Koulu ohjaa oppilaitaan aktiivisella ja kriittisellä tiedonhankinnalla perustaitojen hallintaan ja yksilölliseen kasvuun.

Transkriptio

1 1 MAANIITUN KOULUN LUKUVUOSIKOHTAINEN TYÖSUUNNITELMA Koulun toiminta-ajatus ja arvoperusta Maaniitun koulu on yleissivistävä perusopetusta antava oppivelvollisuuskoulu. Sen tehtävänä on kehittää oppilaiden perusvalmiuksia, tukea lapsen monipuolista kasvua ja antaa oppilaille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulun tavoitteena on tarjota laadukasta perusopetusta kaikissa oppiaineissa. Koulu ohjaa oppilaitaan aktiivisella ja kriittisellä tiedonhankinnalla perustaitojen hallintaan ja yksilölliseen kasvuun. Koulun arvoperusta Kasvan oikeudenmukaiseksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi eläen sovussa itseni ja muiden kanssa Opin perustietoja- ja taitoja arvostaen omaa ja toisten työtä Suhtaudun luontoon, luonnonvaroihin ja ympäristöön vastuuntuntoisesti Arvostan perinteitä ja kulttuuria, hyväksyn ja arvostan monikulttuurisuutta ja ihmisten tasa-arvoa Kunnioitan jokaisen omaa vakaumusta 2. Lukuvuoden tavoitteet 2.1 Koulutuspalveluiden talousarvion mukaiset toiminnalliset tavoitteet: Perusopetuksen laatutyön vakiinnuttaminen ja kunta- sekä koulukohtaisten kehittämissuunnitelmien päivittäminen Tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittäminen opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon TVT - täydennyskoulutuksen avulla 2.2 Koulutuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite: Perusopetuksen laatutyöhön liittyen koulutuspalveluissa järjestetään vuoden 2014 aikana opetuksen järjestäjän arviointipäivä. Arviointipäivän tulosten pohjalta sivistyslautakunta päättää yhden kuntakohtaisen laatutyön kehittämiskohteen 2.3 Koulun omat tavoitteet sekä laatutyö ja kehittämissuunnitelmat: Mahdolliset koulun omat tavoitteet: Luonnollisen, arkipäiväisen yhteistyön ja yhdessä tekemisen kehittäminen Syksyllä 2013 päivitettyjen kehittämissuunnitelmien toteutumisen seuranta sekä uusien kehittämiskohteiden määrittäminen ja suunnitelmien päivittäminen Maaniitun koulun kehittämissuunnitelmassa on ollut tavoitteina kuntakohtaisen opetussuunnitelman jalkauttaminen työvälineeksi ja koulun oman opetussuunnitelman päivittäminen. Nämä tavoitteet ovat toteutuneet. Maaniitun koulun laatutyön kehittämiskohteet päivitetään sekä uudet kehittämiskohteet ja niiden toteuttamissuunnitelma määritetään lukuvuoden aikana, mm. osana syksyllä 2014 järjestettävää koulun laatupäivätyöskentelyä (3h vesokoulutus). 1

2 2 3. Resurssien jako Koulun tuntikehys ja sen käyttö (yleisopetus, erityisopetus, erityistehtävät, tukiopetus, kerhotunnit) Tuntikehys lukuvuonna on 465,8 tuntia, joka käytetään seuraavasti: - yleisopetukseen 424,3 h (414 h + TO 10,3 h) - erityisopetukseen 34 h - erityistehtäviin 4,5 h - luokanvalvontatyöhön 3h Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä/opetustunneista (liite 2) Opettajien opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät Opettajien erityistehtävät: Kirjaston hoitotyö 0,7 h/hlö: Eeva-Liisa Peltokorpi ja Henriika Paarnio Musiikkiesitysten hoitotyö 1h: Hanna Kesseli AV-välineiden hoitotyö 0,7 h: Juho Wilska Tietotekniikkavastaavan työ 0,7 h/hlö: Anuliisa Lahtinen, Raine Ruokokoski Koulussa järjestettävät kerhot Maaniitun koululle on myönnetty opetushallituksen myöntämällä määrärahalla järjestettäväksi kerhotoimintaa 2h/vko. Kerhoja tullaan järjestämään myönnetyn resurssin puitteissa englannin kielessä, liikunnassa, musiikissa (kuoro), ympäristö- ja luonnontieteessä (geokätköily) sekä tekstiilityössä. Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES) TVT-tiimin jäsenyys 31,92 /kk/hlö: Anuliisa Lahtinen, Henriika Paarnio, Eeva-Liisa Peltokorpi, Raine Ruokokoski, Juho Wilska Oppilaskunnan ohjaaminen 31,92 /kk/hlö: Pia Elg, Anne-Mari Teppo Vertaissovittelutoiminnan (Verso) ohjaaminen31,92 /kk : Minna Seva-Krook Laatutyö : 31,92 /kk Eeva-Liisa Peltokorpi Koulukohtaisen kehittämisrahan kohdentaminen (TVA) 100 Luokka-astekohtaisen tiimin vastuuhenkilö 25 /kk/hlö: Niina Paulanto, Päivi Judd, Pia Elg Turvallisuusvastaava 25 /kk: syyslukukaudella Jaana Tolonen, kevätlukukaudella Ville Virolainen 4. Lukuvuonna toteutettavat projektit ja koulun ulkopuolella annettava opetus Projektien vastuuhenkilöt Vertaissovittelutoiminta oppilaiden välisten ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi jatkuu. Vertaissovittelutoimintaa ohjaavat opettajat Minna Seva-Krook, Raine Ruokokoski, Kirsi Paananen ja Katja Mattila. Maaniitun koulu on mukana kiusaamista ennaltaehkäisevässä KiVa Koulu-hankkeessa. Koululla toimii opettajista koostuva KiVa-tiimi, johon kuuluvat opettajat Hanna Kesseli, Tarja Autiosalo, Kirsi Paananen, Miia Naskali, Henriika Paarnio. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ohjaamiseksi ja kehittämiseksi on kouluun perustettu TVTtiimi, johon kuuluvat opettajat Anuliisa Lahtinen, Henriika Paarnio, Eeva-Liisa Peltokorpi, Raine Ruokokoski ja Juho Wilska. Projektien ajoitus Yllä luetellut projektit jatkuvat koko lukuvuoden. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen (mm. yhteisissä tapahtumissa, koulun toimintakulttuurissa) Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineiden opetuksessa. Koulun yleinen toimintakulttuuri rakentuu eri aihekokonaisuuksien jokapäiväiseen huomioimiseen. 2

3 3 Ihmisenä kasvamisen huomioiminen ja kasvun tukeminen on kantavana peruselementtinä jokaista oppiainetta opetettaessa jokaisella oppitunnilla ja myös välituntisin ja ruokailutilanteessa. Oppilaan kulttuuri-identiteettiä pyrimme rakentamaan ja vahvistamaan eri merkkipäivien vieton yhteydessä. Viestintä- ja mediataito aihekokonaisuuden tavoitteita saavutetaan esimerkiksi kannustamalla oppilaita esiintymään koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuus painottuu erityisesti koulumme oppilaskunta- ja vertaissovittelutoiminnassa sekä KiVa Koulu-ohjelmaan osallistuttaessa. Yrittäjyyskasvatus huomioidaan luokkatoimikuntien organisoimissa varainkeruuprojekteissa. Vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta konkretisoituu omasta luokkaympäristöstä ja koulun yhteisistä tiloista huolehtimalla sekä vuosittaisilla koko koulun yhteisillä ympäristön siivoustalkoilla. Turvallisuus ja liikenne teema huomioidaan läpi vuoden. Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden tavoitteet huomioidaan esimerkiksi harjoiteltaessa tvt- taitoja eri oppiaineiden opiskelun yhteydessä. Koulun tapahtumakalenteri SYYSLUKUKAUSI Koulutyö alkaa ma Valokuvaus ma-ti Liikuntapäivä la klo Liikenneturvallisuusviikko vko 37 KiVa-viikko vko 40 TyHy-iltapäivä pe (poikk.pvä) Vipinää välkälle loka-marraskuu Luokkakohtaiset vanhempainillat syyslomaan mennessä Uintijakso ei uinteja Jäähallikäyntejä syyslukukaudella Aleksis Kivi pe Syysloma vko 42 Kirjallisuusviikko vko 46 Adventti pe Itsenäisyyspäiväjuhlallisuudet pe (poikk.pvä) Joulujuhla la klo 9.00 Välitodistusten jako la KEVÄTLUKUKAUSI Koulutyö alkaa ke

4 4 Uintijakso luokat? A2-kielen valintaan liittyvä vanhempainilta tammikuussa 2015 Koulutulokkaiden ilmoittautuminen sähköisesti Talviliikuntapäivä helmi-maalisk.2015 (säävaraus) Vanhojen tanssit pe Talviloma viikko 8 Kalevalan päivä pe (la ) Avoimet ovet ja oppilastöiden näyttely la klo Pääsiäiskirkko to klo 9.30 Nj:n kirkko Pääsiäisloma Kyvyt esiin päivä to (poikk.pvä) Liikuntaseikkailu kevätlukukaudella Koulutulokkaiden tutustumispäivä ke TyHy-iltapäivä ke (poikk.pvä) Unicef-kävely pe (poikk.pvä) Kevätjuhla la klo 9 Lukuvuositodistusten ja stipendien jako la Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat (liite 5) 6A-luokka on leirikoulussa opettaja Pia Elgin johdolla Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla. 6B-luokka on leirikoulussa opettaja Raine Ruokokosken johdolla Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla. 6C-luokka on leirikoulussa opettaja Miia Naskalin johdolla Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Maaniitun koulun johtokunta on kokouksessaan hyväksynyt leirikoulujen toimintasuunnitelmat. Koulun ulkopuolella annettavan opetuksen tarkoituksena on, että oppilaat tutustuvat koulun lähiympäristöön, luontoon, kulttuuriin sekä kotiseudun historiaan. Kaikki luokat voivat tehdä puolipäivä- ja päiväretkiä. Opinto- ja luokkaretkien ohjelma suunnitellaan kouluopintoja täydentäväksi ja samalla virkistäväksi tapahtumaksi. Retkien vastuullisena johtajana toimii aina luokan opettaja. Kaikki opettajan johdolla tehtävät opetussuunnitelman mukaiset retket ovat koulun toimintaa ja Nurmijärven kunnan oppilasvakuutukset ovat tällöin voimassa. Maaniitun koulun oppilaat saavat uinninopetusta Rajamäen uimahallissa erikseen laaditun aikataulun ja opetussuunnitelman mukaisesti. Uimahallin remontin vuoksi oppilasuinteja ei järjestetä syyslukukaudella Kevätlukukaudella 2015 uinninopetusta järjestetään luokille Oppilailla voi olla lukuvuoden aikana luisteluvuoroja Klaukkalan jäähallilla. Oppilaat voivat osallistua lukuvuoden aikana myös Nurmijärven kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä eri seurojen järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin. Koulun kansainvälisyyshankkeet 4

5 5 Koululla ei ole kansainvälisyyshankkeita lukuvuonna Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen järjestäminen Tukiopetus Tukiopetus on osa opiskelun yleistä tukea. Tukiopetusta annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muutoin opiskeluunsa tukea tarvitsevalle oppilaalle. Tukiopetuksen antaminen aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella pyritään mm. estämään oppilaan luokalle jäänti. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oppilaan oma opettaja oppituntien ulkopuolisena aikana. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta, koulun resurssit huomioiden, on tarkoituksenmukaista. Mikäli tukiopetuksella ei saavuteta riittäviä tuloksia, käytetään muita tukitoimenpiteitä. Lukuvuonna jokaiselle yleisopetuksen opettajalle on varattu mahdollisuus antaa tukiopetusta 0,5 tuntia viikossa. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta eri luokkien oppilaille annetaan yhteensä 34 tuntia viikossa. Opetus voi tapahtua samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena ja poikkeustapauksissa yksilökohtaisena opetuksena. Opetus suunnitellaan yhdessä oppilaan oman opettajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tärkeimpiä tavoitteita on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy, niiden korjaaminen tai lievittäminen. Käytännössä osa-aikainen erityisopetus painottuu niiden oppijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen, joilla on erityisvaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa, puheilmaisussa tai matematiikassa. Eriyttäminen Opettaja eriyttää opetusta erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Joustavien opetusryhmien käyttö Oppilaan opetusta eriytettäessä oppilaat voivat työskennellä eri ryhmissä omien oppimisedellytystensä mukaisesti. Koulussa toimii kaksi resurssiopettajaa koko lukuvuoden ajan, elo lokakuun ajan resurssiopettajia on kolme. Ns. palkkitunnit ovat käytössä kaikilla luokka-asteilla; 1-2 luokilla palkkitunteja on 2/viikko, muilla luokilla 1/viikko. Resurssiopettajat, erityisopettajat ja palkkituntien käyttö mahdollistavat oppilaiden joustavan ryhmittelyn. Koulunkäynnin ohjaajan tuki Koulussamme työskentelee neljä koulunkäynnin ohjaajaa. He toimivat oppilaiden oppimisen tukena ja apuna eri luokissa. Koulunkäynnin ohjaajien tuki painottuu alkuopetuksen luokkiin, mutta kaikissa luokissa on koulunkäynnin ohjaaja muutamia tunteja viikossa. Koulun toimintamalli oppilaan/opiskelijan poissaolojen seurantaan Oppilaiden poissaoloja seurataan säännöllisesti ja ne kirjataan viikoittain Helmi-reissuvihkoon. Oppilaan poissaolojen seurannasta vastaa oppilaan oma opettaja. 5

6 6 Lupa etukäteen tiedossa oleviin poissaoloihin tulee anoa kirjallisesti hyvissä ajoin. Vapautuksen koulunkäynnistä myöntää kolmen ensimmäisen koulupäivän osalta luokanopettaja ja tätä pidemmäksi ajaksi rehtori. Huoltaja täyttää hyvissä ajoin ennen vapautuksen ajankohtaa oppilaan poissaolohakemuslomakkeen ja toimittaa sen luokanopettajalle. Lomakkeen kolmea päivää pidempään poissaoloon voi pyytää luokanopettajalta tai tulostaa kunnan ja koulun kotisivuilta. Huoltaja saa tiedon päätöksestä kirjallisesti. Toivottavaa on, etteivät perheen lomajärjestelyt haittaa tai vaikeuta oppilaan koulutyötä. Pitkien, usein toistuvien poissaolojen vuoksi oppilas jää jälkeen. Poissaolot lisäävät opettajan työtä ja hankaloittavat opetusjärjestelyjä. Huoltaja huolehtii, että koulutehtävät tulevat tehdyksi vapautuksen aikana. 6. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyön painopisteet Perusopetuslaki edellyttää yhteistyötä kotien kanssa oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja oppimisen mahdollistamiseksi. Tässä yhteistyössä opettajan tulee olla aloitteellinen ja aktiivinen. Kodin ja koulun välisen yhteistyön perustana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Koulun tehtävänä on tukea kodin kasvatustehtävää sekä vastata oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteistyötä tekemällä koulu mahdollistaa sen, että huoltajat voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyön muodot yksittäisen luokan ja koulun tasolla Yhteistyön yhtenä välineenä on tiedottaminen sekä koulun että kodin suunnalta. Helmi-reissuvihko on kaikkien opettajien käytössä ja toimii yhteydenpitovälineenä opettajien ja huoltajien välillä. Yksittäistä luokkaa koskevien asioiden tiedottamisesta vastaa luokan- tai aineenopettaja, koko koulua koskevista asioista tiedottaa rehtori. Koululta jaettava lukuvuositiedote kertoo koulun toiminnasta. Myös koulun kotisivuilla tiedotetaan koulun toiminnasta. Luokanopettaja hoitaa ensisijaisesti yhteydenpidon oppilaan kodin ja koulun välillä. Luokanopettaja/huoltajat sopivat opettajan ja oppilaan/huoltajan välisiä keskusteluja silloin, kun oppilaan koulunkäyntiin liittyvät asiat niin vaativat. Nurmijärvellä oppilaan, huoltajien ja opettajan tapaamiset pidetään vähintään kerran lukuvuodessa kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla. Vanhempainiltoja järjestetään ainakin syyslukukaudella, mahdollisesti myös kevätlukukaudella. Syyslukukauden vanhempainillat pidetään luokkakohtaisesti luokanopettajan johdolla syyslomaan mennessä. Mahdollisesta vanhempainyhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestettävästä koko koulun yhteisestä vanhempainillasta kevätlukukaudella päätetään erikseen. Koululla toimii vanhempainyhdistys, joka kuuluu Suomen Vanhempainliitto ry: een. Rehtori osallistuu vanhempainyhdistyksen kokouksiin opettajakunnan edustajana. Vanhempainyhdistyksen toiminnan tarkoituksena on, että vanhemmat oppivat tuntemaan toisensa yhteisten tapahtumien ja yhteisen toiminnan avulla. Yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia sekä tukee taloudellisesti koulun hankintoja ja luokkakohtaisia retkiä. Kaikki huoltajat ovat automaattisesti vanhempainyhdistyksen jäseniä. Luokan huoltajat valitsevat keskuudestaan edustajat vanhempainyhdistyksen kokouksiin. 6

7 7 Koulun lauantaityöpäivien ( ja ) sisällöt ja ohjelmat suunnitellaan yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa siten, että ko. päivät ovat kodin ja koulun yhteistoimintapäiviä ja oppilaiden huoltajat voivat osallistua niihin. Koulu järjestää koko koulun yhteiset joulu- ja kevätjuhlat, joihin kaikki huoltajat ovat tervetulleita. 7. Lukuvuoden ja päivittäisen työajan järjestäminen Työ- ja loma-ajat Syyslukukausi Koulu alkaa ma Syysloma (vko 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vko 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä la Lisäksi kaksi johtokunnan määräämää lauantaityöpäivää. Johtokunnan määräämien lauantaityöpäivien ajankohdat (päivämäärät) ovat ja Poikkeuksellisten koulupäivien ajankohdat (päivämäärät) ovat , , , , , , , , , , , , , , Päivittäinen työaika (oppituntien alkamis- ja päättymisajat) Oppitunnit järjestetään seuraavasti: (välillä 20 min. ruokailu) Päivänavaukset Luokanopettajat huolehtivat oman luokkansa päivänavauksista. Nurmijärven seurakunta järjestää koko koulun yhteisiä päivänavauksia keskimäärin kerran kuukaudessa. Niille oppilaille, jotka eivät vakaumuksensa vuoksi osallistu seurakunnan järjestämiin päivänavauksiin, järjestetään vaihtoehtoinen tilaisuus. Koulun tuntijako (liite 6) 8. Koulun suunnitelma oppilaiden osallisuuden lisäämisestä Kuvaus oppilaskuntatoiminnasta ja muusta sellaisesta toiminnasta, joka lisää oppilaiden osallisuutta kouluyhteisön jäsenenä. Maaniitun koulun kaikki oppilaat muodostavat oppilaskunnan, jolle on valittuna hallitus kalenterivuosittain. Kultakin luokalta tulee olla valittuna yksi varsinainen ja yksi varajäsen oppilaskunnan hallitukseen ja uusien edustajien vaalit järjestetään tammikuun aikana. Hallitukselle on valittuna pysyvä puheenjohtaja ja sihteeri, jotka vastaavat kokousten läpiviennistä ohjaavan opettajan avustuksella. Oppilaskunnan hallituksella tulee olemaan oma ilmoitustaulu, josta kokousten asialistat ja tehdyt päätökset ovat nähtävillä. Toiminnan tavoitteena on lisätä oppilaiden osallisuutta koulutyössä ja tutustuttaa heidät päätöksenteon eri vaiheisiin. Hallitus kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa keskustelemaan, 7

8 8 ideoimaan ja suunnittelemaan mm. ajankohtaisia koulun arkeen liittyviä tapahtumia tai käytänteitä. Toiminnassa pyritään huomioimaan myös koulun yhteistyötahot, kuten vanhempainyhdistys. Maaniitun koulun oppilaskunnan hallitus tekee yhteistyötä muiden kunnan koulujen oppilaskuntien kanssa. Vertaissovittelutoiminta jatkuu. Vertaissovittelulla pyritään ratkaisemaan oppilaiden välisiä ristiriitatilanteita. Uusia vertaissovittelijoita koulutetaan vuosittain. Välkkäritoimintaa on Maaniitun koulussa ollut syksystä 2012 alkaen. Syksyllä 2014 välkkäreiksi koulutetaan 20 oppilasta luokilta. Välkkärit ohjaavat päivittäin pienempien oppilaiden liikunnallisia välituntileikkejä. Kimmiluokkatoiminnassa ylempien luokkien oppilaat toimivat luokkien oppilaiden kummeina. 9. Koulun tiedottaminen 9.1.Sisäinen tiedottaminen Tiedottamisen käytännöt Koulun sisäisen tiedottamisen runko on opettajainhuoneessa sijaitseva ilmoitustaulu, jota hoitavat lähinnä rehtori ja apulaisrehtori. Tauluun kirjataan päivittäisiä tapahtumia ja huomioitavia asioita. Opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat viestivät keskenään asioista paitsi henkilökohtaisesti keskustellen myös sähköpostitse ja Helmi-viestein. Yhteisille kokouksille ja yhteissuunnittelulle on varattu aika tiistaisin klo Tarpeellisen tiedon kulkeminen koulun muun henkilökunnan suuntaan tapahtuu henkilökohtaisissa kontakteissa ja sähköpostitse. Työpaikkakokouksia järjestetään kerran kuukaudessa. Vastuuhenkilöt Sisäisen tiedottamisen vastuuhenkilöt ovat rehtori ja apulaisrehtori sekä eri työryhmien nimetyt vastuuhenkilöt. 9.2.Ulkoinen tiedottaminen Tiedottamisen käytännöt Kodin ja koulun välistä viestintää tapahtuu vanhempainilloissa, vanhempainvarteissa ja muissa sovituissa tapaamisissa (erilaiset neuvottelut ja palaverit), puhelinkeskusteluissa, Helmi-viestein, sähköpostitse ja mahdollisesti myös perinteisten reissuvihkojen ja paperitiedotteiden välityksellä. Koteihin suunnattu tiedottaminen koko koulua koskevista asioista tapahtuu pääsääntöisesti lukuvuositiedotteen ja Helmi-viestien välityksellä. Lukuvuositiedotteen laatii rehtori. Myös koulun kotisivuilta löytyy koulua koskevia tietoja. Koulun kotisivut löytyvät osoitteesta Opettajat tiedottavat luokkaansa/oppiainettaan koskevista asioista huoltajille pääsääntöisesti Helmi- viestein, mahdollisesti myös paperitiedottein. Vastuuhenkilöt Opettaja on tiedottamisen vastuuhenkilö luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. 8

9 9 Koko koulua koskevista asioista tiedottaa rehtori Sähköinen tiedottaminen, Helmi -tiedottaminen Tiedottamisen käytännöt Sähköinen tiedottaminen huoltajille tapahtuu pääsääntöisesti Helmi-viestein. Vastaanottajaryhmälle viestejä lähetettäessä käytetään Piilokopio-toimintoa viestin vastaanottajien yksityisyyden turvaamiseksi. Koulun kotisivuilla kerrotaan oman koulun toiminnasta. Kunnan kotisivuilla tiedotetaan opetuksen järjestelyistä koko kunnan osalta. Hätätilanteessa voidaan yksittäisen koulun asioista tiedottaa myös kunnan kotisivuilla. Vastuuhenkilöt Luokanopettaja tiedottaa luokkansa oppilaita koskevista asioista. Aineenopettaja tiedottaa oman oppiaineensa asioista. Koko koulua koskevista asioista tiedottaa rehtori, apulaisrehtori tai tietyn työryhmän vastuuopettaja. 10. Koulun suunnitelma työyhteisön kehittämistoimenpiteistä Yhteissuunnitteluun varatut ajat: tiistaisin klo Työpaikkakokoukset: sovittu päivä kerran kuukaudessa Virkistystilaisuudet Joka perjantai järjestetään yhteinen kahvihetki (ns. kymppikahvit). Työhyvinvointi-iltapäivät opetushenkilöstölle järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella ( ja ). Koko koulun väen yhteiset kahvitilaisuudet vietetään lukukausien päättyessä. Merkkipäivät ja eläkkeelle lähdöt muistetaan ja juhlistetaan. Uusien työyhteisön jäsenten perehdyttäminen Uusille työntekijöille on nimetty tutorit, jotka ohjaavat ja neuvovat arkipäivän työssä. Jokainen työyhteisön jäsen on velvollinen auttamaan, ohjaamaan, opastamaan ja tukemaan paitsi uusia työntekijöitä myös työtoveriaan. Uudelle työntekijälle jaetaan koulun laatima perehdytysopas ( Uuden työntekijän ABC ). Uusia työntekijöitä ohjataan osallistumaan koulutuspalvelujen uusien työntekijöiden perehdytystilaisuuteen. Huoli puheeksi koulutuksiin osallistutaan. 11. Koulun suunnitelma henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja täydennyskoulutuksesta Koulun toimintamallit hyvien käytänteiden jakamisessa - materiaalien ja ideoiden jakaminen - yhteiset käytänteet (esim. vanhempainiltojen ja vanhempainvarttien järjestämisessä) on koottu ja laitettu jakoon - hyviksi todettuja käytänteitä käytetään esim. palkkituntien yhteydessä - luokka-astekohtaiset tiimit päättävät yhtenäisistä toimintatavoista ja suunnittelevat opetusta - vertaistukea tarjotaan ja vastaanotetaan - learning cafe ja pedagogiset iltapäivät ovat käytössä yhteissuunnitteluajan puitteissa Käytössä olevat resurssit Henkilöstön koulutusta varten on vuodelle 2014 varattu Koulutuksessa olevalle työntekijälle otetaan koulutuksessa olon ajaksi sijainen. 9

10 10 Painopisteet Erityisesti pyritään hyödyntämään kunnan sisäisiä ja eri hankkeisiin liittyviä koulutuksia. Myös eri oppiaineiden pedagogiikkaan liittyvään koulutukseen ja erityisesti TIETY-hankkeen koulutuksiin osallistumista suositellaan. Menettelyt koulutukseen hakemisessa Koulutukseen hakeudutaan neuvottelemalla asiasta rehtorin kanssa. Mikäli rehtori katsoo koulutuksen tarkoituksenmukaiseksi, koulutukseen hakeutuja anoo virkavapautta ja liittää anomukseensa koulutuksen ohjelman. Myönnetty koulutus maksetaan rehtorin koulutuspäätöksen mukaisesti henkilön koulutukseen ja matkakuluihin varatusta määrärahasta. Työyksikön koulutussuunnitelma Virkaehtosopimukseen kuuluvat koulutukset (vesot): - Lukuvuoden työn suunnittelupäivä (6h) - OPS-työ 3 x 3h: * klo NYK:n juhlasali * lisäksi 2 x 3h keväällä Laatutyö 3h: Lukkarin koulun, Kivenpuiston koulun, Nurmijärven Yhteiskoulun ja Maaniitun koulun yhteinen alueellinen Laatuveso klo Nurmijärven Yhteiskoulun juhlasalissa Työyhteisön yhteisiä koulutuksia järjestetään YT-ajan puitteissa mm. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin, TVT:n käyttöön ja turvallisuuteen liittyen. Periaatteet koulutuksessa olevan opettajan työn järjestämisestä Työaikana koulutuksessa oleva työntekijä saa palkallista virkavapaata ja hänelle hankitaan sijainen. 12. Oppimisympäristöt ja turvallisuus Koulun toimintamalli oppilaan ojentamisen ja kurinpitotoimenpiteiden kirjaamiseen sekä näihin liittyvät käytännöt Kasvatuskeskustelu, Perusopetuslaki 35 a : Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. Kurinpito- ja ojentamistoimet on määritelty Perusopetuslain 36 : ssä. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta oppitunnin/tilaisuuden jäljellä olevaksi ajaksi. Tällöinkin tulee huolehtia oppilaan valvonnasta. Mikäli oppilas ei määräyksestä 10

11 11 huolimatta poistu luokasta, hänet voidaan poistaa kohtuullisia voimakeinoja käyttäen. Poistamisen voi suorittaa opettaja tai rehtori. Epäselvyyksien välttämiseksi on suositeltavaa, että paikalla on vähintään kaksi aikuista. Luokasta poistaminen kirjataan ja asiasta ilmoitetaan huoltajalle. Lisäksi voimakeinojen käytöstä on annettava erillinen kirjallinen selvitys opetuksen järjestäjälle. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Asia kirjataan ja siitä ilmoitetaan huoltajalle ennakkoon. Epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. Jälkiistunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälkiistunnon ajan. Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta. Perusopetusasetuksen mukaan oppilaan määrääminen jälki-istuntoon tulee kirjata ja ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulussamme tämä tapahtuu lähettämällä kotiin lomake ( Ilmoitus huoltajalle oppilaan jälki-istunnosta ), jossa asiasta tiedotetaan. Huoltaja palauttaa lomakkeen allekirjoitettuna oppilaan mukana koululle. Allekirjoitettu lomake arkistoidaan. Perusopetuslain 36 d määrää opettajan oikeudesta ottaa haltuun kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Perusopetuslain 36 e määrää opettajan tai rehtorin oikeudesta tarkastaa oppilaan tavarat kielletyn esineen tai aineen (jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta) haltuun ottamiseksi. Edellä mainitut ns. kurinpitotoimenpiteet ovat tavallisia koulun käyttämiä keinoja oppilaan ojentamiseksi. Kurinpitorangaistuksia