ALPPILAN LUKION VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 Yoyo-tiimin kokoonpano lukiossanne (Alppilan lukio) Tähän mennessä saavutetut tulokset lukiossanne Pirkko Majakangas, rehtori Hanna Katajamäki, opinto-ohjaaja Riina Sandberg, opinto-ohjaaja Markku Lampuoti, aineenopettaja, ryhmänohjaaja Elina Nurminen, aineenopettaja, ryhmänohjaaja Anette Mansikka-aho, opiskelija Tavoite: Opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman laatiminen Toimenpiteet: Olemme pilotoineet kirjallisen opiskelu- ja jatko-opintosuunnitelman laatimista. Rehtori Pirkko Majakangas kuuluu opetusviraston työryhmään. Ryhmänohjaajat ovat kokoontuneet vuositasoittain opinto-ohjaajien johdolla ja antaneet palautetta ja kehittämisehdotuksia ns. wilmalomakkeista. Ensimmäisen vuoden ryhmänohjaajat ovat kokeneet ryhmänohjaajan ja opon lomakkeen käyttökelpoiseksi opiskelijoiden tulohaastatteluun valmistautuessa. Sen sijaan seurantalomakkeen sähköinen täyttäminen ei suju: on luontevaa pyytää opiskelijaa kirjoittamaan suunnitelmansa rästien suorittamisesta ro-tapaamisessa ja keskustella pulmista kasvokkain. Opettajat toivovat, että tietotekniikkaa kehitetään mieluummin vähentämään rutiiniseurantaa kurssien kertymisessä, osallistumisoikeuksien seurannassa ym. kuin vuorovaikutuksessa. Tulisi luoda lukion tarpeisiin primuskurrewilma ohjelma, joka tarkistaa opiskelijoiden, aineenopettajien, ryhmänohjaajien, opintoohjaajien ja rehtorien puolesta puuttuvat suoritukset, liiallisten hylättyjen kurssien määrät jne sekä myös muistuttaa hyvissä ajoin näistä. Opiskelijan tulisi hyväksyä saaneensa tiedon/lukeneensa muistutusviestin wilman avatessaan tms. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuessa wilma esimerkiksi kysyisi opiskelijalta haluatko jatkaa ilmoittautumista tähän kokeeseen, vaikka sinulta puuttuu pakollinen kurssi X. Wilmajärjestelmä ei nykyisellään tee mitään tarkistuksia, opiskelija voi esim. ilmoittautua kirjoittamaan kahta reaalikoetta samana päivänä vuoden opon ja ryhmänohjaajan wilmalomakkeet on tarkoitus kytkeä kiinteästi henkilökohtaiseen ohjaukseen, jolloin ryhmänohjaaja on päävastuussa 1. vuoden lomakkeesta (tulohaastattelu) ja opintoohjaajat 2. ja 3. vuoden lomakkeista (uraohjaus). Olemme ideoineet syventäville kursseille moduulin: Opiskelijat valitsevat usean kurssin kokonaisuuden tietylle jaksolle: aikataulu ja työtavat voidaan suunnitella joustavasti ja työskentely on mahdollista 1

2 myös koulun ulkopuolella. Hankkeen valmistelu tapahtuu yoyohankkeen puitteissa keväällä 2012, mutta toteutus ja arviointi liitetään Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina-koulutuksen kehittämishankkeeseen. Kts. tarkemmin liite 3 Kohderyhmä: Tähän mennessä saavutetut tulokset lukiossanne Tavoite: Koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen Toimenpiteet: Opettajat ovat aktivoituneet aiempaa enemmän ottamaan jatkoopintoihin ja työelämään liittyviä sisältöjä opetukseensa. Omia kontakteja koulun ulkopuolelle on elvytetty ja laajennettu. On käyty vierailemassa mm. yliopistolla ja tunneilla on käynyt esim. vierailijoina entisiä opiskelijoita. Yhteistyöhön aineryhmien sisällä on kannustettu ja tarkoitus on varata työskentelypäiviä konkreettisten ideoiden ja työtapojen jatkotyöstämiseen. Kts. tarkemmin liite 2. Alppilan lukion opettajat eivät osallistuneet yoyo-hankkeen yhteydessä tarjottuun opettajien Tet:iin, mutta useat opettajat ovat käyneet tai lähdössä tutustumaan työelämään samaan aikaan toteutettavan koulun oman Metropolihankkeen yhteydessä. Kohderyhmä: Tähän mennessä saavutetut tulokset lukiossanne Tavoite: Lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Toimenpiteet: Kohderyhmä: Tähän mennessä saavutetut tulokset lukiossanne Tavoite: Yhteistyön kehittäminen työvoimaviranomaisten kanssa Toimenpiteet: 2

3 Kohderyhmä: Tähän mennessä saavutetut tulokset lukiossanne Tavoite: Yhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän kanssa Toimenpiteet: Kohderyhmä: Hankkeen puitteissa vielä tulossa oleva toiminta lukiossanne Aineenopettajien työskentelypäivät: Konkreettisten tunti-ideoiden laatiminen ja yhteissuunnittelu. Sovitaan esim., miten jatko-opinto- ja työelämätietous käsitellään pakollisilla kursseilla ja miten uraohjausta integroidaan syventäville kursseille. Esimerkkinä OP1-kurssin tiedonhakutehtävä: Sen voi toteuttaa myös oppiaineiden näkökulmasta ja pitää laaditut alustukset joko luokallisen ykkösjakson kursseilla tai myöhemmillä jaksoilla., kts. liite 4 Valmistellaan moduuli lukuvuoden jaksolle. Käynnistetään suunnittelu yhteistyökumppanien kanssa ( Helsingin yliopisto, alan yritykset/ammattilaiset ), sovitaan alustavasti käytännön toteutuksesta ja markkinoidaan kurssikokonaisuutta myös muiden lukioiden opiskelijoille ), kts. liite 3 Pilottilukioiden vertaistyöskentelyn toteutuminen ja palaute Olemme kokoontuneet yhdessä Martinlaakson lukion kanssa. Molemmat lukiot esittelivät sekä omien koulujen että kaupunkien hankkeita ja näistä käytiin keskustelua. Erityisen kiinnostavaa oli jatkoopinto- ja uraohjauksen toteuttaminen ja kehittämisajatukset. Vantaalla on yhtenäisempi ohjauksen malli kuin Helsingissä. Alppilan lukion moduulikokeilu kiinnosti ja martinlaaksolaiset ehdottivat, että ao. aineenopettajat pitäisi saada kertomaan uraohjaukseen liittyvistä kokemuksistaan ja ideoistaan. Vertailtiin myös lukioidemme ohjaussuunnitelmia sekä ohjauksen työnjakoa. ( Tarkemmin erillisessä vertaistyöskentelyraportissa ). Hankkeen kustannukset - tähän mennessä - jatkossa 3

4 Mahdolliset liitteet Liite 1 Ohjausryhmän suunnittelupäivän ohjelma Liite 2 Aineryhmien työskentelypäivien raamit Liite 3 Uraohjauksen integrointi aineenopetukseen- kurssimoduuli Liite 4 Lukion oppiaineet ja alan jatko-opinto- ja uranäkymät - tiedonhakutehtävä 4

5 Liite 1 Alppilan lukio / YOYO-hankkeen työryhmän työskentelypäivä Rastilan kartanossa Osallistujat: Hanna Katajamäki, Riina Sandberg, Elina Nurminen, Markku Lampuoti, Anette Mansikka-aho Päivän ohjelma: 9:00 Aamiainen Rastilan kartanossa ja virittäytyminen päivän tavoitteisiin 9:30 Siirtyminen työskentelytiloihin (Herrojen huone Rastilan kartanon päärakennuksessa) 9:30 - Koko koulu ohjaa: aineenopettajien kokemuksia ohjauksesta Väliseminaaripäivä Alppilan lukion osuus: alustuksen valmistelu - YOYO-hankkeen väliraportti joulukuussa 2011: väliraportin valmistelu Lounas klo 12 Lounaan jälkeen klo 12:30 Kevään 2012 toiminnan suunnittelua: - Aineryhmätyöskentelypäivien strukturointi: raamit ja sisältöjen ideointia - Budjettikatsaus - Wilma-lomakkeiden toimivuus ja käytön kytkeminen ohjaukseen Päivän päätös klo 15 5

