VIHDIN KUNTA Pertu Pertu liite 4 Kh Kh liite 1 Kv Kv liite 7 LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN TAVOITEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIHDIN KUNTA Pertu 25.8.2004 Pertu liite 4 Kh 20.9.2004 Kh liite 1 Kv 4.10.2004 Kv liite 7 LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN TAVOITEOHJELMA"

Transkriptio

1 VIHDIN KUNTA Pertu Pertu liite 4 Kh Kh liite 1 Kv Kv liite 7 LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN TAVOITEOHJELMA

2 SISÄLLYS JOHDANTO TURVALLINEN ARKI ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLATOIMINTA KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU VAMMAISTEN LASTEN PALVELUT VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS NUORISOTOIMI LIIKUNTATOIMI KIRJASTOTOIMI JA KULTTUURITOIMI AJOISSA APUA ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLA KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS SOSIAALITYÖ PERHETYÖ PERHENEUVOLA PÄIHDEKLINIKKA NUORISOASEMA ERITYISTYÖNTEKIJÄT YHTEISTYÖVERKOT STRATEGIAT VAPAAEHTOISTYÖ MONIAMMATILLISET YHTEISTYÖVERKOT...19

3 3 JOHDANTO Lapsipoliittinen ohjelma valmistui Vihdissä Perusturvakeskuksen palvelustrategiassa asetettiin tavoitteeksi tämän ohjelman päivittäminen vuoden 2002 aikana. Päivitystyöhön valittiin seuraava työryhmä: - perusturvalautakunnan jäsenet Virve Keskinen ja Eeva Ollikkala - perhehuollon esimies Olli-Pekka Alapiessa saakka - perhehuollon esimies Sari Laaksonen alkaen - terveysneuvonnan osastonhoitaja Onneli Eranka - perheneuvolan sosiaalityöntekijä Kirsi Hatanpää - lasten päivähoidon esimies Kirsti Lehikoinen sekä - perusturvajohtaja Eija-Riitta Pajunen. Työryhmä sopi työtä aloittaessaan, että lapsipoliittinen ohjelma laajennetaan lapsi- ja perhepoliittiseksi ohjelmaksi. Työryhmä esittää siinä vihtiläisen lapsi- ja perhepolitiikan keskeiset tavoitteet ja näille tavoitteille perustelut, toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut. Ohjelman valmistelutyön alussa järjestettiin keskustelutilaisuus. Siihen osallistui eri alojen asiantuntijoita, joita kaikkia yhdisti kiinnostus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Ohjelman tekemisessä hyödynnettiin myös yhteistyöverkostoja. Elinkaariajattelu ja tavoite kohdella kuntalaisia tasavertaisesti ohjasivat ohjelman tekoa. Lisäksi haluttiin löytää yhdensuuntainen näkemys lapsi- perhepolitiikan suunnasta kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Vihtiläisen lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman taustalla on ajatus siitä, että lapsuus on ainutkertainen ja huolenpitoa vaativa elämänvaihe. Lapsuudessa koettu välittäminen tai laiminlyönti heijastuu aikuisuuteen asti ja siksi tämän päivän perhepoliittiset ratkaisut vaikuttavat sekä yhteiskunnan että yksilön tulevaisuuteen. Vihtiläisille lapsille halutaan luoda tasavertaiset mahdollisuudet hoivaan ja oppimiseen perheen asuinpaikasta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Vihdin lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma korostaa sitä, että kaikessa päätöksenteossa on huomioitava lapsiperheiden tarpeet ja turvallisuus. Eri hallinnonalojen päätösvaihtoehtoja harkitessa päättäjien on arvioitava vaihtoehtojen vaikutukset lapsiperheisiin ja valittava ne ratkaisut, joilla lisätään lasten ja perheiden hyvinvointia. Myös kaavoituksella voidaan edistää turvallisen, viihtyisän ja lapsiperheiden tarpeiden mukaisen elinympäristön rakentamista.

4 4 Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma painottaa ongelmien ennaltaehkäisyä. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti katsottuna viisasta: ennalta ehkäisy on aina helpompaa ja huokeampaa kuin korjaava työ. Turvallinen arki - toimivat ja laadukkaat lasten ja nuorten peruspalvelut - ovat osa ennalta ehkäisevää työtä. Työ ryhmä korostaakin, että lasten ja nuorten peruspalveluiden järjestämiseen on varattava määrärahoja riittävästi. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä on huolehdittava säännöllisellä täydennyskoulutuksella. Lisäksi verkostotyötä, esimerkiksi EMY:n toimintaa ja sosiaalialan osaamiskeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia, hyödynnetään työntekijöiden ja perheiden parhaaksi. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien kannattaa myös tehdä kolmannen sektorin kanssa monipuolista yhteistyötä ja tiedottaa järjestöille perheitä koskevista kunnallisista kehittämissuunnitelmista ja -tarpeista. Näin kaikki osapuolet saavat suurimman mahdollisen hyödyn ja vältetään päällekkäistä työtä. Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteutumista seurataan järjestämällä eri hallintokuntien ja ammattiryhmien keskustelutilaisuus joka toinen vuosi. Siinä arvioidaan ohjelman toteutumista ja asetetaan tarvittaessa toiminnalle uusia tavoitteita. Päivitetty ohjelma viedään päätettäväksi valtuustolle. Lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa on hahmotettu suuntaviivat ja painopisteet käytännön toiminnalle. Suuri osa toimintalinjauksista voidaan toteuttaa nykyisellä resursoinnilla. Ohjelmassa esitetyistä lisäresursseista päätetään erikseen kunkin vuoden talousarviokäsittelyssä.

