Kari Välimäki Avoimuus ja läpinäkyvyys on erityisen tärkeää

Transkriptio

1 Golf on merenkulkijoiden laji Golf är sjöfararnas gren s. 12 Merimieseläkekassan asiakaslehti Sjömanspensionskassans kundtidning 4/2012 Kari Välimäki Avoimuus ja läpinäkyvyys on erityisen tärkeää Öppenhet och tillförlitlighet är särskilt viktigt s. 4

2 4/2012 Sisältö ı Innehåll 4 Kurssi kohti uusia tuulia Toimitusjohtaja Kari Välimäki pitää merimieseläkelain uudistamista suurimpana haasteena 4 Med kurs på nya vindar VD Kari Välimäki anser revideringen av sjömanspensionlagen vara den största utmaningen. 11 Merenkulun työhyvinvointihankkeet Tilannekatsaus SeaFit ja Stay Onboard -hankkeisiin Sjöfartens arbetshälsoprojekt Lägesrapport för Seafit- och Stay Onbord -projekten 12 Golf on merenkulkijoiden laji Silja Serenaden kokki Esa Tammi on viettänyt lajin piirissä lähes pari vuosikymmentä. 16 Merikapteeni Pekka Partanen eläkkeelle Laivapäälllystön johtajan pesti vaihtui remonttihaalareihin. Vakiot 3 Pääkirjoitus Merimieseläkejärjestelmä osana työeläkejärjestelmää 9 Tilastot Vakuutettujen ikäjakauma MEK:ssa 11 Pärjätään Ikääntyvien työkykyisyys 15 Michaela vastaa Tietoa eläkkeistä 21 Sijoitukset Merimieseläkekassan sijoitusperiaatteet 22 Lyhyesti Golf är sjöfararnas gren Esa Tammi, kocken på Silja Serenade har utövat grenen i nästan två årtionden. 18 Sjökapten Pekka Partanen gick i pension Hyran som chef för Skeppsbefälsförbundet byttes till arbetskläder Ordinarie 3 Ledaren Sjömanspensionssystemet en del av arbetspensionssystemet 9 Statistik De åldrandes arbetsförmåga 11 Vi klarar oss Arbetshälsa gagnar alla 15 Michaela svarar Info om pensionerna 21 Investering Principerna för Sjömanspensionskassans placeringar 22 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja Huvudredaktör Kari Välimäki kari.valimaki@merimieselakekassa.fi kari.valimaki@sjomanspensionskassan.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Marina Paulaharju marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi Käyntiosoite Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite Postadress PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin Telefon Telefax Sähköposti E-post etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi Osoitteenmuutokset adressförändringarna info@merimieselakekassa.fi info@sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Painos Upplaga Nro Nr ilmestyy utges 1/2013 vko vecka 16 Kannen kuva Pärmbild Patrick Lindström Ulkoasu Layout Nymandesign Oy Painopaikka Tryckeri Libris Oy, Helsinki 2 Albatrossi Albatrossen

3 Pääkirjoitus ı Ledaren 4/2012 Merimieseläkejärjestelmä osana työeläkejärjestelmää Sjömanspensionssystemet en del av arbetspensionssystemet Merimieseläkejärjestelmä on kauimmin yhtenäisesti toiminut työeläkejärjestelmä Suomessa. Järjestelmän perusrakenteet olivat myös monilta osin pohjana koko työeläkejärjestelmän luomiselle 1960-luvun alussa. Se on osoittanut vahvuutensa selviämällä monista eri taloudellisista kriiseistä ja ennen kaikkea pystyttyään takaamaan luvatut eläkkeet. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa järjestelmän kehittämistä. Merimieseläkejärjestelmä perustuu paitsi koko työeläkejärjestelmän toimiville periaatteille myös alan erityispiirteiden huomioonottamiselle. Muun työeläkejärjestelmän tapaan merimieseläkkeet ovat osa lakisääteistä sosiaaliturvaa ja sitä hoitaa toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti itsenäinen Merimieseläkekassa. Eläketurvan järjestäminen perustuu kollektiiviseen riskinkantoon, pakollisuuteen ja etuusperusteisuuteen. Järjestelmä kattaa kaikki merenkulkijat, ja se on osittain rahastoiva. Kassan hallinnointi on aidosti kolmikantainen, joten varustamotyönantajien ja merenkulkijoiden lisäksi hallinnossa on myös valtion edustus. Merenkulkijain eläkkeet ovat pääosin hyvin lähellä muita työeläkkeitä. Valtion osallistuminen hallintoon on perusteltua siksi, että valtio rahoittaa suoraan kolmanneksen eläkemenoista. Valtion rahoitus on puolestaan välttämätön siksi, että merimieseläkelain mukaista eläkettä saa useampi henkilö kuin merenkulussa on vakuutettuja. Ei ole mahdollista, että pieni joukko vakuutettuja ja varustamoja maksaisi vakuutusmaksujen muodossa kaikki ansaitut eläkkeet. Toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti Merimieseläkekassalla on myös itsenäinen sijoitustoiminta. Merimieseläkejärjestelmään kohdistuvat samat paineet kuin koko eläkejärjestelmään. Erityisesti eliniän pidentyminen on merkittävä haaste. Merenkulun kilpailukyvyn säilyttäminen on myös aivan olennaista Merimieseläkekassan kannalta, koska suurin osa rahoituksesta tulee joka tapauksessa varustamojen ja merenkulkijoiden vakuutusmaksujen kautta. Merenkulku on puolestaan täysin välttämätön koko Suomen taloudellisen kehityksen ja huoltovarmuuden kannalta. Merimieseläkejärjestelmän on omalta osaltaan sopeuduttava yhteiskunnan muutokseen. Muutokset on toteutettava hyvässä yhteistyössä merenkulkijoiden ja varustamojen kanssa. Eläkejärjestelmää tulee aina kehittää harkitusti ja äkkinäisiä muutoksia on vältettävä. Näennäissäästöillä voidaan nopeissa ratkaisuissa aiheuttaa suuria vahinkoja koko kansantalouden kannalta. Nojaamalla koko työeläkejärjestelmän vahvuuksiin ja ottamalla huomioon merenkulun erityispiirteet merimieseläkejärjestelmän uudistamiselle on löydettävissä rakentava ja kestävä ratkaisu. o Sjömanspensionssystemet är det arbetspensionssystem i vårt land som fungerat fortlöpande längst. Systemets grundstruktur tjänade också till många delar som grund vid skapandet av hela arbetspensionssystemet i början av 1960-talet. Det har visat sin styrka genom att överleva många ekonomiska kriser och framförallt genom att kunna säkerställa utlovade pensioner. Från det här utgångsläget är det tryggt att fortsätta utvecklingen av systemet. Utöver att sjömanspensionssystemet bygger på det totala arbetspensionssystemets verksamhetsprinciper baserar det sig även på att särdragen i branschen beaktas. Liksom arbetspensionssystemet i övrigt är även sjömanspensionerna en del av det lagstadgade socialsskyddet och sköts enligt principen för decentralisering av verkställandet av den självständiga Sjömanspensionskassan. Ordnandet av pensionsskyddet grundar sig på kollektivt risktagande, obligatoriskt deltagande och uppnådda förmåner. Systemet täcker alla sjöfarare och är partiellt fonderande. Kassan har en genuin triangeladministration i vilken utöver rederiarbetsgivarna och sjöfararna även staten är representerad. Sjöfararnas pensioner ligger på en nivå som huvusakligen är mycket nära övriga arbetspensioner. Statens deltagande i administrationen är motiverat för en tredjedel av pensionsutgiften finansieras direkt av staten. Statens finansiering är igen nödvändig för antalet personer som erhåller pension enligt sjömanspensionslagen är större än antalet försäkrade inom sjöfarten. Det är inte rimligt att ett mindre antal försäkrade och rederier skulle betala alla intjänade pensioner i premieform. Enligt principen för decentralisering har Sjömanspensionskassan också en självständig placeringsverksamhet. Sjömanspensionssystemet drabbas av samma tryck som hela det övriga arbetspensionssystemet. Särskilt den allt längre livslängden är en stor utmaning. Även bibehållandet av sjöfartens konkurrenskraft är ytterst väsentligt för Sjömanspensionskassan, för största delen av kassans finansiering kommer trots allt via rederiernas och sjöfararnas försäkringspremier. Sjöfarten för sin del är absolut nödvändig för den ekonomiska utvecklingen i Finland och för landets underhållssäkerhet. Sjömanspensionkassan bör för egen del anpassa sig till förändringen i samhället. Förändringarna bör verkställas i nära samarbete med sjöfararna och rederierna. Utvecklandet av pensionssystemet bör ske under moget övervägande och plötsliga förändringar bör undvikas. Skenbara inbesparningar kan vid snabba beslut orsakar stora skador för hela nationalekonomin. Vid revidering av sjömanspensionssystemet kan konstruktiva och hållbara lösningar hittas med stöd av hela arbetspensionssystemets starka sidor och med beaktande av sjöfartens särdrag. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja Verkställande direktör Albatrossi Albatrossen 3

4 Kansi ı Uusia tuulia Kurssi kohti uusia tuulia Merimieseläkekassan uusi toimitusjohtaja Kari Välimäki pitää merimieseläkelain uudistamista suurimpana haasteena. Erityislaille on hänen mukaansa tarvetta jatkossakin vaikka sopeuttamiseen on varauduttava. Teksti Text Lea Taivassalo Kuvat Foto Patrick Lindström Muutama vuosi sitten Merimieseläkekassan tuore toimitusjohtaja Kari Välimäki, 58, alkoi kaivata muutosta työuralleen. Työ sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä oli haastava ja palkitseva, mutta aikaa ei ollut syventyä mihinkään. Ministeriössä aiheet vaihtelivat yksityisestä vakuutustoiminnasta raittiustyöhön ja kaikkeen mahdolliseen. Työn kiireys johti siihen, ettei aina välttämättä edes muistanut mitä edellisenä päivänä oli tehnyt, hän tarkentaa. Merimieseläkekassan toimitusjohtajuus on juuri sellainen muutos mitä hän hakikin: mahdollisuus syventyä asioihin. Samalla hän palasi juurilleen, sillä hänen työuransa alkoi kolme vuosikymmentä sitten matemaatikkona sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolla. Välimäki aloitti uudessa tehtävässään lokakuun alussa. Aiempi tehtävä Merimieseläkekassan hallituksen puheenjohtajana tutustutti hänet kassan toimintaan ja henkilöstöön, joten mitään täysin vierasta tai yllättävää ei ole vielä tullut vastaan. Uutta opittavaa on aina. Esimerkiksi kassan sijoitustoimintaan liittyvät asiat vaativat perehtymistä ja on hie noa haastaa itsensä. Meillä on toki asiantuntemusta mihin on helppo nojata. Lain uudistustyö suurin haaste Välimäki nimeää suurimmaksi haasteeksi merimieseläkelain (MEL) uudistamisen. Uudistustyötä varten ollaan asettamassa työryhmää sosiaali- ja terveysministeriössä. Uusia linjauksia voidaan odottaa jo ensi vuoden aikana. Suuri haaste on löytää malli, johon kaikki osapuolet eli työnantajat, merenkulkijat ja valtio ovat tyytyväisiä. Suuri haaste on löytää malli, johon kaikki osapuolet eli työnantajat, merenkulkijat ja valtio ovat tyytyväisiä. Uudistamisessa yleiset eläkepoliittiset linjaukset ovat keskeisiä, mutta MEL:n erityispiirteet on syytä säilyttää. Työeläke- ja merimieseläkelain menettelytapojen on hänen mukaansa oltava niiltä osin yhdenmukaisia, jotta esimerkiksi työkierto pysyy joustavana. Loppujen lopuksi vain harva merenkulkijoista on pelkästään MEL:n piirissä. Vakuutetuissa merenkulkijoissa on myös työeläkelain ja muiden eläkelakien piirissä olevia. On tärkeää, että tehtävästä toiseen siirtyminen ei aiheuta heikennyksiä, Välimäki painottaa. Millaisen johtajan Merimieseläkekassa sitten saa Välimäestä? Erilaiset johtajuustestit ovat luonnehtineet häntä vaativaksi johtajaksi, itselleen ja muille. Välimäki allekirjoittaa nämä tulkinnat: pohjalaiset luonteenpiirteet tulevat selkeästi hänessä esille. Tämä näkyy muun muassa niin, että Välimäen mielipide ei jää epäselväksi. Pohjalaisuudessa peruslähtökohdat ovat selkeät, sillä aina yritetään tehdä kaikki paremmin eikä pelätä haasteita. Pidän itseäni suoraviivaisena johtajana, joka pyrkii toimimaan itse kuten johtaa. Katson myös, että toiminnan pitää olla taloudellista. Välimäki pitää toiminnan avoimuutta erityisen tärkeänä, kun kyse on lakisääteisestä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Hänen mukaansa läpinäkyvyys lisää järjestelmän luotettavuutta. Tiedottamista pyritäänkin lisäämään sekä varustamoille että jäsenistölle. 4 Albatrossi Albatrossen

5 Albatrossi Albatrossen 5

6 Kansi ı Uusia tuulia Ensi vuodeksi on suunnitteilla varustamoille ja luottamusmiehille tilaisuuksia, joissa kerrotaan muun muassa EU-säännöksistä ja millaista merkitystä niillä on kokonaisuuden kannalta. Tarkoitukseni on myös lisätä hallitukselle jaettavaa informaatiota, hän kertoo. Työkykyä halutaan tukea enemmän Työurien pidentäminen on yksi ministeriön asettama tavoite kaikille sektoreille. Välimäki huomauttaa, että on työnantajan ja työntekijän edun mukaista, että vakuutetut ovat pidempään töissä. Kansantalouden tasapainoa ei auta, että ollaan työelämän ulkopuolella, vaan lähtökohta on, että oltaisiin töissä, hän sanoo. Välimäki kuitenkin korostaa, että pidempiä työuria ei synny ellei työolosuhteisiin ja työkyvyn ylläpitämiseen kiinnitetä huomiota. Merimieseläkekassa rahoittaakin tällä hetkellä selvitystöitä, joissa kartoitetaan, millaisia työhyvinvointiin liittyviä erityispiirteitä merenkulkuun liittyy. Näiden tulosten perusteella päästään liikkeelle. Perusviesti on varhainen puuttuminen ja työterveyteen liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi poissaoloja pitää tsekata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hän kuitenkin painottaa, että saavutetuista etuuksista pidetään kiinni ja mahdollisista muutoksista sovitaan yhteistyössä. Mitään äkkinäisiä muutoksia ei voi tehdä, vaan siirtymäkaudet ovat pitkiä, hän tarkentaa. Välimäen mukaan huomio on kiinnitettävä työkykyyn eikä työkyvyttömyyteen. Pyrkimyksenä täytyy olla, että työstä saadaan palkkio ja sellainen tyydytys oman työn tuloksista, että siellä viihdytään pitkään. Työ on niin iso osa elämää, että sen pitää olla mielekästä. Jos työtä tehdään vain pakolla ja siksi, että todellinen elämä mahdollistuisi työn ulkopuolella, ollaan hakoteillä. Työn pitää olla osa hyvää elämää. Merenkul- 6 Albatrossi Albatrossen kijat ymmärtävät sen varmasti hyvin. Omalla kohdallaan hän kokee työpaikan vaihdon mahdollisuudeksi pidentää omaa työuraansa. Uudet työtehtävät innostavat ja rytmin vaihdos auttaa jaksamaan. Varhaisessa vaiheessa tehtynä muutos auttaa pysymään työelämässä pidempään. Nyt on vielä kymmenen vuotta työelämässä jäljellä, jos terveys kestää, hän pohtii. Kotonaan Välimäki rentoutuu olemalla mahdollisimman laiska. Hän välttää viimeiseen saakka tekemästä suunnitelmia vapaa-ajalleen, mutta vaimon kanssa yhteinen golf-harrastus tuo merkintöjä kalenteriin. Työ on niin iso osa elämää, että sen pitää olla mielekästä. Työn pitää olla osa hyvää elämää. Golf on hieno laji, vaikken sitä koskaan opikaan, sillä aloitin sen liian myöhään. Vaimo tosin sanoo, että kiroilen jonkin verran kentällä, vaikken muuten sellaista harrasta, hän naurahtaa. Välimäen kolme aikuista lasta asuvat Helsingissä. Myös 3-vuotias lapsenlapsi tuo iloa elämään. Hän korostaakin tasapainoisen perhe-elämän tärkeyttä työelämässä: se auttaa jaksamaan. Kassan asiantuntemusta tarvitaan jatkossakin Valtiovarainministeriön työryhmän raportin mukaan pitkällä tähtäimellä on tavoitteena vähentää valtion osuutta merimieseläkejärjestelmässä. Nyt valtio maksaa kolmanneksen vuotuisesta merimieseläkemenosta. Välimäki kuitenkin alleviivaa, että valtion rahoitusjärjestelmästä on käytännössä vaikea luopua, koska vakuutettujen määrä on pienempi kuin eläkeläisten. Vakuutustoiminnan rakenne on muuttunut eli maksamme useammalle eläkkeitä kuin saamme vakuutusmaksuja. Tämän vuoksi rahoitusjärjestelmään ei voi tuoda radikaaleja muutoksia. En näe muuta mahdollisuutta kuin tehdä hienosäätöä. Työmarkkinaosapuolet ovat Välimäen mukaan olleet yksimielisiä, että asia on ratkaistava kolmikannassa eli valtion, työntekijöiden ja työnantajien kesken. Silloin keskiöön nousee merenkulun merkitys koko kansantaloudelle. Jos noin 80 prosenttia tuonnista ja viennistä menee merenkulun kautta, on selvä, että merenkululla on edellytyksiä työllistää. Ratkaisut pitää tehdä niin, että elinkeinon toimintaedellytykset säilyvät. Kaikki leikkaukset joilla merenkulun toimintaedellytyksiä heikennetään tulevat kansantaloudelle lopulta kalliiksi, hän pohtii. Välimäki korostaa, että merimieseläkelain erityispiirteet eivät poikkea niin merkittävästi työeläkejärjestelmästä kuin usein luullaan. Esimerkiksi alempi eläkeikä koskee vain pientä joukkoa, noin joka kymmenettä jäsentä. Joku voi kysyä, että miksi pitää olla sitten kaksi eri järjestelmää, mutta oman historiallisen kehityksensä vuoksi merimieseläkelaki on syytä säilyttää omanaan, hän painottaa. Hän uskoo, että Merimieseläkekassaa tarvitaan jatkossakin. En näe vuosikymmeniin sellaista mahdollisuutta, että tämä sulautuisi jollain tavalla. On myös vaikea kuvitella, että kaikkiin eläkeyhtiöihin luotaisiin tarvittava MEL-asiantuntemus. En usko, että muilla yhtiöillä olisi edes haluja siihen, sillä se tulisi hallinnollisesti kalliiksi. Mikä on sitten Välimäen oma suhde mereen? Aika vähäinen, sanoo hän ensin, vaikka pohjalaiset juuret ovat vieneet hänet kalaan muun muassa Merenkurkkuun. Lopulta hän kiteyttää vastauksen yhteen sanaan: asiakas. Ministeriössä aikanaan kysyttiin, että mikä on oma suhde sosiaalipolitiikkaan. Vastaus oli, että yhtä lailla kuin tekijä niin asiakaskin. Sama pätee tähänkin, hän naurahtaa. o

7 Nya vindar ı Omslag Med kurs på nya vindar Sjömanspensionskassans nya vd Kari Välimäki anser revideringen av sjömanspensionslagen vara den största utmaningen. Enligt honom finns det även i fortsättningen ett behov av en speciallag även om det är skäl att bereda sig på anpassning. För några år sedan började Sjömanspensionskassans färska vd Kari Välimäki, 58, känna sig mogen för en förändring i sin karriär. Arbetet som kanslichef på social- och hälsovårdsministeriet var utmanande och berikande, men det fanns inte tid att fördjupa sig i någonting. På ministeriet varierade temat från privat försäkringsverksamhet till nykterhetsarbete och allt däremellan. Det jäktiga arbetet ledde till att jag inte alltid nödvändigtvis ens kom ihåg vad som gjorts dagen innan, preciserar han. Arbetet som verkställande direktör för Sjömanspensionskassan är just en sådan förändring som han sökte: möjligheten att fördjupa sig i frågorna. Samtidigt återvände han till sina rötter, för hans karriär inleddes för tre decennier sedan som matematiker på social- hälsovårdsministeriets försäkringsavdelning. Den stora utmaningen är att hitta en modell som alla parter, dvs. arbetsgivare, sjöfarare och staten är nöjda med. Välimäki inledde arbetet i sin nya uppgift i början av oktober. I sin tidigare uppgift som ordförande för Sjömanspensionskassans styrelse blev han insatt i kassans verksamhet och bekant med personalen, så något helt främmande eller överraskande har han inte ännu mött. Det finns alltid något nytt att lära sig. Till exempel kassans placeringsverksamhet är nånting jag måste fördjupa mig i och det känns fint att utmana sig själv. Men vi har ju sakkunskap som det är lätt att stöda sig på. Revideringen av lagen den största utmaningen Välimäki utser revideringen av sjömanspensionslagen (SjPL) till största utmaning. För revideringsarbetet ska social- och hälsovårdsministeriet tillsätta en arbetsgrupp. Nya riktlinjer är att vänta redan under nästa år. Den stora utmaningen är att hitta en modell som alla parter, dvs. arbetsgivare, sjöfarare och staten är nöjda med. Vid revideringen är de allmänna pensionspolitiska riktlinjerna centrala, men det är skäl att bibehålla särdragen i SjPL. Enligt Välimäki bör förfarings- Albatrossi Albatrossen 7

8 Omslag ı Nya vindar sätten i arbetspensions- och sjömanspensionslagen till sådana delar vara enhetliga, att t.ex. arbetsrotationen förblir flexibel. Sist och slutligen är det endast ett fåtal sjöfarare som enbart omfattas av SjPL. Bland sjöfararna finns också sådana som omfattas av lagen om pension för arbetstagare och andra pensionslagar. Det är viktigt att övergången från en uppgift till en annan inte orsakar försvagning, understryker Välimäki. Hurdan är då den ledare Sjömanspensionskassan får i Välimäki? Olika ledarskapstester har karaktäriserat honom som en krävande ledare, både av sig själv och andra. Välimäki skriver under dessa tolkningar: de österbottniska karaktärsdragen framträder tydligt hos honom. Det här framgår bland annat av att Välimäkis åsikt inte förblir oklar. De österbottniska grundläggande utgångspunkterna är klara, för österbottningen försöker alltid göra allting bättre och är inte rädd för utmaningar. Jag anser själv att jag är en rättfram ledare som försöker fungera själv så som jag leder. Jag anser också att verksamheten ska vara ekonomisk. Välimäki anser att verksamhetens öppenhet är särskilt viktig då det är fråga om ett lagstadgat socialförsäkringssystem. Enligt honom ökar transparensen systemets tillförlitlighet. Därför ska också informationen till såväl rederierna som sjöfararna utökas. För nästa år planeras sammankomster för rederierna och förtroendepersonerna med information om bland annat EUs bestämmelser och vilken betydelse de har för helheten. Min avsikt är också att öka informationen till styrelsen, berättar Välimäki. Mera stöd önskas för arbetsförmågan En förlängning av arbetslivet är ett av de mål ministeriet har ställt upp för alla sektorer. Välimäki påpekar att det ligger i såväl arbetsgivarens som arbetstagarens intresse att de försäkrade är längre med i arbetslivet. 8 Albatrossi Albatrossen Det hjälper inte balansen i nationalekonomin att vara utanför arbetslivet utan utgångspunkten är att man jobbar, säger han. Välimäki understryker dock att det inte uppkommer längre arbetskarriärer om det inte fästs uppmärksamhet vid upprätthållandet av arbetsförhållandena och arbetsförmågan. De facto finansierar Sjömanspensionskassan för närvarande utredningsarbeten som kartlägger hur till arbetshälsan knutna särdrag är förknippade med sjöfarten. Utgående från resultaten av dessa utredningar kommer vi igång. Det grundläggande budskapet är tidigt ingripande och till arbetshälsan knutna åtgärder. Exempelvis frånvaro bör checkas i ett så tidigt skede som möjligt. Arbetet är en så stor del av livet, att det ska vara meningsfullt. Arbetet ska vara en del av ett bra liv. Han understryker dock att man bör hålla fast vid uppnådda förmåner och att eventuella ändringar ska överenskommas gemensamt. Plötsliga ändringar kan inte genomföras, övergångsperioderna är långa, preciserar han. Enligt Välimäki ska uppmärksamheten fästas vid arbetsförmåga och inte vid arbetsoförmåga. Målet bör vara att den som jobbar får lön för mödan och en sådan tillfredsställelse över resultaten av det egna arbetet att den som jobbat trivs där länge. Arbetet är en så stor del av livet, att det ska vara meningsfullt. Om arbetet utförs under tvång och bara därför att det verkliga livet utanför arbetet ska möjliggöras är man nog ute och cyklar. Arbetet ska vara en del av ett bra liv. Sjöfararna förstår säkert den här saken bra. För egen del upplever han bytet av arbetsplats som en möjlighet att förlänga sitt eget arbetsliv. De nya arbetsuppgifterna sporrar och bytet av rytm hjälper att orka. När övergången sker i ett tidigt skede bidrar det till stannandet en längre tid i arbetslivet. Om hälsan håller har jag ännu tio år kvar i arbetslivet, funderar han. Hemma kopplar Välimäki av genom att vara så lat som möjligt. Han undviker in i det sista att planera för sin fritid men det med hustrun gemensamma golfintresset ger anledning till anteckningar i kalendern. Golf är en fin sport trots att jag aldrig lär mig golfa riktigt bra, jag började för sent. Min hustru säger visserligen att jag svär på greenen fast jag inte annars brukar göra det, skrattar han. Välimäkis tre vuxna barn bor i Helsingfors. Också ett 3 år gammalt barnbarn bereder glädje. Han understryker vikten av ett harmoniskt familjeliv för arbetslivet: det stöder orkandet. Kassans sakkunskap behövs också i fortsättningen Enligt den rapport finansministeriets arbetsgrupp avgett är målet på lång sikt att minska statens andel i sjömanspensionssystemet. Idag betalar staten en tredjedel av den årliga sjömanspensionsutgiften. Välimäki understryker dock att det i praktiken är svårt att frångå statens finansieringssystem eftersom antalet försäkrade är mindre än antalet pensionärer. De försäkrades struktur har förändrats, dvs. vi betalar pension till fler pensionerade än vi får in premier.

9 Aktuaari Aktuarie Kimmo Karppinen Tilastot ı Statistik Därför kan det inte ske radikala förändringar i finansieringssystemet. Jag ser ingen annan möjlighet än att göra en finjustering. Enligt Välimäki har arbetsmarknadsparterna varit eniga om att frågan ska lösas mellan alla tre parter, staten, arbetstagarna och arbetsgivarna tillsammans. Då hamnar sjöfartens betydelse för hela nationalekonomin i centrum. Om ca 80 % av importen och exporten går via sjöfarten är det klart att sjöfarten har förutsättningar för att sysselsätta. Lösningarna bör bli sådana att förutsättningarna för sjöfartens verksamhet bibehålls. Alla nedskärningar som innebär att förutsättningarna för verksamheten försvagas blir i sista ändan dyra för nationalekonomin, funderar han. Välimäki understryker att sjömanspensionslagens särdrag inte avviker så väsentligt från arbetspensionsystemet som det ofta antas. T.ex. den lägre pensionsåldern gäller bara för en mindre grupp, omkring var tionde sjöfarare. Någon kan fråga varför det behövs två olika system, men redan för sin egen historiska utvecklings skull är det skäl att bevara sjömanspensionslagen separat, understryker han. Han är övertygad om att Sjömanspensionskassan behövs även i framtiden. Jag ser inte på årtionden någon sådan möjlighet att kassan skulle fusioneras på något sätt. Det är också svårt att föreställa sig att det vid alla pensionsbolag skulle skapas den SjPLsakkunskap som behövs. Jag tror inte att de övriga bolagen ens vill något sådant eftersom det skulle bli dyrt i administrativt hänseende. Vilket är då Välimäkis eget förhållande till havet? Rätt så obetydligt säger han först trots att de österbottniska rötterna har fört honom på fisketurer bl.a. till Kvarken. Till slut sammanfattar han svaret till ett ord: kund. På ministeriet frågades det i tiden vilket mitt eget förhållande till socialpolitiken är. Svaret var: sådan upphovsman, sådan kund. Detsamma gäller här, skrattar han. o Vakuutettujen ikäjakauma MEK:ssa Vuonna 2011 Merimieseläkekassaan maksoi vakuutusmaksua kaiken kaikkiaan eri henkilöä. Nämä henkilöt jakaantuvat ikäluokkiin melko tasaisesti: kussakin ikäluokassa on henkilöä. Miehistön keskuudessa selkeän poikkeuksen tekevät kuitenkin syntyneet ikäluokat, joissa on selkeästi vähemmän henkilöitä kuin nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa. Päällystön kohdalla vastaavanlainen ilmiö on noin viisi vuotta vanhemmilla, mutta ei yhtä voimakkaana. Ilmiö lienee seurausta siitä, että kyseiset ikäluokat ovat tulleet työelämään juuri 80-luvulla ja 90-luvun alussa. Tällöin aluksia ulosliputettiin eikä uusia työntekijöitä juurikaan palkattu. Tämä näkyy aikanaan myös Merimieseläkekassassa eläkehakemusten määrän pienenemisenä. o HLÖ PERSONER Åldersfördelningen för de försäkrade i SPK ÅR 2011 betalade sammanlagt olika personer premier till Sjömanspensionskassan. Dessa personer fördelar sig relativt jämnt på åldersklasser: personer i respektive åldersklass. För manskapets del utgör dock de födda årsklasserna ett klart undantag. I de klasserna finns det klart färre personer än i de yngre och de äldre åldersklasserna. För befälet yttrar sig motsvarande fenomen för omkring fem år äldre personers del, men inte lika starkt. Fenomenet torde vara en följd av att åldersklasserna ifråga kommit in i arbetslivet just på 80-talet och i början av 90-talet. De tiderna utflaggades fartyg och det anställdes knappt alls nya arbetstagare. Det här kommer i sinom tid även att märkas på Sjömanspensionskassan i form av ett minskat antal pensionsansökningar. o Miehistö Manskap Matkustaja-alukset Pasagerarfartyg miehistö päällystö Päällystö Befäl Muut alukset Övriga fartyg Ikä Ålder Albatrossi Albatrossen 9

10 Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Ikääntyvien työkykyisyys De åldrandes arbetsförmåga Useimmat työelämässä olevat ihmiset tietävät itse, miten vanheneminen vaikuttaa elimistöön. Jo 30-vuotias voi nähdä muutoksia ihossaan ja vaikkapa urheilusuorituksissaan, vaikkei tässä voi vielä puhua ikääntymisestä. Yli 50-vuotiaat kokevat olevansa kankeampia, hitaampia oppimaan, vähemmän innostuvia. Myös unen määrä ja laatu usein muuttuvat tässä iässä. Kuitenkaan normaali ikääntyminen ei mainittavasti vaikuta työkykyyn muutoin kuin fyysisesti kaikkein vaativimmilla aloilla. Terveillä ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen tiedonkäsittely ( hoksottimet ) heikkenee vain hiukan vuoden iässä nuorempiin verrattuna. Fyysisen kunnon erot eri ihmisten välillä ovat ikääntyvillä ihmisillä paljon suurempia kuin nuorilla. Oleellista on, tuleeko henkilölle sairauksia, jotka alentavat toimintakykyä. Tosiasia on, että hoitoa vaativat sairaudet yleistyvät suorassa suhteessa kasvaviin ikävuosiin: lähes kaikilla yli 50-vuotiailla on jokin seurantaa tai hoitoa edellyttävä sairaus. Näistä kuitenkin monet, esimerkiksi verenpainetauti, eivät vaikuta mitenkään toimintakykyyn mutta aiheuttaa hoitamattomana suuria tulevaisuuden riskejä. 55 vuoden ikää voi pitää sellaisena ikävaiheena, jonka jälkeen varsin monet haitalliset sairaudet yleistyvät suuresti. Esimerkkeinä voisi mainita suolistosyövät, verenkiertosairaudet, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti. Merenkulkualalla on muusta työelämästä poikkeavia varhaisempia eläkeikiä, mutta eläkejärjestelmä nykyisessä muodossaan ei mahdollista sellaista harkintaa, että normaalin ikään liittyvän hidastumisen ja kulumisen perusteella voisi siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tällainen mahdollisuus oli vielä yksilöllisen varhaiseläkkeen aikana, mutta tämä eläkemuoto on lakkautettu. Nykyinen työkyvyttömyyseläke on sairauseläke siinä mielessä, että eläkkeelle siirtymisen perusteena tulee olla riittävän vakava sairaus, joka lisäksi alentaa merkittävästi toimintakykyä. Sen takia esimerkiksi selkärangan iänmukainen rappeuma kipuineen ei ole yleensä eläkeperuste. Merenkulkuala on kuormittava ikääntyvälle työntekijälle mm. pitkien työvuorojen ja epäsäännöllisten työaikojen takia. Lisäksi tulisi olla valmius toimia onnettomuustilanteissa vaativissa pelastustehtävissä. Työssä jatkamista ja jaksamista voidaan pyrkiä edistämään työolosuhteiden suunnittelulla, hyvällä sairauksien hoidolla, oman kunnon vaalimisella ja muilla hyvillä elämäntavoilla sekä tarvittaessa ammatillisella kuntoutuksella, jos sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa. o De flesta av de människor som är ute i arbetslivet är själva medvetna om hur åldrandet påverkar kroppen. Redan 30-åringen kan se förändringar i sin hud och exempelvis i sina idrottsprestationer trots att vi inte ännu i det här skedet kan tala om åldrande. Över 50-åringar upplever sig vara styvare, långsammare vid inhämtande av kunskaper, trögare att entusiasmeras. I den här åldern förändras också ofta sömnens mängd och kvalitet. Normalt åldrande inverkar dock inte nämnvärt på arbetsförmågan annat än i de fysiskt allra mest krävande branscherna. På friska människor gjorda undersökningar har visat att hjärnans databehandling ( klyftigheten ) i års ålder försvagas endast en aning jämfört med yngre personer. Hos åldrande människor är skillnaderna i den fysiska konditionen mellan olika människor mycket större än hos unga. Väsentligt är om personen drabbas av sjukdom som sänker funktionsförmågan. Faktum är att sjukdomar som kräver vård står i direkt relation till stigande ålder: nästan alla över 50-åringar har någon sjukdom som kräver uppföljning eller vård. Av dessa är det dock många, t.ex. blodtryckssjukdomar, som inte på något sätt påverkar funktionsförmågan men som om de inte sköts orsakar stora risker i framtiden. 55 års ålder kan hållas som ett åldersskede, efter vilket rätt många skadliga sjukdomar blir vanligare. Som exempel kan nämnas tarmcancer, blodcirkulationssjukdomar, Alzheimers sjukdom och Parkinsons sjukdom. Inom sjöfartsbranschen förekommer det från det övriga arbetslivet avvikande tidigare pensionsåldrar, men i sin nuvarande form möjliggör inte pensionssystemet en prövning som går ut på att förtida pensionering skulle vara möjlig pga. normal till åldern knuten långsamhet och förslitning. En sådan möjlighet ännu under den individuella förtida pensionens tid, men den här pensionsformen har upphört. Nuvarande invalidpension är såtillvida ett slags sjukpension, att pensioneringen ska motiveras med en tillräckligt allvarlig sjukdom, som därtill ska nedsätta funktionsförmågan avsevärt. Därför är t.ex. åldersrelaterad degeneration av ryggraden med åtöljande smärtor som inte är regel grund för pension. Bland annat på grund av långa arbetsskift och oregelbundna arbetstider är sjöfartsbranschen betungande för den åldrande arbetstagaren. Ytterligare borde det finnas beredskap vid olyckssituationer att funktionera i krävande räddningsuppgifter. Fortsatta arbetsuppgifter och orkandet kan främjas genom översyn av arbetsförhållandena, god vård av sjukdomar, skötsel av den egna konditionen och i övrigt goda levnadsvanor samt vid behov genom professionell rehabilitering om sjukdomen förorsakar invaliditetshot. o 10 Albatrossi Albatrossen

11 Merenkulku ı Työhyvinvointihankkeet Sea Fit ja Stay Onboard Merenkulun poikkeustilanteiden fyysisen kuormittavuuden ja toimintakykyä arvioiva tutkimushanke SeaFit-hanke on käynnistynyt vauhdilla. Hankkeen vastuuyhteisö Työterveyslaitos on marraskuussa käynnistänyt savusukellusmittaukset. Lisäksi tehdään kuntotestauksia ja pelastusharjoitusmittauksia joulukuusta ensi vuoden alkupuolelle. Hankkeessa ovat mukana Neste Shipping ja Viking Line. Mukaan lähteneet merenkulkijat näistä varustamoista ovat olleet innostuneita hankkeesta ja siihen liittyvistä mittauksista, kertoo hankkeesta vetovastuussa oleva lääketieteen lisensiaatti, merimieslääkäri Päivi Miilunpalo Työterveyslaitokselta. Stay Onboard -hankkeessa tuotetaan merenkulun työhyvinvointia koskevaa tutkimustietoa ja toimialan työntekijöiden hyvinvointia tukeva toimenpidemalli. Tunnistetaan tutkimuksen keinoin laivalla työskentelevän henkilöstön työhyvinvoinnin erityishaasteit ja ne työhyvinvointia tukevat tekijät, jotka saavat henkilöstön pysymään työssään merellä. Tutkimuksen kohteena ovat koko toimialan työntekijät, joille suunnataan työhyvinvointia koskeva kysely. Kysely toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa tammikuussa Kyselyaineistoa täydennetään kevään aikana tehtävillä teemahaastatteluilla, sekä mahdollisesti havainnointimenetelmien avulla. o Tee ekoteko valitse sähköinen työeläkeote Sähköisen työeläkeotteen voit valita Merimieseläkekassan verkkosivujen Loki-palvelusta. Ote on saatavilla aina tarvittaessa nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. Sjöfarten ı Arbetshälsoprojekten Sea Fit ja Stay Onboard Forskningsprojektet SeaFit, som bedömer hur undantagstillstånd inom sjöfarten påverkar den fysiska belastningsoch handlingsförmågan har rivstartat. Projektets ansvarsgemenskap Institutet för arbetshygien har i november inlett mätningar vid rökdykning. Ytterligare utförs konditionstester och mätningar vid räddningsövningar från december till början av inkommande år. I projektet deltar Neste Shipping och Viking Line. Sjöfarare från nämnda rederier som deltar har varit entusiastiska över projektet och de mätningar som ingår i projektet, berättar medicine licenciat, sjömansläkare Päivi Miilunpalo från Institutet för arbetshygien, som ansvarar för projektet. I Stay Onboard-projektet produceras forskningsmaterial som gäller arbetshälsan inom sjöfarten och en åtgärdsmodell som stöder branschens arbetstagares hälsa. Med forskningens medel identifieras den på fartygen arbetande personalens särskilda utmaningar för arbetshälsans del, samt de faktorer som stöder arbetshälsan och får personalen att hållas kvar i sitt arbete på sjön. Målgrupp för en enkätundersökning som gäller arbetshälsa är arbetstagarna inom hela branschen. Enkäten genomförs i samarbete med intressegrupperna i januari Enkätmaterialet kompletteras under vårens lopp med temaintervjuer, samt eventuellt även med hjälp av observationsmetoder. o Lokipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Sieltä löytyy mm. viimeisin työeläkeote, ansiotiedot listattuina ja eläkelaskuri. Asioiminen palvelussa on tietoturvallista ja ilmaista. Inloggningen till Loggtjänsten sker med nätbankkod. Tjänsten tillhandahåller bl.a. det senaste arbtspensionsutdraget, en förteckning över inkomster och en pensionsräknare. Skötandet av ärenden via tjänsten är datasäkert och avgiftsfritt. Gör en ekogärning välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag Det elektroniska arbetspensionsutdraget kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Du kan alltid vid behov få utdraget snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. Albatrossi Albatrossen 11

12 Työ ja harrastus ı Reikäpallon taikaa Golf on merenkulkijoiden laji Viheriöillä kävely, raikas ulkoilma ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat elementtejä, jotka ovat tehneet golfista satojen merimiesten ja -naisten suositun harrastuksen. Silja Serenadella kokkina seilaava Esa Tammi on viettänyt lajin piirissä lähes pari vuosikymmentä. Teksti ja kuvat Pekka Karppanen Välillä sitä ajattelee, että tästä on tullut hienomekaanikon hommaa. 12 Albatrossi Albatrossen

13 Nimellä E.T. tunnettu merimiesgolffari on vienyt lajia eteenpäin ja innostanut myös työkavereitaan kokeilemaan. Hän on menestynyt hyvin merenkulkijoiden kisoissa. Onhan niitä voittoja tullut varsinkin sen jälkeen, kun Olli Noronkoski jäi maihin, Esa Tammi kertoo. Hän ei painota niinkään kilpailusaavutuksia, vaan tähdentää golfin etuja hyvän mielen ja kunnon tuojana. Laji sopii kaikille. Varsinkin keski-ikäiselle ja ikääntyvälle merenkulkijalle se on hyvä liikuntamuoto. Taitojen vaiheittainen mutta jatkuva kehitys pitää mielenkiintoa yllä. Minulta vei kymmenisen vuotta päästä singelimieheksi, nykyisin tasoituksella 8.2 pelaava Esa toteaa. Hän pelaa kesäisin keskimäärin kierrosta. Talvisin tulee golfattua turistimatkojen yhteydessä etelässä. Turussa syntynyt Tammi aloitti merimiesuransa 1973 m/s Finn-Enson messikallena päästyään Rauman meri miesammattikoulusta. Hän kävi myöhemmin kokkiluokan ja eteni kakkoskokista ykköskokiksi. Pohjois-Amerikka, Karibia ja Persianlahden maat tulivat tutuiksi Finnlinesin aluksilla. Finntimberillä kiersimme maapallon. Aikaa meni kymmenisen kuukautta, Esa Tammi muistelee. Vuonna 1982 merenkulun lama ja ulosliputusuhka saivat Esan hakeutumaan matkustajalautta Finlandialle, josta hän sai puolen vuoden vikaeerauksen jälkeen vakituisen kokin paikan. Miehen urheilutausta edesauttoi työnsaantia. Nuorena jääkiekkoa ja jalkapalloa pelannut Tammi alkoi heti kiinnostaa m/s Finlandian jalkapallotiimiä, jota vetivät Kari Luotola ja Markku Knuutinen. Mukana oli monta legendaarista pelaajaa. Voitimme matkustajalaivojen Suomen mestaruuden kahdesti, Esa kehuu. Hän muistelee myös Viking Linen suosineen aikoinaan hyviä jalkapalloilijoita rekrytoinnissa. Golfin pariin Esa ajautui toimimalla ystävien caddienä. Maila istui hyvin entisen jääkiekkoilijan käteen ja ennen pitkää laji vei miehen. Oppia hän sai Harjattula Golf&Country Clubin PGA- Pro Mika Mäeltä, joka on kouluttanut Tammen ohella satoja merenkulkijoita Merimiespalvelutoimiston järjestämillä kursseilla. Laivakin vaihtui Silvia Reginan ja Silja Serenaden kautta Silja Europaksi, jonne oli pesiytynyt ryhmä merimiesgolffareita. Siljan oma golfklubi kukoisti luvun puolivälin jälkeen. Christer Aba Abrahamsson oli sen voimahahmoja, Esa muistelee. Kerhossa oli parhaimmillaan 80 jäsentä varustamon toimitusjohtajaa myöten. Siljan laivastoon kuului tuolloin myös gts Finnjet, jonka golfpromoottorina toimi konepäällikkö Carl Stenius. Silja Golf Club järjesti omia kisoja, myöhemmin mukaan tulivat Silja Linen ja Viking Linen yhteiskilpailut. Takaisin Silja Serenadelle Tammi siirtyi muutama vuosi sitten. Lähdin Silja Europalle konsultoimaan, kun alus päätyi Rederi AB Sliten konkurssin jälkeen Siljalle. Komennus venähti 14 vuoden mittaiseksi, Esa naurahtaa. Hän on viihtynyt varustamon laivoilla, vaikka omistaja on muutamaan otteeseen vaihtunut. Vuosien saatossa on kokin työ muuttunut. Välillä sitä ajattelee, että tästä on tullut hienomekaanikon hommaa. Vaatimukset, tekniikat ja raaka-aineet ovat kehittyneet, Esa Tammi pohtii. Positiivinen asenne ja liikunnalliset harrastukset saavat merimiehen jaksamaan. Golfia pelatessa saa nauttia kauniista luonnosta ja ulkoilmasta. Kierros kestää neljä, viisi tuntia ja kävelyä tulee reilut kymmenen kilometriä. Laivalla ollessaan Esa viettää päivävapaansa pyöräillen tai kävellen. Talvella lomat kuluvat hiihdon ja laskettelun merkeissä. o Albatrossi Albatrossen 13

14 Arbete och fritidsintressen ı In i golfsvingen Golf är sjöfararnas gren Vandringen på greenen, den friska luften och det sociala umgänget är element som har gjort golf till ett populärt fritidsintresse för hundratals sjömän och -kvinnor. Esa Tammi, kocken som seglar på Silja Serenade, har utövat grenen i nästan två årtionden. Text och foto Pekka Karppanen Den under namnet E.T. välkända sjömansgolfaren har såväl fört grenen framåt som sporrat sina arbetskamrater att pröva på den. Han har också haft fina framgångar i sjöfararnas tävlingar. Visst har det också blivit segrar, särskilt efter att Olli Noronkoski stannade på landbacken, berättar Esa Tammi. Han lägger inte så stor vikt vid sina tävlingsresultat utan understryker det fina med golf, grenen som gör utövaren på gott humör och stärker konditionen. Den passar för alla. Särskilt för en medelålders eller litet äldre sjöfarare är golfen en utmärkt motionsform. Skicklighetens stegvisa men fortlöpande utveckling håller intresset uppe. Det tog kring tio år för mig att bli s.k. singelman, konstaterar Esa, som numera spelar med handikapp 8.2. Sommartid spelar han i genomsnitt rundor. Vintertid blir det golfat på turistresor till södern. Tammi, som är född i Åbo inledde sin sjömanskarriär 1973 som mässkalle på m/s Finn-Enso efter att ha utexaminerats från Raumo sjömansyrkesskola. Senare gick han kockklassen och avancerade från andre kock till förste kock. På Finnlines fartyg lärde han känna länderna i Nordamerika, Karibien och vid Persiska viken. Med Finntimber seglade vi runt jorden. Det tog tio månader, minns Esa Tammi. Sjöfartens recession 1982 och hotet om utflaggning fick Esa att söka sig till passagerarfärjan Finlandia. På den fick han efter ett halvårs vikariat fast anställning som kock. Mannens idrottsliga bakgrund bidrog till att han fick jobbet. Tammi, som spelat ishockey och fotboll som ung, blev genast intresserad av m/s Finlandias fotbollsteam som leddes av Kari Luotola och Markku Knuutinen. Det fanns många legendariska spelare med i gänget. Vi vann två gånger Finlands mästerskap för passagerarbåtar, skryter Esa. Han påminner sig också att Viking Line i tiden gynnade goda fotbollsspelare vid rekryteringen. 14 Albatrossi Albatrossen Golfspelandet började i tiden för Esa genom att fungera som caddie för goda vänner. Klubban satt bra i den tidigare ishockeyspelarens hand och det dröjde inte länge förrän han var såld. Mera lärdom fick han av Harjattula Golf&Country Clubs PGA-Pro Mika Mäki, som utöver Tammi lärt

15 Michaela vastaa ı Michaela svarar hundratals sjöfarare spela golf på av Sjömansservicebyrån arrangerade kurser. Via Silvia Regina och Silja Serenade byttes fartyget till Silja Europa där en stor grupp sjömansgolfare rotat sig. Siljas egen golfklubb blomstrade under senare hälften av 1990-talet. Christer Aba Abrahamsson var en av klubbens kraftgestalter, minns Esa. Klubben hade som bäst 80 medlemmar rederiets vd medräknad. I Siljas flotta ingick den tiden också gts Finnjet. Som klubbens golfpromotor fungerade maskinmästaren Carl Stenius. Silja Golf Club ordnade egna tävlingar som senare blev gemensamma för Silja Line och Viking Line. Tillbaka till Silja Serenade flyttade Tammi för några år sedan. Jag flyttade till Silja Europa för att egentligen fungera som konsult när fartyget efter Rederi AB Slites konkurs övergick i Siljas ägo. Kommenderingen blev 14 år lång, skrattar Esa. Emellanåt verkar det nog som om det här skulle ha blivit ett finmekanikerjobb. Han har trivts ombord på rederiets fartyg trots det har bytt ägare i några repriser. Under årens lopp har kockens arbete förändrats. Emellanåt verkar det nog som om det här skulle ha blivit ett finmekanikerjobb. Kraven, tekniken och råvarorna har utvecklats, filosoferar Esa Tammi. En positiv inställning och motionsdominerade fritidsintressen får sjömannen att orka. Under spelets gång får golfspelaren njuta av vacker natur och frisk luft. En runda tar fyra, fem timmar och vandringssträckan blir drygt tio kilometer. Ombord på fartyget tillbringar Esa sin fritid cyklande eller promenerande. Vintertid tillbringas semestrarna i tecknet av skidåkning och slalom. o Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, HELSINKI (kuoreen tunnus Albatrossi, kysymyspalsta ) tai sähköpostitse osoitteeseen elake@merimieselakekassa.fi. Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, HELSINGFORS (märk kuvertet Albatrossen, frågespalten ), eller per e-post till adressen pension@sjomanspensionskassan.fi. Kysymys: Poistuuko varhennettu vanhuuseläke kokonaan työeläkelaeista? Vastaus: Kyllä, varhennettu vanhuuseläke eläkemuotona lakkautetaan kokonaan vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneille. Ennen vuotta 1952 syntyneet voivat vielä siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. o Kysymys: Olen kuullut, että osaaikaeläkkeen ikäraja nousee ensi vuonna. Pitääkö tämä paikkansa? Vastaus: Kyllä, vuonna 2013 osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee yhdellä vuodella eli 61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä. Näin ollen 1953 syntyneet ovat viimeinen ikäluokka, joka voi jäädä osa-aikaeläkkeelle 60-vuotiaana. o Kysymys: Miten osa-aikaeläkkeeni käy, jos sairastun? Vastaus: Osa-aikaeläkkeesi jatkuu sairausp äivärahan rinnalla. Sairauspäivärahakauden aikana sinulle maksetaan osa-aikatyön palkan mukaan laskettua sairauspäivärahaa ja osa-aikaeläke jatkuu entisen suuruisena. Sairauspäivärahakausi kestää noin vuoden. Osa-aikaeläkeläinen voi hakea työkyvyttömyyseläkettä sairauden perusteella. o Kysymys: Olen jäämässä ensi vuonna vuorotteluvapaalle. Pienentääkö se eläkettäni? Vastaus: Eläkettä karttuu myös vuorotteluvapaan ajalta, mutta jonkin verran vähemmän kuin työskentelystä. Vuorotteluvapaan ajalta eläke lasketaan ansiosta, joka on 75 % vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta. Karttumisprosentti tästä on 1,5 % vuodessa. Työnteosta sen sijaan eläkettä karttuu iän mukaisten prosenttien perusteella vuosiansioista. Vuorotteluvapaallaolo korottaa eläkeikää koska alkaen MEL- palvelukuukaudet lasketaan pääasiassa niiden päivien perusteella, joilta palkkaa on maksettu. o Fråga: Slopas den förtida ålderspensionen helt ur arbetspensionslagarna? Svar: Ja, den förtida ålderspensionen som arbetspensionsslag slopas helt för personer födda år 1952 och senare. På personern som är födda före 1952 tillämpas ännu reglerna för förtida ålderspension kan fortfarande övergå i förtida ålderspension. o Fråga: Jag har hört att deltidspensionens åldersgräns höjs nästa år. Stämmer detta? Svar: Ja, deltidspensionens åldersgräns stiger med ett år 2013 för 1954 och senare födda. Åldersgränsen för deltidspension höjs med ett år d.v.s. till 61 år för 1954 och senare födda. År 1953 födda är således den sista åldersgruppen som kan övergå i deltidspension vid 60 års ålder. o Fråga: Hur går det med deltidspensionen om jag insjuknar? Svar: Din deltidspension fortsätter att löpa vid sidan av sjukdagpenningen. Under sjukdagpenningsperioden får du sjukdagpenning som beräknas enligt deltidslönen medan deltidspensionen betalas ut till samma belopp som tidigare. Sjukdagpenning betalas i ca ett år. En deltidspensionär kan på grundvalen av sjukdomen söka invalidpension. o Fråga: Jag kommer nästa år att ha alterneringsledighet. Minskar den pensionen? Svar: Pension intjänas också under alterneringsledighetstiden, men något mindre än av arbete. För tiden med alterneringsledighet beräknas pension på en inkomst, som uppgår till 75 % av den inkomst som tjänas som grund för alterneringsersättningen. Intjäningsprocenten på denna är 1,5 % per år. För arbete intjänas pension däremot enligt åldersrelaterade procentsatser av årsinkomsten. Alterneringsledigheten höjer pensionsåldern, för fr.o.m beräknas SjPLs tjänstemånader i huvudsak utgående från de dagar för vilka lön har betalats. o Albatrossi Albatrossen 15

16 Merenkulun tervaskannot ı Vireitä eläkepäiviä Merikapteeni Pekka Partanen eläkkeelle Laivapäällystön johtajan pesti vaihtui remonttihaalareihin Paimiossa asuva lahtelainen merikapteeni Pekka Partanen jätti Suomen Laivapäällystöliiton toiminnanjohtajan pestin siirtyessään eläkkeelle marraskuun alussa Ennen siirtymistään maatöihin omaan ammattiliittoon hän ehti seilata yli 30 vuotta monella merellä ja useissa laivoissa. Läksiäishaastattelussa hän muistelee omaa meriuraansa ja haluaa luoda suomalaiselle merenkululle ja merenkulkijalle uskoa tulevaisuuteen. Teksti Text Marina Paulaharju Kuvat Foto Pekka Partasen kotialbumi, Pekka Partanens album Kausalan lapsuuden maisemissa asui salaperäinen merikapteeni, joka ei ollut koskaan kotona. Leikin hänen lastensa kanssa, ja siitä varmaan sain ensikipinän meriuralle, Pekka muistelee. Monenlainen merikirjallisuus faktasta romaaneihin kiinnosti myös nuorta miestä. Elettiin vuotta 1971 kun Pekka lähti Lahdesta Raumalle merimiesammattikouluun. Päästyään koulusta keväällä 1972 Pekka lähti ensi kerran merille jungmannin pestiin. Sen jälkeen tuli armeija. Varusmiespalvelun toisen puoliskon Pekka oli Kaartin pataljoonan kunniakomppaniassa. Seisoessaan Presidentinlinnan edessä vartiossa, hän haikeana katsoi merelle päin, kun laivat lähtivät satamasta valtamerille. Hän päätti, että sinne oli päästävä takaisin. 16 Albatrossi Albatrossen Armeijasta päästyään Pekka meni tapaamaan merimieskaveriaan Katajanokalla olleeseen laivaan. Laivan perämies pyysi häntä töihin, ja niin Pekka pääsi takaisin merille. Finnsailor, Finnmade, Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner, Finntrade onhan niitä monia ollut. Haaveena oli kuitenkin pääsy pidemmille reissuille. Tankkilaiva Nanna tarjosikin hänelle vuoden yhtämittaisen pestin ja maailman meret tuli kierreltyä näin aika tavalla. Rumpujen soittaminen ja musiikki ovat myös Pekalle tärkeitä asioita. Oman bändin kaverit saivatkin 70-luvun puolivälissä Pekan jäämään hetkeksi maihin, mutta armeijan kertausharjoitusten jälkeen hän päätti lähteä uudelleen merille. Päätös meriuran jatkamisesta vei Pekan uudelleen Raumalle. Kaksivuotinen perämiesluokka, seilaukset välissä ja sen jälkeen kaksivuotinen kippariluokka antoivat Pekalle merikapteenin pätevyyden vuonna Merikapteenin pätevyyden turvin oli hyvä lähteä hakemaan töitä. Eteen on tullut niin rahti- kuin ropaxlaivoja pääosin Finnlinesilla. Finnsailor, Finnmade, Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner, Finntrade, Pekka muistelee ja jatkaa, että onhan niitä monia

17 Albatrossi Albatrossen 17

18 Merenkulun tervaskannot ı Vireitä eläkepäiviä ollut. Muutamia hän on seurannut rakennusvaiheesta lähtien tai ainakin lipunvaihdon Suomen lippuun. Ensimmäisen päällikön jobin hän teki Finnsailorissa. Etelämantereelle suuntautunut seitsemän kuukautta kestänyt pesti Finnpolariksella vuonna 1986 on jäänyt syvästi Pekan mieleen. Matkaan lähdettiin Turusta. Ensimmäinen kohdemaa oli Italia, jossa lastattiin matkalle mukaan tulevan italialaisen retkikunnan välineistöä. Matka jatkui Jeddan kautta Uuteen Seelantiin, jossa lastattiin rakennustarvikkeita ja -koneita, italialainen retkikunta, rakennusporukkaa sekä uusseelantilainen helikopteri sekä lentäjiä. Mennyttä aikaa muistellessaan Pekka toteaa, että tänä päivänä muun muassa yhteydenpito läheisiin on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin ennen. Lisäksi vuorottelujärjestelmä tuo merenkulkijan useammin kotiin. Valmistuneet nuoret merenkulkijat edellyttävät tänä päivänä pestin ottaessaan, että laivassa on nykyaikainen välineistö ja mahdollisuus yhteydenpitoon myös merellä. Toista oli ennen, Pekka muistelee. Uhkakuvia on jatkuvasti mutta usko Suomen lippuun täytyy säilyttää jatkossakin. Vaihtaessaan merityön maapuolen hommiin Pekka mietti hetken. Palloteltuaan eri näkökulmia hän totesi, että jos haluaa kokeilla työskentelyä maissa tämä mahdollisuus voisi olla viimeinen. Pekka oli toiminut liiton luottamustehtävissä tätä ennen. Viimeisin tehtävä oli liiton hallituksen puheenjohtajana. Hän tiesi kyllä, mihin ympä - ristöön tulee töihin mutta ei sitä, mitä se tarkoittaa elämälle. Vaimoni totesikin tästä pestistä, että lähde Pekka takaisin merelle töihin. Olisit enemmän kotona. Eläkepäiville Pekalla riittää hommia, sillä tekemätöntä työtä on paljon. Ei tarvitse kuin katsoa ympärilleen niin sisällä kuin ulkona, tietää millä päivänsä täyttää. Musiikki ja lukeminen tulevat myös olemaan päivieni ohjelmassa. Minulla on edelleen rummut ja soittotaito on tallella. Ken tietää, jos vanha bändi vielä lähtisi uudelle reunion-keikalle, kuten tapahtui Soitimme 40 vuoden jälkeen yhdessä Lahden Roots & Blues -tapahtumassa eikä se niin huonosti mennyt, hän kertoo. Pekan suunnitelmista kalastaa, veneillä ja tehdä erilaisia kunnostustöitä mm. Paraisilla sijaitsevalla karjalaismaatilalla huomaa, että vapaa-aika on viime vuosina ollut kortilla. Merille hän ei ainakaan nyt halaja ja pätevyyskirjakin on vanhentunut, mutta hänen kuva foto: marina paulaharju 18 Albatrossi Albatrossen

19 Pigga pensionärsdagar ı Sjöfartens krutgubbar Sjökapten Pekka Partanen gick i pension Hyran som chef för Skeppsbefälet byttes till arbetskläder sanoin eihän sitä koskaan tiedä kun aikaa kuluu. Siihen asti hän nauttii ajasta eläkeläisenä. Varmaan joudun nyt myös hevoskuljettajaksi nuorimmat tyttäreni harrastavat kilparatsastusta, hän toteaa. Työ laivapäällystön etuja valvoen on Pekan mukaan ollut mielenkiintoista, joskin varsin työllistävää. Merityö on historiaperspektiivissä muutamassa vuodessa muuttunut entistä kiivastahtisemmaksi se näkyy myös laivapäällystön kuormittumisena. Helpotusta tähän ei ole luvassa. Siitä pitävät huolen kansainväliset merenkulun säädökset ja määräykset. Tulevaisuuteen Pekka suhtautuu kuitenkin varovaisen myönteisesti. Rahtimarkkinat ovat tällä hetkellä huonot ja maailmantalouden tila myös. Se heijastuu väistämättä myös suomalaisiin varustamoihin. Uhkakuvia on jatkuvasti, mutta usko Suomen lippuun täytyy säilyttää jatkossakin. Sekamiehityssopimukset ovat yksi tervetullut ruiske, jolla on saatu elvytettyä suomalaista kauppalaivastoa. Hän ymmärtää hyvin, ettei se miellytä kaikkia osapuolia, mutta muistuttaa, että ilman sitä suomalaisen tonniston määrä voisi olla aivan toinen ja sen myötä myös suomalaiset merityöpaikat. On myös entistä tärkeämpää, että tälle tonnistolle on tarjolla päteviä suomalaisia merenkulkijoita. Lopuksi eläkeläismerikapteenimme Pekka Partanen toivoo, että ihmiset ja erityisesti merenkulkijat jaksaisivat joskus vaikeidenkin aikojen yli. Hän valaa uskoa tulevaan. Uskoa pitää olla, ei näistä ajoista muuten selvitä. o Lahtisbördige sjökapten Pekka Partanen, som bor i Pemar, lämnade hyran som verksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund då han pensionerades i början av november Före han övergick till arbetet på landbacken i sitt eget fackförbund hann han segla över 30 år på många hav och med många fartyg. I sin avskedsintervju berättar han om sin egen sjömanskarriär och önskar skapa framtidstro för den finländska sjöfarten och sjöfararen. I barndomens landskap i Kausala bodde en mystisk sjökapten som aldrig var hemma. Jag lekte med hans barn och fick säkert då den första gnistan till sjömanskarriären, berättar Pekka. Marinlitteratur av många slag från fakta till romaner intresserade den unga mannen. År 1971 reste Pekka från Lahtis till Raumo för att studera vid sjömansyrkesskolan. Efter att ha klarat av skolan våren 1972 gick Pekka för första gången till sjöss, nu som jungman. Sedan följde värnplikten. Den senare hälften av beväringstiden fullgjorde Pekka i Gardesbataljonens hederskompani. Då han stod på vakt framför presidentens slott tittade han vemodigt ut över Södra hamnen när fartygen stävade ut mot oceanerna. Då beslöt han att ännu återvända dit. Efter att ha avtjänat värnplikten besökte Pekka ett fartyg som låg vid Skatuddens kaj för att träffa sina sjömanskamrater. Fartygets styrman erbjöd honom arbete och så kunde Pekka gå till sjöss på nytt. Han närde dock drömmen om att få komma ut på längre resor. Hur det nu var så erbjöd tankfartyget Nanna honom ett års oavbruten hyra och på den resan fick han rätt så rejält kryssa på världens hav. Också spelandet på trumma och musiken är viktiga för Pekka. I medlet av 70-talet fick kamraterna i det egna bandet Pekka att stanna en tid i land men efter repetitionsövningar i armén beslöt han sig för att på nytt bege sig till sjöss. Beslutet om att fortsätta sjömanskarriären förde Pekka på nytt till Raumo. Två år på styrmansklassen, seglande emellan och därefter två år på skepparklassen gav Pekka kompetens som sjökapten Med stöd av kompetensen som sjökapten var det tryggt att börja söka arbete. Jobb har funnits på såväl frakt- som ropaxfartyg, i huvudsak hos Finnlines. Pekka radar upp Finnsailor, Finnmade, Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner och Finntrade och fortsätter med att konstatera att det nog har varit rätt många. En del har han följt upp ända från byggnadsskedet eller åtminstone från bytet till finsk flagg. På Finnsailor jobbade han som första befälhavare. Den sju månader långa hyran på Finnpolaris 1986 med Antarktis som mål har rotat sig djupt i Pekkaminne. Resan inleddes i Åbo. Det första målet var Italien. Där togs en del av den kommande italienska expedtionens utrustning ombord. Resan fortsatte via Jedda till Nya Zeeland Albatrossi Albatrossen 19

20 Sjöfartens krutgubbar ı Pigga pensionärsdagar Finnsailor, Finnmade, Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner, Finntrade det nog har varit rätt många. där byggnadsmaterial och maskiner, den italienska expeditionen, byggarbetslaget samt en nyzeeländsk helikopter inklusive flygare togs ombord. När han tänker på gångna tider konstaterar Pekka, att bl.a. kontakten med de närmaste idag är mycket lättare och snabbare än förut. Dessutom för alterneringssystemet oftare hem sjöfararen. De utexaminerade unga sjöfararna förutsätter i dag när de tar hyra att det finns modern utrustning och möjlighet till kontakt även på havet ombord. Det var annat tidigare, kommer Pekka ihåg. Då han bytte sjöarbetet till jobbet på land funderade Pekka nog en stund. Efter att ha bollat ur olika synvinklar konstaterade han att om han vill pröva på att arbeta i land kan den här möjligheten nog vara den sista. Pekka hade före det här skött olika förtroendeuppgifter i förbundet. Den senaste uppgiften var ordförandeskapet för förbundets styrelse. Han kände nog till den miljö inom vilken han skulle arbeta men inte vad det skulle betyda för livet. Min hustru konstaterade nog om den här hyran, att gå du bara till sjöss igen Pekka. Då är du mera hemma. Under sina pensionärsdagar har Pekka jobb så det räcker, för det finns mycket ogjort. Det behövs bara en titt runtom såväl inne som ute så är dagens program klart. Musik och läsning kommer också att ingå i programmet, jag har fortfarande både trummor och spelskickligheten i behåll. Vem vet, kanske det gamla bandet ännu kan åka ut på en ny reunion -turné som det gjorde Vi spelade tillsammans efter 40 år under Lahden Roots & Blues-evenemanget och det gick inte alls så illa, berättar han. Av Pekkas planer på att fiska, vara ute med båten och jobba med olika renoveringsarbeten, bl.a. på den i Pargas belägna karelska lantgården, framgår att fritiden under den senaste tiden har varit på kort. Till sjöss åstundar han åtminstone inte för närvarande och dessutom har kompetensbrevets giltighetstid gått ut, men för att låna hans egna ord man kan ju aldrig veta, tiden går. Till dess njuter han av tiden som pensionär. Säkert blir jag nu också hästbilsförare mina yngsta döttrar tävlingsrider, konstaterar han. Bevakningen av skeppsbefälets intressen har enligt Pekka varit ett intressant jobb även om det varit rätt så jobbigt. I historiskt perspektiv har sjöarbetet inom ett fåtal år förändrats och blivit allt intensivare det yttrar sig också som belastning för fartygsbefälet. Lättnader är inte att vänta för dettas del. För det sörjer de internationella författningarna och bestämmelserna om sjöfarten. Till framtiden förhåller han sig dock försiktigt positivt. För närvarande är fraktmarknaden svag, så även världsekonomins tillstånd. Det reflekteras oundvikligen även på de finländska rederierna. Hotbilder finns det fortlöpande men tron på den finska flaggen bör bevaras även i fortsättningen. Blandbemanningsavtalet är en välkommen spruta som har fått liv i den finländska handelsflottan. Han förstår också bra att det inte tilltalar alla parter men påpekar att utan det kunde det finländska tonnagets omfattning vara ett helt annat och därmed också de finländska sjöarbetsplatserna. Det är också viktigare än tidigare att det finns ett utbud av kompetenta sjöfarare för det här tonnaget. Till slut önskar vår pensionerade sjökapten Pekka Partanen att människorna och särskilt sjöfararna ska orka över ibland t.o.m. rätt svåra tider. Han gjuter tro på framtiden. Tilltro måste det finnas, annars går det inte att klara sig över dessa tider. o 20 Albatrossi Albatrossen