Opas työliikenteestä TYÖ JA LIIKENNE LIIKENNETURVA 1
|
|
- Aino Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opas työliikenteestä TYÖ JA LIIKENNE LIIKENNETURVA 1
2 Julkaisija: Liikenneturva Teksti: Erkki Lähdeniemi, Lasse Saharinen Kuvitus: Juhani Hämäläinen Ulkoasu: Teppo Jokinen Painopaikka: IS-Print Oy, 2002 ISBN
3 TYÖ JA LIIKENNE Opas työliikenteestä LIIKENNETURVA PL 29, Helsinki Puh. (09)
4 SISÄLLYS TYÖLIIKENNE Työmatkat 8 Työmatkalla vai työasiamatkalla 8 Työmatkojen pituus ja kulkutapa 9 Työmatkan luonne ja tapaturmat 9 Työasiamatkat 12 Päivittäin liikenteessä työtehtävissä 12 Tunti liikenteessä on yhtä vaarallinen kuin tunti työpaikalla 14 Tapaturmaiset kuolemat 14 Puolet työkuolemista liikenteessä 14 Vahinkotiheys 14 Liikennetapaturmat tulevat kalliiksi 15 Esimerkkejä tapaturmien kustannuksista 17 Työliikenteen erityispiirteitä 18 Kiire, väsymys ja työasiat riskin lisääjinä 19 Autosta ei ole toimistoksi 21 Nopeuteen liittyvät fysiikan lait ovat armottomat 22 Turvavyö on tärkeä turvavaruste 22 Ajoneuvojen väliset etäisyydet 23 Huonot näkyvyys ja keliolosuhteet lisäävät riskiä 23 KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILTUA Kokeiluista toimintamalleja muille 26 Työsuojelukokeilu Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ssä 26 Työsuojelukokeilu Suomen Energia-Urakointi Oy:ssä 30 4
5 TYÖLIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Käytettävissä monta keinoa 34 Turvallisuusjohtamisessa puututaan kaikkiin riskeihin 34 Työsuojelun toimintaohjelmassa huomioidaan liikenneasiat 34 Tapaturmattomuus on yrityksen laatua 35 Huolellinen suunnittelu ennen toimenpiteitä 36 Työmatkojen ja työaikaisen liikkumisen kartoitus 37 Liikenteellisten riskien auditointi 37 Käytetään asiantuntijoita ja annetaan henkilöstölle palautetta 39 Oman aineiston tekeminen 39 Sisäinen liikenne kuntoon 40 Järjestetään oma tai osallistutaan alueen muihin kampanjoihin 40 Osallistutaan liikenneturvallisuuskoulutukseen 41 Keskustellaan asioista omassa ryhmässä ja esitetään ongelmat johdolle 42 Työaikojen porrastus ja omat kuljetusjärjestelyt 42 LIITTEET Tilastoja 44 Lomakkeet 48 Asiantuntija-apua 63 5
6 LUKIJALLE Vaikka nykypäivän tieto- ja viestintätekniikka antaa jo hyvät mahdollisuudet etätyön tekemiseen kotona, valtaosa työstä tehdään edelleen perinteisissä työpaikoissa. Matkat töihin ja töistä kotiin synnyttävät liikennettä. Lisäksi useissa ammateissa työtehtävien hoitaminen edellyttää liikkumista paikasta toiseen työpäivän aikana. Liikenteessä oleminen on kuitenkin työpäivän vaarallisinta aikaa. Kuolemaan johtaneista työtapaturmista runsas puolet tapahtuu liikenteessä. Työpaikkavahinkojen riskivertailu työmatkavahinkoihin osoittaa, että tunti liikenteessä on vähintään yhtä vaarallinen kuin tunti työssä. Liikennetapaturmat tulevat myös kalliiksi, koska ne ovat useimmiten vakavampia kuin työpaikkatapaturmat. Niiden johdosta menetetään moninkertaisesti enemmän työpäiviä kuin muissa tapaturmissa. Työntekijöiden liikenneturvallisuuteen ei ole yritysten työsuojelutyössä kiinnitetty riittävästi huomiota. Kun joka toinen kuolemaan johtanut työtapaturma tapahtuu joko työmatkalla tai työaikana liikenteessä, on perusteltua ottaa liikennetapaturmien ennalta ehkäisy mukaan työsuojelutyöhön. Korkeaa turvallisuustasoa on alettu pitää myös yritysten laatukriteerinä. Työliikenneonnettomuudet kohdistuvat parhaassa työiässä olevaan työvoimaan ja mahdollisesti yritysten ns. avainhenkilöihin. Tavanomaisen liikenneturvallisuustyön keinoin on vaikea tavoittaa tätä ryhmää. Työsuojelutoiminnan avulla tämä on mahdollista. Työliikenteen turvallisuus onkin yhteinen haaste liikenneturvallisuudesta ja työsuojelusta vastaaville. Viime vuosina on toteutettu useita hankkeita, joissa on haettu keinoja liikenneturvallisuuden liittämiseksi työsuojeluun. Kokeilut ovat osoittaneet, että ongelma on usein ollut jäykissä ajattelutavoissa ja asenteissa. Työliikenteen kytkemiseksi työsuojeluun löytyy helposti toteutettavia ja arkipäivän toimintaan soveltuvia keinoja. TYÖ JA LIIKENNE- opas tarjoaa niitä käyttöön laajemminkin. Oppaasta saat myös muuta hyödyllistä tietoa työmatkaja muusta työliikenteestä. 6
7 TYÖLIIKENNE 7
8 TYÖMATKAT Työmatkalla vai työasiamatkalla Työhön liittyvästä liikkumisesta puhutaan monilla eri käsitteillä, joista keskeisimmät ovat työmatka ja työasia- tai työasiointimatka. Työmatka on matka asunnolta työpaikalle ja päinvastoin. Vaikka työmatka ei kuulu työaikaan, niin silti asunnon ja työpaikan välisellä tavanomaisella matkalla sattunut tapaturma korvataan työnantajan pakollisesta tapaturmavakuutuksesta työmatkatapaturmana. Usein käytetään käsitettä työmatkaliikenne, kun puhutaan tästä aamuin illoin tapahtuvasta työpaikan ja kodin välisestä liikenteestä. Työajalla tehtyä, työnantajan maksamaa, työhön liittyvää matkaa on alettu kutsua työasiamatkaksi tai työasiointimatkaksi. Kuitenkin edelleen yrityksissä lähdetään työmatkalle vaikka tarkoitetaan työaikana työasioissa liikkumista. Työliikenne käsitteenä kattaa sekä työaikaisen liikkumisen että työmatkaliikenteen. Maassamme tehdään päivittäin yli 2 miljoonaa edestakaista työmatkaa. Vaikka väestö keskittyy Etelä- Suomen asutuskeskuksiin päivittäiset työmatkat pidentyvät. Tämä on seurausta siitä, että asutus hajaantuu yhä laajemmalle 8
