ratkaisuihin. Satakunnan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntakaavan keskeisenä tavoitteena on toiminnallisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen väestörakenne sekä toiminnallisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne. Saavutettava Satakunta Maakunnan tasapainoinen kehittäminen maankäytön suunnittelun lähtökohtana Maankäytön suunnittelulla tuetaan maakunnan tasapainoista kehittämistä. Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on maakunnan vetovoiman lisääminen. Maankäytön suunnittelulla pyritään yhdyskuntarakenteeseen, joka parhaiten tukee ilmastonmuutoksen hillintää, ympäristön kestävää kehitystä sekä kaupunki- ja maaseutukulttuuria. Lähtökohtana palvelujen suunnittelussa ovat paikallisuus ja olemassa olevat keskukset. Palvelut sijoitetaan pääosin keskuksiin niin, että ne tukeutuvat ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen. Palvelut ovat eri väestöryhmien helposti saavutettavissa. Toimenpiteitä: Monikeskuksista aluerakennetta suunnitellaan työssäkäynti- ja asumisen painopistealueet huomioiden Ylimaakunnallista alueidenkäytön suunnittelua ja yhteistyötä lisätään Yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta edistetään 12

15 Saavutettava Satakunta Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmän kannalta oleellisia ovat junaliikenneyhteydet välillä Pori-Tampere sekä VT 8. Satakunnan logistisen aseman vahvuuksia kuten satamia ja niiden yhteistyötä kehitetään edelleen. Joukkoliikenteen kehittämisedellytykset ja käyttökulttuurin edistäminen turvataan suunnittelemalla yhdyskuntarakennetta eheyttäviä toimenpiteitä keskeisillä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden painopistealueilla pendelöintivyöhykkeittäin ja kuntarajat ylittäen. Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittyneiden tietoliikennepalveluiden saatavuutta Satakunnassa, erityisesti haja-asutusalueella, kehitetään vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksia. Saavutettavuuden parantamiseksi yhteistyö yli maakuntarajojen on välttämätöntä. Toimenpiteitä Valtatien 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen toteuttaminen Nopean junaliikenteen edellyttämät toimenpiteet Pori-Tampere rataosalla Valtatien 8 osuus Pori-Söörmarkku lisäkapasiteetin rakentaminen Valtatien 12 osuus Eura-Raijala parantaminen Kantatien 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki parantaminen Valtatien 2 Pori-Helsinki yhteysvälihankkeen toteuttaminen puuttuvilta osin elintarviketuotannon ja puunjalostusteollisuuden kuljetusketjujen alkupään edellyttämän alemman asteen verkon toimivuuden parantaminen Porin pohjoisen satamatien parantaminen välillä vt 8 ja vt 23 Rauman meriväylän syventäminen Porin ja Rauman satamien yhteistyön kehittäminen Vaihdottomat junayhteydet Pori-Tampere-Helsinki Pori/Rauma-Kokemäki-Tampere rataosan parantaminen Pori /Rauma Kokemäki Tampere kevyen kiskoliikenteen mahdollisuuksien selvittäminen Helsinki Forssa Pori -radan jatkosuunnittelu Pori - Parkano -radan uudelleen käyttöönotto Uusikaupunki-Rauma-Pori (URPO) -radan suunnittelun edistäminen Porin lentokentän toimintaedellytysten turvaaminen Lentoliikennejärjestelyiden mahdollisuuksien ja haasteiden arviointi Liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden edistäminen tie- ja raideliikenteessä Osallistuminen Lounaisrannikon kehityskäytävän toteuttamiseen Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen osana aluerakennetta PARAS-hankkeen toteuttamisen edistäminen: palvelujen saavutettavuutta tuetaan sekä yhdyskuntasuunnittelun keinoin, että ottamalla käyttöön uudenlaisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen malleja sekä kehittämällä internet- ja mobiilipalveluita Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteyden korostaminen Valtion käynnistämän haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksien täysimittainen toteuttaminen Saavutettava Satakunta 13