5 5 1. TURVALLINEN ARKI 1.1. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Turvallinen arki luo pohjan lapsen ja nuoren kasvulle. Siksi kunnallispoliitikkojen on huolehdittava siitä, että peruspalvelut vastaavat lapsiperheiden tarpeita. Lapsi- ja nuorisotyössä tuetaan yhteisöllisyyttä ja hyvää vanhemmuutta. Siihen kuuluu rakkaus lapseen sekä rajojen asettaminen. Lisäksi korostetaan vanhempien ensisijaista kasvatusvastuuta. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään turvallisuuteen kotona ja perhe- ja parisuhdeväkivallan ehkäisemiseen viranomaisten ja muiden toimijoiden moniammatillisella yhteistyöllä. Neuvolapalvelun järjestäminen kuuluu kunnan tehtäviin. Neuvolat toimivat taajamissa, lähellä kuntalaista. Palveluita kehitetään väestön tarpeita ja valtakunnallisia ohjeistuksia seuraten siten, että neuvolatoiminta tyydyttää kuntalaisia ja on järjestetty tasapuolisesti. Äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti vanhemmuuteen, perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Vanhemmuuteen kasvaminen on jatkuva prosessi, jonka etenemistä neuvola tukee asiakkaan arvoja ja yksityisyyttä kunnioittaen. Perheen on voitava luottaa neuvolan tietämykseen raskautta ja synnytystä koskevissa asioissa. Neuvolassa seurataan odotusajan turvallisuutta molempien äidin ja lapsen kannalta. Lisäksi neuvola on synnytyksen ja syntyvän lapsen hyvinvoinnin asiantuntija. Perheet voivat kääntyä luottamuksellisesti lasta koskevissa huolissaan neuvolan puoleen. Lastenneuvolan tehtävänä on lapsen terveydestä huolehtiminen ja sen edistäminen. Lapsen yksilöllisen kasvun suunnitelmallisen seurannan ohella tuetaan vanhempien jaksamista. Tavoitteena on lisätä äitien ja isien mahdollisuuksia selviytyä vanhempina ja kasvattajina kunnioittaen yksityisyyttä ja perhekeskeisyyttä.

6 6 Työtapoja kehitetään Moniammatilliset tiimit Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri terveysneuvonnan osastonhoitaja 1.2. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon palvelut määritetään kansanterveyslaissa kaikille koululaisille kuuluvaksi peruspalveluksi, jotka jatkavat lastenneuvolassa aloitettua ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä. Kouluterveydenhuollon palveluilla pyritään turvaamaan oppilaan maksimaalinen terveys ja herättämään kiinnostus ja omaan terveyteen vaikuttavissa päätöksissä. Palvelut tuotetaan koulun tiloissa kouluaikoina. Kouluterveydenhuollolla on koululaisen näkökulmasta samoja tehtäviä kuin työterveydenhuollolla aikuisten työyhteisössä työntekijöitten kannalta. Kouluterveydenhuollon palvelut tuotetaan valtakunnallisia ohjeistuksia ja paikallisia tarpeita vastaavina, yksilön kasvua ja kehitystä tukevana, yksityisyyttä kunnioittavana toimintana. Kouluterveydenhuoltoon riittävät resurssit ja asianmukaiset työskentelytilat. Lastenlääkärin, koululääkärin ja lastenpsykiatrin palveluiden saatavuus Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri terveysneuvonnan osastonhoitaja 1.3. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheet tarvitsevat kotipalvelua. Perheitä on voitava auttaa esimerkiksi silloin kun huoltaja väsyy tai sairastuu. Näin kotipalvelu tukee vanhempien jaksamista ja siten ennalta ehkäisee ongelmien syntyä. Lapsiperheiden kotipalvelua tarjolle Aikataulu Vastuu perhehuollon esimies vanhuspalveluiden esimies

7 Vammaisten lasten palvelut 1.5. Varhaiskasvatus Kunnan terveystoimen taholta varmistetaan, että vammaisen lapsen vanhemmat saavat tarvitsemaansa tietoa ja lapset saavat vammansa edellyttämän hoidon ja apuvälineet ja pääsevät lain mukaisen kuntoutuksen piiriin. Hyvin toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon, Kelan ja yksityisten palveluntuottajien kanssa on toimiva. Henkilökohtaisen avustajan järjestelmää tulee kehittää. Lasten ja nuorten varhaiskuntoutukseen tarvitaan lisää työntekijöitä ja heille riittävät työtilat. Kouluille on annettava riittävät resurssit (koulukuraattorit, -terveydenhoitajat, -psykologit) mielenterveyden ongelmista tai vastaavista kärsivien oppilaiden tukemiseen. Vihtiläisten lapsiperheiden on saatava mahdollisimman hyvin tietoa varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta (kunnan kotisivut, päivähoitoesite, tiedotusvälineet, virkamiehet, päivähoidon yksiköt). Julkista varhaiskasvatusta toteutetaan päivähoidossa, seurakunnan kerhotoiminnassa ja esiopetuksessa päiväkodeissa. Julkisen varhaiskasvatuksen tarjonta on monipuolista ja vastaa perheiden tarpeita niin alueellisesti kuin aukioloaikojenkin suhteen. Vihdissä on tarjolla yksityistä päiväkoti- ja perhepäivähoitoa. Vaihtoehtopedagogioihin (kuten Montessori- ja Steiner-päiväkoteja) ja vapaaehtoistyöhön perustuvaa varhaiskasvatustoimintaa kannustetaan rikastuttamaan palvelutarjontaa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan siten, että se on perheille todellinen vaihtoehto ja monipuolistaa siten varhaiskasvatuksen palveluita Vihdissä. Vanhempia tuetaan heidän kasvatustyössään kasvatuskumppanuuden periaatetta noudattaen. Pedagogisen johtamisen keinoin, johon sisältyy hoiva, kasvatus ja opetus kehitetään jatkuvasti vihtiläistä varhaiskasvatusta. Toimintaa ohjaavat esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen suunnitelmat ja henkilöstöä kannustetaan jatkuvasti kehittämään ammattitaitoaan. Taataan monipuoliset päivähoitopalvelut Verkostotyötä kehitetään Aikataulu Vastuutaho päivähoidon esimies

8 Perusopetus Vihdin koulutoimi järjestää oppilaille tasa-arvoiset koulutuspalvelut sekä mahdollisuuden yksilölliseen kasvuun. Koulutoimessa ehkäistään ongelmia ennakolta ja siksi Vihdin koulutoimi panostaa oikea-aikaisiin ja riittäviin tukitoimiin, erityisopetukseen ja oppilashuoltoon. Koulujen ryhmäkoot pidetään pieninä ja siten varmistetaan se, että opettajalla on aikaa ohjata jokaisen lapsen ja nuoren kehitystä. Tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta järjestetään tarpeen mukaan. Vihtiläisillä oppilailla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulupäivään. Kiusaamiseen puututaan heti. Jokaisella koululla on toimintaohjelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Tämä tehdään yhteistyössä lasten ja nuorten sekä heidän huoltajiensa kanssa. Koulun ja kodin yhteistyötä on kehitettävä edelleen. Huoltajien vapaaehtoiset vanhempainyhdistykset ovat koulun hyvänä tukena kasvatustyössä. Lapset ja nuoret otetaan mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Esimerkiksi uusia koulurakennuksia suunniteltaessa lasten ja nuorten näkemykset toiminnallisesta ja hyvästä opiskeluympäristöstä pitää kartoittaa, sillä ne tuovat arvokkaan lisän suunnitelmiin. Pienet ryhmäkoot, oikea-aikaiset tukitoimet Oppilaille turvallinen oppimisympäristö Aikataulu 2004 Vastuu sivistysjohtaja 1.7. Nuorisotoimi Kantti kestää -päihdevalistusohjelmaa toteutetaan kaikille 6. luokan oppilaille, yläasteen teemapäivänä, pilottihankkeena ammatti- ja koululla vanhempainiltoina. Nummelan nuorisokeskuksessa ja Vihdin kerhokeskuksessa jatketaan 6. klubitoimintaa sekä yläasteikäisten klubitoimintaa. Nuorten osallisuutta nuorisotiloissa tuetaan perustamalla nuorten muodostamia avustajaryhmiä ja nuorten vanhempien osallisuutta haastamalla heitä mukaan nuorisotilojen toimintaan ja tilojen vanhempainiltoihin. Nuorisotiloja markkinoidaan myös vanhempien kohtauspaikkoina.