9 Työmatkojen pituus ja kulkutapa Autolla Kävellen tai polkupyörällä Julkisilla alueelle suurten asutuskeskusten sisällä. Etelä-Suomessa työmatkat ovat keskimäärin 16 kilometriä, kun ne muualla Suomessa ovat keskimäärin 13 km. Edestakainen työmatka vie aikaa keskimäärin tunnin. Kuitenkin vaihtelut yksittäisten henkilöiden työmatkojen pituuksissa ja niihin käytetyissä ajoissa ovat suuria. Pisimmät, jopa satojen kilometrien työmatkat tehdään junalla, bussilla tai autolla, kun taas lyhimmät muutaman kilometrin matkat pyörällä tai kävellen. Arviolta puolet, jopa kaksi kolmasosaa työmatkoista tehdään henkilöautolla joko kuljettajana tai matkustajana. Pyöräilyn ja jalankulun osuus on vajaa kolmannes. Julkisten kulkuvälineiden käyttö on noin 10 % luokkaa. Työmatkan kulkutavan valintaan vaikuttaa monet seikat, esimerkiksi työpaikan sijainti, julkisen liikenteen palvelujen ja parkkipaikkojen saatavuus, työajat, jne. Viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät päivässä keskimäärin kolme matkaa ja käyttävät niihin aikaa yhden tunnin ja 23 minuuttia. Päivittäinen matkasuorite oli keskimäärin 45 kilometriä. Kaikkein pisimpiä matkoja olivat mökki- ja työasiamatkat. Miehet liikkuvat naisia useammin henkilöautolla ja naiset taas käyttävät miehiä enemmän joukkoliikennettä. Työmatkan luonne ja tapaturmat Työmatkaliikenteessä on muuhun liikenteeseen verrattuna omat erityispiirteensä. Jos käytetään julkisia kulkuvälineitä, työmatkasta tulee usein ns. 9
10 Kodin ja työpaikan välisten matkojen vahingot liikkumistavan mukaan % Kävellen % Polkupyörällä % Henkilöautolla Alle 5 % Mp, Mopo, Linja-auto, Juna, Raitiovaunu matkaketju: Aamulla kotoa kävellen tai pyöräillen pysäkille, siitä eteenpäin joukkoliikennevälineillä ja loppumatka kävellen työpaikalle. Illalla sama toistuu kotiin mentäessä. Työmatkaliikenne on yleensä aikataulusidonnaista. Joka aamu lähdetään samaan aikaan ja palataan samaan aikaan. Lähtöä ei juuri peruta tai siirretä, vaikka joskus olosuhteet tai oma kunto sitä edellyttäisivät. Matkat ajoittuvat pääasiassa klo 7-9 välille aamulla ja klo iltapäivällä. Näin syntyy ruuhkia ja aikataulut pettävät. Kaikilla tuntuu olevan kiire, kun aikaa matkantekoon on varattu niukasti. Tämä näkyy myös vahinkotilastoissa. Vaarallisimmat viikonpäivät ovat maanantai ja perjantai. Kuukausista vaarallisimmat ovat talvikuukaudet (marraskuu- maaliskuu), jolloin erityisesti sattuu jalankulkuvahinkoja. Pääosin työmatkaliikenteen vaarat ovat samoja kuin muussakin liikenteessä, mutta työmatkan ongelmaksi voi muodostua myös sen tuttuus. Alkaa tuntua siltä, että päivästä toiseen samana toistuvan matkan osaa vaikka unessa. Siinä vaara juuri onkin. Tuttu ympäristö ja reitti alentavat valppautta 10
11 eikä liikenteen vaaratekijöihin kiinnitetä huomiota samalla tavalla kuin muilla matkoilla. Työmatkaliikenne on vaarallista kaikille riippumatta ammatista tai työalasta. Samat liikenteen riskit uhkaavat niin toimistossa kuin teollisuudessakin työskentelevää. Kaikkiaan työmatkoilla sattuu vuosittain noin tapaturmaa, joista noin 30 on kuolemantapauksia. (Liitteenä 1. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan mukaan). Työmatkatapaturmien määrä on viime vuosina ollut vähän yli 10 % kaikkien työtapaturmien määrästä. Kuitenkin riski joutua joko työmatkatapaturmaan tai työpaikkatapaturmaan on suunnilleen yhtä suuri, koska päivittäinen työmatka ajallisesti on vain kahdeksasosa työajasta. Valtaosa työmatkatapaturmista sattuu jalan tai pyöräillessä, vaikka kävellen ja pyöräillen kuljetaan vain noin viidennes työmatkoista. Yli kaksi kolmasosaa työmatkatapaturmista on kaatumisia, liukastumisia tai kompastumisia. Kaatuminen tai liukastuminen on yleisin tapaturmatyyppi jalankulkijoiden lisäksi pyöräilijöillä, mopoilijoilla sekä julkisia kulkuneuvoja käyttävillä työmatkalaisilla. Vammat ovat pääasiassa erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, ruhjevammoja ja luunmurtumia. Näissä tapaturmissa vahingoittuu ensisijaisesti joko käsi tai jalka. Vaikka autolla tehdyillä työmatkoilla tapaturmia sattuu vähemmän, puolet työmatkakuolemista johtuu ajoneuvojen yhteentörmäyksistä. Lähes puolet jalankulkijoille sattuneista tapaturmista johtuu liukkaudesta. Ikääntyvät naiset ovat työmatkaliikenteen suurin riskiryhmä. Yli 50- vuotiaiden naisten riski kaatua tai liukastua on lähes neljä kertaa suurempi kuin miehillä. Tämä johtuu siitä, että naiset kulkevat työmatkansa tavallisesti julkisilla kulkuvälineillä, kävellen tai pyörällä, kun taas miehet liikkuvat autolla. Työmatkan vahingot ja työmatkan kulkutapa % Vahingot Kulkutapa Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla Julkisilla 11
12 TYÖASIAMATKAT Työtehtävät edellyttävät monissa ammateissa liikenteeseen lähtöä myös työpäivän aikana. Tätä ns. työaikaista liikennettä ovat ammattiliikenteen lisäksi esimerkiksi asiakkaan luokse, kenttätyöpisteisiin tai neuvotteluihin tehdyt matkat, työvälineiden tai materiaalin kuljetus. Nykypäivän tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen ja lisääntyminen ei ole toistaiseksi vähentänyt työaikaista liikkumista. Uusien palvelualan yritysten lisääntymisen, työelämän erikoistumisen ja toimintojen ulkoistamisen seurauksena liikkuvan työn osuus kasvaa. Henkilöauton vuosittaisista ajokilometreistäkin lähes puolet ja pakettiautojen yli 70 % kertyy työ- ja työmatkaliikenteestä. Päivittäin liikenteessä työtehtävissä Selvitykset osoittavat, että neljäsosa työssä olevista on liikenteessä päivittäin työasioiden vuoksi keskimäärin 3 tunnin ajan. Tämän lisäksi vielä viidennes liikkuu viikoittain työaikana. (Liite 3) Yrittäjistä lähes kaksi kolmasosaa liikkuu päivittäin liikenteessä. Koko työvoimaan yleistettynä tämä merkitsee, että jokaisena työpäivänä arviolta suomalaista on tienpäällä työasioissa. 12
13 Miehet liikkuivat työaikana enemmän kuin naiset, mutta työntekijöiden iällä ei ollut vaikutusta. Alueelliset erot työaikana liikkumisessa ovat vähäisiä. Myös toimialojen ja ammattiryhmien välillä on suuria eroja liikkumisessa. Kolmasosa kaivos- ja rakennusalan, maa- ja metsätyön sekä kaupallisen työn tekijöistä liikkuu työasioissa päivittäin. Kaikkein vähiten liikkuvat teollisuustyöntekijät. Kaupallisen alan työntekijöistä liikkuvat työaikana eniten mainos- ja markkinointi-, kiinteistöjen myynti- sekä kauppaedustushenkilöstö. Kaivos- ja rakennustyössä eniten liikkuva ammattikunta on maa- ja vesirakentajat, joista enemmistö osallistui liikenteeseen päivittäin. Maa- ja metsätaloustöissä olevista ahkerammin liikkuvat kalastajat, puisto- ja puutarhatyöntekijät sekä metsurit. Paljon työnsä vuoksi ajaville tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että kaksi kolmasosaa heistä on liikenteessä jokaisena työpäivänä. Matkustamiseen he käyttävät yli 7 tuntia viikossa ja ajokilometrejä työssä kertyy noin km vuodessa. He tekevät lähes kaikki matkansa henkilöautolla. Valtaosa katsoi, ettei heidän työasioitaan voida hoitaa pelkästään puhelimen, tietokoneen tai muun vastaavan välityksellä. Esimerkiksi myyntityö vaatii alan ammattilaisten mielestä henkilökohtaista kontaktia asiakkaaseen, joka saavutetaan parhaiten oltaessa kasvokkain. Myös rakennustyö edellyttää monien eri ammattiosaajien työmatkaliikkumisen lisäksi liikkumista työaikana eri työpisteiden välillä. Matkustaminen työasioissa ei tule vastaisuudessa vähenemään, vaan ilmeisesti lisääntymään. 13
14 TUNTI LIIKENTEESSÄ ON YHTÄ VAARALLINEN KUIN TUNTI TYÖPAIKALLA Tapaturmaiset kuolemat työpaikalla Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat ovat olleet laskusuunnassa. Niitä on sattunut vuosittain runsas 40. Työntekijän liikenteessä olosta on kuitenkin muodostumassa uusi ja toistaiseksi vielä huonosti tiedostettu riskitekijä. (Liite 2) Tapaturmaiset kuolemat työpaikalla ja työliikenteessä Puolet työkuolemista liikenteessä Kodin ja työpaikan välisillä matkoilla on vuosittain kuollut keskimäärin 30 henkilöä. Sen lisäksi työaikana liikenteessä kuolee vuosittain arviolta noin 10 henkilöä, jotka vahinkoilmoitusten puutteellisten tietosisältöjen vuoksi tilastoissa kirjautuvat joko työmatka- tai työpaikkakuolemiksi. Tämä merkitsee sitä, että noin puolet työkuolemista tapahtuu liikenteessä. Vahinkotiheys Kun on vertailtu kaikkien palkansaajien työajan vahinkotiheyttä heidän työmatkojensa vahinkotiheyteen, on havaittu, että työajan riski (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti vuodessa) on suunnilleen saman suuruinen kuin työmatkan riski (työmatkatapaturmat miljoonaa työmatkatuntia kohti vuodessa). Tunti liikenteessä on siis vähintään yhtä vaarallista kuin tunti työssä. (Liite 4) 14 Työpaikalla Työmatkalla Työaikana liikenteessä
15 LIIKENNETAPATURMAT TULEVAT KALLIIKSI Liikenteessä sattuneet työtapaturmat ovat usein vakavia. Ne ovat 2-6 kertaa kalliimpia kuin työpaikkatapaturmat. Yksi vakava, työkyvyttömyyteen johtava tapaturma maksaa yli euroa. Suhteellisen lieväkin liikennetapaturma aiheuttaa pelkästään työpaikalle tuhansien eurojen kustannukset. Tiehallinnon laskelmien mukaan yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden kokonaiskustannukset ovat 1.5 miljoonaa euroa ja vammautumiseen johtaneen onnettomuuden keskimäärin euroa. Tapaturmavakuutus korvaa työmatkalla ja työssä sattuvat tapaturmat. Työnantaja joutuu maksamaan kuitenkin tapaturmavakuutuksen kus- 15
16 tannukset takaisin vakuutusyhtiölle vakuutusjärjestelmästä riippuen lyhyemmän tai pitemmän ajan kuluessa. Jos työntekijä on ollut omalla autollaan työnantajan asioilla ja on vahinkoon syyllinen, liikennevakuutus korvaa henkilövahingot, mutta työntekijä menettää osan bonuksistaan. Hän joutuu maksamaan korotettua vakuutusmaksua vuosia. Yrityksen kannattaisi olla kiinnostunut myös työntekijöidensä vapaa-ajan liikkumisen turvallisuudesta. Henkilöautojen ajokilometreistä puolet kertyy näistä matkoista. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastojen mukaan neljä viidesosaa henkilövahingoista sattuu vapaa-aikana. Nämäkin vahingot näkyvät poissaoloina työstä. 16
