Mustasaaren ja Vöyrin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Mustasaaren terveyskeskus. Oravaisten, Vöyrin ja Maksamaan terveyskeskus

Transkriptio

1 Mustasaaren ja Vöyrin perusterveydenhulln yhteistiminta-alue Mustasaaren terveyskeskus Oravaisten, Vöyrin ja Maksamaan terveyskeskus M A KSUTTOMAT HOITOVÄL I N EET JA -TARVIKKEET OSA PERUSTERVEYDENHUOLTOON KUULUVAA AVOHOITOA JA KOTISAIRAANHOITOA OHJEITA HOITOHENKILÖSTÖLLE LAADITTU HYVÄKSYTTY HOIVALAUTAKUNNASSA

2 SISÄLLYS 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3 2 YHTEISET PERIAATTEET 4 3 INKONTINENSSITARVIKKEET MAKSUTTOMAN VAIPPAJAKELUN KRITEERIT MUITA VIRTSAAMISINKONTINENSSIN HOITOTARVIKKEITA 5 4 ANAALI-INKONTINENSSITARVIKKEET 6 5 DIABETESHOIDON TARVIKKEET INSULIINIRUISKUT JA INSULIINIKYNÄN NEULAT INSULIINIKYNÄT INSULIINIPUMPUN TARVIKKEET LAPSIDIABEETIKKOJEN GLUKOOSISENSORIT 7 6 HAAVANHOITOTARVIKKEET 8 7 HAPPIHOITOTARVIKKEET 8 8 KIVUNHOITOTARVIKKEET 9 9 INJEKTIOTARVIKKEET 9 10 LETKUT JA KATETRIT 9 11 DIALYYSITARVIKKEET 9 12 JAKELUTUOTTEISIIN KUULUMATTOMAT HOITOTARVIKKEET 9 LÄHTEET LIITTEET 1. Maksutnta hittarvikejakelua kskevia lakeja, asetuksia ja asiakirjja 2. Sairaanhittarvikkeiden jakelu (viranhaltijapäätös) 3. Inkntinenssin selvityslmake 2

3 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Terveydenhultlain (1326/2010) 24. :n mukaan kunnan tehtävänä n järjestää alueensa asukkaiden sairaanhitpalvelut. Pitkäaikaisen sairauden hitn tarvittavat hittarvikkeet merkitään aina asiakkaan hitsuunnitelmaan. Ktisairaanhidn salta tästä säädetään terveydenhultlain 25. :ssä. Sairauden hitn liittyvät hittarvikkeet vat asiakkaalle maksuttmia (laki ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksuista 734/1992, 5. ). Terveyskeskusten hittarvikejakelua täsmennetään ssiaali- ja terveysministeriön terveyskeskusten hittarvikejakelua kskevassa hjeessa (Kuntainf 4/2013). Aiempi hjeistus kunnissa maksutta jaettavista hitvälineistä ja -tarvikkeista n vudelta 1999 (94/59/98). Lisäksi ssiaali- ja terveysministeriö teki vunna 2014 selvityksen hittarvikejakelusta. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, tteutuuk yhdenvertainen khtelu pitkäaikaissairaiden hittarvikejakelussa. Ktisairaanhit jakaa maksuttmia hitvälineitä ja -tarvikkeita pitkäaikaissairaille ktisairaanhidn sastnhitajan tai diabetes- tai astmahitajan päätöksellä. Ptilaan malääkäri vahvistaa viime kädessä, nk tarve hjeistusta (liite) suurempi. Lisätarpeen tulee perustua lääkärin tekemään tutkimukseen ja siitä n ltava merkintä ptilasasiakirjassa. Hittarvikejakelu tapahtuu keskusvarastn tai avhidn vastaavan hitajan kautta. Inkntinenssitarvikkeiden salta selvityksen tekee ktisairaanhit tai ktihit, ja ktisairaanhidn vastaava hitaja hyväksyy jakelun käyttäen lmaketta (liite 1). Tavitteena n parantaa ptilaan/asiakkaan mahidn edellytyksiä ja mahdllistaa asuminen kdinmaisissa lsuhteissa. Tarkituksena n myös edistää pitkäaikaisen sairauden hita. Timintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitäminen n kaikkien ihmisten ikeus. 3

4 2 YHTEISET PERIAATTEET Perusterveydenhulln yhteistiminta-alueella n svittu seuraavista hittarvikkeiden ja - välineiden jakeluperiaatteista: Selvitys perustuu AINA yksilölliseen hittarpeeseen. Inkntinenssin salta hittarpeen selvitys tehdään siihen tarkitetulle lmakkeelle (liite 1). Selvityksestä tulee käydä ilmi ptilaan diagnsi tai hitajan PERUSTELU hittarvikkeiden myöntämiselle. Selvityksessä mainitaan myönnetyt tarvikkeet. Lmakkeessa n ltava selvityksen tehneen hitajan allekirjitus. Selvityksen tekemisestä tehdään merkintä asiakkaan hit-ja palvelusuunnitelmaan Abilitassa. Js vaippjen ktiinkuljetuksesta n tehty spimus, sekin merkitään Abilitaan. Ktisairaanhit päivittää kerran vudessa ptilaan/asiakkaan käyttämiä hittarvikkeita, ja tarvittaessa tehdään lisäselvitys. Tarvittavien vaippjen tyypistä päättää ktisairaanhit/ktihit yhdessä asiakkaan kanssa. Js asiakas saa vain ktihita tai asuu palveluasunnssa, vaipat vidaan selvityksen jälkeen tilata suraan asumisyksikköön tai ktiin selvityksen mukaisesti. Vastaava hitaja päivittää hitsuunnitelmaa kerran vudessa, ja tiedt kirjataan Abilita-hitkertmukseen. Hitvälineet ja -tarvikkeet vat maksuttmia. Omavastuusuutta, välitysmaksua tai muita maksuja ei peritä. Maksuttmia hitvälineitä ja -tarvikkeita luvutetaan asiakkaalle yleensä klmen kuukauden tarve kerrallaan. Oikeus maksuttmiin hitvälineisiin ja -tarvikkeisiin alkaa, kun tarve n pysyvä ja kestänyt vähintään klme kuukautta. Päätös annetaan tiedksi myös asiakkaalle. Hittarvikkeita jaetaan vain Mustasaaren ja Vöyrin perusterveydenhulln yhteistiminta-alueen asukkaille. Ulkkuntalaisen tulee saada ktikunnaltaan maksusitumus. Hittarvikkeet luvuttava hitaja vastaa myös pastuksesta ja antaa hjeita ja neuvja niiden käytöstä. Kaikille tutteille n vahvistettu enimmäismäärä. Js ptilaan/asiakkaan yksilöllinen tilanne edellyttää tutetta, jka ei sisälly hittarvikkeiden selvitykseen tai ylittää siinä määrätyn enimmäismäärän, Abilita-hitkertmukseen tehdään tästä erillinen merkintä. Esimerkiksi diabetestarvikkeiden salta merkintä tehdään diabetesvälilehteen tai lisätietihin. Lääkkeitä ja muita niihin verrattavia valmisteita ei jaeta. Ptilas palauttaa käytetyt neulat, ruiskut ja muun vaarallisen jätteen apteekkiin. 4

5 3 INKONTINENSSITARVIKKEET 3.1 MAKSUTTOMAN VAIPPAJAKELUN KRITEERIT Maksuttmista inkntinenssitarvikkeista tehtyyn spimukseen sisältyy usein spimus ktiinkuljetuksesta. Vaippja jaetaan seuraaville ptilasryhmille diagnsista riippumatta: vudeptilaat saatthitptilaat Muut etusijalle asetettavat ryhmät: muistisairaat (keskivaikea ja vaikea inkntinenssi) pysyvä haitta aivhalvauksen jälkeen, esim. hemiplegia säteilyvauri virtsatieleikkaus tai sulistleikkaus neurlgiset sairaudet, esim. MS Iän tuma virtsan- ja ulsteenpidätyskyvyttömyys ei yksistään ikeuta maksuttmiin vaippihin. Annettavien vaippjen enimmäismäärä n 4 vaippaa/päivä. Ei kaksinkertaisia vaippja. Pikkeuksena esim. mahatauti. Tena Pants -sujat eivät sisälly tavalliseen vaippalähetteeseen, mutta niitä vi saada esim. muistisairauteen, vammaisuuteen tai hemiplegiaan liittyvien erityistarpeiden yhteydessä. Keskivaikean inkntinenssin määritelmä: 1,5 dl/kerta. Vaikeassa inkntinenssissa virtsaa karkaa myös levssa. LAPSET: Vammaislain mukaan yli klmevutiaille lapsille myönnetään inkntinenssitutteita samin periaattein kuin muille ja tässä hjeessa vahvistetuin kriteerein. Tarvitaan lastenlääkärin diagnsi (esim. sairaus tai kehitysvamma). Enintään viisi vaipanvaihta/vurkausi. Vuteenkastelijat eivät le ikeutettuja vaippihin. Vaippatilauksen hyväksyy neuvlaterveydenhitaja. 3.2 MUITA VIRTSAAMISINKONTINENSSIN HOITOTARVIKKEITA kertakäyttöinen katetri 4 5 kpl/päivä kestkatetri kertakäyttöinen virtsapussi (tyhjennettävä) 1 kpl/viikk keräyspussien kiinnitysnauhat ja vyöt 2 3 kpl/vusi 5

6 ulkiset virtsankeräysvälineet (urinaalikndmi, kertakäyttöinen) 1 kpl/vurkausi katetrintimatkapakkaus narupussi kiinnitysnauha 1 kpl/vusi Kiinnitysnauhat ja vyöt kestävät useita pesuja. 4 ANAALI-INKONTINENSSITARVIKKEET Edellyttää erikissairaanhidn lääkärin tutkimaa, tdentamaa ja diagnsimaa sairautta. Anaalitampnin käyttö alitetaan aina erikissairaanhidssa. anaalitampni 20 kpl/kk 5 DIABETESHOIDON TARVIKKEET Diabeteksen hidssa käytetään sairaanhitpiirin kilpailuttamien timittajien tuteluetteln mukaisia tutteita. Js asiakkaan aiemmin käyttämää tutetta ei löydy, hänelle timitetaan lähinnä vastaavaa tutetta. 5.1 INSULIINIRUISKUT JA INSULIINIKYNÄN NEULAT Nudatetaan tutteen valmistajan käyttöhjetta. 6

7 5.2 INSULIINIKYNÄT Mnikäyttöisiä insuliinikyniä annetaan 1 kpl kutakin pistettävää insuliinilaatua khti. Nrmaalissa käytössä rikkutuneen insuliinikynän tilalle annetaan uusi. Js kynässä n valmistusvika, humiidaan takuuaika. Js insuliinikynä rikkutuu tai kataa hulimattmuuden takia, asiakas hankkii uuden kynän itse. Rikkutunut/viallinen insuliinikynä jätetään siihen yksikköön, jsta se n saatu. Matkja varten ei anneta ylimääräisiä insuliinikyniä, varalle vidaan antaa kiinteäneulaisia kertakäyttöruiskuja (pikkeuksena vat näkövammaiset). 5.3 INSULIINIPUMPUN TARVIKKEET Erikissairaanhit svittaa ja asentaa asiakkaalle insuliinipumpun. O katetri, 12 kpl/kk O ruiskut, pumppukhtaiset, kpl/kk O patterit, pumppukhtaiset O yhdistäjä 1 2 kpl/1 2 kk O mäntä, 1 kpl/12 kk Muita pumpputarvikkeita annetaan yksilöllisen harkinnan mukaan. 5.4 LAPSIDIABEETIKKOJEN GLUKOOSISENSORIT O MiniLink-lähetin (timintaikä 1 3 vutta) O lähettimen sensrit, kpl/vusi O muut insuliiniptilaan tarvitsemat hitvälineet hitavan lääkärin ptilaskhtaisen määräyksen mukaisesti 7

8 6 HAAVANHOITOTARVIKKEET Lääkärin tai sairaanhitajan arviinnin perusteella jaetaan seuraavia haavanhittarvikkeita säännöllistä haavanhita tarvitseville ptilaille: taitkset siderulla teippi Ptilaan tulee lla hitajan seurannassa haavanhidn erityistarvikkeita kuten Srbact, Plymem, Mepilex annettaessa. Lääkkeenmaiset haavanhittutteet ptilas staa itse. Myös sellaiset lääkkeenmaiset tutteet kuten Nrmlgel, Betadine ptilas hakee itse apteekista. Lääkemääräyksen edellyttämät tutteet määrää lääkäri. Ptilas hankkii itse sellaiset aineet kuten Prntsan, Aqua ja NaCl. Pikkeustapauksissa, kun haavaa ei vi suihkuttaa, ne annetaan ptilaalle maksutta. Haavanhittutteiden salta nudatetaan klmen kuukauden mavastuuaikaa. Js haavanhit ajankhtaistuu uudelleen, uutta mavastuuaikaa ei svelleta. Tilapäisiin leikkauksen jälkeisiin haavihin tarvittavat hittarvikkeet ptilas staa itse. Diagnsin perusteella hidetaan seuraavat haavat ilman mavastuuaikaa: laskim- ja valtimperäiset säärihaavat diabetekseen liittyvät haavat infektituneet haavat painehaavat reumaattiset haavat syövän ja palvammjen jälkihit nekrttiset haavat 7 HAPPIHOITOTARVIKKEET Pysyvä happihit alitetaan erikissairaanhidssa. Sieltä lainataan happirikastin ja annetaan hjeita happipulljen hankkimisesta. Ptilas staa lääkehapen itse ja saa Kelalta peruslääkekrvauksen. Kelan krvausta varten tarvitaan lääkärintdistus. happiletku, 3 4 kpl/vusi happiviikset ja -maskit tarpeen mukaan 8

9 8 KIVUNHOITOTARVIKKEET kipupumpun lääkeannstelua varten tarvittavat neulat ja ruiskut tarpeen mukaan 9 INJEKTIOTARVIKKEET im-injektiita varten (krnisesti sairaille) annetaan ruiskuja, neulja ja steriilejä taitksia 10 LETKUT JA KATETRIT Yksilöllisen tarpeen ja hjeen mukaan imukatetri vatsaletku ravinnnsiirtletkut imulaitteen pussi peräsuliputki 11 DIALYYSITARVIKKEET Yksilöllisen tarpeen ja hjeen mukaan. 12 JAKELUTUOTTEISIIN KUULUMATTOMAT HOITOTARVIKKEET Kaarimaljat Pesukintaat. Pikkeuksena ulsteinkntinenssi, MRSA ja saatthit. 9

10 Nenäliinat Sujakäsineet. Pikkeuksena ulsteinkntinenssi, MRSA, vammaiset. Henkilöstön sujakäsineet kustantaa työnantaja. Saniteettivaipat eli krnikkvaipat. Pikkeuksena esim. saatthit ja vammaiset. Haavjen siteitä vaihdettaessa vidaan käyttää pyyheliinja. Vuteen sujamuvi (suja-alunen). Pikkeuksena esim. saatthit ja vammaiset. Patjasuja (vuteensuja). Pikkeuksena esim. saatthit ja vammaiset. Pikkilakanat. Pikkeuksena esim. saatthit, vammaiset ja vudeptilaat. Sillin 4 kpl/viikk. Steriilit taitkset Käsidesinfektiaineet Ihdesinfektiaineet/pesulaput. Pikkeuksena saatthit ja vudeptilaat. Pesuvide. Pikkeuksena saatthit. Insuliinipumpun vyö ja ktel (alituspakkauksessa n yksi kumpaakin) Verenskerimittarin patterit Haavanhitlevyt Keittsulalius ja muut lääkeliukset, esim. steriili vesi Puuteri Muviset alusastiat ja virtsankeräyspullt Käytettyjen neuljen / vaarallisen jätteen astia Rukalaput. Pikkeuksena vammaiset, vudeptilaat, skeat, vaikeaa muistisairautta tai Parkinsnin tautia sairastavat. Lääkedsetti. Ptilas vi staa dsetin apteekista. Vidaan antaa lainaksi suuremmiksi pyhiksi hithenkilöstön käyntien määrän vähentämiseksi. Miesten tippasuja Vanupuikt 10

11 LÄHTEET: STM:n kysely maksuttmien hitvälineiden ja -tarvikkeiden jakelusta kunnissa. Webrplkysely STM:n raprtteja ja muistiita 2014:28. Selvitys kuntien hittarvikejakelusta Hittarvikkeiden myöntämiskriteerit. Ohjeita henkilöstölle. Kristiinankaupungin perusturvakeskus

12 INKONTINENSSIN SELVITYSLOMAKE Ptilaan nimi Päivämäärä Täyttänyt Onk sinulla inkntinenssingelmia eli tahatnta virtsankarkailua? Onk sinulla esiintynyt virtsankarkailua yli 3 kuukauden ajan? Onk lääkäri selvittänyt ngelmaasi? Js kyllä, mikä n ngelmasi lääketieteellinen diagnsi? Esiintyykö virtsankarkailua kun yskit tai aivastat? Karkaak sinulta virtsaa kun kävelet, istuudut tai nuset seismaan? Esiintyykö virtsankarkailua levssa tai istuma-asennssa? Tuleek virtsaamistarve äkillisesti ja nk tarve vimakas? Karkaak sinulta virtsaa äkillisen virtsaamispakn yhteydessä? Ehditkö sillin ajissa wc:hen? Kyllä sillin tällöin useita kertja viikssa Kuinka usein virtsankarkailua esiintyy? Ei päivittäin Js virtsankarkailua esiintyy päivittäin, 1 kerran 2 4 kertaa yli 4 kertaa kuinka mnta kertaa päivässä? Esiintyykö virtsankarkailua öisin? Kyllä Ei muutama tippa ml ei pidätyskykyä Paljnk virtsaa karkaa kerrallaan? Minkälaista inkntinenssisujaa käytät tällä hetkellä? Mntak päivittäin? Onk sinulla usein virtsatietulehdus? Millin virtsanäyte n tettu viimeksi? 12

13 Kärsitkö kvasta vatsasta ja ummetuksesta? Käytätkö lääkkeitä, jtka vivat vaikuttaa virtsaamiseen? Esimerkiksi nesteenpistlääkkeitä, unilääkkeitä, psyykenlääkkeitä, verenpainelääkkeitä, hrmneja tai muita virtsarakn timintaan vaikuttavia lääkkeitä (Detrusitl, Vesicare, Spasmlyt, Yentreve ja vastaavat). Kerr, mitä lääkkeitä käytät. Teetkö lantinphjan lihasten harjituksia? Teetkö virtsarakn harjituksia? Vaikuttaak virtsankarkailu päivittäiseen elämääsi? 13