Opas työliikenteestä TYÖ JA LIIKENNE LIIKENNETURVA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas työliikenteestä TYÖ JA LIIKENNE LIIKENNETURVA 1"

Transkriptio

1 Opas työliikenteestä TYÖ JA LIIKENNE LIIKENNETURVA 1

2 Julkaisija: Liikenneturva Teksti: Erkki Lähdeniemi, Lasse Saharinen Kuvitus: Juhani Hämäläinen Ulkoasu: Teppo Jokinen Painopaikka: IS-Print Oy, 2002 ISBN

3 TYÖ JA LIIKENNE Opas työliikenteestä LIIKENNETURVA PL 29, Helsinki Puh. (09)

4 SISÄLLYS TYÖLIIKENNE Työmatkat 8 Työmatkalla vai työasiamatkalla 8 Työmatkojen pituus ja kulkutapa 9 Työmatkan luonne ja tapaturmat 9 Työasiamatkat 12 Päivittäin liikenteessä työtehtävissä 12 Tunti liikenteessä on yhtä vaarallinen kuin tunti työpaikalla 14 Tapaturmaiset kuolemat 14 Puolet työkuolemista liikenteessä 14 Vahinkotiheys 14 Liikennetapaturmat tulevat kalliiksi 15 Esimerkkejä tapaturmien kustannuksista 17 Työliikenteen erityispiirteitä 18 Kiire, väsymys ja työasiat riskin lisääjinä 19 Autosta ei ole toimistoksi 21 Nopeuteen liittyvät fysiikan lait ovat armottomat 22 Turvavyö on tärkeä turvavaruste 22 Ajoneuvojen väliset etäisyydet 23 Huonot näkyvyys ja keliolosuhteet lisäävät riskiä 23 KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILTUA Kokeiluista toimintamalleja muille 26 Työsuojelukokeilu Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ssä 26 Työsuojelukokeilu Suomen Energia-Urakointi Oy:ssä 30 4

5 TYÖLIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Käytettävissä monta keinoa 34 Turvallisuusjohtamisessa puututaan kaikkiin riskeihin 34 Työsuojelun toimintaohjelmassa huomioidaan liikenneasiat 34 Tapaturmattomuus on yrityksen laatua 35 Huolellinen suunnittelu ennen toimenpiteitä 36 Työmatkojen ja työaikaisen liikkumisen kartoitus 37 Liikenteellisten riskien auditointi 37 Käytetään asiantuntijoita ja annetaan henkilöstölle palautetta 39 Oman aineiston tekeminen 39 Sisäinen liikenne kuntoon 40 Järjestetään oma tai osallistutaan alueen muihin kampanjoihin 40 Osallistutaan liikenneturvallisuuskoulutukseen 41 Keskustellaan asioista omassa ryhmässä ja esitetään ongelmat johdolle 42 Työaikojen porrastus ja omat kuljetusjärjestelyt 42 LIITTEET Tilastoja 44 Lomakkeet 48 Asiantuntija-apua 63 5

6 LUKIJALLE Vaikka nykypäivän tieto- ja viestintätekniikka antaa jo hyvät mahdollisuudet etätyön tekemiseen kotona, valtaosa työstä tehdään edelleen perinteisissä työpaikoissa. Matkat töihin ja töistä kotiin synnyttävät liikennettä. Lisäksi useissa ammateissa työtehtävien hoitaminen edellyttää liikkumista paikasta toiseen työpäivän aikana. Liikenteessä oleminen on kuitenkin työpäivän vaarallisinta aikaa. Kuolemaan johtaneista työtapaturmista runsas puolet tapahtuu liikenteessä. Työpaikkavahinkojen riskivertailu työmatkavahinkoihin osoittaa, että tunti liikenteessä on vähintään yhtä vaarallinen kuin tunti työssä. Liikennetapaturmat tulevat myös kalliiksi, koska ne ovat useimmiten vakavampia kuin työpaikkatapaturmat. Niiden johdosta menetetään moninkertaisesti enemmän työpäiviä kuin muissa tapaturmissa. Työntekijöiden liikenneturvallisuuteen ei ole yritysten työsuojelutyössä kiinnitetty riittävästi huomiota. Kun joka toinen kuolemaan johtanut työtapaturma tapahtuu joko työmatkalla tai työaikana liikenteessä, on perusteltua ottaa liikennetapaturmien ennalta ehkäisy mukaan työsuojelutyöhön. Korkeaa turvallisuustasoa on alettu pitää myös yritysten laatukriteerinä. Työliikenneonnettomuudet kohdistuvat parhaassa työiässä olevaan työvoimaan ja mahdollisesti yritysten ns. avainhenkilöihin. Tavanomaisen liikenneturvallisuustyön keinoin on vaikea tavoittaa tätä ryhmää. Työsuojelutoiminnan avulla tämä on mahdollista. Työliikenteen turvallisuus onkin yhteinen haaste liikenneturvallisuudesta ja työsuojelusta vastaaville. Viime vuosina on toteutettu useita hankkeita, joissa on haettu keinoja liikenneturvallisuuden liittämiseksi työsuojeluun. Kokeilut ovat osoittaneet, että ongelma on usein ollut jäykissä ajattelutavoissa ja asenteissa. Työliikenteen kytkemiseksi työsuojeluun löytyy helposti toteutettavia ja arkipäivän toimintaan soveltuvia keinoja. TYÖ JA LIIKENNE- opas tarjoaa niitä käyttöön laajemminkin. Oppaasta saat myös muuta hyödyllistä tietoa työmatkaja muusta työliikenteestä. 6

7 TYÖLIIKENNE 7

8 TYÖMATKAT Työmatkalla vai työasiamatkalla Työhön liittyvästä liikkumisesta puhutaan monilla eri käsitteillä, joista keskeisimmät ovat työmatka ja työasia- tai työasiointimatka. Työmatka on matka asunnolta työpaikalle ja päinvastoin. Vaikka työmatka ei kuulu työaikaan, niin silti asunnon ja työpaikan välisellä tavanomaisella matkalla sattunut tapaturma korvataan työnantajan pakollisesta tapaturmavakuutuksesta työmatkatapaturmana. Usein käytetään käsitettä työmatkaliikenne, kun puhutaan tästä aamuin illoin tapahtuvasta työpaikan ja kodin välisestä liikenteestä. Työajalla tehtyä, työnantajan maksamaa, työhön liittyvää matkaa on alettu kutsua työasiamatkaksi tai työasiointimatkaksi. Kuitenkin edelleen yrityksissä lähdetään työmatkalle vaikka tarkoitetaan työaikana työasioissa liikkumista. Työliikenne käsitteenä kattaa sekä työaikaisen liikkumisen että työmatkaliikenteen. Maassamme tehdään päivittäin yli 2 miljoonaa edestakaista työmatkaa. Vaikka väestö keskittyy Etelä- Suomen asutuskeskuksiin päivittäiset työmatkat pidentyvät. Tämä on seurausta siitä, että asutus hajaantuu yhä laajemmalle 8

9 Työmatkojen pituus ja kulkutapa Autolla Kävellen tai polkupyörällä Julkisilla alueelle suurten asutuskeskusten sisällä. Etelä-Suomessa työmatkat ovat keskimäärin 16 kilometriä, kun ne muualla Suomessa ovat keskimäärin 13 km. Edestakainen työmatka vie aikaa keskimäärin tunnin. Kuitenkin vaihtelut yksittäisten henkilöiden työmatkojen pituuksissa ja niihin käytetyissä ajoissa ovat suuria. Pisimmät, jopa satojen kilometrien työmatkat tehdään junalla, bussilla tai autolla, kun taas lyhimmät muutaman kilometrin matkat pyörällä tai kävellen. Arviolta puolet, jopa kaksi kolmasosaa työmatkoista tehdään henkilöautolla joko kuljettajana tai matkustajana. Pyöräilyn ja jalankulun osuus on vajaa kolmannes. Julkisten kulkuvälineiden käyttö on noin 10 % luokkaa. Työmatkan kulkutavan valintaan vaikuttaa monet seikat, esimerkiksi työpaikan sijainti, julkisen liikenteen palvelujen ja parkkipaikkojen saatavuus, työajat, jne. Viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät päivässä keskimäärin kolme matkaa ja käyttävät niihin aikaa yhden tunnin ja 23 minuuttia. Päivittäinen matkasuorite oli keskimäärin 45 kilometriä. Kaikkein pisimpiä matkoja olivat mökki- ja työasiamatkat. Miehet liikkuvat naisia useammin henkilöautolla ja naiset taas käyttävät miehiä enemmän joukkoliikennettä. Työmatkan luonne ja tapaturmat Työmatkaliikenteessä on muuhun liikenteeseen verrattuna omat erityispiirteensä. Jos käytetään julkisia kulkuvälineitä, työmatkasta tulee usein ns. 9

10 Kodin ja työpaikan välisten matkojen vahingot liikkumistavan mukaan % Kävellen % Polkupyörällä % Henkilöautolla Alle 5 % Mp, Mopo, Linja-auto, Juna, Raitiovaunu matkaketju: Aamulla kotoa kävellen tai pyöräillen pysäkille, siitä eteenpäin joukkoliikennevälineillä ja loppumatka kävellen työpaikalle. Illalla sama toistuu kotiin mentäessä. Työmatkaliikenne on yleensä aikataulusidonnaista. Joka aamu lähdetään samaan aikaan ja palataan samaan aikaan. Lähtöä ei juuri peruta tai siirretä, vaikka joskus olosuhteet tai oma kunto sitä edellyttäisivät. Matkat ajoittuvat pääasiassa klo 7-9 välille aamulla ja klo iltapäivällä. Näin syntyy ruuhkia ja aikataulut pettävät. Kaikilla tuntuu olevan kiire, kun aikaa matkantekoon on varattu niukasti. Tämä näkyy myös vahinkotilastoissa. Vaarallisimmat viikonpäivät ovat maanantai ja perjantai. Kuukausista vaarallisimmat ovat talvikuukaudet (marraskuu- maaliskuu), jolloin erityisesti sattuu jalankulkuvahinkoja. Pääosin työmatkaliikenteen vaarat ovat samoja kuin muussakin liikenteessä, mutta työmatkan ongelmaksi voi muodostua myös sen tuttuus. Alkaa tuntua siltä, että päivästä toiseen samana toistuvan matkan osaa vaikka unessa. Siinä vaara juuri onkin. Tuttu ympäristö ja reitti alentavat valppautta 10

11 eikä liikenteen vaaratekijöihin kiinnitetä huomiota samalla tavalla kuin muilla matkoilla. Työmatkaliikenne on vaarallista kaikille riippumatta ammatista tai työalasta. Samat liikenteen riskit uhkaavat niin toimistossa kuin teollisuudessakin työskentelevää. Kaikkiaan työmatkoilla sattuu vuosittain noin tapaturmaa, joista noin 30 on kuolemantapauksia. (Liitteenä 1. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan mukaan). Työmatkatapaturmien määrä on viime vuosina ollut vähän yli 10 % kaikkien työtapaturmien määrästä. Kuitenkin riski joutua joko työmatkatapaturmaan tai työpaikkatapaturmaan on suunnilleen yhtä suuri, koska päivittäinen työmatka ajallisesti on vain kahdeksasosa työajasta. Valtaosa työmatkatapaturmista sattuu jalan tai pyöräillessä, vaikka kävellen ja pyöräillen kuljetaan vain noin viidennes työmatkoista. Yli kaksi kolmasosaa työmatkatapaturmista on kaatumisia, liukastumisia tai kompastumisia. Kaatuminen tai liukastuminen on yleisin tapaturmatyyppi jalankulkijoiden lisäksi pyöräilijöillä, mopoilijoilla sekä julkisia kulkuneuvoja käyttävillä työmatkalaisilla. Vammat ovat pääasiassa erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, ruhjevammoja ja luunmurtumia. Näissä tapaturmissa vahingoittuu ensisijaisesti joko käsi tai jalka. Vaikka autolla tehdyillä työmatkoilla tapaturmia sattuu vähemmän, puolet työmatkakuolemista johtuu ajoneuvojen yhteentörmäyksistä. Lähes puolet jalankulkijoille sattuneista tapaturmista johtuu liukkaudesta. Ikääntyvät naiset ovat työmatkaliikenteen suurin riskiryhmä. Yli 50- vuotiaiden naisten riski kaatua tai liukastua on lähes neljä kertaa suurempi kuin miehillä. Tämä johtuu siitä, että naiset kulkevat työmatkansa tavallisesti julkisilla kulkuvälineillä, kävellen tai pyörällä, kun taas miehet liikkuvat autolla. Työmatkan vahingot ja työmatkan kulkutapa % Vahingot Kulkutapa Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla Julkisilla 11

12 TYÖASIAMATKAT Työtehtävät edellyttävät monissa ammateissa liikenteeseen lähtöä myös työpäivän aikana. Tätä ns. työaikaista liikennettä ovat ammattiliikenteen lisäksi esimerkiksi asiakkaan luokse, kenttätyöpisteisiin tai neuvotteluihin tehdyt matkat, työvälineiden tai materiaalin kuljetus. Nykypäivän tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen ja lisääntyminen ei ole toistaiseksi vähentänyt työaikaista liikkumista. Uusien palvelualan yritysten lisääntymisen, työelämän erikoistumisen ja toimintojen ulkoistamisen seurauksena liikkuvan työn osuus kasvaa. Henkilöauton vuosittaisista ajokilometreistäkin lähes puolet ja pakettiautojen yli 70 % kertyy työ- ja työmatkaliikenteestä. Päivittäin liikenteessä työtehtävissä Selvitykset osoittavat, että neljäsosa työssä olevista on liikenteessä päivittäin työasioiden vuoksi keskimäärin 3 tunnin ajan. Tämän lisäksi vielä viidennes liikkuu viikoittain työaikana. (Liite 3) Yrittäjistä lähes kaksi kolmasosaa liikkuu päivittäin liikenteessä. Koko työvoimaan yleistettynä tämä merkitsee, että jokaisena työpäivänä arviolta suomalaista on tienpäällä työasioissa. 12

13 Miehet liikkuivat työaikana enemmän kuin naiset, mutta työntekijöiden iällä ei ollut vaikutusta. Alueelliset erot työaikana liikkumisessa ovat vähäisiä. Myös toimialojen ja ammattiryhmien välillä on suuria eroja liikkumisessa. Kolmasosa kaivos- ja rakennusalan, maa- ja metsätyön sekä kaupallisen työn tekijöistä liikkuu työasioissa päivittäin. Kaikkein vähiten liikkuvat teollisuustyöntekijät. Kaupallisen alan työntekijöistä liikkuvat työaikana eniten mainos- ja markkinointi-, kiinteistöjen myynti- sekä kauppaedustushenkilöstö. Kaivos- ja rakennustyössä eniten liikkuva ammattikunta on maa- ja vesirakentajat, joista enemmistö osallistui liikenteeseen päivittäin. Maa- ja metsätaloustöissä olevista ahkerammin liikkuvat kalastajat, puisto- ja puutarhatyöntekijät sekä metsurit. Paljon työnsä vuoksi ajaville tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että kaksi kolmasosaa heistä on liikenteessä jokaisena työpäivänä. Matkustamiseen he käyttävät yli 7 tuntia viikossa ja ajokilometrejä työssä kertyy noin km vuodessa. He tekevät lähes kaikki matkansa henkilöautolla. Valtaosa katsoi, ettei heidän työasioitaan voida hoitaa pelkästään puhelimen, tietokoneen tai muun vastaavan välityksellä. Esimerkiksi myyntityö vaatii alan ammattilaisten mielestä henkilökohtaista kontaktia asiakkaaseen, joka saavutetaan parhaiten oltaessa kasvokkain. Myös rakennustyö edellyttää monien eri ammattiosaajien työmatkaliikkumisen lisäksi liikkumista työaikana eri työpisteiden välillä. Matkustaminen työasioissa ei tule vastaisuudessa vähenemään, vaan ilmeisesti lisääntymään. 13

