Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä?"

Transkriptio

1 Katsaus SARA A. WICKSTRÖM JA JORMA KESKI-OJA Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä? Verisuonten uudismuodostus eli angiogeneesi on tärkeä tekijä syöpäkasvaimen kasvussa ja solukon leviämisessä. Tämän prosessin estäminen on uusi lupaava strategia syövän hoidossa. Angiogeneesin ja endoteelisolukon apoptoosin välistä tasapainoa säätelevät angiogeeniset kasvutekijät, ympäröivä soluväliaine ja angiogeneesin estäjät. Tyvikalvolla on useita erilaisia tehtäviä angiogeneesin säätelijänä. Tyvikalvosta pilkkoutuvat molekyylin osat ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi syövän kasvun säätelijöiksi ja potentiaalisiksi lääkkeiksi syövän hoitoon. Duodecim 2005;121: V erisuoni koostuu luumenia rajaavista endoteelisoluista, niiden alla olevasta tyvikalvosta sekä niitä ympäröivistä sileälihassoluista tai perisyyteistä. Verenkierron happimolekyylit kykenevät diffundoitumaan µm:n päähän verisuonesta ympäröivään kudokseen. Kudoksen kasvu tästä kauemmaksi johtaa hapenpuutteeseen eli hypoksiaan. Myös syöpäkasvaimet ovat riippuvaisia hapesta, eivätkä ne kykene kasvamaan halkaisijaltaan 2 3 millimetriä suuremmaksi elleivät käynnistä verisuonten uudismuodostusta eli angiogeneesiä (Folkman 1995, Lauren ja Alitalo 2000). Syöpäkasvaimen angiogeneesi on pääasiallisesti endoteelisolujen versomista olemassa olevista suonista. Joissakin tapauksissa syöpäsolut voivat myös hakeutua ja kasvaa jo olemassa olevien suonien ympärille. Luuytimestä mobilisoituneet endoteelisolujen kantasolut saattavat nekin osallistua uusien suonien muodostamiseen. Kasvainkudoksen nopea kasvu johtaa hypoksiaan itse tuumorimassan sisällä. Tämä tila indusoi erityisten hypoksian säätelemien geenien ilmentymistä. Hypoksian indusoimiin geeneihin lukeutuvat erityisesti angiogeeniset kasvutekijät, kuten endoteelikasvutekijä (VEGF) ja angiopoietiini 2. VEGF lisää verisuonten läpäisevyyttä, ja angiopoietiini 2 puolestaan höllentää endoteelisolujen kiinnittymistä ympäröivään soluväliaineeseen. Nämä muutokset ovat ensimmäinen vaihe tapahtumasarjassa, jossa verisuonet muodostavat uudissuonia versomalla. Tätä vaihetta seuraavat proteolyyttisten entsyymien vapautuminen ja plasman proteiinien ekstravasaatio. Proteaasit hajottavat ympäröivää soluväliainetta ja poistavat näin kudosta, joka on soluvaelluksen mekaanisena esteenä. Lisäksi ne vapauttavat soluväli aineeseen kiinnittyneitä kasvutekijöitä. Verisuoniston ulkopuolelle kulkeutuneet plasman proteiinit, kuten fibronektiini, muodostavat soluvaellukselle otollisen väliaikaisen matriksin (Carmeliet 2000). Kasvutekijät lisäävät puolestaan soluvaellusta ja solujen mitoottista aktiivisuutta sekä estävät apoptoosia. Soluvaelluksen päätteeksi endoteelisolut kiinnittyvät ympäröivään soluväliaineeseen integriiniadheesiomolekyylien avulla, järjestyvät putkimaisiksi rakenteiksi ja muodostavat jatkuvan luumenin. Lopuksi verisuonirakenteet stabiloituvat kiinnittymällä tyvikalvoon ja keräämällä ympärilleen perisyyttejä. Samalla endoteelisolut siirtyvät takaisin lepo tilaan. Kasvutekijöiden ja integriinien välittämät solunsisäiset viestintäreitit ovat näiden tapahtumien pääasiallisia säätelijöitä (Eliceiri ja Cheresh 2001) (kuva 1B). 1829

2 Vuonna 1993 havaittiin, että VEGF:n vaikutukset neutraloiva monoklonaalinen vasta-aine estää tuumorien kasvua hiirissä. Tämä havainto johti humanisoidun vasta-aineen bevasitsumabin kehittämiseen (Ferrara 2002). Yhdysvaltain Food and Drug Administration (FDA) on hyväksynyt bevasitsumabin käytön metastaattisen koolonkarsinooman hoidossa. Siitä tuli näin ensimmäinen angiogeneesin estäjä, joka on menestyksekkäästi läpäissyt kliiniset lääketutkimukset ja saavuttanut aseman syövän ensilinjan hoidossa. Samalla kyseinen havainto osoitti angiogeneesin eston olevan tehokas tapa hoitaa syöpää. Useita eri angiogeneettisiä mekanismeja vastaan suunnattuja lääkeaineita on parhaillaan kliinisissä kokeissa, joissa tutkitaan niiden tehoa yksinään tai yhdistelmänä vanhempien syöpälääkkeiden kanssa. Useat näistä aineista ovat tyvikalvon proteiinien osia, ja onkin esitetty hypoteeseja, että tyvikalvoproteiinien fragmentit toimisivat elimistön omina fysiologisina angiogeneesin estäjinä (ks. myös Bono ja Joensuu 2004, Kervinen ja Gahmberg 2004). Tyvikalvot angiogeneesin säätelijöinä Tyvikalvot ovat tiiviitä soluväliaineen rakenteita, jotka toimivat epiteelin ja endoteelin sekä niitä ympäröivän kudoksen välisinä raja-aitoina. Tyvikalvot antavat kudoksille mekaanista tukea, eristävät niitä osastoihin ja säätelevät paikallisesti solujen käyttäytymistä. Kaikki solutyypit tuottavat tyvikalvon molekyylejä, joihin kuuluvat tyypin IV kollageeni, laminiinit, heparaanisulfaattiproteoglykaanit ja nidogeeni-entaktiini. Tyvikalvoissa on myös jonkin verran agriinia, SPARCia (secreted protein acidic and rich in cysteine), fibuliineja sekä tyyppien XV ja XVIII kollageeneja (Timpl 1996). Kollageenit ovat soluväliaineen yleisimmät proteiinit ja samalla yksi elimistön runsaslukuisimmista proteiiniperheistä. Kaikki kollageenit rakentuvat kolmesta alfaketjusta ja sisältävät ainakin yhden kolmoisheliksidomeenin, joka koostuu glysiinitoistojaksoista (Gly-X-Y-motiivi) (kuva 2) (Myllyharju ja Kivirikko 2004). Endoteelisolukon kiinnittyminen tyvikalvoon säätelee keskeisellä tavalla verisuoniston vakautta ja endoteelisolukon lepotilaa. Angiogeneesiin liittyvän proteolyysin vaikutuksesta tyvikalvoa hajoaa ja sen komponenttien kolmiulotteiset rakenteet avautuvat. Tällöin endoteelisolut joutuvat kosketuksiin soluväliaineen normaalisti kätkeytyneiden rakenteiden eli niin kutsuttujen kryptisten domeenien kanssa. Näin soluväli aineen molekyyli säätelee kulloisenkin konformaation mukaan endoteelisolujen käyttäytymistä eri tavoin angiogeneesin ja tuumorigeneesin eri vaiheissa. Perlekaani, laminiinit, SPARC sekä tyyppien XV ja XVIII kollageenit ovat tyvikalvon komponentteja, jotka sisältävät sekä angiogeenisia että antiangiogeenisia vasteita indusoivia domeeneja (taulukko 1) (Ortega ja Werb 2002, Mongiat ym. 2003). Ehyen, laskostuneen molekyylin ja toisaalta pilkkoutumistuotteiden hyvin erilaisten vaikutusten ajatellaan johtuvan näiden molekyylien sitoutumisesta eri adheesioreseptoreihin, kuten integriineihin. Solukalvon läpäisevät integriinit toimivat ankkureina, joilla solu kiinnittyy ympäristöönsä. Solunulkoisiin ligandeihin sitoutuessaan integriinit välittävät samalla signaaleja solun sisälle ja säätelevät solun liikettä ja kasvua. Integriinit α v, α v β 5, ja α 5 näyttävät olevan keskeisessä asemassa angiogeneesin aikana. Myös integriinien α 1 ja α 2 on osoitettu osallistuvan angiogeneesin säätelyyn. Kasvainten endoteelisolut ilmentävät näitä molekyylejä solukalvossaan enemmän kuin normaalit endoteelisolut. Erityisesti α v -integriinit näyttävät toimivan sekä negatiivisina että positiivisina angiogeneesin säätelijöinä. Molekyylit, jotka estävät α v -, tai α v β 5 -integriinien sitoutumista ligandeihinsa, estävät tuumoriangiogeneesia eläinmalleissa. Toisaalta kasvainten angiogeneesi on lisääntynyt poistogeenisissä hiirissä, joilta puuttuu - tai β 5 -integriini tai molemmat (Hynes 2002, Senger ym. 2002). Integriinien mahdollinen kaksoisrooli angiogeeneesissä on mekanismeiltaan vielä epäselvä, mutta näiden molekyylien toiminta sekä soluväliaineen komponenttien että endogeenisten angiogeneesin estäjien reseptoreina voisi olla ainakin osittain syynä tähän ilmiöön (Hamano ym. 2003) S. A. Wikström ja J. Keski-Oja

3 TAULUKKO 1. Tyvikalvon proteiinifragmentit angiogeneesin estäjinä. Angiogeneesin Lähde Estää Estää Indusoi Reseptori estäjä proliferaatiota migraatiota apoptoosia Endostatiini Tyypin XVIII kollageenin α1-ketju Ei Kyllä Kyllä α 5 -integriini Glypikaani VEGFR2 Restiini Tyypin IV kollageenin α1-ketju Ei Kyllä?? Arrestiini Tyypin IV kollageenin α1-ketju Kyllä Kyllä Kyllä α 1 -integriini Kanstatiini Tyypin IV kollageenin α2-ketju Kyllä Kyllä Kyllä? Tumstatiini Tyypin IV kollageenin α3-ketju Kyllä Ei Ei α v -integriini α6(iv)nc1-domeeni Tyypin IV kollageenin α6-ketju Kyllä??? Endorepelliini Perlekaani? Kyllä? α 2 -integriini SPARC-fragmentit SPARC Kyllä Ei?? VEGFR2 = endoteelikasvutekijäreseptori 2 SPARC = secreted protein acidic and rich in cysteine Tyypin IV kollageenin fragmentit Verisuonten tyvikalvosta eristetyllä tyypin IV kollageenilla ei ole angiogeneesiä estävää vaikutusta. Kiintoisa löydös olikin, että kun tätä kollageenia pilkotaan kasvainten yleisesti erittämillä proteaaseilla, siitä vapautuvat, normaalitilanteessa proteiinin rakenteeseen kätkeytyneet kryptiset fragmentit estävät angiogeeneesiä in vitro. Tyypin IV kollageenin NC1-domeenin (NC = ei-kollageeninen, ei-kolmoiskierteinen) α1-, α2- ja α3-ketjuista on löydetty kolme tällaista fragmenttia: arrestiini, kanstatiini, ja tumstatiini (taulukko 1). Pilkkoutumaton tyypin IV kollageeni lisää endoteelisolujen proliferaatiota ja migraatiota α 1 - ja α 2 -integriinien välityksellä. Molekyylin proteolyyttinen pilkkoutuminen vähentää sen affinitettia näihin reseptoreihin. Tumstatiini sitoutuu α v - ja α 6 -integriineihin, kanstatiini α v - ja α 3 -integriineihin, ja arrestiini α 1 -integriinin. Nämä vuorovaikutukset saattavat välittää molekyylien angiogeenesiä estäviä vaikutuksia (Kalluri 2003) (kuva 1C). Tumstatiini estää endoteelisolujen proliferaatiota ja verisuonten muodostumista in vitro sekä myös syövän kasvua ja angiogeneesiä hiirillä. Tumstatiinia esiintyy nisäkkäiden plasmassa. Sen ajatellaan kulkeutuvan verenkiertoon solujen metaboliseen aktiivisuuteen liittyvän tyvikalvojen pilkkoutumisen seurauksena (Kalluri 2003). Kokeet poistogeenisillä hiirillä, joilta puuttuu tyypin IV kollageenin α3-ketju ja siten myös tumstatiini, ovat osoittaneet, että plasman tumstatiinilla saattaa olla fysiologista merkitystä syövän angiogeneesin estäjänä. Syöpäkasvainten on havaittu kasvavan nopeammin hiirissä, joilta puuttuu tumstatiini (Hamano ym. 2003). Kun näille hiirille annettiin tumstatiinia laskimoon, kasvainten kasvu hidastui verrokkien tasolle. Merkille pantavaa oli, että tumstatiinin puute ei näyttänyt vaikuttavan fysiologisiin prosesseihin, joihin liittyy angiogeneesiä. Näitä ovat mm. raskaus, alkion kehitys ja haavan paraneminen. Syytä tähän spesifisyyteen ei tiedetä. Fysiologisen angiogeneesin säätely saattaa tapahtua niin monella tasolla, että yhden tekijän estäminen ei kykene pysäyttämään prosessia. Toisaalta kasvaimen ja normaalin kudoksen endoteelisolujen on havaittu eroavan toisistaan molekyylitasolla merkittävästi. Siten myös angiogeneesin estäjien reseptorit saattavat ilmentyä näissä solutyypeissä eri tavoin. Tyyppien XV ja XVIII kollageenien fragmentit Vuonna 1996 Folkmanin tutkimusryhmä havaitsi tyypin XVIII kollageenin NC1-domeenin fragmentin olevan potentti endoteelisolujen migraation ja proliferaation estäjä. Tutkijat nimesivät proteiinifragmentin endostatiiniksi. Koesarjassa, jossa käytettiin hiiren ihon alle istutettuja kasvaimia, he osoittivat rekombinanttiendostatiinin Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä? 1831

4 A Proteaasit B Perisyyttien irtoaminen Migraatio MMP VEGF bfgf PDGF Proliferaatio Perisyyttien kerääntyminen Pilkkoutunut tyvikalvo Tilapäinen soluväliaine Tyvikalvo C Tumstatiini Endostatiini α v α 5 Proteiinisynteesi Solun tukiranka Proliferaatio Migraatio Angiogeneesi KUVA 1. Pilkkoutuneesta tyvikalvosta vapautuu proteiinifragmentteja, jotka säätelevät uudissuonten versomista vaikuttamalla endoteelisolujen käyttäytymiseen. A) Syöpäkasvaimen invasiiviseen kasvuun liittyy soluväliaineen ja tyvikalvojen lisääntynyttä proteolyyttistä pilkkoutumista. Syöpäsolukon ja ympäröivän strooman erittämät entsyymit irrottavat tyvikalvoista endostatiinia ja muita vastaavia proteiinifragmentteja. Nämä fragmentit kulkeutuvat verenkierron mukana myös kasvaimen verisuonistoon. B) Syöpäsolukon ja ympäröivän strooman erittämät proteaasit pilkkovat verisuonten tyvikalvoa ja ympäröivää soluväliainetta. Prosessissa syntyvä tilapäinen soluväliaine ja samanaikaisesti erittyvät kasvutekijät stimuloivat endoteelisolujen proliferaatiota ja migraatiota. Vaeltamaan ohjautuneet endoteelisolut kiinnittyvät uudessa ympäristössään ympäröivään soluväliaineeseen ja muodostavat putkimaisia rakenteita sekä jatkuvan luumenin. Tämän jälkeen solut muodostavat tyvikalvon ja keräävät ympärilleen perisyyttejä, jotka stabiloivat uuden verisuonen. Pilkkoutuneen soluväliaineen komponentit puolestaan säätelevät tätä tapahtumasarjaa vaikuttamalla endoteelisolujen toimintaan. MMP = matriksin metalloproteaasit, VEGF = endoteelikasvutekijä, bfgf = fibroblastikasvutekijäreseptori, PDGF = verihiutalekasvutekijä. C) Syöpäkasvainten aktivoituneet endoteelisolut ilmentävät sellaisia integriinejä, jotka toimivat reseptoreina myös endostatiinille ja tumstatiinille. Tumstatiini sitoutuu α v -integriiniin käynnistäen solunsisäisen viestiketjun, joka johtaa endoteelisolujen proliferaation estoon. Endostatiini puolestaan sitoutuu α 5 -integriiniin ja hajottaa endoteelisolujen tukirangan. Tämä estää endoteelisolujen migraatiota. Endoteelisolujen vähentynyt proliferaatio ja migraatio pysäyttävät verisuonten uudismuodostuksen ja syövän etenemisen S. A. Wikström ja J. Keski-Oja

5 kykenevän hävittämään kookkaitakin tuumoreita. Viitteitä toksisuudesta tai kehittyvästä lääkeresistenssistä ei havaittu (O Reilly ym. 1997). Endostatiini irtoaa tyypin XVIII kollageenin karboksipäästä proteolyyttisesti. Ainakin katepsiinit, matriksin metalloproteinaasit ja elastaasit kykenevät vapauttamaan monomeerisen endostatiinifragmentin kollageenista. Rakenteeltaan endostatiini on globulaarinen molekyyli, jolle on ominaista arginiineista muodostunut laaja emäksinen pinta (kuva 2). Nämä emäksiset aminohapot toimivat kiinnittymispintana hepariinille ja heparaanisulfaateille (Hohenester ym. 1998). Kun endostatiinimolekyylistä mutatoidaan nämä arginiinit, se menettää biologisen aktiivisuutensa. On myös havaittu, että synteettiset peptidit, jotka vastaavat endostatiinin aminohapposekvenssiä tältä runsaasti arginiinia sisältävältä alueel ta, kykenevät estämään angio geneesiä in vitro ja in vivo (Wickström ym ja 2004, Olsson ym. 2004). Tyypin XV kollageenin NC1-domeeni on 60-prosenttisesti identtinen tyypin XVIII kollageenin vastaavan alueen kanssa. Tälläkin fragmentilla on antiangiogeenistä vaikutusta, mutta se on heikompaa kuin endostatiinin vaikutus (Sasaki ym. 2002). Tumstatiinin tavoin myös endostatiinia esiintyy verenkierrossa. Plasman endostatiinipitoisuus vaihtelee terveillä välillä ng/ml (0,5 2,5 nm), mutta yksilöiden väliset erot ovat huomattavia (Hefler ym. 1999, Zorick ym. 2001). Koska endostatiini on osa tyvikalvoa, voitaisiin otaksua, että se pystyisi säätelemään paikallisesti endoteelisolujen toimintaa ja angiogeneesiä. Kokeet poistogeenisillä hiirillä ovat kuitenkin osoittaneet, ettei endostatiinilla ole merkittävää roolia verenkiertoelimistön kehityksessä. Myöskään merkittävää vaikutusta syöpäkasvainten angiogeneesiin ei ole havaittu (Fukai ym. 2002). Toisaalta endogeenisen endostatiinin merkitystä indusoidussa angiogeneesissä ei ole kattavasti tutkittu. Viitteitä endostatiinin mahdollisesta roolista on saatu angiogeneesimallista, jossa hiiristä eristettyjä aorttaleikkeitä on stimuloitu kasvutekijöiden avulla versomaan. Näissä kokeissa on havaittu, että endogeenisen endostatiinin puute johtaa lisääntyneeseen angiogeneesiin (Li ja Olsen 2004). Ateroskleroosiinkin liittyvän A T ES Endostatiini B Kollageeninen kolmoisheliksidomeeni Ei-kollageeninen domeeni Trimerisaatiodomeeni Matriksimetalloproteinaasit Katepsiini L Elastaasi angiogeneesin on havaittu lisääntyvän endostatiinin puuttuessa (Moulton ym. 2004). Endostatiinin tärkeään rooliin syövän angiogeneesin säätelijänä viittaavat myös seerumin suurentuneet endostatiinipitoisuudet useilla syöpäpotilailla. Suuret pitoisuudet korreloivat syövän nopeakasvuisuuden ja huonon ennusteen kanssa. Toisaalta seerumin suurentunut endostatiinipitoisuus saattaa heijastella syöpään liittyvää kiihtynyttä proteolyyttistä aktiivisuutta T ES ES ES KUVA 2. A) Tyypin XVIII kollageenin rakenne. Kollageenimolekyyli sisältää kymmenen kolmoishelikaalista kollageenista domeenia, joiden välissä sijaitsevat ei-kollageeniset domeenit. Proteaasit, kuten matriksin metalloproteinaasit, katepsiini L ja elastaasi vapauttavat monomeerisen endostatiinimolekyylin tyypin XVIII kollageenin C-päästä. Muokattu Zatterstromin ym. (2000) artikkelista. B) Endostatiinin rakenne. Endo statiinilla on kompakti globulaarinen rakenne, joka muistuttaa c-tyypin lektiinien rakennetta. Molekyylin N-päähän on sitoutunut sinkki-ioni, jonka toiminnallinen merkitys on epäselvä. Endostatiinissa on arginiineista muodostunut laaja emäksinen pinta, joka säätelee molekyylin biologista aktiivisuutta. Kuvaan on merkitty emäksiset arginiiniaminohapot (R) ja fenyylialaniinit (F) (Hohenester ym. 1998, Kreuger ym. 2002). Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä? 1833

6 TAULUKKO 2. Kliinisissä kokeissa olevia angiogeneesin estäjiä. Lääke Vaiktusmekanismi Kliininen koevaihe Angiostatiini Estää endoteelisolujen proliferaatiota ja migraatiota Vaihe I Bevasitsumabi Monoklonaalinen VEGF-vasta-aine Kliinisessä käytössä Kanstatiini Sitoutuu α v -integriiniin ja estää endoteelisolujen proliferaatiota ja migraatiota Vaihe I Kombretastatiini Sitoutuu tubuliiniin ja aiheuttaa mikrotubulusten depolymerisaatiota Vaihe I Endostatiini Sitoutuu α 5 -integriiniin ja estää endoteelisolujen migraatiota Vaiheet I ja II NM-3 Pienimolekyylinen VEGF:n estäjä Vaihe I Trombospondiini Sitoutuu CD36-reseptoriin ja estää endoteelisolujen proliferaatiota ja migraatiota Vaiheet I ja II 2-metoksi-estradioli Indusoi endoteelisolujen apoptoosia estämällä mikrotubulusten toimintaa Vaiheet I ja II Vitaksiini Monoklonaalinen α v -integriinin vasta-aine Vaiheet I ja II VEGF = endoteelikasvutekijä (Feldman ym ja 2002, Suzuki ym. 2002). Kiintoisaa on myös, että endostatiinin geenissä sijaitsevan pistemutaation on havaittu liittyvän lisääntyneeseen alttiuteen sairastua eturauhasen adenokarsinoomaan (Iughetti ym. 2001). COL18A1-geeni sijaitsee kromosomissa 21, joka on monistunut Downin syndroomassa. Down-potilailla esiintyy vähemmän kasvaimia kuin väestöllä keskimäärin. Myös seerumin keskimääräiset endostatiinipitoisuudet ovat heillä suuremmat. Mikään tunnettu tuumorisuppressorigeeni ei paikannu tälle geenialueelle, joten on arveltu plasman endostatiinin voivan suojata näitä potilaita syövältä (Zorick ym. 2001). Vaikka endostatiinin biologinen tehtävä on yhä epäselvä, ovat lukuiset eläinkokeet osoittaneet, että rekombinanttiendostatiini on tehokas syövän angiogeneesin estäjä. Endostatiini kykenee sekä estämään tuumorien kasvua että vähentämään etäispesäkkeiden muodostumista. Tumstatiinin tavoin endostatiinikin tuntuu vaikuttavan spesifisesti kasvainten endoteelisoluihin, eikä se juuri häiritse muita angiogeneesistä riippuvaisia prosesseja, kuten haavan paranemista (Berger ym. 2000, Bloch ym. 2000). Endostatiinin molekyylibiologisia vaikutusmekanismeja Endostatiinin on havaittu sitoutuvan useisiin solun pinnan proteiineihin. Näihin lukeutuvat heparaanisulfaattiproteoglykaani glypikaani ja α 5 -integriini. Nämä proteiinit ovat solun pinnan adheesiomolekyylejä (Karumanchi ym. 2001, Rehn ym. 2001). Vahvaa syysuhdetta ei kuitenkaan ole havaittu endostatiinin näihin reseptoreihin sitoutumisen ja antiangiogeenisten vaikutusten välillä. Näiden molekyylien merkitystä endostatiinin aiheuttamassa tuumorien kasvun estossakaan in vivo ei tunneta. Toisaalta on havaittu, että endostatiini estää endoteelisoluviljelmissä endoteelisolujen liikettä ja kasvua sekä indusoi ohjelmoitunutta solukuolemaa (Dixelius ym. 2003). Endostatiinin on todettu estävän sekä VEGF:n että fibroblastikasvutekijän (bfgf) indusoimaa soluvaellusta, mutta se ei ilmeisestikään estä kummankaan kasvutekijän aiheuttamaa solunsisäistä signaalinvälitystä (O Reilly ym. 1997, Yamaguchi ym. 1999, Dixelius ym. 2000, Eriksson ym. 2003). Onkin ilmeistä, että endostatiini vaikuttaa endoteelisoluihin jollain toisella, ehkä tälle molekyylille spesifisellä mekanismilla. Yksi todennäköinen endostatiinin soluvaellusta estävä mekanismi on endoteelisolujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksen häiritseminen. Tätä teoriaa tukevat havainnot, että rekombinanttiendostatiini hajottaa solun liikkeessä tarpeellisia aktiinitukisäikeitä ja adheesiokomplekseja sekä estää fibronektiinimatriksin muodostumista (Wickström ym. 2001, 2002 ja 2003) (kuva 1C). Uusimmat tutkimustulokset osoittavat että endostatiini saattaa ohjelmoida uudella tavalla koko angiogeneesiä säätelevän geeniverkoston. Endostatiinilla käsiteltyjen endoteelisolujen geeniekspression laaja analyysi on osoittanut, että endostatiini häiritsee angiogeneesiä sääteleviä viestinvälitysreittejä. Angiogeneesiä indusoivat geenit, kuten Id, HIF1-α, efriinit, NF-κB, AP-1, Stat, Ets ja trombiinireseptorin geeni, ilmenty S. A. Wikström ja J. Keski-Oja

7 vät verrokkisoluja vähemmän, kun taas angiogeneesiä estävät geenit, kuten trombospondiini, ilmentyvät enemmän (Abdollahi ym. 2004). Angiogeneesin estäjät syövän hoidossa Useita vaikutusmekanismeiltaan erilaisia aineita on kehitetty estämään syövän angiogeneesiä tavoitteena pysäyttää syöpäsolukon kasvu ja etäpesäkkeiden muodostuminen. Monet niistä ovat parhaillaan kliinisissä kokeissa (taulukko 2). Endoteelisoluihin kohdistuvan lääkehoidon on ajateltu olevan mielekästä, koska nämä solut ovat geneettisesti vakaita ja siksi vähemmän alttiita kehittämään lääkeaineresistenssiä (Boehm ym. 1997). Useimmat näistä aineista estävät uusien verisuonien versomista olemassa olevista. Jotkin niistä indusoivat olemassa olevien suonien re gressiotakin. Molemmissa tapauksissa tuloksena on hypoksia ja tuumorisolukon kasvun pysähtyminen tai kuolema. Angiogeneesin estäjät voivat myös toimia epäsuorasti heikentämällä esimerkiksi tuumorisolujen kykyä erittää angiogeenisiä kasvutekijöitä (Kerbel ja Folkman 2002). Angiogeneesin estäjät saattavat myös vähentää hetkellisesti verisuonten läpäisevyyttä, mikä johtaa lisääntyneeseen perfuusioon ja pienentyneeseen tuumorinsisäiseen paineeseen. Angiogeneesin estäjät voivat tätä kautta myös lisätä sädehoidon tehoa ja solunsalpaajien kulkeutumista kasvainalueelle (Jain 2001). Vaikka kasvaimen perfuusio hoidon alkuvaiheessa saattaa jopa lisääntyä, näyttää hoidon lopputulos olevan perfuusion asteittainen väheneminen. Tällainen vaikutus on havaittu myös endostatiinihoitoa saaneiden syöpäpotilaiden kasvaimissa (Herbst ym. 2002b). Eläinkokeista saadut tulokset viittaavat siihen, että endostatiinihoito on tehokkaampaa jatkuvana infuusiona kuin intervallihoitona tai boluksina. Lisäksi hoito näyttää olevan tehokkainta silloin, kun seerumin endostatiinipitoisuus on jatkuvasti ng/ml. Tämän ylittävät tai alittavat pitoisuudet johtavat tuntemattomasta syystä heikentyneeseen vasteeseen (Kerbel ja Folkman 2002). Endostatiinilla tehdyt vaiheen I kliiniset kokeet ovat osoittaneet, että rekombinanttiproteiinia voidaan antaa potilaille suuriakin määriä ilman toksisuutta tai haittavaikutuksia. (Herbst ym. 2002a). Vaiheen II kokeet ovat käynnissä, mutta niiden tuloksia ei vielä ole saatavilla. Syövän hoitoon angiogeneesin estäjillä liittyy potentiaalisia ongelmia. Näitä ovat toistuvat ruiskeet, pitkäkestoisen mahdollisesti elinikäisen hoidon tarve, bakteereissa tuotettujen proteiinivalmisteiden sisältämät epäpuhtaudet ja hoidon kalleus. Onkin tärkeätä kehittää uusia keinoja, joilla pystytään sekä saavuttamaan tasaisen suuria lääkeainepitoisuuksia että lisää- Y D I N A S I A T Soluväliaine ja tyvikalvot sisältävät niiden rakenteiden sisään suojautuneita domeeneja, jotka proteolyysin seurauksena pilkkoutuvat ja pystyvät sitten sitoutumaan solujen pinnan integriinireseptoreihin ja säätelemään solujen käyttäytymistä. Tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet ovat useissa eläinkokeissa osoittautuneet tehokkaiksi angiogeneesin estäjiksi. Eläinkokeiden menestyksestä nousseet suuret odotukset endostatiinin ja muiden tyvikalvoperäisten angiogeneesin estäjien tehosta syövän hoidossa ovat osoittautuneet epärealistisiksi. Endostatiinilla on kuitenkin selviä sekä verisuonten että itse tuumorien kasvua estäviä ominaisuuksia tietyissä syöpätyypeissä. Verisuonten uudismuodostuksen estosta, yksinään tai muuhun lääkehoitoon yhdistettynä, muodostunee osa syövän, diabeettisen retinopatian ja muiden patologisesta angiogeneesistä riippuvaisten tautien tehokasta hoitoa. Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä? 1835

8 mään lääkkeiden tehoa. Mahdollisia strategioita ovat 1) yhdistelmähoidot, joissa angio geneesinestäjä yhdistetään sädehoidon, solunsalpaajien, immunoterapian tai toisen angiogeeneesinestäjän kanssa, 2) kokonaan uusien lääkeaineiden kehittäminen, 3) geeniterapia, jonka etuja ovat hoidon pidempi kesto, mahdollisuus täsmähoitoon ja halpa hinta sekä 4) lääkeaineiden muokkaaminen niiden ohjaamiseksi suurina pitoisuuksina vain tautipesäkkeisiin (Cao 2001). Lopuksi Tyvikalvon komponenttien ja niistä pilkkoutuvien proteolyyttisten fragmenttien roolista angiogeneesin säätelyssä on viime vuosina opittu runsaasti uutta. Uusimmat tutkimustulokset ovat nostaneet esille mahdollisuuden käyttää näitä aineita syövän hoidossa. Vuonna 1997 karakterisoidun endostatiinin hiirikokeissa todetut dramaattiset vaikutukset syövän kasvuun ovat herättäneet runsaasti huomiota (Porkka 1997). Näiden lääkeaineiden kliinisiin kokeisiin kohdistui alkuun suuria odotuksia, jotka ovat osoittautuneet osittain epärealistisiksi. Vaiheen I kliiniset kokeet ovat varmistaneet, että endostatiinia voidaan antaa suurinakin annoksina ilman toksisia vaikutuksia ja että sillä on verisuonten ja tuumorien kasvua estäviä ominaisuuksia. Vaikka endostatiini ja muut parhaillaan kliinisissä kokeissa olevat tyvikalvon fragmentit eivät päätyisikään kliiniseen käyttöön angio geneesin estäjinä, voi niiden toimintamekanismien ymmärtäminen solu- ja molekyylitasolla johtaa tehokkaampien lääkeaineiden kehittämiseen tai kokonaan uusien kohdemolekyylien löytämiseen. Bevasitsumabin esimerkki on osoittanut, että antiangiogeeninen hoito, yksinään tai muuhun lääkitykseen yhdistettynä, on tulevaisuudessa osa syövän, diabeettisen retinopatian ja muiden patologisesta angiogeneesistä riippuvaisten tautien tehokasta hoitoa. * * * Alkuperäistutkimuksiamme ovat tukeneet Suomen Akatemia, Syöpäjärjestöt, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Suomen Lääketieteen Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Paulon Säätiö, Ida Montinin Säätiö ja Biomedicum Helsinki Säätiö. Kiitämme akatemiaprofessori Kari Alitaloa käsikirjoituksemme kommentoinnista. Kirjallisuutta Abdollahi A, Hahnfeldt P, Maercker C, ym. Endostatin s antiangiogenic signaling network. Mol Cell 2004;13: Berger AC, Feldman AL, Gnant MF, ym. The angiogenesis inhibitor, endostatin, does not affect murine cutaneous wound healing. J Surg Res 2000;91: Bloch W, Huggel K, Sasaki T, ym. The angiogenesis inhibitor endostatin impairs blood vessel maturation during wound healing. FASEB J 2000;14: Boehm T, Folkman J, Browder T, O Reilly MS. Antiangiogenic therapy of experimental cancer does not induce acquired drug resistance. Nature 1997;390: Bono P, Joensuu H. Angiogeneesin estosta hyötyä etäpesäkkeisen paksusuolisyövän hoidossa. Duodecim 2004;120: Cao Y. Endogenous angiogenesis inhibitors and their therapeutic implications. Int J Biochem Cell Biol 2001;33: Carmeliet P. Mechanisms of angiogenesis and arteriogenesis. Nat Med 2000;6: Dixelius J, Cross MJ, Matsumoto T, Claesson-Welsh L. Endostatin action and intracellular signaling: beta-catenin as a potential target? Cancer 2003;196:1 12. Dixelius J, Larsson H, Sasaki T, ym. Endostatin-induced tyrosine kinase signaling through the shb adaptor protein regulates endothelial cell apoptosis. Blood 2000;95: Eliceiri BP, Cheresh DA. Adhesion events in angiogenesis. Curr Opin Cell Biol 2001;13: Eriksson K, Magnusson P, Dixelius J, Claesson-Welsh L, Cross MJ. Angiostatin and endostatin inhibit endothelial cell migration in response to FGF and VEGF without interfering with specific intracellular signal transduction pathways. FEBS 2003;536: Feldman AL, Alexander HR Jr., Yang JC, ym. Prospective analysis of circulating endostatin levels in patients with renal cell carcinoma. Cancer 2002;95: Feldman AL, Tamarkin L, Paciotti GF, ym. Serum endostatin levels are elevated and correlate with serum vascular endothelial growth factor levels in patients with stage IV clear cell renal cancer. Clin Cancer Res 2000;6: Ferrara N. VEGF and the quest for tumour angiogenesis factors. Nat Rev Cancer 2002;2: Folkman J. Angiogenesis in cancer, vascular, rheumatoid and other disease. Nat Med 1995;1: Fukai N, Eklund L, Marneros AG, ym. Lack of collagen XVIII/endostatin results in eye abnormalities. EMBO J 2002;21: Hamano Y, Zeisberg M, Sugimoto H, ym. Physiological levels of tumstatin, a fragment of collagen IV α3 chain, are generated by MMP-9 proteolysis and suppress angiogenesis via α v integrin. Cancer Cell 2003;3: Hefler L, Tempfer C, Kainz C, Obermair A. Serum concentrations of endostatin in patients with vulvar cancer. Gynecol Oncol 1999;74: Herbst RS, Hess KR, Tran HT, ym. Phase I study of recombinant human endostatin in patients with advanced solid tumors. J Clin Oncol 2002(a);20: Herbst RS, Mullani NA, Davis DW, ym. Development of biologic markers of response and assessment of antiangiogenic activity in a clinical trial of human recombinant endostatin. J Clin Oncol 2002(b);20: Hohenester E, Sasaki T, Olsen BR, Timpl R. Crystal structure of the angiogenesis inhibitor endostatin at 1.5 A resolution. EMBO J 1998; 17: S. A. Wikström ja J. Keski-Oja

9 Hynes RO. A reevaluation of integrins as regulators of angiogenesis. Nat Med 2002;8: Iughetti P, Suzuki O, Godoi PH, ym. A polymorphism in endostatin, an angiogenesis inhibitor, predisposes for the development of prostatic adenocarcinoma. Cancer Res 2001;61: Jain RK. Normalizing tumor vasculature with anti-angiogenic therapy: a new paradigm for combination therapy. Nat Med 2001;7: Kalluri R. Basement membranes: structure, assembly and role in tumour angiogenesis. Nat Rev Cancer 2003;3: Karumanchi SA, Jha V, Ramchandran R, ym. Cell surface glypicans are low-affinity endostatin receptors. Mol Cell 2001;7: Kerbel R, Folkman J. Clinical translation of angiogenesis inhibitors. Nat Rev Cancer 2002;2: Kervinen J, Gahmberg GC. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö. Duodecim 2004;120: Kreuger J, Matsumoto T, Vanwildemeersch M, ym. Role of heparan sulfate domain organization in endostatin inhibition of endothelial cell function. EMBO J 2002;21: Lauren J, Alitalo K. Syöpäkasvaimet kuriin verisuonihoidolla? Duodecim 2000;116: Li Q, Olsen BR. Increased angiogenic response in aortic explants of collagen XVIII/endostatin-null mice. Am J Pathol 2004;165: Mongiat M, Sweeney SM, San Antonio JD, Fu J, Iozzo RV. Endorepellin, a novel inhibitor of angiogenesis derived from the C terminus of perlecan. J Biol Chem 2003;278: Moulton KS, Olsen BR, Sonn S, Fukai N, Zurakowski D, Zeng X. Loss of collagen XVIII enhances neovascularization and vascular permeability in atherosclerosis. Circulation 2004;110: Myllyharju J, Kivirikko KI. Collagens, modifying enzymes and their mutations in humans, flies and worms. Trends Genet 2004;20: Olsson A, Johansson I, Akerud H, Einarsson B, ym. The minimal active domain of endostatin is a heparin-binding motif that mediates inhibition of tumor vascularization. Cancer Res 2004;64: O Reilly MS, Boehm T, Shing Y, ym. Endostatin: an endogenous inhibitor of angiogenesis and tumor growth. Cell 1997;88: Ortega N, Werb Z. New functional roles for non-collagenous domains of basement membrane collagens. J Cell Sci 2002;115: Porkka K. Endostatiini valoa hiiren syövän hoitoon. Duodecim 1997;113: Rehn M, Veikkola T, Kukk-Valdre E, ym. Interaction of endostatin with integrins implicated in angiogenesis. Proc Natl Acad Sci U S A 2001;98: Sasaki T, Hohenester E, Timpl R. Structure and function of collagen-derived endostatin inhibitors of angiogenesis. IUBMB Life 2002;53: Senger DR, Peruzzi CA, Streit M, Koteliansky VE, de Fougerolles AR, Detmar M. The α 1 and α 2 integrins provide critical support for vascular endothelial growth factor signaling, endothelial cell migration, and tumor angiogenesis. Am J Pathol 2002;160: Suzuki M, Iizasa T, Ko E, ym. Serum endostatin correlates with progression and prognosis of non-small cell lung cancer. Lung Cancer 2002;35: Timpl R. Macromolecular organization of basement membranes. Curr Opin Cell Biol 1996;8: Wickström SA, Alitalo K, Keski-Oja J. Endostatin associates with integrin α 5 and caveolin-1, and activates Src via a tyrosyl phosphatase-dependent pathway in human endothelial cells. Cancer Res 2002;62: Wickström SA, Alitalo K, Keski-Oja J. Endostatin associates with lipid rafts and induces reorganization of the actin cytoskeleton via down-regulation of RhoA activity. J Biol Chem 2003;278: Wickström SA, Alitalo K, Keski-Oja J. An endostatin-derived peptide interacts with integrins and regulates actin cytoskeleton and migration of endothelial cells. J Biol Chem 2004;279: Wickström SA, Veikkola T, Rehn M, Pihlajaniemi T, Alitalo K, Keski-Oja J. Endostatin-induced modulation of plasminogen activation with concomitant loss of focal adhesions and actin stress fibers in cultured human endothelial cells. Cancer Res 2001;61: Yamaguchi N, Anand-Apte B, Lee M, ym. Endostatin inhibits VEGF-induced endothelial cell migration and tumor growth independently of zinc binding. Embo J 1999;18: Zatterstrom UK, Felbor U, Fukai N, Olsen BR. Collagen XVIII/endostatin structure and functional role in angiogenesis. Cell Struct Funct 2000;25: Zorick TS, Mustacchi Z, Bando SY, ym. High serum endostatin levels in Down syndrome: implications for improved treatment and prevention of solid tumours. Eur J Hum Genet 2001;9: SARA A. WICKSTRÖM, LT, tutkija Max Planck Institute for Biochemistry Department of Molecular Medicine Am Klopferspitz 18a Martinsried Germany JORMA KESKI-OJA, professori Haartman-instituutti, patologian ja virologian osastot Biomedicum Helsinki PL 63, Helsingin yliopisto Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä? 1837

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia

Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia Katsaus Petri Bono ja Heikki Joensuu Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia Syöpien kasvu ja leviäminen edellyttää verisuonten uudismuodostusta eli angiogeneesiä. Useita angiogeneesiä

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina

TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina Annukka Paju FT, dosentti, sairaalakemisti HUSLAB ja Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitos SKKY:n kevätkoulutuspäivät 21.4.2009 Ulf-Håkan Stenman -juhlasymposiumi

Lisätiedot

Soluviljelyn uudet ulottuvuudet muovilta matriksiin

Soluviljelyn uudet ulottuvuudet muovilta matriksiin KATSAUS Johanna Partanen ja Juha Klefström Soluviljelyn uudet ulottuvuudet muovilta matriksiin Soluviljelmillä on usein ratkaiseva rooli selvitettäessä sairauksien geneettistä ja biokemiallista taustaa

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Uudisverisuonten kasvattaminen

Uudisverisuonten kasvattaminen Katsaus Tuomas T. Rissanen ja Seppo Ylä-Herttuala Uudisverisuonten kasvattaminen kohti iskeemisten kudosten parempaa verenkiertoa Uudisverisuonten kasvattamiseen tähtäävä hoito iskeemisten kudosten ja

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Syöpä on perimän vaurioihin liittyvä sairaus. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö. Katsaus

Syöpä on perimän vaurioihin liittyvä sairaus. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö. Katsaus Katsaus JUKKA KERVINEN JA CARL G. GAHMBERG Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö Syöpätautien syntyyn johtavien solu- ja molekyylibiologisten häiriötekijöiden parantunut tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Sidonnaisuudet Taloudelliset riippuvuudet: Konsultointi: - Tutkimusrahoitus: - Honorariat:

Lisätiedot

RASVAISEN RUOKAVALION JA KESTÄVYYS- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET ANGIOGENEESIN SÄÄTELYPROTEIINEIHIN HIIREN RAAJALIHAKSESSA

RASVAISEN RUOKAVALION JA KESTÄVYYS- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET ANGIOGENEESIN SÄÄTELYPROTEIINEIHIN HIIREN RAAJALIHAKSESSA RASVAISEN RUOKAVALION JA KESTÄVYYS- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET ANGIOGENEESIN SÄÄTELYPROTEIINEIHIN HIIREN RAAJALIHAKSESSA Mira Kaikkonen Pro Gradu-tutkielma Liikuntafysiologia Syksy 2011 Liikuntabiologian

Lisätiedot

Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme?

Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme? Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme? Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Molekyyli ja syöpäbiologian tutkimusohjelma Lääketieteellinenen

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Hakusanat: Esriini; kasvaimet; etäpesäkkeet; fosforylaatio.

TIIVISTELMÄ. Hakusanat: Esriini; kasvaimet; etäpesäkkeet; fosforylaatio. TIIVISTELMÄ Heiska, Leena Esriinin merkitys syövässä Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014, 69 s. Yhteenveto: Esriinin merkitys syövässä Lisensiaatintutkimus. Tutkimukseni selvittää esriinin tehtäviä ja

Lisätiedot

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai Katsaus Miten syöpä syntyy Marikki Laiho Kahden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset

Lisätiedot

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet

Lisätiedot

C8161-melanoomasolulinjan erittämien tekijöiden vaikutus fibroblastien hyaluronaanituotantoon

C8161-melanoomasolulinjan erittämien tekijöiden vaikutus fibroblastien hyaluronaanituotantoon Pro gradu -tutkielma C8161-melanoomasolulinjan erittämien tekijöiden vaikutus fibroblastien hyaluronaanituotantoon Piia Takabe Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solu- ja molekyylibiologia

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

VEGF-RESEPTORIEN 1 JA 2 LIGANDIEN VAIKUTUKSET ANGIOGENEETTISEEN VASTEESEEN JA VASEMMAN KAMMION TOIMINTAAN HIIRILLÄ

VEGF-RESEPTORIEN 1 JA 2 LIGANDIEN VAIKUTUKSET ANGIOGENEETTISEEN VASTEESEEN JA VASEMMAN KAMMION TOIMINTAAN HIIRILLÄ VEGF-RESEPTORIEN 1 JA 2 LIGANDIEN VAIKUTUKSET ANGIOGENEETTISEEN VASTEESEEN JA VASEMMAN KAMMION TOIMINTAAN HIIRILLÄ - Lääketieteen syventävien opintojen raportti ao. alkuperäisartikkelissa kuvatusta tutkimuksesta:

Lisätiedot

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Keuhkosyövän uudet lääkkeet Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche

Lisätiedot

Solunulkoisen superoksididismutaasin vaikutukset lihaskudoksen tulehdusreaktioon ja uudissuonitukseen rotan alaraajaiskemiamallissa

Solunulkoisen superoksididismutaasin vaikutukset lihaskudoksen tulehdusreaktioon ja uudissuonitukseen rotan alaraajaiskemiamallissa Solunulkoisen superoksididismutaasin vaikutukset lihaskudoksen tulehdusreaktioon ja uudissuonitukseen rotan alaraajaiskemiamallissa Satu Martikainen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5. Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

MUNASARJASYÖVÄN ADENOVIRUSVÄLITTEISEN GEENI- JA KEMOTERAPIAN TURVALLISUUS- JA BIODISTRIBUUTIOTUTKIMUS

MUNASARJASYÖVÄN ADENOVIRUSVÄLITTEISEN GEENI- JA KEMOTERAPIAN TURVALLISUUS- JA BIODISTRIBUUTIOTUTKIMUS MUNASARJASYÖVÄN ADENOVIRUSVÄLITTEISEN GEENI- JA KEMOTERAPIAN TURVALLISUUS- JA BIODISTRIBUUTIOTUTKIMUS Laura Tuppurainen Pro gradu tutkielma Biotieteiden koulutusohjelma/biotekniikan pääaine Itä-Suomen

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet. Paula Salmikangas Lääkelaitos

Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet. Paula Salmikangas Lääkelaitos Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet Paula Salmikangas Lääkelaitos Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet (Advanced Therapy Medicinal Products) geeniterapiatuotteet soluterapiatuotteet kudosmuokkaustuotteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua. Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista

Lisätiedot

Syöpäsolut eroavat normaalisoluista mm. siinä,

Syöpäsolut eroavat normaalisoluista mm. siinä, Katsaus Klaus Elenius Epidermaalisen kasvutekijän reseptorin estäjät syövän hoidossa Epidermaalisen kasvutekijän reseptorin (EGFR) signalointi on aktivoitunut useissa eri syövissä. Reseptorin toiminnan

Lisätiedot

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka) Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.

Lisätiedot

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Mauri Kostiainen Molekyylimateriaalit-ryhmä Teknillisen fysiikan osasto Aalto-yliopisto Virukset materiaaleina Virus on isäntäsolussa

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell

Lisätiedot

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu.

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu. SPR Veripalvelu Soluterapian haasteet Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys 1 1 11 1 Joka vuosi SPR Veripalvelu: 270.000 verenluovutusta 70-90 välitettyä kantasolusiirrettä

Lisätiedot

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona?

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Katsaus AIJA KNUUTTILA, EEVA-MAIJA KARJALAINEN, ANNAMARI ROUHOS JA PEKKA MALI Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Levinneeseen tai paikallisesti edenneeseen, leikkaukseen soveltumattomaan,

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

LIFE2000 rahoitettavat hankkeet

LIFE2000 rahoitettavat hankkeet LIFE2000 rahoitettavat hankkeet Life 2000 tutkimusohjelmaan on valittu kaikkiaan 37 tutkimushanketta: 13 yksittäishanketta ja 24 konsortiota. Tekes tekee rahoituspäätöksensä sille esitetyistä projektiehdotuksista

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

PMA STIMULAATION VAIKUTUS MONOMAC SOLUJEN MMP 9 JA MMP 2 TUOTANTOON

PMA STIMULAATION VAIKUTUS MONOMAC SOLUJEN MMP 9 JA MMP 2 TUOTANTOON PMA STIMULAATION VAIKUTUS MONOMAC SOLUJEN MMP 9 JA MMP 2 TUOTANTOON Timo Ojanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Biolääketieteen laitos Lääketieteellinen biokemia 03.2010 Tampereen

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

STEMOXYDINE, AKTIIVIAINESOSA, JOKA HERÄTTÄÄ LEPOTILASSA OLEVAT HIUKSET JA LISÄÄ HIUSTIHEYTTÄ

STEMOXYDINE, AKTIIVIAINESOSA, JOKA HERÄTTÄÄ LEPOTILASSA OLEVAT HIUKSET JA LISÄÄ HIUSTIHEYTTÄ STEMOXYDINE, AKTIIVIAINESOSA, JOKA HERÄTTÄÄ LEPOTILASSA OLEVAT HIUKSET JA LISÄÄ HIUSTIHEYTTÄ Yli 20. vuoden mittainen aikuisen ihon ja hiusten kantasolujen tutkimus yhteistyössä arvostettujen kansainvälisten

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016 1 (5) Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016 Instrumentariumin tiedesäätiö jakoi 9. maaliskuuta 2016 apurahoja 35. kerran. Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Hypoksisen fenotyypin pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooman sädehoitoresistenssi. Riina Solja. Pro gradu -tutkielma

Hypoksisen fenotyypin pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooman sädehoitoresistenssi. Riina Solja. Pro gradu -tutkielma Hypoksisen fenotyypin pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooman sädehoitoresistenssi Riina Solja Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Biologian laitos 25.06.2014 Linja: genetiikan linja Erikoistumisala:

Lisätiedot

VEGF-D-GEENINSIIRRON VAIKUTUS ROTAN LIHASVAMMAN PARANEMISEEN

VEGF-D-GEENINSIIRRON VAIKUTUS ROTAN LIHASVAMMAN PARANEMISEEN VEGF-D-GEENINSIIRRON VAIKUTUS ROTAN LIHASVAMMAN PARANEMISEEN Laura Harmanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Professori Tero Järvinen Marraskuu 2015

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

WWW.LOREALPARIS.fi FOR YOUR INFORMATION L ORÉAL PARIS LEHDISTÖTIEDOTE. revelation. bb cream. anti-ageing revitalift total repair 10

WWW.LOREALPARIS.fi FOR YOUR INFORMATION L ORÉAL PARIS LEHDISTÖTIEDOTE. revelation. bb cream. anti-ageing revitalift total repair 10 WWW.LOREALPARIS.fi FOR YOUR INFORMATION L ORÉAL PARIS LEHDISTÖTIEDOTE revelation bb cream anti-ageing revitalift total repair 10 REVITALIFT TOTAL REPAIR 10 VUODESTA 2011 1 MONITEHOINEN VOIDE 10 TEHOKASTA

Lisätiedot

Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro

Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2 Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja *Osoitettu In vitro Suurimmat haasteet Bakteerikasvun hallitseminen on suuri haaste haavan infektioriskin pienentämisessä.

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti Mikkelin keskussairaala 5.11.2015 Ennaltaehkäisyn näkökulma Huono ravitsemustila ja puutteellinen ravinnonsaanti

Lisätiedot

VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen

VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen Solja Eurola VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 22.9.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Syöpälääkkeiden haasteet ja näkymät

Syöpälääkkeiden haasteet ja näkymät Lääketutkimus Olli Kallioniemi ja Tomi Mäkelä Syöpälääkkeiden haasteet ja näkymät Lähes puolet biotekniikan yritysten lääkekehitysprojekteista kohdistuu syöpään, ja noin 500 uutta lääkeyhdistettä on parhaillaan

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa

Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa tieteessä Kati Kinnunen LT, apulaisylilääkäri KYS, silmätaudit Kai Kaarniranta professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS, silmätaudit kai.kaarniranta@uef.fi Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää

Lisätiedot

Ihotaipeiden sieni-infektio

Ihotaipeiden sieni-infektio Ihotaipeiden sieni-infektio Sorbact Luonnollinen RATKAISU HAAVANHOITOON Sitoo välittömästi ja Tehokkaasti hydrofobisia mikrobeja Sorbact -menetelmä perustuu luonnollisiin fysikaalisiin voimiin, joiden

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

TIME CONTROL. Start turning back time now. The power of medical beauty.

TIME CONTROL. Start turning back time now. The power of medical beauty. TIME CONTROL Start turning back time now The power of medical beauty. TIME CONTROL Laadukas anti-aging ihonhoitotuotesarja, joka täyttää vaativammatkin odotukset TIME CONTROL -ihonhoito-sarja perustuu

Lisätiedot

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10. Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.2015 Tärkeää tietoa Tämä esitys saattaa sisältää tulevaisuutta

Lisätiedot