16 Yhdyskuntarakenteen tekninen huolto Alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistetään siten, että yhdyskuntateknisten järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa varaudutaan ylikunnallisiin ja maakunnallisiin toimintamalleihin. Näin turvataan terveellisen ja hyvälaatuisen pohja- ja pintaveden riittävä saanti sekä jätevesien taloudellinen, ekologinen ja korkealaatuinen käsittely. Teknisen huollon verkostoista vesi- ja viemäriverkoston uusiminen ja perusparannustarpeet selvitetään. Jätehuollossa korostetaan jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämistä sekä hyödyntämisen edistämistä lajittelua, keräystä ja kierrätystä tehostamalla. Toimenpiteitä Edistetään alueellisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien toteutumista ja laaditaan Lounais-Suomen vesihuoltostrategian päivitys Verkostojen yleiskunnon selvittäminen ja kunnossapidon ennakointi Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman toteuttaminen Saavutettava Satakunta Monipuoliset asumisen ja matkailun mahdollisuudet Tavoitteena ovat toiminnallisesti monipuoliset ja rakenteellisesti ehyet yhdyskunnat sekä hyvä ja turvallinen elinympäristö. Yhdyskuntien rakenne määrittää ratkaisevalla tavalla niiden vaikutukset talouteen, ympäristöön ja toimivuuteen. Rakenteeltaan eheä yhdyskunta säästää kustannuksia, vähentää päästöjä ja parantaa elinympäristön toimivuutta. Kuntien keskinäistä, seudullista maankäytön yhteistyötä parannetaan. Yhteistyön keinoin edistetään olemassa olevan rakennuskannan, infrastruktuurin ja palveluiden hyödyntämistä sekä tuetaan mahdollisuuksia saavuttaa mieluinen asuin- ja toimintaympäristö Satakunnassa. Asukkaiden arkielämää myönteisesti tukeva elinympäristö on maakunnan tulevaisuuden keskeinen menestystekijä. Toimivat ja eheät, moniarvoiset yhdyskunnat ovat vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä, jotka yhdessä monipuolisten luonto- ja kulttuuriympäristöjen kanssa houkuttelevat kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita sekä uusia asukkaita. Etätyömahdollisuuksien kehittymistä edistetään. Toimenpiteitä: Rakentamisen ja yhdyskuntarakenteen ekotehokkuus Olemassa olevien asema- ja yleiskaavojen eheyttäminen ja täydentäminen kestävän kehityksen periaatteella Perustamisvaiheessa olevan Selkämeren kansallispuiston saavutettavuuden parantaminen merialueen venesatamia ja väyliä kehittämällä Vesistöalueiden virkistyskäytön kehittäminen Pohjanlahden rantatien kehittämistä valtakunnallisena matkailureittinä edistetään yhteistyössä muiden länsirannikon maakuntien kanssa Edistetään luonnon- ja kulttuuriympäristöjen virkistys- ja matkailukäyttöä kärkinä Satakunnan kansallispuistot, maailmanperintökohteet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Maakunnallisen matkailustrategian laatiminen Tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen sekä Kokemäenjoen tulvariskien hallinta 14

17 Vaikutusten arviointi: Sosiaaliset vaikutukset - Toimivat lentoliikenteen reittiyhteydet lisäävät Satakunnan vetovoimaa asuin- ja yritystoimintojen alueena - Monipuolinen ja vuorovaikutteinen suunnittelu edistää rakennetun ympäristön, maiseman ja kulttuuriperinnön huomioonottamista mm. kaavoituksessa. Ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset - Yhdyskuntarakennetta, yhdyskuntateknistä huoltoa ja liikennettä koskevilla toimenpiteillä kehitetään Satakunnan monipuolista taajamaverkostoa sekä edistetään maaseudun pysymistä asuttuna. - Tulvasuojeluhankkeiden toteuttaminen muuttaa maisemakuvaa. Taloudelliset vaikutukset - Rannikkomaakunnan logistisen aseman kehittämishankkeet (tiet, rautatiet, väylät) parantavat sijaintiin liittyvien vahvuuksien hyödyntämistä vaikuttaen mm. alueellisen kilpailukyvyn paranemiseen. - Vesi- ja jätehuollon yhteistyöhankkeet ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin esimerkiksi yksittäisten puhdistamoiden rakentaminen/uusiminen. - Yhdyskuntahuollon verkoston rappeutuminen aiheuttaa pitkällä tähtäimellä hallitsemattomia korjauskustannuksia sekä vaikuttaa kielteisesti asuinympäristön viihtyisyyteen sekä arkielämään. - Tulvasuojeluhankkeiden toteuttamisen viivästyminen lisää tulviin liittyvien taloudellisten menetysten riskiä. - Päätieverkoston kehittämiseltä ei jää rahaa sivuteiden ylläpitoon ja kehittämiseen. - Vesi- ja jätehuollon yhteistyöhankkeet ovat kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin esimerkiksi yksittäisten puhdistamoiden rakentaminen - Laivaväylien syventämishankkeet varmistavat Satakunnan elinkeinoelämälle merkittävien Porin ja Rauman satamien kehittämisen sekä kilpailukyvyn säilymisen Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Kullakin yksilöllä on mahdollisuus hyvään elämään ja asumiseen vetovoimaisessa Satakunnassa, joka profiloituu energisenä hyvinvoinnin, kulttuurin ja liikunnan maakuntana. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on Satakunnan vahvuus. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sisältyy tietoisuus ja vastuullisuus hyvästä toiminta- ja elinympäristöstä. Kuntakeskusten, taajamien ja kylien elinvoimaisuus, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä historiallisen maakunnan rikas kulttuuriperintö lisäävät koko maakunnan vetovoimaisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Erilaisiin kehittämiskokeiluihin ja pilotteihin maakunnan kehittämistyössä suhtaudutaan myönteisesti. Rakennetun elinympäristön vaalimisella ja sen luomalla paikan imagolla on merkittävä vaikutus asukkaiden sitoutumiseen ja juurtumiseen asuinympäristöönsä. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa Satakunnassa kiihtyvää tahtia. Ikääntyvä väestö koetaan mahdollisuutena. Vanhusväestö muodostuu palveluiden tärkeäksi kohderyhmäksi, niiden käyttäjäksi ja myös osin maksajaksi. Kasvava osa vanhusväestöstä pystyy taloudellisesti osallistumaan heille kohdennettavien palveluiden kustannuksiin. Ikääntyvälle väestölle taataan turvallinen ja virikkeellinen elinympäristö. Turvallisen, kehittävän ja virikkeellisen kasvu- ja elinympäristön takaaminen lapsille ja nuorille takaa dynaamisen, vetovoimaisen maakunnan tulevaisuuden. 15

18 Maakunnan hyvinvoinnin perustana on hyvä työllisyys. Työmarkkinoilta poistuvien henkilöiden määrän voimakas kasvu lähivuosina johtaa monilla aloilla työvoimapulaan. Osaamisen kehittämisellä sekä maakuntaan muuttoa, myös työperäistä maahan muuttoa sekä pakolaisten vastaanottoa, edistämällä ongelmaan voidaan puuttua. Työpaikkojen vetovoimaisuus sekä työntekijöiden työssäviihtyminen ja jaksaminen turvaavat osaltaan satakuntalaisten hyvinvoinnin tason. Satakunnan yhtenä valttikorttina on edullinen asuminen. Hyvinvoiva Satakunta Hyvä asua ja harrastaa Satakunnassa elinympäristö on turvallinen ja virikkeellinen. Työllisyystilanne on hyvä ja erityisesti nuorten työllistäminen ja koulutusmahdollisuuksista huolehtiminen on turvattu koulutuksen ja työvoimatarpeen tasapainolla. Yhdessä koulutoimien kanssa vaikutetaan sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Hyvinvoinnin kokeminen edellyttää terveiden elämäntapojen omaksumista. Lapset ja lapsiperheet sekä ikääntyvä väestö ovat alueen hyvinvoinnin kannalta suuri voimavara ja mahdollisuus. Vanhusten ja erityisryhmien kuten vammaisten palveluissa toteutetaan kotona koko elämä -tavoitetta. Lasten ja lapsiperheiden sekä nuorten tukeminen on keskeinen hyvinvointia lisäävä kehittämiskohde, jolla turvataan Satakunnan kehittyminen dynaamisena ja vetovoimaisena maakuntana. Lapsiperheiden tarvitsemia palveluita tuotetaan sekä kehitetään hallintokunta- ja kuntarajat ylittävillä joustavilla toimintatavoilla. Yhteisöllisyyden mahdollistamien tukiverkostojen rakentamista edistetään. Monikulttuurisuus koetaan maakunnassa rikkautena ja luovuuden ilmapiiriä avartavana. Maahanmuuttajien sopeuttaminen uuden kotimaan kulttuuriin ja elintapoihin edellyttää toimijoilta yhteistyötä. Viranomaisten ja muiden keskeisten toimijatahojen työnjakoa ja verkostoitumista kehitetään edelleen. Kotoutumisen edistämiseksi kehitetään erityisesti koulutus- ja tulkkauspalveluita sekä työhön perehdytystä. Ammatillisen koulutuksen kohdalla kehitetään mm. valmentavaa koulutusta. Suomenkielen opetus nivelletään joustavasti maahanmuuttajien muuhun koulutukseen. Pakolaisten määrän mahdollinen lisääminen nykyisestä edellyttää, että maakunnassa toteutetaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, luodaan toimivia viranomais- ja muita yhteistyöverkostoja sekä sovitaan vastuista ja työnjaosta. Toimenpiteitä: Edullisten ja viihtyisien asumismahdollisuuksien turvaaminen Kakkosasunnoissa asumisen edistäminen Maakunnallisen ikästrategian laatiminen Maakunnallisen vanhusneuvoston toiminnan kehittäminen Maakunnan maahanmuuttostrategian laatiminen Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Erityisesti nuorisoon kohdistuvien työllisyyttä edistävien toimenpiteiden lisääminen 16

19 Länsi-Suomen KASTE- ohjelmassa sovittujen yhteisten näkemysten edistäminen, palvelurakenteen eheys ja vaikuttavat toimintamallit sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvoiva Satakunta Toimiva kuntarakenne ja palvelutarjonta Satakunnan kuntarakennetta kehitetään toimivalle ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Kokonaisvaltainen, pitkäjänteinen palvelutarjonta on monipuolista ja perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin väliseen toimivaan yhteistyöhön. Palveluissa hyödynnetään teknologiaa ja uusia innovaatioita. Kuntarakenteen kehittämisessä pidetään erityinen huoli pienten kuntien ja kuntakeskusten sekä kylien elinvoimaisuuden säilyttämisestä. Maakunnan eri osien palvelurakennetta kehitetään tasapainoisesti. Lähipalvelut turvataan harvaan asutuilla alueilla ja maaseudulla sopimuksin. Lähidemokratia on kehittämistyön kivijalka. Hyvinvointi- ja luovien alojen palveluyrittäjyys on lisääntynyt ja vapaaehtoistoiminta on monipuolista. Niillä on vahva osuus hyvinvoinnin kehittämistyössä ja toimenpiteissä. Toimenpiteitä: Kuntarakenteen kehittäminen Porin ja Rauman yhteistyön ja vetovoimaisuuden edistäminen Kuntien palvelustrategioiden laadintatyön edistäminen Palveluasumisen uusien mallien kehittäminen teknologiaa ja uusia innovaatioita hyödyntämällä Vapaaehtoisjärjestöjen roolin ja aseman vahvistaminen hyvinvointipalveluiden tuottamisessa Hyvinvointiyrittäjyyden tukeminen Kuntien kilpailutusosaamisen ja innovatiivisten hankintojen kehittäminen Vapaaehtoistoimintaan kannustaminen Hyvinvoiva Satakunta Terveyttä, kulttuuria ja liikuntaa Terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisevillä toimilla mm. KASTE-ohjelman linjausten mukaisesti, jonka yhtenä valtakunnallisena teemana on terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Maakunnassa suositaan puhdasta lähi- ja luomuruokaa. Kulttuuritarjonta ja liikuntamahdollisuudet ovat monipuolisia ja tavoittavat kiinnostuneet vauvasta vaariin. Kulttuuri ja liikunta mielletään peruspalveluna, joka on läsnä jokaisen arjessa. Satakunta ylläpitää ja lisää maakunnan vetovoimaisuutta vaalimalla rakennettua kulttuuriperintöä. Toimenpiteitä: Lähi- ja luomuruoan tuottamiseen ja käyttämiseen kannustaminen Työhyvinvointikokeilujen edistäminen Maakunnallisen kulttuuristrategian toimenpide-ehdotusten toteuttaminen 17