6 Liite 2 Alppilan lukio / YOYO-hanke Aineryhmän työskentelypäivä raamitusta ja sisältöehdotuksia Paikka koulun ulkopuolella (esim. Rastilan leirintäalueen kartanon tilat, 20 e/hlö /pv) Ajankohta päätetään ryhmän kesken, kesto yksi työpäivä (esim n. klo 9-15) Kokoustilavuokra ja ruokailut sekä mahdolliset sijaiskulut maksetaan YOYO-hankkeen budjetista Päivän tuotoksena sopimus aineryhmän yhteisistä toimintatavoista hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Työskentelyssä voi myös olla mukana toinen opoista tai rehtori. Esimerkki päivän mahdollisesta aikatauluraamista: Aamiainen n. klo 9 Työskentelyä kokoustilassa Lounas n. klo 12 Työskentelyä kokoustilassa, iltapäiväkahvi työskentelyn lomassa Päivän päätös klo 15 Esimerkkejä työskentelypäivän tavoitteista: - Konkreettisten tuntisuunnitelmien rakentaminen aineryhmän oppiaineiden ykköskurssien tunneille. Sovitaan, että jokaisen ykköskurssin alkuun rakennetaan jokin pieni osio, johon osallistuvat kaikki ko. kurssin opiskelijat: -> millaisia eri koulutusvaihtoehtoja, ammatteja, uranäkymiä on ko. oppiaineesta innostuneelle -> mitä hyötyä ko. oppiaineen opiskelusta / yo-kokeesta on haettaessa eri jatkoopintoihin (lähtöpisteet, pääsykokeeseen valmistautuminen) Mietitään myös käytännön toteutuskeinoja: opettajavetoinen valmis PowerPointesitys, itsenäinen tiedonhakutehtävä atk-luokassa opiskelijoille, alaa opiskelevan entisen Alppilan opiskelijan vierailu oppitunnilla, vierailukäynti koulun ulkopuolella tms ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista. - Pohdintaa mahdollisuuksista opettaa aineryhmän oppiaineita suurempina kokonaisuuksina (esim. yhden jakson aikana moduulissa ). Ideointia, aikataulutusta, 6

7 käytännön toimien työnjakoa, vierailukohteiden ideointia ja yhteydenottoja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin - Aineryhmän mahdollisten yhteistyöverkostojen kartoitusta: entiset Alppilan lukion opiskelijat, opettajien omat kontaktit esim. entisiin opiskelutovereihin, alan oppilaitokset ja yritykset jne joita voisi kutsua vierailemaan oppitunneille tai joka voisi olla kontaktina vierailukäynnille ko. alan oppilaitoksessa tai yrityksessä - Millä tavoin aineryhmän oppiaineiden syventävillä ja soveltavilla (valtakunnall. / koulukoht.) kursseilla voitaisiin tietoisemmin vahvistaa opiskelijoiden näkymiä tulevaisuuteen? Millaisia uusia työtapoja, keinoja voisimme luoda? 7

8 Liite 3 Alppilan lukio / YOYO-hanke , Uraohjauksen integrointi aineenopetukseen- kurssimoduuli ALPPILAN LUKION KEHITTÄMISHANKESUUNNITELMA/ Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina koulutus ( Palmenia ) Teemme yhdessä kehittämishankkeen, joka hyödyntää Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajinakoulutuksen eri moduulien teemoja. Olemme paraikaa Opetushallituksen ohjauksen pilottihankkeessa, jossa on tavoitteena opiskelijan kirjallisen opiskelu- ja urasuunnitelman laatiminen ja koko koulun yhteistyön kehittäminen em. ohjauksessa. Alppilan lukiossa pilotoimme erityisesti uraohjauksen integroimista aineenopetukseen ja olemme kartoittaneet ja ideoineet konkreettisia esimerkkejä ja malleja tähän. Syventäviin kursseihin liittyen olemme valmistelleet kurssimoduulia aineenopetukseen. Opetushallituksen ohjauksen pilottihanke, ns. YOYO-hanke päättyy tänä keväänä, joten tämän kokeilumme toteutus ja sen arviointi olisi mielekästä tämän täydennyskoulutuksemme kehittämishankkeen puitteissa. Suunnitelma: Kehittämishankkeen nimi/aihe Uraohjauksen integrointi aineenopetukseen- kurssimoduulin valmistelu, toteutus ja arviointi Mihin ja kenen kehittämistarpeeseen kehittämishankkeella pyritään vastaamaan? Kehittämishanke syventää aineenopettajien roolia ohjauksessa: aineenopettaja on oman alansa asiantuntija ja hänellä on verkostoja alansa jatko-opintopaikkoihin sekä työelämään ( esim. entiset opiskelijat sekä omat opiskelukaverit ). Aineenopettajien roolin syveneminen mahdollistaa mahdollisimman monipuolisen ja yhteisöllisen ohjausotteen vahvistumisen koko kouluyhteisössä opiskelijoiden hyödyksi. Kehittämishankkeen keskeiset tavoitteet ja kohderyhmä Tavoitteena on etsiä käytännön ratkaisuja jatko-opintoihin ja työelämään tutustumiselle sekä antaa aineksia urasuunnitteluun oppiaineista kiinnostuneille lukio-opiskelijoille. Kohderyhmänä ovat oppiaineiden syventäviä kursseja valitsevat toisen vuoden opiskelijat. Kokeilun toteutus lukion toisen vuoden keväällä, 5.jaksossa. Tavoitteena on suunnitella oppiaineiden syventäville kursseille useampien kurssien moduuleita, jolloin sama opiskelijaryhmä opiskelisi koko jakson yhdessä. Toteutuessaan kurssimoduulimalli mahdollistaisi syvällisen ilmiökeskeisen oppimisen toteutumisen tavalla, joka luokattoman lukion totutussa rakenteessa on saavuttamattomissa. Onnistunut ja syvällisiä merkityksiä luova 8

9 ilmiökeskeinen opiskelu vaatii ennen kaikkea keskeytyksetöntä aikaa ja mahdollisuutta uppoutua työn imuun välittämättä aikarajoitteista: nykyisellään useiden eri kurssien 75-minuuttisista oppitunneista koostuva lukiolaisen pätkittäinen päivärytmi ei tätä mahdollista. Jos opettajalla ja opiskelijaryhmällä olisi käytettävissään yksi kokonainen jakso (n 7,5 viikkoa) ilman muita velvoitteita, eteen aukeaisi huikea mahdollisuuksien horisontti: yksi viikko alan yrityksessä, toinen viikko vaikkapa yliopistolla Mitä kehittämishankkeessa aiotaan konkreettisesti tehdä? Miten? Millä aikataululla? Tavoitteenamme on, että 5. jaksolla lukuvuonna Alppilan lukiossa on tarjolla MAA/MAB-, KE- ja BI-kurssien kokonaisuus, jonka voivat valita myös muiden koulujen opiskelijat ( vrt. Helsingin lukioiden kampushanke ). Kokonaisuuden valitsevat opiskelijat suorittavat myös OP2-kurssin ja mahdollisesti TET-kurssin jakson kuluessa. Heidän lukuvuoden kurssivalintansa tehdään tämä huomioiden ja tarvittaessa he opiskelevat joitain muita kursseja itsenäisesti. Opettaja on siis koko jakson kiinni tässä hankkeessa (lukujärjestys suunnitellaan niin, että opettajalla ei ole muita kuin moduuliin kuuluvia kursseja) ja hän voi opiskelijoiden kanssa suunnitella aikataulun vapaasti, koska opiskelijoillakaan ei ole muita kursseja jakson aikana. Tarkoitus on toteuttaa ilmiöpohjaisuutta, mahdollistaa yhteistyö- ja toiminnallinen oppiminen koulun ulkopuolella. Parhaimmillaan kurssimoduulissa toteutuisivat tutkivan oppimisen periaatteet. Työskentely voi olla seminaarityyppistä, sisältää TET-jakson, yksilöllisiä hankkeita ja - tavoitteita jne. Moduulin aikana opiskelijat verkostoituvat myös koulun ulkopuolelle ja saavat syvällisen käsityksen mahdollisesta tulevasta alastaan ja jatko-opiskelupaikastaan. Käytetäänkö verkkoa, sosiaalista mediaa tms.? Opiskelijoita opastetaan tiedonhankinnassa ja hyödynnetään vähintään Facebookia yhteydenpidossa jo ennen moduulin toteuttamista. Moduulin aikana työskentelyssä voidaan käyttää opettajan harkinnan mukaan myös Fronter-oppimisalustaa esim. tehtävien palauttamiseen ja kommentointiin. 9

10 Liite 4 Alppilan lukio / YOYO-hanke Lukion oppiaineet ja alan jatko-opinto- ja uranäkymät tiedonhakutehtävä/ Esimerkki opinto-ohjauksen integroinnista aineenopetukseen OP1-kurssi on Alppilan lukiossa 1.vuoden 1.jaksossa eli aikaresurssi on sama kuin millä tahansa muulla kurssilla. Kurssin eräänä harjoituksena on tehty tiedonhakutehtävä, jossa opiskelijat kuvitteellisesti ovat jo jatko-opinnoissa/työelämässä ja tulevat pitämään abi-infoa vanhaan kouluunsa. Työ tehdään pari- tai pienryhmätyönä. Tiedonhaku jatko-opinnoista, aloista ja ammateista ja työn koonti tehdään tunneilla sekä opiskelijoiden omalla ajalla. Opo ohjaa työn edetessä. Alppilan lukiossa ensimmäinen jakso on luokallinen eli ohjausryhmän kaikki kurssit ovat yhteisiä. Jos varaisimme opokurssin tehtävään enemmän aikaa kuin tavallisen parin oppitunnin verran esityksineen, voisimme lisätä työhön yhteistyötä aineenopettajien kanssa. Työstä voisi tehdä syvällisemmän tutkivan oppimisen prosessin: lähdetään liikkeelle siitä, mitä jo valitusta alasta tiedetään eli yhteisöllisesti pohditaan ja jaetaan jo olemassa oleva tieto (Fronterissa? ). Seuraavaksi lähdetään yhdessä etsimään koulutus-, ala- ja ammattitietoa ja opiskelijoita ohjataan tiedonhaun yhteydessä myös lähdekritiikkiin. Kun perusfaktat on koottu, pyritään uuden tiedon tuottamiseen kysymysten kautta. Tässä tehtävässä opiskelijat miettivät, mitä ja miten kertovat valitsemastaan alasta lukiolaiselle. Tuotoksena on opiskelijoiden esitys, PowerPoint -alustus tms. Selvitetään olisiko tehtävää mahdollista tehdä myös saman jakson muiden oppiaineiden tunneilla, integroida työtä aineenopetukseen, ja ehkä esitellä siellä? Voisivatko ykköset käydä esittelemässä työnsä abien tunneilla eli pitää ihan oikeat abi-infot? = jaettu asiantuntijuus? Myöskin vertaispalaute toteutuisi näin laajemmin (nykyisellään vain oman ykköskurssin opiskelijoilta palautetta) Voisiko tehdä jopa opponointi-systeemin? Ja mistä tähän kaikkeen aika, kun opokurssilla on paljon muitakin sisältöjä ja tavoitteita? Voisiko aineenopetukseen integrointi suoda lisää aikaa? Voisiko tuotoksista koota materiaalipankin, jota voisivat kaikki opiskelijat hyödyntää ja täydentää myöhemminkin? jne. 10