JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Sivu 151 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-18:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 151 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Karhunmäen ja Nepenmäen kouluhankkeiden kiinteistöleasingrahoittajasta Tilapäisten siirtopäiväkotitilojen hankinta ja siirtotilojen yhteenveto Tutustuminen ystävyyskaupunki Linköpingin koulu- ja päiväkotirakentamiseen ja keskustan kehittämisen suunnitelmiin Nepenmäen koulun asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 157 Jukajoen ja -järven valuma-alueen kunnostushankkeeseen osallistuminen 158 Penttilänrannan kiinteistön kauppakirjan ehtojen lieventäminen Henkilöstöraportti vuodelta Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n varsinainen yhtiökokous Joensuun Tiedepuisto Oy:n yhtiökokous Luottamushenkilöjäsenten nimeäminen seutufoorumiin Tarjous Kiihtelysvaaran vanhainkodin entisestä navetasta ja ns. Ukkotuvasta Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Muutos Utran 14. äänestysalueen vaalilautakuntaan 37

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Huovinen Tuija jäsen Ikonen Päivi jäsen Järvinen Anni jäsen Keskisalo Pentti jäsen Tahvanainen Ville jäsen Törmälä Anssi jäsen poistui klo Wihonen Jussi jäsen Jääskeläinen Sampsa varajäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston paikalla klo puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. poistui klo varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Horttanainen Jari kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Väänänen Risto talous- ja strategiajohtaja läsnä klo Räsänen Tarja tekninen isännöitsijä läsnä klo Puumalainen Janna tilaajajohtaja läsnä klo Näätänen Anu tekninen johtaja läsnä klo Poissa Bogdanoff Eero jäsen Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Eero Bogdanoff pöytäkirjan tarkastaja Anssi Törmälä pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) kello 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 151 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi. Kokouksen alussa Juho Paananen Inspira Oy:stä esitteli kiinteistöleasingrahoituskilpailutusta.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 152 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Sampsa Jääskeläisen ja Ville Tahvanaisen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Päätös Karhunmäen ja Nepenmäen kouluhankkeiden kiinteistöleasingrahoittajasta 4567/ /2014 KH 153 Kaupunginhallitus hyväksyi Karhunmäen koulun ja Nepenmäen kou lun investointien toteuttamisen kiinteistöleasingrahoituksella siten, että kau pun gin hal li tus hyväksyy kiinteistöleasingsopimukset. Joensuun Tilakeskus tilasi Inspira Oy:ltä Karhunmäen ja Nepenmäen kou lu hank kei den leasingrahoituskilpailutuksen konsultoinnin. Leasingrahoituksen kilpailutus toteutettiin helmi-maaliskuussa Ra hoi tustar jouk set pyydettiin Danske Finance Oy:ltä, Handelsbanken AB:lta, Kun ta ra hoitus Oyj:ltä sekä SEB Leasing Oy:ltä. Karhunmäen koulu: luokkien 1-6 alakoulu noin 300 lapselle ja esiopetustila 20 lapselle. hankesuunnitelma ja kustannusarvio on hyväksytty KV hankkeen kustannusarvio on 10,33 milj. (alv. 0%). hanke toteutetaan KVR-hankkeena, tarjousten jättöaika oli koulu valmistuu on vuoden 2016 lopussa. Nepenmäen koulu: yhtenäiskoulu noin 700 lapselle, jossa on perusopetuksen 1-9 luokkien lisäksi esi ope tus. Kouluun tulee tilat myös Niinivaaran kirjastolle. Hankesuunnitelma ja kustannusarvio on hyväksytty KV Hankkeen kustannusarvio on 22,72 milj. (alv 0 %). hanke toteutetaan jaettuna urakkana. Suunnittelu käynnistyy toukokuussa 2015 ja rakennustyöt keväällä Kohde valmistuu kesällä Karhunmäen ja Nepenmäen koulujen investointeja varten pyydettiin ra hoi tustar jouk set yhteensä 35 milj. :n leasingpääomalle. Rahoitustarjoukset pyydettiin 10, 15 ja 20 vuoden vuokra-ajoilla sekä 3, 5 ja 10 vuoden mar gi naa li vaih to eh doilla.viitekorkona tarjouspyynnössä oli pyydetty käyttämään 6 kk euriboria. Insira Oy:n tekemän tarjousvertailun perusteella Kuntarahoitus Oyj osoittautui edul li sim mak si kaikilla marginaalivaihtoehdoilla. Rahoituskilpailutus ja tar jousver tai lu on esitetty liitteenä olevassa Inspira Oy:n muistiossa. Joensuun kaupunki vuokraa Karhunmäen ja Nepenmäen koulut 20 vuoden pääoma vuok ra so pi muk sel la. Kaupunki sitoutuu lunastamaan rakennukset jään nösar vol la, joka on vuokrasopimuksen päätyttyä 33,3 %, mikä vastaa Joensuun omien investointikohteiden jäännösarvoa vastaavana ajankohtana. So pi mus korko on 6 kk Euribori ja marginaalin tarkistusväli 5 vuotta. Joensuun kaupunki (Tilakeskus) vastaa kohteiden rakennuttamisesta. Kaupunki vas taa rakennusten kiinteistöpalveluista ja niihin liittyvistä kustannuksista. Raken nus ten omistajavastuut ja -velvoitteet ovat kaupungilla. Kaupunki vuokraa rakennettavat tontit leasingrahoittajalle.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Leasingsopimusluonnos, osto-oikeussopimusluonnos, myyntisopimusluonnos ja ra ken nut ta mis so pi mus luon nos ovat liitteinä. Kummankin kohteen sopimukset teh dään esitetyille sopimusluonnoksilla. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita Kuntarahoitus Oyj:n Karhunmäen ja Nepenmäen kouluhankkeiden leasing ra hoit ta jak si ja hyväksyy enimmäisarvoltaan 38,5 milj. :n leasingrahoitus-, ra ken nut ta mis-, myyntioikeus- ja rakennusten osto-oikeussopimusluonnokset. Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa konsernihallinnon tekemään vähäisiä ja teknis luon toi sia korjauksia ja tarkennuksia sopimuksiin ja tilakeskuksen johtajan alle kir joit ta maan hankkeiden leasingrahoitus-, rakennuttamis-, myyntioikeus- ja ra ken nus ten osto-oikeussopimukset. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Leasingrahoitusesitys, Inspira Oy Liite 2 Leasingsopimusluonnos Liite 3 Osto-oikeus sopimusluonnos Liite 4 Myyntisopimusluonnos Liite 5 Rakennuttamissopimusluonnos Jakelu Tilakeskus Kuntarahoitus Oyj

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Tilapäisten siirtopäiväkotitilojen hankinta ja siirtotilojen yhteenveto 5556/ /2015 KH 154 Joensuun kantakaupungin alueella olevat päivähoitopaikat ovat käytännössä täyn nä. Tällä hetkellä pääasiassa tilanpuutteen takia on yhteensä kuusi päi vä koti ryh mää sijoitettuna siirtopäiväkotitiloihin, kolme Petäikkölässä ja kolme Tuu likan te lees sa. Joistakin huonokuntoisista tiloista ja toiminnallisesti kalliista ryhmä per he päi vä hoi to ti lois ta on viime vuosina luovuttu, samalla on tehostettu perhe päi vä hoi ta jien rekrytointia eläköitymisen kasvaessa. Lisäksi Marjalaan, Rei jolaan, Penttilään, Linnunlahdelle ja Niinivaaralle on rakennettu uudet isot päi väko dit ja 4-osastoinen Kaisla aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Nämä ovat osin korvanneet käytöstä poistuneita tiloja (mm. Mehtimäen ja Tikkamäen päivä ko dit ja Siilin päiväkodin satelliittiyksiköt). Sekä Karhumäelle että Mar ja laan rakennetaan parhaillaan yksityisiä päiväkoteja niin, että ne avautuvat syk syl lä Myös Sinkkolan päiväkoti avaa ovensa syksyn 2015 aikana vuotiaiden lasten määrän ennustetaan kasvavan 282:lla (+ 5,5 %) vuo denvaih tee seen 2017/2018 mennessä. Oletuksen mukaan tästä joukosta noin 60 % tu lee päivähoitopalvelujen piiriin, mikä tarkoittaa noin 170 lasta eli lähes kahden ison päiväkodin suuruinen kapasiteettitarve. Lasten määrä siis lisääntyy voimak kaas ti ja samalla joissakin tiloissa on ongelmia sisäilman laadun suhteen. Par hail laan on valmisteilla kaupunginhallituksen taloustoimikunnankin toivoma ti lo jen kokonaisohjelma, jossa myös tulevaan päiväkotirakentamiseen otetaan kan taa. Syksylle 2015 on kuitenkin nousemassa niin paljon akuutteja ti la tar ve kysy myk siä, ettei niitä pystytä ratkaisemaan nykyisten tilojen ja myöhemmin tu levai suu teen suunniteltavien investointien avulla. Akuuttia tarvetta on esitelty kau pun gin hal li tuk sen taloustyöryhmälle ja sovittu siitä, että asiaan liittyvä pe riaa te rat kai su tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi. Yksittäiset siir to päivä ko ti ti lo jen hankintapäätökset on tarkoitus tehdä viranhaltijapäätöksenä hallin to sään nön mukaisesti. Punahilkan päiväkodissa on koettu oireita jo usean vuoden ajan. Rakennuksessa on akuutteina toimenpiteinä tehty korjaus- ja tiivistystöitä, kiinnitetty huomiota si sä il ma sii vot ta vuu teen ja ilmanvaihdon koko kapasiteetti on otettu käyttöön. Näis tä toimenpiteistä huolimatta rakennusta käyttävien oireilu jatkuu. Ra kennuk sen korjausasteen on todettu tutkimuksissa nousevan niin suureksi, että sen pe rus kor jaa mi nen ei ole taloudellisesti järkevää. Tilatyöryhmä on si sä il ma työryh män suosituksesta tehnyt päätöksen, jonka mukaan tilojen käytöstä luo vutaan syksyllä Osa päiväkodin lapsista sijoittuu Karhunmäen yksityiseen Aar re saa ren päiväkotiin. Väistötilatarve on neljä ryhmää, joista kahden ryhmän ti lat on suunniteltu sijoitettavan Niinivaaran päiväkodin tontille ja kahden ryhmän tilat Pajakadulle. Vuokra-aika tulee olemaan kolme vuotta. Väistötiloista luo vu taan, kun uusi päiväkoti aikanaan valmistuu. Rantakylän alueella tarvetta on yhteensä viiden ryhmän tiloille. Tiloilla kor vataan Asentajankujan ja Kartoittajantien tilapäisissä vuokratiloissa toimiva ryhmä per he päi vä hoi to yk si köt sekä Rantakylän päiväkodin yhden ryhmän tilat ti lojen kuntoon liittyvistä syistä. Lisävolyymille on varattu kaksi ryhmää, toinen esiope tuk seen ja toinen 1-5 -vuotiaille. Vesikkopuiston päiväkodin tontille on suunni tel tu sijoitettavan kolmen ryhmän tilat. Tilojen vuokra-aika tulee olemaan viisi

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus vuot ta. Soutajanpuiston päiväkodin tontille sijoittuu kahden ryhmän tilat. Näiden tilojen vuokra-aika tulee olemaan 2 vuotta, jonka jälkeen toiminta suun ni tellaan siirtyvän uuteen Pataluodon päiväkotiin syksyllä Reijolan päiväkoti on rakennettu kolmessa eri vaiheessa (1983, 1989 sekä 2008). Van hem mis sa v rakennetuissa osissa on tehty rakenteiden kun to tutki mus syksyllä 2014, jonka perusteella on löytynyt vaurioita rakenteista. Päi väko dis sa työskentelevillä on todettu oireita, joiden voidaan olettaa olevan seuraus ta ilman epäpuhtauksista. Tilatyöryhmä on sisäilmatyöryhmän suo si tuk sesta tehnyt päätöksen, jonka mukaan v rakennettujen tilojen käytöstä luo vu taan syksyllä Toiminta siirtyy siirtopäiväkotitiloihin päiväkodin tontil la. Väistötilatarve on kolme ryhmää, sisältäen yhden lisävolyymiryhmän. Vuok ra-ai ka tulee olemaan viisi vuotta. Yhteensä siirtopäiväkotitiloja tarvitaan 12 ryhmälle, joista 7 ryhmää siirtyy si sä ilma on gel mis ta, 2 ryhmää tilapäisiin tiloihin ja toimintaan liittyvistä järjestelyistä ja 3 ryhmää lasten määrän kasvusta ja uuden varhaiskasvatuslain ryh mä ko kosää dök ses tä johtuen. Varhaiskasvatuslaki tulee voimaan alkaen ja lain 5a :n mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kol mea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Täl lä hetkellä joihinkin päivähoitoryhmiin on sijoitettu lisää lapsia ja palkattu ryh miin neljäs kasvatusvastuullinen. Uuden lain voimaan tulo edellyttää tämän rat kai sun purkamista. Tästä syystä uudelleen sijoitettavia lapsia on koko kau pun gin alueella yhteensä 40. Tilakeskus on kartoittanut ja katselmoinut mahdolliset sijoi tus pai kat kaupunginosittain. Esitetyt sijoituspaikat ovat valikoituneet tont tien muodon, piha-alueiden riittävyyden, kunnallistekniikan liittymien val miu den ja perustamiskustannusten sekä tukipalveluiden järjestettävyyden (ruo ka huol to) perusteella. Kaikissa vaihtoehdoissa leikkialueiden koko on mitoitusten mu kainen. Joensuun kouluissa siirtokoulutiloissa toimii tällä hetkellä kymmenen luokkaa. Ti la pu las ta johtuen siirtokoululuokkia on Marjalassa (2), Louhiojalla (2) ja osin Ne pen mä el lä. Nepenmäen koulun kunnosta ja lapsimäärän kasvusta johtuen osa luokista on jouduttu siirtämään siirtokoulutiloihin ja viisi luokka toimii Niit tylah des sa. Syksyllä 2015 Nepenmäen koulu siirtyy Niinivaaran koulun tiloihin kun lukio aloittaa Papinkadulla, jolloin Nepen pihasta 2 opetustilaa siirretään Rei jolan koulun pihaan lisäkapasiteetiksi ja lopuista siirtokouluyksiköistä luo vu taan. Niinivaaran koulun pihassa olevat siirtokoulutilat (8 opetustilaa) pidetään Kar humäen ja Nepemäen kouluhankkeiden ajan. Karsikon koulun osalta val mis teil la on ratkaisu, jossa koulu siirrettäisiin määräajaksi Sirkkalaan Karelia am mat ti korkea kou lul ta vuokrattaviin tiloihin. Näiden ratkaisujen kautta kouluille ei tar vi ta uusia siirtotiloja syksyllä Marjalan kahden opetusryhmän siir to kou lu ti lan käyttäjä on esittänyt korvattavaksi laadukkaammalla yksiköllä, joihin si säl tyy saniteettitilat. Tilakeskus on parhaillaan kilpailuttamassa siirtopäiväkotitiloja. Arvio väis tö ti lojen vuokrakustannuksista on yhteensä noin /vuosi. Käytännössä, pe rusta mis kus tan nuk sis ta johtuen, tilakustannukset ovat samaa luokkaa kuin uu sien päiväkotien vastaavat. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on ilman muuta väis töti lo jen korvaaminen pysyvällä kapasiteetilla siellä, missä on oletettavissa myös palvelujen kysynnän jatkuvan. Lukuisista viime vuosien investoinneista huo limat ta tähän ei ole vielä päästy, osin lasten määrän hyvästä kasvusta joh tuen.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Tulevaisuuden ratkaisuja valmistellaan tilainvestointien ko ko nais oh jel mas sa. Valmistelijat: Tekninen isännöitsijä ja Tilaajajohtaja (sivistyspalvelut) yhteistyössä ti la kes kuksen ja varhaiskasvatuspalvelujen edustajien kanssa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä periaateratkaisun 12 siirtopäiväkotitilan han kin nas ta ja kahden opetustilan korvaamiseksi uusilla yllä kuvatun mallin mukaisesti. Keskustelun aikana Anni Järvinen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Jussi Wihonen kannatti esitystä. Penttti Keskisalo esitti, että asia jätetään viikoksi pöydälle. Eila Heinonen kannatti Keskisalon esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi sen aikana tehdyt esitykset ja kannatukset. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa yksimielisesti asiassa kättennostoäänestys ensin siten, että ne jotka kannattavat Järvisen esitystä asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA -ääntä (Järvinen, Wihonen, Jääskeläinen) ja 8 EI -ääntä (Kauppinen, Törmälä, Huovinen, Heikura, Ikonen, Heinonen, Keskisalo ja Tahvanainen). Kaupunginhallitus päätti siten jatkaa asian käsittelyä. Seuraavaksi päätettiin puheenjohtajan esityksestä yksimielisesti suorittaa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat Keskisalon esitystä asian panemisesta viikoksi pöydälle äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 JAA -ääntä (Törmälä, Huovinen, Heikura, Ikonen, Wihonen, Jääskeläinen, Järvinen, Tahvanainen, Keskisalo ja Heinonen) ja 1 EI -ääntä (Kauppinen). Kaupunginhallitus päätti siten hyväksyä Keskisalon esityksen ja asia jätettiin viikoksi pöydälle. Päätettiin merkitä pöytäkirjaan Jussi Wihosen seuraava kirjallinen eriävä mielipide: "Soutajanpuiston päiväkodin osalta olisi ollut syytä ottaa asukkaiden mielipiteet huomioon." Päätettiin merkitä pöytäkirjaan Anni Järvisen seuraava kirjallinen eriävä mielipide: " Mielestäni Soutajanpuiston päiväkodin alueelle ei pidä sijoittaa kahta parakkia. Siirtopäiväkotitiloille olisi pitänyt miettiä muita vaihtoehtoja."

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Tilaajajohtaja Janna Puumalainen ja tekninen isännöitsijä Tarja Räsänen olivat kokouksessa kuultavana ennen päätöksentekoa. Esittelyaineisto liitetään pöytäkirjaan. Merja Mäkisalo-Ropponen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Liitteet Liite 6 Niinivaaran päiväkoti asemapiirros Liite 7 Ollilan päiväkodin asemapiirros Liite 8 Pajakadun asemapiirros Karsikon päiväkoti Liite 9 Reijolan päiväkodin asemapiirros Liite 10 Soutajanpuiston päiväkodin asemapiirros luonnos Liite 11 Valokuvat Ollilan päiväkodin pihasta Liite 12 Valokuvat Soutajanpuiston päiväkodin pihasta Liite 13 Varhaiskasvatuksen tila-asiat taustaselvitystä Liite 14 Vesikkopuiston päiväkodin asemakaavapiirros Jakelu Tilakeskus

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Tutustuminen ystävyyskaupunki Linköpingin koulu- ja päiväkotirakentamiseen ja keskustan kehittämisen suunnitelmiin / /2015 KH 155 Joensuussa on 2000-luvulla panostettu lisääntyvässä määrin uusien koulu- ja päivä ko ti ti lo jen rakentamiseen. Marjalan koulun rakennus valmistui vuonna 2000 ja lyseon peruskoulu Uimaharjun koulurakennusta viimeistellään, ja pää tökset on tehty Karhumäen ja Nepenmäen koulujen investoinneista. Pa ta luo don koulu on peruskorjattu. Marjalaan, Reijolaan, Penttilään, Linnunlahdelle ja Niinivaaralle on rakennettu uudet isot päiväkodit ja 4-osastoinen Kaisla aloitti toi min tan sa vuoden 2015 alussa. Sekä Karhumäelle että Marjalaan rakennetaan par hail laan yksityisiä päiväkoteja niin, että ne avautuvat syksyllä Myös Sink ko lan päiväkoti avaa ovensa syksyn 2015 aikana. Edelleen kasvava koulu- ja päivähoitorakentamisen tarve johtuu mm. väes tömää rän kasvusta, väestön entistä suuremmasta keskittymisestä kan ta kau pungin alueelle, 1990-luvun lamavuosina syntyneestä korjausvelasta ja to teut ta matta jätetyistä investoinneista sekä aikanaan asianmukaisista ra ken ta mis rat kaisuis ta, jotka ajan kanssa ovat kuitenkin osoittautuneet vähemmän kestäviksi. Lisäk si tarpeeseen vaikuttaa perhepäivähoitajien voimakas eläköityminen ja ki risty vät ryhmäkokovaatimukset varhaiskasvatuksessa. Lyhyen tähtäimen rat kai suna on jouduttu ja joudutaan turvautumaan siirtotiloihin, joista pidemmällä ai kavä lil lä on kuitenkin järkevää luopua erityisesti siellä missä palvelun tarve py syy korkeana jatkossakin. Investointitarpeet jo päätettyjen ratkaisujen lisäksi tu le vat olemaan lähivuosina suuret. Pelkästään Siilaisen investointi sekä Nepenmäen ja Karhumäen koulut tulevat mak sa maan yli 70 miljoonaa euroa. Tulevaisuutta varten valmistellaan par haillaan tilaratkaisujen kokonaisohjelmaan. Kokonaisohjelmassa huomioidaan niin pois tu vat tilat kuin uusien tilojen tarpeet. Investointikokonaisuuden ollessa selvil lä ratkaistavaksi tulee myös toteuttamis- ja rahoitustavat. Investointikokonaisuuden järkevää suunnittelua varten on valmisteltu tu tus tumis mat kaa ystävyyskaupunki Linköpingiin jo Linköpingin kau pungin väkimäärän kasvaa niin, että uusia koulurakennuksia toteutetaan lähes vuosit tain. Matkan aikana on tavoitteena tutustua ruotsalaiseen koulu- ja päi vä ko tira ken ta mi seen huomioiden erityisesti taloudellisesti tehokkaat to teut ta mis tavat, uudet innovatiiviset ratkaisut sekä investointien rooli strategisina han kin toina. Lisäksi tutustutaan Linköpingin keskustan kehittämisen hankkeisiin. Kaupun kia halkoo Joensuun tavoin joki, jonka molempien rantojen entistä te hokkaam paa käyttöä suunnitellaan. Ratkaistavana ovat mm. rautatieaseman uudet suun ni tel mat ja mahdolliset uudet sillat. Suurhankkeella on huomattavia yhteyk siä Joensuun symmetrinen kaupunki -hankkeeseen. Tavoitteena on kar toittaa yhteistyönäkymiä mm. mahdolliseen yhteiseen eurooppalaiseen hank keeseen. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on varautunut osallistumaan matkalle. Kaupun gin hal li tuk sen toivotaan nimeävän matkalle 3-5 edustajaa, määrä voisi harkin nan mukaan sisältää myös kaupunkirakennelautakunnan edustuksen. Matkal le osallistuu myös ko. teemoihin liittyviä muita viranhaltijoita, heidän osal lis-

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus tu mi ses taan päätetään ohjelman tarkennuttua. Valmistelija: Tilaajajohtaja (sivistyspalvelut) Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä edustajansa tutustumismatkalle Linköpingiin Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi matkalle Tuija Huovisen, Aino Heikuran, Päivi Ikosen, Sampsa Jääskeläisen ja Eila Heinosen sekä Kari Karjalaisen. Jakelu aot

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Nepenmäen koulun asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 3811/ /2014 KRAKLK Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Niinivaaran (5) kau pun ginosan virkistysaluetta ja Hukanhaudan (15) kaupunginosan korttelia 1502 ja vir kistys aluet ta. Asemakaavalla muodostuu Joensuun kaupungin Niinivaaran (5) kaupunginosan kort te li 5159 ja virkistys- ja katualuetta sekä Hukanhaudan (15) kaupunginosan kort te li 1502 ja virkistys- ja katualuetta. Tonttijaolla muodostuvat korttelin 5102 tontti 3 ja korttelin 5159 tontti 1. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1982 ja Kort te li 1502 on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten kort te li alu eek si (YO). Korttelissa on Nepenmäen koulu. Alueelle on osoitettu tont ti te hok kuus luvul la e = 0,30 rakennusoikeutta k-m 2. Muut kaavamuutosalueet ovat eri laisia Nepenmäenpuiston virkistysalueita (VL ja VU) kevyen liikenteen reit tei neen. VU-alueelle on rakennettu pysäköimisalue ja VU-alueelle on osoitettu 400 k-m2 rakennusoikeutta. Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin hankkeena. Joensuun kau pungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen palveluverkkosuunnitelmassa (var haiskas va tus- ja koulutuslautakunta ) linjattiin Nepenmäen koulun laa jen ta mi nen yhtenäiskouluksi (esiopetus ja luokat 1 9). Koulu tulee pal ve leman Penttilän, Hukanhaudan, Niinivaaran ja osin myös Karhunmäen kau pun ginosien oppilaita. Palveluverkkosuunnitelmaan liittyvä Nepenmäen koulun han kesuun ni tel ma ja kustannusarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Uusi koulu sovitetaan olemassa olevalle korttelialueelle. Koulun laajetessa on tar ve lisätä korttelin rakennusoikeutta korottamalla tonttitehokkuus lukuun e = 0,45. Tällöin rakennusoikeus lisääntyy k-m 2 :iin ( k-m 2 ). Puis toaluei ta on mukana saattoliikenteen ja pysäköinnin järjestelemiseksi. Ke vyen liiken teen pääreitteihin ja Nepenmäenpuiston virkistysmahdollisuuksiin ei tehdä mer kit tä viä muutoksia. Kaavamuutos tuli vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pi dettiin nähtävillä ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Kaava muu tok ses ta saatiin 11 lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Yhteenveto vi reil le tulo vai heen lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavoituksen vastineet niihin ovat kaava se los tuk sen liitteessä 3. Asemakaavan muutoksen luonnos oli nähtävillä ja sitä esiteltiin

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus yleisötilaisuudessa Kaavaluonnoksesta saatiin yhdeksän vi ran omaislau sun toa. Muut osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. Yhteenveto luon nos vaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liittees sä 6. Asemakaavaluonnos täydennettiin kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja mui den havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Merkittävin muutos kohdistui VL-alu eel la olevaan saattoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyyn. Lisäksi koulun kort te li aluet ta pienennettiin hieman. Kaavamääräyksiä tarkennettiin ja mää räyk siin lisättiin uusi kaa va mää räys, jolla sallitaan mm. kirjaston rakentaminen kou lun tontille. Valmistelija: maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti / JPV Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun asemakaavan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnon Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta (alueidenkäyttö ja luon non va rat vastuualue), sekä, mikäli sitä vastaan ei tehdä muistutuksia ja mikäli lausunnossa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, et tä se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ne pen mäen koulun asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 156 Asemakaavan muutosehdotus ja tonttijakoehdotus olivat maankäyttö- ja ra kennus ase tuk sen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä , eikä niitä vastaan jätetty muistutuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus (alueidenkäyttö ja luonnon va rat vastuualue) antoi lausuntonsa, eikä lausunnossa ole huomautettavaa. Kaa va eh do tus ta ei muutettu nähtävilläolon jälkeen. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ne pen mäen koulun asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 15 Kaavaselostus Nepenmäen koulun asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksymiseen

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Liite 16 Asemakaavakartta Nepenmäen koulun asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksymiseen Liite 17 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto Nepenmäen koulun asemakaavan muutosehdotuksesta Jakelu Kaupunginvaltuusto

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Jukajoen ja -järven valuma-alueen kunnostushankkeeseen osallistuminen 5198/ /2015 KRAKLK Selkien kyläyhdistys on jättänyt Joensuun kaupungille hakemuksen osal lis tu mises ta Jukajoen ja - järven valuma-alueen kunnostushankkeeseen. Hankkeen taustaa: Joensuun ja Kontiolahden kuntien alueelle sijoittuva Jukajärvi ja Ju ka jär ves tä Pie lis jo keen laskeva Jukajoki on monista maankäytöllisistä syistä pa hoin vau rioitu nut vesistö. Paikalliset Selkien ja Alavin kylät ovat vuosina Leader -hankkeen turvin selvittäneet vesistöalueen tilaa ja kirjanneet tarvittavat valuma-alueen kunnostustoimet laadittuun hoitosuunnitelmaan. Kunnostusta on tavoitteena lähteä toteuttamaan hankkeen avulla. Hankkeelle haettiin rahoitusta EU:n Life Environment-ohjelmasta, mutta hanke-esi tys sai kielteisen rahoituspäätöksen. Joensuun kaupunki teki tuolloin myön tei sen päätöksen omasta rahoitusosuudestaan (KH ). Nyt hankkeen valmistelu on käynnistynyt uudestaan ja hanketta on valmisteltu pie nem pä nä. Tavoitteena on rahoittaa ainoastaan vesiensuojelurakenteita ja niihin liittyvää suunnittelutyötä. Nyt valmisteilla olevan hankkeen rahoitus koostuu Ym pä ris tö mi nis te riön Ely-keskusten kautta kanavoimasta rahoituksesta sekä pai kal li ses ta rahoituksesta. Koko hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on euroa. Hankkeen pääasiallinen rahoittaja olisi Ely-keskus ja muita ra hoit tajia olisivat Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, maan- ja metsänomistajat se kä yrityssponsorit valuma-alueella. Hanke-ehdotusta on käsitelty tilausten valmisteluryhmässä, ja todettu että hankkeeseen osallistuminen on Joensuun kaupungin kannalta järkevää ja sopii käytössä olevien kehittämishankemäärärahojen tavoitteisiin. Hanke liittyy metsä- ja ympäristöteemaan, toteuttajatahot ovat uskottavia, hanke on jo nyt herättänyt varsin laajaa kiinnostusta ja myös hankkeen oma rahoi tus osuuk sia on onnistuttu keräämään hyvin. Huomioitavaa on, että valuma-alueen suurehkot maanomistajat olisi hyvä saada sitoutumaan kun nos tuk seen. Joensuun kaupunkia on pyydetty osallistumaan hankkeeseen euron omara hoi tus osuu del la. Joensuun hankeohjeiden uudistaminen on käyn nissä.tilausten valmisteluryhmässä on esitetty linjaus, että Joensuun kaupungin osuus tämän kaltaisissa osallisuus hankkeissa tulisi rajata enimmillään 25 %:iin. Valmistelija: tekninen johtaja Anu Näätänen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Joensuun kaupunki osallistuu Jukajoen ja -järven valuma-alueen kun nos tus hank kee-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus KRAKLK seen vuosina yhteensä enintään euron ( e/vuosi) oma rahoi tus osuu del la edellyttäen, että hanke toteutuu suunnitellusti ja että kaikki valu ma-alu eel la olevat yli 10 ha metsänomistajat saadaan sitoutumaan hankkeen ra hoi tuk seen. Mikäli hanke toteutuu hakemuksessa esitettyä pienempänä, kaupungin osuus hankkeen kokonaiskustannuksista ei saa ylittää 25 %. Hankkeen omarahoitusosuus katetaan kustannuspaikalta Kehittämishankkeet (1273), ja hankkeen raportoinnissa ja muissa käytännöissä noudatetaan Joensuun kaupungin voimassa olevia hankeohjeita. Lautakunta päätti jättää asian pöydälle. Alustava suunnitelma toteutettavista kohteista kustannusarvioineen on luot tamus hen ki löi den luettavissa luottamushenkilöiden verkkopalvelussa kohdassa ko kouk sen muut asiakirjat. Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Joensuun kaupunki osallistuu Jukajoen ja -järven valuma-alueen kun nos tus hank keeseen vuosina yhteensä enintään euron ( e/vuosi) oma rahoi tus osuu del la edellyttäen, että hanke toteutuu suunnitellusti ja että Kon tiolah den kunta sekä va lu ma-alu eel la olevat yli 10 ha metsänomistajat sitoutuvat hank keen ra hoi tuk seen. Mikäli hanke toteutuu hakemuksessa esitettyä pie nempä nä, kau pun gin osuus hankkeen kokonaiskustannuksista ei saa ylittää 25 %. Hankkeen omarahoitusosuus katetaan kustannuspaikalta Kehittämishankkeet (1273), ja hankkeen raportoinnissa ja muissa käytännöissä noudatetaan Joensuun kaupungin voimassa olevia hankeohjeita. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 157 Alustava suunnitelma toteutettavista kohteista kustannusarvioineen on luot tamus hen ki löi den luettavissa luottamushenkilöiden verkkopalvelussa kohdassa ko kouk sen muut asiakirjat. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää että Joensuun kaupunki osallistuu Jukajoen ja -järven valuma-alueen kun nos tushank kee seen vuosina yhteensä enintään euron ( e/vuosi) omarahoitusosuudella edellyttäen, että hanke toteutuu suun ni tel lus ti ja että Kon tio lah den kunta sekä valuma-alueella olevat yli 10 ha met sän omis ta jat si toutu vat hankkeen rahoitukseen. Mikäli hanke toteutuu ha ke muk ses sa esitettyä pie nem pä nä, kaupungin osuus hankkeen ko ko nais kus tan nuk sis ta ei saa ylittää

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus %. Hankkeen omarahoitusosuus katetaan kustannuspaikalta Kehittämishankkeet (1273), ja hankkeen raportoinnissa ja muissa käytännöissä noudatetaan Joensuun kaupungin voimassa olevia hankeohjeita. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 18 Hakemus Joensuun kaupungille Jukajoen ja -järven valuma-aluehankkeeseen Jakelu Kaupunkirakennelautakunta Selkien kyläyhdistys

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Penttilänrannan kiinteistön kauppakirjan ehtojen lieventäminen 5437/ /2015 KRAKLK Rakennusliike Purmonen Oy on jättänyt päivätyn hakemuksen Pent tilän ran nan korttelissa 99 sijaitsevan tontin kauppakirjan ehtojen lieventämiseksi. Rakennusliike Purmonen Oy:lle on myyty kaupunginvaltuuston päätöksellä tontti Penttilänrannasta. Tontti myytiin kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti neuvottelumenettelyn kautta puu ker ros ta lon rakentamista varten. Penttilänrannan vuonna 2010 to teu te tus sa ton tin luo vu tus kil pai lus sa pyrittiin nostamaan esille puurakentamista. Tuol loin ei ha luk kuut ta puurakentamiseen kuitenkaan löytynyt. Kau pun gin hal li tuk sen päätök sen tavoitteena olikin edistää puurakentamisen mahdollisuuksia Joen suus sa neu vot te lu me net te lyn kautta. Myydyn tontin rakennusoikeus on 3100 k-m 2 ja kauppahinta 250 /k-m 2 eli euroa. Kauppahinnan määrittelyssä otettiin huomioon alueella aiemmin sovi tut ja toteutetut kaupat kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Tontille, jo ka myöhemmin on jaettu kahdeksi erilliseksi tontiksi, on mahdollista toteuttaa kak si 5-kerroksista asuinkerrostaloa. Kauppakirja on allekirjoitettu Kaup paan sisältyi erityisenä ehtona, että vähintään toinen kerrostaloista on toteut ta va puurunkoisena ja puuverhoiltuna. Kauppakirjan mukaan tontille on raken net ta va asemakaavan mukaiset rakennukset viiden (5) kuluessa kaup pa kirjan allekirjoittamisesta. Ensimmäinen betonirunkoinen ja osittain puuverhoiltu kerrostalo Asunto Oy Pent ti län ran nan Kotisatama valmistui maaliskuussa Nyt Rakennusliike Pur mo nen Oy ha kee lupaa toteuttaa toinen kerrostaloista kaupan ehdoista poike ten. Hakemuksesta käy ilmi, että Rakennusliike Purmonen Oy on aktiivisesti et si nyt rat kai su ja puurakenteisen kerrostalon toteuttamiseksi. Yritys on sel vi tyk sen sä mu kaan käyttänyt viime vuosina huomattavan panoksen puu ra ken ta mi sen tutki mi seen ja ongelmien ratkaisemiseen. Hakija esittää, että tontille sal lit tai siin raken taa kerrostalo, jossa yhdistetään betoni- ja puurakenteita. Esitetyn ra kennus ta pa se los tuk sen mukaan rakennuksen runko toteutettaisiin be to ni ra ken teise na ja julkisivun pitkät sivut puurakenteisina. Tällä rakenneratkaisulla ra kennus lii ke haluaa välttää puurakentamisessa esille nousseita ongelmia ja var mis taa toi mi van ja kestävän toteuttamistavan. Ratkaisun katsotaan edis tä vän puu raken tei den käyttöä kerrostalorakentamisessa. Rakennetapaselostus ja havainnekuvat ovat luottamushenkilöiden luettavissa luot ta mus hen ki löi den verkkopalvelussa kohdassa kokouksen muut asiakirjat. Puurakentaminen on kehittymässä voimakkaasti ja parhaillaan on eri puolilla Suo mea käynnissä useita puukerrostalohankkeita. Toteutumassa olevat ker ros-

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus KRAKLK ta lo hank keet ovat kuitenkin pääsääntöisesti joko asumisoikeus- tai vuok ra ta lokoh tei ta. Nyt kyseessä olevassa kohteessa tonttihinta nousee esteeksi yleis hyödyl li sel le rakentamiselle. Tonttia luovutettaessa on myös ollut tavoitteena, että ky sei nen tontti toteutetaan omistusasumiseen. Penttilänrannan rakentaminen on edennyt hyvin ja järjestelmällisesti. Alueen viih tyi syy den kannalta on toivottavaa, että kaikki luovutetut tontit rakentuvat so vi tus sa aikataulussa. Asiaan ratkaisemiseksi kauppakirjan mukaisilla ehdoilla on järjestetty kaksi neuvot te lua Rakennusliike Purmosen ja kaupungin edustajien kesken. Neu vot te lujen tuloksena Rakennusliike Purmonen on päätynyt jättämään kaupungille ha kemuk sen kauppakirjan ehdoista poikkeamiseksi. Koska ton tin luo vu tus eh dois ta on päättänyt kaupunginhallitus ja varsinaisesta kaupasta kaupunginvaltuusto, on myös ehdoista poikkeaminen saatettava kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Asemakaavamääräysten mukaan puista julkisivumateriaalia saa käyttää vain rakennuksissa, joiden runkorakenne on pääosin puuta. Jos rakennus toteutetaan edellä selostetulla tavalla, on rakentajan haettava erikseen poikkeamista asemakaavamääräyksistä puuverhoukseen käyttöön julkisivuissa. Kaupungilla on edelleen tavoitteena saada Penttilänrannan alueelle puu ker rosta lo ra ken ta mis ta ja puurakentamisen alueeksi on suunniteltu erityisesti tuk ki altaan vieressä olevia vielä luovuttamattomia tontteja. Valmistelija: tekninen johtaja Anu Näätänen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäi si kaupunginvaltuustolle, että Rakennusliike Purmonen Oy:n sallitaan poiketa allekirjoitetun kauppakirjan ehdon 9 kohdasta, jonka mukaan vä hintään toinen kerrostaloista on toteutettava pääosin puurunkoisena voimassa olevia määräyksiä noudattaen ja puuverhoiltuna. Puuverhouksen käyttöön julkisivussa on tällöin haettava poikkeamista asemakaavamääräyksistä. Lautakunta päätti jättää asian pöydälle. Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäi si kaupunginvaltuustolle, että Rakennusliike Purmonen Oy:n sallitaan poiketa allekirjoitetun kauppakirjan ehdon 9 kohdasta, jonka mukaan vä hintään toinen kerrostaloista on toteutettava pääosin puurunkoisena voimassa olevia määräyksiä noudattaen ja puuverhoiltuna. Puuverhouksen käyttöön jul ki sivus sa on tällöin haettava poikkeamista asemakaavamääräyksistä.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus KH 158 Keskustelun aikana Marjo Hämäläinen teki seuraavan esityksen: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäi si kaupunginvaltuustolle, että Rakennusliike Purmonen Oy:n ei sallita poiketa allekirjoitetun kauppakirjan ehdon 9 kohdasta, jonka mukaan vä hintään toinen kerrostaloista on toteutettava pääosin puurunkoisena voimassa olevia määräyksiä noudattaen ja puuverhoiltuna. Marjo Hämäläisen esitystä kannattivat Sari Tikka, Timo Puustinen, Jaana Minkki nen ja Kauko Salo. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä teknisen johtajan päätösehdotusta kannat ti kaksi (2) jäsentä (Surakka ja Pulkkinen) ja Marjo Hämäläisen esitystä kannat ti kahdeksan (8) jäsentä (M. Hämäläinen, Tikka, Puustinen, Minkkinen, Salo, Mar ti kai nen, Tahvanainen ja Malinen) yhden (J. Hämäläinen) ollessa poissa. Näin kaupunkirakennelautakunta päätti äänin 8-2 hyväksyä Marjo Hämäläisen esi tyk sen. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää sallia Rakennusliike Purmonen Oy:n poiketa allekirjoitetun kauppakirjan ehdon 9 kohdasta, jonka mukaan vähintään toinen kerrostaloista on toteutettava pääosin puurunkoisena voimassa olevia määräyksiä noudattaen ja puuverhoiltuna. Puuverhouksen käyttöön julkisivussa on tällöin haettava poikkeamista asemakaavamääräyksistä. Keskustelun aikana Anssi Törmälä esitti asian jättämistä viikoksi pöydälle. Tuija Huovinen kannatti Törmälän esitystä. Ville Tahvanainen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja tekninen johtaja velvoitetaan käymään neuvotteluja rakennusliikkeen kanssa sopimuksen ehdoista. Pentti Keskisalo kannatti Tahvanaisen esitystä. Päivi Ikonen esitti, että kaupunginhallitus hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Anni Järvinen kannatti Ikosen esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi sen aikana tehdyt esitykset ja kannatukset. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin yksimielisesti suorittaa asiassa kättennostoäänestys ensin siten, että ne jotka kannattavat Törmälän esitystä asian pöydällepanosta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA -ääntä (Törmälä, Huovinen, Heikura, Keskisalo, Heinonen) ja 6 EI -ääntä (Kauppinen, Wihonen, Jääskeläinen,

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Järvinen, Ikonen, Tahvanainen). Kaupunginhallitus päätti siten jatkaa asian käsittelyä. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin yksimielisesti suorittaa seuraavaksi kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Ville Tahvanaisen esitystä asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA -ääntä (Kauppinen, Törmälä, Heikura, Ikonen, Wihonen, Jääskeläinen, Järvinen, Huovinen) ja 3 EI -ääntä (Tahvanainen, Keskisalo, Heinonen). Kaupunginhallitus päätti siten jatkaa asian käsittelyä. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin yksimielisesti suorittaa seuraavaksi kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan päätösehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Päivi Ikosen esitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA -ääntä (Kauppinen, Heikura, Törmälä, Wihonen, Jääskeläinen, Huovinen) ja 5 EI -ääntä (Ikonen, Järvinen, Heinonen, Keskisalo, Tahvanainen). Kaupunginhallitus päätti siten äänestysten tuloksena hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Merkittiin pöytäkirjaan Päivi Ikosen eriävä mielipide. Tekninen johtaja Anu Näätänen esitteli asiaa kokouksessa ennen päätöksentekoa. Anssi Törmälä ja Arto Pippuri poistuivat kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Liitteet Liite 19 Rakennusliike Purmonen Oy:n Penttilän korttelin 99 puukerrostalotontin 2 rakentaminen - kiinteistön kauppakirjan kohdan 9 ehtojen lieventäminen Jakelu Kaupunginvaltuusto

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus Henkilöstöraportti vuodelta / /2015 HETYJ Henkilöstöraportti esitellään kokouksessa. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää 1. hyväksyä osaltaan henkilöstöraportin vuodelta esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa henkilöstöraportin kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 159 Henkilöstöraportilla seurataan vuosittain henkilöstön määrän ja tilan kehitystä. Ra por tin sisältöä uudistettiin edellisen raportin laatimisen yhteydessä siten, että tie dot mukailevat KT:n antamaa henkilöstöraporttisuositusta. Lisäksi osaksi raport tia otettiin henkilöstöohjelman toteutumisen seuranta. Henkilöstöraportin tunnusluvuista voidaan tehdä muutamia poimintoja; laa dul linen kerronta sekä henkilöstöohjelman toteutumisen arviointi on luettavissa suoraan tiiviiseen muotoon kirjoitetusta henkilöstöraportista: Joensuun kaupungin vuoden 2014 henkilötyövuosien määrä oli 267 htv suurempi kuin vuonna Vuoden 2014 alusta kaupungin henkilöstöksi siirtyi Ou to kummun sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Osaltaan tästä syystä sekä osin vuon na 2013 toteutettujen henkilöstömenojen säästötoimien vuoksi vuoden 2013 ja 2014 luvut eivät ole kuitenkaan vertailukelpoisia. Tiedämme, että henkilöstömenojen säästövaikutus oli kaupungilla keskimäärin 1,5 % henkilöstömenoista ja toisaalta tiedämme, että Outokummun sote pal velui den keskimääräinen henkilötyövuosimäärä on oli 230. Jos huomioimme nämä muu tok set, voimme todeta, että Joensuun kaupungin normaaliolojen (ei hen kilös tö sääs tö jä menossa) vakituisten ja määräaikaisten yhteenlaskettu hen ki lötyö vuo sien määrä on vuonna 2014 alentunut neljällätoista (14 htv) vuoteen 2013 ver rat tu na. Vuoden 2014 henkilöstösuunnitelmassa ennakoitiin 2,5 hen ki lö työvuo den vähennystä. Kaupungin vakituiset työntekijät ovat nykyisin keski-iältään 46 -vuotiaita eli vain him pun verran varttuneempia kuin edellisenä vuonna (v ,9 v.). Työn te kijäm me siirtyivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,2 vuotiaana (v ,8 v.) ja kun lasketaan syystä kuin syystä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, se oli 60,5 (v ,3 v.). Vakituista uutta henkilöstöä kaupungille rekrytoitiin 360 (v henkilöä). Sairauslomien määrä on useimmilla kaupungin sektoreilla ilahduttavasti vä hen-

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus ty nyt, vaikkakin kaupungin sairauslomien keskimäärä nousi 15,4 päivään / hen kilö työ vuo si (v ,7 pvää / htv). Luonnollisesti huolemme kohdistuu nyt tekni sen keskuksen (20,6 pvää / htv) sekä soten sisällä erityisesti hoito- ja hoi va palve lui den (20,8 pvää/htv) kohonneisiin, korkeisiin sairauslomapäiviin. Hen ki lös töra por tis sa onkin jo kerrottu osittain keinoja, joilla pyrimme osaltaan tilanteeseen vai kut ta maan. Lisäksi keskimääräistä tarkemmin paneudumme kou lu tus sek torin sairauslomakehitykseen: sairauslomapäivien määrä siis kasvoi siellä selkeästi, vaik ka kin keskiarvo on edelleen selkeästi alle kaupungin keskiarvon (10,1 pvää/htv). Työkyky- tai työkyvyttömyysasioista on kuitenkin vastapainoksi myös erittäin myön teis tä kerrottavaa: ennenaikaisista työkyvyttömyyseläköitymisistä kaupun gil le aiheutuva varhe maksu on tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen pe rus teel la alentumassa vuodesta 2014 vuoteen ,86 Me (v ,16 Me, vuo den 2015 ennakko 1,3 Me). Mikäli kykenemme säilyttämään ennakkolaskun ta son, euromääräinen alentuma on merkittävä. Työkyvyttömyysasioista puhuttaessa on lisäksi todella tärkeätä muistaa ja koros taa, että vakinaisesta henkilöstöstämme 40,5 prosentilla ei ollut vuonna 2014 ai nut ta kaan sairauslomapäivää. Tarkastelua on perusteltua myös laventaa hieman eli 0 3 päivän verran, toisin sanoen aivan yksittäisiä pieniä köhiä, poti 60 pro sent tia henkilöstöstä. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä henkilöstöraportin vuodelta Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä henkilöstöraportin vuodelta 2014 tiedokseen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 20 Henkilöstöraportti vuodelta 2014 Jakelu Kaupunginvaltuusto

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n varsinainen yhtiökokous / /2015 KH 160 Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n varsinainen yhtiökokous on kutsuttu koolle klo kaupungintalon Morkku-kabinettiin. Yhtiö on kokonaan kaupungin omistama. Yhtiökokouksessa ovat esillä yhtiöjärjestyksen määräämät asiat: vuoden 2014 tilinpäätös ja siihen liittyvät päätökset, hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot sekä valinnat. Yhtiö omisti vuoden 2014 lopussa teollisuus- ja liikekiinteistöjä yhteensä ,5 br-m2. Yhtiön liikevaihto oli ,99 euroa, jossa on laskua edellisestä vuodesta n. 0,2 % ( ,97 euroa v. 2013). Tilikauden voitto oli ,65 eu roa ( ,86 v. 2013). Taseen loppusumma oli ,54 euroa ( ,42 euroa v. 2013), pitkäaikaista vierasta pääomaa oli ,88 euroa ( ,86 euroa v. 2013) ja lyhytaikaista ,55 euroa ( ,10 euroa vuonna 2013). Maksuvalmius on ollut hyvä koko vuoden ajan. Vuonna 2013 aloitettiin yksi suuri rakennushanke, neliömetrin teol li suushal lin rakentaminen Penttilän kaupunginosaan. Halli valmistui suunnitelmien mu kai ses ti , ja se on vuokrattu Suomen Levyprofiili Oy:lle pit kä ai kai sella vuokrasopimuksella. Vuonna 2014 jatkettiin Penttilän teollisuuspuiston suunnittelua ja rakentamista. Green Park Yrityspuiston kehittämiseksi käynnistettiin alueellinen suunnittelu, jo hon sisältyy myös uuden teollisuushallin rakentaminen. Hallin pinta-ala on m2, sen rakentaminen aloitettiin lokakuussa 2014 ja halli valmistuu Rantakylän ostoskeskuksen tontin alueelle käynnistettiin asemakaavan muu toshan ke, jolla haettiin lisää rakennusoikeutta tontille. Joensuun kau pun gin val tuusto päätti asemakaavan muutoksesta kesäkuussa 2014 ja asemakaava on nyt lainvoimainen. Uuden kaavasuunnitelman mukaan tontille voi daan rakentaa myös 8-kerroksinen asuintalo sekä liikerakennuksia. Ran ta kylän ostoskeskuksen tontin uudisrakentamisesta on tehty suunnitelmia ja käyty neu vot te lu ja eri vuokralaisyritysten kanssa. Toimitilojen vuokraustilanne on ollut hyvä ja yhtiön toiminta vakaata. Vuonna 2014 ei tullut luottotappioita. Yhtiön hallitus on ollut lukien:

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Wihonen Jussi, pj Rutanen Martti, varapj. Horttanainen Jari Huovinen Tuija Hälli Sinikka Reijonen Heikki Tarnanen Teppo ja varajäseninä: 1. Pesonen Matti 2. Lampio Eija 3. Paukku Saara Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin edustajan Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen ja antaa hänelle tarvittavat toimintaohjeet. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi yhtiökokousedustajaksi Mikko Kärkkäisen tai määräämänsä ja evästi valitsemaan yhtiön hallitukseen seuraavat jäsenet: Wihonen Jussi, pj Rutanen Martti, varapj. Horttanainen Jari Paukku Saara Hälli Sinikka Reijonen Heikki Tarnanen Teppo ja varajäseninä: 1. Pesonen Matti 2. Lampio Eija 3. Huovinen Tuija Jussi Wihonen, Tuija Huovinen ja Jari Horttanainen eivät yhtiön hallituksen jäsenyyden vuoksi esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn. Pöytäkirjaa piti tämän asian osalta kaupunginjohtaja. Liitteet Liite 21 Kokouskutsu Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n varsinainen yhtiökokous Jakelu Yhtiökokousedustaja

27 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupunginhallitus Joensuun Tiedepuisto Oy:n yhtiökokous / /2015 KH 161 Joensuun Tiedepuisto Oy:n varsinainen yhtiökokous on kutsuttu koolle klo 9.00 alkaen Tiedepuiston neuvotteluhuone Jupiteriin 4B-ra kennuk sen 1. kerrokseen. Yhtiökokouksessa ovat esillä yhtiöjärjestyksen määräämät asiat, vuoden 2014 tilinpäätös ja siihen liittyvät päätökset sekä yhtiön hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot ja valinta. Joensuun kaupunki omistaa yhtiön osakekannasta 86,1 %. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Joensuun Tiedepuisto Oy:n toiminta jakaantuu kolmeen toisiaan tukevaan alueeseen; asiantuntijapalveluihin, tilapalveluihin ja tukitoimintoihin. Keskeisimpiä vuoden 2014 toteutumiseen vaikuttaneista asioita olivat: INKA:n (innovatiiviset kaupungit -ohjelma) käynnistyminen OSKE-toiminnan päättyminen Joensuun seudun innovaatiojärjestelmän tilaa koskevan selvityksen toteuttaminen Tilojen käyttöasteen positiivinen kehitys Tilapalvelut ja hallinto -yksikön toiminnassa merkittävää oli siivous- ja kiinteistöhoitopalvelujen kilpailuttaminen ja palveluntuottajan vaihtuminen vuoden 2014 alkupuolella. Lisäksi toimitiloihin toteutettiin merkittäviä muutosremontteja asiakkaiden tarpeita vastaamaan. Toiminnan kehittämistä jatkettiin mm. turvallisuuden ja tietohallinnon osalta. Kiinteistöjen kokonaiskäyttöaste vaihteli vuoden aikana ollen alim mil laan 81,7 % ja korkeimmillaan vuoden 2014 päättyessä 88,0 %. Asiantuntijapalvelut yksikön toimintaa hallitsivat vuonna 2014 uusien hankkeiden valmistelu ja käynnistäminen sekä useiden keskeisten hankkeiden päättäminen. Päättyvien hankkeiden yleispiirre oli asetettujen tavoitteiden ylittäminen. Innovatiiviset Kaupungit (INKA)- ohjelma käynnistyi selvityshankkeena. Lähes kaksikymmentä vuotta Joensuun Tiedepuisto Oy:n alaisuudessa toimineen Osaamiskeskusohjelman (OSKE) toiminta päättyi keväällä Vuoden 2014 liikevaihto oli euroa laskien 8,0 % edellisestä vuodesta ( euroa). Tilapalvelut ja hallinto yksikön liikevaihto kasvoi 0,9 %:lla vuok rat tu jen tilojen kokonaismäärän kasvun joh dos ta. Asiantuntijapalvelut -yksikön liikevaihto laski 21,9 %. Tilikauden tulos oli euroa parantuen edellisestä vuodesta ( euroa). Tuloksen pa ran tu mi seen vaikutti erityisesti sekä vuokrattujen tilojen kokonaismäärän kasvu että mm. toiminnan edelleen tehostamisen myötä löydetyt kustannusäästöt. Yhtiölle ei ole syntynyt olennaisia tutkimus- ja ke hi tys toi min nan kuluja. Yrityksen käyttöpääomarahoituksen turvaamiseksi yrityksellä on käytössä konsernitilin luottolimiitti.