TURVALLINEN PUDASJÄRVI. Pudasjärven turvallisuussuunnitelma vuosille
|
|
- Auvo Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TURVALLINEN PUDASJÄRVI Pudasjärven turvallisuussuunnitelma vuosille
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Turvallisuussuunnittelun sisällölliset päämäärät Valinnat Pudasjärven turvallisuussuunnitelman painopisteiksi 3 2. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN VASTUU JA ORGANISOINTI 3 3. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 4 4. TURVALLISUUDEN NYKYTILA Kansalaisille suunnattu turvallisuuskysely Paikallinen turvallisuusyhteistyö Rikollisuustilanne Pudasjärvellä Liikennerikollisuus Törkeä väkivaltarikollisuus Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Nuorisorikollisuus 9 5. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Liikenneturvallisuus Henkilö- ja paloturvallisuus Törkeä väkivaltarikollisuus Itsemurhien ehkäiseminen Päihdehaitat Syrjäytyminen Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Nuorisorikollisuus Poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteiden ehkäiseminen TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄ, SUUNNITELMAN KOKONAISSEURANTA JA ARVIOINTI Turvallisuussuunnitelman toimeenpano PUDASJÄRVEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU PROSESSINA TURVALLISUUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUKSET 20
3 3 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. JOHDANTO Turvallisuussuunnitelma Pudasjärvelle on laadittu edellisen kerran vuonna Suunnitelma perustui valtioneuvoston vahvistamaan eri viranomaisille ja yhteisöille yhteiseen toimintapolitiikkaan rikollisuuden vähentämiseksi ja yleisen turvallisuuden lisäämiseksi Suomen kunnissa. Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman yhteinen toimintapolitiikka käsitti tuolloin ja käsittää edelleen kolmenlaisia päätoimia: otollisten rikoksentekotilaisuuksien vähentäminen rikolliseksi ajautumisen ehkäiseminen alkaneen rikosuran katkaiseminen Rikoksentorjunnan yleisenä tavoitteena on vähentää rikoksia ja lisätä turvallisuutta. Keskeisenä lähtökohtana on, että kaikessa julkisessa ja yksityisessä päätöksenteossa otetaan aina huomioon myös turvallisuusnäkökulma. Rikoksentorjuntaohjelma koskee kaikenlaista rikollisuutta, mutta pääpaino on arkiympäristössä tapahtuvassa rikoksentorjunnassa. Kansallista rikoksentorjuntaohjelmaa täydennettiin valtioneuvoston vahvistamalla sisäisen turvallisuuden ohjelmalla. Tämä turvallisuussuunnitelma on laadittu huomioimalla molemmat edellä mainitut valtioneuvoston vahvistamat ohjelmat. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat teoistaan lailliseen edesvastuuseen. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuuden taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat usein johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen. Turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä painottuu entistäkin enemmän ehkäisevä toiminta. Yksittäisiin kansalaisiin, yrityksiin jne. kohdistuvien häiriöiden, onnettomuuksien ja rikosten ehkäiseminen edellyttää useiden toimijoiden välistä tiivistä ja saumatonta yhteistyötä. Tällä suunnitelmalla yhteistyötä ylläpidetään ja pyritään entisestäänkin parantamaan Turvallisuussuunnittelun sisällölliset päämäärät Kunnallisen turvallisuustyön yhtenä päämääränä on osaltaan toimeenpanna valtioneuvoston vahvistamat, valtakunnalliset, turvallisuuden parantamista koskevat toimenpiteet yhteistyönä eri viranomaisten ja toimijoiden kesken. Valtioneuvoston vahvistamat, turvallisuuden parantamista koskevat linjaukset vahvistetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, joka tarkistetaan hallituskausittain ja täydennetään tarpeen mukaan vuosittain osana hallituksen ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa täydentävät sektorikohtaiset ohjelmat, joita ovat esimerkiksi väkivallan vähentämisohjelma ja toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi sekä onnettomuuksien ehkäisyohjelmat. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa vahvistettujen valtakunnallisten tavoitteiden painoarvot paikallisella tasolla määräytyvät paikallisesti tehtävän toimintaympäristön ja väestön turvallisuustilanteen kartoituksen ja riskikartoituksen seurauksena. On tärkeää arvioida järjestelmällisesti, miten ensisijaisia valtakunnallisesti tärkeimmiksi nostetut tavoitteet ovat paikallisen turvallisuustilanteen ylläpi-
4 4 tämiseksi ja parantamiseksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa vahvistettujen valtakunnallisten tavoitteiden merkitys paikalliselle turvallisuudelle vaihtelee alueittain. Paikallisesti tehtävän toimintaympäristön analyysin ja riskikartoituksen tuloksena löydetään myös paikallisesti turvallisuuden kannalta merkittävät ongelmat ja ilmiöt. Nämä tulee ottaa turvallisuussuunnittelun kohteeksi ja liittää turvallisuussuunnitelmaan. Paikallinen toimintaympäristöanalyysi ja riskikartoitus eivät ole tärkeitä vain turvallisuuden kannalta keskeisten seikkojen esille saamiseksi vaan myös siksi, että turvallisuussuunnittelussa uhkat ja riskit voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen Valinnat Pudasjärven turvallisuussuunnitelman painopisteiksi Pudasjärven kaupungissa turvallisuussuunnitelman painopistealueiksi on valittu liikenneturvallisuus henkilö- ja paloturvallisuus törkeä väkivaltarikollisuus itsemurhien ehkäiseminen päihdehaittojen ehkäiseminen syrjäytymisen ehkäiseminen perhe- ja lähisuhdeväkivalta nuorisorikollisuus poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteinen ehkäiseminen Painopistevalinnat on tehty edellä luvussa 1.1. esille tuodun tilastollisen analyysin ja sen pohjalta tehdyn riskiarvioinnin perusteella. Riskiarviointi on tehty yhtäältä tutkimalla erityisesti poliisin ja muiden viranomaisten tilastoja sekä profiloimalla tyypillisiä rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä ja toisaalta turvallisuustyöhön ja sen suunnitteluun osallistuvien intuitiivisen riskikäsityksen perusteella (intuitiivinen riskiarviointi; ihminen ei arvioi riskejä vain olemassa olevan tieteellisen tai muussa tarkoituksessa tuotetun tiedon perusteella. Riskin hahmottaminen koostuu ihmisen uskomuksista, asenteista, päätöksistä, tunteista sekä kulttuurisista ja sosiaalisista yhteyksistä. Näiden avulla ihminen muodostaa oman yksilöllisen käsityksensä riskistä). Tilastoanalyysin, rikoksentekijöiden profiloinnin ja intuition muodostaman kokonaiskäsityksen perusteella on päädytty mainittujen painopisteiden valintaan. 2. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN VASTUU JA ORGANISOINTI Turvallisuussuunnittelusta Pudasjärven kaupungissa vastaa työryhmä, jonka muodostavat kaupunginjohtaja, apulaispalopäällikkö ja poliisipäällikkö. Työryhmään on kutsuttu mukaan lisäksi perusturvajohtaja, terveyskeskuspsykologi sekä poliisilaitoksen komisario. Ryhmä johtaa turvallisuussuunnittelua ja päättää yhteisten tavoitteiden määrittelystä, yhteistyön organisoimisesta, yhteistyön toteuttamisesta sekä yhteistyön tulosten seurannasta ja raportoinnista. Työryhmään voidaan lisäksi kutsua niiden tahojen edustajia, jotka käytännössä osallistuvat yhteistyön painopisteiksi valittujen asioiden parissa työskentelyyn. Näitä voivat olla viranomaistahojen lisäksi ainakin erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen sekä elinkeinoelämän edustajat.
5 5 3. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, noin 100 kilometriä Oulusta koilliseen. Pudasjärven kaupunki on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kaupunki ja Oulun läänin laajin kunta. Pudasjärven asukasluku on noin 9400 luvun ollessa viime vuosina laskeva. Asukkaista noin 4500 asuu keskustaajamassa Kurenalla tai keskustan välittömässä läheisyydessä. Merkittävimpiä kyläkeskuksia ovat Kipinä, Hetekylä, Taipaleenharju Sarakylä, Rytinki, Puhos, Hirvaskoski ja Livo. Aikojen kuluessa väestö on siirtynyt haja-asutusalueelta keskustaajamaan Kurenalle sekä muihin kuntiin. Samanaikaisesti Pudasjärven väestö on ikääntynyt. Taulukko. Väestömäärän kehitys Pudasjärvellä vuosina (lähde: Pudasjärven kaupungin internet kotisivu) Vuosi Väkiluku Muutos Taulukko. Väestön ikärakenne Pudasjärvellä (lähde: Pudasjärven kaupungin internet kotisivu) Ikä Määrä TURVALLISUUDEN NYKYTILA 4.1. Kansalaisille suunnattu turvallisuuskysely Oulun läänissä suoritettiin vuonna 2006 kansalaisille suunnattu turvallisuuskysely, jonka avulla saatiin niin läänitasolla kuin kihlakunnittain ja kunnittain eriteltynä arvokasta tietoa alueen asukkaiden käsityksistä muun muassa poliisin toiminnasta sekä kuntien toiminnasta eräiden peruspalveluiden järjestämisessä. Kysely toteutettiin postikyselynä ja se lähetettiin noin kansalaiselle. Pudasjärven kihlakunnassa kyselyn sai 600 asukasta, joista 261 vastasi siihen. Läänin vastausprosentti oli 43 ja Pudasjärven kihlakunnan 43,5. Pudasjärven kaupungissa kysely lähetettiin 400 henkilölle, joista siihen vastasi 167 henkilöä vastausprosentin ollessa näin 42. Pudasjärven kihlakuntaan kuuluu Pudasjärven kaupungin lisäksi Taivalkosken kunta. Taivalkoskelta saadut vastaukset eivät sisälly seuraavassa luvussa esille tuleviin lukuihin vaan ne ovat pelkästään Pudasjärveltä. Koko Oulun läänissä vastaajat olivat tyytyväisimpiä palo- ja pelastustoimeen, lasten päivähoitoon, lastensuojeluun ja poliisiin. Tyytymättömimpiä sen sijaan oltiin alkoholiongelmaisten ja huumeongelmaisten hoitoon sekä nuorisolle järjestettyyn toimintaan. Kyselyyn sisältyneillä eri mittareilla mitattuna Pudasjärvi sijoittui kuntakohtaisessa vertailussa varsin hyvin, kuten seuraavista taulukoista ilmenee.
6 6 Asuinkunnan turvallisuus % -osuus vastaajista Turvaton asuinalue viikonloppuiltoina Turvaton keskusta viikonloppuiltoina Rikoksen kohteeksi joutuneet viimeisen kolmen vuoden aikana % -osuus vastaajista Jonkin rikoksen kohteeksi joutuneet Omaisuusrikoksen kohteeksi joutuneet Väkivaltarikoksen kohteeksi joutuneet Oulun lääni Pudasjärvi Kuusamo Kuhmo Oulun lääni Pudasjärvi Kuusamo Kuhmo Arviointi poliisin toiminnasta Oulun lääni Pudasjärvi Kuusamo Kuhmo % -osuus vastaajista, jotka antoivat hyvän arvosanan Autovarkauksien selvittäminen Asuntomurtojen selvittäminen Huumerikosten selvittäminen Väkivaltarikosten selvittäminen Perheväkivaltatilanteiden hoitaminen Näkyvä valvonta ja partiointi Kiireellisten hälytystehtävien hoitaminen Lupapalvelut Rikosten uhriksi joutumisesta johtuva huolestuneisuus on Pudasjärvellä vähentynyt. Korkein huolestuneisuuden aste liittyy liikenteeseen ja liikenneonnettomuuden uhriksi joutumiseen. Vuonna 2003 pudasjärvisistä vastaajista lähes 17 % oli melko tai erittäin huolestunut siitä, että hänen omaisuuttaan varastetaan tai vahingoitetaan. Tätä mieltä olevien määrä on vuonna 2006 vähentynyt osuuden ollessa 10 %. Asuntoon murtautumisesta huolestuneiden osuus on myös vähentynyt lähes 16 %:sta 9 %:in. Liikenneonnettomuuden uhriksi joutumisesta melko tai erittäin huolestuneita oli molempina vuosina noin 21 % vastaajista. Väkivallan tai väkivaltaisen uhkailun kohteeksi joutumisesta huolestuneita oli vuonna 2003 lähes 14 % kun heitä vuonna 2006 oli noin 11 % vastaajista. Seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta huolestuneita oli molempina vuosina noin 8 %. Seksuaalisesta häirinnästä huolestuneiden osuus väheni 7 %:sta 5 %:in. Asunnossa syttyvästä tulopalosta oli huolestunut 12 % vastaajista. Vuonna 2003 viimeksi mainittua asiaa ei tutkimuksessa selvitetty, joten vertailutietoa ei ole käytettävissä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen perusteella on tehtävissä johtopäätös, jonka mukaan kansalaisten turvallisuuden tunne on Pudasjärvellä varsin korkeaa tasoa. Alueella uskalletaan pääsääntöisesti
7 7 kulkea tuntematta merkittävää pelkoa. Eniten pelkotiloja ja turvattomuuden tunnetta aiheuttaa kulkeminen viikonloppuina oman asuinkunnan keskustassa. Tätä mieltä olevien määrä oli lisääntynyt kahdella prosentilla vuoteen 2003 verrattuna määrän ollessa nyt noin 10 %. Omaa asuinaluetta pidetään pääsääntöisesti turvallisena. Turvattomana omaa asuinaluettaan sen sijaan viikonloppuiltoina piti molempina vuosina alle 4 % vastaajista. Poliisiin ja sen toimintaan ja osaamiseen luotetaan. Palo- ja pelastustoimeen sekä kiireelliseen sairaankuljetukseen ollaan varsin tyytyväisiä. Tyytyväisyys teiden ja katujen kunnossapitoon on myös hyvää tasoa. Nuorisolle järjestetystä toiminnasta antoi hyvän arvosanan noin 23 % vastaajista kun vuonna 2006 osuus oli lähes 25 %. Tyytyväisyys alkoholi- ja huumeongelmaisten hoitoon on alhaisempi. On kuitenkin nähtävissä, että hyvän arvosanan antaneiden osuus on molempien hoidon kohderyhmien osalta lisääntynyt. Lastensuojelusta hyvän arvosanan antaneiden osuus laski 42 %:sta 36 %:in. Pudasjärveen asuinkuntana ollaan keskimäärin varsin tyytyväisiä. Yli puolet (60 %) vastaajista oli sitä mieltä, että Pudasjärvi menestyisi kuvitteellisessa kilpailussa melko tai erittäin hyvin, kun mitattaisiin sitä, missä kunnassa on hyvä asua ja elää. Omaan asuinalueeseensa Pudasjärvellä melko tai erittäin tyytyväisiä oli 90 % vuonna 2006 ja 94 % vuonna Asuinkunnan turvallisuuteen vaikuttaisivat vastaajien käsitysten mukaan erityisesti nuorisolle suunnatun toiminnan lisääminen, poliisipartioiden näkyvyyden lisääminen, vartijoiden näkyvyyden lisääminen, liikennevalvonnan lisääminen, päihdevalistuksen lisääminen sekä vapaaehtoispartiointi nuorison keskuudessa viikonloppuisin mutta yhtä lailla myös katuvalaistuksen ja puistojen valaistuksen lisääminen. Vastaajat uskoivat turvallisuutta lisättävän myös koulun ja vanhempien tiiviimmällä yhteistyöllä ja nuorison harrastusmahdollisuuksien lisäämisellä Paikallinen turvallisuusyhteistyö Oulun lääninhallitus toimeenpani toukokuussa 2004 paikallista turvallisuusyhteistyötä koskevan sidosryhmäkyselyn. Koko läänin vastausprosentiksi muodostui 49 %. Pudasjärven kihlakunnan vastausprosentti oli 44 %. Vastaajina läänissä toimivat kuntien viranomaistahojen edustajat, yläasteen rehtorit, syyttäjät sekä seurakuntien edustajat. Pudasjärven kihlakunnassa vastauksia saatiin vain keskushallinnon, seurakuntien, teknisen toimen ja yläasteiden edustajilta. Vastaajien arviot kihlakunnan rikollisuustilanteesta ja turvallisuuden tasosta ovat läänin keskitasoa. Suurimpina alueen järjestykseen ja turvallisuuteen vaikuttavina ongelmina pidetään alkoholia ja huumeita. Yhteistyötä poliisin kanssa tehdään läänin keskimääräistä tasoa useammin. Yhteistyömuotoina käytetään yleisimmin lakiperustaista yhteistyötä ja epävirallista tietojen vaihtoa. 60 % vastaajista ei kokenut yhteistyössä ongelmia. Jos ongelmia oli ilmennyt, ne liittyivät yleensä aika- ja resurssiongelmiin sekä puutteisiin tiedonvälityksessä. Alueen keskeisistä turvallisuustavoitteista ollaan perillä hieman läänin keskitasoa heikommin. Osallistumismahdollisuuksia yhteistyöhön ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun alueella pidettiin kuitenkin hyvinä. Poliisia pidettiin yleisemmin aloitteellisena toimijana. Passiivisena toimijana poliisia ei pitänyt kukaan vastaajista. Läänissä muutoin poliisia piti passiivisena toimijana keskimäärin 12 % vastaajista. Yhteistyö koettiin parhaaksi yleisten paikkojen järjestyksen, alkoholiongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Huonoiten yhteistyön koettiin sujuvan omaisuusrikollisuuteen ja perheväkivaltaan liittyvissä asioissa.
8 8 Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että yhteistyö poliisin ja sidosryhmien välillä on parantunut paljon tai melko paljon turvallisuussuunnitelman laatimisen jälkeen. Parhaimpana työmuotona poikkihallinnolliseen turvallisuusyhteistyöhön pidettiin säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja eri toimijoiden kesken. Erityisesti pidettiin tärkeänä yhteistyön tiivistämistä alkoholiin, huumeisiin, nuorten syrjäytymiseen ja perheväkivaltaan liittyvissä asioissa Rikollisuustilanne Pudasjärvellä Liikennerikollisuus Liikennerikollisuudesta merkittävimmän osan muodostavat liikennerikkomukset, liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokset sekä rattijuopumusrikokset. Liikennerikkomukset tyypillisimmillään ovat lievähköjä ylinopeuksia, ajotaparikkomuksia jne. Liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokset puolestaan ovat pääosin liikenneonnettomuuksia tai kovia ylinopeuksia. Rattijuopumusrikokset ovat joko tavallisia rattijuopumuksia (0,5 alle 1,2 o/oo) tai törkeitä rattijuopumuksia (1,2 o/oo tai enemmän). Pudasjärvellä ajetaan autolla humalassa asukaslukuun suhteutettuna useammin kuin muissa Oulun läänin kunnissa. Kuusamossa rattijuopumusrikoksia on lähes saman verran mutta muissa vähemmän tai huomattavasti vähemmän. Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu vuotta 2005 mutta eroja aikaisempiin vuosiin ei juuri ole. Taulukko: Rattijuopumusrikokset eräissä Oulun läänin kunnissa vuonna 2005 asukaslukuun suhteutettuna (Lähde: Polstat) Pudasjärvi Kuusamo Liminka Haukipudas Kiiminki Oulu Oulun lääni Rikosta / 1000 asukasta vuonna 2005 Osaltaan rattijuopumusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun kuvastaa poliisin valvonnan tehokkuutta. Toisaalta kyse voi olla myös humalassa ajavien tosiasiallisesta määrästä liikennevirrassa. Rattijuopumusrikollisuus on rikoslajina tyypillistä piilorikollisuutta, jonka ilmituleva osuus on varsin pitkälle kiinni poliisin valvonnan tehokkuudesta ja määrästä. Oulun läänissä tuli ilmi vuonna 2005 yli 2500 rattijuopumustapausta. Pudasjärven kaupungissa määrä oli 79, joka asukaslukuun suhteutettuna on 8,32 tapausta tuhatta asukasta kohti. Muissa vertailukunnissa suhteellinen osuus on Pudasjärveä pienempi. Tilanne on ollut tämänkaltainen jo pitkään. Liikenneturvallisuuden osalta tähän suunnitelmaan sisällytetään erillinen Pudasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma.
9 Törkeä väkivaltarikollisuus Törkeillä väkivaltarikoksilla tarkoitetaan henkirikoksia, niiden yrityksiä sekä muita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia, joissa on tekovälineenä käytetty jotakin toisen vahingoittamiseen soveltuvaa tekovälinettä ja joita on sen lisäksi ja muutoinkin kokonaisarvostelu huomioiden pidettävä törkeinä. Tällaisia ovat muun muassa tapot, murhat ja niiden yritykset, törkeät pahoinpitelyt sekä ryöstöt. Törkeän väkivaltarikollisuuden tilanne Pudasjärvellä on asukaslukuun suhteutettuna Oulun läänin pahin. Valtakunnallisestikin tarkasteltuna Pudasjärvi sijoittuu kuntakohtaisessa vertailussa ehdottomaan kärkipäähän. Tilanne on ollut tällainen jo pitkään. Erityinen tarkastelu on nyt ulotettu vuosiin , jolloin Pudasjärvellä törkeään väkivaltarikokseen on epäilty syyllistyneen 92 eri henkilöä. Heistä 67:llä on kotipaikka tekohetkellä ollut Pudasjärvi ja 25:llä joku muu kunta. Naisia heistä oli 15 ja miehiä 77. Tyypillinen törkeään väkivaltarikokseen syyllistynyt henkilö on ollut yli 30 vuotias, humalassa ollut työtön, syrjäytynyt mies. Useilla tällaiseen rikokseen syyllistyneellä oli takanaan yksi tai useampi vastaava rikos. 20 henkilöllä oli kyseisten vuosien aikana enemmän kuin yksi epäilty törkeä väkivaltarikos ja 9 henkilöllä enemmän kuin kaksi törkeää tekoa. Taulukko: Törkeät väkivaltarikokset eräissä Oulun läänin kunnissa vuosina asukaslukuun suhteutettuna (Lähde: Polstat) Pudasjärvi Kuusamo Liminka Haukipudas Kiiminki Oulu Rikosta/1000 asukasta vuosina Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Perheväkivaltaa on kaikki perheen sisällä tapahtuva, yhden perheenjäsenen toiseen kohdistama fyysinen, seksuaalinen tai psyykkinen väkivalta tai sen uhka. Valtaosa perheväkivallasta on miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa. Se ei kuitenkaan ole ainoa perheväkivallan muoto vaan vanhemmat voivat pahoinpidellä lapsiaan, naiset miehiään, lapset vanhempiaan tai sisaruksiaan, jolloin usein puhutaan lähisuhdeväkivallasta. Poliisin kohtaamassa perheväkivallassa on asianomistajana yleensä nainen, jonka tämän elämänkumppani on pahoinpidellyt. Usein perheessä on lapsia, jotka joutuvat elämään lapsuutensa ja nuoruutensa väkivaltaisissa oloissa. Osa näistä lapsista joutuu itse vanhempiensa tai näiden puolisoiden väkivallan kohteeksi. Vanhuksiin kohdistuvan perheväkivallan on arvioitu lisääntyneen viime vuosina. Pahoinpitelijöinä ovat heidän aikuiset lapsensa. Poliisin tietoon näitä tapauksia tulee vähän, sillä vanhempien kynnys ilmoittaa lastensa tekemästä pahoinpitelystä on erittäin korkea.
10 10 Poliisi vastaanottaa Pudasjärvellä vuosittain noin 170 kotihälytystä. Kotihälytysten syitä on lukuisia, eivätkä kaikki aiheudu perhe- tai lähisuhdeväkivallasta. Kuitenkin vuosittain yli 40 tapauksessa kotihälytyksen perusteena on perhe- tai lähisuhdeväkivalta. Poliisin saamista hälytyksistä vain osa todetaan ja tilastoidaan rikoksiksi. Esimerkiksi vuonna 2005 poliisin tietoon tuli 61 Pudasjärvellä tapahtunutta pahoinpitelyrikosta, joista 39 tapahtui yksityisasunnossa (23) tai muulla yksityisellä paikalla (16). Näihin lukuihin sisältyvät siis kaikki poliisille ilmoitetut pahoinpitelyt. Rikostilastossa ei eritellä sitä, miten suuri osa niistä liittyy nimenomaisesti perhe- tai lähisuhdeväkivaltaan Nuorisorikollisuus Nuorisorikollisuus tyypillisimmillään liittyy valtakunnallisesti liikennerikollisuuteen ja omaisuusrikollisuuteen sekä vähemmässä määrin henkeen ja terveyteen kohdistuvaan rikollisuuteen sekä huumausainerikollisuuteen. Taulukko: nuorten tekemät rikokset Pudasjärvellä vuosina rikoslajeittain (lähde: Polstat) Vuosi Ikä Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Poliisin tilastojen valossa tilanne Pudasjärvellä näyttää varsin samanlaiselta muuhun valtakuntaan verrattuna poikkeuksena se, ettei nuorille tilastoitua huumausainerikollisuutta niistä juurikaan ilmene. Rattijuopumukset Liikenneturvallisuuden vaarantamiset Huumausainerikokset
11 11 5. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 5.1. Liikenneturvallisuus Pudasjärven kaupunkiin on laadittu kunnallinen liikenneturvallisuus- ja liikennekasvatussuunnitelma, jonka laadinnassa ovat olleet mukana Pudasjärven kaupunki, Pudasjärven kihlakunnan poliisilaitos, Liikenneturva, Tiehallinto, Oulun lääninhallitus, Nevakivi Oy sekä Autokoulu Kyytipojat Oy. Suunnitelma oheistetaan tämän turvallisuussuunnitelman liitteeksi Henkilö- ja paloturvallisuus Henkilö- ja paloturvallisuus Tavoite: tulipalojen ja muiden onnettomuuksien vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Valistuksen ja neuvonnan toteuttaminen sekä palotarkastusten suorittaminen lainsäädännön ja pelastuslaitoksen johtokunnan hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Toiminnan painopiste on ehkäisevässä palontorjunnassa Törkeä väkivaltarikollisuus Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Sosiaali- ja terveystoimi Sairaankuljetus Oppilaitokset Alueen yritykset Seuranta Pelastuslaitoksen Törkeä väkivaltarikollisuus Tavoite: törkeän väkivaltarikollisuuden vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Kaupungin asuttamistoiminnan arviointi säännöllisesti yhteistyössä poliisin ja sosiaalitoimen kanssa kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä yhteispalavereissa. Ajantasaisen tiedon tuottaminen alueen törkeästä väkivaltarikollisuudesta havaittuihin ongelmatapauksiin puuttumisen tueksi. Kaupungin vuokrahuoneistoissa asuvien kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan tukeminen ja asumisen tuen parantaminen (asukastupahanke, sosiaalinen isännöinti). Kaupungin vuokrahuoneistojen valvonnan ja kontrollin lisääminen. Sosiaalitoimi Pelastuslaitos Sairaankuljetus Poliisin tilastot (polstat) PoKan (hätäkeskus) tilastot Sosiaalitoimi Poliisin tilastot (polstat) ja sosiaalitoimen Iiris hanke / Pudasjärven kaupunki Isännöitsijä / Pudasjärven kaupunki Asuntotoimisto Asumispalveluyksiköt
12 Itsemurhien ehkäiseminen Itsemurhien ehkäiseminen Tavoite: itsemurhakuolleisuuden vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Itsemurha-ajatuksiin reagoiminen ja itsemurhaa yrittäneen tehokas hoito. Jatkohoidon toimivuuden varmistaminen tiedonsiirtoa kehittämällä siten, että päivystyspolilta tieto tulee jokaisesta tapauksesta mielenterveysneuvolaan. Masennuksen tunnistaminen ja hoito. Terveystoimi Sivistystoimi Seurakunta Perusturva Yritykset Seuranta Kuolinsyytilastot Poliisin tilastot ja poliisiasiain tietojärjestelmä (patja) Mielenterveysneuvolan toisen psykiatrisen sairaanhoitajan työpanoksesta irrotetaan osa depressiohoitajan työksi. Depressiohoitaja tekee kiinteää yhteistyötä terveyskeskuslääkäreiden kanssa psykiatrin kliinisessä ohjauksessa. Depressiokoulut jatkuvaksi toimintatavaksi. Hoidon tarpeen arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään depression tunnistamiseen. Hoitopolut mallitetaan ja jatkohoidosta tehdään suunnitelmallista (selkeä rajaus, jossa otetaan huomioon hoitoon pääsy, kohderyhmä ja hoidon pituus). Eri työpisteissä huomioidaan oman alueen riskit (terveydenhuollon ja päihdehuollon yhteistyö, lasten voinnin huomioiminen lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, hoitoketjun hiominen niin että erikoissairaanhoidon ja mielenterveystoimiston rooli painottuu vaikeimpiin depressioihin.
13 13 Alkoholiongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito. Mini-interventio, strukturoidut kyselyt ja tarvittaessa kliininen tutkimus osaksi jokaista työterveystarkastusta, ikäryhmä- ja ajokorttitarkastusta sekä äitiysneuvolassa. Ruumiillisten sairauksien hoitokäytäntöihin psyykkisen ja sosiaalisen tuen lisääminen. Perheen mukaan ottaminen lääkärikäynneille; depression tunnistaminen ja hoito. Merkittävällä tavalla sopeutumista vaativien elämänmuutosten tai - tapahtumien tunnistaminen ja tuki. Perheen mukaan ottaminen lääkärikäynneille; depression tunnistaminen ja hoito. Nuorten miesten syrjäytymiskehityksen estäminen. Vertaissovittelun keinoin pureutuminen koulu- ja koulumatkakiusaamiseen ja muuhun kiusaamiseen; koulun keinot ohjata jatko-opintoihin. Ihmisen elämänuskon, rohkeuden, itsetunnon, yritteliäisyyden ja keskinäisen tuen lisääminen lisäämällä yleistä myönteistä ja toiveikasta ilmapiiriä. Tiedotus ja tapahtumat.
14 Päihdehaitat Päihdehaitat Tavoite: päihdehaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Alkoholin välittämiseen alaikäisille liittyvän valvontateeman toteuttaminen erikseen sovittavana ajankohtana ja siihen liittyvä tiedottaminen. Tiedottamisen yhteydessä vanhempia samalla ohjataan seuraamaan lastensa tekemisiä, tunnistamaan päihteiden käyttö ja myös puuttumaan alaikäisten päihteiden käyttöön. Tiedote paikallislehteen laaditaan yhteistyössä poliisilaitoksen, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen toimesta. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin (oppilashuolto) ja/tai päihderiippuvuuksiin (lastensuojelu). Sosiaalitoimi Oulun lääninhallitus (sosiaali- ja terveysosasto) Nuorisotoimi Sosiaalitoimi Iijokiseutu Opettajat Nuorisotyöntekijät Kouluterveydenhoitaja Poliisin oma seuranta Moniammatillinen lähestymistapa ja prosessin mallittaminen. Ohjeistuksen laatiminen toteutetaan yhteistyössä tulevien toimijoiden kesken. Päihderiippuvuuksien kuntoutus ja hoito (sote); mini-interventiot, kuntoutuspalvelujen ostot, perhekuntoutus, vertaistuki/perhetyö, kuntoutusjakson jatkot (ryhmät). Päihdetyöntekijä. Johtava lääkäri Työterveyshuolto Terveystoimen / kuntoutuksessa ja hoidossa olevien lukumäärän kehitys Seurannan varmistaminen terveyskeskuksessa mini-intervention jälkeen (hoitava lääkäri tai terveydenhoitaja, terveyskeskuspsykologi). Päihderiippuvuusselvityksissä lääkäri ohjaa tarvittaessa asiakkaan jatkohoitoon joko terveystoimen sisällä tai päihdekuntoutusyksikköön. Lasten ja nuorten päihdevalistuksen toteuttaminen (koulu, oppilashuolto, kulttuuri- ja vapaa-aika, Sivistystoimi Kulttuuritoimi Seurakunta
15 15 seurakunta). Yhteistyö Koillisväylän kanssa. Yritykset Pudasjärven kaupunki 5.6. Syrjäytyminen Syrjäytyminen Tavoite: syrjäytymisen varhainen ehkäiseminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten saattaen siirtyminen koulusta / kouluasteesta toiseen (oppilashuolto). Koulun kehittämien hyvien toimintamallien ja työmenetelmien turvaaminen (omaura, mun juttu, 7. ryhmäyttäminen). Kaupungin työtoimintojen ja työllistämisen vaikuttavuuden parantaminen (syrjäytyneet aikuiset / pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu). Seuranta Rimmin koulu Ammattikoulut Koulun oma seuranta Rimmin koulu Seurakunta Koulun oma seuranta Pudasjärven kaupungin työllistämisyksikkö Työvoimatoimisto Kansaeläkelaitos Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän
16 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Tavoite: perhe- ja lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja siihen puuttuminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Ohjeistuksen luominen väkivaltaa kokeneen asiakkaan auttamiseksi. Ohjeistuksen hyväksyy perusturvalautakunta. Ohjeistus laaditaan yhteistyössä tulevien toimijoiden kesken. Siinä huomioidaan erillisinä prosesseina poliisin toiminta sekä päivähoidon, perheneuvolan, lastensuojelun ja sosiaalityön, vammaispalvelun, vanhustenhuollon ja kotihoidon, työterveyshuollon, terveyspalvelujen, äitiys- ja lastenneuvolan, mielenterveysyksikön ja koulujen prosessit. Ohjeistuksessa prosessiin vaikuttavana tekijänä huomioidaan myös, onko perheessä alaikäisiä lapsia vai ei. Erityistä huomiota ohjeistuksessa kiinnitetään myös lapsiin ja nuoriin kohdistuviin pahoinpitelyihin ja niihin reagoimiseen. Ajantasaisen tiedon tuottaminen alueen kotihälytyksistä ja erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä tapahtumista ongelmiin puuttumisen tueksi. Tiedot käsitellään erityisesti poliisin ja sosiaalitoimen kesken aina tarpeen vaatiessa mutta vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa pidettävässä yhteistyöpalaverissa. Kotihälytysten sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausten esitutkinnan yhteydessä poliisi selvittää väkivallan uhrin kanssa väkivallan uusiutumisen todennäköisyyttä ja keinoja sen vähentämiseksi sekä opastaa uhrin mahdollisten muiden tukitoimien piiriin. Perusturva Nuorisotoimi Seurakunta SPR Sosiaalitoimi Poliisin tilastot (polstat) Sosiaalitoimi / perheneuvola Sovittelutoimisto Rikosuhripäivystys Seurakunta Poliisilaitoksen ja sosiaalitoimen Poliisin tilastot (polstat) Edellä mainitussa ohjeistuksessa väkivaltaa kokeneille huomioidaan myös jatkohoidon tarve ja asiakkaiden sitouttaminen. Työkaluna on mini-interventio: väki- Perusturva
17 17 valta parisuhteessa (laatinut Lyhytterapiainstituutti Oy) Lähisuhteissaan väkivaltaisesti käyttäytyvät henkilöt saatetaan aina nopeasti lailliseen edesvastuuseen. Syyttäjälaitos Käräjäoikeus Poliisin tilastot (polstat; tutkinta-ajat) 5.8. Nuorisorikollisuus Nuorisorikollisuus Tavoite: nuorisorikollisuuden ehkäiseminen ja vähentäminen Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Sovelletaan varhaisen jämäkän puuttumisen toimintamallia eli puututaan lasten ja nuorten tekemiin rikoksiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen. Laaditaan samankaltainen prosessimallitus kuin luodaan perheväkivallastakin yhteistyössä tulevien toimijoiden kesken. Rikosprosessi toteutetaan sujuvasti, nopeasti ja tehokkaasti erityisesti alle 18 -vuotiaiden tekemien rikosten osalta. Sovittelutoimintaa käytetään tehokkaasti hyväksi. Näpistysten ilmoittaminen poliisille ja kotiin. Kynsipihti ajattelun herättäminen. Toiminnan mallittaminen niin, että lapselle ja perheelle tarjotaan nopealla aikataululla mahdollisuus keskusteluihin esimerkiksi nuorisotoimen tai perheneuvolan työntekijän kanssa. Ohjauksen tekee lastensuojeluilmoituksen saanut sosiaalityöntekijä. Vertaissovittelu (koulut, ammattikoulu): läpäisyperiaatteella jokaiseen kouluun luodaan vertaissovittelu pysyväksi toimintakäytännöksi (jatkuva sovittelijaoppilaiden koulutus joko koulun sisäisenä toimintana tai yhteistyössä toisten koulujen kanssa). Nuorisotoimi Koulut Sosiaalitoimi Sivistystoimi Oulun Seudun Setlementti ry Paikalliset liikeyritykset Koulutoimi Nuorisotoimi Syyttäjälaitos Käräjäoikeus Sosiaalitoimi Oulun Seudun Setlementti ry Sosiaalitoimi Perheneuvola Yritykset Poliisin tilastot (polstat) Poliisin tilastot () Poliisin oma seuranta (näpistysten lukumäärä) Sosiaalitoimen (ohjausten lukumäärä) Koulujen oma seuranta
18 18 Lähtökohtana koulujen rehtoreiden informoiminen ja heidän kauttaan koulujen henkilökuntien sitouttaminen. Kaksiosainen koulutus: ensin koulutetaan kaikki opettajat ja oppilashuoltotyöryhmien jäsenet esim. vesopäivien yhteydessä. Lisäksi toteutetaan oppilaskoulutus sovittelijoiksi valituille oppilaille (yksi iltapäivä). Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tuetaan järjestämällä erityisiä nuoriso- ja sosiaalityön muotoja, jotka vahvistavat nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan (ks. kohta 4.5.). Vaikutetaan nuorten ympäristöarvoihin liittyviin asenteisiin ja tuetaan nuorten perinteisiin harrastuksiin osallistumista. - valistus ympäristöarvoista - perinteisten harrastusten tukeminen (metsästys, kalastus, retkeily, suunnistus ym.) Nuoriso-ohjaaja Vapaa-aikatoimi Koulut / Syrjis Ammattikoulut ja lukiot Sosiaalitoimi Seurakunta Nuorten työpaja Työvoimatoimisto Seurakunta Seurat ja yhdistykset 5.9. Poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteiden ehkäiseminen Poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteiden ehkäiseminen Tavoite: poronhoitoon liittyvien ristiriitatilanteiden vähentäminen ja asiallisen keskusteluyhteyden aikaansaaminen eri osapuolten välille Toimenpiteet Päävastuu Yhteistyökumppanit Seuranta Mahdollistetaan keskusteluyhteyden positiivinen kehittyminen eri osapuolten välillä. Paliskuntain yhdistys Paliskuntain poroisännät Maatalousyrittäjät Oulun lääninhallitus Porovahinkojen arviolautakunta Pudasjärven kaupunki
19 19 6. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄ, SUUNNITELMAN KOKONAIS- SEURANTA JA ARVIOINTI Pudasjärven kaupungissa turvallisuussuunnittelua kehittää työryhmä, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, apulaispalopäällikkö sekä poliisipäällikkö. Työryhmään on kutsuttu lisäksi perusturvajohtaja, terveyskeskuspsykologi ja poliisilaitoksen komisario. Ryhmä johtaa turvallisuussuunnittelua ja päättää yhteisten tavoitteiden määrittelystä, yhteistyön organisoimisesta, yhteistyön toteuttamisesta sekä yhteistyön tulosten seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista. Työryhmä muodostaa samalla turvallisuussuunnittelun johtoryhmän. Työryhmään voidaan lisäksi kutsua niiden tahojen edustajia, jotka käytännössä osallistuvat yhteistyön painopisteiksi valittujen asioiden parissa työskentelyyn. Näitä voivat olla viranomaistahojen lisäksi ainakin erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen sekä elinkeinoelämän edustajat. Edellä luvun 4 mukaisen painopistekohtaisen seurannan lisäksi suunnitelman toteutumista seuraa johtoryhmä vähintään kerran vuodessa järjestettävässä seurantatilaisuudessa. Koollekutsujana toimii johtoryhmän puheenjohtaja, joka tämän suunnitelman laadintavaiheessa on poliisipäällikkö. päättämällä tavalla puheenjohtajuus voi jatkossa olla esimerkiksi kiertävä tai vuosittain vaihtuva. Myös se on mahdollista, että puheenjohtajuus määräytyy johtoryhmän erillisellä päätöksellä turvallisuussuunnitelman painopistevalintojen mukaisesti sen mukaan, mikä painopiste kulloinkin on aktiivisimman työstämisen alla. 6.1 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOIMEENPANO Pudasjärven turvallisuussuunnitelma on laadittu vuosille eli viiden vuoden ajaksi. Turvallisuussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään sekä nykyisessä että vuonna 2009 aloittavassa kaupunginvaltuustossa. Turvallisuussuunnitelman toimeenpano varmistetaan vuosittain laadittavalla erillisellä toimeenpanosuunnitelmalla. Toimeenpanosuunnitelman laatii johtoryhmä ja siinä määritellään kulloisenkin toimintavuoden ajaksi yhdessä sovitut turvallisuussuunnitelman sisältämät toimenpiteet.
20 20 7. PUDASJÄRVEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU PROSESSINA Turvallisuussuunnittelu Pudasjärvellä etenee alla kuvatun prosessin mukaisesti. Perusajatuksena on, että kunnallinen turvallisuussuunnittelu on kokonaisuudessaan mahdollisimman selkeä ja hallittu prosessi, joka muodostuu toisiaan tukevista prosessin osista edeten luontevasti prosessin sisällä vaiheesta seuraavaan. Tässä suunnitelmassa prosessi on rakennettu suunnitelman sisään alla mainittujen eri vaiheiden mukaisesti. Näin varmistetaan se, että prosessin eri vaiheet ovat selkeästi sekä kaikkien suunnittelutoimintaan että sen toteutukseen osallistuvien tiedossa. Prosessin vaiheet Prosessin eri vaiheet Pudasjärven turvallisuussuunnitelmassa Yhteistyön vastuut, osapuolet ja organisointi Luvut 1, 2. ja 6 Nykytilan arviointi, toimintaympäristöanalyysi Luvut 3 ja 4 kokonaisuudessaan Analyysin ja johtopäätösten arviointi Luku 1.1. Turvallisuussuunnitelman laadinta Luku 5 kokonaisuudessaan Suunnitelman toimeenpano Luku 5 kokonaisuudessaan, luku 6.1. Suunnitelman seuranta ja arviointi Luku 6
21 21 8. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUKSET Hyväksymme tämän turvallisuussuunnitelman toteuttamista varten. Pudasjärvellä 28. päivänä marraskuuta 2006 Pauli Harju Kari Kuosmanen Arto Karnaranta Kaupunginjohtaja Apulaispalopäällikkö Poliisipäällikkö
RANUA KUNTATURVALLISUUSSUUNNITELMA
RANUA KUNTATURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. JOHDANTO Kuntaturvallisuussuunnitelmaa laadittaessa on työryhmä halunnut työstää käytännön läheisen, turvallisuustyötä kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti ohjaavan
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotKarkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016
Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun
LisätiedotTurvallisuustutkimus 2009
TT Oulun poliisilaitos Raportti Turvallisuustutkimus 3.8. TT Oulun poliisilaitos TT Oulun poliisilaitos Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Turvallisuutta koskevat kysymykset 4 3. Rikoksen uhriksi joutuneet
LisätiedotSASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto
SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.
LisätiedotPoliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen
Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
Lisätiedot/ RA
raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan
LisätiedotTavoitteista sopiminen / turvallisuussuunnitelman rakentaminen Työtä turvallisuuden eteen Torniossa
TornioHaparanda turvallinen elinympäristö 29.1-30.1.2008 Tavoitteista sopiminen / turvallisuussuunnitelman rakentaminen Työtä turvallisuuden eteen Torniossa Tuija Palosaari, rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotVakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,
LisätiedotToimintaympäristö: Turvallisuus
Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24
LisätiedotKatsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen
Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen Marjo-Riitta Pihlajamäki 13.6.2008 Turku Suurten kaupunkien rikoksentorjunta ja turvallisuus -seminaari Esityksen sisältö - 1. Turun turvallisuussuunnittelun
LisätiedotVAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE
VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia
LisätiedotALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
LisätiedotAnkkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella
Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos
LisätiedotSiskomaija Pirilä. MARAK Oulussa
Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n
LisätiedotII RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén
II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita
LisätiedotTurvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke
Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotOulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA
1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön
LisätiedotKansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki
Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotMARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET
MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia
LisätiedotOulun poliisilaitos Road Show seminaari Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta
Oulun poliisilaitos Road Show seminaari 25.- Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 Lappi 11 poliisilaitosaluetta
LisätiedotRovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä
Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän
LisätiedotArjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma
Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31
LisätiedotKuntamarkkinat 11.9.2013
Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin
LisätiedotII RIKOLLISUUSKEHITYS
II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,
LisätiedotVäkivallan vähentäminen Porissa
Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen
LisätiedotLapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI TURVALLISUUSKYSELY 2017 KOETTU TURVALLISUUS VANTAALLA
VANTAAN KAUPUNKI TURVALLISUUSKYSELY 2017 KOETTU TURVALLISUUS VANTAALLA TURVALLISUUSKYSELY Vantaan kaupunki kartoitti kaupungin koettua turvallisuutta marras-joulukuussa 2017. Kysely toteutettiin webropol-pohjaisesti
LisätiedotPohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme
Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017
Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi
LisätiedotPOLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen
POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus
LisätiedotSisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö
Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012
LisätiedotLapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen
Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen TUTKINTAPYYNTÖ LAATU! Tutkintapyynnön sisällöstä käytävä ilmi, mitä on tapahtunut tai
LisätiedotEsityksen aihe 9.10.2014
Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotOulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/
Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,
LisätiedotMiehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23
EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotMONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ
MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen
LisätiedotArjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma
Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA
ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotKuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM
8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:
LisätiedotOulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella
Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari 1.11.2017 Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta "Keskustele, osallista, anna
LisätiedotKaikki mukaan turvallisuustyöhön. Tavoitekortit turvallisuustilanteen kehittämiseksi
Kaikki mukaan turvallisuustyöhön Tavoitekortit turvallisuustilanteen kehittämiseksi Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 2012 21.9.2012 1 Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden alueellinen
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2008 Turvallisuustutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotMielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa
Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotNUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotKYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö
KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI. Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 9.10.2013/OAM
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 9.10.2013/OAM Liikennekasvatustyötä tekevät kuntaorganisaatiossa HALLINTOKUNTA TAI TOIMIJA TOIMINTA ASIAT, JOIHIN VAIKUTETAAN KOHDE
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotTurvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut
LisätiedotGUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016
GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan
LisätiedotItä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen
KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi
14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta
LisätiedotLapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla
Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi
LisätiedotPorin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotKuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011
.. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotAnkkuri-työ koulun arjessa
Ankkuri-työ koulun arjessa Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvien ilmiöiden torjunta AVI, Rovaniemi 7.9.2017 Susanne Nyman, Syväkankaan koulu Kiusaamisen vastainen työ koko henkilökunnan vastuulla
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotLastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi
Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotHannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina
Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava
LisätiedotKYLÄN ABC. turvallisuussuunnittelun. Kylien turvallinen ja toimiva arki
suomeksi KYLÄN turvallisuussuunnittelun ABC Kylien turvallinen ja toimiva arki Törmäätkö kylälläsi ongelmiin, jotka mielestäsi kaipaisivat ratkaisuja? Ongelmat voivat olla erilaisia arjen epäkohtia vaikkapa
LisätiedotNäin meillä Tampereella nääs
Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotPaikallinen turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, Oikeusministeriö, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Paikallinen turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, Oikeusministeriö, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI <PVM>
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Liikkenneturvallisuustyön organisointi 1. Liikenneturvallisuustyön valtakunnallinen organisointi 2. Liikenneturvallisuustyön valtakunnalliset toimijatahot 3.
LisätiedotTurvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye
Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden
LisätiedotRattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä
LisätiedotKoulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotKUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3.
KUNTA JA PALVELUT Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan Nokian kaupungin asukkaiden näkemyksiä kuntapalveluista. Kaupunkilaisia pyydetään arvioimaan kaupungin palveluita erilaisten kysymysten kautta Kyselyssä
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotTAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT
1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotArjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat
Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET
ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.
LisätiedotDraaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010
Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 1 Draaman keinoin liikenteessä Ammattioppilaitokset Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (9) 2000 nuorta (74% M) 2/3 oli 17-18 v 95% ei ota jos ajaa 83% käyttää
LisätiedotKiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.
Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema
LisätiedotOnko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?
Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen
Lisätiedot