Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=vasuvusu ) sekä toimintakertomus

Transkriptio

1 Päätös Anu Lindgren Joutsenon alueen perhepäivähoito toimintakausi Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=vasuvusu ) sekä toimintakertomus

2 2 Arvot LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ARVOT Arvostamme uuteen luotaavaa ajattelua sekä luottamukseen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa organisaatiokulttuuria. VARHAISKASVATUKSEN ARVOT Mitä meillä on sovittu seuraavista arvoista: Oikeudenmukaisuus Lapsia kohdellaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti sukupuoleen, uskontokuntaan tai kulttuuriin katsomatta. Kaikilla on samat säännöt, lapsen ikä huomioiden. Kannetaan vastuu lapsiryhmästä. Oppiminen ja ihmisenä kasvaminen Kannustetaan lapsia yrittämään itse. Huomioidaan toiset, opetellaan asioita ryhmän mukana omaan tahtiin, annetaan lapsille aikaa ja tilaa toimia. Oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen Hyväksytään oma persoonallisuus ja toisten erilaisuus. Arvostetaan ja huolehditaan rakennetusta ympäristöstä ja luonnosta. Välittäminen Ollaan myönteisiä ja kannustavia, lapsi saa olla oma itsensä turvallisessa ilmapiirissä, jossa on sopivasti rajoja ja rakkautta. Aikuinen on läsnä. Yhdessä kasvaminen Ollaan suvaitsevaisia ja jaetaan oppimisen ilo. Tavoitteena on saada lapsista yhtenäinen, toisiaan auttava ja kannustava ryhmä, jossa tehdään ja opitaan asioita yhdessä. Tukena kasvatuskumppanuus. Leikin ja lapsuuden arvostaminen Lapsi saa olla lapsi turvallisen aikuisen lähellä. Kuunnellaan lasta, annetaan aikaa leikille ja mahdollistetaan sen jatkuvuus. Nähdään leikki myös tärkeänä oppimisen muotona. Kestävä kehitys Jätteet lajitellaan, kierrätetään tavaroita ja materiaaleja. Askarrellaan kierrätys- tai luonnonmateriaaleista. Lampikankaalla vanhemmat osallistuvat kierrätystalkoisiin, siellä on omat kierrätyspisteet, joihin lapset lajittelevat roskat ja ne viedään yhdessä eteenpäin.

3 3 MUUT YKSIKÖN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ARVIOINTI

4 4 Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä lapsiryhmät, ikärakenne henkilöstö päivähoitoyksikön erityispiirteet ja miten ne näkyvät arjessa Joutsenon alueen perhepäivähoidossa on yksi perhepäivähoidon ohjaaja, 17 vakituista perhepäivähoitajaa, kaksi määräaikaista perhepäivähoitajaa sekä kahden hoitajan ryhmäperhepäivähoitokoti Lampikankaalla. Alueelle on mitoitettu vajaa kaksi perhepäivähoidon varahenkilöä. Lisäksi ostamme yksityisiltä perhepäivähoitajilta ostopalveluna hoitopaikkoja. Tällä hetkellä ostopalvelusopimuksia on tehty kahdelle Joutsenon alueen sekä kahdelle imatralaiselle yksityiselle perhepäivähoitajalle. Kunnallisilla hoitajilla on hoidossa lasta, ryhmiksessä 8 lasta ja ostopalvelussa 9 lasta, yhteensä 82 lasta. Ikärakenne : alle kolmevuotiaita on 36 lasta ja 3-5-vuotiaita on 46 lasta. Perhepäivähoidon erityispiirteitä ovat kodinomaisuus, yksilöllisyys, pieni lapsiryhmä (4 lasta/hoitaja), joustavuus ja omahoitajuus. Kotona työtä tekevien perhepäivähoitajien hoitolapsille on nimetty myös varahoitopaikka, joko päiväkotiin, toiselle hoitajalle tai ryhmäperhepäivähoitokotiin. Joutsenon päiväkodissa toimii toinen alueen varahoitajista, joka mahdollistaa päivittäin lasten iästä riippuen 4-7 varalapsen hoidossa olon.

5 5 Varhaiskasvatussuunnitelma tarkastelkaa toimintatapoja sekä lasten että kasvattajayhteisön näkökulmasta P. Hakkaraista mukaillen: Päiväkodin arkitodellisuutta välttämättä ohjaakaan hyvänä pidetyt periaatteet ja kasvatuksen tavoitteet, vaan kasvattajien työn organisointia helpottavat tekijät. TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu, nukkuminen/lepo, pukeutuminen, ulkoilu, wctoiminnot ja siirtymät Lasten työtehtävät Juhlat ja retket: Arjen ja juhlan erottaminen toisistaan, juhlaperinne Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Opetellaan iänmukaisia perustaitoja vanhempien kanssa sopien. Omatoimisuus kehittyy. Kannustetaan yrittämään itse, autetaan tarvittaessa (käsien pesu, syömään opettelu, pukeminen, potalta pöntölle jne.). Säännöllinen, kiireetön ja rauhallinen päivärytmi, joka joustaa. Hyvät tavat, luontevat siirtymät. Maistetaan eri ruokalajeja, levätään, ulkoillaan päivittäin. Huomioidaan vanhempien toiveet. Annetaan lasten tehdä pieniä kotiaskareita; otetaan lapset mukaan esim. pöydän kattamiseen, astioiden korjaamiseen, vaatteiden paikalleen laittoon, pihatöihin ja pieniin siivousaskareisiin. Isommat lapset auttavat pienempiä. Leikkien loppuessa lelut korjataan paikoilleen, jollei leikki jatku myöhemmin. Tutustutaan samalla uusiin työtapoihin. Huomioidaan kirkolliset ja kansalliset juhlapäivät, lasten syntymäpäivät, isän- ja äitienpäivät. Tehdään retkiä lähiympäristöön. Perhepäivähoidon yhteinen retki tai kevätjuhla. Otetaan lapset mukaan juhlien/retkien suunnitteluun ja toteutukseen: askartelut, laulut, leikit, sadut. Vanhemmat ovat toivoneet mahdollisimman kodinomaista, yksilöllistä hoitoa ja retkiä. Ryhmiksessä on toivottu kirjallista tiedottamista ja vasukeskusteluja kaksi kertaa vuodessa. ARVIOINTI

6 6 Kieli ja kommunikaatio LAPSIRYHMÄN TAVOITTEET Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Tavoitteena on monipuolinen ja selkeä puheen tuotto ja sen ymmärtäminen. Sanasangon käyttöä lisätään, käytetään mm. loruja, lauluja, sadutusta, kielijumppaa, riimikortteja jne. Satu- ja lukuhetkissä lasten osallisuutta ja eläytymismahdollisuutta lisätään. Opetellaan laskemista esim. peleissä, ruokapöydässä, pukiessa. Vertaillaan kokoa ja määriä, huomataan vastakohdat. Aikakäsitystä pohditaan kalenterin avulla ja syntymäpäivänä. Luonnossa liikkuessa seurataan/ nimetään luonnonilmiöitä, kasveja, eläimiä ja vuodenaikoja. Tutustutaan murteisiin, perinteisiin laululeikkeihin ja loruihin. Tehdään tarinat kirjaksi, nukketeatteriksi ja sadutetaan lapsia. Perehdytään menneisyyteen ja vertaillaan nykyisyyttä esim. puhelinpäivä. Luetaan päivittäin ja pidetään kirjaviikkoja, jolloin lapset voi tuoda luettavaksi omia suosikkejaan. Lorutellaan, lauletaan, riimitellään ja sadutetaan. Nimetään värejä, tehdään varjoteatteria, kuvitellaan. Omien tunteiden nimeäminen, hyvän käytöksen ja kohteliaisuuden sanat, totta vai tarua/ oikein vai väärin -> käsitteet tutuksi. Uskonnollisiin juhliin liittyvät laulut ja leikit. Ruokalorut -rukous (sovittu vanhempien kanssa). Seurakunta laulattaa, leikittää ja esittää pieniä raamatun kertomuksia kerran kuukaudessa (Lampikangas). Hiljaisuuden ja ihmettelyn huomaaminen. Toivotaan toiminnan jatkuvan saman sisältöisenä (L-K). TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI

7 7 Leikkiminen LAPSIRYHMÄN TAVOITTEET Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Leikki eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Mahdollistetaan monipuolinen, pitkäkestoinen leikkiminen ja leikkiympäristön vaihtelevuus. Jokaisen leikki kehittyy oman ikätason mukaisesti, harjoitteluleikistä symbolileikkiin ja edelleen asteittain eritasoisiin roolileikkeihin (roolileikki yksin, roolileikki rinnakkain, yhteinen roolileikki) ja yltää lopulta moniulotteisempiin sääntöleikkeihin (Piaget). Pienillä leikit ovat sattuman kautta tutkimista ja fyysistä huimausta, isommilla taas on leikkityypeistä eniten kuvittelua, kilpailua ja psyykkistä huimausta (Caillois). Aikuinen ohjaa/kannattelee leikkiä tarvittaessa. Kaikki otetaan leikkiin mukaan. Tyttöjen ja poikien leikkejä ei eritellä. Lasketaan leluja, hyppyjä, montako palaa on rakennettu, montako siirtoa sait arpakuutiolla? Vertaillaan torneja, saippuakuplien kokoa, luokitellaan esim. dinoja. Eläinleikit ja leikit luonnonmateriaaleilla sekä vesihiekka- ja lumileikit. Leikin avulla lähiympäristöön tutustuminen. Metsäretkillä rakennetaan majoja ja risunuotioita. L-K:lla Röllileikit aloitetaan, kun Rölli palaa pesään. Leikitään perinne- ja roolileikkejä. Kerrotaan omista lapsuuden leikeistä, tutkitaan vanhoja leluja. Tehdään yhdessä nukketeatteria. Itsenäisyyspäivänä presidenttiparin vastaanotto. Draama- ja roolileikissä tunnelmaan virittäytyminen asuineen ja leikkiympäristön muutoksineen. Musiikkileikit ja sadut, eri vuodenaikojen leikit. Toisen leikin kunnioittaminen ja yhdessäleikkiminen, ketään ei kiusata eikä syrjitä, vaan autetaan ja vuorotellaan. Leikitään roolileikkejä; tontut, puput, häät ja ristiäiset. Annetaan myös oma rauha leikkiä. Vanhemmat ovat toivoneet liikunnallisia leikkejä (L-K). TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI

8 8 Liikkuminen LAPSIRYHMÄN TAVOITTEET Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen (Nuori Suomi -materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden) Liikkuminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Kannustetaan ja innostetaan lapsia monipuoliseen liikkumiseen päivittäin sekä sisällä että ulkona vaihtelevissa maastoissa. Liikunnan ilo ja riemu, tilojen ja välineiden muunneltavuus. Lasketaan määriä: hyppyruudukko, montako maalia tai palloa meni pussiin, kävynheiton lopputulos, montako kierrosta mopolla tai hiihtäen? Juostaan neliön tai ympyrän mukaisesti. Kiipeilyssä korkeuksien vertaaminen, mietitään matkan pituutta, käsitteet pari, jono, rivi jne. Miten eri eläimet liikkuvat? Metsässä liikutaan erilaisissa maastoissa, hypitään kannoilta/kiviltä. Luonto muokkaa omat esteradat, kaatuneita puita alitetaan/ylitetään. Talvella lumilabyrintti kirmailua ja mäenlaskua. Lasten itse suunnittelevat temppuratoja. Perinteiset liikuntaleikit eri vuodenaikoina. Osallistutaan vauhtivarvasviikkoihin ja muihin mahdollisiin yhteisiin liikuntatapahtumiin. Kävelyretket nähtävyyksille, liikkuminen muun liikenteen joukossa. Musiikkiliikuntaa, huivitanssia, rytmiryhmää, satuliikuntaa ja lumienkeleitä. Etsitään liikkeeseen erilaisia tapoja mielikuvilla; hiljaa-kovaa, kevyesti - raskaasti, nopeasti- hitaasti, rauhallisesti- riehakkaasti, ylhäällä -alhaalla jne. Oman kehon monipuolinen käyttö liikunnassa. Annetaan jokaiselle mahdollisuus osallistua ilman pakkoa. Luonnonsuojelu metsässä liikkuessa, nautimme luonnossa liikkumisesta. Opetellaan rauhoittumaan ja rentoutumaan liikunnan jälkeen. Seurakunnan laululeikit ja retket srk:n tapahtumiin. Jouluna omat tonttuhumpat. Toiveena toiminnan jatkuminen samankaltaisena (L-K). TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI

9 9 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen LAPSIRYHMÄN TAVOITTEET Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Lapsi saa ilmaista itseään ja rohkaistaan lasta nauttimaan tekemisestään. Lapset osallistuvat askartelujen suunnitteluun ja materiaalin keräämiseen. Musiikki, roolileikit, kuvataide, muovailu, kirjallisuus ovat osana päivittäistä toimintaa. Lasketaan lukumääriä; kävyt, kivet, muu askartelumateriaali, esim. helmien pujottaminen. Montako piirustusta seinällä? Laulut, lorut, leikit, musiikkiliikunta ja sadut -> harjoitellaan rytmiä, lukumääriä, vertailua ja muotoja. Käytetään luonnonmateriaaleja askarteluissa. Havainnoidaan ja nautitaan luonnosta eri vuodenaikoina, kuunnellaan luonnon ääniä ja matkitaan kuultua. Huomataan värit ympäristössä ja esim. mustikkakiisselissä tai marjasoseessa. Tutustutaan kotiseutuun, esim. johonkin patsaaseen, josta tehdään omannäköinen taideteos. Tutkitaan vanhoja tavaroita, lauletaan perinteisiä lauluja, käytetään kierrätysmateriaaleja. Virpomavitsatalkoisiin Lampikankaalla kutsutaan mummit ja kummit. Lasten omat esiintymiset, omien ja muiden töiden tutkiminen ja ihmettely. Erilaisen musiikin ja materiaalien käyttö, oman kehon käyttö soittamisessa, maalaamisessa. Jokaisen lapsen tuotos on arvokas, yhteiset askartelut lisäävät me-henkeä. Kuunnellaan rauhoittavaa musiikkia. Uskonnollisiin juhliin liittyvät askartelut, laulut ja kirkkoretket. Toivotaan toiminnan jatkuvan samankaltaisena (L-K). TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI

10 10 Tutkiminen LAPSIRYHMÄN TAVOITTEET Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Tutkitaan ja ihmetellään ympäristöä kiireettömästi eri aisteilla. Tavoitteena on, että lasten luontainen uteliaisuus säilyy. Lasketaan kehonosia, vertaillan pituutta ja painoa, lasketaan tutkittavia asioita ja ilmiöitä, vertaillaan niitä. Tutkitaan muotoja. Havainnoidaan vuodenaikoja, sääilmiöitä, vedenalaista maailmaa. Tutkitaan kasveja, eläimiä, tunnistetaan lintuja, siemenen kasvun seuraaminen. Annetaan lapselle aikaa tutkimiselle ja etsitään yhdessä lisää tietoa lasta kiinnostavista aiheista. Käytetään Saperemenetelmää ruokailussa. Tutkitaan vanhoja kuvia, koneita, esineitä ja niiden käyttötarkoitusta. Tutkitaan seudun nähtävyyksiä -> patsaat, tuulivoimalat. Tunnistetaan tunteita, miltä nyt tuntuu? Hiljennytään kuuntelemaan erilaisia ääniä, ja tunnistetaan niitä. Pohditaan syytä ja seurausta -> jos teet näin, niin mitä sitten tapahtuu. Opetellaan empatiaa ja erilaisuuden hyväksymistä. Kunnioitetaan luontoa tutkimisen aikana (eläimet, kasvit). Luonnon kiertokulku, hiljentyminen. Toiveena toiminnan jatkuminen samankaltaisena (L-K). TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI

11 11 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma (Lähde: Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa - hanke, Naisasialiitto Unioni) lapsiryhmän oma suunnitelma valitaan 1-3 teemaa tasa-arvoisen kasvattajan muistilista.pdf Teema, jota lähdetään edistämään: Yhteiset leikit ilman erittelyä tyttöjen ja poikien leikkeihin. Kaikki lapset osallistuvat yhdessä esim. leikkien korjaamiseen. Lampikangas: Huomioidaan esim. laulujen tekstejä. Kuka seuraa tilannetta ja miten: Hoitaja havainnoi lasten leikkejä. Ryhmiksessä hoitaja havainnoi myös toista hoitajaa leikin ohjaamisessa. Hoitaja havainnoi toimintaa. Henkilökunta havainnoi lasten leikkiä ja toisiaan leikin ohjaajina. Miten arvioidaan tilanne: Hoitaja arvioi jatkuvasti, yhteisarviointi keväällä. Ryhmiksessä keskustellaan tilanteen mukaan. Hoitaja arvioi jatkuvasti, yhteisarviointi keväällä. Keskustellaan tilanteen mukaan. ARVIOINTI

12 12 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma yksikön suunnitelma Mitä kiusaaminen on? kiusaaminen on tietoista toiselle pahan mielen tuottamista, esim. nimittelyä, matkimista/seuraamista, tönimistä, lyömistä, leikistä pois sulkemista tai leikin sotkemista, lelujen piilottamista, pomottamista tavoitteena on, ettei perhepäivähoidossa esiinny kiusaamista Kiusaamiseen puuttuminen (miten ja millaisiin tapauksiin puututaan) kaikkeen kiusaamiseen puututaan (fyysinen, sanallinen, sosiaalinen) kuullaan / puhutaan kaikkien osapuolien kanssa / koko ryhmän kanssa, otetaan vanhemmat mukaan keskusteluun tarvittaessa aito anteeksipyyntö / sovittelu / hyvittäminen (puhaltaminen, halaaminen, silittäminen) Kiusaamisen ehkäisyn keinot lasten havainnoinnin ja läsnäolon avulla puututaan jokaiseen kiusaamiseen asiasta keskustellaan, annetaan vaihtoehto, miten olisi voinut toimia hyvän käytöksen sanallinen palkitseminen, tasapuolisuus hoitaja on itse esimerkkinä kannustetaan yhteisöllisyyteen positiivisesti (me-henki, yhteiset leikit, tavarat ja sopimukset) Suunnitelman arviointi suunnitelma käydään läpi vuosittain suunnittelupäivässä vanhemmille kerrotaan suunnitelmasta hyvissä ajoin esim. vasukeskustelussa ARVIOINTI

13 13 Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus mitä meillä on sovittu työskentelystä erityistyöntekijöiden (veot, puheterapeutti ja reppulastenhoitajat) kanssa? toimintakauden varhaiserityiskasvatuksen kehittämiskohteet yksikössämme Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, veo käy tänä vuonna kaikissa perhepäivähoitoryhmissä sovitusti. Sen lisäksi perhepäivähoitajat ottavat tarvittaessa yhteyttä veo:on, joko ohjaajan kautta tai suoraan. Ryhmiksissä erityisopettaja käy kahdesti vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Erityisopettaja voi osallistua esim. neuvolayhteistyölomakkeen tai vasun tekemiseen yhdessä hoitajan ja perheen kanssa. Varahoitaja on tuolloin hoitajan muiden lasten kanssa. Tavoitteena on varhainen yhteydenotto ennaltaehkäisevänä toimena. ARVIOINTI Suomi toisena kielenä eli S2-opetus Miten yksikössämme toteutetaan S2-opetusta? Tällä hetkellä meillä on vain yksi S2 lapsi, joka vasta opettelee puhumaan. Tällä hetkellä hänen suomen kielensä kehittyy parhaiten tavallisen hoitopäivän aikana yhdessä muun ryhmän kanssa asioita/esineitä nimeten ja toistaen. ARVIOINTI

14 Strategia

15 15 Strategian toteuttamissuunnitelma Toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna Tavoite 1. Yhteinen myönteinen lappeenrantalainen kasvu- ja oppimiskokemus o Toiminnallinen ja projektioppiminen/ilmiölähtöinen oppiminen Mitä tarkoittaa meillä? Miten toteutetaan? Jokainen ryhmä mietti ryhmänsä kiinnostuksen kohteet, joista nousivat seuraavat ideat/esimerkit: Luonto ja eläimet eri vuodenaikoina: o Pihapiirin orava kiinnostaa lapsia kovasti, se liikkuu pihapiirissä eikä pelkää lapsia. Tutkitaan, mitä orava syö kesällä, syksyllä, talvella? Turkin värin muutokset? Oravalorut, laulut, sadut, askartelut, pehmo-oravilla ym. leikit. Aistiseikkailu vuodenajat huomioiden: o Sadunlukemisessa tunnelmaa luomaan kankaat, valot, kuvat, esineet esim. pehmolelut ja käsinuket, tarinaa soitetaan oman kehon soittimilla tai äänimaisema tulee soittimista, tarina liikuntasatuna, jolloin tilaa käytetään eri tavoin sekä sisällä että ulkona ja iloitaan liikunnasta, satuhetkeen liitetään laulut, lorut, hahmoja askarrellaan ja tarinat tulevat myös leikkeihin. Laulupuu o Laulut, leikit ja askartelut vuodenaikojen mukaan Majan rakentaminen o Sekä ulkona että sisällä Maatilaleikki o Leikkiminen ja piirtäminen Lumiukko ja linnut o Lintulaudan elämän seuraaminen, linnunpöntön teko, linnun ruuan teko ja lintujen ruokinta. o Kirja lintujen äänet ja lintukaraoke Dinosaurukset o Luita ja pääkalloja löytyi luonnosta (puut ja kannot). o Luetaan kirjoja, tehdään taikataikinasta dinosauruksia ->lapset jatkavat projektia

16 Lapset suunnittelivat jokainen oman askartelunsa, jonka piirsivät paperille, lapset kertoivat mistä ne tehdään ja toteuttivat ne. Kotipuu o Idea lähti Paavo Puska kirjasta, puu piirrettiin paperille, sen oksiin kerättiin luonnosta lehtiä ja käpyjä. o Lapset valitsivat eläimet asumaan puuhun ja puun alle, jotka askarreltiin. o Metsästä etsittiin oma kotipuu, jonka luo tehdään retkiä. Metsämaja ja vene puista metsään Nukkeleikit Linnut ja autot Siiliprojekti o kirjat, leikit, askartelut Tonttu, joka asustaa kuusen alla Kestäväkehitys/kierrätys: o Askartelumateriaalit luonnosta, kierrätysmateriaaleista, vanhemmat myös tuovat. Jätteen tarkka lajittelu, lasten kanssa viedään kierrätyspisteisiin. Rikkoutuneet lelut korjataan niin pitkään kuin mahdollista. Käytetään hankinnoissa kierrätyskeskusta ja kirppiksiä. Mediakasvatus: o Valokuvaus, teatterit, kirjallisuus, roolileikit, Joutseno-lehti jne. Teemaviikot: o Kauppa, kirja, rooliasu, Rölli, vanhat tavarat, vauhtivarpaat. 16

17 17 Tavoite 2. Osallistaminen ja vuorovaikutus Lasten osallisuus Mitä tarkoittaa meillä? Miten mahdollistetaan? Lasten toimintaa havainnoidaan, mielipiteitä, toiveita kuunnellaan ja heidän kiinnostuksen kohteet huomioidaan vuorovaikutuksessa päivittäin. Asiaa/ideaa käsitellään, keskustellaan ja työstetään lapsen iän mukaisesti. Lapset osallistuvat suunnitteluun, materiaalien hankintaan (luonto, kierrätys) ja toteutukseen. Lapset valitsevat itse leikkinsä, jota aikuinen havainnoi. Pienimmät voivat valita leikkinsä valokuvien avulla. Lapset otetaan mukaan arkisiin askareisiin, häntä kannustetaan huolehtimaan omista tavaroistaan. Lampikankaalla he myös valokuvaavat itse vasuihinsa kuvia. ARVIOINTI Lasten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida seuraavilla kysymyksillä: Oliko projekti/toiminta syntynyt aikuisten vai lasten aloitteesta? Asetettiinko tavoitteet yhdessä? Kuultiinko lasten ideoita ja ajatuksia? Millaisia valintoja lapset ovat tehneet? Millaista tietoainesta aikuiset tarjosivat lapsille? Oliko lasten omaehtoista toimintaa? Saivatko lapset tukea projektin/toiminnan toteuttamiseen aikuisilta? Millaisia menetelmiä (toimintatapoja) käytettiin?

18 18 Huoltajien osallistaminen (kasvatuskumppanuus) Miten mahdollistamme? o Ennen hoidon alkua ovat tutustumiskeskustelu ja -käynnit perheen kanssa hoitopaikassa tai lapsen kotona. o Päivittäiset keskustelut tulo- ja hakutilanteissa, kuuntelemme vanhempia lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi ja kyselemme vanhempien toiveita ja kerromme lapsen päivästä ja suunnitelmista. Vanhemmilta voi esim. pyytää askartelumateriaaleja vanhempien työpaikoilta. o Vasu- eli varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa, lapsen vasukansion tekemiseen pyydetään vanhemmat mukaan. o Yhteiset joulukahvit ryhmän vanhempien kanssa. o Lampikankaan ryhmiksellä ovat avoimet ovet. Vanhempien mielipiteitä ja toiveita kysellään tasaisin välein. Vasukeskusteluja ovat vanhemmat toivoneet pidettävän kahdesti vuodessa. Vanhempainillat, erilaiset juhlat ja tapahtumat luovat yhteishenkeä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista johdetut kehittämiskohteet ja toimenpiteet Mitä kehittämiskohteita ja toimenpiteitä on sovittu? Perhepäivähoito kotona: o Kiinnitetään huomiota myönteiseen kertomiseen hoitopäivästä. o Monipuolistetaan toimintaa, kerrotaan toiminnasta vanhemmille. o Vasukeskustelut pidetään vuosittain ja avataan vanhemmille, mikä se on? o Kuunnellaan/kysytään vanhempien toiveita. o Hoitajat toivovat suoraa palautetta vanhemmilta. Ryhmis: o Tiedottamista tehostetaan, vanhemmat toivoivat kirjallisena tietoa eri tapahtumista. o Kotiin lähtötilanteessa kerrotaan lapsen hoitopäivän kulusta. o Kysytään vanhemmilta, onko toiveita?

19 19 Muut yhteistyökumppanit mm. Saimaan tukipalvelut oy:n (Satu) henkilöstö, neuvola, opiskelijat Mitä olemme sopineet, mitä odotamme kumppaneiltamme? Miten kehitämme toimintaamme kumppaneina saamamme palautteen perusteella? o Neuvolan yhteistyölomakkeet 1.5v ja 4v lapsista -> neuvolan lomake lapsen kehityksestä toivotaan palautuvan päivähoitoon entistä useammin Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma koulut ja muut päivähoidon yksiköt Aluejory kokoontuu säännöllisesti ja kehittää yhteistyössä alueen sisäistä yhteistyötä tutustumaan Lappeen päiväkotikouluun ja hakemaan ajatuksia ja ideoita Joutsenoon. Alueella JEPAT-työryhmä, joka vastaa esi ja alkuopetuksen yhteistyön suunnittelusta ja kehittämisestä. Pedagogisen kehittämisen organisointi millaisia rakenteita kehittämistyölle (palaverikäytännöt, työryhmät yms.)? miten jaettua johtamista toteutetaan? Pidämme kuukausittain iltakokouksen, jossa käymme lävitse kuulumisia, tiedotteet, suunnittelemme ja arvioimme vasuvusua, jaamme tietoa koulutuksista, joskus meillä on asiantuntijavieraita (veo, puheterapeutti, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti yms.) Ryhmishoitajat osallistuvat kokouksiin ainakin 2 kertaa vuodessa. Ryhmiksen ko. kokoukset ovat myös kuukausittain, mutta päiväaikaan. Perhepäivähoitajat muodostavat neljä tiimiä 4-6 hoitajaa/tiimi. He kokoontuvat 2-4 kertaa toimintakauden aikana iltaisin. Päivätiimit, jossa lapset olisivat mukana, eivät ole mahdollisia pitkien välimatkojen vuoksi. Vain muutamat hoitoryhmät voivat tavata toisiaan päivisinkin. Jaettu johtajuus on perhepäivähoidossa haasteellista, mutta tiimien avulla sitä voi kehittää. Kehittämisryhmässä on perhepäivähoitajien edustaja Joutsenosta. Perhepäivähoidon ohjaaja on Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV Kiusaamisen ehkäisyalatyöryhmässä sekä Turvallisuustyöryhmässä jäsenenä.

20 20 Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaan liittyvät muut asiakirjat Tiimisopimus Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana Työhyvinvointisuunnitelma