14 TUNTI LIIKENTEESSÄ ON YHTÄ VAARALLINEN KUIN TUNTI TYÖPAIKALLA Tapaturmaiset kuolemat työpaikalla Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat ovat olleet laskusuunnassa. Niitä on sattunut vuosittain runsas 40. Työntekijän liikenteessä olosta on kuitenkin muodostumassa uusi ja toistaiseksi vielä huonosti tiedostettu riskitekijä. (Liite 2) Tapaturmaiset kuolemat työpaikalla ja työliikenteessä Puolet työkuolemista liikenteessä Kodin ja työpaikan välisillä matkoilla on vuosittain kuollut keskimäärin 30 henkilöä. Sen lisäksi työaikana liikenteessä kuolee vuosittain arviolta noin 10 henkilöä, jotka vahinkoilmoitusten puutteellisten tietosisältöjen vuoksi tilastoissa kirjautuvat joko työmatka- tai työpaikkakuolemiksi. Tämä merkitsee sitä, että noin puolet työkuolemista tapahtuu liikenteessä. Vahinkotiheys Kun on vertailtu kaikkien palkansaajien työajan vahinkotiheyttä heidän työmatkojensa vahinkotiheyteen, on havaittu, että työajan riski (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti vuodessa) on suunnilleen saman suuruinen kuin työmatkan riski (työmatkatapaturmat miljoonaa työmatkatuntia kohti vuodessa). Tunti liikenteessä on siis vähintään yhtä vaarallista kuin tunti työssä. (Liite 4) 14 Työpaikalla Työmatkalla Työaikana liikenteessä

15 LIIKENNETAPATURMAT TULEVAT KALLIIKSI Liikenteessä sattuneet työtapaturmat ovat usein vakavia. Ne ovat 2-6 kertaa kalliimpia kuin työpaikkatapaturmat. Yksi vakava, työkyvyttömyyteen johtava tapaturma maksaa yli euroa. Suhteellisen lieväkin liikennetapaturma aiheuttaa pelkästään työpaikalle tuhansien eurojen kustannukset. Tiehallinnon laskelmien mukaan yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden kokonaiskustannukset ovat 1.5 miljoonaa euroa ja vammautumiseen johtaneen onnettomuuden keskimäärin euroa. Tapaturmavakuutus korvaa työmatkalla ja työssä sattuvat tapaturmat. Työnantaja joutuu maksamaan kuitenkin tapaturmavakuutuksen kus- 15

16 tannukset takaisin vakuutusyhtiölle vakuutusjärjestelmästä riippuen lyhyemmän tai pitemmän ajan kuluessa. Jos työntekijä on ollut omalla autollaan työnantajan asioilla ja on vahinkoon syyllinen, liikennevakuutus korvaa henkilövahingot, mutta työntekijä menettää osan bonuksistaan. Hän joutuu maksamaan korotettua vakuutusmaksua vuosia. Yrityksen kannattaisi olla kiinnostunut myös työntekijöidensä vapaa-ajan liikkumisen turvallisuudesta. Henkilöautojen ajokilometreistä puolet kertyy näistä matkoista. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastojen mukaan neljä viidesosaa henkilövahingoista sattuu vapaa-aikana. Nämäkin vahingot näkyvät poissaoloina työstä. 16

17 Esimerkkejä tapaturmien kustannuksista Tapaturman Sairaus Kustannukset kuvaus päiviä yritykselle Putkiasentaja kaatui pyörällä työmatkalla ylittäessään tasoristeyksen kiskoja. Seurauksena kylkiluun murtuma ( mk ) Hitsaaja kaatui työmatkalla kävellen ja satutti alaselkänsä. Seurauksena monivamma ( mk ) Levyseppä kaatui töihin mennessään polkupyörällä jäisellä tiellä ja loukkasi oikean olkapäänsä ( mk) Metallimies kaatui polkupyörällä pitkässä alamäessä kesäaamuna. Seurauksena selkärangan murtuma ja muita vammoja. Vammoja leikattu ja hoidettu useita kertoja. Ilmeisesti ei enää pysty palaamaan työhön ( mk) (eläkevaraus mk) Jakelutehtävissä ollut työntekijä ajoi henkilöautolla lumikelillä kaarteeseen ja ajautui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi vastaantulevaan autoon. Työntekijä kuoli kolarissa ( mk) Kuljettajan vieressä istunut projektimies loukkaantui lonkkaan ja nilkkaan, kun auto törmäsi vastaantulevaan autoon ( mk) (eläkevaraus mk) 17

