VUODEN HENKILÖSTÖTEKO 2007 Ilmarinen palkinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUODEN HENKILÖSTÖTEKO 2007 Ilmarinen palkinto"

Transkriptio

1 Uudista & Uudistu 2007 IHMINEN YTIMESSÄ WANHA SATAMA Uudista ja Uudistu tapahtuman kokonaisuus on kiteytynyt kahden messupäivän kattavaksi, monipuoliseksi ohjelmaksi. Valmis ohjelma julkistetaan , ja se on luettavissa kotisivuiltamme Teemaseminaarien lisäksi tarjolla on 150 tietoiskua ja yli 100 näytteilleasettajan tuotteet ja palvelut. Jokaiselle HENRYn jäsenelle postitetaan kaksi messukutsua erillisen Messu-extran liitteenä elokuun toisella puoliskolla. Muut messupainotuotteet ja julkaisut ovat jakelussa elo-syyskuussa. Ennakkorekisteröityminen Uudista ja Uudistu tapahtumaan alkaa osoitteessa Kun ilmoittaudut verkossa mennessä, saat postitse sisäänpääsykortin ilmoittamaasi osoitteeseen. Ota se mukaasi Wanhaan Satamaan näin nopeutat sisäänpääsyäsi. Merkitse päivät jo kalenteriisi: tule näkemään ja kuulemaan mikä on henkilöstötyön uusinta uutta ja mistä muut puhuvat. Lisätietoja tapahtumasta saat HENRYn nettisivuilta HUOLEHDITHAN ETTEIVÄT TÄRKEIMMÄT KAR- KAA KÄSISTÄ! PALKKAVERTAILU 2007 Osaavasta työvoimasta kilpaileminen on yksi suurista tulevaisuuden haasteista. Palkkavertailuun osallistumalla voit varmistaa ettet maksa massapalkkoja liikaa tai avainhenkilönne eivät ole tyytymättömiä huonon palkan vuoksi. HENRYn palkkavertailu tunnetaan henkilöstöammattilaisten piirissä nopeana, luotettavana ja erittäin edullisena tapana hankkia tuoretta tietoa markkinapalkkatasosta niin omalta toimialalta kuin yli toimialarajojen. Lokakuun palkkatiedot kootaan marraskuun alussa ja raportit valmistuvat jo joulukuun puolivälissä. Ilmoittautuminen on käynnissä! Ilmoittautumislomake löytyy palkkavertailusivuiltamme osoitteesta Esitteen voit tilata HENRYn toimistolta Lisätietoja tai puh. (09) VUODEN HENKILÖSTÖTEKO 2007 Ilmarinen palkinto - Onko teidän organisaatiossanne panostettu henkilöstön hyvinvointiin? - Haluatteko näkyvyyttä tekemällenne kehittämistyölle? - Onko teillä teko tai hanke, joka olisi palkitsemisen arvoinen? Vuoden henkilöstöteko on erinomainen tapa tuoda esiin teidän organisaatiossanne tehtyä kehittämistyötä ja saada riippumattoman arviointiryhmän näkemys sen vaikuttavuudesta ja laadusta. Osallistumisohjeet ja hakulomakkeet: > Tuotteet ja palvelut > Vuoden henkilöstöteko Lisätietoja: Mervi Martikainen tai Hakemukset mennessä HENRY-tilaisuudet, -tietoiskut ja yrityskäynnit HENRYN SUVIPÄIVÄ 2007, Vietimme perinteisen Suvipäivän merellisessä Helsingissä. Kiitämme lämpimästi järjestäjiä erittäin onnistuneen tapahtuman tekemisestä! Siispä, kiitos SunLinesille laivamatkasta, joka irtaannutti meidät arjesta, suurkiitokset kokoushotelli Meripuistolle kauniiden puitteiden ja erinomaisen illallisen järjestämisestä ja kiitokset Eventuren porukalle haasteellisista rasteista ja ohjelmasta. MUODOLLISESTI PÄTEVÄKSI MONIN KONSTEIN - ratkaisuja kehittämisen rahoittamiseen Adulta ja HENRY ry järjestävät yhteistyössä henkilöstön kehittämisen rahoitusratkaisuja käsittelevän tilaisuuden. Toimialajohtaja Ilkka Aittamo kertoo eri rahoitusvaihtoehdoista. Lopuksi projektipäällikkö Pekka Palmu kertoo Noste projektista. Aika klo Paikka Pääpostitalo, Mannerheiminaukio 1 B, Helsinki Ilmoittatutumiset mennessä Tilaisuuden avaa Adulta Oy:n toimitusjohtaja Leena Sairo 2

2 3 i.käytännön JOHTORYHMÄTYÖSKENTELY ILTAPÄIVÄ Aika: Tiistai klo Paikka: Pääpostitalo, Helsinki Tervetuloa keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia alustusten pohjalta käytännön johtoryhmätyöskentelystä ja henkilöstöjohdon roolista siinä. Tilaisuuden järjestävät HENRY ry ja Talentum Media Oy. OHJELMA Kahvi * Johtoryhmä rooli ja tehtävät strategisessa johtamisessa: strategioiden laadinnassa, toteutuksen ohjauksessa ja valvonnassa * Johtoryhmän rooli ja tehtävät organisoinnissa ja resursoinnissa: henkiset, aineelliset ja taloudelliset voimavarat * Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen Tilaisuus päättyy Keskustelujen alustajina toimivat Käytännön johtoryhmätyöskentely -kirjan tekijöistä KTT Lasse Mitronen, ekon. Pertti Porenne ja KTM Seppo Mansukoski. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. Tilaisuudessa on mahdollisuus hankkia tai tilata Käytännön johtoryhmätyöskentely -kirjaa edulliseen henryläishintaan! Tilaisuuteen mahtuu mukaan 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen mennessä HENRYn toimistoon YRITYSKÄYNTI DELOITTE:LLA: KANSAINVÄLISET YRITYSJÄRJESTELYT HENKILÖSTÖJOHTAMISEN NÄKÖ- KULMASTA JA HENKILÖSTÖRISKIT Aika: klo Tarkempaan ohjelmaan palataan myöhemmin. Paikka: Deloitte House, Porkkalankatu 24, Ruoholahti MONIKKO-HANKKEEN PÄÄTTÖSEMINAARI Aika: Paikka ja ohjelma: Ilmoitetaan myöhemmin OPPISOPIMUS ON HYVÄ DIILI TIETOISKU HUOM!! Uusi ajankohta!! Oppisopimus HRM:n työkaluna Aika: Torstai klo Oppisopimuksen kustannukset ja hyödyt yritykselle Paikka: Nordea, Satamaradankatu 5, Vallila, Helsinki oppisopimusjohtaja Tarmo Välikoski, KM Tilaisuuden tavoitteena on antaa tietoa siitä, minkälaisissa tilanteissa oppisopimuskoulutusta voidaan hyödyntää henkilöstön osaamisen ja inhimillisen pääoman kehittämisessä yrityksissä Kahvi 9.00 Tilaisuuden avaus 9.05 Oppisopimus henkilöstön ja yritystoiminnan kehittämisen välineenä oppisopimusjohtaja Kari Viinisalo, FT 9.45 Näin me sen teemme: Nordean oppisopimuskoulutus Minna Rautakoura, yksikön johtaja Keskustelua ja käytännön vinkkejä Asiantuntijoina koulutustarkastajat Sirkka-Liisa Furu ja Tuula Kajaste Ilmoittaudu HENRYn toimistoon mennessä HENRYn tapahtumakalenterin kautta Mukaan mahtuu 30 osallistujaa. HENRY PÄIVÄ JA VUODEN HENKILÖSTÖTEKO 2007 KILPAILUN VOITTAJIEN JULKISTUS Aika: klo 13 Paikka: Ilmarisen auditorio Tilaisuudessa esiintyvät Vuoden Henkilöstöteko kilpailun finalistit, ja voittajalle ojennetaan Ilmarinen palkinto. Iltapäivän tarkempaan ohjelmaan palataan seuraavissa jäsentiedotteissa. HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE /ELOKUU

3 Aluejaokset TURKU ORGANISAATION JATKUVA KEHITTÄMINEN Aika ja paikka: 4.9. klo , Turun Ammattikorkeakoulu, Sepänkatu 1, Oppimistila A 14 (seuraa opasteita pääsisäänkäynniltä) Ohjelma: Aamukahvit Tervetuloa ja tilaisuuden avaus Sinikka Leino 8.40 Oppiva organisaatio, - osaamisen ja oppimisen haasteet, Eila Jylhä 9.10 Learning Cafe ryhmäkeskustelut kahvin lomassa Kahvilakeskustelujen aiheet Koulutus-/ kehittämisprosessin nivoutuminen lii ketoimintastrategiaan Case Coffee Please Oy Koulutuksen räätälöinti ratkaisuna asiakkaan osaamis tarpeisiin Case Valio Energisesti eteenpäin -Tykes kehittämishanke - strate - gian mukaisen osaamisen kehittäminen ja henkilöstö tutkimusten hyödyntäminen koulutussuunnittelussa Case Turku Energia Loppukeskustelu ja yhteenveto, Eila Jylhä Tilaisuuden päättäminen Ilmoittautumiset OULU Oulun aluejaoksessa kokoonnuttiin keväällä 2007 kolme kertaa. Nyt on aika aloittaa kesäinen tauko, jonka jälkeen jatkamme jälleen toimintaa. Seuraava tapahtuma on elokuussa Kiimingissä, jolloin pääsemme tutustumaan Vaasan & Vaasan pienryhmätoiminnan malliin. Tarkempi kuvaus alla: Oulun Henryn aluejaos kokoontuu keskiviikkona 22.8 klo Paikkana Vaasan & Vaasan Oy, Kiimingin leipomo Hallitie 2, JÄÄLI Tapaamisella Vaasan & Vaasan Oy:n Tanja Epäilys kertoo meille pienryhmätoiminnan kehittämisestä. Vaasan & Vaasan Oy:n malli palkittiin Vuoden 2006 henkilöstötekona. Lisätietoja aiheesta HENRY:n nettisivuilta. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tuolloin mukaan Aurinkoista ja rentouttavaa kesää toivottaen Anne Lahtinen Tuija Välimaa TAMPERE Aloitamme klo aiheella Hyvinvointianalyysi. Vellu Heinijoki Flywellistä kertoo sykevaihteluun perustuvasta kuormituksen ja palautumisen mittaus- ja analysointi mallista. (Analyysi kertoo ihmisen kehon viestin siitä, miten menee. Tässä sovelluksessa on keskitytty esimiesten ja yritysten avainhenkilöiden valmennuksen rakentamiseen analyysin avulla varmemmalle perustalle. Perusanalyysiä on tehty jo 3500 kertaa ja se on palkittu 2004 Innosuomi palkinnolla.) on vielä avoinna aiheena on Roolityöskentely itsetuntemuksen ja työyhteisön kehittämisen menetelmänä. Aiheeseen meitä johdattaa Hanna Riita-Pajunen Edureactors Oy:stä Anne Kakkonen Alma Media Oyj:stä tulee puhumaan Johdon kehittämisen vaikuttavuudesta case esimerkin pohjalta. Aiheesta on Vaasan yliopiston julkaisu vuodelta 2007: Johdon kehittämisen strategisuus (Anne Kakkonen - Riitta Viitala). Tapaamisten paikka vahvistuu kesän aikana, joten ilmoittelen aiheesta, kun tiedän. Oikein rentouttavaa kesää kaikille, Hippu Pintilä, JAOKSET VAIKUTTAVAN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN JAOS Aloitimme toimintamme 2006 kysymällä mikä on vaikuttavaa osaamisen kehittämistä, mistä tunnistamme vaikuttavuuden ja mitä kaikkea vaikuttavuuteen kuuluu? Vastauksia on jaoksemme aikana tullut lukuisia ja kysymyksetkin ovat muokkautuneet 1,5 -vuotisen matkamme aikana. Ensimmäisen vuoden toimimme viidessä eri työryhmässä: 1) strategia-, 2) laatu - ja vaikuttavuus-, 3) hyvät koulutus - ja kehittämismenetelmät-, 4) organisaation rooli- sekä 5) henkilöstön kehittäjien viestintä - ryhmissä. Kukin ryhmä kokoontui vetäjiensä kanssa muutaman kerran yhteen ja kehitti kutakin teemaa edelleen yhteistapaamisissa. Näissä tutustuttiin myös eri organisaatioiden käytäntöihin ja verkostoiduttiin Ryhmät loivat oman näköisensä vaikuttavan osaamisen suunnittelutaulukon, analyysin laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä henkilöstökehittäjien viestinnästä. Lisäksi tutustuimme eri teorioiden kautta henkilöstön kehittäjien strategiseen rooliin Dave Ulrichin teorian kautta, verkostoitumisen vaiheisiin Wengeriläisittäin, sekä kehittävän työn tutkimuksen malliin Yrjö Engeströmin oppien kautta. Tällä hetkellä jaos kehittää osaamistaan kahdella tavalla. Kutsumme vierailevia alustajia paikalle puhumaan meitä kiinnostavista aiheista, jonka jälkeen keskustelemme aiheesta. Syksyllä on tarkoitus tutustua mm. dialogiin Jani Romanin johdolla Tämän lisäksi luomme työryhmässämme vaikuttavan osaamisen kehittämisen portaikkoa, jossa on tarkoitus huomioida organisaation kulttuuri ja sen vaikutukset osaamisen kehittämiseen siihen liittyvine moninaisine asioineen. Olemme tästä edelleenkin hyvin innoissamme lukuisten tapaamisten jälkeen - tämä 4

4 lähestymistapa tuntuu selkeyttävän näkemyksiämme käytännön läheisesti ja istuvan vielä tämän hetkisiin tutkimuksiin. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat jäsenet mukaan jaoksemme tilaisuuksiin ja työryhmään! Syksyn ensimmäisessä tapaamisessa 29.8.klo rakennetaan osaamisen kehittämisen portaikkoa. Paikka on Uudenmaan verovirasto, Ratapihantie 9, 2 krs. Sisäänkäynti Lääninhallituksen infotiskin kautta. Ilmoittautumiset sähköpostiin vero.fi. Kaikille jaoksen jäsenille lähetetään kutsu jokaiseen tilaisuuteen erikseen. Hyvää kesää ja iloista syksyn alkua toivottaen! Jaoksen vetäjät: Merja Kujala, Marja-Liisa Oja, Tarja Vantunen ja Mia Tanskanen. KIINNOSTAAKO TYÖHYVINVOINTI JA SEN EDISTÄMINEN? Kartoitamme HENRYn jäsenistön mielenkiintoa käynnistää uudelleen työhyvinvointijaoksen toiminta. Onhan työhyvinvointi tällä hetkellä pinnalla enemmän kuin koskaan. Työhyvinvoinnin edistämiseen on myös tarjolla jos jonkinlaista toimintaa. Mistä työhyvinvointi syntyy ja miten se eroaa terveydestä, toimintakyvystä ja työkyvystä? Miten työhyvinvointi liittyy sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin, tuottavuuteen, tulokseen ja yrityksen houkuttelevuuteen työnantajana? Kiittääkö työ enää tekijäänsä vanhan sananlaskun mukaan? Voiko hyvinvointia olla työssä vai vain työstä huolimatta? Mitkä ovat eri toimijoiden vastuut ja valtuudet työhyvinvoinnin edistämisessä? Miten muutosten keskellä työntekijä voi selvitä ja vielä nauttiakin työstään? Jaoksen tavoite on jäsentää työhyvinvoinnista käytyä keskustelua, ja löytää uudenlaisia yhteistyön tapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikoilla. Keskustelun edistämiseksi suunnittelemme yhteistyötahojen kanssa järjestettävän korkeatasoisen seminaarin, jonka esityksistä tuotetaan asiaa monipuolisesti valottava julkaisu. Mitä muuta toiminta voisi olla, sitä olet tervetullut suunnittelemaan. Lähempiä tietoja antaa HENRYn toimistossa Leena Malin. Ilmoita kiinnostuksestasi elokuun aikana tai (09) , jotta jaoksen toiminta saadaan käynnistettyä ensi vuoden alkuun mennessä. ENSIMMÄISEN MONIMUOTOISUUS-BAROMETRIN TULOKSET IKÄ JA ETNINEN TAUSTA TÄRKEIMMÄT MONIMUOTOISUUDEN ULOTTUVUUDET ENSIMMÄISESSÄ MONIMUOTOISUUSBAROMETRISSÄ Työterveyslaitoksen hallinnoima MONIKKO -hanke toteutti ensimmäisen monimuotoisuusbarometrin keväällä MONIK- KO on kolmivuotinen Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla. Monimuotoisuusbarometrilla mitattiin monimuotoisuutta suomalaisissa yrityksissä. Tutkimuksessa selvitettiin lähinnä henkilöstöjohdon käsityksiä siitä, miten suomalaisen työelämän monimuotoisuus koetaan nyt ja miten se kehittyy tulevaisuudessa. Monimuotoisuudella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ihmisten erilaisuutta ja yhdenvertaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen näkökulmista. Monimuotoisuusajattelun perustavoitteena on yhdenvertaisuus ja yhtäläisten mahdollisuuksien luominen työelämässä erilaisille yksilöille ja ryhmille. Monimuotoisuutta työelämässä voidaan käsitellä ryhmien ja yksilön tasavertaisen osallistumisen näkökulmasta sekä työyhteisön monimuotoisuuden johtamisen, diversity management, näkökulmasta. Monimuotoisuusbarometri toteutettiin yhteistyössä HENRY ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa verkkokyselynä HEN- RY ry:n jäsenille ja kuntien henkilöstöjohdolle. Kyselyyn saatiin 449 vastausta. Kyselyn lisäksi tehtiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja, joissa tarkennettiin ja syvennettiin kyselyn tuloksia. Ikää pidettiin sekä yksityisellä että kuntasektorilla tällä hetkellä tärkeimpänä monimuotoisuuden ulottuvuuksista. Yksityisen puolen vastaajista 65 % ja kuntien 61 % piti iän merkitystä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Edelleen 40 % yksityisen sektorin vastaajista ja 39 % kuntien vastaajista arvioi iän merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Etninen tausta nousi kyselyssä selkeästi toiseksi merkittäväksi ja tulevaisuudessa edelleen merkitykseltään kasvavaksi monimuotoisuuden osa-alueeksi iän ohella. Etnisen taustan merkitystä ei vielä tällä hetkellä pidetty yhtä tärkeänä kuin esimerkiksi iän, sukupuolen tai perhetilanteen merkitystä. Yksityisen puolen vastaajista 29 % piti etnistä taustaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä. Kuntapuolella sen sijaan vain 12 % vastaajista piti etnisen taustan merkitystä tärkeänä. Tulevaisuudessa etnisen taustan merkityksen arveltiin kuitenkin yleisesti kasvavan. Etnisen taustan merkityksen arveli kasvavan tulevaisuudessa 39 % yksityisen puolen ja 33 % kuntien vastaajista. Tämän perusteella etninen tausta olisi iän ohella monimuotoisuuden osa-alue, jonka merkitys kasvaa voimakkaimmin tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen työelämän monimuotoisuuteen suhtauduttiin positiivisesti. Monimuotoisuuden arvioitiin mm. lisäävän organisaation luovuutta ja parantavan tuloksellisuutta. Monimuotoisuuden arvioitiin myös lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämän vuoksi työyhteisöjen täytyy ottaa monimuotoisuus entistäkin tarkemmin huomioon kilpaillessaan parhaista mahdollisista työntekijöistä. HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE /ELOKUU

5 INVESTORS IN PEOPLE (IIP) VALTION ORGANISAATIOISSA KOKEILTIIN INVESTORS IN PEOPLE -MALLIA HENKILÖSTÖJOHTAMISESSA ERINOMAISIN TULOKSIN Kolme valtion organisaatiota sovelsi toiminnassaan vuoden ajan IIP-periaatteita. Organisaatioiden edustajat kertoivat kokemuksiaan Säätytalolla pidetyssä tilaisuudessa. Säteilyturvakeskus: - Uutta tapaa päivittää organisaation strategia voidaan pitää IIPmallin perusteella onnistuneena ESIMIESKOULUTUS KANNATTAA Länsi-Uudenmaan verotoimisto: - Kolmen vero-organisaation yhdistämisessä erityisen suurta näkemyksellistä lisäarvoa saimme strategisten roolien määrittelyssä Valtiokonttorin riski- ja vakuutuspalvelut: - IIP tuo normaaliin laatujohtamiseen henkilöstöfokuksen voimakkaasti mukaan Lisätietoja IIP:sta: Margit Lindholm, puh ja , Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosissa on tutkittu vuodesta 2004 esimieskoulutuksen vaikuttavuutta yrityksissä. Vuosina on ESR-rahoituksen avulla seurattu kaikkiaan 9 pirkanmaalaisen yrityksen ja 64 esimiehen kehityskaarta laajan tutkimusaineiston ja mittariston avulla. Tavoitteena oli selvittää, kannattaako yritysten kouluttaa esimiehiä henkilöstöjohtamisessa eli näkyykö panostus henkilöstön kokemassa työilmapiirissä ja yrityksen mitattavissa tuloksissa. Koulutus- ja tutkimusohjelman aikana esimiehet ovat suorittaneet valmennusohjelman ja osallistuneet joko tunneäly- tai viestintäkoulutukseen. Koulutuksen päätavoitteena on ollut oppia systemaattisesti keräämään palautetta omasta esimiestoiminnasta. Samalla lisätään valmiuksia tarvittaessa muuttaa omaa johtamiskäyttäytymistään toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi. Esimiesten edistystä on mitattu syväjohtamisen 360 asteen henkilökohtaisilla profiileilla ja työilmapiiritutkimuksia seuraamalla. Osallistujayritykselle on tehty kaksi työilmapiiritutkimusta työilmapiirin analysoimiseksi ja koulutuksen vaikuttavuuden tutkimiseksi. Ilmapiiritutkimuksissa on seurattu erityisesti ilmapiiri-, esimies- ja viestintäindeksejä. Kartoitukset on kohdennettu yritysten koko henkilöstöille (2007: n=519). Seurantamittareiden kehittämiseksi koulutusohjelmat ovat tarjonneet sekä koulutuspäivän että yrityskohtaiset mittaristokonsultaatiot. Tutkimusohjelmassa on analysoitu henkilöstön kokeman ilmapiirin sekä yritysten kasvun ja kannattavuuden välistä suhdetta. Koulutukseen osallistuvat paransivat esimieskäyttäytymistään sekä henkilökohtaisin 360 asteen profiilein että työilmapiirikartoituksin mitattuina. Valmennus antaa valmiuksia mm. kuunnella ja ottaa vastaan työyhteisön kehittämisehdotuksia. Lähes kaikissa kehittämisohjelmaan osallistuneissa yrityksissä työilmapiirin viihtyisyyttä ja sosiaalista yhteisöllisyyttä kuvaava ilmapiiri-indeksi on yleisesti kehittynyt myönteiseen suuntaan. Myös esimiestyöskentelyn onnistumista kuvaavat indeksit ovat hieman nousseet yritystason tarkastelussa, samoin viestintäindeksi. Esimiestoiminnan, koetun työilmapiirin ja viestinnän onnistumisen havaittiin olevan kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Mikä on muna ja mikä kana jää pohdittavaksi. Selvää on silti, että kehitystä saadaan panostamalla henkilöstöjohtamistaitoihin. Parannus heijastuu mm. tyytyväisyytenä työilmapiiriin ja viestintään. Vertailtaessa valmennukseen osallistuneiden yritysten liikevaihdon kasvunopeutta ja esimiesten kehittymistä, esimiestoiminnassa kehittyneet yritykset kasvoivat nopeimmin. Valmennukseen osallistuneiden yritysten kannattavuuden kehittymisen ja henkilöstön tyytyväisyyden esimiestoimintaan välillä oli vahva yhteys. Kannattavuuden kasvu oli hankkeen yrityksissä parempi kuin Suomessa keskimäärin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää siten, että kasvua ja kannattavuutta tavoittelevien yritysten kannattaa hyvissä ajoin panostaa esimiesten henkilöstöjohtamistaitoihin. Koska kannattavuus määräytyy sekä yrityksen oman toiminnan että markkinoiden tilanteen mukaan, esimiesvalmennuksella voidaan vaikuttaa juuri tuottavuuteen, joka on yrityksen omassa päätäntävallassa. Kirjoittajat: Lea Ahoniemi ja Sanna Rytövuori, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos 6

6 Väitöksiä, tutkimuksia, selvityksiä Tampereen teknillisen yliopiston tietojohtamisen, kasvatustieteiden, strategia- ja yrittäjyystutkimuksen rajapintaan asemoituva väitöskirja tarkastettiin : PIENYRITTÄJÄN OSAAMINEN KILPAILU- AREENALLA Pienyrittäjän osaamisen johtamisessa on eroja toimialoittain Kasvatustieteen lisensiaatti Auli Ojalan väitöstyön mukaan korkean teknologian yrittäjät kytkevät tiedon tiiviisti osaamisen johtamisen viitekehykseen ja hyödyntävät strategisen uuden tiedon liiketoiminta- ja teknologiaosaamiseksi. Lisäksi korkean teknologian yrittäjillä on kokonaisvaltainen ymmärrys toimialastaan ja kyky käsitteellistää sen kehittymistä. Tämä osoittaa, että korkean teknologian yrittäjillä on strategiseen tulevaisuuteen tähtäävää tietoa osaamisen johtamisessa. Metallialan yrittäjien osaamisen johtamisessa on enemmän operatiivisia piirteitä verrattuna korkean teknologian yrittäjiin. Heidän osaamisen johtamisensa on lähellä yrittäjän työn ammatillista osaamista, jossa ilmenee myös hiljaista tietoa. Väitöstutkimus painottaa tietojohtamisessa osaamisen johtamista. Pienyrittäjän osaamista tutkittiin kolmesta tietoperusteisesta näkökulmasta: pienyrittäjä, yritys ja yritysympäristö. Tutkimuksen yritykset oli valittu eri ääripäistä, jotta saatiin selville erot osaamisen johtamisessa. Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yrittäjyyskasvatuksen ja tietojohtamisen koulutuksessa. Lisätietoja: Auli Ojala, p tai Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden osastolla turvallisuustekniikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin : YHTEISTYÖ YRITYSTURVALLISUUDEN HALLINNASSA TUTKIMUS SISÄISEN YHTEISTYÖN TARPEESTA JA ROOLISTA SUURTEN ORGANISAATIOIDEN TUR- VALLISUUSTOIMINNASSA Diplomi-insinööri Marinka Lanteen väitöskirja osoittaa, että organisaation turvallisuustoiminnassa tarvitaan yhteistyötä. Yhteistyötarve muodostuu yritysturvallisuuden hallintaan liittyvän vastuun ja tehtävien jakautuessa useille organisaation eri tasoilla ja tehtävissä toimiville henkilöille. Väitöstutkimuksessa kehitetty yritysturvallisuuden hallinnan yhteistyömalli pyrkii tarjoamaan organisaatiolle keinon edetä kohti aiempaa yhtenäisempää yritysturvallisuuden hallintaa. Toimintaympäristön monimutkaistuessa yritysturvallisuuden kokonaisvaltaisella ymmärtämisellä on merkittävä rooli yrityksen johtamisessa. Turvallisuutta kehittävien toimien taustalla organisaatiolla on oltava myös kokonaiskäsitys turvallisuuden muodostumisesta ja riskienhallinnan tilanteesta. Lanteen väitös nostaa esiin eri toimijoiden välisen yhteistyön merkityksen turvallisuuden ymmärtämisessä ja tasapainoisessa kehittämisessä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että yhteistyön arvostus ja avoimuus riippuvat organisaation kulttuurista. Yritysturvallisuuteen sisällytetään tavallisesti työ-, henkilö-, ympäristö-, rikos-, tieto-, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, pelastustoiminta, tuotannon ja toiminnan sekä ulkomaantoimintojen turvallisuus. Yritysturvallisuuden hallinnalla tarkoitetaan näiden osa-alueiden systemaattista huomioon ottamista ja kokonaisvaltaista toteutusta organisaation toiminnassa. Erityisesti turvallisuustoiminnassa yhteistyön roolina on pitää organisaation johto, asiantuntijat, työntekijät ja ulkoiset toimijat kiinni yhteisessä yritysturvallisuuden tavoitteessa. Väitöstyössä organisaation turvallisuutta tarkastellaan laaja-alaisesti yritysturvallisuuden osa-alueiden kokonaisuutena. Lisätietoja: Marinka Lanne, p , Joensuun Yliopistossa on tarkastettu kasvatustieteen alan väitöskirja: OHJAAVA KOULUTUS MERKITYSTEN KENTTÄNÄ IDENTITEETIN MUUTOS JA MONIULOTTEISUUS AMMATILLISESSA REHABILITAATIOSSA Vertaistoiminta ratkaisee vakavissa elämänkulun siirtymissä Kasvatustieteen lisensiaatti Heikki Pasanen on tutkinut työelämään valmentavaa koulutusta. Tällainen koulutus on ollut toistuvan poliittisen arvostelun kohteena. Turhan kouluttamisen karsimisella tarkoitetaan useimmiten juuri ohjaavaa, työelämään valmentavaa koulutusta. Ennen kaikkea sen vaikuttavuus on aiempien tutkimusten perusteella siinä, että se ylläpitää työmarkkinatietoisuutta, parantaa työelämävalmiuksia, itsetuntoa ja elämänhallintaa tilanteissa, joissa ei vielä ole löytynyt ratkaisua eteenpäin. Tuloksen ydin on se, että ohjaava koulutus muodostaa kentän, jossa samankaltaisessa tilanteessa olevat asiakkaat yhdessä pääsevät tutkimaan, ottamaan uusia positioita, hankkimaan tietoa ja näin selkiyttämään tilannettaan. Ohjaava kouluttaja ohjaajan roolissaan jää heikommaksi kuin toinen vertainen ja pystyy parhaiten toimimaan vain sopivien toiminnallisten puitteiden rakentajana. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat ohjaavaan koulutukseen erityisistä syistä valitut kuntoutujat, joista jokainen on terveydellisistä syistä diagnosoitu kykenemättömäksi entiseen ammattiinsa liikenneonnettomuuden, työtapaturman tai ammattitaudin perusteella. Ammatti on edelleen hyvin vahva identiteetin rakentaja. Lisätietoja: Heikki Pasanen, heikki. pasanen(at)haaga-helia.fi, puh Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa tarkastettiin väitöskirja: PROMOTING MEANINGFUL LEARNING THROUGH THE INTEGRATED USE OF DI- GITAL VIDEOS YTM Päivi Hakkaraisen väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten digitaalisten videoiden käyttö edistää oppimista yliopistoissa. Tutkimuksen merkittävimmät tulokset liittyvät digitaalisten videoiden tuottamiseen osana opiskelua ja oppimista. Videoiden käyttö on aliarvostettua opetuksessa. Väitöstutkimuksen mukaan digitaalisten videoiden käyttö erityisesti yliopistoopetuksessa on kehittyneistä teknisistä mahdollisuuksista huolimatta edelleen melko vähäistä ja kapea-alaista. Tutkimus pyrkiikin monipuolistamaan videoiden käyttötapoja sekä rohkaisemaan opetushenkilöstöä tuottamaan videoita yhdessä opiskelijoiden, kollegojen, teknisen tukihenkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimuksen tuloksia yhdistää videoiden käyttöön ja tuottamiseen liittyneet positiiviset tunteet: opiskelijat kokivat videoiden käytön ja tuottamisen mielenkiintoisena, innostavana ja haasteellisena. HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE /ELOKUU

7 Oppisisältöjä voidaan opiskella ja oppia myös suunnittelemalla ja tuottamalla niistä videoita. Opiskelijat kokivat videotuotannon aktiivisena, keskustelumuotoisena ja yhteisöllisenä opiskelumenetelmänä. Tutkimuksen perusteella voidaan puhua jopa erityisestä videotuotantopedagogiikasta. Lisätietoja: Päivi Hakkarainen, Puhelin Helsingin Kauppakorkeakoulussa tarkastettiin organisaatioiden ja johtamisen alaan kuuluva väitös : ON GOOD ACADEMIC WORK PRACTI- CING RESPECT AT CLOSE RANGE KTM Hans Mäntylän väitöstutkimus käsittelee akateemista työtä tämän päivän yliopistossa: millaisista tehtävistä ja velvollisuuksista yliopistotyö rakentuu, millaiset kokemukset ja tunteet värittävät tutkijaopettajien kertomuksia omasta arjestaan ja mikä saa heidät innostumaan omasta työstään? Lähtökohtana on työntekijöiden näkökulma: miten tavalliset tutkijaopettajat tekevät selkoa siitä, mitä heidän jokapäiväiselle työlleen on tapahtumassa? Mikä saa heidät kokemaan työnsä mielekkääksi ja moraalisesti palkitsevaksi tilanteessa, jota leimaa raivokas kilpailu, kiire, ylipitkät työpäivät, jatkuva määräaikaisuus, loputon arviointi, johdon tiukkeneva kontrolli sekä kehno palkka? Tutkimuksessa kuvataan kriittisen korkeakoulututkimuksen avulla muutoksia, joissa yliopistot jäljittelevät yritysmaailman johtajakeskeisiä toimintatapoja. Managerialistisessa hallintatavassa työn moraaliset ja poliittiset kysymykset pyritään neutraloimaan teknisiksi ongelmiksi. Toiminnan tarkoituksella ei ole niin väliä, kunhan vain toimitaan tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Yliopistotyöntekijöiden kannalta managerialismin seuraukset ovat huolestuttavia: keskustelu yliopiston toiminnan tarkoituksesta estyy, tutkijaopettajat menettävät oman työnsä autonomiaa ja työn mielekkyyden perusta murenee. Ylisuuria ideaaleja, painostavaa kunnianhimoa ja pakonomaista erinomaisuuden tavoittelua voidaan pitää merkkinä siitä, että kaikki ei ole ihan kohdallaan: työhön väistämättä kuuluvia häpeän tunteita pikemminkin torjutaan ja peitetään kuin tunnistetaan ja käsitellään. Osatutkimus koskee toivon ja epätoivon merkitystä yliopistotyössä. Luomalla tilaa ainelaitoksilla työskentelevien tavallisten tutkijaopettajien tarinoille omasta arjestaan tuotetaan johtamispuheesta poikkeavia kuvauksia 8 siitä, minkälaista hyvä akateeminen työ voisi olla. Väitöskirja on saatavilla sähköisesti osoitteesta: Lisätietoja: hans.mantyla(at)hse.fi. Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitoksessa tarkastettiin väitös: ADOPTION OF INNOVATIONS IN CROSS- NATIONAL SETTINGS: DO CULTURAL DIMENSIONS HAVE AN INFLUENCE ON TAKEOFF POINT? Kulttuurilla keskeinen vaikutus innovaatioiden käyttöönottoon Diplomi-insinööri, kauppatieteen maisteri Tomi Haapaniemen väitöskirja osoittaa, että kulttuuri vaikuttaa innovaatioiden käyttöönoton etenemiseen kansainvälisessä ympäristössä. Tutkimuksen perusteella eteneminen vaihtelee merkittävästi kansallisen kulttuurin erityispiirteistä riippuen. Lisäksi väitöskirja osoittaa, että asiantuntijan arviointiin perustuva menetelmä on luotettavin ja johdonmukaisin innovaation käyttöönottoon liittyvän kasvun lähtöpisteen (engl. takeoff point) määrittämiseen. Tutkimustulokset tukevat kansainvälisesti toimivien yritysten maakohtaisen lanseerausjärjestyksen valintaa. - Nopeaa käyttöönottoa tavoittelevan yrityksen ei kannata ensin lanseerata tuotteitaan markkinoilla, missä kulttuurin piirteet ohjaavat varovaisempaan innovaation käyttöönottoon elinkaaren alkuvaiheessa, Haapaniemi selventää. Innovaation käyttöönottoon liittyvä kasvun lähtöpiste eli takeoff-piste sijoittuu käyttöönoton tutustumis- ja kasvuvaiheen väliin. Piste on innovaatioiden käyttöönotossa erityisen tärkeä kohta, koska siinä koko käyttöönoton dynamiikka muuttuu. Käyttäjäkunnan painopiste siirtyy tässä kohdassa edelläkävijöistä massamarkkinakäyttäjien puolelle. Kansainvälisesti toimiva yritys voi Haapaniemen tulosten avulla määrittää kaupallistamisen kannalta keskeisen takeoff-pisteen eri tilanteissa aiempaa luotettavammin ja johdonmukaisemmin. Tutkimus selvitti, kuinka eri menetelmillä takeoff-piste saadaan määritettyä sekä kuinka kulttuurin piirteet vaikuttavat innovaatioiden käyttöönottoon. Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: ojala.pdf Lisätietoja: Tomi Haapaniemi, p ja Työmarkkinakeskusjärjestöt selvittivät ( ): MONIPUOLISTEN TYÖAIKAJÄRJESTELY- JEN JA TYÖAIKAPANKKIEN KÄYTTÖÖN- OTTOA EDISTETTÄVÄ HUOMIOIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJIEN TARPEET Työryhmä selvitti suomalaista työaikakäytäntöä eri kyselyjen ja tutkimusten pohjalta. Työryhmän toimeksianto perustuu voimassa olevaan tulopoliittiseen sopimukseen. Työryhmän tehtävänä oli selvittää kansainvälistä työaikakehitystä, eri työaikamuotojen käyttöä ja käyttötarpeita sekä työaikapankkien käyttöönottoa, niiden toimivuutta ja käyttöönoton esteitä. Työaikapankilla tarkoitetaan käytössä olevista nimityksistä riippumatta yritysja työpaikkatasolla käyttöönotettuja ja vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Työryhmä toteutti palkansaajille suunnatun kyselyn työaikajoustoista osana työministeriön työolobarometria syksyllä Barometrin mukaan työaikojen joustamista, säästämistä tai tasaamista koskevat järjestelmät tai jonkinlaiset työaikapankkijärjestelmät koskettavat Suomessa laajalti koko palkansaajakenttää. Palkansaajien enemmistö eli 60 prosenttia oli viime syksynä sellaisen työaikajärjestelyn piirissä, jossa normaalin työajan ylittävät tai alittavat tunnit merkitään ylös ja ne voi pitää myöhemmin vapaana tai tehdä sisään. Valtaosa eli 81 prosenttia heistä saattoi käyttää säästöön kertyneitä tunteja pitämällä kokonaisia vapaapäiviä. Työajan säästämisjärjestelmien piirissä olleista palkansaajista selkeä enemmistö, 84 prosenttia, oli melko tai erittäin tyytyväinen työajan säästämisjärjestelmään työpaikallaan. Palkansaajat pitävät näin ollen tärkeänä, että säästöön kertyneet työtunnit voidaan pitää kokonaisina vapaapäivinä. Työaikapankkien ja kokonaisina vapaapäivinä korvattavien työaikasaldojen käyttö on Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön EU-maita koskeneen tutkimuksen mukaan yleisintä Suomessa ja Ruotsissa. Palkansaaja- ja työnantajaliitot suhtautuvat työaikapankkien käyttöönottoon pääosin myönteisesti.

8 Palkansaajajärjestöjen suhtautuminen oli kyselyn mukaan kuitenkin varauksettomampaa kuin työnantajaliitojen suhtautuminen Työaikapankkien käyttöönotossa näkevät sekä palkansaaja- että työnantajaliitot suurimpana esteenä sen, että työaikapankkeja ja mahdollisuuksia niihin ei tunneta riittävästi. Toisaalta merkittävä osa palkansaaja- ja työnantajaliitoista yhtyy väitteeseen, että alalla ei ole merkittäviä esteitä työaikapankkien käyttöönotolle. Työryhmä esittää myös, että liittojen ja työpaikkojen käyttöön kootaan monipuolisia työaikajärjestelyjä ja työaikapankkeja koskevaa opastusta ja käytännön esimerkkejä. Lisätietoja työaikatyöryhmän jäsenilta ja taustaorganisaatioilta: Markku Lemmetty AKAVA , Simopekka Koivu EK , simopekka. Juri Aaltonen STTK , Risto Alanko EK/Teknologiateollisuus , Juha Antila SAK , fi; Timo von Boehm KiT , timo. Erkki Laukkanen SAK , Ulla- Riitta Parikka KT , ulla-riitta. Seppo Saukkonen EK , Kansainväliset konferenssit ja kokoontumiset Tässä alla luetellaan tänä vuonna pidettäviä kansainvälisiä konferensseja, joista useimmissa henryläiset perinteisesti ovat joukolla käyneet. Henryläisten ryhmämatkat ovat yleensä hyvin antoisia myös keskinäisen verkostoitumisen kannalta. Jokaisen matkaan lähtijän tulee itse ilmoittautua konferenssiin ja myös itse varata matkansa, mutta on hyvä kuitenkin ilmoittautua HENRYn toimistoon, jotta meillä on tieto ketkä kaikki ovat lähdössä. Kun lähtijöitä on kymmenen tai enemmän, ovat ryhmäalennukset mahdollisia. Joissakin tapauksissa järjestämme myös oheisohjelmaa ja retkiä, jos osallistujat niin toivovat. PALKITSEMISEN KOKONAISUUS TOTAL REWARDS TERVEI- SET USA:STA Maailman suurimpaan palkkaus- ja palkitsemiskonferenssiin osallistui tänä vuonna kaksi suomalaista. Yhteensä WorldatWorkyhdistyksen vuotuinen konferenssi kokosi neljäksi päiväksi liki 2000 palkitsemisen ammattilaista 33:sta maasta. Orlandoon, Floridaan. Valinnanvaraa riitti: konferenssin aikana pidettiin 125 esitystä palkkauksesta, henkilöstöeduista, johdon palkitsemisesta, palkitsemisen kokonaisuuksista ja työelämän kehittämisestä. Näyttelyhallissa esittäytyi 170 palveluntarjoajaa. Sanoma-konsernin henkilöstön kehittämispäällikkö Johanna Suban osallistui konferenssiin ensimmäistä kertaa. Hänelle konferenssin anti kiteytyi neljään aiheeseen, joista seuraavassa lyhyesti kokonaispalkitsemisstrategista ja suoritusperusteisesta palkitsemisesta. Palkitsemisstrategian merkitystä usein aliarvioidaan. Sen todellinen hyöty näkyy muun muassa parempana tulevaisuuden palkitsemistarpeiden ennakointina sekä palkitsemisfilosofian kirkastumisena. Sen avulla voidaan parantaa henkilöstön ymmärrystä palkitsemisperiaatteista. Kun kytketään liiketoimintastrategia ja palkitsemisstrategia tiukasti yhteen tulee palkitsemisesta johdolle yksi tavoitteiden saavuttamisen työkalu. Palkitsemisstrategia on arvokas myös kommunikoinnin välineenä. Johanna Suban pääsi keskustelemaan kansainvälisten kollegoiden kanssa suoritusperusteisen palkitsemisen haasteista. Pay for performance -ajattelu on selvässä kasvussa ja tulevaisuudessa menestymisen ehto. Huippusuoriutujat hakeutuvat työpaikkaan, jossa maksetaan tuloksista eikä työtunneista ja vuosista. Suoritusperusteinen palkitseminen koettiin haastavaksi maasta ja toimialasta riippumatta. Miten luoda organisaatioon kulttuuri ja malli, jotka mahdollistavat huippusuorituksesta palkitsemisen? Miten tukea ja saada esimiesten taidot ja rohkeus arvioinnin tekemiseen riittäviksi, varsinkin jos organisaation kulttuuri ei ennestään tue suoritusperusteista palkitsemista? Erityisesti skandinaavisissa organisaatioissa koettiin esimiesten arviointitaitojen ja rohkeuden puute yhtenä hidasteena. Demokraattinen johtamismallimme vaikuttaa voimakkaasti myös muihin palkitsemisen käytäntöihin. Haasteiksi koettiin myös tavoitteiden asettaminen, mitattavuus ja muiden kuin huippujen huomiointi. Filosofiasta käytäntöön on joskus pitkä matka. Jokaisen organisaation, jossa suoritusperusteista palkitsemista käytetään voimakkaasti, olisi hyvä tarkastella, vastaako käytetty panos varmasti myös tulosta. Elinkeinoelämän keskusliiton palkitsemisen asiantuntija Niilo Hakonen osallistui konferenssiin toista kertaa. Askarruttamaan häntä jäi professori John Boudreaun kysymys henkilöstötyöstä: ylimmälle johdolle tuttuja ovat markkinoinnin käsitteet kuten segmentointi ja tuotteen elinkaari ja yritystalouden EVA, ROI jne. Tiedämme heti, mistä on kysymys, mutta mitkä ovat henkilöstötyön vastaavat kaikkien tuntemat konseptit, jotka kertovat ihmisten, osaamisten ja kyvykkyyksien johtamisesta? Konferenssin otsikko, palkitsemisen kokonaisuudet, kertoo yhdestä viime vuosien lupaavimmista uudesta konseptista palkitsemisen alueella. Palkitsemisen kokonaisuus kokoaa yhteen yrityksen tai organisaation käyttämät aineelliset ja aineettomat palkitsemistavat johtamisen, kehittämisen ja viestinnän välineeksi. Palkitsemisen kokonaisuudet eivät ole tuntemattomia meille suomalaisillekaan. Täällä niistä on puhuttu laajemmin noin kymmenen vuoden ajan, kun on tavoiteltu osaavan työvoiman saamista, pysymistä ja motivoimista. Kokemuksen perusteella Johanna Suban ja Niilo Hakonen suosittelevat lämpimästi palkka- ja palkitsemisasioista vastaaville ja kiinnostuneille osallistumista johonkin tulevista WorldatWorkin konferesseista. Ne ovat erinomainen tapa nähdä, mitä maailmalla tapahtuu palkitsemisen alueella, huomata että muualla painitaan samankaltaisten kysymysten kanssa. Ne ovat hyvä paikka verkostoitua. WorldatWork -yhdistys järjestää eurooppalaisen palkitsemiskonferenssin Brysselissä, jonne odotetaan tänä vuonna noin 500 osanottajaa. Seuraava konferenssi Amerikassa järjestetään Philadelphiassa. Lisätietoja: www. worldatwork.org HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE /ELOKUU

9 CIPD/Harrogaten konferenssi Your event. Your profession. Your future. CIPD:n vuotuisen konferenssin ja HR-messujen ajankohtaa on tänä vuonna siirretty noin kuukautta tavanomaista aiemmaksi eli Konferenssin teemana on Your event. Your profession. Your future. Ohjelma on perinteiseen tapaan korkeatasoinen, mukana mm. Greg Dyke, BBC ja Sir Gerry Robinson, professori Lynda Gratton, London Business School, Director General Clare Chapman, Workforce for NHS ja Group Director, HR Neil Roden, Royal Bank of Scotland Group. CIPD toivottaa HENRYn jäsenet tervetulleeksi osallistumaan Harrogaten konferenssiin CIPD:n jäsenhintaan ( VAT ). Kansainvälisten osallistujien majoitus on järjestetty konferenssikeskuksen yhteydessä olevaan hotelliin. Jos olet kiinnostunut lähtemään tähän yhteen parhaista HR-alan konferensseista, ota yhteyttä HENRYn toimistoon. Kansainvälisen ilmoittautumislomakkeen saat Leena Malinilta. Konferenssin ohjelmaan voit tutustua osoitteessa TULEVIA KONFERENSSEJA: CIPD Annual conference & exhibition September 2007 Harrogate, UK Your event. Your profession. Your future. EAPM CONFERENCES: Haag, Hollanti Istanbul, Turkki, 2011 IFTDO WORLD CONFERENCES The 38th Annual IFTDO Conference Dubai March 3 - March 6, 2008 Theme: Knowledge and Human Resources Host: Security & Administrative Sciences Academy, Dubai Police Academy Uutta kirjallisuutta The 39th Annual IFTDO Conference Canada October 19-October 23, 2009 Theme: People, Knowledge and Performance Host: Canadian Society for Training and Development Website: The WFPMA World Congress , London, England Host: CIPD, UK Themes: Innovation and creativity Leadership for change Strategic dimensions Learning for organisational performance VASTARINNASTA VASTARANNALLE JOHDA MUUTOS TAITAVASTI Juha Arikoski ja Mikael Sallinen, Työterveyslaitos, Muutosprosessi suunnitellaan usein paperilla toimivaksi ja loogisesti eteneväksi. Tosiasia kuitenkin on, että ihmiset saattavat käyttäytyä muutoksissa hyvinkin epäjohdonmukaisesti. Tämän ristiriidan ratkaisemisessa on apuna kirjassa esiteltävä muutosaalto-malli. Sitoutuminen muutokseen on aaltomainen prosessi ja vaatii erilaista johtamista eri vaiheissa. Kun esimies tietää, missä kohtaa muutosaaltoa kulloinkin ollaan, hän osaa toimia taitavasti vaikeissakin tilanteissa. Näin muutos saadaan toteutettua paitsi tehokkaasti, myös niin, että ihmiset kokevat sen mielekkäänä. Muutos voi olla näennäinen tai aito. Muutoksen runnominen vaikka läpi harmaan kiven on usein vain näennäistä muutoksen nopeuttamista. Taitavasti toteutetun muutoksen jäljet näkyvät pitkään, sillä muutoksen aidosti sisäistänyt ryhmä on tuottava ja sitoutunut. Vastarinnasta vastarannalle auttaa ymmärtämään tehokkaan muutoksen laina- 10 laisuudet selkeällä tavalla. Kirjan loppuun on koottu käytännössä testattu muutoksen johtamisen työkalupakki. Osta julkaisu TTL-Kirjakaupasta. puh.: , fax: (09) , s-posti: UUSI YHTEISTOIMINTALAKI Harri Hietala, Keijo Kaivanto, Talentum, 2007 Kirjainpari yytee aiheuttaa monelle kylmiä väristyksiä. Työnantajien ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan tarkoitus on kuitenkin parantaa osapuolten välistä vuorovaikutusta. Parhaimmillaan yhteistoiminta edistää tehokkaasti vuoropuhelua ja tasavertaisuutta työpaikoilla ja luo edellytykset hyvälle taloudelliselle tulokselle. Tähän pyritään myös lain uudistuksilla, jotka tulevat pääosin voimaan heinäkuun alussa Merkittävimpiin uudistuksiin kuuluu yhteistoimintalain soveltamisalan laajentuminen yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Muutoksen myötä lain soveltamisen piiriin tulee lisää lähes yritystä ja runsaat työntekijää. Toinen keskeinen muutos on se, että uusi laki koskee myös voittoa tuottamattomia yhteisöjä ja säätiöitä, jos ne harjoittavat taloudellista toimintaa. Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa tiedottamaan työntekijöille yritystä koskevista tärkeimmistä asioista, esimerkiksi yrityksen tilinpäätöksestä, sekä neuvottelemaan henkilöstön kanssa ennen henkilöstön asemaan vaikuttavan päätöksen tekemistä. Lisäksi uusi laki muun muassa lisää työnantajan tiedotus- ja selvitysvelvollisuuksia ja tarkentaa henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden laatimista. Uudistusten tausta-ajatuksena on, että tehokas yhteistoiminta työnantajan ja henkilöstön välillä on hyödyksi yrityksen toiminnalle. Henkilöstö edustaa yrityksen henkistä pääomaa, ja tämä pääoma on monessa yrityksessä ratkaisevin menestystekijä, muistuttavat Talentumin uutuusteoksen Uusi yhteistoimintalaki käytännössä -teoksen kirjoittajat. Uusi yhteistoimintalaki käytännössä -teoksessa avataan uudistuneen lain kiemurat ja selvitetään lain työnantajiin kohdistamat vaatimukset. Kirjassa käsitellään myös uusi konserniyhteistoiminnasta annettu laki.

10 Teoksessa selitetään auki yhteistoimintaa koskevat säännökset ja annetaan konkreettisia neuvoja käytännön tilanteisiin. Teos on suunnattu työnantajille ja henkilöstön edustajille sekä kaikille, jotka soveltavat työssään yhteistoimintalakia. Teoksen kirjoittajat ovat työlainsäädännön asiantuntijoita, joilla on vankka kokemus myös aihepiiriä koskevasta käytännöstä. TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Mauri Saarinen, Talentum, 2007 Työsopimuksen tekemisen ja työsuhteen päättämisen välissä saattaa olla hyvin pitkä aika, johon mahtuu monenlaisia työsuhdeasioita. Lainsäädäntö elää koko ajan. Pulmatilanteita saattaa syntyä lyhyenkin työsuhteen aikana. Sekä työnantajalle että työntekijälle on pelisääntöjä, joita kummankin osapuolen pitää noudattaa. Työtä tehdään ja teetetään päivästä toiseen sen kummemmin miettimättä osapuolten velvollisuuksia ja oikeuksia. Palkkapäivää odotetaan, sillä työstä on maksettava vastiketta eli palkkaa, vaikkei siitä olisi edes nimenomaisesti sovittu. Palkkaa saavat myös osakeyhtiöiden ja osuuskuntien toimitusjohtaja, vaikka he eivät ole työsuhteessa edustamaansa yhtiöön. Selvinäkin pidetyillä asioilla saattaa olla mielenkiintoisia taustoja ja perusteluja. Millaisia nykyiset työaika- ja vuosilomasäännökset ovat? Miten perhevapaat muuttuivat, millainen on sosiaaliturva? Mikä se uusi osasairauspäiväraha on? Kuka vastaa vuokratun työntekijän turvallisuudesta? Mitä seuraa päihteiden ja huumeiden käyttämisestä? Missä saa tupakoida? Arvostettu työsuhdeasioiden tuntija asianajaja, varatuomari Mauri Saarinen on jälleen saattanut Työsuhteen pelisäännöt -kirjansa ajan tasalle. Hän käsittelee työsuhteeseen liittyviä säännöksiä ja sopimusmääräyksiä vakiintuneen työmarkkina- ja oikeuskäytännön valossa. Edellisen painoksen jälkeen on esimerkiksi yt-laki muuttunut perin pohjin. Muita tärkeitä uudistettuja kokonaisuuksia ovat esimerkiksi työsuojeluvalvontaa, tilaajavastuuta ja perhevapaata koskevat luvut, hän toteaa. Työsuhteen pelisäännöt -kirja ilmestyi nyt jo viidentenä painoksena edelliset painokset myytiin kaikki vuorollaan loppuun. MENESTYS JA MORAALI Outi Nyytäjä, Minerva Kustannus Oy, 2007 Mitä on menestys? Onko se onni, onnistuminen, myötäkäyminen? Menestynyt onnistuu, selviytyy hyvin, kehittyy. Vai ollaanko jo alueella, jolla vilahtavat pakko ja painostavat odotukset? Elää ja toimia tuloksekkaasti, saavuttaa ja tuottaa hyviä tuloksia, tulla hyvin toimeen. Tämä on se menestys, jonka vaatimuksista, menetelmistä, voittajista ja häviäjistä on puhe tässä kirjassa. Siksi se jakautuu kahteen osaan, kruunaan ja klaavaan. Menestys on käsite, joka on imeytynyt koko nykyiseen yhteiskuntaan, sen kaikkiin alueisiin, eikä vain talouselämään. Sen tartuttamia ovat kaikki pahimmin ne, joilla ei ole mitään menestymisen mahdollisuuksia eikä edes kahleitakaan menetettävänä. Menestyskilpailu on kuin suomimaraton, johon kaikkien on osallistuttava, ja voi niitä, jotka putoavat reitin varteen. Klaavan puolella piilevät ne voimat, jotka vievät porvarilta yöunen. Mitä me tiedämme niistä massoista, jotka kansoittavat näkymättömät lähiöt, tekevät pimeät työt, harjoittavat pimeyden hommia, ja joiden moraali ja kieli ovat meille käsittämättömiä? Kirja ei ole totinen. Se on sumeilematon, suora ja sarkastinen. Pakko olla, jos kirjoittaa maailmasta, joka on tullut niin hysteeriseksi, ettei siitä ole enää Freudin sohvallekaan. Arvostettu ja palkittu dramaturgi ja journalisti ruotii kirjassaan menestyksen ja moraalin suhdetta. Hän tarkastelee Suomeen rantautuneita koulutusmetodeja, jotka lupaavat ihmisille ja yrityksille nopeita voittoja, menestystä ja vaikutusvaltaa. Hän haastaa lukijan tinkimättömään analyysiin löytöretkelle kulttuuriimme hiipivään piilovaikuttamiseen. TYÖELÄMÄN HUONON- TUMISEN LYHYT HISTORIA Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun Juha Siltala, Otava, 2007 (uudistettu laitos) Miten rikkaan maan kansalaiset voivat olla näin tiukoilla? Tämän kysymyksen esitti Suomen historian professori Juha Siltala vuonna 2004 länsimaisen työelämän muutoksia 1900-luvulla käsitelleessä menestysteoksessaan, joka nosti asiasta suuren yhteiskunnallisen keskustelun. Nyt kirjasta tulee uudistettu laitos, jossa on mukana työelämän uudet huononnukset. Teos on päivitetty helmikuuhun 2007 asti. Tilastoiltaan ja tutkimuspohjaltaan helmikuuhun 2007 päivitetyn version kokonaiskuva on entinen, mutta taloushistoriallinen kuva on tarkentunut. Monet vuoden 2004 alussa vallinneet trendit ovat saaneet vahvistuksekseen uusia tapahtumia. Kirjan julkaisu inspiroi monet lukijat kertomaan omista kokemuksistaan, ja joitakin niistä on otettu mukaan uuteen laitokseen asianomaisen luvalla ja salanimellä. Myös joitakin uusia haastatteluja on tehty. Erityisen vapauttavaksi kirjan kokivat syksyllä 2004 työntekijät, jotka saivat yhteen kootuista stressitilastoista kauan kaipaamansa joukkovoiman vahvistamaan, että heissä ei ollutkaan yksilöllistä vikaa, kun niin monet muutkin kokivat nykymenon raskaana ja painokkaasti epäilivät sen mielekkyyttä. VOITTAJAJOHTORYHMÄT Helena Åhman Annika Vatanen Aija Bärlund, WSOYPro, 2007 Maksimoi yrityksesi menestys - uutta potkua johtoryhmätyöskentelyyn! Johtoryhmän tulee tänä päivänä olla sekä innostava että tuloksellinen, ja samalla ihmisten elämänlaatua parantava bisneksen luomisen paikka, joka huomioi maailman muuttumisen. Mitkä johtoryhmän toimintaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä hyvään liikevoittoon? Millä keinoilla johtoryhmä voi varmistaa tulevaisuuden menestymisen? Miten johtoryhmän tulee huomioida ipodsukupolven tarpeet johtamisessa? Miksi ja miten johtoryhmään voidaan luoda sparrauskulttuuri? Miten teknologia voi auttaa johtoryhmää tehokkaammaksi? Johtoryhmissä hukataan aikaa - mutta mitä tulisi kyseenalaistaa omassa ja toisten toiminnassa ja ajattelussa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä uuden ajan johtoryhmäkirjassa. Uutuuskirja on tarkoitettu kaikille niille johtajille, johtoryhmiä sparraaville hallitusihmisille ja kehittäjille, jotka haluavat tehdä johtoryhmästään voittajan ja varmistaa menestyksen myös tulevaisuudessa. ESIMIESOSAAMINEN Liiketoiminnan menestystekijä Riitta Hyppänen, Edita Publishing, 2007 Työmarkkinoiden muutokset luovat paineita hyvälle henkilöstöjohtamiselle. Osaavan työvoiman hankkimisessa ja sitouttamisessa korostuu esimiesosaaminen. Esimiesosaaminen on kykyä edistää tarvittavat tiedot ja hankitut taidot tahtoon toimia esimiehenä. Esimiesosaaminen on kattava esimiestyön perusteos, joka antaa realistisen kokonaiskuvan tämän päivän esimiestyöstä ja sen haasteista. HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE /ELOKUU

11 Kirjassa edetään esimiestyön kokonaisuudesta ja liiketoimintastrategian toteuttamisesta yksikön, tiimin ja yksilön johtamiseen. Kirja kattaa seuraavat esimiehen tehtävät: - yksikön johtaminen - henkilöstön osaamista, motivoinnista ja hyvinvoinnista huolehtiminen - työsuhteen aloittaminen ja päättäminen - muutosjohtaminen - itsensä johtaminen Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi tiede- ja ammattikorkeakouluihin. Se sopii esimiesvalmiuksien kehittämiseen kaikille esimiestehtävistä kiinnostuneille, esimiestyötä aloittaville ja jo esimiehenä toimiville. Se soveltuu myös esimiesvalmennuksiin, esimiestyön ammatillisiin täydennyskoulutuksiin, johtamisen erikoisammattitutkintoon ja itsenäiseen opiskeluun. Kirjan kirjoittajalla on laaja kokemus esimiestyön kehittämisestä ja henkilöstöjohtamisesta työelämässä sekä valmentamisesta erilaisissa esimiesvalmennusohjelmissa ja koulutusohjelmissa MUUTTUVA INTIA Sirpa Tenhunen (VTT, akatemiatutkija) ja Minna Säävälä (Ph.D. Väestöliiton tutkija Kustantaja:Edita Publishing Oy ) Väkirikas Intia elää parhaillaan voimakasta murroskautta: taloutta on vapautettu säätelystä; viestintävallankumous etenee; keskiluokka vahvistaa asemiaan; köyhyys keskittyy maaseudulle ja ympäristökysymykset vaativat ratkaisuaan. Hindunationalismi on noussut viime vuosina merkittäväksi poliittiseksi voimaksi, ja samalla uskonnolliset ristiriidat ovat kärjistyneet. Millainen on maailman suurimman demokratian suhde talouden ja yhteiskunnan muutokseen? Mihin Intiaa ollaan viemässä kauppapoliittisesti ja osana maailmanpolitiikkaa? Vähentääkö it-teollisuus köyhyyttä? Mitä kasteille ja järjestetyille avioliitoille on tapahtumassa? Miten naisten asema muuttuu Intiassa? Millaista on tavallisten ihmisten arki maaseudulla ja kaupungeissa? Uhkaavatko ilmaston lämpeneminen, ympäristön saastuminen sekä veden ja energian puute intialaisten hyvinvointia ja talouden kasvua? Muuttuva Intia antaa yleistajuisen kokonaiskuvan nyky-intiasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Kirja perustuu uusimpaan tutkimustietoon ja avainasiantuntijoiden haastatteluihin. Teos soveltuu oppikirjaksi ja tietolähteeksi opiskelijoille, matkailijoille ja Intian kanssa yhteistoimintaa harjoittaville sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tästä kulttuurisesti ja uskonnollisesti monimuotoisesta maasta ja sen tulevaisuudesta. 250 sivua. Hinta: 29 euroa Lisätiedot:kustannustoimittaja Marjatta Katramo puh , edita.fi Mukava tietää YRITYSTEN SOSIAALISTA VASTUUTA KÄSITELLÄÄN UUSILLA NETTISIVUILLA Työministeriö on avannut yritysten sosiaalista vastuuta käsittelevän osion Yritysten sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat mm. hyvät työolosuhteet sekä työntekijöiden tarpeet huomioon ottava ja avoimeen vuorovaikutukseen perustuva toimintatapa työpaikalla. Sosiaalinen vastuu on osa yritysten yhteiskuntavastuuta, johon kuuluu myös taloudellinen ja ekologinen vastuu. Internetsivut on suunnattu mm. kuluttajille, yrityksille ja tutkijoille. Sivuille on koottu hyviä käytäntöjä sekä linkkejä säädöksiin, asiakirjoihin ja eri toimijoiden yhteiskuntavastuun sivustoille. Yritysten sosiaalista vastuuta käsittelevät internetsivut löytyvät työministeriön työsuhdeasiat-otsikon alta. HENRY tiedottaa KIRSI PULSA ESITTÄYTYY Hei, aloitin kesäkuussa HENRY:ssä toimistoassistenttina. Tätä edeltävä työnantajani oli Nokia Oyj kymmenen vuoden ajan, joista neljä viimeistä vuotta toimin ulkopuolisten palveluntarjoajien henkilöstön hallintaan liittyvissä tehtävissä. Olen tottunut työskentelemään nopeastikin vaihtuvissa tilanteissa muutosten keskellä erilaisista taustoista tulevien henkilöiden kanssa kehittäen vuosien varrella samalla omaa osaamistani. Koen henkilöstötyön hyvin mielenkiintoisena ja HENRYssä tarjoutui hyvä tilaisuus paneutua aihepiiriin laajasti ja monipuolisesti. Koska olen utelias ja kiinnostunut monenlaisista asioista suoritin henkilökohtaisena harrastuksena pari vuotta sitten työn ohessa kaksivuotisen kokkikoulutuksen. Niistä taidoista onkin riittänyt valtavasti kulinaarisia iloja sekä perheen että ystävien parissa. 12 Odotan innolla tulevaa yhteistyötämme henkilöstöasioiden parissa, lämmintä loppukesää toivottaen! Yhteystiedot: puh: , gsm: , JÄSENKIRJEEN LIITTEET Jäsentiedotteen aineistotakarajat ovat aina edeltävän kuukauden 25 päivä tai sitä edeltävä lähin arkipäivä. Syyskuun tiedotteen aineistotakaraja on siis HENRYn jäsenkirjeen postitus on ulkoistettu: liitepaikka-aineisto tulee toimittaa aineistotakarajaan mennessä suoraan sopimuskumppanillemme: Julkaisumonistamo Eteläranta, Eteläranta 10, Helsinki Yhteyshenkilöt: Sirkka Turunen, Seppo Nevalainen, p. (09) Aineiston päälle merkintä: HENRYn jäsentiedotteen liite

12 NETTIHENRIX Olethan huomannut, että vanha paperi-henrix ei ole ilmestynyt enää vuosiin. Löydät aina ajan tasalla olevat jäsenten tiedot nettisivuiltamme, extranetin puolelta KIRJAUTUMINEN EXTRANETTIIN Unohditko, kuinka kirjaudut HENRYn extranettiin? Käyttäjätunnus: oma sähköpostiosoite Salasana: syntymäaika pisteillä ja tässä muodossa: Päivitä siis jäsenrekisteritietosi ajan tasalle HENRYn kotisivujen kautta. OSOITEMUUTOKSET TALOUSSANOMIIN HENRY on tilannut Taloussanomien Johda & Kehitä numerot jäsenille vuodeksi Jos osoitteesi muuttuu, vaihdat työpaikkaa tai sinulle ei vielä ole tullut lehteä, muista päivittää osoitetietosi suoraan Taloussanomien tilauspalveluun. Jos olet jo tilannut itsellesi Taloussanomien vuosikerran tai saat lehden entuudestaan työpaikalle, voit ohjata HENRYn tilaamat Johda & Kehitä lehdet esim. kotiosoitteeseesi ottamalla yhteyttä tilaajapalveluun Laita sähköpostiin viitteeksi: HENRYn jäsenpalvelutilaus ja osoitteen muutos. REKRYILMOITUKSET Muistathan seurata rekry-ilmoituksia HENRYn nettisivuilla. Uudet jäsenet Erkko Hanna, Henkilöstön kehittämispäällikkö, SWelcom Oy Heikel Kristina, Senior Partner, AH Executive Search Oy Ab Hyysalo Anja, Certified Business Coach, Aurea Valmennus Kaleva Ulla, Henkilöstösuunnittelija, Puolustusministeriö Komulainen Marja-Liisa, Kehittämispäällikkö, Helsingin Kaupunginkirjasto Kähkölä Heli, Hallintopäällikkö, Kela Lappeteläinen Anne, Henkilöstönkehittäjä, Mestarinikkarit Oy Lindholm Margit, Projektijohtaja, Suomen Laatuyhdistys ry Martimo Kari-Pekka, Johtava työterveyslääkäri, Mehiläinen Oy Mäkimattila Birgitta, Henkilöstöpäällikkö, Finlayson Forssa Oy Männikkö Soili, Henkilöstöpäällikkö, Puukeskus Oy Narvanto Kirsi, HR Manager, Siili Solutions Oy Peltola Anna, Konsultti, työnohjaaja Pihlava Kristiina, HR Manager, Johnson Controls Finland Oy Rämö-Korpinen Taina, Henkilöstöjohtaja, VISMA Software Oyj Saarnio Erika, Research Consultant, AH Executive Search Oy Ab Saukkonen Seppo, Asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto Stenman Jonna, Research Consultant, JFP Executive Search HENRYn toimiston yhteystiedot Leena Malin, toiminnanjohtaja puh. (09) , GSM Annikki Antila, markkinointi ja kehityspäällikkö puh. (09) , GSM Mervi Martikainen, projektipäällikkö puh. (09) , GSM Kirsi Pulsa, toimistoassitentti puh. (09) , GSM Tapahtumakalenteri Kirsi Ristimäki, projektipäällikkö puh. (09) , GSM Annamari Warjus, jäsenpalveluassistentti puh. (09) , GSM Toimisto Mannerheiminaukio 1 E, 5 krs, Helsinki Puh. (09) , fax (09) sähköpostiosoite: Elokuu Muodollisesti päteväksi monin konstein Postitalo Syyskuu 4.9. Turun aluejaos Käytännön johtoryhmätyöskentely Uudista & Uudistu -messut Wanha Satama, Helsinki Lokakuu Yrityskäynti Deloittella Deloitte House, Ruoholahti Monikko-hankkeen päättöseminaari Oppisopimus on hyvä diili Nordea, Vallila, Helsinki Marraskuu HENRY-päivä Ilmarinen, Ruoholahti HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE /ELOKUU

13 STRATEGISEN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN TUTKINTO-OHJELMA Tänä päivänä henkilöstöjohtamisen tulisi olla yhä selkeämmin osa strategista liikkeenjohtoa. Tämän tutkinto-ohjelman tavoitteena on hahmottaa henkilöstöjohtaminen kokonaisuutena, johon kuuluu sekä hallinnollisia prosesseja, työsuhdeasioita, henkilöstön kehittämistä ja osaamisen johtamista, sekä kokonaisvaltaisia liiketoimintaa tukevia ja edistäviä prosesseja yrityksen kokonaisstrategian toteuttamiseksi. JTO on kehittänyt ohjelman sisällöt ja rakenteen yhteistyössä HENRY ry:n ja henkilöstöjohdon ammattilaisten kanssa. Ohjelma perehdyttää alan viimeisimpään tietoon, esittelee uusia käytäntöjä ja tuoreita menetelmiä innostavasti ja osallistavasti kokonaisvaltaisena prosessina. Kehittymisprosessia tukee ohjelmaan kuuluva pienryhmäcoaching. Estradilla ja coacheina toimii kotimaisia ja kansainvälisiä huippuosaajia. Ohjelma mukailee kansainvälisen CIPD-standardin linjauksia: Advanced Practioner Standards in Strategic HRM. Tutkinto-ohjelma rakentaa ja/tai päivittää osaamistasi toimia henkilöstöjohtamisen vaativissa tehtävissä. Ohjelma kestää noin vuoden ja etenee kahden päivän lähijaksoissa (13 pv) ja monimuoto-opiskeluna. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot: apulaisjohtaja Sari Salojärvi, , Ilmoittautumiset viimeistään Ajankohta: lokakuu lokakuu 2008, lähijaksot: , , , , , ja Hinta: 4900 euroa + alv + ruokailut Identity Compass konsulttien koulutus alkaa nyt Suomessa. Yrittäjät Johtajat Henkilöstöjohtajat Tiimit Yksityishenkilöt Konsultit Identity Compass on johtamisen työkalu, jonka avulla saat uniikin ja tarkan kuvauksen persoonallisuudesta. Sitä hyödynnetään ihmisten taipumusten profiloinnissa esimerkiksi rekrytoinnissa, henkilöstön kehittämisessä ja työryhmien muodostamisessa. Identity Compass mittaa myös työilmapiiriä, motivointi ja de-motivointi tekijöitä työpaikalla ja yksityiselämässä. Aika: Paikka: Helsinki Hinta: 1890, sis. alv 22 % Sisältäen: Koulutus,lisenssi,materiaalit,omahenkilökohtainen profiili Ilmoittautuminen: mennessä / Lisätietoa: Pääkouluttaja Tiina Haahdenmaa, Licensed Trainer of NLP HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE /ELOKUU 2007

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

VALMENTAVA JOHTAMINEN

VALMENTAVA JOHTAMINEN KUTSU ESAVI/10961/2016 Etelä-Suomi 8.12.2016 Opetus ja kulttuuritoimi -vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen torstaina 9.3.2017 klo 8.45

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Myötäinnon voima Meillä tämä toimii! Pirjo K Kuusela Yhteiskuntavastuujohtaja Personal Banking Nordea Finland Professional Certified Coach (PCC)

Myötäinnon voima Meillä tämä toimii! Pirjo K Kuusela Yhteiskuntavastuujohtaja Personal Banking Nordea Finland Professional Certified Coach (PCC) Myötäinnon voima Meillä tämä toimii! Pirjo K Kuusela Yhteiskuntavastuujohtaja Personal Banking Nordea Finland Professional Certified Coach (PCC) Palveluyrityksen menestymisen ratkaisee asenne, osaaminen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it!

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it! WORKATHLON Rovaniemi 29.-30.9.2016 Tulokset Let s Did it! Työelämäasiantuntijoina Nuppu Rouhiainen Tekes Niilo Hakonen, Kuntatyönantajat Risto Mäkikyrö, ELY Heino Vasara, ELY Ville Saarikoski, TTK Ulla

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 Tutkimustuloksia henkilöstötyön tietojärjestelmistä 2003 26.9.2003 jarmo.peltoniemi@paconsulting.com Matka HR-järjestelmien maailmaan Oppi ja suositukset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot