ESPOON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ Ympäristölautakunnan kokoonpano Ympäristölautakunnan kokoukset Lautakunnan koulutus Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö Ympäristötoimen koulutus ja työhyvinvointitoiminta YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA Talousarvion toteutuminen Espoo-strategian toteutuminen Lautakuntasopimuksen toteutuminen Espoo edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen torjuntaan Vesistöjen suojelu ja vesiriskien hallinta Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen Lupapäätösten käsittelyaika Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset Valvottujen kohteiden lukumäärä Annettujen lausuntojen lukumäärä Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT Ympäristönsuojelun valvonta Ympäristöluvat Laitosvalvonta Jätehuolto Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta Roskaantuminen Lumenkaatopaikat Muu jätehuollon valvonta Meluntorjunta... 13

2 3.6. Ilmansuojelu Vesiasiat Vesistötutkimus vuonna Vesistökunnostus vuonna Vesistöpaikkatietojen tallentaminen Pilaantuneen maaperän kunnostus Nitraattiasetuksen valvonta Ilmastonsuojelu LUONNONSUOJELU Espoon luontovuosi 2012 ja Rusetti-Espoon Keskuspuisto Luonnonsuojeluun ja yleiseen ympäristönsuojeluun liittyvät tutkimukset ja selvitykset YMPÄRISTÖVALISTUS, YHTEISTYÖ, LUONTORETKET, TIEDOTUS JA JULKAISUT Yleinen ympäristövalistus Yhteistyö ja työryhmät Luontoretket Luontopolut Tiedotus ja julkaisut YMPÄRISTÖOHJELMA Ympäristöjohtaminen ja ekotuki VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO Yleistä Luontokoulu Vaihtuvat näyttelyt Tapahtumat Uikunpesä Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelma Villa Elfvikin luontotalon aukioloajat vuonna Villa Elfvikin kahvila Villa Elfvikin ystävät - Villa Elfviks vänner ry

3 1. YLEISTÄ Ympäristölautakunta ohjaa ympäristökeskuksen toimintaa. Ympäristökeskus on itsenäinen hallintokunta teknisen ja ympäristötoimen johtajan alaisena. Espoon ympäristölautakunta on toiminut vuodesta 1978, jolloin se perustettiin vapaaehtoisesti. Lainsäädäntö edellytti toimintaa vasta vuodesta Ympäristölautakunta huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (1986/64) mukaan muun muassa ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilaissa hoidettaviksi säädetyistä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä. Lisäksi tulee huolehtia ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä, ympäristönsuojelun tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta sekä edistää kaupungin yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Lautakunta antaa myös lausuntoja, tekee esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille sekä suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön mukaan ympäristölautakunnan tehtävänä on 1. toimia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 2. huolehtia kaupungin ympäristönsuojelusta, laatia ehdotus kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi ja seurata sen toteutumista 3. huolehtia kunnalle luonnonsuojelulain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä antaa lain 24 :n ja 27 :n mukaiset kunnan lausunnot hakemuksista. Lisäksi lautakunta päättää luonnonsuojelulain 26 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja 28 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamisesta. Lautakunta myöntää myös ympäristönsuojelulain 27 d :ssä tarkoitetun poikkeuksen talousjätevesien käsittelyvaatimuksista sekä päättää maankäyttö- ja rakennuslain 161 a :n 2 momentissa tarkoitetusta ojan tekemisestä tai ojitusta varten tarpeellisen suojapenkereen tai pumppuaseman sijoittamisesta toisen alueelle asemakaavaalueella. Ympäristökeskuksen toiminta-ajatuksena on maailmanlaajuisista, kansallisista ja paikallisista näkökohdista paikallisesti toimien turvata ympäristön elinkykyisyys sekä omalta osaltaan huolehtia edellytysten luomisesta viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin- ja elinympäristön varmistamiseksi myös tuleville sukupolville. Käytännön työtä ohjaamaan ympäristökeskuksessa on valmisteltu laatukansio, jonka päivitystä koordinoidaan ympäristökeskuksen laatutiimissä. 1.1 Ympäristölautakunnan kokoonpano Lautakunnan kokoonpano ja jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2012 (suluissa vuoden 2011 osallistuminen): Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Pursula Tiina, Vihr. pj/ 10 (7) Tiippana Hanna, Vihr, 0 (0) Kuusela Pirkko, SDP, varapj. 9 (8) Suontio Sinikka, SDP 0 (2) Berglund Marjo, SFP 4 (9) Haeggström Eeva, SFP 4 (2) Erävuoma Asso, Kok. 7 (9) Havu Isto, Kok. 3 (2) Granqvist Veikko, PerusS/Sit. 6 (11) Pirttimäki Jouko, PerusS/Sit. 5 (0) Kosonen Riina, Kok. 10 (11) Karatmaa Raili, Kok. 1 (0) Lehtonen Matti, Kok. 9 (10) Karas Jaakko, Kok. 2 (1) Rahkonen Jarkko, SDP 11 (10) Metsäranta Matti, SDP 0 (1) Saarelma Mia, PerusS/Sit. 9 (10) Savola Terttu, KA 1 (1) Peura Markus, Vihr. 10 (8) Stambej Ville, Vihr. 1 (3) 3

4 Salo Seppo, Kesk. 10 (10) Käri-Zein Päivi, Kesk. 1 (1) Uusivuori Ville, Vas. 11 (10) Vepsäläinen Hannu, Vas. 0 (1) Vahervuori Hilkka, Kok. 6 (7) Vihra Sisko, Kok. 3 (4) Kaupunginhallituksen edustaja Jääskeläinen Jarmo, Kok. 10 (9) Luomaranta Ritva-Liisa, Kok. 0 (0) Nuorisovaltuuston edustaja Pirha Melissa 3 Paasivirta Olli-Pekka 4 Valtuusto valitsi varajäsen Maija Lehtosen tilalle Terttu Savolan Ympäristölautakunnan kokoukset Ympäristölautakunta kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 82 asiapykälää. Vastaavat luvut edellisiltä vuosilta olivat: Vuonna kokousta 104 asiaa Vuonna kokousta 111 asiaa Lautakunnan koulutus Pia Tynys ja Johannes Lounasheimo HSY:ltä kertoivat ennen lautakunnan kokouksen alkua pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattoreista. Lautakunnan jäsenille ja varajäsenille järjestettiin seminaari, jonka aiheita olivat Juliailmastohanke, ympäristöjohtaminen ja Aalborgin sitoumukset. Lautakunnan jäsenille ja varajäsenille järjestettiin retki Matalajärvelle. Retken aiheina olivat Espoon vesiensuojeluyhteistyö ja kaupungin hulevesiohjelma sekä tutustuminen Matalajärven laskeutuskosteikkoon. 1.2 Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö Ympäristökeskusta johti ympäristönsuojelupäällikkö MMM Tuula Hämäläinen-Tyynilä. Ympäristökeskuksessa on seuraavat yksiköt (suluissa kokopäiväiset työntekijät ): Valvontayksikkö (yhdeksän henkilöä, kaikki vakinaisia) Valvontayksikköä johti valvontapäällikkö FM Kari Kavasto ja siinä työskentelivät: ympäristötarkastaja FM Harri Anttila, ympäristötarkastaja MMM Tommi Paavilainen, ympäristötarkastaja FM Lea Salonpää ympäristötarkastaja DI Katja Ohtonen, ympäristötarkastaja DI Niko Torvela, ympäristötarkastaja DI Armi Tukia, ympäristötarkastaja MMM Lasse Kämpe alkaen ja limnologi FM Ilppo Kajaste 4

5 Ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikkö (neljä henkilöä, kaikki vakinaisia) Ympäristön ja luonnonsuojeluyksikköä johti johtava ympäristötarkastaja FM Kalevi Hiironniemi ja siinä työskentelivät: ympäristötarkastaja FM Leena Sjöblom, ympäristötarkastaja FM Tia Lähteenmäki ja limnologi FM Eeva Nuotio Hallintoyksikkö (kuusi henkilöä, kaikki vakinaisia) Hallintoyksikköä johti kehittämispäällikkö TkT Sari Soini ja siinä työskentelivät: hallintolakimies OTM Erja Tiihonen, ympäristötarkastaja FM Tuija Stambej, media-assistentti HSO- sihteeri Hilkka Leander saakka, BA Eija Rissanen alkaen toimistosihteeri yo. Anita Korsumäki ja toimistosihteeri tradenomi, artesaani Leena Renko-Julin alkaen. Villa Elfvikin luontotalo (viisi henkilöä, joista kaikki vakinaisia) Luontotaloa johti MMM Riitta Pulkkinen ja hänen lisäkseen työskentelivät: ympäristökasvattaja FM Sara Oja, näyttelysihteeri FM Katri Luukkonen, ympäristönhoitaja fil. yo. Antti Mikala ja toimistosihteeri dipl. kielenkääntäjä Leena Käyhkö, joka jäi eläkkeelle Hänen seuraajanaan aloitti matkailuvirkailija Virpi Mäenpää Villa Elfvikissä tuntipalkkaisina oppaina ovat toimineet fil.yo Anniina Kuusijärvi (koko vuoden) ja fil.yo Joose Lassila asti. Hänen seurajanaan aloitti fil.yo Aura Raulo työhön perehtymisensä. Ympäristökeskuksessa oli vuoden 2012 lopussa 25 vakanssia. Vakinaisista henkilöistä oli naisia 17 ja miehiä 8. Tilapäinen henkilöstö Projektisihteeri Katrin Aia jatkoi luontopolkuihin ja luontovuosi 2012-projektiin liittyvissä tehtävissä Rosa Honkanen, kesätyöntekijänä Villa Elfvikin luontotalossa ajalla Salla Manner, kesätyöntekijänä Villa Elfvikin luontotalossa ajalla Vesa Vuori (siviilipalvelusmies), luontokouluavustajana Villa Elfvikin luontotalossa asti Rainer Vihonen (siviilipalvelusmies), luontokouluavustajana Villa Elfvikin luontotalossa alkaen Philippe Lutinier, työssäoppija (Työelämän suomi) ajalla Lauri Kleemola, luonnonsuojelualueiden hoitaja ajalla ja projektityöntekijä ajalla Jussi-Pekka Manner, ympäristönhoitaja ajalla Jonne Linna-Alho, ympäristönhoitaja ajalla Eija Rissanen, Rusetti- Espoon keskuspuisto -hankkeen viestintätehtävissä Alina Tuomisto, viestintäharjoittelijana ajalla Tomi Levomäki, projektityöntekijänä ajalla Ympäristötoimen koulutus ja työhyvinvointitoiminta Koulutukseen käytettiin noin 8000 euroa vuonna Ympäristökeskus teki koulutusmatkan Haapsaluun. Matkan aikana kehitettiin mm. ympäristökeskuksen työn mittareita. Muutoinkin on panostettu keskuksen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon ja osallistuttu aktiivisesti erilaisiin kehittämisprojekteihin. Leena Renko-Julin sai kunniamaininnan kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa. Ympäristökeskuksen tulokset kunta 10 kyselyssä olivat erinomaiset. 5

6 2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA 2.1. Talousarvion toteutuminen Käyttötalouden menoihin oli budjetoitu 2,378 milj. euroa ja toteuma oli 2,247 milj. euroa, 94,5 %. Menoalitus oli 0,131 milj. euroa ja menojen kasvu 10,7 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Henkilöstömenoihin oli varattu 1,422 milj. euroa ja toteuma oli 1,401 milj. euroa, 98,5 %. Vakinaisen henkilöstön määrä oli joulukuun 2012 lopussa 25. Palveluiden ostoon oli budjetoitu 0,644 milj. euroa. Toteuma oli 0,527 milj. euroa, 81,9 %, ja menoalitus on 0,117 milj. euroa. Asiantuntijapalveluihin käytettiin 0,265 milj. euroa, toteuma 76,0 %. Menoalitus selittyi sillä, että muutaman projektin toteutusaikataulu muuttui suunnitellusta ja projektit jatkuivat vielä alkuvuonna Loppuvuodesta varauduttiin lisäksi Haltian luontokeskuksen kasvaneisiin kustannuksiin. Tuloja oli budjetoitu 0,094 milj. euroa. Tuloja kertyi euroa. Tulot kertyivät Villa Elfvikin käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista sekä EU:n takaisin maksamista projektiosuuksista. Osa EUhankkeiden projektiosuuksista tuli kirjatuksi jo vuoden 2011 tuloihin, minkä vuoksi EU:n takaisin maksamat projektiosuudet poikkesivat ennakoiduista Espoo-strategian toteutuminen Espoo-strategian tulostavoitteista raportoitiin 4 kertaa vuoden aikana. Espoo-strategian tavoitteiden toteutumista vuonna 2012 on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan vuoden 2012 ennakkotilinpäätöksessä (käsitelty ympäristölautakunnassa ) Lautakuntasopimuksen toteutuminen Espoo edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen torjuntaan Lautakunta asetti vuodelle 2012 seuraavia tavoitteita: Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpideohjelma Espoolle YTV:n sopeutumisstrategian perusteella (YTV:n sopeutumisstrategian laadinta käynnistynyt syksyllä 2009). Saavutettujen tulosten väliarviointi ja tarvittaessa ehdotus ilmastostrategian toimenpideohjelman päivitystarpeista ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijyyttä vastaavaksi. HSY:n johdolla valmisteltu ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut ja hyväksytty HSY:n hallituksessa Espoo-strategian energia- ja ilmastotoimenpiteiden päivitystyö valmistui vuonna Toimenpiteet hyväksyttiin ympäristölautakunnassa , kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuusto sai ne tiedokseen kokouksessaan Ilmasto- ja energiatoimenpiteet sisältävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimet. Lisäksi energia- ja ilmastotoimenpiteissä esitetään Espoon ilmastotyön keskittymiskohteet seuraavina vuosina. Ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatiosta, edistämisestä ja seurannasta vastaa kaupungin ilmastoasioiden koordinaatioryhmä, jossa on jäseniä kaikilta toimialoilta ja konserniesikunnasta. 6

7 Vesistöjen suojelu ja vesiriskien hallinta : Huolehditaan yhteistyössä muiden kaupungin hallintokuntien kanssa hulevesiohjelman, valuma-alueselvitysten ja tulvariskikartoituksen huomioinnista kaikessa kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Hulevesiohjelmaan liittyvä valuma-alue selvitys on tehty ja hulevesityöryhmän aloitti toimintansa syksyllä Ympäristökeskus on mukana Espoonjoen tulvariskien hallinta -työryhmässä, joka selvittää ELY:n johdolla Espoonjoelle sopivia tulvasuojelutoimenpiteitä. Espoonjoen ja virtavesien suojelusuunnitelmaa toteutetaan lautakunnan hyväksymien linjausten mukaisesti. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) ja teknisen keskuksen kanssa tehtiin Espoonjoen alajuoksulle kalataloudellinen kunnostus. Kunnostuksen tavoitteena oli parantaa taimenten nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia Espoonjoessa. ELY- keskuksen ja teknisen keskuksen kanssa jatketaan yhteistyötä kalataloudellisten kunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Järvien suojelua vahvistetaan pohjautuen toimissa ja kiireellisyysjärjestyksissä uusimpiin selvityksiin. Bodominjärven kunnostussuunnitelma ja toteuttamiseen tarvittava projektisuunnitelma on laadittu Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen : Riittävien ekokäytävien ja viheraluekokonaisuuksien varmistaminen mm. kehittämällä yhteistyötä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa ja suojelemalla arvokkaita luontokohteita. Luontopolkuja kunnostetaan ja kehitetään. Toimintavuonna ympäristökeskuksessa käynnistettyyn Espoon arvokkaiden luontokohteiden päivitystyöhön otettiin mukaan tarkastelu arvokkaimmista ekologisista yhteyksistä. Samalla kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikön kanssa on sovittu, että tarkastelua tehdään yhteisesti yleiskaavapuolen ekologiset yhteydet ja virkistysyhteydet - selvityksen kanssa. Luontopolkujen kehittämistyötä jatkettiin Espoon luontovuosi 2012 ja Keskuspuisto-Rusetti -WDC- hankkeisiin liittyen Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet Espoo-strategiaan ei sisältynyt erityisesti ympäristölautakuntaa koskevia tuottavuus- ja tulopohjahankkeita Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen Ympäristölautakunta antoi selvityksen vuoden 2012 pöytäkirjamerkintöjen toteutumisesta vuoden 2012 ennakkotilinpäätöksen yhteydessä (käsitelty ympäristölautakunnassa ) Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan vuoden 2012 ennakkotilinpäätöksessä (käsitelty ympäristölautakunnassa ). 7

8 Lupapäätösten käsittelyaika Ympäristöluvat ja vesiasiat valmistellaan neljässä kuukaudessa, ellei hakijan kanssa sovita muunlaisesta käsittelyaikataulusta. Aika lasketaan asian vireille tulosta lautakunnan ensimmäiseen käsittelyyn. Toteutuminen: Vuoden aikana käsiteltiin kuusi ympäristölupahakemusta ja 100 vesiasiaa. Ympäristölupien käsittelyajat välillä 3 kk 15,5 kk. Vesiasioiden käsittelyaika oli keskimäärin kaksi kuukautta Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika Meluilmoitukset sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteista koskevat ilmoitukset valmistellaan päätettäväksi kahden viikon kuluessa niiden vireille tulosta, mikäli hakijan kanssa ei sovita pidemmästä aikataulusta. Jos toiminnan mahdollisesti aiheuttamista haitoista joudutaan kuulemaan ympäristön asukkaita, valmisteluaika on yksi kuukausi. Toteutuminen: Meluilmoituspäätöksiä tehtiin 49 kpl ja niiden käsittelyajat vaihtelivat parista päivästä viiteen viikkoon, keskimääräisen käsittelyajan ollessa noin 1,5 viikkoa. Yli kaksi viikkoa käsittelyaika oli yhdeksässä meluilmoituksessa täydennystarpeiden vuoksi Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset Ympäristölupatulot olivat euroa vuonna Ympäristöluvat Poikkeukselliset tilanteet Meluilmoitukset Maastoliikenne Vesi- ja vesihuoltolain mukaiset asiat Muut Yhteensä Menot ( / lupapäätös) Valvottujen kohteiden lukumäärä Valvontayksikössä tavoitteena oli tarkastaa 600 kohdetta. Yksikkö valvoo mm. lupavelvollisia ja ilmoituksenvaraisia toimintoja, pilaantuneiden maiden kunnostamista, ympäristön roskaantumista sekä jätevesien johtamista ja käsittelyä. Tavoitteena ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikössä oli 150 kohteen valvonta. 8

9 Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö valvoo arvokkaita luontokohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä, uhanalaisia lajeja, luontopolkuja yms. Valvottavia kohteita on yhteensä noin 450 kpl. Luonnonsuojelun valvonta Erityislakien mukainen valvonta Yhteensä Menot ( / valvottu kohde) Annettujen lausuntojen lukumäärä Lausuntopyyntöihin pyrittiin vastaamaan määräajassa. Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikön osalta tähän on kaupungin uuden käytännön mukaan laskettu mukaan myös sähköisesti annetut kannanotot Valvontayksikkö Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö Yhteensä menot euroa / lausunto Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteita olivat: - Luontotalon kävijämäärä, hlö - Luontokoulupäivät 116 päivää Tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Luontokoulun käyttö, hlö Luontokoulupäivät Luontotalon kävijämäärä, hlö* Käyttökulut ( /kävijä) 15,05 12,91 15,15 * vuodesta 2010 lähtien Villa Elfvikin kävijämääriin lasketaan ympäristökeskuksen kaikille retkille osallistuneiden määrä, sillä retket hoidetaan VE:stä käsin. 9

10 3. YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT 3.1. Ympäristönsuojelun valvonta Ympäristökeskuksen valvontayksikön tehtävänä on huolehtia kunnallisena valvontaviranomaisena ympäristönsuojelu-, vesi-, vesihuolto- ja jätelaissa määritellyistä valvontatehtävistä ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi. Valvontayksikkö tallentaa valvontatiedot Tekla GIS järjestelmän ympäristövalvontasovellukseen. Tekla GIS oli aiemmin nimeltään Xcity. YtBoss-järjestelmä on edelleen käytössä vanhojen (ennen 05/2010) tietojen selailua varten Ympäristöluvat Ympäristölupia myönnettiin vuonna 2011 kuusi: kaksi betoniasemille, kolme jätteen käsittelyyn sekä yksi Kulmakorven moottoriurheilukeskukselle. Ympäristölupamääräysten muutoshakemuksia käsiteltiin 23 kappaletta, jotka kaikki liittyivät öljysäiliöiden maahan jättämiseen Laitosvalvonta Vuonna 2012 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua yritysten tarkastuskierrosta Hannuksenpellon teollisuusalueella ja Suomenojalla. Tarkastuksilla kiinnitettiin huomiota kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin, jätehuollon järjestelyihin, ilmapäästöihin, jätevesipäästöihin, energiansäästöön sekä ilmastoinnin jäähdytyksessä käytettyihin kylmäaineisiin. Havaituista puutteista annettiin toimintaohjeita kiinteistöjen haltijoille ja kiinteistöillä toimiville yrityksille. Valvontatarkastuksella käytiin lisäksi noin 70 muussa kohteessa, jotka ovat mm. laitoksia, joille ympäristölautakunta, Uudenmaan ympäristökeskus tai Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan, tai yrityksiä, joiden toiminta ei edellytä ympäristölupaa. Juvanmalmin teollisuusalueelle tehtiin tarkastuskierros vuonna 2012, jonka yhteydessä tarkastettiin lähes kaikki alueen yritykset (137 kpl). Ympäristöluvalliset ja äskettäin tarkastetut yritykset jätettiin tarkastamatta. Kierroksen tarkoituksena oli kokeilla tarkastusmenettelyä, jossa alueen yrityksien toimintaan tutustutaan pintapuolisesti ja sen jälkeen päätetään tarkemman tarkastuksen tarpeellisuus. Selvästi ympäristölle haitattomat yritykset, kuten esimerkiksi parturit ja toimistot jätettiin käyntien ulkopuolelle. Tarkastuksia ei sovittu etukäteen normaalista käytännöstä poiketen. Viidessä yrityksessä havaittiin suuria riskejä ympäristölle ja ne vaativat myöhemmin tehtävän tarkemman ympäristötarkastuksen. Pienen riskin kohteita havaittiin yhteensä 16. Kesän 2012 aikana ympäristökeskuksessa toteutettiin projekti, jossa kartoitettiin ja valvottiin kylmäaineiden käyttöä Espoon alueella. Pääosan työstä teki Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelija, joka käytti keräämäänsä aineistoa myös omassa insinöörityössään Jätehuolto Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta Espoossa on 47 toimijaa, joilla on voimassa oleva ympäristölupa jätteen laitosmaiselle 10

11 käsittelylle tai hyödyntämiselle. Joukossa on pohjoismaiden suurin kaatopaikka ja kaatopaikkakaasulaitos, kaupungin maantäyttöalueet sekä mm. mullan valmistusta, jätemateriaalin hyödyntämistä, maantäyttöä sekä metalliromun, sähkö- ja elektroniikkaromun ja vaarallisten jätteiden käsittelyä ja keräystä harjoittavia yrityksiä. Lähes kaikille toimijoille on määrätty raportointi- tai vesientarkkailuvelvoite. Näiden laitosten toimintaa valvottiin tarkastuskäynnein sekä vesientarkkailu- ja toimintaraporttien avulla. Ämmässuon Kulmakorven alue Suurin toimintakokonaisuus on Ämmässuon - Kulmakorven alue, jossa v oli 23 ympäristöluvan perusteella toimivaa laitosta. Alueen suurimpien toimijoiden ympäristöluvat (Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus, Rudus Oy:n louhinta ja murskaustoiminta, kaupungin maantäyttöalueet, Hyvinkään Tieluiska Oy:n mullan valmistus) on tarkistettu vuosien aikana. Vireillä aluehallintovirastossa on Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa toimivan biojätteiden käsittelylaitoksen ympäristölupahakemus (mädätys ja kompostointi). Alueelle on määrätty laaja vesientarkkailuvelvoite sekä usealle laitokselle ilmansuojelua, melua ja hajua koskevia mittausvelvoitteita. Kaikki alueen ympäristöluvan perusteella toimivat laitokset tarkastetaan vuosittain joko laitostarkastuksella tai vuosi- ja päästöraporttien avulla. Alueella tehtiin 33 tarkastus- tai valvontakäyntiä tai valvonnallista neuvottelua vuonna Alueen merkittävin ongelma ovat hajuhaitat, jotka ovat vähentyneet viime vuosina ja ympäristökeskus sai vain yksittäisiä valituksia häiritsevästä hajusta vuonna Alueen ilman laatua (hengitettävät hiukkaset ja haisevat rikkivedyt) seurataan ajantasaisen seurantajärjestelmän välityksellä internetissä, jolloin poikkeamat voidaan havaita nopeasti. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoa jätteenkäsittelykeskuksen sääaseman havainnoissa. Ohjearvo on 10 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten PM 10 vuorokausikeskiarvo ylitti ajoittain ohjearvon 50 µg/m 3. Ylitys rajoittui jätteenkäsittelykeskuksen alueelle eikä vaikutus ulottunut asutusalueille. Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ole sattunut tarkasteluvuoden aikana merkittäviä poikkeavia tilanteita. Lokakuussa 2012 sattui kompostointilaitoksella biojätteen kuljetinjärjestelmässä laiterikko, minkä seurauksena kaatopaikalle jouduttiin sijoittamaan noin t biojätettä. HSY:llä on biojätteiden käsittelyssä sattuvien poikkeustilanteiden varalta toimitussopimukset Forssalaisen Envor Group Oy:n ja Lahtelaisen Kujalan Komposti Oy:n kanssa. Jätteidenkäsittelykeskuksessa toimii HSY:n laaduntarkastusryhmä. Ryhmä mm. tarkkailee tulevia jätekuormia. Jos kuormissa havaitaan huomautettavaa, tapauksesta lähetetään tieto sen kunnan ympäristökeskukseen, josta kuorma on tullut. Vuonna 2012 yleisin huomautuksen syy oli, että sekajätekuormassa oli merkittävä määrä puuta joukossa. Jätteenkäsittelykeskuksesta lähetettiin Espoon ympäristökeskukseen lisäksi tieto kaikista, myös muualta kuin Espoosta tuoduista, portilla käännytetyistä tai kääntyneistä kuormista. Syynä kääntymiseen oli mm. jätelajin muuttuminen portilla tarkastuksen jälkeen kalliimmaksi kuin mitä kuljettaja oli ajatellut tuovansa. Loppuvuodesta paikallista häiriötä aiheutti Ekoparkin rakennusjätteen käsittelylaitoksen varastoissa kytenyt palo. Ämmässuon vanhan kaatopaikan kunnostus Ämmässuon kaatopaikan vanha osa suljettiin marraskuussa 2007 ja sen kunnostus alkoi keväällä Vanhalle osalle on rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä ja tiivis pintarakenne. Kaatopaikan pinta-alasta on peitetty noin 80 %. Kaatopaikan vanhalla osalla on suotovesien kierrätysjärjestelmä ja pumppuasemia. Järjestelmällä kaatopaikan sisäistä vettä palautetaan ylläpitämään jätteen hajoamiselle suotuisia olosuhteita jätetäytössä. Kaatopaikkakaasun hyödyntämiseksi tarkoitettu kaasumoottorivoimalaitos aloitti toimintansa toukokuussa Laitos tuottaa tällä hetkellä sähköä 15 MW teholla ja lämpöä 8 MW. Vanhan kaatopaikan lakiosaa muotoillaan stabiileilla jätejakeilla. 11

12 Täyttöalueen annetaan tiivistyä ja laskeutua muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen lopullisen pintakerroksen tekeminen lakiosalle tehdään loppuun. Kaatopaikkojen kunnostus Mankkaan kaatopaikkaa on kunnostettu golfkenttä- ja virkistysaluekäyttöön. Kunnostus alkoi keväällä 2009 ja se päättyi toukokuussa Alueelle on rakennettu puhtaiden pintavesien, kaatopaikan sisäisten suotovesien sekä kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmät. Kaatopaikalle on rakennettu vettä läpäisemätön pintakerros. Kunnostuksen valmistuttua vuonna 2012 alueelle viimeistellään golf -kenttää. Muiden kaatopaikkojen (käytöstä poistetut kaatopaikat sekä toimivat maantäyttöalueet, 11 kpl) valvontaa tehtiin vesientarkkailun, maastotarkastusten ja vuosiraporttien avulla Roskaantuminen Ympäristökeskus ottaa vastaan ilmoituksia ympäristön roskaantumisesta ja huolehtii tarvittaessa roskaantumistapausten selvittelystä ja siivouttamisesta. Roskaantumistapauksia hoiti kolme ympäristötarkastajaa sovitun aluejaon mukaisesti. Vuoden aikana ympäristökeskukseen tuli 85 roskaantumisilmoitusta. Ilmoitukset koskivat aluekeräyspisteitä, hylättyjä kodinkoneita ja huonekaluja sekä rakennus- ja puutarhajätteitä. Osa ilmoitetuista kohteista havaittiin tarkastuksella jo siivotuiksi tai sellaisiksi, etteivät ne edellyttäneet toimenpiteitä. 76 tapauksessa ympäristökeskuksesta otettiin yhteyttä siivousvelvolliseen tai ryhdyttiin muihin tarvittaviin toimiin. Jos roskaajaa ei ollut tiedossa ja roskaantuminen oli kaupungin omistamalla maalla, asiasta ilmoitettiin Siisti Espoo -projektille tai kohteesta vastaavalle kaupungin yksikölle. Ilmoituksia romuajoneuvoista tai hylätyistä autoista ei ympäristökeskukseen tullut. Joissakin kohteissa täytyy tehdä useita tarkastuksia ennen kuin ne saadaan siivotuiksi. Ympäristölautakunnan käsiteltäväksi ei viety puhdistamismääräyksiä. Yhdessä tapauksessa ympäristökeskuksesta oltiin yhteydessä poliisiin. Sekä tietoon tulleiden että toimenpiteitä edellyttäneiden roskaantumiskohteiden määrät olivat vuonna 2012 laskeneet verrattuna edelliseen vuoteen 2011, jolloin ympäristökeskukseen ilmoitettiin 114 roskaamistapausta, joista 109 edellytti toimenpiteitä Lumenkaatopaikat Espoon lumenkaatopaikat sijaitsevat Sinimäentien varrella Mankkaalla ja Hyljetien varrella Suomenojalla. Runsaslumisina talvina on ollut käytössä myös tilapäisiä läjitysalueita. Alueet on siivottu lumien sulettua ja niiden siisteys on tarkastettu kevään kuluessa. Vuonna 2012 oli poikkeuksellisen runsasluminen talvi ja lumet Mankkaan läjitysalueella sulivat vasta kesällä. Sulamisvedet eivät kuormittaneet lähialueen ojia ja puroja merkittävästi. Alueiden ylläpitäjä, kaupungin tekninen keskus, siivosi alueet lumien sulettua Muu jätehuollon valvonta Rakennus- ja purkulupahakemusten liitteenä luvan hakijat laativat jäteselvityksen. Rakennusvalvontakeskuksen ympäristökeskukseen toimittamat jäteselvitykset tarkistetaan. Tarvittaessa hakijalle soitetaan, hakijalta pyydetään lisäselvityksiä ja hakijaa neuvotaan jätteiden käsittelyssä. Vuonna 2012 pyydettiin tarkennuksia yhteensä 15 purkujäteselvitykseen. Maanalaisen öljysäiliön poisto valvottiin 24 kohteessa. Pääsääntöisesti kohteeseen tehtiin tarkastuskäynti, jolla aistinvaraisesti tarkastettiin maaperän puhtaus. Neljässä kohteessa tarkastus johti maaperän tutkimiseen. Näistä kahdessa maaperä kunnostettiin Espoon ympäristökeskuksen valvonnassa. Kahdessa kohteessa maaperän pilaantuminen oli niin laajaa, että kunnostuksen valvonta 12

13 siirtyi Uudenmaan ELY- keskukselle. Käytöstä poistetun öljysäiliön maahan jättäminen hyväksyttiin viranhaltijapäätöksellä 22 kohteessa. Yksi hakemus hylättiin. Vuoden 2012 aikana ympäristökeskus hyväksyi ympäristönsuojelumääräysten 11 :n mukaisesti kirjeellään kymmenessä tapauksessa maa-, asfaltti-, betoni-, rengas-, pohjakuona- tai tiilijätteen sijoittamisen maaperään korvaamaan luonnonaineksia. Ympäristökeskuksen hyväksynnällä sijoitetun jätteen kokonaismäärä oli tonnia. Lisäksi ympäristökeskus valmisteli ympäristöluvan tonnin betoni- ja tiilijätteen sijoitukselle. Ympäristökeskukseen ilmoitettiin 7 ympäristövahinkoa, kuten öljyvuotoja. Ympäristökeskus valvoi osaltaan kohteiden puhdistusta Meluntorjunta Meluntorjuntaa käsiteltiin kaavalausunnoissa, joissa painotettiin säännönmukaisesti meluntorjunnan huomioonottamista jo kaavoitusvaiheessa. Ympäristökeskukseen tehtiin vuonna meluvalitusta, jotka enimmäkseen koskivat rakennustyömaita. Myös lentomelu aiheutti jonkin verran valituksia. Ympäristönsuojelulain edellyttämiä melupäätöksiä erityisen häiritsevästä tilapäisestä melusta tehtiin 49 kappaletta. Meluilmoituksia tehtiin ennen muuta louhinta-, murskaus- ja paalutustöistä. Huomattavia meluilmoituksen perusteella valvottavia kohteita olivat mm. rakennustyöt Tapiolassa ja Suurpellossa. Länsimetron rakennustöiden valvontaan käytettiin v huomattavasti työaikaa. V valmistui Espoon ja Kauniaisten kaupunkien EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys. Selvityksen pohjalta aloitettiin meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatiminen ja sen on tarkoitus valmistua kesällä Ilmansuojelu Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin yhteistyössä HSY:n kanssa. Pysyvät, jatkuvatoimiset mittausasemat olivat Leppävaarassa ja Luukissa. Lisäksi Ämmässuon kaatopaikalla mitattiin säätietoja, hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasten (PM2,5) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta. Siirrettävä mittausasema oli Kattilalaaksossa, missä selvitettiin tiiviin pientaloalueen ilmanlaatua. Ns. passiivikeräimin kartoitettiin typpidioksidipitoisuuksia Mestarintunnelin kummankin suuaukon tuntumassa. Tutkimusten tulokset HSY raportoi vuosiraportissaan, joka valmistuu toukokesäkuussa Vuoden 2011 ilmanlaaturaportti esiteltiin lautakunnalle elokuussa Espoon kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2011 aikana raportoitiin ympäristölautakunnalle, Uudenmaan ELY- keskukselle ja ympäristöministeriölle kevään 2012 aikana. Espoon kaupungin eri yksiköiden edustajista koottu ilmanlaaturyhmä kutsuttiin koolle kerran vuoden 2012 aikana. Kokouksissa kerättiin tietoja ilmansuojelun toimintaohjelmasta ja toimenpiteiden toteutumisesta. Ilmanlaatuun kiinnitettiin huomiota myös kaavakannanotoissa muussa yhteistyössä kaavoittajien kanssa, sillä usein kaavoitettavat kohteet sijaitsevat vilkkaiden väylien varrella. Vuonna 2012 jatkoi toimintaansa epävirallinen Espoon kaavoitus ja ilmansuojelu -ryhmä, jossa on osanottajat asemakaavayksiköstä, liikennesuunnitteluyksiköstä, rakennusvalvontakeskuksesta, Espoon Seudun ympäristöterveydestä ja ympäristökeskuksesta. Vuoden 2012 aikana pääasiassa ympäristökeskuksen työnä luonnosteltiin ohje ilmanlaadun huomioimisesta Espoon kaavoituksessa. Ohjeen konkreettisin anti on suojaetäisyystaulukko, jonka mukaisia, liikennemäärästä riippuvia suojaetäisyyksiä suositellaan 13

14 noudatettavan, kun kaavoitetaan asumista tai ns. herkkiä kohteita (esim. päiväkodit, vanhusten palvelutalot) väylien lähistölle. Lisäksi toimintavuoden aikana on pidetty kaavakohtaisia ilmanlaatukokouksia ja annettu neuvontaa kaavoittajille sähköpostitse ja puhelimitse Ilmansuojelun tutkimushankkeet Espoon ympäristökeskus on mukana vuoden 2011 alussa alkaneessa nelivuotisessa, osin EUrahoitteisessa (Life+) Redust-hankkeessa. Redust-hankkeen tavoitteena on löytää parhaat talvikunnossapidon keinot, joilla katupölyä voidaan vähentää, sekä edesauttaa näiden keinojen käyttöönottoa. Hankkeen koordinaattori on Helsingin ympäristökeskus. Hankkeen myötä ovat jatkuneet Nuuskija-autolla tehtävät katupölymittaukset mm. Espoon reiteillä Vesiasiat Vesiensuojelussa käsiteltiin vesien tutkimus- ja kunnostusasioita sekä ojituksiin, jätevesiin, meriläjitykseen ja vesistö rakentamiseen liittyviä päätös- ja lausuntoasioita. Asiat kuuluvat ympäristönsuojelulain, vesihuoltolain ja vesilain piiriin. Lautakunnassa käsiteltiin jätevedenpuhdistamoiden, vesistötarkkailujen sekä Ämmässuo-Kulmakorven alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedot. Vesihuoltolain mukaisia päätöksiä vapautushakemuksista tehtiin 100 kpl. Erityisesti hulevesien käsittelyyn on pyritty kiinnittämään huomiota myös kaavalausunnoissa. Espoon hulevesiohjelma valmistui v ja ohjelmaa toteuttamaan perustettiin hulevesityöryhmä, jonka tavoitteena on hulevesiohjelman toteuttamisen edistäminen kaupungin eri hallintokunnissa. Jätevesien käsittelyyn annettiin neuvontaa 116 kiinteistöllä Luukijärveen, Sahajärveen ja Pitkäjärveen rajoittuvilla haja-asutusalueilla. Neuvontahanke toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa Vesistötutkimus vuonna 2012 Vesitutkimuksia jatkettiin ohjelman puitteissa. Vesitutkimuksen teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Kaikkiaan tutkimuksia tehtiin seuraavilla järvillä: Pitkäjärvi Lippajärvi Luukinjärvi Bodominjärvi Matalajärvi Hannusjärvi Kalajärvi Hakjärvi Metsälampi Myllyjärvi (Pakankylä) Tutkimuksia tehtiin myös seuraavilla joilla ja puroilla: Espoonjoki Glimsjoki Glomsjoki Lambrobäcken Mankinjoki Gumbölenjoki Monikonpuro 14

15 Finnoonoja Lisäksi vuonna 2012 tutkittiin Espoonlahden vedenlaatua ja seurattiin Matalajärven kuormitusta tutkimalla vedenlaatua kolmesta järveen laskevasta ojasta. Merialueella tehtiin yhteistyötä Suvisaariston asukkaiden kanssa ja koordinoitiin näkösyvyysmittauksia edellisten vuosien tapaan. Tuloksista laadittiin yhteenveto Sommaröseuran vuosikirjaan Vesistökunnostus vuonna 2012 Vesistökunnostuksista pääkohteena ovat olleet Pitkäjärvi ja Lippajärvi keskeisen merkityksensä vuoksi. Lisäksi kunnostustoimena ilmastetaan Luukinjärveä ja Matalajärveä. Pitkäjärveä hapetettiin kesällä kahdella Mixox-hapettimella (Vesi-Eko Oy). Talvella Pitkäjärveä ei hapetettu ympäristökeskuksen Mixox-hapettimen rikkouduttua. Pitkäjärveä hoitokalastettiin rysillä kesäkuussa. Pääasiassa särkikalaa ja pieniä ahvenia poistettiin kg (14 kg/ha). Lippajärveä hapetettiin keväästä syksyyn Mixox-hapettimella ja talvella Visiox-ilmastimella (Vesi-Eko Oy). Lippajärveä hoitokalastettiin rysillä kesäkuussa. Pääasiassa särkikalaa poistettiin 800 kg (14 kg/ha). Luukinjärveä hapetettiin kahdella Airit 70 -ilmastimella (Waterix Oy) talvella neljä kuukautta ja kesällä kaksi. Hannusjärven kunnostukseen osallistuttiin avustamalla Hannusjärven suojelu ry:n toimintaa. Kunnostustoimenpiteet olivat hapettaminen, vesikasvien niitto ja kalakannan hoito. Hannusjärvestä poistettiin katiskoilla särkikalaa 50 kg ja turoilla särjen mätiä. Natura verkostoon kuuluvan Matalajärven itäosaan laskevaan Kulloonsillanpuroon rakennetun kosteikon toimintaa seurattiin ottamalla vesinäytteitä huhti-marraskuussa. Matalajärveä hapetettiin talvella yhdellä Airit 70 -ilmastimella (Waterix Oy) neljä kuukautta. Yhteistyössä Uudenmaan ELY- keskuksen ja Espoon teknisen keskuksen kanssa tehtiin Espoonjoen alajuoksulle Lasilaaksoon kalataloudellinen kunnostus. Kunnostuksessa parannettiin mm. taimenen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia Espoonjoessa. Virtavesien hoitoyhdistyksen (VIRHO ry) kunnostustalkoita avustettiin Finnoonojan Sunassa Vesistöpaikkatietojen tallentaminen Ympäristökeskuksen kesäharjoittelija Lauri Kleemola kokosi ympäristökeskuksen hallussa olevat vesistöaiheiset paikkatiedot kaupungin käyttöön. Aineistot ovat käytettävissä Tekla-Gis:sä, Webmapissa ja Mapinfossa, ja niitä on seuraavista aiheista: kunnostetut ja kunnostamisen tarpeessa olevat virtavesikohteet, tiedossa olevat taimenen kutu- ja poikastuotantoalueet, tiedossa olevat nousuesteet ja niiden edellyttämät korjaustoimenpiteet ja sähkökoekalastustulokset virtavesistä viime vuosilta. Lisäksi paikkatietoon merkittiin ympäristökeskuksen hallinnoimat järvien hapetinlaitteet ja tiedossa olevat espoolaiset lähteet. Lähteistä koottiin myös pienimuotoinen raportti Pilaantuneen maaperän kunnostus Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tuli voimaan Asetuksessa on liitteenä yleisesti esiintyvien maaperän haitallisten aineiden kynnys- 15

16 ja ohjearvot maaperässä kokonaispitoisuutena kuiva-ainetta kohti. Kynnysarvon ylittäminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Luontainen taustapitoisuus voi joskus ylittää kynnysarvopitoisuuden. Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Espoon taustapitoisuudet. Ympäristökeskuksen ylläpitämässä mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden luettelossa on tällä hetkellä 250 kiinteistöä, joiden maaperän on todettu tai epäillään olevan pilaantunut haitta-aineilla (öljy, raskasmetallit, torjunta-aineet). Vuonna 2012 kunnostettiin entinen kauppapuutarha ja entinen teollisuuskiinteistö asuinrakentamiseen sekä ulkovarastoalue Suomenojalla. Öljysäiliön tai putkiston rikkoontumisen johdosta puhdistettiin maaperää muutamassa kohteessa. Ympäristökeskus valvoi omalta osaltaan kunnostushankkeiden toteutusta. Kaupungin omistamien pilaantuneiden kohteiden tutkimisessa ja kunnostuksessa ympäristökeskus on mukana asiantuntijana Nitraattiasetuksen valvonta Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi, ns. nitraattiasetus, edellyttää, että kotieläinsuojien lantavarastoon tulee mahtua koko vuoden aikana muodostuva lanta lukuun ottamatta eläinten laitumelle jättämää lantaa. Poikkeamisesta lannan varastointitilalta vaadittavasta tilavuudesta ja lannan varastoinnista patterissa on tehtävä etukäteen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuonna 2012 ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtiin kuusi valvontailmoitusta. Yhdeksän tallia tarkastettiin. Nitraattiasetuksen valvonnan yhtenäistämiseksi pääkaupunkiseudulla Helsingin, Vantaan ja Espoon ympäristökeskuksissa nitraattiasetusta valvovat henkilöt tapaavat vuosittain Ilmastonsuojelu Päästölaskennat osoittivat, että kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene tavoitteen mukaisesti. Vuonna 2011 CO 2 - päästöt kasvoivat 4 % verrattuna vuoteen Tämä nousu johtui kivihiilen käytön lisääntymisestä kaukolämmön tuotannossa. Sähkönkulutuksen ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt sen sijaan pienenivät. Vuoden 2012 päästölaskenta valmistuu loppukeväästä Kaupungin ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä kokoontui säännöllisesti. Espoo-strategian energia- ja ilmastotoimien päivitys valmistui ja toimenpiteet hyväksyttiin ympäristölautakunnassa ja kaupunginhallituksessa sekä annettiin kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Toimenpiteiden päivitystyötä ohjasi myös poliittinen ohjausryhmä, jossa jäseninä olivat ympäristö- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajat sekä kaupunginhallituksen edustaja. Ilmastoasioiden viestintäsuunnitelma valmistui vuoden 2012 lopulla. Suunnitelman avulla Espoon toteutetuista ja suunnitteilla olevista ilmastoteoista tiedotetaan aikaisempaa enemmän ja monipuolisemmin. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä ja parantaa koordinaatiota kaupungin ilmastoviestinnässä. Ekotukitoiminnan avulla edistettiin ilmasto- ja muiden ympäristötavoitteiden toteuttamista kaupungin työyksiköissä. Ekotukitoiminnasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6.1. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat muodostivat ilmastoverkoston vuonna 2011 ja sitoutuivat näyttämään suuntaa vähähiiliselle toiminnalle. Kokouksessaan toukokuussa 2012 kaupunginjohtajat keskustelivat vuonna 2011 hyväksyttyjen aloitteiden etenemisestä ja hyväksyivät 4 uutta aloitetta edistettäväksi: - Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 16

17 - Tuetaan kuntien ja valtion ilmastokumppanuusaloitetta. - Edistetään vähäpäästöisten autojen käyttöönottoa suurissa kaupungeissa. - Lisätään ilmastoyhteistyötä kaupunkien ja pienten ja keskisuurten yritysten välillä. Vuoden aikana osallistuttiin moniin ilmastoaiheisiin kampanjoihin, kuten WWF:n Earth houriin, kilometrikisaan ja energiansäästöviikolle. Vuonna 2010 perustettu Ilmastoinfo auttaa kaupunkilaisia pienentämään hiilijalanjälkeään kokoamalla tietoa ja tarjoamalla käytännönläheisiä ohjeita asukkaille ja pk-yrityksille. Vuonna 2012 Ilmastoinfo jatkoi toimintaansa pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSY:n, HSL:n ja Helsingin Energian yhteisrahoituksella. Vuoden 2013 alusta Ilmastoinfo siirtyi osaksi HSY Seutu- ja ympäristötiedon ilmastoyksikköä. ASIAA- Asukkaiden ilmastoteot asuinalueilla hanke käynnistyi elokuussa Hanke on pääkaupunkiseudun yhteinen ja yksi valtakunnallisista, Motivan rahoittamista kuluttajien energianeuvonnan hankkeista. Tarkoituksena on antaa kuluttajille luotettavaa ja maksutonta neuvontaa energiankulutukseen liittyvistä asioista ja kannustaa vähentämään energiankulutusta. Espoossa hankkeen toiminta keskittyy Suurpellon alueelle. Syksyllä järjestettiin mm. roskailta, jossa asukkaita neuvottiin jätteiden lajittelussa ja jätejärjestelmän oikeassa käytössä. Ympäristökeskuksen energianeuvonnasta vastaava ympäristötarkastaja käytti puolet työajastaan kaupungin energiansäästötoimien kehittämiseen ja muiden hallintokuntien aktivointiin energiansäästötavoitteiden toteuttamiseksi. Syksyn perhevapaan ajaksi näihin tehtäviin palkattiin viestintäalan harjoittelija. 4. LUONNONSUOJELU Espoossa on 81 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta, joista 39 on kaupungin omistuksessa. Vuonna 2012 kaupungin mailla rauhoitettiin 2 uutta luonnonsuojelualuetta. Nämä olivat kaupunginvaltuuston virtavesiensuojelualoitteen ( ) mukaiset Mynttilänkosken jokilaakson 2,2 ha ja Jahtimetsän lehtopurolaakson 4,9 ha laajuiset virtavesien suojelualueet. Lisäksi yksityiset maanomistajat perustivat omille mailleen kaksi luonnonsuojelualuetta: Majanmaan 11 ha suuruisen metsä- ja vesialueen Nuuksioon ja Rinnekodin 62,3 ha kokoisen alueen vanhan metsän alueen Lakistoon. Nuuksiossa osa entisistä luonnonsuojelualueista on liitetty kansallispuistoon. Nuuksion kansallispuiston pinta-ala oli toimintavuoden alussa noin hehtaaria, josta Espoon alueella oli noin hehtaaria. Lisäksi ympäristökeskus seuraa: - 54 luonnonmuistomerkin tilaa - 32 luontotyypin tilaa (yht. n. 31 ha). Suojellut luontotyypit on perustettu luonnonsuojelulain 29 :n mukaan (Espoossa pähkinäpensaslehdot, jalopuumetsiköt, merenrantaniityt, tervaleppäkorvet). Rajauspäätöksen tekee Uudenmaan ELY- keskus, mutta Espoon ympäristökeskus on osallistunut kohteiden rauhoitusperusteiden varmistamiseen maastokäynneillä sekä päätösten hallinnolliseen valmisteluun Espoossa. - Kuutta luonnonsuojelulain 27 :n mukaista erityisesti suojeltavan lajin elinaluetta. Meriuposkuoriaisen rauhoitusalueet ovat Saunalahdessa, Kivenlahden Marinsatamassa ja Espoonlahden Kallvikissa, sekä vuonna 2012 rauhoitettu uusi esiintymispaikka Soukanlahdella. Lisäksi erityisesti suojeltavan lajin elinalueita ovat purohyrrän rauhoitusalue Bembölessä sekä Suomen ainoa tunnettu turvetorvijäkälän esiintymispaikka (1,9 ha) Mankkaan Turvesuolla. Rajauspäätöksen tekee 17

18 Uudenmaan ELY- keskus, mutta Espoon ympäristökeskus on tehnyt rajauspäätöksen edellyttämät paikallisen viranomaisen tehtävät. Luonnon monimuotoisuuden suojelun toimenpideohjelma (Lumo-ohjelma) valmisteltiin Espoon ympäristökeskuksen luonnon monimuotoisuuden perusteet ja priorisointi -työn pohjalta. Jatkuvasti päivittyvään ohjelmaan on kirjattu käytännön toimenpiteet, joilla kaupunki voi parhaiten turvata luonnon monimuotoisuutta alueellaan, sekä teemavuodet, jolloin keskitytään erityisesti aina tiettyyn osaalueeseen. Käytännön työtä maastossa tekivät kesäharjoittelijat, jotka huolsivat ja uusivat luonnonsuojelukohteiden ja luontovalistusrakenteiden merkintöjä. Toukokuuksi palkattiin erikseen kesäharjoittelija täydentämään 550-luonnonsuojelualueiden puutteelliseksi jääneitä merkintöjä. Vuonna 2012 harjoittelijat tekivät myös tehokkaasti perinnemaisemien hoitotöitä mm. Kauklahden kallionaluskedon luonnonsuojelualueella ja 14 muulla kohteella. Jahtimetsän luonnonsuojelualueelle perustettiin kaksi koeruutua (5x5m), jossa kokeillaan alueella voimakkaasti levinneen pajuangervon (Spirea alba) poistomahdollisuuksia ja seurataan kasvuston uudistumista. Toisella ruuduista poistettiin pajuangervo käsin repimällä ja toisella raivaussahalla. Ruudut käsiteltiin kesän aikana kahdesti. Ympäristökeskukseen palkattiin lisäksi syksyllä 2012 velvoitetyöllistetty MMM Tiina Notko. Hänen työtehtäviinsä kuului mm. erilaiset Lumo-ohjelman mukaiset projektityöt sekä viestintään liittyviä tehtäviä kuten osallistuminen internetsivuston ja keskuspuiston luontotaulujen tekstien työstämiseen Espoon luontovuosi 2012 ja Rusetti-Espoon Keskuspuisto Vuonna 2012 ympäristökeskuksessa vietettiin kahta teemavuotta. Espoon Luontovuosi 2012 toi luonnon lähemmäs asukkaita luontopolkujen, näyttelyiden, retkien ja talkoiden muodossa. Luontovuoden tapahtumia on eri puolilla Espoota. Rusetti-Espoon Keskuspuisto oli World Design Capital Helsinki statuksen saanut hanke, jossa Espoon Keskuspuistoa nostettiin esiin asukkaiden yhteisenä virkistyskeitaana. Hankkeessa suunniteltiin Omnian Ammattiopiston ja Laurea Ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatussa suunnittelukilpailussa Espoon Keskuspuistolle logo ja luontoportit. Keskuspuisto sai myös nettisivut ja esitteen. Ensimmäinen luontoportti suunniteltiin ja rakennettiin yhteistyössä Omnian opiskelijoiden ja Espoon teknisen keskuksen kanssa. Luontoportin avajaisia vietettiin Luonnonsuojeluun ja yleiseen ympäristönsuojeluun liittyvät tutkimukset ja selvitykset Espoon arvokkaat luontokohteet -kokonaisraportin 1987 kattavaa päivitystyötä jatkettiin koko toimintavuoden ajan. Työn tekijänä toimi Enviro Oy. Ornitologi Matti Luostarinen jatkoi Espoon saaristolinnuston pesimäkantojen seurantaa. Ympäristökeskus on osallistunut tutkimuskuluihin. 18

19 5. YMPÄRISTÖVALISTUS, YHTEISTYÖ, LUONTORETKET, TIEDOTUS JA JULKAISUT 5.1. Yleinen ympäristövalistus Ympäristökeskuksen keskeinen tehtävä on asiantuntijatiedon välittäminen kaupungin organisaatiossa, kuntalaisille ja yrityksille esim. erimuotoisin lausunnoin, kannanotoin ja materiaalein. Ympäristökeskuksen julkaisuista useimmat ovat saatavissa myös internetistä. Vuonna 2012 ympäristökeskuksessa ylläpidettiin tärkeimpiä luonto- ja ympäristötietoja Mapinfossa ja Tekla GISpaikkatietojärjestelmässä, jossa ne ovat webmap-sovelluksen kautta kaikkien kaupungin yksiköiden käytössä. Espoon ympäristökeskus järjesti kaikille avoimen Espoon elävät virtavedet seminaarin. Seminaari liittyi osana ympäristökeskuksen Espoon virtavesinäyttelyyn, jossa erilaisin tauluin esiteltiin virtavesien suojeluun, hoitoon ja virtavesiluontoon liittyviä asioita. Virtavesinäyttelyn taulut ovat kiertäneet jo eri tilaisuuksissa esim. kansainvälisen Flisik-hankkeen purokunnostus seminaarissa Kuortaneella, Helsingissä ympäristötietoinen Uusimaa päivässä ja luonnonsuojeluliiton Taimen -paivässä Kristiinankaupungissa. Espoon virtavesistä on pidetty myös esityksiä useissa tilaisuuksissa. Virtavesitauluista tehtiin erillinen tabloidikokoinen julkaisu Yhteistyö ja työryhmät Ympäristökeskuksen henkilökunta oli vuonna 2012 mukana mm. seuraavissa työryhmissä: 6-pack kestävän kehityksen indikaattori- ja raportointiryhmä Kuntien ilmastonsuojelutyöryhmä Tutkijaverkosto Eetvartti toimituskunta Espoon kaupungin hulevesityöryhmä Espoon kaupungin avo-oja työryhmä Espoonjoen vesistöalueen tulvariski työryhmä Espoon kalataloudellisten kunnostusten työryhmä Länsimetro ympäristöryhmä EU:n ympäristömeludirektiivin toimeenpanoa pääkaupunkiseudulla valmisteleva työryhmä Espoon kaupungin melutyöryhmä 6-pack melutyöryhmä Suvisaariston tilan ohjausryhmä HSY:n ilmansuojelu -työryhmä Pääkaupunkiseudun valvontatarkastajien yhteistyöryhmä HSY Ämmässuon alueen asukkaiden sidosryhmä Kulmakorven louhintahankkeen asukkaiden sidosryhmä Jersinmäki - Takapelto louhintahankkeen seurantaryhmä Kulmakorven maantäyttöalueiden ohjausryhmä Mankkaan kaatopaikan kunnostuksen seurantaryhmä Tapiola Golf -hankkeen ohjausryhmä PETITE (perustietotekniikka) seurantaryhmä paikkatieto seurantaryhmä HSY:n kaavoitus ja ilmansuojelu-työryhmä Espoon kaupungin ilmansuojelutyöryhmä Espoon epävirallinen kaavoituksen ilmansuojeluryhmä Pääkaupunkiseudun ympäristöhallinnon yhteistyötä valmistelevat työryhmät Espoonväylän ja Suomenlahdentien yleissuunnitelman tarkistamisen ohjausryhmä Suurpellon kaavoitusta seuraava työryhmä 19