18 TYÖLIIKENTEEN ERITYISPIIRTEITÄ Liikenneturvallisuuden kannalta työliikenne omine erikoispiirteineen on osa sitä liikennejärjestelmää, joka muodostuu tienkäyttäjistä, ajoneuvoista, liikenneympäristöstä ja liikennesäännöistä. Onnettomuuksien torjuntatyössä kaikkiin näihin tekijöihin on pyrittävä vaikuttamaan. Ihminen on kuitenkin tärkein vaikuttamiskohde. Ajoneuvon kunto voi myötävaikuttaa onnettomuuteen. Harvoin se on kuitenkin onnettomuuden varsinainen syy. Silti on tärkeää, että oma ja työajalla käytetty ajoneuvo on turvallisessa kunnossa ja siinä on turvavarus- 18

19 teita, jotka on tarkoitettu lieventämään mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Liikenneympäristön vaikutus turvallisuuteen on monitahoinen. Onnettomuusriskiin vaikuttaa esimerkiksi se, miten auto- ja kevytliikenne on eroteltu toisistaan ja millaisia nopeuksia käytetään. Ajonopeus on sovitettava liikenneympäristön ehtojen ja liikkumismuotojen mukaan. Turvallisuutta voidaan parantaa muuttamalla liikenneympäristöä ja tarkistamalla siinä noudatettavia sääntöjä esim. nopeusrajoituksia. Taajamissa tehdyllä ajoradan rakenteellisilla muutoksilla on saatu tuntuvasti parannettua kevyen liikenteen turvallisuutta. Kunnat ovat tässä avainasemassa, koska niillä on näissä asioissa päätäntävalta hoitamansa liikenneverkon osalta. Huono näkyvyys, liukkaus, sade, pimeys ja muut olosuhdetekijät ovat usein onnettomuuden myötävaikuttavia tekijöitä. Näihin olosuhteisiin voidaan vaikuttaa mm. liikenneväylien kunnossapidolla ja tievalaistuksella, jotka ovat joko Tiehallinnon tai kuntien tehtäviin kuuluvia asioita. Kiire, väsymys ja työasiat riskin lisääjinä Työnsä vuoksi paljon ajavista valtaosa nimesi kiireen pahimmaksi työaikaiseen liikenteeseen liittyväksi riskitekijäksi. Väsymys työpäivän jälkeen tai yön yli matkustaminen oli toisena. Sitten tulivat ruuhkat, mieltä vaivaavat työasiat ja matkapuhelimen käyttö.(liite 5) Liikenteessä kiire huonontaa ajosuoritusta, havaintojen teko jää puutteelliseksi ja virheet lisääntyvät. Liian kireitä aikatauluja on liikenteessä mahdoton kuroa umpeen. Muutaman kymmenen kilometrin matkalla nopeuden tuntuvakin nostaminen nopeuttaa perillepääsyä vain muutamalla minuutilla. Kiireen voi poistaa huolellisella matkan ja muun työskentelyn ennakkosuunnittelulla. Aikataulut pitää sovittaa matkaan, liikenneympäristöön ja matkustusajankohtaan. 19

20 Paljon työssään ajavat kokevat liikennekulttuurin kehittyneen kielteiseen suuntaan. Riskinotto ohituksissa, lähellä perässä ajaminen ja itsekkäät ajotavat ovat heidän mielestään viime aikoina lisääntyneet. Tällaisiin ajotapoihin ei saa mukautua. Väsymys ja rattiin nukahtaminen on varsinkin ammattikuljettajia vaaniva vaara. Tyypillisimpiä rattiin nukahtamisen aiheuttamia onnettomuuksia ovat tieltä suistumiset ja peräänajot. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimista kuolonkolareista joka kuudennessa oli väsymys riskitekijänä vaikuttamassa onnettomuuden syntyyn. Selvin päin ajaneille väsymyksestä johtuneista kuolonkolareista puolet tapahtui klo välillä. Toinen onnettomuuskeskittymä oli klo 4-5 välillä yöllä. Pitkät yhtäjaksoiset työrupeamat ja yöllä ajaminen lisäävät kuljettajan riskiä joutua liikenneonnettomuuteen. Usein toistuva, lyhyt tauko on parempi väsymyksen torjuja kuin pitkä tauko harvoin. Monien lääkkeiden käyttöön liittyy väsyttävä sivuvaikutus, joka korostuu alkoholin käytön yhteydessä. Pienikin määrä alkoholia veressä aiheuttaa uneliaisuutta, epätarkkuutta ja taipumusta virhearviointeihin ajon aikana. Humalan jälkivaiheeseen, alkoholin poistuttua verestä, liittyy väsymystä ja tarkkaavaisuuden alenemista. 20

21 Autosta ei ole toimistoksi Suomessa on 75 matkapuhelinliittymää 100 asukasta kohti. Suhde on maailman korkeimpia. Paljon ajavien kyselytutkimus osoitti, että lähes kaikilla työasioilla liikkuvilla oli käytössään matkapuhelin autossa. Esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista puolet käyttää puhelinta päivittäin tunnista jopa kahteen tuntiin ajon aikana. Matkapuhelimen käytöstä ajon aikana syntyneitä vaaroja ei ole syytä vähätellä. Onnettomuusriskin liikenteessä on todettu kohoavan nelinkertaiseksi. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan on 90- luvulla sattunut 16 kuolonkolaria, jossa matkapuhelimeen puhuminen on ollut riskitekijä. Näissä onnettomuuksissa on kuollut 20 ja loukkaantunut 6 ihmistä. Liikenneturvan tekemän selvityksen mukaan noin neljä kymmenestä autoilijasta on joutunut vaaratilanteisiin puhelun aikana. Tyypillinen puhelusta johtuva vaaratilanne on syntynyt kun liikenteen seuraaminen on herpaantunut, auto on ajautunut keskikaistalle tai tien oikeaan reunaan, liikennemerkki on jäänyt havaitsematta tai nopeus laskenut muita häiritseväksi. Yleisintä vaaratilanteisiin joutuminen on alle 25-vuotiailla. Puhuminen ajon aikana häiritsee aina ajosuoritusta, eikä hands freelaitteen käyttö poista tätä. Autosta ei saa tulla kuljettajan liikkuvaa toimistoa. Vain välttämättömät ja lyhyet puhelut voidaan hoitaa ajon aikana. Sopivalla, turvallisella pysähdyspaikalla voi puhella kenenkään turvallisuutta vaarantamatta. Autoon soittaja voi puolestaan edistää turvallisuutta välttämällä sellaisia viestejä, jotka vaativat kuljettajalta paljon keskittymistä tai vaikuttavat hänen mielenrauhaansa. 21

