PORI TAHKOLUOTO PAAKARIT OSAYLEISKAAVA. PORIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU muutettu ja muutettu (KH

Transkriptio

1 PORI TAHKOLUOTO PAAKARIT OSAYLEISKAAVA PORIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU muutettu ja muutettu (KH )

2

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUTILANNE ALUEIDEN KÄYTTÖ MAISEMA JA LUONTO-OLOSUHTEET RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ MUINAISMUISTOT YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT TAVOITTEET KÄSITTELYVAIHEET JA NIIHIN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT KEHITYSKUVA OSAYLEISKAAVA KOKONAISRAKENNE TAHKOLUOTO Yleistä Satama Voimalaitos- ja teollisuusalue Erityisalueet Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Loma- ja matkailu- sekä loma-asuntoalueet Virkistysalueet ja suojaviheralueet PAAKARIT JA MUU SAARISTO Yleistä Loma-asuntoalueet Loma- ja matkailualue Virkistysalueet ja suojaviheralueet LIIKENNE VESI-, VIEMÄRI- JA MUUT VERKOT RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ MUINAISMUISTOT YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT JA NIIDEN HUOMIOON OTTAMINEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Naturaan JATKOTOIMENPITEET...48

4 1 JOHDANTO Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Reposaari-Tahkoluoto- Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaavan 1996, joka on oikeusvaikutukseton, asemakaavoitusta ja muuta suunnittelua ohjaava yleiskaava. Sen uudistamistarve nousi esille alueella vireille tulleiden asemakaavojen uudistamisten myötä. Tahkoluodon asemakaavan muutos on tarpeellinen sataman, voimalaitosten, hiilivarastojen, voimalinjojen ja asuntoalueen keskinäisten suhteiden vanhentuneisuuden takia. Saariston vuodelta 1949 olevan asemakaavan kumoamisen tarpeellisuus perustuu alueen nykyiseen loma-asutus- ja virkistyskäyttöön. Tahkoluodon ja Paakarin osayleiskaava-alueella on moninaisia yhteen sovitettavia tavoitteita. Työtä tehdään erityisesti niiden osallisten kanssa, joiden oloihin ja etuihin osayleiskaava vaikuttaa. Osayleiskaavaa valmistellaan siinä laajuudessa, joihin olennaisten vaikutusten arvioidaan kohdistuvan. Suunnittelun pohjaksi tehtyjä perusselvityksiä ja niiden johdosta tehtyjä vaihtoehtoisia maankäytön linjauksia on käsitelty yleiskaavatyötä ohjaavan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksissa. Kaupunginhallitus valitsi suunnittelukokouksessaan jatkotyön ja osallisten kuulemisen pohjaksi vaihtoehtojen yhdistelmän, joka sisältää Tahkoluodon osalta energiatuotantoon, teollisuuteen ja sataman kehittämiseen monipuolisimmin soveltuvan vaihtoehdon ja saariston osalta eniten loma-asuntoja virkistysaluetta säilyttävän vaihtoehdon. Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka erityisellä määräyksellä ohjaa rakentamista loma-asuntoalueilla. Osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista ja muuttamista. Sataman voimalaitosten, loma-asutuksen ja virkistysalueiden keskinäisten vaikutusten selvittämiseksi tehtiin suuronnettomuusselvitys ja sataman ympäristöluvan pohjaksi tehtyä ympäristömeluselvitystä täydennettiin mallintaen tulevaisuudenskenaarioista saatuja alueen käytön tehostamisehdotuksia. Suunnittelun aikana Tahkoluotoon laadittiin kaksi ympäristövaikutusten arviointiselostusta: voimalaitoksen hiilidioksidin talteenottolaitos ja kierrätyslaitoksen laajennus.

5 2 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelutilanne Seutukaava ja maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan seutukaava 5. Seutukaavaa ollaan korvaamassa Satakunnan maakuntakaavalla. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty Satakuntaliiton maakuntavaltuustossa Satakunnan seutukaava 5 on alkaen voimassa maakuntakaavana.

6 3

7 4 Yleiskaava Alueella on kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaava Osayleiskaavan muuttaminen alueelle Tahkoluoto - Paakarit on kaavoitusohjelmassa (kaavoituskatsaus ), ja sen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu

8 5 Asemakaavatilanne Vanhin voimassa oleva asemakaava on osa Reposaaren saaristoasemakaavaa, jonka on vahvistanut sisäasiainministeriö , siinä Tahkoluodon eteläosa oli osoitettu asuntoalueeksi ja pohjoisosa sekä sen pohjoispuoliset Isopaakarin ja Keskipaakarin saaret ympäröivine saarineen satama-alueeksi. Tätä asemakaavaa on saaristossa voimassa 328 ha, josta vesialuetta 268,4 ha (82 %), satamaalueeksi osoitettuja saaria 52,8 ha ja loput puistoa, laidunta tai vailla osoitettua käyttötarkoitusta olevia pikkusaaria. Sisäasiainministeriön vahvistamalla asemakaavan muutoksella satama-aluetta laajennettiin etelään päin ja asuntoaluetta supistettiin vastaavasti. Tästä asemakaavaa on vielä voimassa 15 ha, josta 11,3 ha maa- ja metsätalousaluetta, 2,2 ha asuinkortteleita, 0,5 ha puistoa, 1 ha katua ja 0,5 ha liikennealuetta. Sisäasiainministeriön vahvistamalla asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostettiin nykyiset satama-, teollisuus- ja varastoalueet mukaan lukien nykyisten voimalaitosten alue, rautatien ja maantien alueet Mäntyluodosta asti, niitä ympäröivät asunto- ja puistoalueet sekä venesatamat ja voimalinjavaraukset. Tätä asemakaavaa ovat öljysäiliöiden korttelit (20,5 ha) satamaalueen sisällä ja kaikki alueet sataman maantieliittymästä itään. Satama-alueen voimassa oleva asemakaava on ympäristöministeriön vahvistama. Siinä on satama-aluetta 203 ha, josta 62 ha vettä. Muutoksessa oli mukana 33,4 ha suuruinen, nykyisten voimalaitosten kortteli, josta erotettiin 3,9 ha suuruinen osa länsireunasta ja johon lisättiin uusi 58,8 ha suuruinen Törnikarin korttelialue teollisuutta, varastointia ja voimalaitoksia varten. Sataman ja sen sisällä olevien teollisuus- ja varastoalueiden asemakaavan muuttaminen on ollut pitkään kaavoitusohjelmassa, ja muutos on kuulutettu vireille helmikuussa Saaristoasemakaavan kumoaminen kuulutettiin vireille syksyllä Luonnos oli nähtävänä keväällä 2006 ja ehdotus syksyllä Vireillä olevien asemakaavahankkeiden yhteensovittamisesta syntyi tarve molempien alueiden kattavan oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimiseen ennen asemakaavaprosessien jatkamista.

9 6 1.2 Alueiden käyttö Muut selvitykset ja suunnitelmat Reposaari Tahkoluoto Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaavaehdotukseen sovellettu ympäristövaikutusten arviointi Tahkoluodon uusi voimalaitosyksikkö, ympäristövaikutusten arviointi , PVO-Yhtiöt, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Tahkoluoto-Ulvila 400 kv voimajohdon ympäristövaikutusten arviointi , Fingrid Oyj, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Keski-Pohjolan maakaasuputki Sundsvall-Pori (Tahkoluoto), ympäristövaikutusten esiselvitys v. 2002, Pohjolan Voima, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Porin Tahkoluodon merituulipuisto, YVA-selostus 12/2006, Suomen Hyötytuuli Oy, Electrowatt-Ekono. Tahkoluodon kemikaalisataman laajennussuunnitelma v. 2006, toteutus v Tahkoluoto-Kristiinankaupunki 400 kv voimajohdon rakentaminen, YVA-selostus 10/2008, Fingrid Oyj, Sito Oy Porin satama, yleissuunnitelman päivitys , 3/2007, EP-Logisties Oy. Uuden kivihiilivoimalaitoksen YVA-menettelyn tarpeesta ympäristökeskuksen lausunto 1/2008. Taajamametsien hoitosuunnitelma vuosille , Porin kaupungin puistotoimi. Kaupungissa sijaitsevien metsätilojen metsäsuunnitelma , Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistys. Porin Tahkoluodon satamanosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten 2/2009 Gaia Consulting Oy. Tahkoluodon teollisuusalue ja satama, Ympäristömeluselvitys 3/2009, Insinööritoimisto Akukon Oy. Porin Tahkoluodon satamanosan kehitys: Kehityspolku ja tulevaisuusskenaariot 3/2009, Gaia Consulting Oy. Fortum Power and Heat Oy, Hiilidioksidin talteenottolaitos, YVA-selostus 4/2010. Tahkoluodon satama ja teollisuusalue, Ympäristömelun jatkoselvitys, Akukon Oy, 5/2010. Stena Recycling Oy, Tahkoluodon kierrätyslaitoksen laajennus, YVA-selostus, 5/2010, Ramboll Finland Oy. Arkeologinen inventointi, Satakunnan Museo, 9/2010. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien ympäristöjen inventointi, 9/2010. Satama-alue Asemakaavoitetun satama-alueen maapinta-ala on 141 ha, jonka lisäksi 62 ha vettä. Pinta-alasta eniten on hiilikenttien käytössä, noin 20 ha. Muuta irtolastin käsittelyä on noin 16 ha alueella. Öljy- ja kemikaalisatamatoimintaa on 10 ha alueella, säiliöalueet ovat pääosin korttelialueita. Säiliöalueiden välissä on käyttämätöntä satamaaluetta noin 20 ha. Säiliöalueiden pohjoispuolinen ranta on satamaan kuuluvaa suojaviheraluetta, jota on noin 6 ha. Satama-alueesta 5,5 ha on metallinmurskaus- ja kierrätysyrityksen käytössä, ja alue on laajentumassa noin 2 ha. 8,5 ha sataman itäosassa on pääosin voimalinjojen käytössä.

10 7 Lisäksi Tahkoluodon koillis- ja itäpuolisessa saaristossa on satamaalueeksi kaavoitettuja saaria 52,8 ha. Vanhin laituri on alueen pohjoisreunalla oleva öljylaituri vuodelta Sen länsipuolella on vanha hiililaituri vuodelta Näiden väliin valmistui kemikaalilaituri vuonna Kapasiteetiltaan suurin on syväsatama, joka otettiin käyttöön vuonna Rakennuksia satamakäytössä olevalla alueella on yhteensä m 2. Kuljetinlinjoja irtolastia varten on koko Tahkoluodon alueella noin 4 km, josta 3 km satama-alueella. Satama-alueella on yhteensä kuusi tuulivoimalaa, 3 kpl 1 MW, 1 kpl 2 MW, ja 2 kpl 3 MW sähköteholtaan. Saaristossa on asemakaavan mukaisella satama-alueella 60 rakennuspaikkaa, joilla on loma-asuntoja ja vanhoja asuinrakennuksia sekä näihin kuuluvia talousrakennuksia. Voimalaitoksilta itään johtaa 400 kv ja 110 kv voimalinjat yhteispylväissä sekä pienempiä 20 kv linjoja itään ja etelään. Voimalinjat aiheuttavat rajoituksia maankäyttöön niiden alla ja välittömässä läheisyydessä. Fingrid Oyj:llä on aikomus vahvistaa Länsi- Suomen kantaverkkoa, missä yhteydessä tehdään myös Tahkoluodosta mantereelle uusi 400 kv voimalinja. Tahkoluoto- Kristiinankaupunki hankkeen YVA-selostus on valmistunut. Tahkoluodon päässä on arvioitu kahta linjausvaihtoehtoa: nykyisen rinnalle ja seututien varteen. T e o l l i s u u s - j a v a r a s t T Tahkoluoto-Kristiinankaupunki 400 kv voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

11 8 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet Teollisuusrakennusten korttelialueella sijaitsee kaksi kivihiilivoimalaa. Vanhempi, alun perin Länsirannikon Voima Oy:n vuodelta 1976 oleva, nykyisin Pohjolan Voima Oy:n Tahkoluodon voimalaitos, joka on uudistettu vuonna 2005, polttoteholtaan 581 MW ja sähköteholtaan 235 MW. Sen arvioitu käyttöaika on vuoteen Uudempi on Fortum Power and Heat:n Meri-Porin voimalaitos vuodelta 1994, polttoteholtaan 1300 MW, sähköteholtaan 565 MW. Niiden korttelialue on 29,3 ha, josta vapaana on laitosten kaakkoispuolella 5,8 ha. Vanhemman laitoksen rakennusten pohjapinta-ala on yhteensä noin m 2, uudemman noin m 2. PVO:n kattilarakennus on noin 60 m korkuinen, Fortumin noin 80 m. Yhteinen savupiippu on 150 m korkea. Voimalaitosalueella sijaitsee lisäksi Fingrid Oyj:n varavoimalaitos, jonka kahden kaasuturbiinin yhteenlaskettu polttoaineteho on 184 MW ja sähköteho 52 MW. Laitosta käytetään valtakunnallisen sähköjärjestelmän vakavien häiriötilanteiden hallinnassa. Laitosten itäpuolella ovat kytkinkentät, yhteensä noin kaksi hehtaaria. Vuonna 1986 tehdyssä asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa suurennettiin voimalaitosten korttelia lounaaseen, Törnikariin 58,8 ha, josta vielä on vettä yli 35 ha, vaikka täyttöä on tehty noin 14 ha. Törnikarin alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennuksille ja alueelle saa rakentaa myös voimalaitoksia voimansiirtorakenteineen ja säilöä palavia nesteitä. Syväsatama, irtolastivarasto, hiilikentät, voimalaitokset ja kemikaalisatama Kuva Lentokuva Vallas Oy Varastorakennusten korttelialueita on 20,5 ha ja niillä sijaitsevat polttoneste- ja kemikaalisäiliöt. Säiliöitä on näiden tuntumassa myös satama-alueella vähän alle hehtaarin suuruisella alueella. Lisäksi satama-alueella on maanalainen m 3 suuruinen kallioluolavarasto, joka on poistettu käytöstä ja täyttymässä vedellä. Säiliöitä on 32 kpl ja ne ovat pystylieriön mallisia, yhteistilavuudeltaan m 3. Vuonna 2008 dieselöljyä on kolmessa säiliössä yhteensä m 3, bensiiniä kuudessa, yht m 3, polttoöljyä kahdek-

12 9 sassa, yht m 3 ja muita öljytuotteita, separointijätteitä, pilssivesiä ym. seitsemässä, yht m 3. Kemikaaleja on neljässä säiliössä, yhteensä m 3, ja neljä säiliötä on tyhjänä, yht m säiliötä on yli m 3 suuruisia, niistä 3 kpl yli ja näistä 2 kpl yli m 3. Kemikaalisatama ja saaristo Kuva Lentokuva Vallas Oy Asutus - Tahkoluodossa on asemakaava-alueella 16 tonttia, joista kolme on tyhjiä. 13 asuinrakennuksesta kuusi on vakituisesti asuttuja. Niissä asuu yhteensä 7 henkilöä. Talousrakennuksia on yli 20. Seitsemän taloa on kesäasuntona tai muussa tilapäiskäytössä. Vanhimmat rakennukset ovat 1900-luvun alusta, muutama ja 1060-luvuilta. Korttelien eteläpuolisella ranta-alueella on noin 20 kalastusvälinevajaa ja asukkaiden venelaitureita. - Parkkiluodossa on 8 vuokrattua asemakaavoittamatonta rakennuspaikkaa sekä yhtä monta asuinrakennusta ja asuntoa. Vakituisesti asuttuja niistä on viisi ja asukkaita on 11. Asuinrakennukset ovat 1920-, ja 1950-luvun omakotitaloja. Talousrakennuksia on kaksinkertainen määrä. - Katavakarissa on alueen ainoa saaressa oleva vakituinen asunto ja yksi asukas. - Ketarakarissa on yksi asumaton 1930-luvun asuinrakennus talousrakennuksineen. Saaristossa on muutama vanha asuinrakennus, jotka ovat asumattomia tai joita asutaan osavuotisesti, ja joita ei ole muutettu virallisesti kesäasunnoiksi.

13 10 Loma-asutus Tahkoluodon pohjois-, koillis- ja itäpuolella olevissa saarissa pääosin kaupungin omistamalla maalla on 142 loma-asuntoa tai rakennuspaikkaa ja maantieyhteyden varressa Räyhänpuistossa neljä. 17 rakennuspaikkaa on yksityisessä omistuksessa. Kaksi paikkaa on yhteisöjen hallinnassa. Vanhimmat ovat alun perin 1900-luvun alussa asutettuja kalastajatiloja, joiden rakennuskantaa on jossain määrin säilynyt Tahkoluodon asemakaava-alueen lisäksi 25 kohteessa. Loma-asutukseen rakennuspaikkoja on vuokrattu ja luvulla, viimeksi 1970-luvulla korvauspalstoja sataman ja voimalaitoksen alle jääneille. Nykyinen satama-alue ulottuu asemakaavassa pohjois- ja koillispuolisiin saariin. 61 loma-asuntopaikkaa on vuoden 1949 asemakaavan mukaisella satama-alueella ja 13 on satama-alueeksi osoitettujen saarten välisellä vesialueella, pikkusaarilla, joilla ei ole asemakaavassa aluevarausmerkintää. Niistä 17 on vanhoja kalastajatiloja. 11 loma-asuntoa on asemakaavan mukaisessa puistossa. Saarten pinta-alasta kolmannes on rakennuspaikkoja. Loma-asutus sijaitsee enimmäkseen selvästi näkyvinä tihentyminä. Alueella on yli 30 kokonaan rakennetuksi katsottavaa saarta ja karia. Isoissa saarissa on valtaosa alueesta rakentumatonta. Alle yhden hehtaarin rakentamattomia saaria ja kareja on kymmenkunta ja 1-4 ha saaria kolme. Useat pienet saaret ovat täyteen rakennettuja Arvekarin ja sen ympäristön saarten pinta-alasta on rakennettu vähän yli neljännes, Keski-Paakarista ja sen ympäristön saarista vähän yli kolmannes. Mänty-Paakarista ympäristöineen noin neljännes ja sen eteläpuoliset pikkusaaret kokonaan Mänty-Paakarin itäpuolisesta saaristosta ja Pihlavakarista ympäristöineen on rakennettu yhteensä yli puolet.

14 11 Lähiympäristön asutus - Reposaaren noin 900 asukkaan kaupunginosa on 1,3 3,6 km etäisyydellä Tahkoluodon voimalaitoksista kaakkoon. - Isokatavan kaupunginosa on maantien varressa 1,5 km säiliöalueesta kaakkoon ja 2 km voimalaitoksista itään. Isokatavassa on 27 rakennettua asuinpaikkaa, joista 16 vakituisena asuntona ja niissä 28 asukasta. Vesi-, viemäri- ja muut verkot Tahkoluoto on vesijohtoverkossa kahdesta suunnasta Mäntyluodon ja Reposaaren kautta etelästä ja seututien vartta pitkin kaakosta. Saaristoon vesijohtoverkko ei yllä. Yhteen saareen Kappelinsalmen vieressä olevaan Suntikariin on vedetty tonttijohto. Tahkoluodon satama- ja voimalaitosalueella on omat viemärijärjestelyt ja pienpuhdistamo. Alue ei ole kaupungin verkossa. Koko alue on saaristo mukaan lukien sähköverkossa ja osa saaristoa on jo tietoliikenneverkossakin. Virkistysalueet Saaristo on loma-asutuksineen huomattava virkistysaluekokonaisuus, mikä on osayleiskaavankin yksi päätavoite. Asemakaavan mukaisia puistoalueita ovat Räyhänpuisto, Vasikkaviikinpuisto ja Kappalinpuisto, jotka ovat lähes luonnontilaisia suojapuustoalualueita. Ne ovat pääosin myös arvokkaita rantalehtoja. Liikenne Maantieliikenne Reposaaren maantie on rakennettu vuonna 1956 ja Tahkoluodon rata vuonna Reposaaren ja Tahkoluodon välinen kevyen liikenteen väylä valmistui vuonna Maantien ajoneuvomäärä Tahkoluodon liittymään asti on 2100 ajon./vrk. ja siitä eteenpäin 1600 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on Tahkoluodon liittymään asti 17 % ja siitä eteenpäin 6 %. Tahkoluotoon poikkeavasta liikenteestä on raskasta liikennettä puolet. Rautatieliikenne Tahkoluotoon johtava rautatie yltää satama-alueen länsireunaan, syväsataman eteläpuolelle, miltei Kallioholmaan asti. Kemikaalisataman eteläpuolella on kolmen raiteen ratapiha. Laivaliikenne Tahkoluodon syväsatamaan johtaa luoteesta Porin majakalta 15,3 m syvyinen laivaväylä ja lounaasta 10,0 metrin väylä, jonka syvyisiä ovat vanha hiililaituri, öljylaituri ja uusi kemikaalilaituri. Lisäksi Tahkoluotoa sivuaa pohjois-etelä-suuntainen 3,5 m laivaväylä. Veneliikenne Pohjois-eteläsuuntaisen ja satamaan lännestä saapuvien laivaväylien lisäksi saaristossa on merkattuja veneväyliä, jotka ovat vilkasliikenteisiä, koska Reposaaressa on noin 500 venepaikkaa. Reposaaresta pohjoiseen (1,5 m) Kuuskarin selälle johtavasta veneväylästä (1,2 m) haarautuu länteen Tahkoluodon ja Paakarien välinen Eskonsuntin väylä (1,5 m) ja Kuuskarin pohjoispuolelta itään Lampaluodon poh-

15 Maisema ja luonto-olosuhteet joispuolitse saariston muille väylille ja Pastuskerin venesatamaan johtava pääreitti (1,2 m). Merikappelin venesatamassa on 132 venepaikkaa, jotka ovat täynnä ja laajentamistarvetta on esitetty. Kappelinsuntissa on veneseuran satama, jossa on noin 40 venepaikkaa. Tahkoluodon Katainiemenlahdella, Parkkiluodossa ja saarissa on lisäksi runsaasti yksityisiä ja yhteisiä veneensäilytyspaikkoja. Alue muodostaa luode-kaakkosuuntaisesta harjusaarivyöhykkeestä, josta Tahkoluoto ja Parkkiluoto on liitetty Mäntyluoto-Reposaarimaantieyhteydellä ja Mäntyluoto-Tahkoluoto-rautatieyhteydellä mantereeseen. Peruskallio on näkyvissä monessa kohtaa Reposaari- Parkkiluoto-Tahkoluoto-vyöhykkeellä. Saaret ovat kivikkoisia ja soraisia, samoin merenpohja ja siitä kohoavat karikot. Maasto on pääosin alavaa ja loivasti kumpuilevaa. Tahkoluoto on pääosin metriä merenpinnan yläpuolella. Tähän tasoon on tehty alun perin saarina olleen satama-alueen täytöt. Parkkiluodossa, Kappelinluodossa ja Vohlakarissa korkeimmat paikat yltävät tasoon mpy. Suurimman saaren, Mänty-Paakarin keskiosa yltää +8,5 metriin mpy, seuraavaksi suurimmat saaret Keski-Paakari metriin, Kuiva-Paakari +5 metriin, Arvekari +4 metriin ja Pitkäkari +3 metriin. 1-3 ha suuruiset saaret Pihlavakari, Kuuskari, Ketarakari, Pormestarinkari, Santakari, Vääräkari ja Ilonen kohoavat metriin meren pinnan yläpuolelle. Alle +2 metriin jääviä saaria on kymmeniä. Pääosin alava- ja loivarantaisen saariston rannat ovat kivikkoisia ja ruovikkoisia. Rantapuusto on pensaikkoa ja lehtometsää, josta paikoin on edustavaa tervaleppälehtoa etenkin seututien eteläpuolella (Satakunnan luonnonsuojeluselvitys ) ja isojen saarten rantavyöhykkeillä. Korkeimmilta osiltaan saaret muuttuvat sekametsäisiksi, osin havupuuvaltaisiksi. Isojen saarten korkeimmat kohdat ovat taas kivikkoisia ja harvapuustoisia tai jopa puuttomia. Merenpinnan korkeusvaihtelu pitää yllä suolämpäreitä, suppia, lehtojuotteja ja muita kosteikkoja. Veneväylien ja suojaisten laituripaikkojen tekeminen on muokannut rantamaisemia paikoitellen voimakkaasti. Sen lisäksi muutenkin vähäpuustoisten pikkusaarten täyteen rakentaminen on leimallista maisemassa.

16 13 Arvekarista Tahkoluotoon päin Kaukomaisemaa hallitsevat tekijät ovat rakennetun ympäristön voimalaitokset, savupiippu, nestesäiliöt, tuulivoimalat, 400 kv voimalinja sekä hiilivarasto ja kuljettimet, jotka näkyvät yli puuston. Lähimaisemassa nämä peittyvät puuston suojaan lukuun ottamatta 400 kv linjaa, joka on pääosin avoimella paikalla. Alueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Tahkoluodon voimalaitosalueen itäpuolella on voimajohtojen alla Tahkoluodon keto niminen maakunnallisesti arvokas yhden hehtaarin kokoinen perinnemaisemakohde (Satakunnan perinnemaisemainventointi 1996, Porin perinnemaisemat, lintu- ja perhoslajikatsaus 1993). Se on jäänne alueella sijainneesta asutuksesta, josta vanhan Reposaari-Tahkoluoto-tien varressa on vielä jäljellä kellareita ja maatalousrakennuksia, joista osa on voimalaitosalueella. Tahkoluoto on ollut alueen ainoa saari, jossa on varsinaisesti harjoitettu maataloutta. Voimalaitokset ovat syrjäyttäneet siihen kuuluneet alueet ja rakennukset.

17 Rakennettu kulttuuriympäristö Hankealueen kuvaus Vuoden 2010 elokuussa toteutettiin Tahkoluoto - Paakarit -alueella rakennusinventointi osana osayleiskaavaa. Hanke koostuu Tahkoluodon pohjois-, koillis- ja itäpuolella olevissa saarissa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolella perustettujen kalastajatilojen inventoinnista sekä Parkkiluodon rakennusinventoinnista. Tahkoluoto dokumentoitiin tulevaisuuden varalle, koska alue on satama-alueen läheisyydessä, jossa haittana on ympäristömelu ja suuronnettomuusvaara, ja näin ollen asutus on häviämässä. Kohteet sijaitsevat kaupungin pääosin omistamilla saarilla omilla tiloillaan tai vuokramailla. Vanhoja kalastajatiloja löytyi yhteensä 24. Tilat sijaitsevat Arvekarissa (3 kpl), Paakarissa (4 kpl), Mänty-Paakarissa (2 kpl), Pormestarinkarissa (3 kpl), Vohjakarissa (2 kpl), Sumppukarissa, Mäntykarissa, Ilosessa, Katavakarissa, Valakkakarissa, Pihlavakarissa, Vääräkarissa ja Tattarikarissa sekä Tattarikarin eteläpuolella mäntereella (2 kpl). Suurin osa vanhoista kalastajatiloista on loma-asutuskäytössä. Yksi kohde (Katavakari) on edelleen ympärivuotisessa asuinkäytössä. Saaristossa vanhimmat säilyneet kalastajatilat ovat 1800-luvun lopulta. Huomattavin kokonaisuus on Pormestarinkarin kolmen tilan rykelmä. Parkkiluodossa on 8 vuokrattua asemakaavoittamatonta rakennuspaikkaa sekä sama määrä asuinrakennuksia ja asuntoja. Asuinrakennukset ovat 1920-, ja 1950-luvun omakotitaloja. Talousrakennuksia on kaksinkertainen määrä, joista suuri osa on uudempia. Parkkiluodossa on myös yksi kohde (Reposaaren maantie 990), joka on omistajan muistitiedon mukaan toiminut kalastajatilana. Tahkoluodossa on asemakaava-alueella 13 tontilla yhteensä 15 asuntoa. Talousrakennuksia on yli 20, joista suurin osa uudempia. Vanhimmat rakennukset ovat 1900-luvun alusta, muutama ja 1960-luvuilta. Inventointialue kattaa ns. kolme eri aluetta: saaristoalueen vanhat kalastajatilat, Parkkiluodon sekä Tahkoluodon. Saaristossa inventoitiin kaikki alueelta löydetyt kalastajatilat, jotka ajoittuivat luvun loppuun ja 1900-luvun alkupuolelle. Parkkiluodossa inventoitiin kaikki 8 kohdetta. Kohteet ajoittuivat 1920-luvulta 1950-luvulla. Myös muutama alkuperäinen ulkorakennus inventoitiin. Tahkoluodon 13 kohdetta, jotka ajoittuvat 1900-luvun alun ja 1960-luvulle, dokumentoitiin valokuvaamalla ja niistä kirjattiin vain kohdetiedot. Kohteet arvotettiin joko kohteen itsensä sisältämien arvojen mukaan tai yhdessä tapauksessa arvokkaan aluekokonaisuuden kannalta, johon kohde kuuluu. Tällaisena kokonaisuutena nähtiin Pormestarinkarin saaressa sijaitsevat kolmen vanhan kalastajatilan rykelmä. Arvotuksen ohella kohteet on luokiteltu Museoviraston suositteleman arvoluokituksen mukaisesti kolmeen luokkaan: A - suojeltava kohde B - lievemmin suojeltava kohde C - kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle

18 15 Tahkoluodon ja Paakareiden alueen rakennusinventoinnissa oli inventoitavia kohteita kaikkiaan 32, joista A-luokiteltuja 9 kohdetta ja B- luokiteltuja 14. Loput ovat C-luokitettuja kohteita. A - luokitettuja kohteita ovat: - Arvekari - Isopaakari - Karila - Koivula - Koivuranta - Länsiranta - Luoteenpää - Mänty-Paakari V27 - Tullipolun tie (päärakennus) - Keskipaakari (rantavaja) B - luokiteltuja kohteita ovat: - Heikintie 4 - Heikintie 8 - Idänpää (päärakennus) - Ilosenkari - Katavakari - Köylynen - Mänty-Paakari V26 - Pihlavakari - Reposaaren maantie Reposaaren maantie Sumppukari - Tattarinkari - Vääräkari - Vohlakari Kohteiden arvottamiseen osallistuivat rakennustutkija Liisa Nummelin sekä inventointityön tehnyt Hanna Jaakola.

19 Muinaismuistot Yleiskaavan laatimiseen liittyvä arkeologinen inventointi tehtiin kesällä Kappelinluodossa on perimätiedon mukaan kappeli, hautausmaa ja mahdollisesti kalastajakylä tai -asumuksia. Porin sataman suojaksi rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana linnotteita. Saarissa on jäänteitä rakennelmista, jotka on inventoitu. Saarissa on eri-ikäisiä kellareita ja kivilatomuksia, joista osa on pellonraivauksesta syntyneitä kiviaitoja, myrskysuojia ja ilmeisesti myös ampumasuojia, jotka liittyvät joko metsästykseen tai ensimmäisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin. Tahkoluodon Vasikkakarissa on ilmeisesti toisen maailmansodan aikainen tykkipatterin paikka. Sen pohjoispuolella radan varressa on jäänteitä samankaltaisesta maa- ja kivirakennelmasta, jonka rautatien rakentaminen on muuttanut lähes kokonaan. Tahkoluodossa Kylänmäentien varrella on kellareita ja rakennusten perustuksia jäänteinä alueen alkuperäisestä asutuksesta. Osayleiskaava-alueelta tai sen läheisyydestä tunnetaan useita vedenalaisia jäännöksiä ja mm. Tukkiviikistä muita kohteita, jotka ovat mahdollisia muinaisjäännöksiä. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneina vähintään sadan vuoden ajan sekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaiset rakenteet tai kulttuurikerrokset.

20 Ympäristön häiriötekijät Satama, siellä oleva teollisuus, voimalaitokset ja maantie- ja rautatiekuljetukset aiheuttavat toiminnallaan ympäristöönsä melua, pölyä ja muita päästöjä sekä onnettomuusvaaraa. Ilman epäpuhtaudet Ilman laatua on seurattu bioindikaattorien avulla vuosina Seurannassa on verrattu tuloksia aiemmin saatuihin vastaaviin tuloksiin. Tahkoluodon voimalaitokset ovat edelleen seudun suurimpia rikkidioksidin ja typen oksidien lähteitä. Ilmanpuhtausindeksi on Tahkoluodossa ja sen ympäristössä alhainen, eikä muutosta vuoden 2001 tilanteeseen ole juuri tapahtunut. Maaperän happamuus on kuitenkin hieman laskenut. Metsäsammalista mitatut metallipitoisuudet ovat korkeita ja vaihtelevat eri metallien osalta verrattuna aiempiin mittauksiin. Rikasteen lastauksesta ja kierrätysmetallien murskaustoiminnasta on myös voinut aiheutua päästöjä. Suuronnettomuusvaikutukset Alueella on merkittäviksi vaarallisia kemikaaleja valmistaviksi tai varastoiviksi laitoksiksi ympäristöluvissa määriteltyjä yksiköitä, joille Turvatekniikan keskus TUKES on määritellyt konsulttivyöhykkeet, joiden sisällä pitää maankäytön suunnittelussa selvittää suuronnettomuusvaarat. Alueen nykytilassa periaatteessa mahdollisten suuronnettomuuksien vaikutuksia on selvitetty erillisissä raporteissa: Seveso II direktiivin alaisten laitosten vaikutuksia ympäristöönsä on selvitetty erillisessä raportissa Porin Tahkoluodon satamanosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten Sataman VAK liikenteen onnettomuusvaikutuksia on tarkasteltu skenaarioluonteisesti hankkeessa Kuljetuskeskittymien riskinhallintatoimien investointien vaikuttavuusarviointi (KERTTU), jossa Porin satama on ollut pilottikohteena. Yhteenvetona selvityksistä voidaan todeta, että tällä hetkellä keskeisimmän vaaran alueella muodostavat myrkylliset kaasut. Esimerkiksi ammoniakkivuoto aiheuttaisi kuolemanvaaran useiden satojen metrien säteellä tuulen alapuolella ja pysyvän haitan vaaran lähes kahden kilometrin etäisyydelle vuotokohdasta. Myös palavien nesteiden varastojen tulipalot aiheuttaisivat todennäköisesti sisäsuojautumis- tai evakuointitarpeen tuulen alapuolella useiden satojen metrien päässä.

21 18 Kuva Gaia Consulting Oy v Fortum Power and Heat Oy:n konsulttivyöhyke on vuonna 2010 pienentynyt 0,5 kilometriin koskien vain voimalaitosta ja ammoniakin osalta sovelletaan erikseen myrkyllisille kaasuille määriteltyä 1,5 km konsultointivyöhykettä. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevät tai varastoivat laitokset Tahkoluodossa ja niiden konsultointivyöhykkeet vuonna Kemira Chemicals Oy 1 km Fortum Power and Heat Oy 0,5 km Shell Oy Ab 0,5 km North European Oil Trade Oy 1,5 km Ammoniakkiasema 1,5 km

22 19 Ympäristömelu Tahkoluodosta tehtiin melumallinnus vuonna 2006, jolloin ST1:llä oli vireillä useita tuulivoimalahankkeita. Metallinmurskaus todettiin suurimmaksi melulähteeksi, suuremmaksi kuin voimalaitokset yhteensä. Vuonna 2009 valmistui uusi ympäristömeluselvitys (Akukon Oy), jossa on käsitelty Tahkoluodon teollisuusalueen ja sataman kaikki melulähteet.

23 20 Tahkoluodon sataman ympäristöluvassa on määrätty, että ympäröivälle asutukselle ei saa aiheuttaa päivällä yli 55 db melua, eikä klo aikana yli 50 db. Asemakaavan mukaisella satama-alueella on noin 70 loma-asuntoa. Kuva Insinööritoimisto Akukon Oy Valtioneuvoston melun ohjearvot Ohjearvot ulkona LAeq (07:00-22:00) LAeq (22:00-07:00) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet. 55 db db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - 1), 2) 3), 4) Ohjearvot sisällä Liike- ja toimistohuoneet 45 db 1) Uusilla alueilla melutason ohjearvo yöaikana on 45 db 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 4) Loma-asumiseen taajamissa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoa Suuronnettomuusriskikartoituksen, melumallinnuksen ja vaarallisten aineiden kuljetustutkimuksen jälkeen tehtiin Tahkoluodon sataman kehitysskenaariotutkimus (Gaia Consulting Oy, alueen toimijat ja viranomaiset), jonka perusteella tehtiin ympäristömelun jatkoselvitys (Akukon Oy).

24 21 Sataman nykytilan vaikutukset maankäyttömahdollisuuksiin sataman ympäristössä Satama-alueen toiminnoista aiheutuu lähialueille melua, esteettisiä vaikutuksia, yöaikaista valoa sekä satunnaisesti kuivalastipölyä ja mahdollisesti satunnaispäästöjä veteen tai ilmaan. Tuulivoimaloiden roottorien siivet aiheuttavat lähialueilla valon vilkuntaa. Suurimmat melun tuottajat ovat tällä hetkellä metallinmurskaus, voimalaitostoiminta ja irtolastin käsittely. Satamatoiminnasta aiheutuva melu ei ylitä ympäristöviranomaisten asettamia normeja lähistön asutuilla alueilla. Meluvaikutuskuvassa on esitetty nykytoiminnan meluvaikutukset lähialueilla. Kuivalastipölyä syntyy pääasiassa hiilen käsittelystä, ja satunnaispäästöjä mahdollisesti polttoaine- ja kemikaalilaivojen lastinkäsittelyn yhteydessä. Sekä kuivalastipölyn leviäminen, että satunnaispäästöt ovat harvinaisia, mutta periaatteessa mahdollisia. Satama-alueen toimijoiden normaalitoiminnan vaikutukset on todettu ja hyväksytty sataman toimijoiden ympäristöluvissa. Vaikutukset saattavat olla sellaisia, että ne kyseenalaistavat mahdollisuudet sijoittaa lähialueille uutta asutusta. 2. TAVOITTEET Satakunnan seutukaavassa Tahkoluodon satama on esitetty nykyisessä laajuudessa, kemikaalisatama pääosin teollisuus- ja varastoalueena, samoin Törnikari ja nykyinen Tahkoluodon asuntoalue. Voimalaitosalueella on laajennus luoteeseen. Saaret on esitetty retkeilyalueeksi. Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Satakunnan maakuntakaavan, joka on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Se ei ole aluevarausten suhteen yhtä tarkka kuin seutukaava. Maakuntakaavassa Tahkoluodon aluevaraukset ovat samansuuntaisia kuin seutukaavassa, mutta lisäksi on osoitettu yleispiirteisempi sataman kehittämisvyöhyke, joka suuntautuu länteen ja lounaaseen. Tahkoluodon voimalaitosalue on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi energiatuotannon alueeksi, johon on osoitettu myös maakaasuverkon ja kantaverkkoon kuuluvan voimalinjan yhteystarve. Saarille ei ole osoitettu aluevarauksia. Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaavassa 1996 on satama-alue nykyisen laajuisena, kemikaalisataman puoleista teollisuus- ja varastoaluetta on esitetty tehostettavaksi ja laajennettavaksi. Törnikari on teollisuus- ja varastoaluetta ja nykyinen asuntoalue sen vara-aluetta. Nykyinen loma-asutus on esitetty säilytettäväksi ja Mäntypaakarissa on sille lisäaluevaraus. Muuten saaret on esitetty retkeily- ja ulkoilualueeksi. Porin Sataman yleissuunnitelma on laadittu vuonna 2004 ja päivitetty vuonna 2007 koskemaan vuodet Tahkoluotoon on tutkittu neljää vaihtoehtoa, joissa kaikissa on nestesatamaa ehdotettu tiivistettäväksi ja laajennettavaksi osayleiskaavan osoittamalla tavalla. Samoin mahdollisen uuden voimalaitoksen paikka on kaikissa varattu nykyisten laitosten rinnalle, niiden kaakkoispuolelle. Eroavaisuuksia on syväsataman laiturien ja kenttien järjestelyissä. Toteutuksen pohjaksi Porin sataman hallitus on valinnut vaihtoehdon 3,

25 22 jossa nykyistä syväsataman laituria jatketaan etelään päin ja Törnikarin suuntaa käytetään kentän laajentamiseen, kuitenkin huomioon ottaen muiden vaihtoehtojen mahdollisuudet. Porin satamalla on tavoitteena lisääntyvässä määrin tarjota palveluja Pohjanlahden suurten irtolastikuljetusten transiittoliikenteelle. Keski-Pohjolan maakaasuputken reittiselvityksessä (Sundsvall-Pori) on yhdeksi rantautumispaikaksi esitetty Tahkoluotoa. Porin Tahkoluodon merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu tuulivoimalan (á 3-5 MW) sijoittamista Tahkoluodon edustan merialueelle. Tavoitteena on ollut aloittaa toteuttaminen jo vuonna Ensimmäinen voimala pysytettiin ja käynnistyi kesällä Saaristoasemakaava vuodelta 1949 on vanhentunut ja sen kumoaminen on pantu vireille vuonna Asia etenee tämän yleiskaavan voimaantulon jälkeen. Tahkoluodon sataman, voimalaitosten ja muun teollisuus- ja varastoalueen asemakaavan muuttaminen on pantu vireille vuonna Sen tavoitteena on alueen käytön tehostaminen ja osin vanhentuneen kaavan uudistaminen. Porin sataman hallitus ilmoitti lausunnossaan saaristoasemakaavan kumoamisehdotuksesta tavoitteenaan olevan välittömästi nestesataman pohjoispuolella olevien, asemakaavassa satama-aluetta olevien saarien säilyttämisen satama-alueella. Kaupunginhallitus päätti kaavoituskatsausta hyväksyessään, että Tahkoluodon pohjoispuoliseen kaupungin omistamaan saaristoon laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa olevat lomarakennuspaikat säilytetään. Kaavoituskatsauksessa asia ratkaistiin siten, että tavoitteet toteutetaan tässä yleiskaavassa. Fortum Power and Heat Oy:n tavoitteena on ollut rakentaa hiilidioksidin talteenottolaitos, ja hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi. Tavoitteesta on toistaiseksi luovuttu. Stena Recycling Oy:n tavoitteena on laajentaa ja monipuolistaa aluettaan ja kierrätystoimintaa. Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi, ja hankkeelle on haettu ympäristölupaa tavoitteena ympärivuorokautinen toiminta. Porin sataman tavoitteena on yhtiöittämisen myötä keskittyä laiturialueiden operatiiviseen toimintaan ja siirtää teollisuus-, varasto- ja muu oheistuotanto maa-alueineen maanomistajan hoidettavaksi.

26 23 3. KÄSITTELYVAIHEET JA NIIHIN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT Saaristoasemakaavan vuodelta 1949 kumoaminen vireille , osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävänä asti luonnos ehdotus Porin Sataman hallituksen päätös sataman yleissuunnitelman laatimisesta ja asemakaavan muutoksen anomisesta. Merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointi (YVA)ohjelma v. 2006, selostus v. 2007, Suomen Hyötytuuli Oy. Tahkoluodon asemakaavan muuttaminen vireille Lausunnot saaristoasemakaavan kumoamisehdotuksesta Porin Sataman hallitus Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto YVAmenettelyn tarpeellisuudesta PVO 700 MW kivihiilivoimalaitoshankkeelle Tahkoluotoon. Tahkoluoto-Kristiinankaupunki 400 kv voimajohdon YVA-ohjelma (vireille jouluk. 2007) , Kaupungihallituksen lausunto Yhteysviranomaisen (LOS) lausunto Kaupunginhallituksen (KH) suunnittelukokous : Tahkoluodon ja ympäristön osayleiskaavan tarve. KH hyväksyi Kaavoituskatsauksen , tarkennus Tahkoluodon aluerajauksen määrittelyyn, KH:n suunnittelukokous KH:n suunnittelukokous : tilannekatsaus. Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaava vireille , OAS nähtävänä asti. Porin Sataman hallitus : Porin Sataman yleissuunnitelman 2004 päivityksen hyväksyminen. MRL 66 2 mom. mukainen viranomaisneuvottelu Saaristoasemakaavan kumoamisen jatkaminen osittain, KH , palautus. Porin Merisaaristoseuran kokous , kaavoitustilanteen esittely. Porin Sataman hallitus , satamajohtajan esitys: Porin Sataman yleissuunnitelman 2004 päivityksen mukainen toteuttaminen, Tahkoluodon osalta ensisijaisesti vaihtoehdon 3 mukaan huomioiden voimalaitoksen tulevat päätökset hiilivoiman lisärakentamisesta.

27 24 Porin Merisaaristoseuran kokous , sataman tavoitteiden esittely. KH:n suunnittelukokous , katsaus yleiskaavan valmisteluvaiheeseen ja perusselvitysten tarve. Tahkoluoto-Kristiinankaupunki 400 kv voimajohdon YVA-selostus KH:n lausunto Yhteysviranomaisen (LOS) lausunto Sataman toimijoiden ja viranomaisten yhteinen Tahkoluodon tulevaisuuden skenaariotyöpaja Porin Tahkoluodon satamanosan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten, Gaia Consulting Oy Porin Tahkoluodon satamanosan kehitys: Kehityspolku ja tulevaisuusskenaariot, Gaia Consulting Oy Tahkoluodon teollisuusalue ja satama, Ympäristömeluselvitys, PVO- Lämpövoima, Porin Satama, Insinööritoimisto Akukon 3/2009. KH:n suunnittelukokous , Tahkoluodon suuronnettomuusriskikartoituksen, tulevaisuudenskenaarioiden ja vaarallisten aineiden kuljetusselvityksen esittely. Yleisötilaisuus Reposaaressa , Tahkoluodon suuronnettomuusriskikartoituksen ja tulevaisuudenskenaarioiden sekä yleiskaavoitusvaiheen esittely. KH:n suunnittelukokous , ympäristövaikutusten nykytilanteen ja vaihtoehtojen lähtökohtien esittely. KH:n suunnittelukokous , luonnosvaihtoehtojen käsittely. YVA:n tarpeellisuuspäätös, LOS , Fortum Power and Heat Oy:n ja Teollisuuden Voima Oyj:n Meri-Porin kivihiilivoimalaitosten varustamisesta hiilidioksidin talteenottojärjestelmällä (CCS). Stena Recycling Oy, Tahkoluodon kierrätyslaitoksen laajennus, YVAohjelma nähtäville ja lausunnoille , yleisötilaisuus Reposaaressa KH:n suunnittelukokous , laatimisvaiheen nähtäville asetettavan ratkaisun valinta. Osayleiskaavaluonnos nähtävänä ja ennakkolausunnoilla Fortum, CCS, YVA-ohjelma nähtävänä ja lausunnoilla , KH:n lausunto KH:n suunnittelukokous , satamajohtajan esittely Tahkoluodon nykytilanteesta ja tavoitteista.

28 25 Viranomaisten ja Tahkoluodon toimijoiden yhteisneuvottelu KH:n suunnittelukokous , tilannekatsaus ennakkolausunnoissa saadusta palautteesta ja niiden johdosta tarvittavista lisätoimenpiteistä. Tahkoluodon satama ja teollisuusalue, Ympäristömelun jatkoselvitys, Akukon Oy, toukokuu Fortum, CCS, YVA-selostus nähtävänä , KH:n lausunto Yhteysviranomaisen lausunto Muinaisjäännösten inventointi, kesäkuu 2010, raportti syyskuussa. Stena Recycling Oy, Tahkoluodon kierrätyslaitoksen laajennus, YVAselostus nähtävänä KH:n lausunto Yhteysviranomaisen lausunto Kulttuurihistoriallisesti merkittävien ympäristöjen inventointi, elokuu KH:n suunnittelukokoukset ja , osayleiskaavaehdotus. Osayleiskaavaehdotus nähtävänä ja lausunnoilla Stena Recycling Oy Tahkoluodon kierrätyslaitoksen laajennus, ympäristölupahakemus vireille, heinäkuu KH:n suunnittelukokoukset 18.5., 9.9. ja , osayleiskaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen, muistutusten ja neuvottelutilanteen käsittelyä. Viranomaisneuvottelu MRL 66 2 mom., MRA 26,

29 26 4. KEHITYSKUVA Yleistä Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaava on yleiskaavan tarkistus osalle Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaavaa Muutoksessa otetaan huomioon vuoden 1996 jälkeen ja osin sitä ennenkin tiedossa olleet muutostarpeet, sekä lainsäädännössä ja muissa määräyksissä tapahtuneiden muutosten velvoitteet. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja se toimii rakennuslupien myöntämisen perusteena loma-asutuksen osalta. Tahkoluoto Tahkoluotoon on vahvistettu vuonna 1986 asemakaava, jonka toteuttaminen kokonaan ei enää ole mahdollista johtuen voimalaitosten, hiilivarastojen ja voimalinjojen vaiheittain tapahtuneesta ryhmittelystä. Porin sataman yleissuunnitelma on tarkistettu vuonna Siinä on nykytilanteen pohjalta suunniteltu sataman ja voimalaitosten alueidenkäytön tehostaminen ja laajentaminen. Vuonna 2009 laaditussa skenaarioraportissa Tahkoluoto suuntautui energiatuotanto ja -siirtopainotteiseksi tuotanto- ja liikennealueeksi. Kolmannen hiilivoimalaitoksen perustamisesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vuonna 2008 ja mahdollisesti suuremmasta hiilivoimalasta on YVA:n tarpeellisuuslausunto vuodelta Visio Tahkoluodon tulevaisuudesta, kuva Porin satama Tahkoluodossa sähköverkkoon liitettävästä merituulipuistohankkeesta on tehty YVA vuonna 2007 ja Tahkoluoto-Kristiinankaupunki 400 kv voimajohdosta vuonna Fortumin voimalaitoksen hiilidioksidin talteenottolaitoshankkeesta on tehty YVA vuonna Keski-Pohjolan maakaasuputken esiselvityksessä vuodelta 2001 on Tahkoluoto lännestä tuotavan kaasuputken mahdollinen liitospaikka mantereen putkistoon.

30 27 Tahkoluoto on ulkosatamana nestemäisen ja kiinteän irtolastin tuonti-, vienti- ja transiittosatamana sisäsatamien vähitellen poistuessa käytöstä. Teollisuuden sijaintipaikkana Tahkoluoto voi palvella suuria suoria laivauksia tarvitsevalle toiminnalle, jollaista tällä hetkellä on hiilivoiman tuottaminen. Uudet isot ulospäin lähtevät lastit edellyttävät eteläisen satamanosan kehittämistä. Sataman nykyisten verkostojen hyväksikäyttö ja satamassa olleiden vesialtaiden täyttö mahdollistavat satamien pohjois- ja keskiosien maankäytön tehostamisen. Sataman, voimalaitostoiminnan ja mahdollisen teollisen toiminnan laajenemissuunta on lounaaseen. Tahkoluodon asemakaavan mukainen pientaloasutus poistuu sataman ja siihen liittyvien aluevarausten vuoksi. Parkkiluodon asemakaavoittamaton asuntoalue sijaitsee Tahkoluodon toimintojen vuoksi myös siten, etteivät turvallisen ja terveellisen asuinympäristön ominaisuudet täyty. Saaristo Loma-asutus on vallannut saariston enimmäkseen viime 50 vuoden aikana. Vanhimmat asumukset ovat yli 100 vuotta vanhoja kalastajatiloja, joita on säilynyt tai joista on jäänteitä vähän yli 20 rakennuspaikalla. Lähes puolet kaava-alueen saariston rakennuspaikoista on vanhan asemakaavan mukaisella satama-alueella, jota ei ole tarvittu sataman alueellisiin tarpeisiin. Niistä osa sijaitsee kasvaneiden satamatoimintojen läheisyyden kannalta siten, että niiden ja ympä-

31 28 ristön soveltuvuus loma-asunto- ja virkistyskäyttöön pitää sovittaa sataman haittatekijöihin. Tuulivoima Tahkoluodossa on yhteensä kuusi tuulivoimalaa: kolme 1 MW, yksi 2 MW ja kaksi 3 MW. Merialueella, sataman kärjestä 1,2 km lounaaseen on lisäksi yksi 2,3 MW tuulivoimala. Tahkoluoto kuuluu tuuliolosuhteiltaan Suomen parhaimpiin maantieyhteydellä mantereeseen kiinni oleviin tuulivoimalapaikkoihin, johon sen takia on lisärakentamishalukkuutta. Sataman keski-, länsi- ja eteläosista uusien tuulivoimalapaikkojen varaaminen on satamatoimintojen tulevaisuuden kannalta huonosti ennakoitavissa. Sataman pohjoisosissa tuulivoimaloiden aiheuttama lisäys kokonaismeluun olisi loma-asutuksen ja virkistyksen kannalta liian suuri. Parkkiluodon länsiranta on mahdollisesti hyödynnettävissä tuulivoiman pienimuotoiselle lisärakentamiselle. Liikenne Sataman tehostamistavoitteet johtavat liikenteen kasvuun. Yleissuunnitelman mukaan ensisijainen laivaliikenteen kehittämissuunta on syvälaiturin jatkaminen. Vanhan hiililaiturin käyttö kasvavaan metallinkierrätystoimintaan on haasteellista lisääntyvän ympäristömelun takia. Mahdolliset uudet suuret laivaussuunnitelmat vaativat sataman Törnikarin puoleisen yleissuunnitelmavaihtoehdon toteuttamista.

32 29 Raskaan maantie- ja rautatieliikenteen sekä vaarallisten aineiden kuljetusten kasvu edellyttävät raiteiden lisäämistä satamassa, tasoristeysturvallisuuden parantamista ja maantien varapääsytien varmistamista sekä erillistä kevyen liikenteen reittiä. 5. OSAYLEISKAAVA 5.1 Kokonaisrakenne 5.2 Tahkoluoto Yleistä Satama Tahkoluodon osayleiskaavaluonnoksen lähtökohtana on Reposaari- Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaavan 1996 perusrakenne, jossa satama ja teollisuusalueet laajenevat lounaaseen, Tahkoluodon pohjoisrannan maankäyttöä tehostetaan ja saaristo varataan virkistys- ja loma-asuntoalueiksi. Tahkoluodon osalta yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista. Saariston loma-asutuksen osalta yleiskaavaa käytetään suoraan rakentamisen ohjaukseen. Tahkoluotoa on tarkasteltu tehtyjen kehitysskenaarioiden ja sataman yleissuunnitelman pohjalta. Paakareita sekä muita mukana olevia saaria on tarkasteltu Tahkoluodon eri haitta-asteiden vaikutusten valossa. Suunnittelun pohjana on Tahkoluodon osalta Energiapuistoskenaarion pohjalta laadittu versio, joka joustavan laajasti mahdollistaa teollisuus-, varasto- ja energiatuotannon sijoittamisen ja liittymisen satama-alueeseen. Paakareiden alue tarkoittaa tässä suunnitelmassa aluetta, joka ulottuu Arvekarin pohjoispuolisesta Leppäkarista kaakkoon Kappelinsalmen itäpuoliseen Pihlavakariin. Osayleiskaavan koko on 1440 ha, josta vesialuetta on 795 ha. Maaalueiden ja satama-alueiden, joista osa on vettä, yhteenlaskettu pinta-ala on 645 ha. Uuden yleiskaavan lähtökohtana on nykyinen yleiskaava: sataman laajeneminen lounaaseen, nestesataman säilyminen pohjoisrannalla, kolmannen voimalaitoksen sijoittamismahdollisuus sekä seututien ja voimalaitosten välisen alueen varaaminen teollisuudelle ja varastoinnille. Sataman laajentumissuunta lounaaseen on kuitenkin laajempi, ja teollisuuden ja energiatuotannon aluevaraukset on yhdistetty laajaksi kokonaisuudeksi. Satama on Tahkoluodon maankäytön kehittämisen ydin. Muu maankäyttö on osoitettu sellaisia toimintoja varten, jotka tarvitsevat satamaa tai tukeutuvat siihen. Sataman kentän laajentumissuunta on lounaaseen matalikolle, jonka pohjois- ja eteläpuolella ovat välittömästi syvät vedet. Nykyisten, pohjoispuolisten laivaväylien lisäksi myös eteläpuolelle on osoitettu ohjeellinen laivaväylä, jonka tarvetta on sataman yleissuunnitelman joissakin vaihtoehdoissa esitetty. Satama-aluetta on osoitettu 235 ha. Se käsittää nykyisin sataman varsinaisessa lastauskäytössä olevan operatiivisen alueen ja sataman laajentumissuunnan. Voimassa olevissa yleiskaavassa ja asemakaavassa voimalaitosten ja varastoalueiden väliset ja ympäröivät sata-

33 30 ma-alueet on erotettu satama-alueesta. Ne on osoitettu sataman ja siihen liittyvän teollisuuden ja varastoinnin liikennealueeksi. Satamaalueen eteläreunaan on osoitettu uuden yhdysradan mahdollisuus, jonka voi myös muodostaa lenkiksi nykyisen kanssa. Pohjoisrannan kemikaalisatamaan on valmistunut vuonna 2008 uusi kemikaalilaituri vuodelta 1959 olevan polttoainelaiturin viereen. Varastosäiliöiden alueet on osoitettu merkinnällä T/kem, Teollisuus- ja varastoalue, jolla on tai jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Aluetta on 40,4 ha. Sen itäpuolella on 3,3 ha teollisuus- ja varastoaluetta, jota ei seututien läheisyyden takia ole osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan vaarallisille kemikaaleille. Vaarallisille kemikaaleille on määritelty riskivyöhykkeet. Sisempi alue on 900 metrin säteellä mahdollisen ammoniakkivuodon aiheuttaman suuronnettomuusvaaran keskipisteestä, mikä tarkoittaa korkeaa riskiä ja mahdollista hengenvaaraa. Alueella ei sallita asutusta. Koko suunnittelualue on ulompaa vyöhykettä, jossa on joko merkittävä riski tai kohonnut riski, minkä johdosta ei sallita pysyvää asutusta, mutta nykyinen loma-asutus sallitaan. Molemmilla vyöhykkeillä on määräys varautumisesta sataman ja siihen liittyvän toiminnan aiheuttamiin riskeihin. Sataman läntisimmällä osalla, Kallioholmalla, saattaa olla puolustusvoimien kannalta merkitystä viestintä- ym. teknisten laitteiden sijoittamiseksi. Kallioholma on rajattu sataman osa-alueeksi, jonka käyttöä suunniteltaessa on sotilasviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.