9/04. Euroopan Sosiaalirahaston tavoite 3-ohjelman toimintalinja 1 Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen.

Transkriptio

1 Euroopan Sosiaalirahaston tavoite 3-ohjelman toimintalinja 1 Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen Väliarvioinnin loppuraportti Jyväskylän yliopisto Taloustieteiden tiedekunta Tutkimuskeskus Kari Itkonen Raija Lääperi Arvioinnit 9/04

2

3 EUROOPAN SOSIAALIRAHASTON TAVOITE 3-OHJELMAN TOIMINTALINJA 1 TYÖVOIMAN KYSYNNÄN HYÖDYNTÄMINEN JA TYÖLLISTYVYYDEN EDISTÄMINEN Väliarvioinnin loppuraportti Jyväskylän yliopisto Taloustieteiden tiedekunta Tutkimuskeskus Kari Itkonen Raija Lääperi Tammikuu 2004

4 ESR arviointi -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004

5 SAATESANAT Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on arvioitu ohjelmakauden puolivälissä. Tavoite 3 -ohjelma on arvioitu kokonaisuudessaan, minkä lisäksi sen kustakin neljästä toimintalinjasta on laadittu arviot. Kaikki viisi väliarviointia julkaistaan tässä sarjassa. Arviointiraporteissa esiin nostetut havainnot ovat auttaneet ESR -toiminnan välitarkistuksen suorittamista, joka komission asetuksen mukaan tehdään kaikista ohjelmista mennessä. Arvioitsijoilta on saatu arvokasta tietoa toiminnan tuloksista ja kehitettävistä asioista. ESR -arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Susanna Piepponen ja jäseninä hallintovirkamies Samu Tuominen Euroopan komissiosta, hallintovirkamies Åsa Sundholm Euroopan komissiosta, ylitarkastaja Sirpa Liljeström työministeriöstä, ylitarkastaja Merja Niemi opetusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Marja Taskinen sisäasiainministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolttola sosiaali- ja terveysministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Eeva-Liisa Koivuneva työministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Ralf Grahn opetusministeriöstä, ylitarkastaja Aila Ryynänen työministeriöstä, työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä sekä ylitarkastaja Pauliina Porkka työministeriöstä. Ryhmän sihteerinä toimi projektikoordinaattori Toni Vasama. Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjan 1 arvion on laatinut Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan tutkimuskeskus. Helsingissä helmikuussa 2004 Pertti Toivonen Johtaja 5

6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjan 1 tavoitteet kytkeytyvät työvoiman työllistymisen edistämiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempaan kohtaamiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi toimintalinjassa 1 on valittu kaksi eri painopistettä: työttömyyden nopeat ratkaisukeinot sekä pidemmän aikavälin työvoiman turvaaminen ja työttömyyden ennaltaehkäisy. Toimintalinjan strategisissa painotuksissa erityyppiset lähestymistavat vaikuttivat myös arvioinnin toteutukseen toimenpidekokonaisuustasolla. Työvoimakoulutukseen painottunutta toimenpidekokonaisuutta 1 voidaan pitkälti luonnehtia tavoitteiltaan edellisen ohjelmakauden jatkoksi. Toimenpidekokonaisuudessa korostuu työttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Sitä vastoin toimenpidekokonaisuudessa 2 painottunutta ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen kehittämistä voidaan strategisten yleistavoitteiden kannalta pitää välillisenä prosessina. Koulutusjärjestelmää kehittämällä sekä koulutuksen ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta tiivistämällä pyritään takaamaan työelämän osaamistarpeita vastaavan työvoiman saatavuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee työttömyyttä ja nopeuttaa koulutuksesta työelämään siirtymistä. Arvioinnin toteuttaja oli Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan tutkimuskeskus, ja arviointityön alkuvaiheesta vastasi KTL Marko Ovaskainen. Haluamme kiittää kaikkia arviointityötämme tukeneita henkilöitä, jotka ovat antaneet panoksensa työn toteuttamiselle. Erityinen kiitos kuuluu ESR-hankkeiden toteuttajille sekä ohjelmatyöstä ja hanketoiminnasta vastaaville viranomaistahoille aineistoista, kommenteista, mielipiteistä sekä sujuvasta yhteistyöstä. Jyväskylässä helmikuussa 2004 Kari Itkonen Raija Lääperi 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 TIIVISTELMÄ...11 Toimintalinja 1: Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen...11 Toimenpidekokonaisuus 1.1: Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen...12 Viestit...12 Konteksti ja relevanssi...13 Osallistujat ja hankkeiden sisältö...13 Hallinnointi...14 Yhteistyö ja oppiminen...16 Horisontaaliset teemat...17 Tulokset ja vaikutukset...19 Yhteenvetoa...20 Lopuksi...21 Toimenpidekokonaisuus 1.2: Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämään siirtymiseksi...22 Viestit...22 Konteksti ja relevanssi...23 Osallistujat ja hankkeiden sisältö...24 Toimeenpano ja hallinnointi...25 Horisontaaliset teemat...26 Tulokset...27 Vaikuttavuus...28 Hyvät käytännöt ja suositukset...29 Strateginen yleisarvio...30 Erityiset arviointikysymykset JOHDANTO Tausta ja tavoitteet...33 Työn tausta Arviointikysymykset Arvioinnin toteutustapa

8 8 2. TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1.1 TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE JA YRITYSTEN TYÖVOIMAN SAANNIN TURVAAMINEN Toimenpidekokonaisuuden lähtökohta Suomen työmarkkinoita kuvaavia piirteitä Toimenpidekokonaisuuden sisällön määritys ohjelma-asiakirjan mukaan Konteksti ja relevanssi Toteutettujen hankkeiden sisältö Ryhmä 1 -Työnvälitystoiminnan kehittämishankkeet Ryhmä 2 - Yritysten ja toimialojen kysyntää hyödyntävät hankkeet Ryhmä 3 - Keski- ja korkea-asteen koulutettujen hankkeet Ryhmä 4 -Työttömien suuret hankkeet, työttömien haasteelliset ryhmät Ryhmä 5 - muut hankkeet Hankkeiden sisällöissä ja kohderyhmissä tapahtunut muutos Toimenpidekokonaisuuden toteutus Osallistujat Rahoitus Yhteistyötahot projektien toteutuksessa Lopettaneet ja keskeyttäneet Verkottuminen ja oppiminen Projektien toteutuksessa tapahtuneet muutokset Projektien hallinnointi Kysyntälähtöisyys Työvoiman kysynnän hyödyntäminen Horisontaaliset teemat Tietoyhteiskunta Tasa-arvo Paikallinen kumppanuus Kestävä kehitys Ennakointi Tuloksia ja vaikutuksia Työllisyysvaikutukset Asiakaskyselyjen tulokset Muita tuloksia ja vaikutuksia Johtopäätöksiä Toimeenpano Avoimille markkinoille työllistyminen Muut vaikutukset Suosituksia Projektien hankkeistuksen painopisteet asetettava tarkemmin Yhteistyötä ja kumppanuutta tulee edelleen painottaa Työnvälitystoiminnan kehittäminen Oman tuotannon hankkeet Innovatiivisuuden lisääminen Yrittäjyyteen kannustamista Evaluointi Evaluointikysymykset...89

9 3. UUDET TOIMINTATAVAT KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISEKSI Toimenpidekokonaisuuden lähtökohdat Nuorten sijoittuminen työmarkkinoille Ammattikoulutuksen kehitys Työssäoppiminen ja sen kehittämistarpeet Toimenpidekokonaisuuden sisältö ja painopisteet Hankkeiden sisällön tyypittely Toimenpidekokonaisuuden sisällölliset painotukset toiminta-aikana Toimenpidekokonaisuuden rahoituksellinen painottuminen Maksatuksen kehittyminen Osallistujat ja kohderyhmät Strateginen painopiste suhteessa Euroopan työllisyysstrategiaan Painopisteissä tapahtuneita muutoksia Osallistujien arvioita sisällön painotuksista Horisontaaliset teemat Tasa-arvo Kestävä kehitys Tietoyhteiskunta -painotukset Ennakointi Paikallinen kumppanuus Yhteenveto Hanketoiminnan toteutuksen erityispiirteitä Toteuttajat Yrityslähtöisyys Osallistujien arviot toteutuksesta Hankkeiden vetäjien arviot toteutuksesta Työssäoppimisen kehittämisen ongelmia Toimeenpanon hyviä käytäntöjä Verkottuminen ja oppiminen ESR-hallinnointi Hankkeiden tuotokset ja tulokset Hankkeiden määrällinen tuotos Hankevetäjien arviot hanketoiminnan merkityksestä Osallistujien arviot hanketoiminnan merkityksestä Merkitys oppilaitoksille Merkitys yritystoiminnalle Yhteistyön merkitys Vaikuttavuus nuorisotyöttömyyteen Nettovaikuttavuus ja lisäarvo Tasapuolisuuden toteutuminen Strateginen yleisarvio Suosituksia ja hyviä käytäntöjä Hyviä käytäntöjä Suosituksia ohjelman loppukaudelle Vastaukset arviointikysymyksiin

10 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Toimenpidekokonaisuuden 1.1 horisontaaliset teemat ESRA- seurantarekisterin valossa Liite 2. Hankkeista työllistymisen arvioinnin vertailuaineiston taulukoita (toimenpidekokonaisuus 1.1) Liite 3. Toimenpidekokonaisuutta 1.2 hankkeet toteuttavien tahojen mukaan ryhmiteltynä Liite 4. Toimenpidekokonaisuudessa 1.2 hyviä käytäntöjä löytäneet hankeet Liite 5. Erillisselvitys toimenpidekokonaisuuden 1.2 indikaattoritiedon Avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen sijoittuneiden % -osuus koulutuksen päätyttyä saatavuudesta

11 TIIVISTELMÄ Toimintalinja 1: Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen Toimintalinja on jaettu kahteen toimenpidekokonaisuuteen, joiden tavoitteet yhtyvät jossain määrin strategisella, mutta eivät lainkaan toteutuksen tasolla. Toimenpidekokonaisuuden 1.1 välitön kohderyhmä on lähinnä aiemmin töissä ollut, nyt työttömät työnhakijat ja välillinen kohderyhmä työntekijöiden työmarkkinat ja niiden toimivuus. Toimenpidekokonaisuuden 1.2 välittömänä kohderyhmänä ovat lähinnä ammatillisen toisen asteen koulutuksen työssäoppimisjaksojen kanssa tekemisissä olevat oppilaitosten opettajat ja yhteistyöyrityksissä toimivat, työpaikkaohjaajiksi koulutetut työpaikkaohjaajat. Välillisenä toimenpidekokonaisuuden kohderyhmänä ovat oppilaitosten opiskelijat ja vasta sen jälkeen nuorten työmarkkinat. Hankkeiden tulokset ovat myös erityyppisiä. Toimenpidekokonaisuuden 1.1 keskeisin tavoite on saada osallistujat työllistymään avoimille työmarkkinoille, mitä voidaan mitata määrällisin mittarein. Kyse on työllisyyskoulutuksesta, mutta myös kehittämisestä. Toimenpidekonaisuudessa 1.2 luodaan sen sijaan vasta edellytyksiä paremmille työllistymismahdollisuuksille. Tulokset ovat laadullisia ja työmarkkinoille kohdentuvien vaikutusketjujen alkupäässä. Määrälliset tulokset eivät kerro toiminnan ydintavoitteiden onnistumisesta ja niiden ohjaava vaikutus voi jopa häiritä hankkeiden järkevää suuntaamista, jotka liittyvät keskeisiltä osin Euroopan työllisyysstrategian kolmanteen kohtaan: koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, ammatillisen liikkuvuuden edistämiseen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistamiseen. Toiminnan vertailukohtana on tilanne ennen hankkeen toteutusta, koska vastaavaa kansallista, rakenteeltaan ja kohderyhmältään samantyyppistä toimintaa ei juuri ole ja työssäoppimisen kehittämistä tukeva hanketoiminta toteutetaan suurimmaksi osaksi rakennerahastojen kautta. Joka tapauksessa arvioinnissa tulee selvittää, mitä laadullista kehittymistä hanke on saanut aikaan. Kyse on pääosin kehittämisestä ja pienessä määrin (intensiteetillä mitaten) koulutuksesta. Myös pääasialliset toteuttajat poikkeavat. Toimenpidekokonaisuudessa 1.1 toiminta tapahtuu työvoimahallinnon alaisena ja hankkeiden toteuttajat ovat pitkään alalla toimineita yksityisiä ja julkisia aikuisasteen koulutusorganisaatioita, työvoimatoimistoja, TE-keskuksia ja kuntia. Toimenpidekokonaisuus 1.2 tapahtuu opetushallinnon alla, ja käytännön toteuttajat ovat ammatillisen nuorisoasteen oppilaitoksia ja edunsaajat heidän henkilöstöään. LUKU Tiivistelmä 11

12 LUKU Tiivistelmä Molemmissa toimenpidekokonaisuuksissa voidaan löytää avoimille työmarkkinoille työllistettävien, syrjäytymisen ehkäisyn ja työvoimapalvelujen kehittämisen osiot. Toimenpidekokonaisuudessa 1.1 syrjäytymisuhanalaisia ei alun perin ajateltu kohderyhmäksi siinä määrin kuin nyt on toteutunut. Toimenpidekokonaisuudessa 1.2 taas suurin osa kohderyhmästä on vakituisessa työsuhteessa olevia henkilöitä, joiden työnkuva on muuttumassa. Yhdistäviä tekijöitä ovat molemmissa toimenpidekokonaisuuksissa toteutetut työvoimapalvelujen sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämisen osiot ja hankkeet. Ne ovat kuitenkin molemmissa toimenpidekokonaisuuksissa sidoksissa muuhun kehittämistoimintaan ja kohderyhmiin ja käytännön tasolla yhteistyötä ei ole ollut. Näin toimenpidekokonaisuudet ovat eri tahojen toteuttamia ja hallinnoimia, toteuttavat eri työllistämisstrategiaa, eri toimintamallia ja tuottavat erilaisia tuloksia,. Tämän ohjelmakauden aikana tätä yhteyttä ei ajanpuutteen vuoksi ehdi syntyä. Siksi myös näiden toimenpidekokonaisuuksien arviointi on tapahtunut yhdessä, mutta raportoitu erikseen. Toimenpidekokonaisuus 1.1: Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen Viestit - Toimenpidekokonaisuus on käynnistynyt hyvin ja sen mukaiselle toiminnalle on ollut kysyntää. Kohderyhmäpainotuksissa on siirtymää yhä enemmän haasteellisten ryhmien hankkeisiin, osin alueellisten painotusten, osin rahoituksellisten seikkojen vuoksi, sillä toimenpidekokonaisuuden 2.3 rahat ovat monilla alueilla loppuneet. - Hankkeistusta ovat pääosin linjanneet alueiden lähtökohdat, joita ohjelmaasiakirjan painotuksilla on tuettu. - Toimenpidekokonaisuudelle ovat tyypillisiä olleet suuret hankkeet, perinteiset kokeneet toimijat ja osittain myös perinteiset, viime ohjelmakaudella opitut toteutusmallit työttömien työllistämiseksi. - Hankkeiden toteutuksessa on tavoiteltu ja osin edistytty paikallista kumppanuutta lisäävään suuntaan. Erityisesti toiminnan tiivistämiseen yritysten kanssa ja osin asenteellisen muokkaukseen on tarvetta jatkossakin, jotta tilapäisestä yhteistyöstä edetään kohti kestävää, vuorovaikutteista toimintaa. - Kysynnän huomioiminen hankkeiden lähtökohtana on parantanut vaikuttavuutta, työllistymistä. - ESR-toiminnan tuottamaa lisäarvoa on havaittavissa sekä yleisesti että erityisesti ikääntyvien ja nuorten avoimille markkinoille työllistymisessä. 12

13 - Tulevaisuuden kannalta toimenpidekokonaisuuteen kohdistuu sekä uhkia että mahdollisuuksia. Keskeinen uhka liittyy taloudelliseen epävarmuuteen ja työttömyyden mahdolliseen kasvuun. Mahdollisuudet liittyvät valmistautumiseen ennakoituun työvoimapulaan vuosikymmenen lopulla, korostuksiin työttömistä voimavarana eikä syrjäytymisen kohteena. Työttömät on saatettava työmarkkinakelpoisiksi, rakennetyöttömyys purettava, työssä olevien osaamista ja työvoimapalvelujen laatua kehitettävä- kaikki toimenpiteitä, jotka jossakin muodossa liittyvät toimenpidekonaisuuden toimintakonseptiin. Ajankohtaisuudesta aiheutuukin viimeinen viesti - Toimenpidekokonaisuuden hankkeistusta tulisi ohjeistaa ajankohdan tavoitteita vastaavaksi alueelliset painotukset kuitenkin lähtökohtaisena huomioiden LUKU Tiivistelmä Konteksti ja relevanssi 1990-luvun aluna laman jälkeisille Suomen työmarkkinoille on ollut leimallista, että työllisyysasteen kohoaminen ei ole vaikuttanut samaa vauhtia työttömyysasteen alenemiseen. Työttömyysaste on EU-maiden keskiarvoa korkeampi. Työttömyys on maassamme jatkanut laskuaan, mutta lasku on hidastunut viime vuosien taloudellisen taantuman myötä, jonka seurauksena työvoiman kysyntä on supistunut ja lomautuksia ja irtisanomisia on tapahtunut monilla aloilla. Kansainvälisen talouden epävarmat kasvunäkymät vaikuttavat Suomen talouteen tälläkin hetkellä. Tilanne on myös heijastunut pidemmän aikaa toimenpidekokonaisuuden projekteihin. Työllisyystavoitteita on jouduttu alentamaan ja projektien toteutuksessa on ollut ongelmia yritysten rekrytointihalukkuuden vähetessä. Toisaalta Suomessa valmistaudutaan vuosikymmenen vaihteeseen ennustettuun työvoimapulaan, jonka keskeinen syy on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Elämme aikoja, jolloin työttömyys on ratkaistava nyt eikä huomenna, jolloin se on liian myöhäistä. Äskettäin loppuraporttinsa jättänyt Työllisyystyöryhmä asetti työllisyysasteen nostamisen ja rakenteellisen työttömyyden purkamisen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiksi haasteiksi. Toimenpidekokonaisuuden keskeinen tavoite - työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen - on erittäin ajankohtainen. Ohjelma-asiakirjassa esitetyt strategiset linjaukset tavoitteeseen pääsemiseksi ovat kestäviä, joskin kohderyhmien suhteen voi tulevaisuudessa olla nykyistä tarkemman rajauksen tarvetta. Osallistujat ja hankkeiden sisältö Hankkeita oli ESRA seurantarekisterin mukaan aloittanut vv kappaletta, joista vuoden 2002 loppuun mennessä oli saatettu loppuun seitsemän hanketta. Toimenpidekokonaisuudessa on ESRAn seurantatietojen perusteella aloittanut vuosina yhteensä henkilöä (tavoite koko ohjelmakaudelle ), jois- 13

14 LUKU Tiivistelmä ta naisten osuus oli 51 %. Työttömien osuus aloittaneista oli 70 %, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 32 %. Ikäjakauma aloittaneiden kohdalla oli seuraava: alle 25-vuotiaat 12 %, vuotiaat 40 %, 40 vuotta täyttäneet 48 %. Arviointityötä varten toimenpidekokonaisuuden hankkeet on luokiteltu viiteen ryhmään, jossa keskeisenä luokittelukriteerinä on ollut kohderyhmä, jonka ominaisuudet määrittävät myös pitkälle, minkä tyyppisiä hankkeita ryhmissä toteutetaan. Ryhmittelyn tarkempi sisältö ilmenee taulukosta 1. Hankeryhmittäin aloittaneiden lukumäärät jakautuivat seuraavasti: - Ryhmä 1, henkilöä, 8 hanketta - Ryhmä 2, henkilöä, 20 hanketta - Ryhmä 3, henkilöä, 26 hanketta - Ryhmä 4, henkilöä, 41 hanketta - Ryhmä 5, henkilöä, 4 hanketta Työttömien osuus oli suurin, 94 %, ryhmässä 4, jossa pitkäaikaistyöttömiä oli 35 %. Paitsi ryhmässä 1 (kts. Taulukko 1) työnvälitystoiminnan kehittämishankkeita on runsaasti myös muissa projektiryhmien hankkeissa, jolloin hankkeet ovat tyypillisesti oman tuotannon yhdistettyjä koulutus- ja kehittämishankkeita. Erityisesti yritys- ja toimialalähtöisissä hankkeissa kehittäminen kohdistuu työvoiman tarjonnan ja kohtaannon parantamiseen. Työttömien laajojen työllistämishankkeiden yhteydessä kehitetään mm. työvoimatoimistojen omia palveluvalmiuksia työttömien tarjonnan ja alueella olevan työvoiman kysynnän kohtaamiseksi. Hankkeiden sisältöpainotuksissa tapahtunut keskeisin muutos viimeisen vuoden aikana on kohderyhmien painopisteen siirtyminen vaikeammin työllistettäviin. Erityisesti tämä on näkynyt ryhmän 4 hankkeissa, mutta myös ryhmän 2 kohderyhmissä on siirtymää pitkäaikaistyöttömiin ja myös ikääntyviin. Tämä asia vahvistui myös koordinaattorien haastatteluissa. Monilla alueilla kysyntää on erityisesti haasteellisten ryhmien hankkeisiin ja esimerkiksi ryhmän 2 hankkeissa ovat toimintakauden alussa kohderyhminä olleet helpommin työllistettävät ryhmät. Ainakin kaksi hanketta ryhmässä 2 jatkuu, eri projektina tosin, ns. haastavammalla aineksella. Hankkeiden kohderyhmäpainotuksissa on havaittavissa myös nuoriin kohdistuvien hankkeiden lisäys, mitä on perusteltu toteutusalueiden korkealla nuorisotyöttömyydellä. Hallinnointi Päävastuuviranomaiset toimenpidekokonaisuudessa ovat alueellisten TE-keskusten työvoima-osastot. Hanketasolla konkreettinen yhteistyö liittyy projektihakemuksiin, projektien seurantaan ja valvontaan sekä projektirahoituksen toteutumiseen. 14

15 Taulukko 1. Toimenpidekokonaisuuden 1.1 hankkeiden kohderyhmät, toteuttajat ja tavoitteet Ryhmä Kohderyhmät Toteuttajat Tavoitteet 1 Työnvälitystoiminnan kehittämishankkeet 2 Yritysten, toimialojen ja alueiden kysyntää hyödyntävät hankkeet 3 Keski- ja korkea-asteen koulutettujen hankkeet 4 Työttömien laajat työllistämishankkeet, työttömien haasteelliset ryhmät 5 Muut hankkeet Työvoimatoimistojen henkilökunta, yritysten rekrytoinnista vastaavat tahot, työnantajat, työnhakijat Yritykset, alhaisen koulutustason omaavat työttömät työnhakijat, yritysten henkilökunta Keski- ja korkea-asteen koulutuksen saaneet työttömät, yritysten henkilökunta, yritykset Työvoimatoimistot, TE-keskukset, Koulutusorganisaatiot Koulutusorganisaatiot erityisesti aikuiskoulutuskeskukset, työvoimatoimistot, TEkeskukset Koulutusorganisaatiot, TE-keskukset Yksittäisiä hankkeita Työttömät työnhakijat, Työvoimatoimis- pitkäaikaistyöttömät, syrjäytymisuhanalaiset, maahanmuuttajat, vajaakuntoiset, sosiaaliongelmaiset tot, kunnat, koulutusorganisaatiotku ntoutusorganisaatiot, TE-keskukset, Ympäristökeskukset, järjestöt Työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen, työnvälittäjien työmarkkinatilanteen tuntemuksen parantaminen, uudet työnvälitystavat Työttömien työllistäminen, yritysten henkilökunnan osaamistason nosto. Edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista tietyillä aloilla ja alueilla, naisten kouluttaminen miehisille aloille, pullonkaula-alojen työvoimatarpeeseen vastaaminen koulutuksellisin keinoin, pk-yritysten työvoiman saatavuuden turvaaminen, nuorten työllistäminen Edistää työttömien työllistymistä koulutuksen avulla, koulutuksen suuntaaminen yritys- ja/tai toimialalähtöisesti, yrittäjyyteen kannustaminen, ammattitaidon päivitys, uuteen ammattiin koulutus. Yritysten henkilökunnan osaamistason nosto Työllistää erilaisten polkumallien kautta: elämänhallinnan lisääminen, aktivointi, työnhakuvalmiuksien parantaminen. Yhteistyön lisääminen kuntien, työvoimatoimistojen, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä kolmannen sektorin kesken, Paikallisen kumppanuuden tavoite, nuorten syrjäytymisen ehkäisy Maallemuuton edistäminen, työllistyminen maaseutuyrityksiin, itsensä työllistäminen, työllistyminen käsityöalalle, kulttuuriosaajien työllistyminen LUKU Tiivistelmä Suurin osa (70 %) toimenpidekokonaisuuden projektinvetäjistä pitää ESR-toimintaa byrokraattisempana kuin vastaavaa kansallista toimintaa. Hankevetäjien mielestä projektien aloitusvaiheessa on ongelmallisinta hakuprosessin ja rahoituspäätöksen hitaus. Toteuttamisvaiheessa ongelmallisia ovat maksatusten viivästymiset sekä seurantaan ja raportointiin liittyvät velvoitteet. Toisaalta ESR-toiminnan (60 % vastanneista) katsotaan antavan kansallista toimintaa paremmat mahdollisuudet uusiin ideoihin ja luoviin kokeiluihin. Koordinaattoreiden rooli projektitoiminnan linjauksessa ja aluenäkökulman huomioimisessa on keskeinen. Tämä tuli esiin myös koordinaattoreiden haastatteluissa, joissa suurin osa koordinaattoreista katsoi aluenäkökulman hankkeistuksen lähtökohdaksi. Ohjelma toimii, kun alueella on ensin asetettu omat painotukset ja ohjelma palvelee näitä painotuksia. 15

16 LUKU Tiivistelmä Koordinaattorit toivoivat yleistä keskustelua ohjelma-asiakirjan painotuksista ja laadullisista elementeistä. Tällä hetkellä keskustelu ministeriön järjestämissä tilaisuuksissa keskittyy lähes yksinomaan taloudellisiin seikkoihin. Ministeriön kannanottoa toivottiin esimerkiksi siitä, mikä rooli toimenpidekokonaisuudella on rakennetyöttömyyden purkutavoitteissa. Projektien ja koordinaattoreiden yhteydenpito on pääosin kunnossa. Projekteja tuetaan, opastetaan ja neuvotaan mutta usein vasta ongelmatilanteessa. Vaikka monilla alueilla järjestetään projektien yhteistapaamisia ja tiedotetaan esimerkiksi omien lehtien välityksellä, on alueita, joissa yhteydenpitoa on niukasti. Esimerkiksi koordinaattoreiden osallistuminen hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn vaihtelee, joillakin alueilla se on sääntö joillakin poikkeus. Vaikka kyse on pitkälle resursseista, on ilmeistä, että ohjausryhmätyöskentelyn avulla on mahdollista parantaa yhteistyötä, kehittämistä ja toteuttaa myös valvontafunktiota. Projektien arviointityötä on tehty vaihtelevasti eri alueilla. Projektin itsearviointi on jo melko yleistä mutta muu systemaattinen arviointi vähäisempää. Joillakin alueilla projekteja on arvioinut ryhmä, joissa koordinaattorit ovat olleet mukana. Tällöin arviointi on tullut sisäiseen käyttöön. Tiettyihin aluekokonaisuuksiin liittyen on arviointityötä teetetty ulkopuolisilla arvioijilla, mutta yksittäisten projektien ulkopuolinen arviointi on vielä poikkeuksellista. Yhteistyö ja oppiminen Toimenpidekokonaisuuden projektien eräs keskeinen lähtökohta on työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen. Tällöin on keskeiseksi noussut yhteistyö yritysten, erityisesti pk-yritysten kanssa, jossa kuitenkin vielä tehostamisen ja parantamisen varaa. Pitkäaikaistyöttömien ja muiden haasteellisten ryhmien työllistymiseen tähtäävissä projekteissa ovat erityisesti ammattiliittojen ja työttömien järjestöt olleet mukana jo muutamien hankkeiden suunnitteluvaiheessa, mikä on omiaan edistämään ruohonjuuritason huomioimista toteutuksessa. Keskeiset yhteistyötahot eri projektiryhmissä ovat - Ryhmä 2-yritysten ja toimialojen kysyntää hyödyntävissä hankkeissa korostui työvoimatoimistot, koulutusorganisaatiot, yritykset, ammattiliitot, yrittäjäjärjestöt ja TE-keskukset - Ryhmä 3- koulutusorganisaatiot, yritykset, työvoimatoimistot sekä TE-keskukset. - Ryhmä 4-työvoimatoimistot, koulutusorganisaatiot, kunnat, KELA, kuntouttavat organisaatiot, kolmannen sektorin toimijat, ammattiliitot, yritykset sekä muut projektit. 16

17 Tällä hetkellä näyttää, että toimenpidekokonaisuuden projektien yhteistyö muiden projektien kanssa on lisääntymässä. Edellisen ohjelmakauden projekteilta oppiminen ja yhteistyö oman organisaation projekteiden kesken ovat edelleen tärkeällä sijalla, mutta yhteistyö saman alueen ESR-projektien kanssa on merkityksellistä sekä ryhmän 2 että ryhmän 4 hankkeissa. Ryhmän 4 projektien toiminnassa yhteistyötä on myös muiden kuin ESR-projektien kanssa, mikä seikkaa viittaa paikallisen kumppanuuden teeman korostukseen projekteissa. Varovaisesti voidaan ehkä myös päätellä, että alueellisuus, seudullisuus korostuvat tällä ohjelmakaudella viime kautta voimakkaammin. ESR-projektien yhteistyön tiivistymistä kansalliseen toimintaan on myös selkeästi tapahtunut. Tässä toimenpidekokonaisuudessa edistäjinä ovat olleet erityisesti ns. oman tuotannon hankkeet, jotka ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä paikallisten työvoimatoimistojen ja alueellisten TE-keskusten kanssa. LUKU Tiivistelmä Horisontaaliset teemat Toimenpidekokonaisuuden hankkeissa korostuvat ennakoinnin ja paikallisen kumppanuuden teemat. Horisontaalisina teemoina niiden tuoma lisäarvo ohjelmatyölle kytkeytyy pitkälti hankkeiden vaikuttavuuden parantamiseen. Tietoyhteiskunta, tasa-arvo ja kestävän kehityksen edistämistä voidaan vastaavasti luonnehtia enemmän tavoitteelliseksi toiminnaksi (Haukka & Ritsilä, 2003). Ennakoinnin avulla on hanketoimintaa mahdollista suunnata tulevaisuuteen, jolloin toiminta voidaan määrittää muutoksiin varautuvaksi sekä tulevaisuutta tekeväksi osaamispääoman kehittämiseksi ja työllistämiseksi. Osa sosio-ekonomisista ongelmista on kuitenkin akuutteja, jolloin niihin tarvitaan nopeita ratkaisuja. Tällöin toiminnassa tulisi painottaa niiden välitöntä kysyntälähtöisyyttä (vrt. Haukka & Ritsilä, 2003). Varsinaisen ennakointitaidon/tiedon merkitystä korostetaan erityisesti työnvälitystoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa (ryhmä 1 sekä koulutus/kehittämishankkeet muissa projektiryhmissä), joissa tavoitellaan työnvälitystoiminnan hyvää paikallisten työmarkkinoiden hallintaa. Paikallisen, alueellisen tai toimialakohtaisen työvoiman kysynnän hyödyntäminen on yksi toimenpidekokonaisuuden projektien valintakriteereistä. Paikallinen kumppanuus parhaimmillaan on luontevaa yhteistoimintaa, jolla vaikutetaan pysyvienkin paikallisten toimintatapojen syntymiseen. Paikallisen kumppanuuden teema nähdään tarpeellisena, jopa välttämättömänä linjauksena alueellisen työllisyyspolitiikan toteuttamisessa. Toimenpidekokonaisuudessa on huomiota kiinnitetty erityisesti yritysten, yrittäjäjärjestöjen sekä kolmannen sektorin osallistumiselle hankkeisiin, missä suhteessa edistystä on tapahtunutkin. Yrittäjä- ja työnantajajärjestöt sekä toimialaliitot ovat mukana erityisesti yritys- ja toimialalähtöisissä hankkeissa, minkä lisäksi paikalliset yrittäjäjärjestöt osallistuvat myös työttömien haasteellisten ryhmien hankkeisiin, joissa kumppanuus to- 17

18 LUKU Tiivistelmä teutuu yleisimmin kunnan eri viranomaisten, työvoimatoimistojen ja koulutusorganisaatioiden kesken. Joissakin hankkeissa mukana on myös kuntouttavia organisaatioita ja KELA. Kolmannen sektorin mukanaolo on yleistynyt hankkeissa, joissa kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja muut haasteelliset ryhmät. Vaikka edistymistä kumppanuuden suhteen on tapahtunut ja sosiaalinen pääoma on monilla paikkakunnilla lisääntynyt, ollaan vielä usein vaiheessa, jossa paikallista kumppanuutta tiettyjen yhteistyötahojen osalta juurrutetaan maaperään. Tämä on tilanne erityisesti yritysten, yrittäjäjärjestöjen, toimialaliittojen ja ns. kolmannen sektorin osallistumisen suhteen. Tavoitteena on kumppanuustoiminta, joka on luonnollinen ja toimiva kansallista toimintaa tukeva osa ja jonka avulla on mahdollista edesauttaa työttömien, erityisesti haasteellisten ryhmien työllistymistä. Tietoyhteiskuntateema vaikuttaa ammatillisen ja yleisen tietoteknisen osaamisen lisääntymisen kautta toimenpidekokonaisuuden keskeisiin tavoitteisiin. Työttömien työllistymismahdollisuudet lisääntyvät atk-valmiuksien parantumisen myötä. Lisäksi työnhakupalveluiden tehostuminen tietotekniikan avulla edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempaa kohtaantoa. Keski- ja korkea-asteen koulutettujen hankkeissa annetaan tietotekniikkaan liittyvää ammatillista koulutusta, edistetään osallistujien työllistymistä koulutuksen avulla ja turvataan yritysten työpaikkoja antamalla henkilökunnalle täydennyskoulutusta. Suurin osa toimenpidekokonaisuuden hankkeista on sukupuolineutraaleja, ja yleisesti tasa-arvon käsite liitetään lähinnä sosiaaliseen tasa-arvoon. Muutamissa hankkeissa on kannustettu naisia hakeutumaan perinteisesti miesvaltaisille aloille, ja näin pyritty edistämään naisten työllistymismahdollisuuksia paitsi tietyillä aloilla myös tietyillä alueilla. Toimenpidekokonaisuuden projektit ovat pääosin ekologisen kestävän kehityksen-teeman kannalta neutraaleja, vaikka joukossa on muutamia hankkeita, joissa erityishuomiota on kiinnitetty ympäristötietoisuuden ja -osaamisen edistämiseen. Toimenpidekokonaisuudessa korostuukin kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus, joka korostuu erityisesti syrjäytymisen ehkäisyyn, hoitoon ja katkaisuun tähtäävissä hankkeissa. 18

19 Tulokset ja vaikutukset Taulukossa 2 on esitetty toteutettuun tiedonhankintaan perustuvat tulokset toimenpidekokonaisuuden rahoituksellisista ja määrällisistä tavoitteista sekä keskeisistä tuloksista. Taulukko 2. Keskeiset tulokset toimenpidekokonaisuudessa 1.1 Arvioinnin kohde Havainnot Johtopäätökset Rahoitus Määrälliset tavoitteet Työllisyysvaikutukset Rekisteriaineisto ESR-toiminta verrattuna kansalliseen toimintaan (tutkimusryhmä- ESR-projekteihin osallistuneet toimenpidekokonaisuudessa 1.1/ vertailuryhmä eivät osallistuneet ESR-toimiin 10 % osallistunut kansallisiin toimiin. Molempien ryhmien osallistujat työttöminä seurantajakson alussa. Projektivetäjien kysely Asiakasvaikuttavuus: Yritysten mielipiteet (puhelinhaastattelut) Osallistujien mielipiteet (kyselyaineisto) Yhteistyö ja kumppanuus sidottu ESR-rahoituskehyksestä 30 Meuro (90 % tmpkn rahoituskehyksestä) Aloittaneita (ohjelmakauden tavoite 32600) henkilöä Tuloksia - avoimille markkinoille työllistyminen Tutkimusryhmässä hieman tehokkaampaa työllistymistä avoimille markkinoille kuin vertailuryhmässä Erot 5-3 %. Suurimmillaan ero 3 kk toimenpiteestä tasoittuen 9 ja 12 kuukauden seurantapisteissä. Työttömyys pienempää ESRprojekteihin osallistuneiden kohdalla, aktiivitoimien yleisyys. Nuorten ja yli 54- vuotiaiden kohdalla kohdalla ESR-toimien purevuutta avoimille markkinoille työllistymisen suhteen. Vanhimpien ikäluokkien osalta määrät pieniä. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla ero ESR-toimien hyväksi, mutta tasoittuu seurantajakson pidentyessä. Lyhytaikaisen työttömyyden tapauksessa ESRtoiminnassa ei juuri eroja vertailuryhmään. Projektiryhmätasolla tehokkaimpia työllistymisen suhteen koulutettujen hankkeet, hyviä tuloksia myös yritysten ja toimialojen kysyntää hyödyntävissä hankkeissa. Projektien omat arviot työllistymisestä positiivisempia kuin rekisteriaineistosta saadut. Työllistymistä erityisesti työharjoittelun seurauksena. Yritysten mielestä ESR toiminnan keskeinen vaikutus: Yhteistyön tiivistyminen työvoimapalvelujen parantamiseksi. Osallistujien mielestä keskeinen vaikutus: uusien työmahdollisuuksien konkretisointi, oman osaamistason kehittämiseen motivoituminen, aktivoituminen. Työharjoittelun kautta töihin. Yhteistyö tiivistynyt ja tiivistymässä, paikallista kumppanuutta synnytetään, verkostoja vahvistetaan. Sidonta suurempaa kuin kaudella Tmpkn hankkeiden kysynnän lisääntymistä.? Ohjelma-asiakirjan tavoite: avoimille työmarkkinoille sijoittuneiden %-osuus toimenpiteisiin osallistuneista työttömistä on korkeampi kuin kansallisissa toimissa. Vertailulukuja kansallisten toimien pohjalta ei olllut käytettävissä, joten vertailu tehtiin ryhmään, joka saatiin satunnaisotannalla tavoite 3 alueen työttömistä työnhakijoista. Vertailuryhmässä oli reilu 10 % kansallisiin aktiivitoimiin osallistuneita. Suoritettujen vertailujen perusteella ESR-toimiin osallistuneet sijoittuneet vertailuryhmää paremmin avoimille työmarkkinoille. ESR-toimien onnistumista: Ikääntyvät, nuoret. Lyhyen ajan työttömyyden projektitkermankuorintaa, pieni ero vertailuryhmään- mietittävää painotuksien osalta. Vertailuryhmän rajoitukset huomioitava. Yritysyhteistyössä kehittämistä, asennemuutoksia. Polkujen kautta työmarkkinoille Työharjoittelu näytön paikka. Keskeinen haasteellisten ryhmien hankkeissa. Yritysyhteistyössä parantamisen varaa. LUKU Tiivistelmä 19

20 Taulukko 2. Keskeiset tulokset toimenpidekokonaisuudessa 1.1 (jatkuu...) LUKU Tiivistelmä Arvioinnin kohde Havainnot Johtopäätökset Kysynnän huomioiminen Innovatiivisuus Hyvät käytännöt Tullut jäädäkseen. Hyviä tuloksia. Rekrytointitoimenpidekokonaisuus. Vähäistä, suuret hankkeet, suuret osallistujamäärät- muutamia pieniä kokeilevia hankkeita. Innovatiivisuutta kehittämishankkeissa. Keskeinen lähtökohta koko toimenpidekokonaisuudessa, myös laajoissa työllistämis- hankkeissa kysynnän selvittämistä, ennakoinnin korostusta. Innovatiivisuudesta tingitty muiden tavoitteiden vuoksi, tuloksellisuus keskeinen indikaattori, ei riskinottoa, vain vähän kokeiluja-linjauksen tarvetta. Alueellisen ja toimialoittaisenkysynnän huomiointi, projektijatkumot, pidemmän aikavälin talinnoille Perusteita tuleville hankkeiden vavoitteet Kansalliseen toimintaan siirrettäviä Työnvälitystoiminnan kehittäminen, palvelukeskukset, työnhakukeskukset Työnhakukeskukset,oman tuotan- käytäntöjä: Kumppanuuden tietoinen vahvistaminen-kumppanuus tavoitteesta keinoksi teet, yrityslähtöinen rekrytointimalli non hankkeiden kokemukset, tuot- Oman tuotannon hankkeet-hyvien käytäntöjen siirto kansalliseen toimintaan Yhteenvetoa Toimenpidekokonaisuuden keskeinen tavoite on työttömien työllistämin avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen. Ohjelmaasiakirjassa määritellyt keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat moninaiset ja edelleen ajankohtaiset. Niillä on myös selkeä yhteys tällä hetkellä käytävään keskusteluun rakennetyöttömyyden purkamisesta ja työttömyyden vähentämisestä. Kohderyhmätasolla toimenpidekokonaisuus on kattanut lähes kaikki työttömyystilanteet: lyhyen ajan työttömistä vuosikausia työelämästä poissaolleisiin pitkäaikaistyöttömiin. Toimenpidekokonaisuuden toteutuksessa on sovellettu osin viime ohjelmakauden koeteltuja työllistämiskeinoja, mutta uusiakin lähtökohtia ja ratkaisumalleja on tuotettu. Odotuksia uudesta paremmasta työllistymisestä herättävät mm. kysyntälähtöisyyden painotus hankkeiden lähtökohtana sekä uudet kumppanuusmallit mukaan lukien yhteistyö yritys- ja työmarkkinaosapuolten kanssa ja toisaalta kolmannen sektorin kanssa. Myös työvoimapalvelujen kehittämisellä osana aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa vastataan ajankohdan yleisiin tavoitteisiin ja kehittämislinjauksiin. Pitkäaikaistyöttömien osalta erilaiset polut työllistymiseen toistavat jo koeteltuja toimia, mutta työllistymisen tukena käytettävät keinot, kuten esimerkiksi työpaikan etsijöiden jalkauttaminen, ovat uusia kokeiluja. 20