17 Esimerkkejä tapaturmien kustannuksista Tapaturman Sairaus Kustannukset kuvaus päiviä yritykselle Putkiasentaja kaatui pyörällä työmatkalla ylittäessään tasoristeyksen kiskoja. Seurauksena kylkiluun murtuma ( mk ) Hitsaaja kaatui työmatkalla kävellen ja satutti alaselkänsä. Seurauksena monivamma ( mk ) Levyseppä kaatui töihin mennessään polkupyörällä jäisellä tiellä ja loukkasi oikean olkapäänsä ( mk) Metallimies kaatui polkupyörällä pitkässä alamäessä kesäaamuna. Seurauksena selkärangan murtuma ja muita vammoja. Vammoja leikattu ja hoidettu useita kertoja. Ilmeisesti ei enää pysty palaamaan työhön ( mk) (eläkevaraus mk) Jakelutehtävissä ollut työntekijä ajoi henkilöautolla lumikelillä kaarteeseen ja ajautui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi vastaantulevaan autoon. Työntekijä kuoli kolarissa ( mk) Kuljettajan vieressä istunut projektimies loukkaantui lonkkaan ja nilkkaan, kun auto törmäsi vastaantulevaan autoon ( mk) (eläkevaraus mk) 17
18 TYÖLIIKENTEEN ERITYISPIIRTEITÄ Liikenneturvallisuuden kannalta työliikenne omine erikoispiirteineen on osa sitä liikennejärjestelmää, joka muodostuu tienkäyttäjistä, ajoneuvoista, liikenneympäristöstä ja liikennesäännöistä. Onnettomuuksien torjuntatyössä kaikkiin näihin tekijöihin on pyrittävä vaikuttamaan. Ihminen on kuitenkin tärkein vaikuttamiskohde. Ajoneuvon kunto voi myötävaikuttaa onnettomuuteen. Harvoin se on kuitenkin onnettomuuden varsinainen syy. Silti on tärkeää, että oma ja työajalla käytetty ajoneuvo on turvallisessa kunnossa ja siinä on turvavarus- 18
19 teita, jotka on tarkoitettu lieventämään mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Liikenneympäristön vaikutus turvallisuuteen on monitahoinen. Onnettomuusriskiin vaikuttaa esimerkiksi se, miten auto- ja kevytliikenne on eroteltu toisistaan ja millaisia nopeuksia käytetään. Ajonopeus on sovitettava liikenneympäristön ehtojen ja liikkumismuotojen mukaan. Turvallisuutta voidaan parantaa muuttamalla liikenneympäristöä ja tarkistamalla siinä noudatettavia sääntöjä esim. nopeusrajoituksia. Taajamissa tehdyllä ajoradan rakenteellisilla muutoksilla on saatu tuntuvasti parannettua kevyen liikenteen turvallisuutta. Kunnat ovat tässä avainasemassa, koska niillä on näissä asioissa päätäntävalta hoitamansa liikenneverkon osalta. Huono näkyvyys, liukkaus, sade, pimeys ja muut olosuhdetekijät ovat usein onnettomuuden myötävaikuttavia tekijöitä. Näihin olosuhteisiin voidaan vaikuttaa mm. liikenneväylien kunnossapidolla ja tievalaistuksella, jotka ovat joko Tiehallinnon tai kuntien tehtäviin kuuluvia asioita. Kiire, väsymys ja työasiat riskin lisääjinä Työnsä vuoksi paljon ajavista valtaosa nimesi kiireen pahimmaksi työaikaiseen liikenteeseen liittyväksi riskitekijäksi. Väsymys työpäivän jälkeen tai yön yli matkustaminen oli toisena. Sitten tulivat ruuhkat, mieltä vaivaavat työasiat ja matkapuhelimen käyttö.(liite 5) Liikenteessä kiire huonontaa ajosuoritusta, havaintojen teko jää puutteelliseksi ja virheet lisääntyvät. Liian kireitä aikatauluja on liikenteessä mahdoton kuroa umpeen. Muutaman kymmenen kilometrin matkalla nopeuden tuntuvakin nostaminen nopeuttaa perillepääsyä vain muutamalla minuutilla. Kiireen voi poistaa huolellisella matkan ja muun työskentelyn ennakkosuunnittelulla. Aikataulut pitää sovittaa matkaan, liikenneympäristöön ja matkustusajankohtaan. 19
20 Paljon työssään ajavat kokevat liikennekulttuurin kehittyneen kielteiseen suuntaan. Riskinotto ohituksissa, lähellä perässä ajaminen ja itsekkäät ajotavat ovat heidän mielestään viime aikoina lisääntyneet. Tällaisiin ajotapoihin ei saa mukautua. Väsymys ja rattiin nukahtaminen on varsinkin ammattikuljettajia vaaniva vaara. Tyypillisimpiä rattiin nukahtamisen aiheuttamia onnettomuuksia ovat tieltä suistumiset ja peräänajot. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimista kuolonkolareista joka kuudennessa oli väsymys riskitekijänä vaikuttamassa onnettomuuden syntyyn. Selvin päin ajaneille väsymyksestä johtuneista kuolonkolareista puolet tapahtui klo välillä. Toinen onnettomuuskeskittymä oli klo 4-5 välillä yöllä. Pitkät yhtäjaksoiset työrupeamat ja yöllä ajaminen lisäävät kuljettajan riskiä joutua liikenneonnettomuuteen. Usein toistuva, lyhyt tauko on parempi väsymyksen torjuja kuin pitkä tauko harvoin. Monien lääkkeiden käyttöön liittyy väsyttävä sivuvaikutus, joka korostuu alkoholin käytön yhteydessä. Pienikin määrä alkoholia veressä aiheuttaa uneliaisuutta, epätarkkuutta ja taipumusta virhearviointeihin ajon aikana. Humalan jälkivaiheeseen, alkoholin poistuttua verestä, liittyy väsymystä ja tarkkaavaisuuden alenemista. 20
21 Autosta ei ole toimistoksi Suomessa on 75 matkapuhelinliittymää 100 asukasta kohti. Suhde on maailman korkeimpia. Paljon ajavien kyselytutkimus osoitti, että lähes kaikilla työasioilla liikkuvilla oli käytössään matkapuhelin autossa. Esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista puolet käyttää puhelinta päivittäin tunnista jopa kahteen tuntiin ajon aikana. Matkapuhelimen käytöstä ajon aikana syntyneitä vaaroja ei ole syytä vähätellä. Onnettomuusriskin liikenteessä on todettu kohoavan nelinkertaiseksi. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan on 90- luvulla sattunut 16 kuolonkolaria, jossa matkapuhelimeen puhuminen on ollut riskitekijä. Näissä onnettomuuksissa on kuollut 20 ja loukkaantunut 6 ihmistä. Liikenneturvan tekemän selvityksen mukaan noin neljä kymmenestä autoilijasta on joutunut vaaratilanteisiin puhelun aikana. Tyypillinen puhelusta johtuva vaaratilanne on syntynyt kun liikenteen seuraaminen on herpaantunut, auto on ajautunut keskikaistalle tai tien oikeaan reunaan, liikennemerkki on jäänyt havaitsematta tai nopeus laskenut muita häiritseväksi. Yleisintä vaaratilanteisiin joutuminen on alle 25-vuotiailla. Puhuminen ajon aikana häiritsee aina ajosuoritusta, eikä hands freelaitteen käyttö poista tätä. Autosta ei saa tulla kuljettajan liikkuvaa toimistoa. Vain välttämättömät ja lyhyet puhelut voidaan hoitaa ajon aikana. Sopivalla, turvallisella pysähdyspaikalla voi puhella kenenkään turvallisuutta vaarantamatta. Autoon soittaja voi puolestaan edistää turvallisuutta välttämällä sellaisia viestejä, jotka vaativat kuljettajalta paljon keskittymistä tai vaikuttavat hänen mielenrauhaansa. 21
22 Nopeuteen liittyvät fysiikan lait ovat armottomat Kun paljon ajavilta kysyttiin nopeusrajoitusten huomiointia, niin noin puolet ilmoitti ajavansa sen verran ylinopeutta kuin arvelee poliisin sallivan. Kolmannes ajaa nopeusrajoitusten mukaan ja runsas 10 % rikesakkorajalla. Tutkimuksin on voitu osoittaa, että vilkkaasti liikennöidyillä teillä jo 5-10 km rajoituksen ylitys tuottaa runsaasti ohituksia ja niihin kytkeytyviä ajotapavirheitä. Ylinopeus lisää onnettomuusriskiä myös vaikeuttamalla muiden tielläliikkujien tilannearviointia. Korkea nopeus ja nopeuksien suuret vaihtelut lisäävät onnettomuuksien ja vakavien vammojen todennäköisyyttä. Nopeusrajoitusten tarkoitus on saada aikaan tasainen liikennevirta, jolloin ohitusten tarve vähenee. Niillä helpotetaan myös poikittaisen ja liittymäliikenteen sujumista sekä ilmoitetaan tien korkein ajonopeus normaaliolosuhteissa. Turvavyö on tärkeä turvavaruste Turvavyö estää äkkipysäyksessä kuljettajaa ja matkustajia kolhimaan itseään auton sisäosiin tai lentämästä ulos autosta. Turvatyyny ei korvaa turvavyötä, vaan täydentää sen antamaa suojaa iskua pehmentämällä. Tutkijalautakuntien arvion mukaan turvavöiden käyttö olisi pelastanut yli puolet henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista turvavyötä käyttämättömistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Onnettomuudessa törmäysvoimat voivat äkkipysäyksessä nousta aikuisella tuhanteen kiloon. Ilman turvavyötä matkustava takapenkkiläinen ruhjoo törmäyksessä alleen etupenkillä istuvan. Turvavyön käyttö taajamien ulkopuolella on yli 90 % luokkaa, mutta taajamissa vähäisempää. Parhaiten turvavyö suojaa kuitenkin onnettomuuksissa, jotka on ajettu taajamanopeuksilla. 22
23 Ajoneuvojen väliset etäisyydet Kun pitää riittävän turvavälin näkee, mitä edessä tapahtuu ja voi näin rauhassa ennakoida tilanteita. Jää tarvittaessa tilaa ja aikaa toimia. Myös muut näkevät ja pystyvät ennakoimaan omia toimiaan. Ajamisesta tulee näin tasaisempaa, taloudellisempaa ja turvallisempaa. Huonot näkyvyys- ja keliolosuhteet lisäävät riskiä Sateessa, sumussa, hämärässä tai pimeällä ajettaessa ovat samat vaarat kuin valoisallakin. Ne nähdään vain paljon myöhemmin ja huonommin. Kaukovaloilla nähdään noin 100 metrin päähän. Tämä matka kuljetaan 100 km/h nopeudella vajaassa neljässä sekunnissa. Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajettaessa nähdään vain noin 30 metrin päähän. Valaisemattomalla tiellä ilman heijastinta kulkevalla jalankulkijalla on yli kahdeksankertainen riski joutua onnettomuuteen verrattuna heijastinta käyttävään jalankulkijaan. Noin puolet jalankulkukuolemista tapahtuu pimeällä tai hämärän aikana. Heijastinta käyttämällä jalankulkija parantaa omaa näkyvyyttään antaen autoilijalle enemmän aikaa toimia. Kaukovaloilla heijastin näkyy jo 300 metrin etäisyydeltä. 23
24 Runsas puolet jalankulkijoista käyttää heijastinta valaisemattomilla teillä, mutta valaistuissa taajamaympäristöissä käyttö on vain noin 20 % luokkaa. Myös autoilijan riski joutua onnettomuuteen on huomattavasti suurempi pimeällä kuin hyvissä näkyvyysolosuhteissa. Sade-, lumi- ja jääkelillä jarrutusmatkat pitenevät huomattavasti, auto lähtee luistoon ja sen hallinta on vaikeampaa. Kun 80 km/h nopeudesta kuivalla tiellä saa auton pysähtymään 60 metrin matkalla, niin talvikelillä pysähtymismatka onkin 30 metriä pidempi eli noin 90 metriä. Liukkaus aiheuttaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille paljon kaatumis- ja liukastumisvahinkoja, joissa murtuu käsi tai jalka. Polkupyöräilijöillä on vaarana päävammat. Valtaosa pyöräilijöiden liikennekuolemista johtuu päähän kohdistuneen iskun aiheuttamasta aivovammasta. Hyvä suoja tähän on pyöräilykypärän käyttö. Pyöräilykypärää käyttää tällä hetkellä vain joka viides pyöräilijä. 24
25 KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILTUA 25
26 KOKEILUISTA TOIMINTAMALLEJA MUILLE Yrityksen työsuojelu voi käyttää monenlaisia toteuttamiskeinoja liikenneriskien torjunnassa. Seuraavassa esitellään kaksi erilaista kokeiluhanketta. Molemmissa yrityksissä on paljon työtehtävien vuoksi työaikana liikkuvia. Molemmissa yrityksissä kokemukset olivat myönteisiä. Työsuojelukokeilu Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ssä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (PKS) on 280 hengen energia-alan palveluyritys, joka km pituisella verkollaan huolehtii sähkön jakelusta Pohjois- Karjalassa. PKS:ssä toteutettiin vuosina ZERO-2000 työsuojeluprojekti, jossa kartoitettiin työsuojelun nykytila ja laadittiin kehityssuunnitelma tapaturmattomalle toiminnalle. Koska yrityksen asentajat ja muu tekninen henkilökunta liikkuu paljon työaikanaan, päätettiin myös työliikenneriskit ottaa hallintaan. Käynnistyi Turvallinen liikkuminen kokeiluhanke, joka sai asiantuntija-apua Työterveyslaitokselta ja Liikenneturvalta. 26
27 Kokeilutoiminnan pääperiaatteina oli: Työsuojelu on keskeinen toimija. Tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa liikenteessä. Nykytila selvitetään alkukartoituksella. Järjestetään liikenneasioiden auditointi Laaditaan kehittämissuunnitelma ja sitoudutaan yhdessä sovittuihin parannustoimiin Toiminnasta tiedotetaan työsuojelutiedotteilla, henkilöstölehdellä, julisteilla ja talon intranet sivuilla Toiminta jää pysyväksi eli osaksi työsuojelun toimintaohjelmaa. Riskikartoitus Kokeilu alkoi koko henkilökuntaa koskevalla riskikartoituksella ja liikkumisen selvityksellä vuonna TYÖ JA LIIKENNE Liite 7 Työliikenteen yleiskartoituslomake Jotta saataisiin yleiskuva henkilöstön liikenteellisistä riskeistä, kerätään tällä lomakkeella tietoa sekä työpäivän aikana että kodin ja työpaikan välillä tapahtuvasta liikkumisesta sekä vaaratilanteista ja sattu-neista liikennetapaturmista. On tärkeää, että kaikki vastaavat kyselyyn. Palauta lomake. mennessä. Vastausohje: Laita rasti (X) valitsemasi vaihtoehdon kohdalle 1. Työpiste/ Projekti/ Hanke : 2. Miten pääasiassa liikut kodin ja työpaikan väliset matkat kesällä? Kesällä 1 Henkilöautolla... ( ) 2 Julkisilla kulkuvälineillä... ( ) 3 Moottoripyörällä... ( ) 4 Polkupyörällä... ( ) 5 Kävellen... ( ) 3. Miten pääasiassa liikut kodin ja työpaikan väliset matkat talvella? Talvella 1 Henkilöautolla... ( ) 2 Julkisilla kulkuvälineillä... ( ) 3 Moottoripyörällä... ( ) 4 Polkupyörällä... ( ) 5 Kävellen... ( ) 4. Paljonko Sinulta kuluu aikaa kodin ja työpaikan väliseen matkaan päivässä ja miten pitkä matka on? Meno ja paluu yhteen laskien aikaa kuluu päivässä tuntia minuuttia Matkan pituus yhteen suuntaan on km 5. Miten usein viimeisen vuoden aikana olet joutunut liikkumaan työaikana työasioissa (työasiamatkalla) liikenteessä? 1 Päivittäin... ( ) 2 Viikoittain... ( ) 3 Joka toinen viikko... ( ) 4 Noin kerran kuukaudessa... ( ) 5 Harvemmin... ( ) 6 En lainkaan... ( ), siirry kysymykseen Mikä on pääasiallinen kulkuvälineesi työasiamatkalla? 1 Auto... ( ) 2 Julkiset kulkuvälineet... ( ) 3 Muu, mikä?... ( ). 7. Miten paljon ajokilometrejä sinulle kertyi viime vuoden aikana työasiamatkoista? km 8. Miten pitkä oli tyypillinen päivittäinen työasiamatkasi viime vuonna? Meno ja paluu yhteen laskien keskimäärin km/ päivä Näin saatiin tietoa sekä työmatkoista että työajan matkoista, sattuneista vahingoista ja vaaratilanteista, työajossa käytettyjen autojen kunnosta ja varusteista sekä kevyen liikenteen turvavarusteiden käytöstä. (Liitteet 6, 7,8 ja 9) 27
28 TYÖ JA LIIKENNE LIITE 10 Liikenneturva, Työterveyslaitos Liikenteestä aiheutuvien riskien arviointilomake yrityksessä Käytetään työsuojelutarkastuksessa (auditoinnissa), jossa arvioidaan liikenteestä aiheutuvia riskejä. Ennen tarkastuspalaveria olisi perusteltua tehdä henkilöstön työ- ja työasiamatkojen riskikartoitus. Merkitse rasti ( X) janalle X A.Liikenteen vaaroille alttiina olo mahdollisimman vähiin Kunnossa Paljon puutteita Muistiinpanoja 1. Hoidetaanko tavaroiden kuljetus siten, että se synnyttää mahdollisimman vähän liikennettä? maantie-, maasto-, vesi-, raide-, ilmaliikenne 2. Hoidetaanko henkilöstön siirtymiset siten, että se synnyttää mahdollisimman vähän liikennettä? - Asunto - toimipiste - Asunto - työkohde. - Toimipiste - työkohde. 3. Voidaanko liikkumista korvata nykyistä enemmän tietoliikenteellä? Auditointi Laajennetussa työsuojelutarkastuksessa (auditoinnissa) arvioitiin liikenteen aiheuttamaa riskiä ja tehtiin parannusehdotuksia. Tilaisuudessa oli linjajohdon ja työsuojeluvastaavien lisäksi mukana Liikenneturvan ja Työterveyslaitoksen edustajia. Keskustelu käytiin kolmitasoisen asialistan pohjalta. Ensimmäisellä tasolla pohdittiin voitaisiinko liikennöintitarvetta vähentää, jotta liikenteen vaaroille oltaisiin alttiina mahdollisimman vähän. Toisella tasolla pohdittiin, miten voitaisiin välttää riskejä kuljetuissa matkoissa. Ja kolmannella tasolla käsiteltiin riskien hallintakeinoja sekä yritystasolla että henkilöstötasolla. Kuhunkin kohtaan kirjattiin arvioitu asiantila ja tehtiin parannusehdotuksia. (Liite 10) Liikenne mukaan työsuojeluohjelmaan Puutteiden korjaamiseksi laadittiin auditoinnin jälkeen työsuojelun toimintaohjelmaan kuuluva kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmaan kirjattiin mm. Kampanjointi kodin ja työpaikan välisten matkojen turvallisuuden parantamiseksi. Kevyen liikenteen turvallisuutta koskevaa aineistoa on yrityksen tiloissa saatavana. Henkilöstölehteä käytetään toiminnan esittelyyn. Tuetaan kypärähankintoja ja henkilökunta saa lisäksi mm. liukuesteet ja heijastimet. Handsfree- laitteet hankitaan kaikille matkapuhelinta työajossa käyttävälle. Kaikki mahdollisesti sattuvat liikenneonnettomuudet tutkitaan. Tehdään työhön liittyvien matkojen vaaranpaikkakartoitus. Ennakoivan ajon koulutus järjestetään kaikille työasioissa liikkuville. Järjestetään tehtyjen toimien arviointi kahden vuoden kuluttua. 28
JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA
Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää
LisätiedotEnnakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.
Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa
LisätiedotNUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA
NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland
LisätiedotTuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997
LisätiedotPalkansaajien työmatkatapaturmat (aiemman analyysin päivitys) TVL/JS
Palkansaajien työmatkatapaturmat 2008-2011 (aiemman analyysin päivitys) 20.12.2012 TVL/JS Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat.
LisätiedotKorvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)
miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,
LisätiedotLappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu
LisätiedotLappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu
LisätiedotLIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015
Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista
LisätiedotAutojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus
Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän
LisätiedotVakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-
LisätiedotTYÖMATKATAPATURMIEN TILASTOANALYYSI
TYÖMATKATAPATURMIEN TILASTOANALYYSI Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 12 8.6.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 12 Työmatkatapaturmien tilastoanalyysi Työmatkatapaturmia sattuu palkansaajille
LisätiedotMitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy
Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy Työmatkaliikenne Suomessa Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,9 matkaa päivässä, matkoista joka neljäs on työmatka
LisätiedotLiikenneturvallisuusraportti Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018
Liikenneturvallisuusraportti 2019 Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018 www.kauniainen.fi www.grankulla.fi Liikenneturvallisuus Suomessa Suomen liikenneturvallisuusvision, ns. nollavision, mukaan liikennejärjestelmä
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotKohti kestävämpää liikennekulttuuria
Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi
LisätiedotKuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä
Kuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä Marko Kelkka Uudenmaan ELY-keskus LINTU-seminaari 2.2.2011 Helsinki Lähtökohdat Liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotMaahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi
Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500
LisätiedotLappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotLIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.
220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018 Tieliikenneonnettomuudet Kauniaisissa Vuosi 2017 oli ennätysturvallinen liikenteessä sekä Kauniaisissa, että koko maassa. Iliitu-tilaston mukaan Kauniaisissa sattui viime
LisätiedotLoviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET
Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien
LisätiedotKuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotItä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille
Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kysely kuntalaisille 1. Ikä o Alle 7 o 7-16 o 17-18 o 19-25 o 26 65 o Yli 65 2. Kotikunta o Kemijärvi o Pelkosenniemi
LisätiedotMopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011
Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden
LisätiedotRovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!
Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi
LisätiedotKeski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu
Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotValtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018 Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotTurvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski
Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen Satu Tuomikoski satu.tuomikoski@liikenneturva.fi 2 Lasten liikenneturvallisuus on aikuisten vastuulla 3 NOLLAVISIO Ihminen tekee liikenteessä
LisätiedotKyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Loviisassa
Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Loviisassa 28.6.2018 Kyselyn tausta ja vastaukset Kysely toteutettiin sekä suomeksi että ruotsiksi osana Loviisan liikenneturvallisuustoimija -hanketta. Kyselyn
LisätiedotKoulumatkabarometri 2018 Esittelyaineisto
Koulumatkabarometri 2018 Esittelyaineisto MIKÄ KOULUMATKABAROMETRI? Koulumatkabarometri on 4.-6. -luokan oppilaille suunnattu koulumatkaliikkumista kartoittava kyselytutkimus. Kysely toteutetaan kahden
LisätiedotKohti kestävämpää liikennekulttuuria
Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi
LisätiedotIitin liikenneturvallisuussuunnitelma ONNETTOMUUSANALYYSIT
Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 ONNETTOMUUSANALYYSIT Sisältö Onnettomuuskehitys ja uhrit (Tilastokeskus) Onnettomuusluokat ja -tyypit (Onnettomuusrekisteri) Vakuutusyhtiöiden liikennevakuutustilasto
LisätiedotLahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin
Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen
LisätiedotNuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)
25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta
LisätiedotKyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Raumalla
Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Raumalla 26.10.2018 Kyselyn tausta ja vastaukset Rauman kaupungin suojatiekäyttäytymisen kysely toteutettiin 1.-21.10.2018 välisenä aikana. Kyselyllä kartoitettiin:
LisätiedotENNAKOIVA AJAMINEN ELÄINKULJETUS- AJONEUVOLLA
ENNAKOIVA AJAMINEN ELÄINKULJETUS- AJONEUVOLLA Ennakoiva ajaminen mitä se on? Muut kuljettajat ajoneuvoineen Liikenneympäristö olosuhteet Kuljettaja Ajoneuvo Kevytliikenne - Järjestää itselle Pelivaraa
LisätiedotJuvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat
7.2.2018 Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkastelut Yhteenveto onnettomuustarkasteluista Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella tapahtuu vuosittain
LisätiedotJoka toinen nuori hankkii mopokortin
Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä
Lisätiedot2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*
Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotJalankulkija liikenteessä
Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotNuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi
Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia
LisätiedotKohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1
Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien
LisätiedotOnko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?
Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Kurikka. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen
LisätiedotTurvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille
Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan
LisätiedotVakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne
Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle
LisätiedotVäärinkäsityksiä ylinopeudesta
Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ
LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Luumäki
Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta
LisätiedotLiite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä
Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva
Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti
LisätiedotKAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2017 Tieliikenneonnettomuudet koko maassa ja valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2016 tapahtui Suomessa kaikkiaan 4 709 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
LisätiedotMUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
Lisätiedot85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)
Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
Lisätiedot#vihreillävaloillamennään
#vihreillävaloillamennään Liikennekäyttäytyminen liikennevalo-ohjatuissa liittymissä Mediainfo 1 Ohjelma Valmistellut puheenvuorot: Avaus: apulaispormestari Aleksi Jäntti Hankkeen esittely ja alustavat
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotSinä, mopo ja liikenne
Sinä, mopo ja liikenne Liikenteessä oleminen on yllättävän monitahoinen asia. Mopoilijan on jatkuvasti otettava huomioon muut tienkäyttäjät ja se millaisessa liikenneympäristössä hän liikkuu. Mopoilijan
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotOTI Taajamaraportti 2016
Taajamaraportti 2016 Taajamassa tapahtuneet liikenneonnettomuudet 2010 2014 AINEISTO Raportissa on tarkasteltu taajamassa vuosina 2010 2014 tapahtuneita liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä
LisätiedotLiikenneonnettomuuksien tilastointi. Esa Räty Onnettomuustietoinstituutti OTI
Liikenneonnettomuuksien tilastointi Esa Räty Onnettomuustietoinstituutti OTI Tilastokeskus Tilastojen ylläpitäjiä - Suomen virallinen liikenneonnettomuustilasto - Perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin
LisätiedotSUOJATIEKÄYTTÄYTYMINEN JÄRVENPÄÄSSÄ, KERAVALLA JA TUUSULASSA KYSELYTUTKIMUS
SUOJATIEKÄYTTÄYTYMINEN JÄRVENPÄÄSSÄ, KERAVALLA JA TUUSULASSA KYSELYTUTKIMUS TAUSTATIEDOT Toukokuussa 2017 toteutetulla kyselyllä kartoitettiin suojatiekäyttäytymiseen liittyviä ongelmia Järvenpään, Keravan
LisätiedotPorin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto
LisätiedotVakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen
LisätiedotSuomen tieliikenteen tila 2016 sivu 2 / 8
Suomen tieliikenteen tila 2016 sivu 2 / 8 Tieliikenteen turvallisuustavoitteiden seuranta, Q4/2016 Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä 4 tieliikenteessä suhteessa tavoitteeseen, Q4/ 2016 Kuolleet ja loukkaantuneet
LisätiedotLiukastumiset käyvät kalliiksi
Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien
LisätiedotJalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy
Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,
LisätiedotAnalyysi tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Keski-Suomessa
Analyysi tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Keski-Suomessa 2006 2015 Keski-Suomen liikenneturvallisuustoimija 5.5.2017 Valokuvalähde: Kouvolan sanomat Aineistolähde:
LisätiedotSuomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus
Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Näin meillä seminaari 16.9.2014 Leena Pöysti Liikennekäyttäytymisen seuranta Seurantajärjestelmän tietoja kerätään tarkkailemalla ja automaattisilla
LisätiedotLiikenneonnettomuudet ja uhrit 2017
Liikenneonnettomuudet ja uhrit 217 212 kuollutta Poliisin tietoon tuli 46 vakavasti loukkaantunutta 216 Terveydenhuollon hoitoilmoitusaineistossa lisäksi 432 vakavasti loukkaantunutta 216 Poliisin tietoon
LisätiedotAsia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä
Espoon kaupunki Tekninen keskus PL 1 02070 Espoon kaupunki / Kirjaamo Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä Esitys: Latokaski-seura ry on saanut Latokasken
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotLiikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy
Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,
LisätiedotJulkaistu helmikuussa Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet
Julkaistu helmikuussa 2017 Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet 2 Sisällys Yhteenveto... 3 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2005-2016...
LisätiedotTehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.
Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset
LisätiedotPorin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn
LisätiedotETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016
ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään
LisätiedotHUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko
HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien
LisätiedotIkäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville
Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Iäkkäiden liikenneturvallisuus Tieliikenteessä menehtyneistä noin joka neljäs ja loukkaantuneista reilu kymmenes
LisätiedotHARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!
HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä
LisätiedotIsojoen onnettomuusyhteenveto Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Isojoen onnettomuusyhteenveto 0-06 Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma.9.07 Onnettomuusaineisto Onnettomuustarkastelu käsittää vuodet 0-06 Aineisto perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin
Lisätiedot