20 Laaditaan laajassa vuorovaikutuksessa Satakunnan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Luovien ja kulttuurialojen yrittäjyyden edistäminen Porin visuaalisen keskuksen perustaminen Liikunnan tukeminen terveyden edistämiseksi kaikissa ikäryhmissä Hyvinvoiva Satakunta Luontoa ja ympäristöä kunnioittaen Satakunta on luonto- ja kulttuuriympäristöltään monipuolinen sekä vahvasti merellinen maakunta. Selkämeren rannikkovyöhykkeen kestävä käyttö ja hoito edesauttavat merellisen mielikuvan rakentumisessa. Luonnon- ja kulttuuriympäristöjen hyöty-, virkistys- ja matkailukäyttöä osataan hyödyntää luontoarvoja kunnioittaen. Monimuotoisen luonnon- ja kulttuuriympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta tiedostetaan. Satakunnan luonto- ja kulttuuriympäristön vetovoimaisuus on hyvä. Toimenpiteitä Satakunnan meri- ja sisävesialueiden tilan parantaminen toteuttamalla vesienhoitosuunnitelmat ja ottamalla käyttöön ja kehittämällä uusia teknologisia innovaatioita Maatalouden vesiensuojelun toimenpideohjelma toteutetaan laajana pilottihankkeena (TEHO+). Otetaan käyttöön uusia menettelyjä ja menetelmiä maatalouden vesiensuojelun tehostamiseksi myös alalla tapahtuvan yhteistyön edetessä Jatketaan Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelman sekä Karvianjoen kunnostusohjelman toteuttamista Jatketaan kalataloudellisten kunnostushankkeiden toteuttamista Eurajoen, Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueilla Sisävesien hoitokalastuksen ja saaliin hyötykäytön edistäminen esim. energiatuotannossa Toteutetaan Selkämeren rannikkovyöhykkeen kestävää käyttöä ja hoitoa edistäviä toimenpiteitä Edistetään hoidon ja käytön suunnittelun toteuttamistoimia Selkämeren kansallispuistossa sekä toteutetaan alueella kansallispuistotasoinen palveluverkosto Toteutetaan valtakunnallista VELMU-ohjelmaa (vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma) Selkämerellä Toteutetaan monivuotinen merimetsojen ja rannikkokalastuksen yhteensovittamiseen tähtäävä hanke vuosina merialueella Laaditaan kokonaisvaltainen selvitys Satakunnan alueen soiden käyttömuodoista ja vaikutuksista Kehitetään luonnonsuojelualueverkostoa toteuttamalla suojeluohjelmat loppuun ja parannetaan verkoston kytkeytyneisyyttä vapaaehtoisuuteen perustuvalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalla (METSO). Lisätään tietoutta uhanalaista luontotyypeistä Satakunnassa Vakiinnutetaan Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän toiminta Sovitaan yhteistyönä toteutettavasta maakunnallisesta ympäristökasvatuksen sekä - tietoisuuden edistämisen koordinaatiosta satakuntalaisten ympäristöalan organisaatioiden toimesta sekä jalostetaan ympäristötietoa alueen toimijoiden käyttöön Tehostetaan ympäristöntutkimusta koskevaa yhteistyötä Satakunnassa sekä kehitetään ympäristöseurannan menetelmiä. Kansainvälistä tutkija- ja viranomaistyötä lisätään etenkin meriasioissa 18

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Maakuntaohjelma

Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari 2.7. Jarkko Heinonen Keskeiset toimintaedellytykset Mitkä alueen toimintaympäristötekijät vaikuttavat yrityksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot