MAAGINEN SANA: KÄSIPARI. Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä

Transkriptio

1 MAAGINEN SANA: KÄSIPARI Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä

2

3 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TOTEUTUS YHTEENVETO... 5 Aina valmiina... 5 Elämää kolmen viikon jaksoissa... 5 Oikeudenmukaista vai mielivaltaista?... 6 Puolet kuuluu liittoon ja puolet ei TOIMEENTULON MOSAIIKKISTRATEGIA JATKUVAA TAISTELUA TUNNEISTA Toiset tulee syömään meidän tunteja EI VOI ETUKÄTEEN TIETÄÄ Voiko elämää suunnitella? KYLLÄ TÄMÄ IHMISEN NÖYRÄNÄ PITÄÄ YLPEITÄ MONIOSAAJIA? Yrittäjä vai palkkatyöläinen? MEIDÄN HEIMO PUOLET KUULUU LIITTOON, PUOLET EI OSANA KÄSIPARIKANSAA Haastatteluihin pohjautuva fiktiivinen tarina osa-aikatyöntekijän arjesta Parhaat tunnit pomon kaverille Rahat eivät riitä Pysyykö vai putoaako? SAK:N NÄKEMYKSIÄ VASTENTAHTOISESTA OSA-AIKATYÖSTÄ KUVAUS HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ... 34

4 Osa-aikaisten työsuhteiden osuus on Suomessa kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan osa-aikatyötä tekee nykyään noin työntekijää, mikä on noin 17 prosenttia kaikista työsuhteista. Lähes 30 prosenttia heistä tekee osa-aikatyötä siksi, ettei kokoaikatyötä ole ollut tarjolla, eli he tekevät sitä vastentahtoisesti. 1 Suomalaisessa työlainsäädännössä ei ole säädetty koko- tai osa-aikaisen työn tuntirajaa. Työsopimusta pidetään osa-aikaisena silloin, kun työntekijän säännöllinen työaika on lyhyempi kuin vastaavaa työtä tekevän kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. Kokoaikaisen työntekijän työajan pituus puolestaan määräytyy lain tai alan työehtosopimuksen mukaan. Osa-aikatyölle ei siksi voida määrittää yleistä tuntirajaa, vaan se määräytyy eri aloilla eri tavoin. 2 Osa-aikatyön tekeminen on Suomessa lisääntynyt erityisesti vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravintola-alalla. Näillä aloilla palkka perustuu tavallisesti tehtyihin työtunteihin. Kyseisillä aloilla osa-aikatyön yleistyminen on merkinnyt vakavia toimeentulo-ongelmia niille, jotka tekevät osa-aikatyötä elääkseen. On eri asia tehdä osa-aikatyötä sen takia, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla kuin silloin, kun tarkoitus on saada esimerkiksi väliaikaisesti hieman rahaa. Myös niin sanotut nollatyösopimukset ovat viime vuosina lisääntyneet Suomessa. Palvelualoilla puhutaan tarvittaessa työhön kutsuttavista työntekijöistä ja teollisuudessa vaihtelevasta työajasta, joka voi olla kaikkea nollasta ylöspäin. Vuonna 2014 nollatyösopimuksilla työskenteli noin palkansaajaa, yli puolet heistä päätoimisesti. 3 Yleisemmin nollasopimuksiin kirjataan työajaksi 0 40 tuntia viikossa. Toisin sanoen työntekijä sidotaan työsopimukseen, jossa hänelle ei taata minkäänlaista vähimmäistyöaikaa. Vakituinen henkilöstö joutuu usein kilpailemaan tilapäisten työntekijöiden kanssa tarjolle tulevista lisätunneista, jotta he saisivat siedettävän toimeentulon. Lisätunteja pitäisikin tarjota ensisijaisesti juuri vakituiselle henkilöstölle, mikäli työpaikka ei pysty lähtökohtaisesti tarjoamaan heille kokoaikatyötä. Osa-aikatyö sopii monien elämäntilanteeseen. Parhaassa tapauksessa työntekijän omista tarpeista lähtevä osa-aikatyö helpottaa arkea ja auttaa työntekijää jaksamaan työelämässä pidempään. On myös selvää, että työmarkkinat tarvitsevat vakituisen ja kokoaikaisen työvoiman lisäksi määräaikaisia työntekijöitä esimerkiksi perhevapaiden tai muiden vapaiden ajaksi. Lisäksi työn määrä saattaa vaihdella yrityksissä eri aikoina hyvinkin paljon. 1 Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2/ TEM, Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja kehittävän työryhmän loppuraportti, Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014

5 Nykyinen lainsäädäntö ei edellytä osa-aikatyön käytölle mitään perusteita. Useat työehtosopimukset mahdollistavat sen, että työtä voidaan teettää vaikka kuinka pienillä tuntimäärillä, milloin ja millä perusteella tahansa. Esimerkiksi palvelualalla on yrityksiä, joiden henkilöstöstä 80 prosenttia on osa-aikaisia työntekijöitä. Yli puolet eli 54 prosenttia SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoi lokakuussa 2013, että heidän työpaikallaan on osa-aikaisia työntekijöitä. Osa-aikaisuuksista puolet johtuu luottamushenkilöiden mukaan siitä, että työnantaja ei tarjoa työntekijöille kokoaikaista työtä. Suurin ongelma osa-aikaisuuteen liittyen on SAK:laisilla työpaikoilla se, että työnantaja ei ole tarjonnut työntekijöilleen lisätunteja, vaan on palkannut lisää osa-aikaisia. Näin kertoi 54 prosenttia luottamushenkilöistä. Toiseksi yleisin ongelma on, että osa-aikaisiin työntekijöihin on sovellettu huonompia työehtoja kuin kokoaikaisiin. Osa-aikaisten syrjintää oli havainnut 26 prosenttia luottamushenkilöistä. 4 Osa-aikatyötä selvittäneen niin sanottu Trendi-työryhmän mukaan osa-aikatyötä koskevat erimielisyydet liittyvätkin useimmiten lisätyön tarjoamiseen sekä tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun. 5 4 SAK:n luottamushenkilöpaneeli, lokakuu Vastaajina luottamushenkilöä. 5 TEM, Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja kehittävän työryhmän loppuraportti, 2015

6 SAK toteutti vuonna 2013 haastattelututkimuksen vastentahtoisesta osa-aikatyöstä. Sen tavoitteena oli selvittää ja kuvata vastentahtoista osa-aikatyötä tekevien arkea ja kokemuksia mahdollisimman useasta eri näkökulmasta. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 22 henkilöä eri puolilta Suomea. Olennainen kriteeri haastateltavien etsimisessä oli, että he pääasiallisesti ansaitsevat elantonsa osa-aikatyöllä. Haastateltavien joukkoon ei otettu mukaan päätoimisia opiskelijoita eikä osa-aikaeläkkeellä olevia. Haastateltavat etsittiin niiltä aloilta ja ikäryhmistä, joissa osa-aikatyötä tehdään Suomessa eniten. Tilastokeskuksen mukaan vastentahtoista osa-aikatyötä tehdään etupäässä majoitus- ja ravitsemusalalla sekä vähittäiskaupassa. Eniten näitä työntekijöitä on ikäryhmässä vuotta. 6 Haastateltavat edustavat myös eri elämänvaiheita: yksinään eläviä, eri-ikäisiä aikuistalouksia ja lapsiperheitä. Tutkimuksen tiedot kerättiin yhdessä ryhmäkeskustelussa ja 15 haastattelussa, joista kahdeksan oli puhelinhaastattelua ja seitsemän henkilökohtaista haastattelua. Tutkimusaineiston keräsi Rian Oy. 6 Tilastokeskus, Työolotutkimus 2013

7 Tutkimukseen osallistuneiden työtilanteet ovat hyvin erilaisia. Kaikille on yhteistä se, että he eivät saa yhdestä työpaikasta toimeentuloon riittävää määrää työtunteja. Lähes kaikki tekevätkin töitä usealle eri työnantajalle ja muutama hankkii lisätuloja muutoin, esimerkiksi koteja kiertävänä tuote-esittelijänä tai osallistumalla lääkefirman kokeisiin. Toimeentulo on kuin mosaiikki - pieniä puroja useasta eri lähteestä. Käydään monessa työpaikassa, mutta kaikille ei sekään riitä toimeentulon takaamiseksi. Osa on luopunut omasta asunnosta ja muuttanut yhteiseen asuntoon ystävien tai sukulaisten kanssa, jotta kuluja saadaan pienemmäksi. He kuluttavat mahdollisimman vähän ja elävät yksinkertaista elämää. Eläkkeen muodostumista ei juuri uskalleta edes miettiä. Muutama elää jatkuvassa pienessä velkakierteessä, kun rahat eivät riitä seuraavan kuukauden menoihin. Vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekevien on oltava aina valmiina työhön. Omista toiveista ja menemisistä on oltava valmis tinkimään ja luopumaan. Kuten eräs haastatelluista sanoi: Ollaan koko ajan tyrkyllä ja työnantajan käytettävissä. Tutkimukseen osallistuneet kuvailivat tilannettaan löysässä hirressä roikkumiseksi. Odotetaan, kuinka monta tuntia on merkitty seuraavaan vuorolistaan. Koko ajan on mietittävä, miten seuraavasta viikosta tai kuukaudesta taas rahallisesti selvitään. Pidemmän ajan suunnittelemisesta on jo luovuttu. Tulevaisuus on epävarma ja tuntuu kuin elämästä ei oikein saada kiinni. Suuri osa haastatelluista kokee olevansa niin sanottu työnantajan joustovara. Työnantajan ei tarvitse maksaa palkallisia ruokatunteja korkeintaan kuuden tunnin työvuoroissa. Sairaslomalaisille on aina sijaisia, eikä työnantajan tarvitse palkata kesätyöntekijöitä, kun osa-aikaiset hoitavat kesälomasijaisuudet. Muutoinkin lomat hoituvat helposti, kun kaikki ovat osa-aikaisia ja ruuhka-aikoihin on aina saatavilla riittävästi käsipareja. Haastatelluista osa kertoi, ettei työnantaja tunnu arvostavan osa-aikaisia työntekijöitä. Heille ei edes kerrota osa-aikaisuuden syytä, ja osa kokee olevansa heittopussi tai käsipari, jota siirrellään paikasta toiseen aina tarpeen mukaan. Työnantaja ei myöskään ole kiinnostunut siitä, miten työntekijä pystyy tulemaan toimeen ja miten hän pärjää arjessa. Tilanteesta syntyy tunne, että työnantaja hallitsee pelolla ja pitää tarkoituksellisesti yllä turvattomuuden tunnetta. Tutkimuksessa mukana olleet kertovat, että oma elämä suunnitellaan työvuorolistan mukaan kolmen viikon, joskus jopa vain yhden viikon, jaksoissa. Tarvittaessa töihin kutsuttavat ja vuokrafirmojen kautta työtä tekevät myös luopuvat omista suunnitelmistaan helposti, jos ylimääräisiä tunteja on tarjolla.

8 Usein käy myös niin, että kuukauden viimeiset päivät kituutetaan, kun tunteja ei olekaan saatu tarpeeksi kasaan. Vastentahtoista osa-aikatyötä tekevistä osa on nöyrtynyt ja alistunut tuntityöläisenä olemiseen. Ystäville ja kavereille ei jakseta kertoa ja selitellä kaikista työtehtävistä. Omaa työtilannetta saatetaan myös kaunistella ja kerrotaan puolitotuuksia. Halutaan antaa kuva, että tuntilaisuus on oma valinta. Palkasta ei voi keskustella kenenkään kanssa. Kerrotaan, että hyvin pärjätään, ja annetaan tilanteesta parempi kuva kuin mitä se on todellisuudessa. Itse työssä nähtiin myös hyviä puolia: mahdollisuus oppia paljon uusia asioita ja kehittyä moniosaajaksi, hyvät työkaverit ja työpaikan ilmapiiri sekä vakavarainen työnantaja. Erityisesti osa-aikaisuuteen liittyvistä eduista mainittiin arkivapaat ja joustavat työajat. Kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta vaihtelee hyvin paljon eri työpaikoilla. On työpaikkoja, joissa pyritään toimimaan aina oikeudenmukaisesti ja kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla työsuhteen laadusta riippumatta. Joillakin työpaikoilla työntekijöitä taas käytetään räikeästi hyväksi, ja heitä kohdellaan hyvin mielivaltaisesti. Työntekijöitä ei arvosteta eikä heidän toiveitaan kuunnella, jolloin työmotivaatio ja työhön sitoutuminen heikkenevät. Osa tuntee työntekijöiden oikeudet ja yleisen työlainsäädännön, kun osa taas ei ole juuri lainkaan tietoinen oikeuksistaan. Kaikilla ei ole edes kirjallista työsopimusta, ja sen saaminen on vaikeaa. Eikä sitä edes uskalleta pyytää, kun pelätään työpaikan menettämistä. Isoissa yrityksissä on kaikilla kirjalliset työsopimukset, ja niitä noudatetaan. Pienissä yrityksissä työlainsäädäntöä ei aina noudeta, yleiset palkankorotukset saattavat olla epäselviä ja tehtyjä tunteja on merkitty liian vähän. Työterveyshuolto toteutuu kohtuullisen hyvin isoilla työpaikoilla, mutta pienillä sitä ei ole, ja sairauslomapäivistä on vaikeaa saada korvausta työnantajalta. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja oikeuksia työpaikoilla pohditaan vain harvoin. Osa kokee, että työnantaja arvostaa sekä kuuntelee heidän mielipiteitään, ja heillä on siten myös mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä koskeviin asioihin. Moni kuitenkin pelkää oman työpaikan menettämistä niin paljon, ettei uskalla puolustaa omia oikeuksiaan. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun olemassaolosta kaikki eivät edes tiedä. Tutkimukseen osallistuneista puolet on ammattiliiton jäseniä. Osa haastatelluista on liittynyt ammattiliittoon heti, kun on aloittanut työnsä ensimmäisessä työpaikassa. Useilla työpaikoilla lähes kaikki työntekijät kuuluvat liittoon, ja se on ollut haastatelluillekin itsestäänselvyys.

9 Puolet haastatelluista ei ole liittynyt liittoon. Yleisin syy lienee se, ettei jäsenyyttä koeta tarpeelliseksi. Ajatellaan, että suomalainen yhteiskunta pitää ihmisestä huolta. Jos ongelmia tulee, apua saa liittoon kuulumatonkin luottamusmieheltä ja työsuojelupiiristä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa Yleisestä työttömyyskassastakin. Nollatyöntekijän tulot rakentuvat pienistä puroista yksi on päätoimi ja sitä täydennetään keikoilla. Osa-aikainen työntekijä ei voi jättäytyä yhden työnantajan varaan. Hänellä on usein tuntisopimus useamman eri työnantajan kanssa, ja palettia laajennetaan vielä vuokratyöfirman kautta. Yhdellä haastatellulla on jopa seitsemän työnantajaa. Hän siirtyy hyvin joustavasti työpaikan tai ketjun välillä, paikasta tai tehtävästä toiseen. Osa-aikatyötä vastentahtoisesti tekevät rakentavat toimeentulonsa taitavasti luovien eri työpaikkojen kautta. Elämiseen tarvittavat rahat on saatava riittämään. Toimeentulo on kuin mosaiikki. Töitä haalitaan eri paikoista, ja palkka koostuu pirstaleisesta tulosta. Elämää pyritään elämään mahdollisimman normaalisti, vaikka taustalla on jatkuva epävarmuus siitä, miten selvitä seuraava kuukausi. Lisätöitä hankitaan nykyisestä työpaikasta tai sen ulkopuolelta. Kun omaa työnkuvaa rakennetaan, voidaan myös liikkua yhden työpaikan tai ketjun sisällä eri tehtävästä toiseen. Osa-aikatyötä tekevällä voi olla tuntisopimus voimassa samanaikaisesti useamman eri työnantajan kanssa. Tarvittaessa työpalettiin lisätään tunteja vuokratyöfirmojen kautta. Olen tehnyt välillä ravintola-alan keikkoja, noin 10 viikonloppua vuoden aikana, tuttujen kautta paikattu rahapulaa. Kauppa on perusleipä, sitten tulee kaikennäköistä muuta. Nainen B Mä oon osa-aikaisena matkatoimistossa, suurin piirtein teen 3 päivää viikossa, tuntimäärä on yleensä sitä 4 tuntia viikossa, riippuen siitä, miten paljon siellä on sitä hommaa. Siellä on sitä myyntityötä. Sen lisäksi mä teen kotoa käsin Chat-moderaattorin työtä. Mies E Yksi haastatelluista kertoi, että hän osallistuu lääketesteihin niin usein kuin mahdollista. Testeistä saa hyvin ylimääräistä rahaa toimeentulon tueksi. Osa järjestää Tupperware-kutsuja tai koruesittelyjä, yksi auttaa puolisonsa yrityksessä. Olen Orionin koekaniini, osallistun noin neljä kertaa vuodessa erilaisiin lääketutkimuksiin. Myös poika osallistuu. Nainen E

10 Kotikutsut, Tupperware ja vaatteet, koruesittelyt lisäansioilla, täydennetään omaa taloutta näitä voi pyytää ottamaan huomioon työvuorosuunnittelussa. Nainen B Olen yökerhon narikassa töissä noin kaksi kertaa viikossa, usein aloitan kello 23, pääsen kello 4. Toinen työ tällä hetkellä vuokrausfirman kautta, tiskausta lounasravintolassa. Nainen A Oon ravintolamaailmassa ja kahvilassa. Ja sitten lisäksi tuurauksia R-kioskeille, baarihommia, sekä joskus silloin tällöin vuokrafirmalle kauppatuurauksia. Nainen J Alkossa osa-aikaisena on kahdeksan viikkotunnin takuu. Lisäksi miesten vaatetusliikkeessä viisi tuntia viikossa. Työaika vaihtelee tosi paljon. Välillä on täysiä viikkoja, välillä tyhjiä. Kesät yleensä täynnä. Nainen K Kun työtunteja on vähän, palkkaa ei saada riittävästi. Näin kokevat erityisesti yksineläjät. Hinnat ja vuokrat nousevat, eikä palkka riitä edes perustarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset ovat korkeat, eikä yhden ihmisen palkka riitä kattamaan kaikkia menoja. Silloin osa-aikatyöläisen voi olla pakko luopua omasta asunnosta ja muuttaa johonkin yhteisöön tai asumaan yhdessä äidin, mummin tai tädin kanssa. Lisäansioiden saamiseksi oma asunto voidaan vuokrata kesäksi pois ja asutaan esimerkiksi oman pojan luona tai pakettiautossa. Asunnosta jouduin luopumaan ja muutin äidin luokse onneksi oli tällainen mahdollisuus. Työkaveri sanoi, että sehän on kivaa kun voin olla äidin kanssa. Nainen H Asun vuokra-asunnossa, mutta voin vuokrata sen kesäksi pois ja asua poikieni luona, lapsuuden kodissa ja välillä jopa pakettiautossa sen ajan, jotta saa taloutta tasapainotettua koko ajan eletään kädestä suuhun. Nainen E Parisuhteessa elävät voivat jakaa kustannuksia puolison kanssa. Yhdessä oleellinen saadaan maksettua, mutta ylimääräistä ei jää. Kulutus on mahdollisimman vähäistä. Vaatteet sekä tavarat ostetaan käytettyinä, syödään edullisesti ja eletään mahdollisimman yksinkertaista elämää. Kyllä kaikki tärkeä, oleellinen tulee maksettua, ei jää mitään ylimääräistä. Aika tiukkaa on. Jos ois vähän vähemmän vuokraa. Nainen A Mulla on siinä hyvä tilanne, että mies maksaa ruoat, palkka tulee minulle itselleni, ei tarvitse maksaa muuta. Nainen N

11 Mä en käytä rahaa oikein mihinkään. Mä en shoppaa ikinä, ellen todella tarvitse jotain. Ostan usein kirppikseltä, en ikinä käy kaupoissa huvikseni. Syön aika edullisesti, siihen on jo aika tottunut. Jotain matkoja jos joskus pystyy tekemään... Nainen L Tulen toimeen, joutuu vähän laskemaan, jos ei olisi toista työpaikkaa, olisi vaan yhdessä paikassa osa-aikaisena, niin en tiedä. Mukavaa ravintola-alalla on se, että sieltä saa usein lounaan. Mies F Haastateltavat kokevat, että lähes koko ajan eletään kädestä suuhun. Elämä pyörii vahvasti sen ympärillä, miten saadaan rahat riittämään aina kuukaudeksi eteenpäin. Tuntityöläisellä ei ole kunnon arkea eikä lomaa. Osa-aikatyöläisen lomatoivomuksia ei aina kuunnella. Taloudellisen tilanteen vuoksi lomia ei ole mahdollista aina edes pitää, vaan töitä on paiskittava koko ajan. Lomarahatkaan eivät kerry samalla tavalla kuin kokoaikaisille, eläkkeestä puhumattakaan. Mosaiikkistrategia heijastuu myös vapaa-aikaan ja sen suunnitteluun. Haastateltavat kertoivat, että sosiaalinen elämä köyhtyy ja kavereiden tapaaminen on hankalaa. Tapaamisia on vaikea sovittaa tuntityöläisen aikataulujen mukaan. Työhön pitää mennä silloin, kun sitä tarjotaan. Viikonloppuisin töissä, ystävät on silloin vapaalla, rajoittaa se. Yötyö, kaikki ei ymmärrä, että nukkuu keskellä päivää. Nainen A Iltavuorot, menen nukkumaan yhdeltä yöllä, rytmi kääntynyt. Kavereita voi nähdä vain viikonloppuisin. Ryhmäliikuntatunneille ei voi enää osallistua. Nainen F Säännölliset harrastukset. Ei voi sellaiseen sitoutua, jos se on joku tietty päivä ja tietty aika. Nainen M Vaihtelevat työtunnit rasittavat jonkin verran myös parisuhdetta ja perhe-elämää. Lastenhoito on järjestettävä sen mukaan, miten työt ajoittuvat. Toisilla myös puoliso on tuntityöläinen, mikä lisää haastekerrointa entisestään. Joillekin mosaiikista saattaa muodostua addiktio. Tilannetta voi kuvata tavaratalolla, jossa on paljon ostettavaa, ja kaikkea pitää saada. Koko ajan on mietittävä, mihin työpaikkaan mennään seuraavaksi. Tulevalla viikolla täytyy olla vähintään yhtä paljon töitä kuin edellisellä. Työ täyttää koko elämän, muut elämän osa-alueet jäävät taustalle. Ei ole enää mitään muuta elämää kuin työelämä. Mulla oli sellainen rupeama, mä tein vuosia noin neljä vuotta, joka päivä, ei lomaa. Mulla on nivelrikot käsissä. Mä olin kolmen pojan kanssa yksin, ei ollut vaihtoehtoja. Musta tuli työnarkomaani, jos oli tyhjä päivä, äkkiä puhelimet soimaan. Nainen E

12 Aika vähän vapaa-aikaa, viime vuonna pidin vain kolme kokonaista viikonloppua vuoden aikana. Nyt mä pidin just lomaa, mä olin kaksi viikkoa pois. Nainen J Mulla on treenit kärsiny, kun on koko ajan duunissa tai nukkuu. Haluis, että ois sitä muutakin elämää. Nainen G Osa haastatelluista haluaa opiskella eteenpäin ja hankkia kokonaan uuden ammatin. Pitkään osa-aikaista työtä tehneistä puolestaan osa on jo hyväksynyt sen, että vakinaista kokopäivätyötä yhden työnantajan palveluksessa on lähes mahdotonta saada. He kokevat jämähtäneensä työtilanteeseen ja uskovat sirpaleisen työelämän jatkuvan eläkeikään saakka. Osa uskoo, että tilanne on heille vain välitila, josta opiskelun ja kokemuksen kautta pääsee uuteen työhön. Kaikki eivät edes halua säännöllistä työaikaa. He ovat päässeet nauttimaan vapaudesta ja vaihtelusta, eivätkä halua luopua siitä. Monen unelma on kuitenkin se, että täydet viikkotunnit (37,5) saisi kokoon mielellään yhden työnantajan palveluksessa. Täydet tunnit hyväksytään, vaikka ne koostuisivat useasta eri työpaikasta. Kokopäivätyö olisi tosi hyvä, 37,5 tuntia. Ei tarttis koko ajan surffata. Nainen C Kun työkokemus on silppua ja osa-aikaisuutta. Kun hakee töitä, niin on helpompi päätyä siihen osa-aikaisuuteen. Mies E Haaveilen jostain muusta työstä. En tiedä millaisesta, olis siisti päiväduuni, kokoaikatyö, ei yötöitä enää, oon tehnyt niitä niin kauan Nainen M Tosi usein mä mietin, mitä muut miettii tästä. Mä oon vähän kokenut vähättelyä ihmisiltä, että sä oot vaan narikassa ja yökerhossa töissä, ei oo kunnon työ. Emmä koko loppuelämää, mä teen sitä niin kauan kun se on kivaa, mä lähden sieltä. Nainen A Toimeentulon mosaiikkistrategiassa positiivista on työn vaihtelevuus. Kun tekee erilaisia tehtäviä, on mahdollisuus kehittyä ja oppia koko ajan uusia asioita. Itsetunto kasvaa, kun osaaminen karttuu ja saa hyvää asiakaspalautetta. Mihinkään työpaikkaan ei tarvitse kiinnittyä ja jos johonkin tehtävään kyllästyy, voi aina lähteä helposti muualle. Liian vaihteleva työn sisältö voi olla myös stressaavaa ja uuvuttavaa. Koko ajan on sopeuduttava erilaisiin tehtäviin, työkavereihin, esimiehiin ja työympäristöihin. Stressinsieto kasvaa. Ihminen oppii joustamaan sekä venymään moneen suuntaan niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työntekijöistä kehittyy todellisia selviytyjiä ja taistelijoita. Olen oppinut, tosi paljon oikeastaan! Stressin- ja kiireensietokyky, aina jaksaa ja pystyy hymyilemään, ei mene paniikkiin kiireessä.

13 Ollut tosi huono itsetunto, saanut paljon hyvää palautetta. Tuntuu hyvältä. Mahtavaa! Nainen E Hyvätkin puolet, sanoisin. Oon himassa päivällä, mä oon tytön kanssa kotona, ja lähdetään käymään äidin kanssa kaupassa. Silläkään ei oo täälläpäin ketään muita sukulaisia, sisko asuu Joensuussa. Mies B Rauhallisuutta, pinnan hallintaa. Näkee niin monta tapaa tehdä asioita, oppii paljon asiakkailta, kollegoilta, oppii niin paljon itsestään. Oppii elämästä. Nainen I

14 Nollatyöntekijällä koko elämä pyörii tuntilaisuuden ympärillä. Lähes kaikki tavoittelevat täysiä viikkotunteja (37,5 h/vko). Lisätöistä viestitään tekstareilla, ja työn saa nopein vastaaja. Kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta vastata tekstareihin, joten nopeat syövät hitaat. Kaikki eivät halua säännöllistä työaikaa (esimerkiksi klo 8-16 välillä), sillä epäsäännöllinen työaika kokoaikaisena takaisi paremmat tulot ja arkivapaat. Tutkimukseen osallistuneiden työtilanteet ovat hyvin erilaisia. He ovat töissä pääasiassa kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Molemmissa ryhmissä työajat ja viikkotunnit vaihtelevat viikoittain. Tehtyjen työtuntien tasausjärjestelmät vaihtelevat työpaikoittain muutamasta viikosta pariin kolmeen kuukauteen riippuen asiakasmääristä ja tarjolla olevasta työmäärästä. Kaikille haastateltaville yhteistä on se, että yhdestä työpaikasta ei ole mahdollista saada täyteen kokoaikaisia viikkotunteja eikä riittävää ansiota elämiseen. Osa on saanut työn vuokratyöfirman kautta, ja osalla on työsopimus suoraan työnantajan kanssa. Useimmat ovat aloittaneet pienellä tuntimäärällä, ja sitten on pikkuhiljaa saatu lisätunteja. Esimerkiksi kaupassa työskennelleet ovat usein aloittaneet osa-aikaisen työnsä opiskelujen loppuvaiheessa viidellä tai kahdeksalla tunnilla viikossa. Loppujen lopuksi tunnit saattavat nousta 30 tuntiin. Jalka oven väliin viiden tunnin sopparilla. Nainen B Tuntityöntekijät hoitavat sairaus- ja kesälomien tuuraukset. Lisätunneilla on mahdollista saada kasaan täydet tunnit, mutta varmuutta siitä ei ole. Joissain paikoissa vain esimiehillä ja tuoteryhmävastaavilla on täydet tunnit. Tuntisopimukset saattavat jatkua vuosikausia. Tilannetta ihmetellään, mutta mitään muutosta ei tapahdu. Haastateltavat ovat pyytäneet useita kertoja, että he saisivat tehdä täydet tunnit eli 37,5 tuntia viikossa, mutta työnantaja ei suostu. Työpaikoilla näyttää olevan kirjoittamaton sääntö siitä, että kokoaikaiseksi työntekijäksi ei pääse. Yksi kirosi, että kolme lasta ja 35-vuotias ja ei vieläkään vakiduunia. 90 tunnin sopimus kolmessa viikossa - ei anneta sitä kuukausipalkkaa, sitä normaalia sopimusta. Olin kymmenen vuotta ollut siinä työssä, koko ajan. Meitä oli yhdessä paikassa ihmistä töissä ja kuukausipalkkalaisia oli vaan vuoropäälliköt ja ravintolapäällikkö. Mies A

15 Työntekijöille ei kerrota tarkkaa syytä siihen, miksi täysiä tunteja ei voi saada. Työtunteja määriteltäessä työnantaja vetoaa kassoilta saataviin lukuihin asiakasvirroista. Ajoittain työvoiman tarve onkin suurempi. Työnantaja puhuu käsipareista, että pitää olla riittävästi käsipareja, kun kaupassa on paljon ruuhkaa. Pitää olla pelivaraa. Haastateltujen mielestä työnantajat haluavat saada työtunneista mahdollisimman paljon irti. Kun työntekijän työpäivän pituus on vain kuusi tuntia, hänelle kuuluu vain kaksi 15 minuutin kahvitaukoa, kun normaalia kahdeksaa tuntia tekevä on oikeutettu myös 30 minuutin ruokataukoon. Mä en tiedä, miksi ei anneta koko päivää. Ei pitäisi tulla kalliimmaksi, jos mä oisin kokoaikainen. On meillä kokoaikaisiakin, tuoteryhmävastaavat on kokoaikaisia. Nainen D Enemmän käsipareja ruuhka-aikoina, puhutaan käsipareista, ei ihmisistä. Lasketaan käsipareina. Jos ei käsipareja ole tarpeeksi, niin kassoille tulee ruuhkaa. Nainen C Jos on kysynyt lisää tunteja, niin sanotaan, että katotaan. Ihan turhaa se on niitä kysyä, mutta ihan periaatteessa niitä kysyn. Joku porsaanreikä siinä on, maaginen sana käsipari. Sillä pystytään väistämään se, että ei tarvitse antaa lisää tunteja. Nainen D Pienet työnantajat saattavat pihdata kirjallista työsopimusta, vaikka työsuhde olisi jo alkanut. Kuukausipalkkaakaan ei aina kerrota, eikä sopimukseen ole välttämättä merkitty tunteja lainkaan. Isoissa yrityksissä pyritään noudattamaan sopimuksia. Isoissa työpaikoissa myös työtunnit ja -vuorot jaetaan yleensä tasapuolisesti selkeiden sääntöjen mukaan. Osassa pienemmistä työpaikoista työvuorot ja lisätunnit jaetaan mielivaltaisesti suosikkisysteemien mukaan. Osa-aikaiset työntekijät hakevat lisätunteja oman osaston ja kaupan sisältä, omasta kaupparyhmittymästä tai ulkopuolelta vuokratyöfirman kautta. Työnantaja saattaa jakaa tunnit hyvin omavaltaisesti. Monessa kaupassa lisätunnit ja -vuorot esimerkiksi sairaustapausten yhteydessä jaetaan tekstiviesteillä. Se, joka näkee viestin ensin ja pystyy siihen vastaamaan, saa työvuoron. Tähän vaikuttaa ratkaisevasti se, missä työpisteessä on: jos purkaa lastia, voi katsoa kännykkää. Jos taas on palvelutiskissä, extravuorot menevät ohi. Osa-aikaisilla sms-äänet on tosi kovalla päällä, että kuulee, kun viesti tulee, että saa sen extravuoron. Nainen B Joillakin työpaikoilla työvuorot ja lisätunnit jaetaan suosikkisysteemien mukaan. Yhdessä kaupassa parhaat vuorot sai työvuorolistan tekijän tupakkakaveri. Yhdessä ravintolassa omistajan pojan uusi tyttöystävä sai ylimääräiset

16 tunnit. Joissain kahviloissa ja ravintoloissa jaetaan usein ylimääräiset tunnit sen mukaan, kuinka innokas on ollut tekemään lisätöitä aiemminkin. Joustavuus ja innokkuus palkitaan. Joillakin työpaikoilla on selkeä ohje lisätyötuntien jakamisesta. Ne jaetaan ensin kuukausipalkkalaisten kesken, sitten järjestyksessä sen mukaan, kuinka paljon kullekin on taattu tunteja työsopimuksessa. Jos joku irtisanoutuu, tunnit jaetaan jäljelle jäävien kesken. Joskus syntyy riitaa siitä, kuka näitä tunteja saa. Yhteistä kaikille jakotavoille on, ettei kukaan saa täysiä tunteja. Olihan siellä ne niin sanotut suosikkihenkilöt, joilta kysyttiin ensin. Kuka on kaikista joustavin, niiltä kysytään ensimmäisenä. En oo tullut pohtineeksi, miten työt jaettiin. Työnantajaa kohtaan pitää olla joustava, jos joku ottaa saikkua, rupeat tuuraamaan, suostut. Mies A Oon jo 40-vuotias, ja mulla on kolme lasta. Ehkä vähän enemmän tunteja voisi antaa kuin 20-vuotiaalle kotona asuvalle jannulle. Me elätellään vaimon kanssa toivoa joka viikko, että saisin jonkun uuden työpaikan. Mies B Työvuorot saadaan tietoon yleensä kolmeksi viikoksi, mutta joskus vain viikoksi eteenpäin. Sen lisäksi aina pitää olla valmiuksissa, jos tulee soitto tai tekstiviesti lisätunneista tai lisätyövuoroista. Jos ei ole aina valmis ottamaan lisätyötä vastaan, tarjonta saattaa loppua kokonaan. Meillä ei ole mitään käytäntöä, voi olla ihan miten vaan, ilta, aamu tai keskellä päivää. Jollakin tavalla toiveita kuullaan. Olen toivonut iltapainotteista. Tietty välillä suosikkisysteemejä on ollut sillei, ettei tasapuolisuus toteudu, vaikka siihen pyritään suhteellisen hyvin jakautuu. Mies C Lisätyötä saa, mutta halukkaita on niin paljon. On helpompi tehdä keikka muualle, kuin odottaa kieli vyön alla niitä lisätunteja. Nainen B Toisille vaihtelevat työajat ovat mieluisia. Osalle on luksusta saada arkisin vähän vapaa-aikaa. Silloin on helppo hoitaa asioita ja jää enemmän aikaa olla lasten tai isovanhempien kanssa. Työmatkoja ei tarvitse tehdä ruuhka-aikoina. Lähes kaikki haastateltavat etsivät kokoaikatyötä. Monelle ihanteellinen vaihtoehto on epäsäännöllinen työaika siten, että täydet viikkotunnit (37,5) saadaan kokoon. Epäsäännöllisen työajan suomasta vapaudesta ja lisäansioista, kuten sunnuntaityöstä, ei haluta luopua. Epäsäännöllistä kokoaikatyötä tekevät ansaitsevatkin lisien vuoksi enemmän kuin säännöllistä kokoaikatyötä tekevät. Osa kokee, että he ovat jämähtäneet osa-aikatyöhön, kun omassa työpaikassa ei anneta täysiä tunteja. Tämä voi aiheuttaa jopa huonommuuden tunnetta. Työpaikan vaihtaminen kuitenkin arveluttaa, varsinkin jos nykyinen työnantaja koetaan vakavaraiseksi.

17 Nollatyöntekijä elää työpaikkariippuvaista elämää kahden tai kolmen viikon jaksoissa. Oma elämä ja talous suunnitellaan kolmen viikon jaksoissa joskus vain yhden viikon jaksoissa. Säännöllisistä harrastuksista joudutaan luopumaan. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevä haluaa lisätunteja, joten hän luopuu omista suunnitelmistaan helposti. Työtilanteen ennakoimattomuus osa-aikatyössä vaikuttaa koko elämään, kun juuri mitään tekemisiään ei voi suunnitella pidemmällä tähtäimellä. Säännöllisistä harrastuksista on täytynyt luopua, ja sosiaaliset suhteet kärsivät, koska työtä on tehtävä usein silloin, kun muilla on vapaata. Päivärytmi voi olla vaikea, kun tuntuu, että on aina vain töissä tai nukkuu. Lomia osa-aikainen ei yleensä voi suunnitella omien toiveiden mukaan. Osassa työpaikoista ei ole mahdollisuutta pitää lomaa kokonaista kuukautta yhteen menoon. Monet eivät voi pitää lomaa ollenkaan taloudellisista syistä. Se on tylsää, vähän ikävää.ei oo lomia, kun on aina sen 2 3 päivää viikossa töissä, niin on koko ajan se työfiilis päällä. Toisaalta, kyllä siihenkin tottuu, ei oo oikein arkeekaan. Ei oikein arkea eikä lomaa. Mies E Ei voi suunnitella mitään lomaa perheen kanssa, tämmöistä lähtöä. Mies F Ei oo lomia, en tiedä, miten loma-ajan palkkoja kertyy. Mies E Osassa työpaikoista työntekijöiden toiveita sentään kuunnellaan lomien suunnittelussa. Työntekijät saavat sopia lomista keskenään ja tehdä ehdotuksen työnantajalle. Sopiminen kannattaa, koska muuten työnantaja määrää lomalistat. Elämää on mahdollista suunnitella vain lyhyissä jaksoissa sen mukaan, miten työvuorolista rakentuu ja miten työtunteja sekä työvuoroja jaetaan. Kymmenen minuuttia ennen vuoroa kerrotaankin, että ei tartte tulla, kun ei tuukkaan asiakkaita. Tunteja saa työn ja asiakkaiden mukaan. Nainen I Osa-aikaiset voivat saada myös jämävuoroja, joita muilta jää. He hoitavat ruuhka-ajat, joita muut eivät halua tehdä. Lisäksi on vielä niin sanottuja äkillisiä työvuoroja, joista on mahdollisuus saada lisäansioita. Osa-aikaisten täytyy olla valmiuksissa lähes koko ajan, jos tulee pyyntö lähteä töihin. Kun käytössä

18 on tekstiviestijärjestelmä, jonka kautta lisätyöt jaetaan, työn saa ensimmäisenä tekstiviestiin vastannut. Ja siinä, ne vuorot on osa-aikaisilla vähän mitä sattuu, ne rippeet mitä muilta jää. Ne vuorot, ruuhka-ajat, joita kukaan ei halua tehdä. Mä en muista kuin monta joulua, vappua ja uutta vuotta mä oon ollut töissä. Saahan niistä hyvät rahat, mutta en mä haluais jouluna olla töissä. Nainen M Kaupoissa käytössä oleva tuntien tasoitusjärjestelmä vaikuttaa niin, että työtuntien ja palkan määrä vaihtelee paljon. Kuukaudet, jolloin tunteja on vähän, aiheuttavat ongelmia, kun työntekijöiden on vaikea ennustaa käytettävissä olevan rahan määrää. Varsinkaan nuoret eivät aina muista, että palkka, joka määräytyy tehdyistä tunneista, on altis vaihtelulle. On ehkä tullut tuhlattua liikaa, kun tasoitusjakson alussa on ollut paljon tunteja. Kun koko ajan eletään kädestä suuhun, rahat loppuvat helposti kesken eivätkä riitä elämiseen. Ennakoimattomuus näkyy myös siinä, että työpaikan sijaintia ei voi tietää kovin pitkälle ennakkoon. Henkilöstön vuokrausyritys haluaa heitellä ihmisiä eri paikkoihin, etteivät he sitoudu liikaa yhteen työpaikkaan. Ennakoimattomuus ja osa-aikaisuus ovat työnantajan etuja. Hän voi järjestellä joustavammin käsipareja ruuhka-aikoihin ja sijaisia sairauspäiville sekä säästää työnantajamaksuista. Työnantaja perustelee ennakoimattomuutta ruuhka-ajoilla ja asiakasmäärillä. Varsinkin nuorille ja aloitteleville, se tasoitusjärjestelmän oppiminen on vaikeeta. Nainen B Tunnit vaihtelee aika paljon. Yhdessä vaiheessa oli kuuden tunnin päiviä, keväällä oli tosi lyhyitä, neljän tunnin päiviä, nyt taas tosi pitkiä 8-9 tuntia. Kahdeksan viikon tasoitusjärjestelmä. Kuusi tuntia ja kaksi taukoa. Kahdeksan tuntia, kaksi taukoa ja 30 minuutin ruokatunti. Mies D Tiedän neljä viikkoa ennen työvuorot, mutta on sekin aika vähän, tavallaan niinku aika vähän. Ei voi edes kahta kuukautta suunnitella eteenpäin. Ei voi laittaa kaverin kesähäitä heinäkuulle maaliskuussa mutta ehkä se onnistuu. Mutta jos tulee joku yllättäen, esimerkiksi mummon hautajaiset, niin se voi olla vaikeeta. Nainen M Ennakoimattomuus näkyy myös siinä, että tuntityöläisillä teetetään hyvin erilaisia tehtäviä. Jopa yhden työpäivän aikana pitää nopeasti siirtyä toiseen tehtävään. Työtilanteen ennakoimattomuus vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Jotkut elävät rennosti päivän kerrallaan, eivätkä suunnittele elämäänsä paljon eteenpäin. Osa on jo alistunut nykyiseen tilanteeseen, vähentävät vapaaehtoisesti

19 kuluttamista ja etsivät edullisia ratkaisuja. He eivät enää suunnittele vaan yrittävät vain saada rahat riittämään päivästä toiseen. Osa työntekijöistä taistelee sinnikkäästi ja etsii aktiivisesti lisätöitä. Nyt ei pysty suunnittelemaan, kun rahat eivät riitä välttämättömään eli ei ole mahdollista asua omassa asunnossa. Ei ole muutosta näkyvissä, olen MOLlin sivuilla käynyt, mutta tarjonta siellä on ollut aika epämääräistä. Nainen H Osa haastatelluista kokee, että he voivat suunnitella elämäänsä ihan hyvin. Osa taas pitää muutaman viikon työlistajaksoja liian lyhyenä, koska se estää pidemmän ajan suunnittelun. Vaikka työvuorot saa tietää hyvissä ajoin ennakkoon, tulee lisätöitä pienellä varoitusajalla, ja niihin on tartuttava. Elämää suunnitellaan muutaman viikon jaksoissa eteenpäin. Mitään ei pysty suunnittelemaan taikka mitään. Lääkärikäyntiä, en mä tiedä mun työvuoroja niin pitkälle. Ihan perusasioita! Nainen D Aika epämääräistä on, ei voi tehdä pitkälle kantavia suunnitelmia oman elämän suhteen. Nainen H Koen, että en hirveen pitkälle voi suunnitella elämää, asun yksin. Talouspuoli, vaikka on hyvin tunteja, tulee liiankin usein elettyä kädestä suuhun vuokrat yksin maksettuna on tosi kalliita. Mies C Mä oon rennompi henkilö, en suunnittele kauheesti eteenpäin, oon ex-tempore-ihminen. Loman aina saa, ei oo merkitystä viikolla. Ollaan pyritty pitämään ja joustamaan lapsiperheellisten kanssa. Sama juttu jouluaattojen kanssa, mä voin hyvin olla siellä. Nainen B Ennakoimattomuutta pyritään tasoittamaan ja hallitsemaan hyvin monilla tavoilla. Työntekijät pyrkivät olemaan mukana kaikissa mahdollisissa verkostoissa, ja portteja pidetään auki eri suuntiin. Henkilöstövuokrausfirman kautta työpaikan saaneet voivat katsoa, mitä muuta firmassa on tarjolla. Kaupassa työskentelevät tekevät keikkaa ravintolassa tai toisessa kaupassa.

20 Osalla työntekijöistä on tunne, ettei heitä arvosteta eikä heidän toivomuksiaan oteta huomioon. Ihminen on muuttunut käsipariksi, jota käskytetään ja liikutellaan työpisteestä toiseen. Työnantaja ei ole kiinnostunut siitä, miten työntekijä pystyy tulemaan toimeen ja miten hän pärjää arjessa. Ihmisiä käytetään pelivarana, ollaan vuosikausia tuntilaisia, osa-aikaisia. Vastentahtoista osa-aikatyötä tekevistä osa on nöyrtynyt ja alistunut tuntityöläisenä olemiseen. Ystäville ja kavereille ei jakseta kertoa ja selitellä kaikista työtehtävistä. Omaa työtilannetta saatetaan myös kaunistella ja kerrotaan puolitotuuksia. Halutaan antaa kuva, että tuntilaisuus on oma valinta. Palkasta ei voi keskustella kenenkään kanssa, kerrotaan että hyvin pärjätään ja annetaan tilanteesta parempi kuva kuin mitä se on todellisuudessa. Ystävät kysyy, miten sä pärjäät. Niin kai sitä jotenkin pärjää. Jos ne utelee, että paljon sä tienaat, niin en koskaan kerro. Sitä joutuu enemmän väittelemään. Nainen M Entisen poikaystävän tuttavat kysyivät, miten sä sinne oot juuttunut - ihmiset pitää kauppatyöskentelyä välietappina. Olen juuttunut, koska mulla ei ole ollut suuria suunnitelmia. En tiedä, mikä tulee isona, juutuin sinne. Tuntui pahalta kun kysyttiin noin - miksei tää voisi olla ammatti. En tykkää, mutta sieltä löytyy töitä. Nainen D Osalla työntekijöistä on tunne, ettei heitä arvosteta enää kokonaisina ihmisinä. He kokevat muuttuneensa käsipareiksi, joita käskytetään ja siirretään paikasta toiseen. Työnantaja perustelee osa-aikaisuutta asiakasvirroilla, joka määrittelee tarvittavien käsiparien määrän. Ihmisistä on tullut työnantajan pelivaraa, tuntilaiset ovat aina tarvittaessa käytössä. Tämä tilanne on jatkunut jo vuosikausia, eikä siihen ole näkyvissä mitään muutosta. Työnantaja ei ole kiinnostunut siitä, miten työntekijä pystyy tulemaan toimeen ja miten hän pärjää arjessa. Ihmisen tärkein tehtävä on tuottaa työnantajalle rahaa. Ei-arvostava kohtelu ulottuu tietyissä työpaikoissa kaikkialle, työvuoroista kerrotaan melko myöhään. Usein vasta aamulla saa tietää, missä kaikissa tehtävissä ollaan työpäivän aikana. Ihmisiä käytetään liikuteltavana pelivarana vuosikausia, ollaan tuntilaisia, osa-aikaisia. Jotkut kokevat toisinaan, että työnantaja ylläpitää tarkoituksella turvattomuuden ja epävarmuuden tunnetta eikä osa-aikaisuutta perustella mitenkään. Ihmetellään itsekseen ja työkavereiden kanssa, mitä vikaa minussa

21 on, kun minulle ei anneta kokopäivätyötä. Tämä saa aikaan myös riittämättömyyden ja huonommuuden tunnetta. Elämänpiiri supistuu, kun rahat eivät riitä pieniin ylellisyyksiin, kuten matkusteluun, kalliimpiin harrastuksiin, kulttuuriin tai ravintolassa syömiseen. Kaupassa on hyvin erilaisia tehtäviä. Työntekijöillä on toiveita niistä tehtävistä, joita he tekisivät mieluiten. Heidän mielipidettään ei oteta huomioon, tehokkuus kärsii, työmotivaatio ja työhön sitoutuminen heikkenevät, kun pitää nopeasti siirtyä tehtävästä toiseen. Pomon mielestä kaupassa pitää tehdä töitä niin kovaa, että hiki tulee. Muuten ei ole kyse oikeanlaisesta työn tekemistä. Vedetään kaikki mehut irti työntekijöistä. On sanottu, että hiki pitäisi työnteossa tulla! Esimies sanoo. Olkapäät huutaa hoosiannaa, samoin kantapäät, hölmöläisten hommaa. Oon lähdössä kuntoutukseen ensi viikolla, ei paljon kiinnosta kuinka pärjäävät. Nainen C Voiton tavoittelu mene ihan kaiken edelle. Tossakin kioskissa meitä on niin monta, joku 20 tuntilainen voisi olla 30 tuntilainen, onhan ne käsiparit siinä kuitenkin. Se ei selitä sitä millään. Nainen D Jos päivävuorossa tulee varauksia, pitää olla valmis joustamaan kymmeneen saakka illalla. Aina valmiina joustamaan - ne saavat tehdä enemmän tunteja. Nainen I Työnantaja on perustellut, että tarvitaan käsipareja. Se on palvelualalla aika yleistä, harvemmin saa kokoaikaista. Käsiparisysteemi on ollut koko ajan 10 vuotta, ei tarjota edes kokoaikaista. Mies C Joillakin työpaikoilla tuntilaiset eristetään muista työntekijöistä. He eivät kuulu kokopäivätyötä tekevien joukkoon eikä heitä ei oteta mukaan kokouksiin, koulutuksiin eikä virkistystilaisuuksiin. Heille ei anneta aina edes omaa vaatekaappia, vaan työvaatteet joudutaan vaihtamaan naistenhuoneessa. Vakituiset työntekijät pelkäävät, että tuntilaiset vievät heidän työt. Kyttäämiskulttuuria ja niskaan hengittämistä työpaikoilla on enemmän kuin aikaisemmin. Kun menet työpaikalle, sinuun suhtaudutaan rasistisesti. Vaikka itse tunnen olevani ammattitaitoinen, väheksytään. Et kuulu työyhteisöön, jätetään hyvin yksin, kun on safkis. Jätetään ulkopuolelle, se on tietoista ja tarkoituksenmukaista. Istut saman pöydän ääressä, ei oteta missään vaiheessa keskusteluun mukaan. Pelätään, että toi vie meidän duunit. Johonkin paikkoihin kun menee, ei oo edes pukukaappia. Vaihdat vessassa vaatteet. Meillä on konsernivaatteet, likaisia vaatteita tarjotaan, kun ei muuta löydy. Jos vaatii pukuhuoneen avainta, sanotaan, et vaihda vessassa vaan. Nainen E Mutta on mullakin kokemusta, että kun on osa-aikaisia, niin työilmapiirissä on kateutta ja sellaista kireetä fiilistä, koko ajan kaiken näköistä. Ja sitten kostetaan sillee, että jos toinen on vuorossa, niin

22 sun vastuulla pitäisi olla tietyt tehtävät, niin sä jätät ne tahalteen tekemättä. Kaikkee tommoista. Lapsellista. Meillä on just esimiesten taholta, että halutaan kauheesti tehoja irti, ei lisää ihmisiä, mutta tehoja ylöspäin. Nainen C Työnantaja ei aina tarjoa lisätöitä omalle porukalle, vaan pyrkii käyttämään myös ulkopuolisia, vuokrafirmojen kautta värvättyjä työntekijöitä. Joillain työpaikoilla jaetaan ylimääräiset tunnit sen mukaan, kuinka innokas on ollut tekemään lisätöitä aiemmin. Joustavuus ja innokkuus palkitaan. Jos ei taivu työpaikan vaatimuksiin, niin tuntien saaminen vähenee entisestään. Vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin vähäisiä. Välillä ahdistaa, on sellaisia tilanteita, että onko töitä, kun ei ikinä tiedä. Sähän olet se ensimmäinen, kuka sieltä lähtee, jos tulee niin hiljaista, että ihmiset ei käy enää hotelleissa. Nainen F Keittiöpäällikkö kähmii kuulemma yhdessä paikassa. Jos sanoo EI, niin sitten ei ookkaan enää tunteja. Kahdestaan yksin töissä ei oo kivaa. Nainen I Työolosuhteiden vähimmäisvaatimukset eivät toteudu kaikkien tuntityötä tekevien kohdalla. Ylityökorvauksia ei aina saada, eikä taukoja aina pystytä pitämään. Työntekijät eivät välttämättä tiedä, kuuluvatko he työterveyshuollon piiriin. Sairauslomapäiviltä ei aina saada palkkaa. Joillakin työpaikoilla on villin lännen meininki, ja työnantaja pyrkii etsimään kaikki mahdolliset porsaanreiät voidakseen kiertää työntekijöiden oikeuksia. Tuntilaisille syntyy tunne, että kukaan ei oikeastaan pidä heidän puoliaan. Heitä ei kuunnella eikä heistä välitetä. Mulle tuli sellainen tilanne, että ei kohtele mua niin kuin pitäisi kohdella. Nainen A On firmoja, jotka ovat lukeneet lakimiehen kanssa ja löytävät kaikki porsaanreiät. On olemassa joku summa, joka sun täytyy tienata, että saat työstäsi edes eläkkeen. Pitää olla 35 tuntia ennen kuin sinulle pitää maksaa kesälomakorvauksia! Tai joku muu tuntimäärä. Nainen E Työterveyshuollosta en oo kuullukaan. Kai meillä on jotain, mutta se ei mulle kuulu, kun teen niin vähän. Ja chatti-puolella ei oo mitään. Mies E Haastatteluryhmässä olleiden keskuudessa työterveyshuolto toteutuu vaihtelevasti. Kiinteistönhuoltoyhtiössä ja isossa kansainvälisessä yrityksessä työterveyshuolto toimii. Henkilöstövuokrausyrityksessä jokaisesta sairauspäivästä on toimitettava todistus, joka pitää itse hankkia esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta. Yhdessä yrityksessä vain kolmivuorotyöntekijät kuuluvat

23 työterveyshuollon piiriin. Joissakin yrityksissä työterveyshuolto koskee kaikkia sekä osa- että kokoaikaisia. Pienessä matkatoimistossa ja messuilla työskentelevät eivät tienneet, minkälainen käytäntö on heidän työpaikallaan. Myös sairauspäivien palkanmaksu vaihtelee. Jos on yhden päivän sairaana, yleensä se on palkaton. Pidemmillä sopimuksilla on mahdollisuus saada palkka myös sairauspäivistä. Käytännöt ovat niin sekavia ja monimutkaisia, etteivät kaikki haastateltavat olleet tietoisia niiden sisällöstä. Sekä haastatteluissa että ryhmässä tuli esille, kuinka helposti osa-aikaisuuteen jämähdetään ja alistutaan. Päätyön lisäksi täytyy olla ainakin yksi muu työ, ja pakko on tehdä sitä työtä, mitä annetaan. Ei ole mahdollisuutta tehdä mitään suunnitelmia, pyritään haalimaan rahat kokoon ja sinnitellään kuukausi kerrallaan eteenpäin. Tämä joukko kasvaa koko ajan, ja se koskee sekä nuoria että vanhoja työntekijöitä. Ravintoloissa kokoaikaisia ovat vain portsarit ja kaupoissa tuoteryhmävastaavat. Työnantajat palkkaavat uusia osa-aikaisia työntekijöitä, käyttävät vuokratyöntekijöitä tai harjoittelijoita, vaikka vakituiset osa-aikaiset haluaisivat tehdä enemmän tunteja. Nyt näyttää siltä, että olen tähän tilanteeseen jämähtänyt. Nainen H

24 Suurin osa mieltää itsensä palkkatyöntekijäksi he myyvät ammattitaitoaan, moniosaamistaan ja saavat palkkaa vastineeksi. Joidenkin työidentiteetti rakentuu enemmän yrittäjyyden pohjalta: kioskiosaaja, ruoka-ammattilainen, kiinteistöalan osaaja. Pieni joukko on alistunut. He ovat luovuttaneet ja tyytyvät siihen, mitä saavat, eivätkä jaksa taistella ja kilpailla töistä he eivät määrittele itseään kovin paljon työn kautta. He kokevat kuitenkin ylpeyttä monipuolisesta osaamisestaan. Osa työnantajista arvostaa osaamista ja antaa lisää vastuuta ja työtehtäviä osa pitää heittopussina. Työidentiteettiä kuvaa parhaiten moniosaaminen ja muuntojoustavuus. Kaikki työskentelevät vähintään kahdessa eri tehtävässä. Työtä vaihdetaan lennossa ja joskus saman päivän aikana voidaan hoitaa useampia tehtäviä tai työskennellä eri työpaikoissa. Usein vasta aamulla saadaan tietää, mitä kaikkea työpäivä pitää sisällään. Työntekijät ovat kuin kameleontteja, ja he sopeutuvat jatkuvasti erilaisiin työtehtäviin, työympäristöihin sekä työkavereihin. Tiedot ja taidot, osaamispääoma ja itsetunto karttuvat koko ajan. Osaamispääoman kartuttamisessa ja uusien työtehtävien saamisessa on tärkeää tehdä itsensä näkyväksi. Myönteinen asennoituminen asiakaspalvelussa huomataan, ja siitä palkitaan. Iltavuoroihin halutaan moniosaajia varsinkin, jos yksi ihminen joutuu tekemään kaikki hommat. Työpaikoilla on erilaisia käytäntöjä siitä, miten työntekijän osaamispääomaa hyödynnetään. Osassa työpaikoista osaamisesta palkitaan ja annetaan lisää tehtäviä sekä vastuuta. Työntekijä kokee, että häntä arvostetaan, ja hänelle annetaan mahdollisuus kehittyä työssä. Haastateltavat ovat itse ylpeitä osaamisestaan, mutta työnantaja ja ystävät saattavat vähätellä heidän työtilannettaan. Moniosaajasta voi myös tulla työnantajan kontrolloima heittopussi, jota siirrellään mielivaltaisesti paikasta toiseen. Tunnit annetaan mieluummin ulkopuoliselle keikkatyöntekijälle, vaikka tuntilainen osaa työtehtävät parhaiten. Tämä aiheuttaa myös alemmuuden tunnetta, miksi minä en kelpaa. Ystävät eivät taas ymmärrä, että työ voi olla sirpaleista ja rakentua hyvinkin erilaisista osista. Siksi kavereille ei aina jakseta kertoa omasta työstä, vaan puhutaan pääasiassa niin sanotusta päätyöstä. Näin päästään helpommalla, eikä tarvitse niin paljon selitellä. Asiakaspalvelusta mä nautin. Huomaa, kun on ite ystävällinen ja kohtelias, hymyilee, ja saa takaisin hymyn. Tulee tosi hyvä olo ja

25 iloinen mieli. Tippi on kivaa, kun se on ylimääräistä. Mä oon kehittynyt, mä oon hyvä asiakaspalvelija, ei tarvi pelätä, on aika varma työ. Nainen A Olen pystynyt aika hyvin itseni työllistämään, työtilanne on ollut hyvä. Erilaisia tehtäviä. Kun kyllästyy, tekee keittiötöitä, on kiva lähteä kauppaan. Kun kaupassa kyllästyy välillä asiakaspalveluun, on kiva palata keittiöön. Pitopalvelussa tekee itse kaiken alusta loppuun: katat, palvelet, siivoat. Nainen E Mä oon yhdessä yrityksessä toimistohommissa. Mä teen kolme pitkää päivää viikossa ja sitä aikaisemmin mä oon opiskellut jossain vaiheessa, mutta nyt ollut enemmän töissä. En nyt enää saa opintotukea. Mulla on kokemusta kaupan kassalla ja varastoissa. Nainen L Vaikka työidentiteetti muotoutuu päätyön kautta, niin haastateltavien oma osaamiskokemus näyttäytyy useasta eri näkökulmasta. Työidentiteetin voi määritellä toisaalta palkkatyöntekijän ja toisaalta yrittäjyyden kautta. Palkkatyöntekijäksi itsensä kokevat myyvänsä ammattitaitoaan, moniosaamistaan, ja he saavat vastineeksi palkkaa. Yrittäjyyden kautta itsensä määrittelevät ovat keskittyneet tiettyyn työhön, jonka kautta he haluavat toteuttaa intohimoisesti itseään. Pitkään kioskilla tunteja tehnyt pitää lähikioskia jo melkein kotinaan. Hän tietää kaiken, mitä kioskiyrittäjyydessä tarvitaan. Hänen suurin haaveensa on, että hän saa sen vielä joku päivä omakseen, kun nykyinen omistaja haluaa siitä luopua. Ruoka-alan ammattilainen puolestaan tekee kaikkea mahdollista, mikä liittyy ruokaan. Se on hänen sydäntään lähellä, se on monipuolista ja sitä kautta voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Työpaikoilla hänellä on tapana rakentaa itsensä näköinen työpiste, vaikka vain hetkeksi. Kiinteistöalalle kouluttautuva on jo pitkälle omaksunut kiinteistöosaajan roolin, ja hän uskoo vahvasti työskentelevänsä tulevaisuudessa isännöitsijänä. Kaikissa töissä tarvitaan osaamista. Kaupassa esimerkiksi palvelutiski, kassa ja maitokaappi vaativat kaikki omanlaista osaamista. Nuorille tekijöille töitä löytyy aina, oikea asenne tarvitaan nämä monitekijät täytyy pitää puoliaan ja melua itsestään täytyy aktiivisesti hakea työpaikkoja ja siirtyä toisille osastoille osastot kilpaili minusta. Nainen B Iltavuoroon haluttiin että tietyt henkilöt tekee paremmin iltavuoron, tilitykset ynnä muut. Osaan ne kaikki hommat. Mies A Myönteinen asennoituminen asiakaspalveluun auttaa paljon. Nainen K

26 Pieni joukko haastateltavista kokee, ettei heillä ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. He ovat alistuneet ja luovuttaneet. Työn merkitys oman identiteetin rakentamissa on vain vähäinen.

27 Osa-aikaisten ja keikkatyöntekijöiden kesken muodostuu oma heimo ja jengi. Heidän välille syntyy ystävyyssuhteita, ja he tapaavat vapaa-ajallakin. Varsinkin yksinään eläville työyhteisö on kuin toinen perhe, mutta myös perheellisille meidän jengi on tärkeä. Oma jengi luo turvallisuuden tunnetta. Osa-aikaisten kesken on muodostunut useilla työpaikoilla vahva sosiaalinen yhteisö, oma heimo. Työkavereista on saatu uusia ystäviä ja epäsäännöllisten työaikojen vuoksi heitä on helpompi tavata kuin muita kavereita. Kausityöntekijöillä työyhteisö muodostaa myös kodin ja perheen, se on ihan kaikki kaikessa. Juhlitaan yhdessä ja jaetaan tarvittaessa ilot ja surut. Yksi haastatelluista kokee, että hänen toinen työpaikkansa R-kioskilla on hänen toinen kotinsa. Siellä hän tapaa kavereita ja siellä hän viettää paljon myös vapaa-aikaa. Vähän toinen koti ikään kuin, musta on kiva mennä sinne, mukavat ihmiset, tykkään mennä sinne, oon joskus vapaa-ajallakin käynyt morjestamassa. Mukava yhteisö. Nainen A Suurin osa on ravintola-alalla, työn kautta tullut nää suurimmat ystävät, tulee vaihdettua kuulumisia. Nainen F Meillä on todella hyvä yhteishenki, paranee vaan. Alkuun oli sellainen pomo, josta kukaan ei tykännyt. Nyt on parempi, ei ihan loisto, mutta kumminkin. Porukka on nivoutunut yhteen. Meillä on noin 50 ihmistä listoilla, erilaisilla työsopimuksilla, tullaan tosi hyvin toimeen. Vietetään aikaa yhdessä. Nainen D Tosi hyvin suhtaudutaan, ei oo mitenkään ulkopuolinen olo, opetetaan ja neuvotaan. On osa jengiä. Nainen E Tosi hyvä henki on meillä nyt ollut. Helppo olla, tutut ihmiset, ei oo arkielämää. Duuniin, rinteeseen tai ryyppäämään. On paljon kaikkea. Oma heimo, oma porukka. Nainen I Ryhmähaastattelussa puhuttiin kuitenkin enemmän ongelmista, kuinka osaaikaisia jätetään työyhteisön ulkopuolelle. Tehokkuutta puristetaan yhä enemmän, pitää saada koko ajan enemmän tulosta jopa epäoikeudenmukaisella tavalla. Kyttäämiskulttuuria ja niskaan hengittämistä on enemmän kuin aikaisemmin. Huonot pomot myrkyttävät koko yhteisön ilmapiirin.