22 Nopeuteen liittyvät fysiikan lait ovat armottomat Kun paljon ajavilta kysyttiin nopeusrajoitusten huomiointia, niin noin puolet ilmoitti ajavansa sen verran ylinopeutta kuin arvelee poliisin sallivan. Kolmannes ajaa nopeusrajoitusten mukaan ja runsas 10 % rikesakkorajalla. Tutkimuksin on voitu osoittaa, että vilkkaasti liikennöidyillä teillä jo 5-10 km rajoituksen ylitys tuottaa runsaasti ohituksia ja niihin kytkeytyviä ajotapavirheitä. Ylinopeus lisää onnettomuusriskiä myös vaikeuttamalla muiden tielläliikkujien tilannearviointia. Korkea nopeus ja nopeuksien suuret vaihtelut lisäävät onnettomuuksien ja vakavien vammojen todennäköisyyttä. Nopeusrajoitusten tarkoitus on saada aikaan tasainen liikennevirta, jolloin ohitusten tarve vähenee. Niillä helpotetaan myös poikittaisen ja liittymäliikenteen sujumista sekä ilmoitetaan tien korkein ajonopeus normaaliolosuhteissa. Turvavyö on tärkeä turvavaruste Turvavyö estää äkkipysäyksessä kuljettajaa ja matkustajia kolhimaan itseään auton sisäosiin tai lentämästä ulos autosta. Turvatyyny ei korvaa turvavyötä, vaan täydentää sen antamaa suojaa iskua pehmentämällä. Tutkijalautakuntien arvion mukaan turvavöiden käyttö olisi pelastanut yli puolet henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista turvavyötä käyttämättömistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Onnettomuudessa törmäysvoimat voivat äkkipysäyksessä nousta aikuisella tuhanteen kiloon. Ilman turvavyötä matkustava takapenkkiläinen ruhjoo törmäyksessä alleen etupenkillä istuvan. Turvavyön käyttö taajamien ulkopuolella on yli 90 % luokkaa, mutta taajamissa vähäisempää. Parhaiten turvavyö suojaa kuitenkin onnettomuuksissa, jotka on ajettu taajamanopeuksilla. 22

23 Ajoneuvojen väliset etäisyydet Kun pitää riittävän turvavälin näkee, mitä edessä tapahtuu ja voi näin rauhassa ennakoida tilanteita. Jää tarvittaessa tilaa ja aikaa toimia. Myös muut näkevät ja pystyvät ennakoimaan omia toimiaan. Ajamisesta tulee näin tasaisempaa, taloudellisempaa ja turvallisempaa. Huonot näkyvyys- ja keliolosuhteet lisäävät riskiä Sateessa, sumussa, hämärässä tai pimeällä ajettaessa ovat samat vaarat kuin valoisallakin. Ne nähdään vain paljon myöhemmin ja huonommin. Kaukovaloilla nähdään noin 100 metrin päähän. Tämä matka kuljetaan 100 km/h nopeudella vajaassa neljässä sekunnissa. Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajettaessa nähdään vain noin 30 metrin päähän. Valaisemattomalla tiellä ilman heijastinta kulkevalla jalankulkijalla on yli kahdeksankertainen riski joutua onnettomuuteen verrattuna heijastinta käyttävään jalankulkijaan. Noin puolet jalankulkukuolemista tapahtuu pimeällä tai hämärän aikana. Heijastinta käyttämällä jalankulkija parantaa omaa näkyvyyttään antaen autoilijalle enemmän aikaa toimia. Kaukovaloilla heijastin näkyy jo 300 metrin etäisyydeltä. 23

24 Runsas puolet jalankulkijoista käyttää heijastinta valaisemattomilla teillä, mutta valaistuissa taajamaympäristöissä käyttö on vain noin 20 % luokkaa. Myös autoilijan riski joutua onnettomuuteen on huomattavasti suurempi pimeällä kuin hyvissä näkyvyysolosuhteissa. Sade-, lumi- ja jääkelillä jarrutusmatkat pitenevät huomattavasti, auto lähtee luistoon ja sen hallinta on vaikeampaa. Kun 80 km/h nopeudesta kuivalla tiellä saa auton pysähtymään 60 metrin matkalla, niin talvikelillä pysähtymismatka onkin 30 metriä pidempi eli noin 90 metriä. Liukkaus aiheuttaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille paljon kaatumis- ja liukastumisvahinkoja, joissa murtuu käsi tai jalka. Polkupyöräilijöillä on vaarana päävammat. Valtaosa pyöräilijöiden liikennekuolemista johtuu päähän kohdistuneen iskun aiheuttamasta aivovammasta. Hyvä suoja tähän on pyöräilykypärän käyttö. Pyöräilykypärää käyttää tällä hetkellä vain joka viides pyöräilijä. 24

25 KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILTUA 25

26 KOKEILUISTA TOIMINTAMALLEJA MUILLE Yrityksen työsuojelu voi käyttää monenlaisia toteuttamiskeinoja liikenneriskien torjunnassa. Seuraavassa esitellään kaksi erilaista kokeiluhanketta. Molemmissa yrityksissä on paljon työtehtävien vuoksi työaikana liikkuvia. Molemmissa yrityksissä kokemukset olivat myönteisiä. Työsuojelukokeilu Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ssä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (PKS) on 280 hengen energia-alan palveluyritys, joka km pituisella verkollaan huolehtii sähkön jakelusta Pohjois- Karjalassa. PKS:ssä toteutettiin vuosina ZERO-2000 työsuojeluprojekti, jossa kartoitettiin työsuojelun nykytila ja laadittiin kehityssuunnitelma tapaturmattomalle toiminnalle. Koska yrityksen asentajat ja muu tekninen henkilökunta liikkuu paljon työaikanaan, päätettiin myös työliikenneriskit ottaa hallintaan. Käynnistyi Turvallinen liikkuminen kokeiluhanke, joka sai asiantuntija-apua Työterveyslaitokselta ja Liikenneturvalta. 26

27 Kokeilutoiminnan pääperiaatteina oli: Työsuojelu on keskeinen toimija. Tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa liikenteessä. Nykytila selvitetään alkukartoituksella. Järjestetään liikenneasioiden auditointi Laaditaan kehittämissuunnitelma ja sitoudutaan yhdessä sovittuihin parannustoimiin Toiminnasta tiedotetaan työsuojelutiedotteilla, henkilöstölehdellä, julisteilla ja talon intranet sivuilla Toiminta jää pysyväksi eli osaksi työsuojelun toimintaohjelmaa. Riskikartoitus Kokeilu alkoi koko henkilökuntaa koskevalla riskikartoituksella ja liikkumisen selvityksellä vuonna TYÖ JA LIIKENNE Liite 7 Työliikenteen yleiskartoituslomake Jotta saataisiin yleiskuva henkilöstön liikenteellisistä riskeistä, kerätään tällä lomakkeella tietoa sekä työpäivän aikana että kodin ja työpaikan välillä tapahtuvasta liikkumisesta sekä vaaratilanteista ja sattu-neista liikennetapaturmista. On tärkeää, että kaikki vastaavat kyselyyn. Palauta lomake. mennessä. Vastausohje: Laita rasti (X) valitsemasi vaihtoehdon kohdalle 1. Työpiste/ Projekti/ Hanke : 2. Miten pääasiassa liikut kodin ja työpaikan väliset matkat kesällä? Kesällä 1 Henkilöautolla... ( ) 2 Julkisilla kulkuvälineillä... ( ) 3 Moottoripyörällä... ( ) 4 Polkupyörällä... ( ) 5 Kävellen... ( ) 3. Miten pääasiassa liikut kodin ja työpaikan väliset matkat talvella? Talvella 1 Henkilöautolla... ( ) 2 Julkisilla kulkuvälineillä... ( ) 3 Moottoripyörällä... ( ) 4 Polkupyörällä... ( ) 5 Kävellen... ( ) 4. Paljonko Sinulta kuluu aikaa kodin ja työpaikan väliseen matkaan päivässä ja miten pitkä matka on? Meno ja paluu yhteen laskien aikaa kuluu päivässä tuntia minuuttia Matkan pituus yhteen suuntaan on km 5. Miten usein viimeisen vuoden aikana olet joutunut liikkumaan työaikana työasioissa (työasiamatkalla) liikenteessä? 1 Päivittäin... ( ) 2 Viikoittain... ( ) 3 Joka toinen viikko... ( ) 4 Noin kerran kuukaudessa... ( ) 5 Harvemmin... ( ) 6 En lainkaan... ( ), siirry kysymykseen Mikä on pääasiallinen kulkuvälineesi työasiamatkalla? 1 Auto... ( ) 2 Julkiset kulkuvälineet... ( ) 3 Muu, mikä?... ( ). 7. Miten paljon ajokilometrejä sinulle kertyi viime vuoden aikana työasiamatkoista? km 8. Miten pitkä oli tyypillinen päivittäinen työasiamatkasi viime vuonna? Meno ja paluu yhteen laskien keskimäärin km/ päivä Näin saatiin tietoa sekä työmatkoista että työajan matkoista, sattuneista vahingoista ja vaaratilanteista, työajossa käytettyjen autojen kunnosta ja varusteista sekä kevyen liikenteen turvavarusteiden käytöstä. (Liitteet 6, 7,8 ja 9) 27

28 TYÖ JA LIIKENNE LIITE 10 Liikenneturva, Työterveyslaitos Liikenteestä aiheutuvien riskien arviointilomake yrityksessä Käytetään työsuojelutarkastuksessa (auditoinnissa), jossa arvioidaan liikenteestä aiheutuvia riskejä. Ennen tarkastuspalaveria olisi perusteltua tehdä henkilöstön työ- ja työasiamatkojen riskikartoitus. Merkitse rasti ( X) janalle X A.Liikenteen vaaroille alttiina olo mahdollisimman vähiin Kunnossa Paljon puutteita Muistiinpanoja 1. Hoidetaanko tavaroiden kuljetus siten, että se synnyttää mahdollisimman vähän liikennettä? maantie-, maasto-, vesi-, raide-, ilmaliikenne 2. Hoidetaanko henkilöstön siirtymiset siten, että se synnyttää mahdollisimman vähän liikennettä? - Asunto - toimipiste - Asunto - työkohde. - Toimipiste - työkohde. 3. Voidaanko liikkumista korvata nykyistä enemmän tietoliikenteellä? Auditointi Laajennetussa työsuojelutarkastuksessa (auditoinnissa) arvioitiin liikenteen aiheuttamaa riskiä ja tehtiin parannusehdotuksia. Tilaisuudessa oli linjajohdon ja työsuojeluvastaavien lisäksi mukana Liikenneturvan ja Työterveyslaitoksen edustajia. Keskustelu käytiin kolmitasoisen asialistan pohjalta. Ensimmäisellä tasolla pohdittiin voitaisiinko liikennöintitarvetta vähentää, jotta liikenteen vaaroille oltaisiin alttiina mahdollisimman vähän. Toisella tasolla pohdittiin, miten voitaisiin välttää riskejä kuljetuissa matkoissa. Ja kolmannella tasolla käsiteltiin riskien hallintakeinoja sekä yritystasolla että henkilöstötasolla. Kuhunkin kohtaan kirjattiin arvioitu asiantila ja tehtiin parannusehdotuksia. (Liite 10) Liikenne mukaan työsuojeluohjelmaan Puutteiden korjaamiseksi laadittiin auditoinnin jälkeen työsuojelun toimintaohjelmaan kuuluva kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmaan kirjattiin mm. Kampanjointi kodin ja työpaikan välisten matkojen turvallisuuden parantamiseksi. Kevyen liikenteen turvallisuutta koskevaa aineistoa on yrityksen tiloissa saatavana. Henkilöstölehteä käytetään toiminnan esittelyyn. Tuetaan kypärähankintoja ja henkilökunta saa lisäksi mm. liukuesteet ja heijastimet. Handsfree- laitteet hankitaan kaikille matkapuhelinta työajossa käyttävälle. Kaikki mahdollisesti sattuvat liikenneonnettomuudet tutkitaan. Tehdään työhön liittyvien matkojen vaaranpaikkakartoitus. Ennakoivan ajon koulutus järjestetään kaikille työasioissa liikkuville. Järjestetään tehtyjen toimien arviointi kahden vuoden kuluttua. 28

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus

Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Näin meillä seminaari 16.9.2014 Leena Pöysti Liikennekäyttäytymisen seuranta Seurantajärjestelmän tietoja kerätään tarkkailemalla ja automaattisilla

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

KOLKUTA Marko Kelkka, Sito Oy. Kolarikuolemat taajamissa

KOLKUTA Marko Kelkka, Sito Oy. Kolarikuolemat taajamissa KOLKUTA Kolarikuolemat taajamissa 2000-2005 2005 Marko Kelkka, Sito Oy Tutkimusryhmä: Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Sito Oy Etelä-Suomen lääninhallitus Työterveyslaitos Lintu-seminaari 28.8.2008

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Iäkkäiden liikenneturvallisuus Tieliikenteessä menehtyneistä noin joka neljäs ja loukkaantuneista reilu kymmenes

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa

Lisätiedot

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Organisaation nimi: Toimipaikka: Katuosoite: Työntekijöiden määrä toimipaikassa: Lomakkeen täyttöpäivämäärä: Yhteyshenkilön nimi: Työtehtävä: Puhelin: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Leena Pöysti Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 Taustaa.. Turvavyön käyttö, selvin päin ajaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen ovat niitä käyttäytymistekijöitä,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2011 tapahtui 69 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2010 luku oli 64). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 23 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kun ajat, aja Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoneuvon turvallinen kuljettaminen. Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois tästä tehtävästä:

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) 1 Sisältö Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät lyhyesti Liikennevakuutuksesta

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneonnettomuuksien kehitys tienpitäjän mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 21-214 tapahtui 28 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 56 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja 57 (11

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET 25.11.2016 Rauman seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET (SEUDULLISET) 28.12.2016

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Lohjan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 2.1.2017 VISIO TURVALLISESTA LIIKKUMISESTA

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT 15.6.2016 KALVOSARJAN SISÄLTÖ 1. Tilastokeskuksen/poliisin tilastot Onnettomuuskehitys ja uhrit Onnettomuusluokat ja -tyypit

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2010 tapahtui 44 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2009 luku oli 71). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 10 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

- Vaikuttavuuskysely 2013

- Vaikuttavuuskysely 2013 - Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

teema-seminaari

teema-seminaari Kohti nollaa työtapaturmaa kuntaalalla teema-seminaari 6.3.2008 Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Edunvalvontaosasto t Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 1.9.2009 Edu/UHy 1 Tärkeä hanke meille Ollut

Lisätiedot