annetaan vasta erittäin vakavissa tapauksissa. Kurinpitorangaistuksia ovat oppilaalle annettava kirjallinen varoitus tai oppilaan erottaminen koulusta määräajaksi. Ennen em. rangaistusta on kuultava sekä oppilasta että huoltajaa. Liitteinä: Koulun järjestyssäännöt (liite 7) Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (liite 8) Koulun kriisinhallintasuunnitelma (liite 9) 13. Koulun suunnitelma itsearvioinnista ja kehittämistoimenpiteistä (katso kohta 2.3.) Itsearvioinnin muodot ja ajankohdat - Koulun toiminta-ajatus ja työskentely, kouluyhteisön toiminta Koulun toiminta-ajatuksen toteutumista, kouluyhteisön toimintaa ja työskentelyä arvioidaan kehityskeskusteluissa ja yhteisissä neuvonpidoissa läpi lukuvuoden. Keskusteluissa pyritään avoimesti nostamaan esiin epäkohtia ja kehitettäviä seikkoja näihin ratkaisua/parannusta hakien. Henkilöstökyselyihin osallistutaan ja asiakastyytyväisyyskysely järjestetään kahden vuoden välein ja niissä saadut tulokset käydään huolellisesti läpi kunnan ohjeistusta noudattaen. Tulosten pohjalta määritetään mahdollinen kehittämistavoite. 11

12 12 Koulu on mukana kunnan laatutyössä ja sen pohjalta on koululle määritetty kehittämistavoitteita. - Opettajan työ Jokaisen opettajan jatkuva oman opetustyön arviointi on keskeinen osa koulun arviointijärjestelmää. Opettajan omaan toimintaan, sen tavoitteisiin ja tuloksiin kohdistuva itsearviointi on työväline, joka ohjaa opettajaa kehittymään työssään, lisää motivaatiota ja työhön sitoutumista. Kirjallinen opettajan työn arviointi tehdään kerran lukuvuodessa. Tuolloin opettaja arvioi omaa ammatinhallintaansa, työnsä tuloksellisuutta, uudistumiskykyään sekä yhteistyökykyään. Itsearvioinnin lisäksi opettajat arvioivat työskentelyään rehtorin kanssa kerran lukuvuodessa käytävässä kehityskeskustelussa. Kehityskeskustelujen tarkoituksena on myös selvittää työpaikan ilmapiiriä ja työyhteisön hyvinvointia. Keskusteluissa esiin nostetut ideat ja parannusehdotukset otetaan huomioon koulun toimintaa suunniteltaessa. Opetustyön arvioinnin lisäksi opettajan tulee kehityskeskustelussa arvioida toimintaansa työyhteisössä sekä itseään työyhteisön jäsenenä. Tällöin tulee muistaa, että jokainen vaikuttaa - omaan työhönsä - toisten työskentelyyn - työyhteisön ilmapiiriin - koulun kehittymiseen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti Kehittämisen periaatteet ja painopisteet Maaniitun koulun laatutyön kehittämiskohteet päivitetään sekä uudet kehittämiskohteet ja niiden toteuttamissuunnitelma määritetään lukuvuoden aikana, mm. osana syksyllä 2014 järjestettävää koulun laatupäivätyöskentelyä. Työsuunnitelman liitteet: - Liite 1. Taulukko kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden oppilasmääristä - Liite 2. Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä/opetustunneista - (Liite jaksojärjestelmässä olevien yläkoulujen opettajien jaksotunnit) - (Liite 4. Oppilaanohjauksen lehtorin työaikalaskelma) - Liite 5. Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat - Liite 6. Koulun tuntijako - Liite 7. Koulun järjestyssäännöt - Liite 8. Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä - Liite 9. Koulun kriisinhallintasuunnitelma - (Liite 10. Tasa-arvosuunnitelma) - Liite 11. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma 12

13 13 Taulukko kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden oppilasmääristä Taulukko tulee laatia siten, että yhdysluokat näkyvät luokan tunnuksessa. Samalla yhdysluokan oppilasmäärien tulee näkyä vuosiluokkakohtaisista sarakkeista. Muokkaa taulukko oman koulusi luokkarakennetta vastaavaksi. luokka yhteensä 1 A B A B A B C A B C A B C A B C yhteensä