9 9 Pienryhmätoiminnan avulla tuetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kasvua akuutissa tilanteessa. Tämä on ns. vertaistukitoimintaa, jota toteutetaan laajalla yhteistyöverkolla. Nuorisotoimi järjestää koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa ja koordinoi sitä yhdessä koulujen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Nuorten osallisuushankkeita ovat nuorisotyön edustajisto ja nuorisovaltuusto. Nuorisotyön edustajisto on nuorisojärjestöjen yhteistyöelin, joka toimii asiantuntija-apuna järjestöjä koskevissa asioissa, antaa lausuntoja ja toteuttaa mm. RyTärsky-nimisen lasten ja nuorten harrastuksia Vihdissä esittelevän tapahtuman. Nuorisolautakunnan seitsemästä jäsenestä kolme valitaan nuorisotyön edustajiston ehdotuksesta. Nuorisovaltuusto on vuosittain valittava,vihtiläisistä v. koostuva vaikuttajaryhmä. Nuorisovaltuuston toiminta tapahtuu pääosin työryhmissä, joita perustetaan nuorten omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Nuorisovaltuustolla on läsnäolo- ja puheoikeus kunnan lautakunnissa. Nuorisotoimi järjestää koulutustoimintaa, tapahtumatoimintaa ja leiritoimintaa yhteistyössä laajan yhteistyöverkon kanssa. Lapsi- ja nuorisotyötä tuottaville järjestöille ja toimintaryhmille luodaan edellytykset niin toiminnallisesti, kuin taloudellisesti. Riittävät resurssit olemassa olevan nuorisotoiminnan turvaamiseksi Uusien toimintamallien kehittäminen lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi Aikataulu Vastuu nuorisotoimenjohtaja 1.8. Liikuntatoimi Liikuntatoimi järjestää, tukee ja luo mahdollisuuksia turvaten lapsien ja perheiden monipuolisen liikkumisen. Liikunnassa pyritään huomioimaan lapset ja perheet kokonaisvaltaisesti siten, että myös eritystarpeessa olevat yksilöt ja perheet huomioidaan liikuntatoimintaa suunniteltaessa. Liikuntatoimen toiminta perustuu pitkälti yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Tärkein yhteistyö kohdistuu koulutoimeen yhteydessä perusopetukseen. Uinninopetus kuuluu osana koulujen uudistu-

10 Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi nutta opetussuunnitelmaa. Uinninopetuksessa pyritään yksilöllisyyteen huomioiden lapsen kehitys ja taitotaso. Eritysopetukseen osallistuvat lapset saavat mahdollisuuden oppia uintitaitoja myös erikseen huomioiduissa integroiduissa ryhmissä, joissa toiminnasta vastaa liikuntatoimen erityisliikunnanohjaaja tai fysioterapeutti. Koulut, kyläyhdistykset, urheiluseurat ja liikuntajärjestöt kuuluvat oleellisena osana liikuntatoimen yhteistyöverkostoa. Liikuntatoimi tukee edellä mainittuja tahoja taloudellisesti luoden liikkumismahdollisuuksia. Seura-avustuksia myönnettäessä liikuntalautakunnan yhtenä jakoperusteena on seuran toteuttama lapsiliikunta. Liikuntatoimen toiminnassa lapset ja perheet huomioidaan järjestämällä mm ohjattua uintitoimintaa aina vauvasta aikuisikään asti. Alakouluikäisille lapsille järjestetään kirkonkylällä iltapäivätoimintaa liikunnallisen iltapäiväkerhon tiimoilta. Iltapäivätoiminnassa huomioidaan liikunnan laaja-alaisuus ja erityislapset. Koko liikuntatoimen toiminnassa on pyritty huomioimaan yksilöllisyys ja liikkumisen mahdollistuminen, koulutus ja yhteistyö kaikkien sidosryhmien kanssa. Liikuntatoimessa on myös mahdollisuus huomioida yksilöllisesti mm kuntoutuksen ja terveysliikunnan osalta saaden asiantuntijoilta yksilöllistä neuvontaa. Vihdin kirjastolaitos toimii kahdessa kiinteässä kirjastossa, pääkirjastossa Nummelassa ja Kirkonkylän kirjastossa. Uusi kirjastoauto aloitti toimintansa ja pysäkkejä on mm. hajaasutusalueen kouluilla ja päiväkodeilla. Kaikissa kirjastopisteissä on huomioitu lasten ja nuorten tarpeet erillisillä osastoilla ja aineistoilla. Kirjastotiloissa on mahdollisuus viettää vapaa-aikaa ja opiskella. Käytettävissä on hyvä valikoima lehtiä, cd-romeja, musiikkiäänitteitä ja internet-mikroja. Kunnankirjaston kirjakokoelmaan kuuluu nidettä lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta ja nidettä lasten ja nuorten tietokirjallisuutta. Vuosittain hankitaan lapsille ja nuorille noin nidettä kaunokirjallisuutta ja noin nidettä tietokirjallisuutta. Kirjojen lisäksi lapsille hankitaan musiikkiäänitteitä, cd-romeja, videoita ja äänikirjoja. Lastenosastojen valikoimat pyritään pitämään monipuolisina ja ajanmukaisina. Aikuisille hankitaan aineistoa, joka tukee perheitä ja lasten kasvua. Kirjastossa järjestetään satutunteja säännöllisesti, torstaisin Kirkonkylän kirjastossa ja perjantaisin pääkirjastossa kahdelle ryhmälle. Muitakin tapahtumia pyritään järjestämään, mm. nukketeatteriesityksiä. Perinteeksi on tullut houkutella lapsia kirjoittamaan erilaisista teemoista. Vuonna 2003 koottiin lorukilpailun

11 11 tuloksena julkaisu Lorupussi Laiva ohoi! Kirjasto pyrkii monella tavalla innostamaan lapsia lukemisessa. Monena vuonna on kesäaikaan järjestetty lukemista tukeva Lukupuu-kilpailu, joka innostaa satoja lapsia. Myös kirjavinkkaus kuuluu kirjaston toimintaan ja kouluilla tapahtuvan kirjallisuuden esittelyn lisäksi kirjavinkkari kävi mm. vuonna 2003 RyTärskyt-tapahtumassa puhumassa fantasiakirjoista. Kirjasto toimii tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa ja järjestää tiedonhaun opetusta ja ohjattuja kirjastokäyntejä säännöllisesti. Myös päivähoidon kanssa on ollut monipuolista yhteistoimintaa, mm. vierailuja kirjastoissa, siirtokokoelmien välittämistä ja näyttelyjä kirjastoissa. Nummelan koulun iltapäiväkerhon kanssa on ollut säännöllistä yhteistoimintaa. Kirjaston lasten kotisivut valmistuivat vuonna 2003 opetusministeriön määrärahan avulla. Kotisivuilla esitellään kirjaston toimintaa, palveluita ja hyviä lasten kirjoja. Lapset voivat myös lähettää kirja-arvosteluja kotisivuille ja etsiä tietoja lasten omasta aineistorekisteristä. Kotisivut ovat myös portaali kirjaston henkilökunnan suosittelemille sivuille. Kirjasto on valmistanut useita kirjaluetteloita erilaista teemoista. Niitä on nähtävänä kotisivuilla ja jaettavana kirjastoissa. Museo järjestää säännöllisesti näyttelyitä, joihin tutustuminen antaa pohjaa perheiden vihtiläisen identiteetin rakentumiseen ja paikkakunnalle juurtumiseen. Kulttuuritoimen avustuksin turvataan taiteen perusopetuksen järjestämistä vihtiläisille lapsille ja nuorille. Kulttuuritoimi pyrkii järjestämään kulttuuritapahtumia ja luovia harrastusmahdollisuuksia erityisesti lapsille ja perheille. Kirjaston, museon ja kulttuuritoimen sekä Hiiden Opiston yhteistyöllä vahvistetaan ja monipuolistetaan kunnan lastenkulttuuria.

12 12 2. AJOISSA APUA 2.1. Äitiys- ja lastenneuvola Perheitä tuetaan erityisvaikeuksissa heti. Syrjäytymistä ennaltaehkäistään ja verkostotyötä kehitetään. Perheen arkea tuetaan neuvolavastaanotoilla, kotikäynneillä ja vertaisryhmätoiminnalla. Neuvolan työskentely on luottamuksellista ja suunnitelmallista, se kunnioittaa asiakkaan yksilöllisyyttä ja pyrkii ennalta ehkäisemään sairauksia ja ongelmia. Neuvolasta saa tarvittaessa tietoa ja ohjausta lisätutkimuksiin ja erikoishoitoon. Neuvolassa kuunnellaan ja annetaan keskusteluapua. Terveydenhoitajien lisäksi neuvolan henkilöstöön kuuluvat terveyskeskuslääkäri, psykologi, toiminta-, puhe- ja fysioterapeutti sekä tulevaisuudessa perhetyöntekijä. Neuvolan toiminta on moniammatillista osaamista lasten sekä lapsiperheiden arjessa. Kehitystyön edellytys on riittävä resursointi, ammattitaidon ylläpito, sekä työn jatkuva laadullinen ja määrällinen seuranta. Työtiimiä täydennetään sosiaalityöntekijällä ja perhetyöntekijällä. Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri terveysneuvonnan osastonhoitaja 2.2. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Oppilaiden terveydenhoitoa toteutetaan terveydenhoitajan säännöllisillä seulontatutkimuksilla ja terveystarkastuksilla ja lääkärintarkastuksin sekä turvataan pääsy erikoislääkärin vastaanotolle. Yhdessä oppilaan kanssa keskustellen tehdään terveydentilasta kartoitusta ja haetaan ratkaisuja tasapainoiseen ja terveeseen tulevaisuuteen. Ehkäisevänä terveydenhuoltotyönä jatketaan rokotusohjelmien toteuttamista yksilöllisesti.

13 13 Yhteistyö huoltajien ja koulun oppilashuoltotyöryhmän kanssa toteutuu saumattomasti. Yhteistyötä tehdään kotikäyntien ja yhteistapaamisten muodossa. Arkisina yhteistyökumppaneina toimivat myös poliisi, nuorisoterveys- ja sosiaalitoimen työntekijät. Terveydenhoitaja seuraa ja pyrkii tekemään parannusehdotuksia koulun terveydellisistä oloista ja näin turvaamaan tasapainoisen, terveyttä edistävän oppimisympäristön. Yhteistyö opettajien ja vanhempien kanssa Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri terveysneuvonnan osastonhoitaja 2.3. Varhaiskasvatus Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa edistetään lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Päivähoidossa kiinnitetään huomiota lapsen varhaiseen tuen tarpeen tunnistamiseen ja perheiden ohjaamiseen avun piiriin tarvittaessa. Erityispäivähoito on osa päivähoidon järjestelmää. Sen tehtävänä on tukea erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen kasvamista. Varhaista erityiskasvatusta ja opetusta toteutetaan mahdollisimman pitkälle varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä integraation periaatteella. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia sijoitetaan päiväkotiryhmiin joko ryhmäkokoa pienentämällä tai avustajan kanssa sekä vaihtoehtoisesti integroituihin erityisryhmiin. Heitä voidaan sijoittaa perhepäivähoitoon ryhmäkokoa pienentäen. Kiertävät erityislastentarhanopettajat osallistuvat erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidon ja kasvatuksen suunnitteluun yhteistyössä henkilöstön, vanhempien ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Heille laaditaan lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma, jossa huomioidaan erityisen tuen tarve ja erityisesiopetuksessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva sopimus HOJKS. Varhainen auttaminen Turvataan osaava henkilöstö tuettuun varhaiskasvatukseen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Aikataulu Vastuu päivähoidon esimies

14 Perusopetus Henkilökuntaa koulutetaan ongelmien varhaiseen havaitsemiseen sekä lasten ja heidän perheidensä ohjaamiseen avun piiriin ajoissa. Kiinnitetään erityistä huomiota peruskoulun nivelkohtiin: kun lapsi siirtyy päivähoidosta /esiopetuksesta kouluun tai kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle huolehditaan siitä, että oppilaan mahdollinen hoitopolku ei katkea vaan jatkuu saumattomasti. Koulunkäynnin ja oppimisen tukemisessa erityisammattilaisten palvelut ovat tärkeitä. Varhainen puuttuminen ja auttaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista muiden lasten palveluiden kanssa konsultointiavun saamiseksi (sosiaalityöntekijät, psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat, erityisopettajat, perhetyöntekijät, terapeutit, poliisi yms.). Oppilaan on saatava tukiopetusta todellisen tarpeen mukaan. Laaja-alaista erityisopetusta on pystyttävä antamaan puhumisen, lukemisen ja kirjoituksen lisäksi myös matematiikassa luokilla 1-6. Kouluavustajia voidaan palkata myös 7-9-luokkien oppilaille. Erityisopetuksessa Vihdissä etsitään oppilaalle paras vaihtoehto: opetus tapahtuu erityisryhmässä (EVY, ESY, EHA, dysfasia-luokat yms.) tai oppilas integroidaan normaaliryhmään tai oppilas opiskelee osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tarvittaessa HOJKS voidaan tehdä myös yleisopetuksen oppilaalle, joka opiskelee joitakin aineita oman oppimissuunnitelmansa mukaan. Jos valitaan integraatio (oppilas opiskelee normaalissa ryhmässä, vaikka kärsiikin erityisvaikeuksista tai on vammautunut/sairas ), koulu saa lisätuntiresursseja tarpeen mukaan sekä oppilaan edellytyksistä riippuen hänelle palkataan avustaja. Opetusryhmälle sopiva koko harkitaan pedagogisin perustein. Koulukuraattorien ja koulupsykologien virkoja on tarkistettava peruskoululaisten määrää vastaavaksi. Lisäksi muita tukipalveluita kuten esimerkiksi puheopetusta ja fysioterapiaa tulisi olla myös koulutoimen tarpeita varten. Oppilashuoltoryhmän toimintaa on edelleen kehitettävä. Oppilaan ohjauksen mahdollisuudet auttaa yhdeksännen luokan päättäviä erityisnuoria on kartoitettava. On tutkittava, olisiko

15 15 mahdollista luoda Vihtiin järjestelmä, jossa opintojen ohjaaja voisi seurata ja ohjata peruskoulunsa päättäviä nuoria 1-2 vuotta. Koulujen/Kunnan opetussuunnitelmissa otetaan huomioon myös perhe-elämän taitojen opettaminen (toisen hyväksyminen, erilaisuuden sietäminen, taito tehdä kompromisseja, sitkeys...) ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuden alla, terveystiedossa sekä esimerkiksi kotitalouden oppisisällöissä. Varhainen auttaminen Erityisopetuksen kehittäminen Moniammatillinen yhteistyö Aikataulu Vastuu sivistysjohtaja 2.5. Sosiaalityö Sosiaalityötä toteutetaan yksilö-, perhe- ja yhdyskuntatyönä ja muina tarpeellisina menetelminä. Tukihenkilötoiminnan kehittäminen eri sosiaalityön sektoreille otetaan yhdeksi työ- ja tukimuodoksi ja varataan tukihenkilöiden koulutukseen riittävät määrärahat. Palveluilla tuetaan ihmisten yksilöllisyyttä, tasa-arvoisuutta ja yhteisvastuullisuutta. Palvelut kehittyvät vastaamaan ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Asiakaslähtöiset palveluasenteet luovat pohjan toimivalle asiakassuhteelle ja työskentelyn hyville tuloksille. Sosiaalityössä painopiste on ennaltaehkäisevässä perhetyössä ja avohuollon tukitoimissa. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan. Siksi palveluja kehitettäessä huomioidaan, että lasta ja nuorta autetaan parhaiten auttamalla hänen ympäristössään toimivia läheisiä aikuisia, yleensä lapsen perhettä. Luodaan tapa toimia, jossa vallan ja vastuun palauttaminen perheelle vaikuttaa perheen käsitykseen itsestään kyvykkäänä yhteiskunnan jäsenenä. Yhteistyön rakentamisessa kuullaan perheiden toiveet ja tarpeet. Luodaan entistä tiiviimmät yhteistyötavat neuvolan, päivähoidon ja kouluterveydenhoidon kanssa. Yhteistyötä muiden ulkoisten toimijoiden mm. seurakunnan, poliisin ja alueen yhdistysten ja järjestöjen kanssa kehitetään. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten, nuorten ja perheiden erilaisissa ongelmatilanteissa pyritään kokonaisvaltaiseen sosiaalityöhön eri toimijoiden kanssa. Henkilöstö on

16 16 toiminnan keskeinen voimavara, jonka hyvinvoinnista ja osaamisesta on huolehdittava. Sosiaalityön palvelut 1,5 viikon sisällä yhteydenotosta Aikataulu 2004 Vastuu perhehuollon esimies 2.6. Perhetyö Kun Vihdissä on riittävästi perhetyöntekijöitä, laitossijoituksia tarvitaan vähemmän. Perhetyöntekijöiden määrän tarve kannattaa arvioida viimeistään vuoden 2006 talousarvioita valmisteltaessa, kun saadaan tuloksia vuonna 2004 palkatun perhetyöntekijätiimin työn tuloksista. Perhepyykkitoiminta ja sen jatkuminen on tärkeää. Pitkäaikaistyöttömien perheissä kehitetään koko perheen auttamista ongelmien ehkäisyssä. Perusturvalautakunnan pyytämän perhekotiselvityksen valmistuttua arvioidaan, onko kuntaan perustettava oma perhekoti tai vastaava. Siihen voitaisiin sijoittaa nuoria, jotka ovat akuutissa kriisitilanteessa. Perhetyöntekijät Perhepyykin jatkuminen Aikataulu Vastuu perhehuollon esimies 2.7. Perheneuvola Riittävä henkilöresursointi on toiminnan edellytys. Asiakastyö, yhteistyö sekä koulutustoiminta edellyttävät toisen työparin saamista perheneuvolaan. Lisäksi työaikaa tarvittaisiin siihen, että perheneuvolan henkilökunta ehtisi tehdä ennalta ehkäisevää työtä esimerkiksi vaikuttamalla asenteisiin tiedotusvälineiden, tapahtumien, luentojen tai muiden vastaavien kanavien kautta. Uusia perheitä ja yksilöitä tukevia palvelumuotoja kehitetään muuttuvan yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi eroperheiden aikuisille ja lapsille järjestetyt ryhmät. Ostopalveluilla täydennetään oma toimintaa, esim. lastenpsykiatripalvelut ostetaan ulkopuolisilta. Suunnitelmissa on myös lastenneurologipalveluiden hankkiminen ostopalveluina.

17 17 Tutkimuksiin ja hoitoon pääsy turvattava 4 viikon sisällä Kriisiapua järjestettävä asiakkaille 1-5 päivän sisällä Aikataulu Vastuu perhehuollon esimies 2.8. Päihdeklinikka Päihdeklinikan tärkeimmät työmuodot ovat yksilö-, perhe ja ryhmä keskustelut sekä lisääntyvässä määrin verkostotyö. Uusia työmuotoja kehitetään jatkuvasti, esimerkiksi päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen järjestettiin tukihenkilökoulutus vuonna Perhe- ja verkostotyötä kehitetään. Päihdeklinikan lääkäripalvelut ovat riittämättömät, tarve olisi kaksinkertaistaa nykyinen tuntimäärä. Tähän päästään viimeistään vuonna Kokopäiväisen uuden työntekijän palkkaaminen on välttämätöntä päihdeongelmien lisääntyessä ja vaikeutuessa. Avokatkaisu ja kriisivastaanotolle tulee päästä saman päivän sisällä kun yhteydenotto tulee Terapiakeskustelut ja muut palvelut tulee järjestää kahden viikon sisällä Aikataulu viimeistään 2006 Vastuu perhehuollon esimies 2.9. Nuorisoasema Nuorisoasemapalveluista on tiedotettava tehokkaasti kuntalaisille ja taattava palveluiden saanti tasapuolisesti kaikkialle Vihtiin. Verkostotyötä on kehitettävä yhteistyökumppanien kanssa. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on saada alkuun nuorten hoitoryhmät esim. päihdeperheen nuoret sekä kehittää varhaisen puuttumisen perhetyömallia edelleen. Palvelut 1,5 viikon sisällä yhteydenotosta Aikataulu Vastuu perhehuollon esimies

18 Erityistyöntekijät Erityistyöntekijät auttavat perheitä arvioimalla ja tukemalla lasten kehitystä kukin oman erityisosaamisensa kautta. Puheterapeuttien ja toimintaterapeutin pääasiallisina tehtävinä ovat lasten kehityksellisten taitojen arviointi ja kuntouttaminen. Terapeutit tekevät yhteistyötä päivähoidon kanssa ja osallistuvat lapsia koskeviin kuntoutuspalavereihin ja konsultoivat henkilökuntaa. Koulutoimelle on saatava puheterapian palveluja, sillä lasten kielellisen kehityksen häiriöt ovat kasvaneet viime vuosikymmenen aikana, myös toisen toimintaterapeutin tarve on ilmeinen. Fysioterapiassa arvioidaan neuvolaikäisten liikunnallista kehitystä ja annetaan ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelinasioissa. Fysioterapeuttista kuntoutusta annetaan kaiken ikäisille, esimerkiksi traumojen jälkitiloissa. Astmalapsille järjestetään tarvittaessa hengitysryhmiä ja pyydettäessä ohjataan koululuokkia esimerkiksi ryhtiin liittyvissä asioissa. Perusterveydenhuollon psykologit tukevat lapsen psyykkistä kehitystä ja kasvatusta yhdessä perheiden sekä lapsen arjessa toimivien ihmisten kanssa. Psykologien tehtävänä on myös suorittaa kehitykseen liittyviä psykologisia tutkimuksia ja niiden edellyttämiä jatkotoimenpiteitä. Toinen toimintaterapeutin virka 2006 Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri 3. YHTEISTYÖVERKOT 3.1. Strategiat jotka tukevat lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista: - Vihdin kunnan strategia - Perusturvakeskuksen strategia - Sivistyskeskuksen strategia - Teknisen keskuksen strategia - Vammaispoliittinen ohjelma - Päihdestrategia (Valmisteilla) - Väkivallanehkäisystrategia (Pintaa syvemmälle projekti)

19 Vapaaehtoistyö 3.3. Moniammatilliset yhteistyöverkot Vapaaehtoistyö täydentää kunnallisia palveluja. Kunta koordinoi vapaaehtoistyötä ja kunnasta löytyy päivitetty lista vapaaehtoistyöntekijäjärjestöistä sekä heidän työtehtävistään. Vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksien turvaaminen esimerkiksi antamalla tiloja käyttöön, kehittäminen sekä aktivointi lapsiperheiden hyväksi. Vapaaehtoistyöntekijöille järjestetään koulutusta mahdollisesti yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa. Vapaaehtoisjärjestöjen yhteistapahtumille luodaan myönteinen ja kannustava asenne. Kyläsuunnitelmissa lapsiperheiden asiat nostetaan tärkeiksi kehittämistavoitteiksi ja kannustetaan asuinalueen ja lähipiirin tukiverkostojen muodostumista yllätystilanteiden varalle. Eri tahojen yhteistyötä tiivistetään nuoriso huume- ja alkoholiongelmien ehkäisemisessä. Perhemyönteisiin asenteisiin vaikuttaminen lehdistön kautta. Vapaaehtoistyötä Vihdissä tekevät esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), Suomen Mielenterveysseura ja sen ylläpitämä Kriisikeskus, Pelastakaa Lapset ry sekä urheilu-, nuoriso-, kulttuuri- ja harrastusjärjestöt. EMY PÄY KENU Ehkäisevän mielenterveystyön yhteistyöryhmä Emy koostuu vihtiläisten mielenterveyttä edistävistä ammattilaista sekä järjestötyöntekijöistä, jotka toimivat verkostomaisesti. Emyssä on edustettuna mm. koulu-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi, seurakunta sekä eri järjestöjä. Päihdeasiain yhteistyöryhmän tehtävänä on seurata, tiedottaa ja puuttua huolestuttaviin ilmiöihin päihdealueella. Kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Edustettuna perus- ja ammattikoulu, nuorisoasema, terveyskeskus, nuorisotoimisto, Lovat, srk ja poliisi. Keskiviikkona nuorista ryhmässä tiedotetaan nuorten väkivaltaan ja rikollisuuteen liittyvistä asioista. Kenu kokoontuu joka toinen viikko. Edustettuna ovat poliisi, koulu, sosiaali- ja nuorisotoimi, nuorisoasema, seurakunta ja Yöjalka.

20 20 SEITTI Seitti-verkosto kartoittaa ja organisoi pienryhmätoimintaa. Ryhmä kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa ja siinä on edustettuna nuorisotoimi, nuorisoasema, koulut, seurakunta ja yöjalka. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön verkosto Valtakunnallinen päihdeyhdyshenkilöverkosto

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot