VIHDIN KUNTA Pertu Pertu liite 4 Kh Kh liite 1 Kv Kv liite 7 LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN TAVOITEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIHDIN KUNTA Pertu 25.8.2004 Pertu liite 4 Kh 20.9.2004 Kh liite 1 Kv 4.10.2004 Kv liite 7 LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN TAVOITEOHJELMA"

Transkriptio

1 VIHDIN KUNTA Pertu Pertu liite 4 Kh Kh liite 1 Kv Kv liite 7 LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN TAVOITEOHJELMA

2 SISÄLLYS JOHDANTO TURVALLINEN ARKI ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLATOIMINTA KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU VAMMAISTEN LASTEN PALVELUT VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS NUORISOTOIMI LIIKUNTATOIMI KIRJASTOTOIMI JA KULTTUURITOIMI AJOISSA APUA ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLA KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS SOSIAALITYÖ PERHETYÖ PERHENEUVOLA PÄIHDEKLINIKKA NUORISOASEMA ERITYISTYÖNTEKIJÄT YHTEISTYÖVERKOT STRATEGIAT VAPAAEHTOISTYÖ MONIAMMATILLISET YHTEISTYÖVERKOT...19

3 3 JOHDANTO Lapsipoliittinen ohjelma valmistui Vihdissä Perusturvakeskuksen palvelustrategiassa asetettiin tavoitteeksi tämän ohjelman päivittäminen vuoden 2002 aikana. Päivitystyöhön valittiin seuraava työryhmä: - perusturvalautakunnan jäsenet Virve Keskinen ja Eeva Ollikkala - perhehuollon esimies Olli-Pekka Alapiessa saakka - perhehuollon esimies Sari Laaksonen alkaen - terveysneuvonnan osastonhoitaja Onneli Eranka - perheneuvolan sosiaalityöntekijä Kirsi Hatanpää - lasten päivähoidon esimies Kirsti Lehikoinen sekä - perusturvajohtaja Eija-Riitta Pajunen. Työryhmä sopi työtä aloittaessaan, että lapsipoliittinen ohjelma laajennetaan lapsi- ja perhepoliittiseksi ohjelmaksi. Työryhmä esittää siinä vihtiläisen lapsi- ja perhepolitiikan keskeiset tavoitteet ja näille tavoitteille perustelut, toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut. Ohjelman valmistelutyön alussa järjestettiin keskustelutilaisuus. Siihen osallistui eri alojen asiantuntijoita, joita kaikkia yhdisti kiinnostus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Ohjelman tekemisessä hyödynnettiin myös yhteistyöverkostoja. Elinkaariajattelu ja tavoite kohdella kuntalaisia tasavertaisesti ohjasivat ohjelman tekoa. Lisäksi haluttiin löytää yhdensuuntainen näkemys lapsi- perhepolitiikan suunnasta kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Vihtiläisen lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman taustalla on ajatus siitä, että lapsuus on ainutkertainen ja huolenpitoa vaativa elämänvaihe. Lapsuudessa koettu välittäminen tai laiminlyönti heijastuu aikuisuuteen asti ja siksi tämän päivän perhepoliittiset ratkaisut vaikuttavat sekä yhteiskunnan että yksilön tulevaisuuteen. Vihtiläisille lapsille halutaan luoda tasavertaiset mahdollisuudet hoivaan ja oppimiseen perheen asuinpaikasta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Vihdin lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma korostaa sitä, että kaikessa päätöksenteossa on huomioitava lapsiperheiden tarpeet ja turvallisuus. Eri hallinnonalojen päätösvaihtoehtoja harkitessa päättäjien on arvioitava vaihtoehtojen vaikutukset lapsiperheisiin ja valittava ne ratkaisut, joilla lisätään lasten ja perheiden hyvinvointia. Myös kaavoituksella voidaan edistää turvallisen, viihtyisän ja lapsiperheiden tarpeiden mukaisen elinympäristön rakentamista.

4 4 Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma painottaa ongelmien ennaltaehkäisyä. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti katsottuna viisasta: ennalta ehkäisy on aina helpompaa ja huokeampaa kuin korjaava työ. Turvallinen arki - toimivat ja laadukkaat lasten ja nuorten peruspalvelut - ovat osa ennalta ehkäisevää työtä. Työ ryhmä korostaakin, että lasten ja nuorten peruspalveluiden järjestämiseen on varattava määrärahoja riittävästi. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä on huolehdittava säännöllisellä täydennyskoulutuksella. Lisäksi verkostotyötä, esimerkiksi EMY:n toimintaa ja sosiaalialan osaamiskeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia, hyödynnetään työntekijöiden ja perheiden parhaaksi. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien kannattaa myös tehdä kolmannen sektorin kanssa monipuolista yhteistyötä ja tiedottaa järjestöille perheitä koskevista kunnallisista kehittämissuunnitelmista ja -tarpeista. Näin kaikki osapuolet saavat suurimman mahdollisen hyödyn ja vältetään päällekkäistä työtä. Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteutumista seurataan järjestämällä eri hallintokuntien ja ammattiryhmien keskustelutilaisuus joka toinen vuosi. Siinä arvioidaan ohjelman toteutumista ja asetetaan tarvittaessa toiminnalle uusia tavoitteita. Päivitetty ohjelma viedään päätettäväksi valtuustolle. Lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa on hahmotettu suuntaviivat ja painopisteet käytännön toiminnalle. Suuri osa toimintalinjauksista voidaan toteuttaa nykyisellä resursoinnilla. Ohjelmassa esitetyistä lisäresursseista päätetään erikseen kunkin vuoden talousarviokäsittelyssä.

5 5 1. TURVALLINEN ARKI 1.1. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Turvallinen arki luo pohjan lapsen ja nuoren kasvulle. Siksi kunnallispoliitikkojen on huolehdittava siitä, että peruspalvelut vastaavat lapsiperheiden tarpeita. Lapsi- ja nuorisotyössä tuetaan yhteisöllisyyttä ja hyvää vanhemmuutta. Siihen kuuluu rakkaus lapseen sekä rajojen asettaminen. Lisäksi korostetaan vanhempien ensisijaista kasvatusvastuuta. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään turvallisuuteen kotona ja perhe- ja parisuhdeväkivallan ehkäisemiseen viranomaisten ja muiden toimijoiden moniammatillisella yhteistyöllä. Neuvolapalvelun järjestäminen kuuluu kunnan tehtäviin. Neuvolat toimivat taajamissa, lähellä kuntalaista. Palveluita kehitetään väestön tarpeita ja valtakunnallisia ohjeistuksia seuraten siten, että neuvolatoiminta tyydyttää kuntalaisia ja on järjestetty tasapuolisesti. Äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti vanhemmuuteen, perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Vanhemmuuteen kasvaminen on jatkuva prosessi, jonka etenemistä neuvola tukee asiakkaan arvoja ja yksityisyyttä kunnioittaen. Perheen on voitava luottaa neuvolan tietämykseen raskautta ja synnytystä koskevissa asioissa. Neuvolassa seurataan odotusajan turvallisuutta molempien äidin ja lapsen kannalta. Lisäksi neuvola on synnytyksen ja syntyvän lapsen hyvinvoinnin asiantuntija. Perheet voivat kääntyä luottamuksellisesti lasta koskevissa huolissaan neuvolan puoleen. Lastenneuvolan tehtävänä on lapsen terveydestä huolehtiminen ja sen edistäminen. Lapsen yksilöllisen kasvun suunnitelmallisen seurannan ohella tuetaan vanhempien jaksamista. Tavoitteena on lisätä äitien ja isien mahdollisuuksia selviytyä vanhempina ja kasvattajina kunnioittaen yksityisyyttä ja perhekeskeisyyttä.

6 6 Työtapoja kehitetään Moniammatilliset tiimit Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri terveysneuvonnan osastonhoitaja 1.2. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon palvelut määritetään kansanterveyslaissa kaikille koululaisille kuuluvaksi peruspalveluksi, jotka jatkavat lastenneuvolassa aloitettua ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä. Kouluterveydenhuollon palveluilla pyritään turvaamaan oppilaan maksimaalinen terveys ja herättämään kiinnostus ja omaan terveyteen vaikuttavissa päätöksissä. Palvelut tuotetaan koulun tiloissa kouluaikoina. Kouluterveydenhuollolla on koululaisen näkökulmasta samoja tehtäviä kuin työterveydenhuollolla aikuisten työyhteisössä työntekijöitten kannalta. Kouluterveydenhuollon palvelut tuotetaan valtakunnallisia ohjeistuksia ja paikallisia tarpeita vastaavina, yksilön kasvua ja kehitystä tukevana, yksityisyyttä kunnioittavana toimintana. Kouluterveydenhuoltoon riittävät resurssit ja asianmukaiset työskentelytilat. Lastenlääkärin, koululääkärin ja lastenpsykiatrin palveluiden saatavuus Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri terveysneuvonnan osastonhoitaja 1.3. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheet tarvitsevat kotipalvelua. Perheitä on voitava auttaa esimerkiksi silloin kun huoltaja väsyy tai sairastuu. Näin kotipalvelu tukee vanhempien jaksamista ja siten ennalta ehkäisee ongelmien syntyä. Lapsiperheiden kotipalvelua tarjolle Aikataulu Vastuu perhehuollon esimies vanhuspalveluiden esimies

7 Vammaisten lasten palvelut 1.5. Varhaiskasvatus Kunnan terveystoimen taholta varmistetaan, että vammaisen lapsen vanhemmat saavat tarvitsemaansa tietoa ja lapset saavat vammansa edellyttämän hoidon ja apuvälineet ja pääsevät lain mukaisen kuntoutuksen piiriin. Hyvin toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon, Kelan ja yksityisten palveluntuottajien kanssa on toimiva. Henkilökohtaisen avustajan järjestelmää tulee kehittää. Lasten ja nuorten varhaiskuntoutukseen tarvitaan lisää työntekijöitä ja heille riittävät työtilat. Kouluille on annettava riittävät resurssit (koulukuraattorit, -terveydenhoitajat, -psykologit) mielenterveyden ongelmista tai vastaavista kärsivien oppilaiden tukemiseen. Vihtiläisten lapsiperheiden on saatava mahdollisimman hyvin tietoa varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta (kunnan kotisivut, päivähoitoesite, tiedotusvälineet, virkamiehet, päivähoidon yksiköt). Julkista varhaiskasvatusta toteutetaan päivähoidossa, seurakunnan kerhotoiminnassa ja esiopetuksessa päiväkodeissa. Julkisen varhaiskasvatuksen tarjonta on monipuolista ja vastaa perheiden tarpeita niin alueellisesti kuin aukioloaikojenkin suhteen. Vihdissä on tarjolla yksityistä päiväkoti- ja perhepäivähoitoa. Vaihtoehtopedagogioihin (kuten Montessori- ja Steiner-päiväkoteja) ja vapaaehtoistyöhön perustuvaa varhaiskasvatustoimintaa kannustetaan rikastuttamaan palvelutarjontaa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan siten, että se on perheille todellinen vaihtoehto ja monipuolistaa siten varhaiskasvatuksen palveluita Vihdissä. Vanhempia tuetaan heidän kasvatustyössään kasvatuskumppanuuden periaatetta noudattaen. Pedagogisen johtamisen keinoin, johon sisältyy hoiva, kasvatus ja opetus kehitetään jatkuvasti vihtiläistä varhaiskasvatusta. Toimintaa ohjaavat esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen suunnitelmat ja henkilöstöä kannustetaan jatkuvasti kehittämään ammattitaitoaan. Taataan monipuoliset päivähoitopalvelut Verkostotyötä kehitetään Aikataulu Vastuutaho päivähoidon esimies

8 Perusopetus Vihdin koulutoimi järjestää oppilaille tasa-arvoiset koulutuspalvelut sekä mahdollisuuden yksilölliseen kasvuun. Koulutoimessa ehkäistään ongelmia ennakolta ja siksi Vihdin koulutoimi panostaa oikea-aikaisiin ja riittäviin tukitoimiin, erityisopetukseen ja oppilashuoltoon. Koulujen ryhmäkoot pidetään pieninä ja siten varmistetaan se, että opettajalla on aikaa ohjata jokaisen lapsen ja nuoren kehitystä. Tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta järjestetään tarpeen mukaan. Vihtiläisillä oppilailla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulupäivään. Kiusaamiseen puututaan heti. Jokaisella koululla on toimintaohjelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Tämä tehdään yhteistyössä lasten ja nuorten sekä heidän huoltajiensa kanssa. Koulun ja kodin yhteistyötä on kehitettävä edelleen. Huoltajien vapaaehtoiset vanhempainyhdistykset ovat koulun hyvänä tukena kasvatustyössä. Lapset ja nuoret otetaan mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Esimerkiksi uusia koulurakennuksia suunniteltaessa lasten ja nuorten näkemykset toiminnallisesta ja hyvästä opiskeluympäristöstä pitää kartoittaa, sillä ne tuovat arvokkaan lisän suunnitelmiin. Pienet ryhmäkoot, oikea-aikaiset tukitoimet Oppilaille turvallinen oppimisympäristö Aikataulu 2004 Vastuu sivistysjohtaja 1.7. Nuorisotoimi Kantti kestää -päihdevalistusohjelmaa toteutetaan kaikille 6. luokan oppilaille, yläasteen teemapäivänä, pilottihankkeena ammatti- ja koululla vanhempainiltoina. Nummelan nuorisokeskuksessa ja Vihdin kerhokeskuksessa jatketaan 6. klubitoimintaa sekä yläasteikäisten klubitoimintaa. Nuorten osallisuutta nuorisotiloissa tuetaan perustamalla nuorten muodostamia avustajaryhmiä ja nuorten vanhempien osallisuutta haastamalla heitä mukaan nuorisotilojen toimintaan ja tilojen vanhempainiltoihin. Nuorisotiloja markkinoidaan myös vanhempien kohtauspaikkoina.

9 9 Pienryhmätoiminnan avulla tuetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kasvua akuutissa tilanteessa. Tämä on ns. vertaistukitoimintaa, jota toteutetaan laajalla yhteistyöverkolla. Nuorisotoimi järjestää koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa ja koordinoi sitä yhdessä koulujen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Nuorten osallisuushankkeita ovat nuorisotyön edustajisto ja nuorisovaltuusto. Nuorisotyön edustajisto on nuorisojärjestöjen yhteistyöelin, joka toimii asiantuntija-apuna järjestöjä koskevissa asioissa, antaa lausuntoja ja toteuttaa mm. RyTärsky-nimisen lasten ja nuorten harrastuksia Vihdissä esittelevän tapahtuman. Nuorisolautakunnan seitsemästä jäsenestä kolme valitaan nuorisotyön edustajiston ehdotuksesta. Nuorisovaltuusto on vuosittain valittava,vihtiläisistä v. koostuva vaikuttajaryhmä. Nuorisovaltuuston toiminta tapahtuu pääosin työryhmissä, joita perustetaan nuorten omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Nuorisovaltuustolla on läsnäolo- ja puheoikeus kunnan lautakunnissa. Nuorisotoimi järjestää koulutustoimintaa, tapahtumatoimintaa ja leiritoimintaa yhteistyössä laajan yhteistyöverkon kanssa. Lapsi- ja nuorisotyötä tuottaville järjestöille ja toimintaryhmille luodaan edellytykset niin toiminnallisesti, kuin taloudellisesti. Riittävät resurssit olemassa olevan nuorisotoiminnan turvaamiseksi Uusien toimintamallien kehittäminen lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi Aikataulu Vastuu nuorisotoimenjohtaja 1.8. Liikuntatoimi Liikuntatoimi järjestää, tukee ja luo mahdollisuuksia turvaten lapsien ja perheiden monipuolisen liikkumisen. Liikunnassa pyritään huomioimaan lapset ja perheet kokonaisvaltaisesti siten, että myös eritystarpeessa olevat yksilöt ja perheet huomioidaan liikuntatoimintaa suunniteltaessa. Liikuntatoimen toiminta perustuu pitkälti yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Tärkein yhteistyö kohdistuu koulutoimeen yhteydessä perusopetukseen. Uinninopetus kuuluu osana koulujen uudistu-

10 Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi nutta opetussuunnitelmaa. Uinninopetuksessa pyritään yksilöllisyyteen huomioiden lapsen kehitys ja taitotaso. Eritysopetukseen osallistuvat lapset saavat mahdollisuuden oppia uintitaitoja myös erikseen huomioiduissa integroiduissa ryhmissä, joissa toiminnasta vastaa liikuntatoimen erityisliikunnanohjaaja tai fysioterapeutti. Koulut, kyläyhdistykset, urheiluseurat ja liikuntajärjestöt kuuluvat oleellisena osana liikuntatoimen yhteistyöverkostoa. Liikuntatoimi tukee edellä mainittuja tahoja taloudellisesti luoden liikkumismahdollisuuksia. Seura-avustuksia myönnettäessä liikuntalautakunnan yhtenä jakoperusteena on seuran toteuttama lapsiliikunta. Liikuntatoimen toiminnassa lapset ja perheet huomioidaan järjestämällä mm ohjattua uintitoimintaa aina vauvasta aikuisikään asti. Alakouluikäisille lapsille järjestetään kirkonkylällä iltapäivätoimintaa liikunnallisen iltapäiväkerhon tiimoilta. Iltapäivätoiminnassa huomioidaan liikunnan laaja-alaisuus ja erityislapset. Koko liikuntatoimen toiminnassa on pyritty huomioimaan yksilöllisyys ja liikkumisen mahdollistuminen, koulutus ja yhteistyö kaikkien sidosryhmien kanssa. Liikuntatoimessa on myös mahdollisuus huomioida yksilöllisesti mm kuntoutuksen ja terveysliikunnan osalta saaden asiantuntijoilta yksilöllistä neuvontaa. Vihdin kirjastolaitos toimii kahdessa kiinteässä kirjastossa, pääkirjastossa Nummelassa ja Kirkonkylän kirjastossa. Uusi kirjastoauto aloitti toimintansa ja pysäkkejä on mm. hajaasutusalueen kouluilla ja päiväkodeilla. Kaikissa kirjastopisteissä on huomioitu lasten ja nuorten tarpeet erillisillä osastoilla ja aineistoilla. Kirjastotiloissa on mahdollisuus viettää vapaa-aikaa ja opiskella. Käytettävissä on hyvä valikoima lehtiä, cd-romeja, musiikkiäänitteitä ja internet-mikroja. Kunnankirjaston kirjakokoelmaan kuuluu nidettä lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta ja nidettä lasten ja nuorten tietokirjallisuutta. Vuosittain hankitaan lapsille ja nuorille noin nidettä kaunokirjallisuutta ja noin nidettä tietokirjallisuutta. Kirjojen lisäksi lapsille hankitaan musiikkiäänitteitä, cd-romeja, videoita ja äänikirjoja. Lastenosastojen valikoimat pyritään pitämään monipuolisina ja ajanmukaisina. Aikuisille hankitaan aineistoa, joka tukee perheitä ja lasten kasvua. Kirjastossa järjestetään satutunteja säännöllisesti, torstaisin Kirkonkylän kirjastossa ja perjantaisin pääkirjastossa kahdelle ryhmälle. Muitakin tapahtumia pyritään järjestämään, mm. nukketeatteriesityksiä. Perinteeksi on tullut houkutella lapsia kirjoittamaan erilaisista teemoista. Vuonna 2003 koottiin lorukilpailun

11 11 tuloksena julkaisu Lorupussi Laiva ohoi! Kirjasto pyrkii monella tavalla innostamaan lapsia lukemisessa. Monena vuonna on kesäaikaan järjestetty lukemista tukeva Lukupuu-kilpailu, joka innostaa satoja lapsia. Myös kirjavinkkaus kuuluu kirjaston toimintaan ja kouluilla tapahtuvan kirjallisuuden esittelyn lisäksi kirjavinkkari kävi mm. vuonna 2003 RyTärskyt-tapahtumassa puhumassa fantasiakirjoista. Kirjasto toimii tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa ja järjestää tiedonhaun opetusta ja ohjattuja kirjastokäyntejä säännöllisesti. Myös päivähoidon kanssa on ollut monipuolista yhteistoimintaa, mm. vierailuja kirjastoissa, siirtokokoelmien välittämistä ja näyttelyjä kirjastoissa. Nummelan koulun iltapäiväkerhon kanssa on ollut säännöllistä yhteistoimintaa. Kirjaston lasten kotisivut valmistuivat vuonna 2003 opetusministeriön määrärahan avulla. Kotisivuilla esitellään kirjaston toimintaa, palveluita ja hyviä lasten kirjoja. Lapset voivat myös lähettää kirja-arvosteluja kotisivuille ja etsiä tietoja lasten omasta aineistorekisteristä. Kotisivut ovat myös portaali kirjaston henkilökunnan suosittelemille sivuille. Kirjasto on valmistanut useita kirjaluetteloita erilaista teemoista. Niitä on nähtävänä kotisivuilla ja jaettavana kirjastoissa. Museo järjestää säännöllisesti näyttelyitä, joihin tutustuminen antaa pohjaa perheiden vihtiläisen identiteetin rakentumiseen ja paikkakunnalle juurtumiseen. Kulttuuritoimen avustuksin turvataan taiteen perusopetuksen järjestämistä vihtiläisille lapsille ja nuorille. Kulttuuritoimi pyrkii järjestämään kulttuuritapahtumia ja luovia harrastusmahdollisuuksia erityisesti lapsille ja perheille. Kirjaston, museon ja kulttuuritoimen sekä Hiiden Opiston yhteistyöllä vahvistetaan ja monipuolistetaan kunnan lastenkulttuuria.

12 12 2. AJOISSA APUA 2.1. Äitiys- ja lastenneuvola Perheitä tuetaan erityisvaikeuksissa heti. Syrjäytymistä ennaltaehkäistään ja verkostotyötä kehitetään. Perheen arkea tuetaan neuvolavastaanotoilla, kotikäynneillä ja vertaisryhmätoiminnalla. Neuvolan työskentely on luottamuksellista ja suunnitelmallista, se kunnioittaa asiakkaan yksilöllisyyttä ja pyrkii ennalta ehkäisemään sairauksia ja ongelmia. Neuvolasta saa tarvittaessa tietoa ja ohjausta lisätutkimuksiin ja erikoishoitoon. Neuvolassa kuunnellaan ja annetaan keskusteluapua. Terveydenhoitajien lisäksi neuvolan henkilöstöön kuuluvat terveyskeskuslääkäri, psykologi, toiminta-, puhe- ja fysioterapeutti sekä tulevaisuudessa perhetyöntekijä. Neuvolan toiminta on moniammatillista osaamista lasten sekä lapsiperheiden arjessa. Kehitystyön edellytys on riittävä resursointi, ammattitaidon ylläpito, sekä työn jatkuva laadullinen ja määrällinen seuranta. Työtiimiä täydennetään sosiaalityöntekijällä ja perhetyöntekijällä. Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri terveysneuvonnan osastonhoitaja 2.2. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Oppilaiden terveydenhoitoa toteutetaan terveydenhoitajan säännöllisillä seulontatutkimuksilla ja terveystarkastuksilla ja lääkärintarkastuksin sekä turvataan pääsy erikoislääkärin vastaanotolle. Yhdessä oppilaan kanssa keskustellen tehdään terveydentilasta kartoitusta ja haetaan ratkaisuja tasapainoiseen ja terveeseen tulevaisuuteen. Ehkäisevänä terveydenhuoltotyönä jatketaan rokotusohjelmien toteuttamista yksilöllisesti.

13 13 Yhteistyö huoltajien ja koulun oppilashuoltotyöryhmän kanssa toteutuu saumattomasti. Yhteistyötä tehdään kotikäyntien ja yhteistapaamisten muodossa. Arkisina yhteistyökumppaneina toimivat myös poliisi, nuorisoterveys- ja sosiaalitoimen työntekijät. Terveydenhoitaja seuraa ja pyrkii tekemään parannusehdotuksia koulun terveydellisistä oloista ja näin turvaamaan tasapainoisen, terveyttä edistävän oppimisympäristön. Yhteistyö opettajien ja vanhempien kanssa Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri terveysneuvonnan osastonhoitaja 2.3. Varhaiskasvatus Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa edistetään lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Päivähoidossa kiinnitetään huomiota lapsen varhaiseen tuen tarpeen tunnistamiseen ja perheiden ohjaamiseen avun piiriin tarvittaessa. Erityispäivähoito on osa päivähoidon järjestelmää. Sen tehtävänä on tukea erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen kasvamista. Varhaista erityiskasvatusta ja opetusta toteutetaan mahdollisimman pitkälle varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä integraation periaatteella. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia sijoitetaan päiväkotiryhmiin joko ryhmäkokoa pienentämällä tai avustajan kanssa sekä vaihtoehtoisesti integroituihin erityisryhmiin. Heitä voidaan sijoittaa perhepäivähoitoon ryhmäkokoa pienentäen. Kiertävät erityislastentarhanopettajat osallistuvat erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidon ja kasvatuksen suunnitteluun yhteistyössä henkilöstön, vanhempien ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Heille laaditaan lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma, jossa huomioidaan erityisen tuen tarve ja erityisesiopetuksessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva sopimus HOJKS. Varhainen auttaminen Turvataan osaava henkilöstö tuettuun varhaiskasvatukseen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Aikataulu Vastuu päivähoidon esimies

14 Perusopetus Henkilökuntaa koulutetaan ongelmien varhaiseen havaitsemiseen sekä lasten ja heidän perheidensä ohjaamiseen avun piiriin ajoissa. Kiinnitetään erityistä huomiota peruskoulun nivelkohtiin: kun lapsi siirtyy päivähoidosta /esiopetuksesta kouluun tai kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle huolehditaan siitä, että oppilaan mahdollinen hoitopolku ei katkea vaan jatkuu saumattomasti. Koulunkäynnin ja oppimisen tukemisessa erityisammattilaisten palvelut ovat tärkeitä. Varhainen puuttuminen ja auttaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista muiden lasten palveluiden kanssa konsultointiavun saamiseksi (sosiaalityöntekijät, psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat, erityisopettajat, perhetyöntekijät, terapeutit, poliisi yms.). Oppilaan on saatava tukiopetusta todellisen tarpeen mukaan. Laaja-alaista erityisopetusta on pystyttävä antamaan puhumisen, lukemisen ja kirjoituksen lisäksi myös matematiikassa luokilla 1-6. Kouluavustajia voidaan palkata myös 7-9-luokkien oppilaille. Erityisopetuksessa Vihdissä etsitään oppilaalle paras vaihtoehto: opetus tapahtuu erityisryhmässä (EVY, ESY, EHA, dysfasia-luokat yms.) tai oppilas integroidaan normaaliryhmään tai oppilas opiskelee osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tarvittaessa HOJKS voidaan tehdä myös yleisopetuksen oppilaalle, joka opiskelee joitakin aineita oman oppimissuunnitelmansa mukaan. Jos valitaan integraatio (oppilas opiskelee normaalissa ryhmässä, vaikka kärsiikin erityisvaikeuksista tai on vammautunut/sairas ), koulu saa lisätuntiresursseja tarpeen mukaan sekä oppilaan edellytyksistä riippuen hänelle palkataan avustaja. Opetusryhmälle sopiva koko harkitaan pedagogisin perustein. Koulukuraattorien ja koulupsykologien virkoja on tarkistettava peruskoululaisten määrää vastaavaksi. Lisäksi muita tukipalveluita kuten esimerkiksi puheopetusta ja fysioterapiaa tulisi olla myös koulutoimen tarpeita varten. Oppilashuoltoryhmän toimintaa on edelleen kehitettävä. Oppilaan ohjauksen mahdollisuudet auttaa yhdeksännen luokan päättäviä erityisnuoria on kartoitettava. On tutkittava, olisiko

15 15 mahdollista luoda Vihtiin järjestelmä, jossa opintojen ohjaaja voisi seurata ja ohjata peruskoulunsa päättäviä nuoria 1-2 vuotta. Koulujen/Kunnan opetussuunnitelmissa otetaan huomioon myös perhe-elämän taitojen opettaminen (toisen hyväksyminen, erilaisuuden sietäminen, taito tehdä kompromisseja, sitkeys...) ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuden alla, terveystiedossa sekä esimerkiksi kotitalouden oppisisällöissä. Varhainen auttaminen Erityisopetuksen kehittäminen Moniammatillinen yhteistyö Aikataulu Vastuu sivistysjohtaja 2.5. Sosiaalityö Sosiaalityötä toteutetaan yksilö-, perhe- ja yhdyskuntatyönä ja muina tarpeellisina menetelminä. Tukihenkilötoiminnan kehittäminen eri sosiaalityön sektoreille otetaan yhdeksi työ- ja tukimuodoksi ja varataan tukihenkilöiden koulutukseen riittävät määrärahat. Palveluilla tuetaan ihmisten yksilöllisyyttä, tasa-arvoisuutta ja yhteisvastuullisuutta. Palvelut kehittyvät vastaamaan ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Asiakaslähtöiset palveluasenteet luovat pohjan toimivalle asiakassuhteelle ja työskentelyn hyville tuloksille. Sosiaalityössä painopiste on ennaltaehkäisevässä perhetyössä ja avohuollon tukitoimissa. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan. Siksi palveluja kehitettäessä huomioidaan, että lasta ja nuorta autetaan parhaiten auttamalla hänen ympäristössään toimivia läheisiä aikuisia, yleensä lapsen perhettä. Luodaan tapa toimia, jossa vallan ja vastuun palauttaminen perheelle vaikuttaa perheen käsitykseen itsestään kyvykkäänä yhteiskunnan jäsenenä. Yhteistyön rakentamisessa kuullaan perheiden toiveet ja tarpeet. Luodaan entistä tiiviimmät yhteistyötavat neuvolan, päivähoidon ja kouluterveydenhoidon kanssa. Yhteistyötä muiden ulkoisten toimijoiden mm. seurakunnan, poliisin ja alueen yhdistysten ja järjestöjen kanssa kehitetään. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten, nuorten ja perheiden erilaisissa ongelmatilanteissa pyritään kokonaisvaltaiseen sosiaalityöhön eri toimijoiden kanssa. Henkilöstö on

16 16 toiminnan keskeinen voimavara, jonka hyvinvoinnista ja osaamisesta on huolehdittava. Sosiaalityön palvelut 1,5 viikon sisällä yhteydenotosta Aikataulu 2004 Vastuu perhehuollon esimies 2.6. Perhetyö Kun Vihdissä on riittävästi perhetyöntekijöitä, laitossijoituksia tarvitaan vähemmän. Perhetyöntekijöiden määrän tarve kannattaa arvioida viimeistään vuoden 2006 talousarvioita valmisteltaessa, kun saadaan tuloksia vuonna 2004 palkatun perhetyöntekijätiimin työn tuloksista. Perhepyykkitoiminta ja sen jatkuminen on tärkeää. Pitkäaikaistyöttömien perheissä kehitetään koko perheen auttamista ongelmien ehkäisyssä. Perusturvalautakunnan pyytämän perhekotiselvityksen valmistuttua arvioidaan, onko kuntaan perustettava oma perhekoti tai vastaava. Siihen voitaisiin sijoittaa nuoria, jotka ovat akuutissa kriisitilanteessa. Perhetyöntekijät Perhepyykin jatkuminen Aikataulu Vastuu perhehuollon esimies 2.7. Perheneuvola Riittävä henkilöresursointi on toiminnan edellytys. Asiakastyö, yhteistyö sekä koulutustoiminta edellyttävät toisen työparin saamista perheneuvolaan. Lisäksi työaikaa tarvittaisiin siihen, että perheneuvolan henkilökunta ehtisi tehdä ennalta ehkäisevää työtä esimerkiksi vaikuttamalla asenteisiin tiedotusvälineiden, tapahtumien, luentojen tai muiden vastaavien kanavien kautta. Uusia perheitä ja yksilöitä tukevia palvelumuotoja kehitetään muuttuvan yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi eroperheiden aikuisille ja lapsille järjestetyt ryhmät. Ostopalveluilla täydennetään oma toimintaa, esim. lastenpsykiatripalvelut ostetaan ulkopuolisilta. Suunnitelmissa on myös lastenneurologipalveluiden hankkiminen ostopalveluina.

17 17 Tutkimuksiin ja hoitoon pääsy turvattava 4 viikon sisällä Kriisiapua järjestettävä asiakkaille 1-5 päivän sisällä Aikataulu Vastuu perhehuollon esimies 2.8. Päihdeklinikka Päihdeklinikan tärkeimmät työmuodot ovat yksilö-, perhe ja ryhmä keskustelut sekä lisääntyvässä määrin verkostotyö. Uusia työmuotoja kehitetään jatkuvasti, esimerkiksi päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen järjestettiin tukihenkilökoulutus vuonna Perhe- ja verkostotyötä kehitetään. Päihdeklinikan lääkäripalvelut ovat riittämättömät, tarve olisi kaksinkertaistaa nykyinen tuntimäärä. Tähän päästään viimeistään vuonna Kokopäiväisen uuden työntekijän palkkaaminen on välttämätöntä päihdeongelmien lisääntyessä ja vaikeutuessa. Avokatkaisu ja kriisivastaanotolle tulee päästä saman päivän sisällä kun yhteydenotto tulee Terapiakeskustelut ja muut palvelut tulee järjestää kahden viikon sisällä Aikataulu viimeistään 2006 Vastuu perhehuollon esimies 2.9. Nuorisoasema Nuorisoasemapalveluista on tiedotettava tehokkaasti kuntalaisille ja taattava palveluiden saanti tasapuolisesti kaikkialle Vihtiin. Verkostotyötä on kehitettävä yhteistyökumppanien kanssa. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on saada alkuun nuorten hoitoryhmät esim. päihdeperheen nuoret sekä kehittää varhaisen puuttumisen perhetyömallia edelleen. Palvelut 1,5 viikon sisällä yhteydenotosta Aikataulu Vastuu perhehuollon esimies

18 Erityistyöntekijät Erityistyöntekijät auttavat perheitä arvioimalla ja tukemalla lasten kehitystä kukin oman erityisosaamisensa kautta. Puheterapeuttien ja toimintaterapeutin pääasiallisina tehtävinä ovat lasten kehityksellisten taitojen arviointi ja kuntouttaminen. Terapeutit tekevät yhteistyötä päivähoidon kanssa ja osallistuvat lapsia koskeviin kuntoutuspalavereihin ja konsultoivat henkilökuntaa. Koulutoimelle on saatava puheterapian palveluja, sillä lasten kielellisen kehityksen häiriöt ovat kasvaneet viime vuosikymmenen aikana, myös toisen toimintaterapeutin tarve on ilmeinen. Fysioterapiassa arvioidaan neuvolaikäisten liikunnallista kehitystä ja annetaan ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelinasioissa. Fysioterapeuttista kuntoutusta annetaan kaiken ikäisille, esimerkiksi traumojen jälkitiloissa. Astmalapsille järjestetään tarvittaessa hengitysryhmiä ja pyydettäessä ohjataan koululuokkia esimerkiksi ryhtiin liittyvissä asioissa. Perusterveydenhuollon psykologit tukevat lapsen psyykkistä kehitystä ja kasvatusta yhdessä perheiden sekä lapsen arjessa toimivien ihmisten kanssa. Psykologien tehtävänä on myös suorittaa kehitykseen liittyviä psykologisia tutkimuksia ja niiden edellyttämiä jatkotoimenpiteitä. Toinen toimintaterapeutin virka 2006 Aikataulu Vastuu johtava ylilääkäri 3. YHTEISTYÖVERKOT 3.1. Strategiat jotka tukevat lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista: - Vihdin kunnan strategia - Perusturvakeskuksen strategia - Sivistyskeskuksen strategia - Teknisen keskuksen strategia - Vammaispoliittinen ohjelma - Päihdestrategia (Valmisteilla) - Väkivallanehkäisystrategia (Pintaa syvemmälle projekti)

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä LAUSUNTO Helsinki 3.6.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö (15.4.2014) OKM/81/040/2012 Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako?

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Kuntatalo 10.9.2015 Jarkko Lahtinen Kuntaliitto Twitter: #kuntamarkkinat Voimmeko onnistua? Onnistuminen on asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot