Puolustusvoimat 2009 Pääesikunnan Viestintäosasto ISBN ISBN Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusvoimat 2009 Pääesikunnan Viestintäosasto ISBN 978-951 - 25-2117 - 3 ISBN 978-951 - 25-2118 - 0 Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 Puolustusvoimat Vuosikertomus 2009

2

3 Sisällys: Luottamus on avainasia...6 Hallinnosta hallintaan...8 Selonteon selvitystehtävät perusta puolustusjärjestelmän kehittämisratkaisuille...10 Taistelijapari on luotettava apu niin kentällä kuin kasarmillakin...12 Huoltovarmuuden luottopelaajana on ennakointi...14 NH90-helikopteri toimii hyvin myös virka-aputehtävissä...16 Tärkeä tieto on turvassa...18 Lainsäädäntö vahvistaa luottamusta...20 Kriisinhallinnan arki vaativia tehtäviä vaativissa olosuhteissa...22 Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus...24 Opit kotiin kansainvälisiltä kentiltä...26 Tietojärjestelmät uivat turvalliseen verkkoon...28 Rajaa valvotaan kaikissa oloissa...30 Puolustusmateriaalin paras bonus on luottamus kumppaneihin...32 Tunnusluvut ja kaaviot...34 Pääesikunnan viestintäosasto ISBN ISBN ( PDF ) Painopaikka Edita Prima Oy, 2010 Kuvat SA-Kuva ja Rajavartiolaitoksen Esikunta Paperi Kansi: Galerie Art Matta 300 g / m 2 Sisus: Galerie Art Silk 150 g / m 2 Kirjasimet Frutiger & Meridien

4 Puolustusvoimien suunnittelupäällikkö, Kenraalimajuri Mika Peltonen Luottamuksella lukijalle Wikipedia ja Google ( osumaa) kertovat luottamuksesta seuraavaa: Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Luottamus on vahvan myönteisesti latautunut käsite. Puolustusvoimien vuosikertomuksen 2009 teemaksi valittiin luottamus nimenomaan sanan sisällön ja siihen liittyvän myönteisen merkityksen vuoksi. Luottamus kuvaa hyvin sitä asenneympäristöä, jossa puolustusvoimat on jo pitkään toiminut. Ja toimii edelleen. Puolustusvoimat on kehittynyt luonnollisena osana yhteiskuntaa, koska organisaatioomme luotetaan ja olemassaolomme tarve sekä perusteet ymmärretään laajasti. Viime vuosien kehitys on sitonut puolustusvoimat yhä tiukemmin ympäröivään yhteiskuntaan. Suuntaus jatkuu. Toimintaa ovat leimanneet erilaiset palvelutuotanto- ja kumppanuusjärjestelyt sekä jatkuvasti tihenevä verkottuminen. Esimerkkinä mainittakoon vaikka valtiollinen hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE), joka nivoo valtiolliset toimijat konkreettisesti yhteen. Hankkeesta kerrotaan lisää vuosikertomuksen sivulla xx. Maanpuolustus on kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden ja ko- ko kansan yhteinen asia. Kokonaismaanpuolustuksen toiminta-ajatus rakentuu juuri luottamuksen olemassaoloon. Jokaisen toimijan ja tahon on voitava sekä uskoa että luottaa keskinäisen tuen saamiseen niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Veronmaksajien on voitava luottaa puolustusvoimien kykyyn selviytyä tehtävistään. Vastaavasti puolustusvoimien on voitava luottaa valtion taholta riittävään tukeen ja rahoituksen tasoon. Asevelvollisten on voitava luottaa siihen, että he saavat puolustusvoimissa asiallisen ja tehokkaan koulutuksen. Viranomaistahojen on voitava olla varmoja siitä, että puolustusvoimat kykenee virka-avun antoon. Luottamus on toistaiseksi liitetty varsin myönteisesti puolustusvoimista annettuihin arvioihin. Tästä imagosta halutaan pitää kiinni. Sen eteen tehtiin lujasti työtä myös vuonna 2009, mikä on nähtävissä tämän vuosikertomuksen sisällöstä. Tähystettäessä tulevaisuuteen sopii toivoa, että luottamuksen edellytykset, kuten usko yhteiseen tekemiseen ja asian oikeutukseen, säilyvät. Puolustusvoimat lähtee siitä, että luottamus on toiminnan kantava voimatekijä. Samalla uskotaan, että maanpuolustuksen eri vastuutahot ovat valmiita lujittamaan keskinäistä luottamusta kanssamme. 4 5

5 Luottamus on avainasia Puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan suhde on perinteisesti ollut hyvä. Se ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Tämä suhde kuuluu siihen ryhmään asioita, joissa on - ainakin kohtalaisella vauhdilla - juostava koko ajan voidakseen pysyä paikallaan, eli suhteen ylläpidon eteen on jatkuvasti tehtävä työtä pitääksemme sen edelleen hyvänä. Jokaisella puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön kuuluvalla on oma osuutensa ja mahdollisuutensa yhteiskuntasuhteen ylläpidossa. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön pitää tiedostaa, kenelle me teemme työtä. Me teemme työtä suomalaiselle yhteiskunnalle. Sen voimavaroilla ja sille vastuuvelvollisena. Kosketuspintamme on laaja. Siihen sisältyvät varusmiehet ja reserviläiset, yhteistyökumppanit hallinnon ja elinkeinoelämän piirissä, vapaaehtoiskentässä ja järjestöissä työskentelevät, palvelujen tuottajat, tavarantoimittajat ja kumppanit, asevelvollisten omaiset, tavalliset kansalaiset. Huolehtimalla työmme tulosten korkeasta laadusta ja olemalla lähellä tavallista kansalaista meistä jokainen voi edistää puolustusvoimia kohtaan tunnettua luottamusta. Luottamus on puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan välisessä suhteessa avainsana. Luottamuksen pitää toimia kumpaankin suuntaan. Se on puolustusvoimien kannalta meidän toimintamahdollisuuksiemme elinehto ja kansalaisen kannalta maan turvallisuuden ylläpidon elinehto. Verkottuminen muun yhteiskunnan kanssa on puolustusvoimille välttämätöntä ja yhteiskunnalle edullista. Niin ikään kansainvälinen verkottuminen on tämän päivän ehdoton vaatimus, varsinkin puolustusmateriaalin ja kansainvälisten tehtävien alueella. Luottamus on verkottumisessakin avainasia. Kosketuksemme asevelvollisiin on ehkä syvimmälle ja pisimmälle menevä osa puolustusvoimien yhteiskuntasuhdetta. Varusmiespalveluksen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kokemukset kantavat yleensä läpi elämän. Pitämällä asevelvollisten koulutus korkeatasoisena voimme rakentaa pitävää luottamuspohjaa. Olen pitänyt tärkeänä, että puolustusvoimien toiminnan rahoituspäätöksissä turvataan asevelvollisten koulutus kentällä. Tarvittavia lisäjoustoja haetaan ensi sijassa muualta. Kaikkialla on kuitenkin totuttava elämään säästäväisesti. Vuosi 2009 on suuressa osassa puolustusvoimia ollut edellisvuoden alussa voimaan tulleiden organisaatiojärjestelyjen vakiinnuttamista käytäntöön. Kokemukset osoittavat, että olemme oikealla tiellä, vaikka näin suurissa muutoksissa luonnollisesti on alueita, joita on vielä säädettävä. On aihetta tyytyväisyyteen myös siksi, että muutosten ja henkilöstön vaihtuvuudenkin läpi puolustusvoimien hyvä toimintakulttuuri on säilynyt. Se on osoitus henkilöstömme hyvän työmoraalin ja yhteishengen vahvuudesta. Puolustusvoimat on saavuttanut vuoden 2009 tulostavoitteet varsin hyvin. Tästä kuuluu kiitos henkilöstöllemme, asevelvollisille ja vapaaehtoiskentässä työskenteleville. Vuonna 2009 annetussa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa on esitetty puolustuksen kehittämisen linjat tämän vuosikymmenen puoliväliin. Jo selontekotyön aikana nähtiin, että vuosikymmenen puolivälissä tulee välttämättömäksi tehdä organisaatiorakenteessamme ja toiminnassamme muutoksia. Mitä ne pitävät sisällään, sitä varten tehdään pohjatyötä parhaillaan. Tiedämme siitä enemmän ensi vuonna. Muutoksen tarve on hyvä tiedostaa, ja vaikka tulevaisuuden pohdinnat siltä osin saattavatkin viedä ajatuksiamme mukanaan, on tarpeen että voimme siitä huolimatta keskittyä arkiseen työhömme yhtä tarmokkaasti kuin tähänkin asti. Puolustusvoimain komentaja Kenraali Ari Puheloinen 6 7

6 Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli Hallinnosta hallintaan Puolustusvoimien avainhenkilöstössä on ollut paljon vaihtuvuutta, mutta joustavat toimintatavat helpottavat muutoksiin sopeutumista ja uusien asioiden oppimista Puolustusvoimien toimintaa vuonna 2009 sävytti joukko näkyvämpiä ja näkymättömämpiä muutoksia. Hallinnon kehittäminen kuuluu yleensä näkymättömiin. Näkyviin voidaan laskea ylimmän johdon poikkeuksellisen suuri vaihtuvuus. Kenraali Ari Puheloinen otti Puolustusvoimain komentajan tehtävät vastaan amiraali Juhani Kaskealalta elokuun alusta alkaen. Kesän kuluessa puolustusvoimiin nimettiin uusi Pääesikunnan päällikkö, Merivoimien komentaja, Sotatalouspäällikkö, Operaatiopäällikkö, Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja, Maavoimien esikuntapäällikkö, Suomen sotilasedustaja EU:ssa ja NATOssa, Keskisen taisteluosaston komentaja Kosovossa sekä Maavoimien operaatiopäällikkö. Vuoden lopussa myös Henkilöstöpäällikkö, Komentopäällikkö, Logistiikkapäällikkö ja Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja vaihtuivat. Lähes puolet kenraalikunnasta siirtyi uusiin tehtäviin. Johtamiskulttuuri happotestataan muutoksessa Mittava samanaikainen muutos avainhenkilöstössä heijastuu usein toimintojen jatkuvuuden hallintaan. Tehtäväkierto tuo mukanaan tuoreita näkökulmia, mutta edellyttää valmiusorganisaatiolta vahvaa organisatorista sekä osaamisen, prosessien ja tiedon hallinnan perustaa. Johtamiskulttuuri happotestataan muutoksessa. Vuoden 2009 testitulos oli puolustusvoimissa positiivinen. Vahvaan luottamukseen perustuvalla instituutiolla ei muutoin voisi ollakaan. Puolustusvoimien johtamiskulttuuriin on kohdistunut myönteinen huomio. Taloushaasteiden keskellä kriisijohtamisen osaamiselle on ollut kysyntää. Johtamiskulttuurimme tunnetuin ilmentymä lienee varusmiesten johtajakoulutuksesta tuttu syväjohtaminen. Puolustusvoimien kaltaisen moniulotteisen ja laaja-alaisen konsernin johtamisessa korostuu vahva hallinto-osaaminen. Sitä enemmän, mitä ylemmällä organisaation orrella työskennellään. Puolustusvoimat jatkoi vuonna 2009 hallinnon kehittämistä edellisvuoden laajalle organisaationmuutokselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopistealueena oli ylempien hallintoesikuntien, kuten Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien, toimintamallien yhtenäistäminen. Työ jatkuu myös kuluvana vuonna ja laajenee asteittain myös puolustusvoimien muihin hallintoyksiköihin. Johtoajatuksena konsernisynergioiden hallinta Toimintamallien yhtenäistämisen johtoajatuksena on ollut konsernisynergioiden hallinta. Puolustusvoimat jatkoi vuonna 2008 vahvistetun Kenttäohjesäännön mukaisen matriisijohtamismallin käyttöönottoa. Toiminnan ja resurssien suunnitteluun ja seurantaan kytkeytyvän päätöksenteon rakenteita säädettiin edellisvuoden kokemusten perusteella. Työ jatkuu ja täydentyy vuonna 2010 puolustusvoimien vaikuttavuuden sekä tuloksellisuuden mittariston jatkoarvioinneilla. Työtä tehdään kiinteässä yhteydessä puolustusministeriön tulosohjaukseen. Kehittämisohjelmien rakenteita, niiden auditointia ja katselmointia, tilausvaltuuksien ja materiaalihankkeiden seurantaa sekä vuotuista suunnittelurytmiä on yhdistelty saatujen havaintojen ja kokemusten pohjalta. Raportointia ja johtoryhmätyöskentelyä on lähennetty. Kaikkia näitä on tehty erityisesti päätöksenteon vaikuttavuuden näkökulmaa korostaen. Käynnissä oleva vuosi vakiinnuttaa uudet käytännöt. Reagoivasta hallinnosta ennakoivaan hallintaan Valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko määritti perusteet puolustusvoimien kehittämiselle. Eduskunnan vahvistamina selvitystehtävinä käynnistettiin muun muassa asevelvollisuuden turvaamiseen, koulutusjärjestelmään, kansalliseen teolliseen ja tuotannolliseen valmiuteen, kumppanuuksien toimeenpanoon ja kehittämiseen sekä muuhun kansalliseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvät prosessit ja hankkeet. Selonteon pohjalta käynnistettiin myös ensi vuosikymmenen puoliväliin ajoittuvan puolustusvoimien rakennemuutoksen perusteiden selvittäminen. Koko ylläkuvattu prosessien ja tehtävien yhdistelmä on samanaikaisesti tehtynä puolustusvoimille poikkeuksellisen laaja suunnittelutehtävä. Suunnitteluvoimavarat ovat olleet korkealle kuormitettu- ja. Hallittu eteneminen on mahdollista vain systemaattisiin prosesseihin ja oikea-aikaisiin välipäätöksiin tukeutuen. Rutiininomaisella hallintotyöskentelyllä tämä ei ole mahdollista. Tarvitaan kehittyneempi, johtamiskulttuurilähtöinen ja resurssipelivaraa sisältävä suunnitteluja toimeenpanokoneisto. Koneiston resurssien painopisteen tulee muuttua reagoivasta hallinnosta ennakoivaan hallintaan. Innovaatioedellytyksiä yhteistoimintatyökaluilla Tämän suuntainen rakenteellinen selvitystyö on osa selontekoon kirjaamattomia, mutta kuitenkin rivien välistä tulkittavia tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja joustavuutta parantavia kehittämistarpeita. Näitä tukevana puolustusvoimat on toteuttamassa kansallisesti mittavaa toiminnanohjausjärjestelmää, jolla koko organisaation toiminnan tärkeimmät tilannekuvat voidaan tuottaa aina niitä tarvittaessa, ei ainoastaan kaksi kertaa vuodessa raportoiden. Toiminnanohjausjärjestelmää odoteltaessa puolustusvoimat on vuodesta 2009 alkaen toteuttanut kaikille työntekijöilleen ja organisaatioyksiköilleen ajantasaiset työpiste- ja kommunikaatioratkaisut. Ratkaisut toteuttavat valtionhallinnon yleissuosituksia, useimmiten julkisen sektorin etulinjassa. Vuoden 2010 loppuun mennessä huomattava osa yhteistyö- ja kokouskäytännöistä on myös toiminnallisesti uusiutunut. Uusiutumistavoista osa jää puolustusvoimien korkeatasoisen henkilöstön yhteistyöinnovaatioiden varaan, mille uusilla teknologioilla on luotu edellytykset. Hallinnon kehittäminen antaa tällä tavoin paremmat mahdollisuudet omaehtoiselle hallinnalle, mikä on keskeinen työyhteisöjen innostavan ilmapiirin ja tuloksellisuuden edellytys - myös valtionhallinnossa. Strateginen tehtävätaktiikka perustuu luottamukseen Kriisijohtamiskyky on puolustusvoimien ja Suomelle myös kansallinen vahvuus. Kriisijohtamisen ja hallinnon oikein ymmärretty vuorovaikutus toimii vahvana johtamiskulttuurisena siteenä, mikä varmistaa lisäarvon sotilaallisen puolustuksen suorituskykyyn. Tämä lisäarvo on yhteiskunnan käytettävissä myös normaalioloissa. Puolustusvoimat skaalaa lähitulevaisuudessa strategis-operatiiviselta tasolta saadut opit taktiselle tasolle eli keskushallinnosta joukko-osastoihin saakka. Vastaavasti taktisen tason taistelunjohtamisosaaminen, mukaan lukien syväjohtamisen käytännön kokemukset, nousevat alhaalta ylös. Kuvattua kehityssuuntaa voisi kutsua strategiseksi tehtävätaktiikaksi. Sen keskiössä ovat ylempien johtoportaiden tavoitteiden, ajattelun ja motiivien tunteminen sekä yksittäistenkin toimijoiden merkityksen ja sitoutumisen ymmärtäminen. Luottamus liimaa nämä yhteen. Vain vahvan luottamuksen kautta hallinnosta voi kehittyä rajoittavan byrokratian sijasta oman toiminnan ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hallinta. 8 9

7 Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Arto Räty Selonteon selvitystehtävät perusta puolustusjärjestelmän kehittämisratkaisuille Valtiojohto on ohjannut puolustuksen kehitystä noin neljän vuoden välein annetuilla turvallisuus- ja puolustuspoliittisilla selonteoilla. Tällä ohjaustyökalulla on varmistettu puolustusvoimien jatkuva kehittäminen ja toiminnan jatkuvuus. Selontekoihin on sisällytetty selvitystehtäviä, joiden tuloksiin selonteon linjausten toimeenpanoon liittyvät ratkaisut on perustettu. Puolustusvoimien kehitystyö on jatkuvaa Puolustusvoimien kehittäminen vuonna 2009 perustui ennen kaikkea valtioneuvoston puolustuspoliittisessa selonteossaan vuonna 2004 tekemiin linjauksiin sekä selontekoon sisällytettyjen selvitystehtävien tulosten perusteella tehtyihin ratkaisuihin. Selonteon perusteella päivitettyä strategista suunnitelmaa kehittämisohjelmineen on jalkautettu Puolustusministeriön ohjauksessa onnistuneesti yhä kasvavista kustannus- ja menopaineista huolimatta. Vuoden 2009 aikana Suomen sotilaallisen puolustamisen suorituskykyä kehitettiin. Tästä esimerkkeinä ovat maavoimissa tulivoiman lisääntyminen raskaiden raketinheittimien tullessa operatiiviseen käyttöön, liikkeenedistämiskyvyn vahvistuminen uusien silta-ajoneuvojen myötä ja ilmakuljetuskyvyn kasvu NH90-kuljetushelikoptereiden avulla. Ilmavoimissa Hornet-hävittäjäkaluston päivitykset vahvistivat ilmapuolustuskykyä ja kykyä tukea muita puolustushaaroja. Merivoimissa kehitettiin miinasodankäyntikykyä modernisoimalla Hämeenmaa-luokka ja rakentamalla uusia miinantorjunta-aluksia. Pitkäjänteinen kehitystyö eteni suunnitellusti. Muiden viranomaisten tukemiskyky kehittyi, kun vuoden loppuun mennessä saavutettiin NH-90-helikopereilla ympärivuorokautinen valmius etsintä- ja pelastuspalvelutehtävien toteuttamiseen. Puolustusvoimat antoi muille viranomaisille vuoden aikana yhteensä lähes 500 kertaa erilaista virka-apua. Samalla kehitettiin valmiuksia yhteistoimintaan ja johtamiseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskyvyn kehittämisessä Puolustusvoimien painopiste oli vuonna 2009 joukkojen omasuojan kehittämisessä. Tämä toteutettiin ennen kaikkea parantamalla operaatioissa, erityisesti Afganistanissa, toimivien joukkojen materiaalitilannetta ja varusteita sekä kehittämällä toimintatapoja ja koulutusta. Samanaikaisesti luotiin valmiuksia osallistua kahden Euroopan Unionin taisteluosaston toimintaan vuoden 2011 alusta. Vuoden 2009 selonteko luvun toiminnan viitoittajana Valtioneuvoston viime vuoden alkupuolella antama turvallisuusja puolustuspoliittinen selonteko 2009 sisälsi selkeiden linjausten lisäksi kuusi selvitys- ja kolme tutkimustehtävää. Tehtävät liittyvät puolustusvoimien organisaation ja rakenteisiin, asevelvollisuuden järjestämiseen, kumppanuuksiin, kotimaisen asetarviketeollisuuden toimintaan sekä kriisinhallintaan ja EU:n yhteisvastuuseen liittyviin velvoitteisiin. Selvitystehtävien laatiminen käynnistyi kesällä 2009 ja loppuraportit jätetään kuluvan vuoden aikana. Raporteilla ja tutkimuksilla tuetaan aina 2010-luvun loppupuolelle asti ulottuviin ratkaisuihin liittyvää päätöksentekoa. Muutostarpeita tutkitaan ja selvitetään puolustuskykymme uskottavuuden näkökulmasta. Tutkittavat osa-alueet voidaan jakaa neljään kategoriaan: turvallisuusympäristömme muutos, asevoimien yleismaailmallinen kehitys sekä yhteiskunnalliset ja puolustusvoimien sisäiset tekijät. Yhtenä merkittävänä muutoselementtinä arvioidaan luonnollisesti käytettävissä olevan rahoituksen merkitystä. Sotilaallisen puolustuksen kehitystä ei kuitenkaan saa ohjata vain resursseilla, siksi mainitut neljä tutkimusaluetta ovat puolustusvoimille tärkeitä. Toimintaympäristöanalyysillä perusteita selvitystehtäville Globalisaatio on lisännyt ns. uusia uhkia, joita ovat muun muassa tietoverkko- ja cyberhyökkäykset, epävakauden kansainvälinen leviäminen sekä terrorismi. Perinteiset sotilaalliset uhkakuvat eivät kuitenkaan ole poistuneet, tästä huolimatta täytyy myös Suomen puolustusvoimien, muiden kehittyneiden länsimaiden mukaisesti, ottaa uudet uhkat suunnittelussaan huomioon. Yleismaailmallisesti asevoimia kehitetään entistä enemmän kohti nopeasti käyttöön saatavaa suorituskykyä, jossa korostuvat käytettävyys, tehokkuus ja monikansallinen yhteistoimintakyky. Yleinen yhteiskunnallinen muutosnopeus jatkaa kiihtymistään. Puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta merkittävimmät tarkasteltavat yhteiskunnalliset tekijät ovat palveluskelpoisten ikäluokkien pieneneminen, yhä suurempi riippuvuus sähköisistä palveluista sekä ihmisten ajankäytön siirtyminen entistä enemmän verkkoon. Näillä kaikilla on suoria tai välillisiä vaikutuksia erityisesti antamamme koulutuksen toteuttamismahdollisuuksiin, sisältöön ja laatuun. Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisessä näitä turvallisuusympäristön muutostekijöitä on analysoitava sekä kansainvälisen yhteistyön että mahdollisesti Suomeen suuntautuvan sotilaallisen uhkan näkökulmista. Kouluttamiemme joukkojen suorituskyky on oltava käytettävissä kaikkiin lakisääteisiin tehtäviimme kaikissa olosuhteissa. Kun lisäksi otetaan huomioon puolustusmateriaalimme massavanheneminen, kustannus- ja menopaineet sekä muuttuvat osaamisvaatimukset, ollaan tilanteessa, jossa nyt työn alla olevien selvitystehtävien vastauksia todella tarvitaan. Selvitystehtävät hyvässä vauhdissa Puolustusvoimien rauhan ajan organisaatiota, varuskuntarakennetta ja koulutusjärjestelmää käsitellyt työryhmä on lähestynyt omaa tehtäväkenttäänsä analyyttisesti ja pyrkinyt ottamaan huomioon muut valtionhallinnon kehittämiseen liittyvät linjaukset sekä organisaatioiden ja oppimisen kehittämiseen vaikuttavat kehitystekijät. Tämän työn tulokset saadaan käyttöön kuluvan vuoden lopulla. Kansainvälisiä asioita tarkastelevat kaksi selvitystehtävätyöryhmää ovat edenneet aikataulun mukaisesti, mutta vaikeuskerrointa ovat lisänneet vuoden 2009 aikana erityisesti Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa esiin tulleet haasteet sekä EU:n puitteissa puolestaan Afrikan operaatioihin liittyvät yhteistoimintakysymykset. Toisaalta näiden käytännön tapahtumien kautta on päästy testaamaan teorioita. Maavoimien materiaalin kunnossapidon kumppanuuden seurantaselvitys on tulevaisuuden kannalta merkittävä työ, sillä kyseinen hanke on tietynlainen pilotti perustavanlaatuisesta kumppanuudesta ja siitä saadut kokemukset ovat keskeisiä tekijöitä luotaessa koko puolustushallintoa kattavaa kumppanuusstrategiaa. Asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkivan työryhmän raportti tulee varmuudella herättämään yleistä mielenkiintoa, erityisesti, kun siihen yhdistetään Risto Siilasmaan johtaman laajapohjaisen työryhmän tuottamat asevelvollisuuden kehittämisvaihtoehdot. Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut, että näistä nyt käynnissä olevista selvitys- ja tutkimustöistä tulee poikimaan konkreettisia aloitteita puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan rakenteiden sekä toimintatapojen kehittämiselle. Suomalaisten puolustusvoimiin osoittaman vahvan luottamuksen säilyttäminen edellyttää kuitenkin näköpiirissä olevan puolustusvoimien merkittävän rakennemuutoksen riittävän ajoissa tapahtuvaa avointa käsittelyä

8 Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Antero Karumaa Taistelijapari on luotettava apu niin kentällä kuin kasarmillakin Puolustusvoimien henkilökunnan kehittämisestä pidetään hyvää huolta vuosittain, jotta kriisitilanteissa henkilökunnan taitoihin voidaan luottaa vankkumatta. Vuoden 2009 merkittävimpiä uudistuksia oli yleisen palvelusohjesäännön päivittäminen Yleinen palvelusohjesääntö luo yhtenäiset käyttäytymis- ja toimintamallit puolustusvoimien sotilashenkilöstölle. Ohjesääntö rakentuu suomalaisille sotilasperinteille ja tukee puolustusvoimien arvopohjaa. Puolustusvoimissa jatkettiin valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanoa vuoden 2009 aikana. Palkatun henkilöstön määrä väheni 439 henkilötyövuotta edellisvuodesta. Puolustusvoimilla oli vuonna 2009 käytettävissään henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien väheneminen vastaa puolustusvoimille tuottavuusohjelmassa asetettuja velvoitteita. Puolustusvoimien käytössä olevien henkilötyövuosien määrä on laskenut henkilötyövuotta eli lähes 10 prosenttia vuodesta 2004 lähtien. Henkilötyövuosien väheneminen johtui pääasiassa kunnossapidon kumppanuuden käynnistämisestä, missä lähes 500 työntekijää luovutettiin Millog Oy:n palvelukseen. Kumppanuus sitoo puolustusvoimat ja Millogin kiinteään yhteistyöhön sotavarustuksen kunnossapidossa niin rauhan kuin sodan aikana. Yhteistyön pelisäännöt ja toimivuus on varmistettu kattavilla sopimuksilla, jotka takaavat materiaalin kunnossapidon ja vahvistavat osapuolten välistä luottamusta. Tuottavuusohjelman velvoitteiden toteuttamiseksi puolustusvoimista on vuodesta 2004 jouduttu irtisanomaan noin 300 työntekijää. Muilta osin puolustusvoimilta edellytetty henkilöstön vähentäminen on toteutettu kumppanuuksien kautta ja luonnollista poistumaa hyödyntäen. Henkilöstösuunnittelun toimivuutta ja huolenpitoa työntekijöistä kuvaa hyvin se, että irtisanotuista noin 100 on palannut puolustusvoimissa avautuneisiin tehtäviin. Vain 11 oli ilman työtä vuoden 2009 lopussa. Uudistettu Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO) astui voimaan Uudistustyön tarkoituksena oli päivittää ohjesääntö vastaamaan uudistuneita lakeja ja asetuksia sekä puolustusvoimien henkilöstörakenteen muutosta ja uutta hallintojärjestelmää. Puolustusvoimien sisäinen järjestys on sotilaallinen. Sotilaallinen järjestys tarkoittaa selviä johtosuhteita ja toimintatapoja, avoimuutta, aloitteellisuutta, sotilaskuria sekä palvelusmääräysten ja yleisesti Yleinen palvelusohjesääntö 2009 Yleinen palvelusohjesääntö annetaan sotilaskäskynä ja se koskee puolustusvoimien sotilashenkilöstöä. Ohjesääntö perustuu lainsäädäntöön ja siinä annetaan perusteet puolustusvoimien henkilöstörakenteelle, palvelusmääräyksille, varuskuntajärjestelyille, turvallisuustoiminnalle, terveydenhuollolle, tiedotustoiminnalle, viestinnälle ja sotilaallisille tilaisuuksille. Ohjesäännössä myös määrätään asevelvollisen palvelus- ja paikallaolovelvollisuuden tarkemmasta sisällöstä. Ohjesääntö luo yhtenäisen käyttäytymis- ja toimintamallin puolustusvoimien sotilashenkilöstölle ja rakentuu suomalaiselle sotilasperinteelle ja puolustusvoimien arvopohjalle. Suomeksi ja ruotsiksi julkaistu ohjesääntö jaettiin joukkoosastoihin ja kaikkiin varusmiesten majoitustupiin. Jokaisen joukko-osaston vastuulla on kouluttaa ja perehdyttää kantahenkilökuntansa ja asevelvolliset uuden ohjesäännön määräyksiin. hyväksyttyjen käyttäytymistapojen noudattamista. Joukkotuotanto toteutettiin Pääesikunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2009 kotiutettiin koulutettuna varusmiestä. Reservin eri koulutustapahtumissa koulutettiin yhteensä yli reserviläistä. Keväällä 2009 julkistetun reserviläisten fyysisen suorituskyvyn tutkimuksen tutkimusraportin mukaan reserviläisten kestävyyskunto on laskenut edelleen ja kehon paino on lisääntynyt. Vastaavasti reserviläisten lihaskunto on hieman parantunut verrattuna vuoden 2005 tuloksiin. Reserviläisten lisäksi puolustusvoimat julkisti uuden liikuntateeman vuosille palkatun henkilökunnan kestävyyskunnon kehittämiseksi. Vuoden 2009 Kannusta Kaveri Kuntoon -teema sai jatkoa uudella teemalla: Nauti elämästä kunnolla. Puolustusvoimien liikuntastrategian liikuntasuositusten mukaan liikuntaa tulisi harrastaa säännöllisesti vähintään 3 5 kertaa viikossa minuuttia kerrallaan. Tavoitteena on yli askeleen päivittäinen liikunta. Miesten ja naisten on noudatettava keskinäisessä kanssakäymisessä yleisiä hyviä käytöstapoja ja kohteliaisuutta. Sotilaan on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Vuonna 2009 puolustusvoimien kirkollisen alan vuositeemana oli Hengellisen elämän hoitaminen. Teema kertoi osaltaan siitä, että hengellinen elämä luo muun ohella pohjaa eettisyyden toteutumiselle puolustusvoimissa ja sen toiminnassa. Puolustusvoimissa on toteutettu työilmapiirikyselyitä vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2004 siirryttiin siihen, että joukko-osastot voivat halutessaan toteuttaa kyselyn vuosittain tai ainoastaan parillisina vuosina. Vuoden 2009 kysely oli niin sanottu välivuoden kysely. Työilmapiirikyselyn tulokset ovat jo pitkään olleet hyvällä tasolla. Tulosten osoittama sosiaalinen pääoma, kuten ryhmäsiteet ja niiden luoma keskinäinen luottamus, luovat organisaatiolle hyvät toimintaedellytykset. Työilmapiirikyselyn hyödyllisyyttä kuvastaa se, että kysely toteutettiin myös viime syksynä suurimmassa osassa yksiköitä. Vastaajia oli vuoden 2009 kyselyssä yli Vuonna 2010 kysely toteutetaan kaikissa yksiköissä. Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset pohjautuvat tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuus- ja työturvallisuuslakiin. Näihin lakeihin perustuvat velvoitteet ja oikeudet koskevat myös sotilaita. Puolustusvoimien yleistä palvelusohjesääntöä uudistettaessa siihen liitettiin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä miesten ja naisten välistä kanssakäymistä palveluksessa ohjaavat asiakohdat. Muilta osin ohjesääntöä uudistettiin maltillisesti. Yhteiskunnan muutos on muuttanut sodan kuvaa, mutta ei sodan perusluonnetta. 70 vuoden takaiset kokemukset talvisodasta ovat yhä arvokkaita. Tahto täyttää annetut tehtävät niin kotimaassa kuin kriisinhallintatehtävissäkin perustuu tänä päivänä lähiesimiesten ja alaisten väliseen luottamukseen, luottamukseen taistelutovereihin sekä molemminpuoliseen osaamiseen. Puolustusvoimien luotettavuuden perustekijät kestävät toimintatapojen muutoksen. Sotilaallisella kurilla ymmärretään annettujen käskyjen ja määräysten täsmällistä noudattamista. Kurin tavoitetila saavutetaan silloin, kun yksilön käyttäytyminen perustuu riittävään itsekuriin ja joukon toiminta yhteiseen tahtoon toteuttaa annetut tehtävät. lainaukset: Yleinen palvelusohjesääntö

9 Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, Kenraalimajuri Paavo Kiljunen Huoltovarmuuden luottopelaajana on ennakointi Puolustusvoimien huoltovarmuuden on toimittava mahdollisissa kriisitilanteissa. Toiminta on hyvin verkostoitunutta, joten yhteistyökumppaneiden kanssa on pystyttävä toimimaan saumattomasti. Parhaiten huoltovarmuudesta huolehditaan riittävällä ennakoinnilla. Huoltovarmuusjärjestelyillä varmistetaan yhteiskunnan toiminta ja maanpuolustuksen suorituskyky poikkeusoloissa. Viimeiset vuosikymmenet ovat muuttaneet kriiseihin varautumista. Perinteisesti huoltovarmuus on perustunut materiaaliseen valmiuteen, esimerkiksi massiivisiin varmuus- ja valmiusvarastoihin sekä kriisinajan tuotantokapasiteetin suunnitteluun ja varaamiseen. Nykyistä huoltovarmuutta rakennetaan uudelta pohjalta. Uudet uhkakuvat ja poikkeusolojen kuvat ovat erilaisia. Elinkeinoelämän toimintaympäristö on muuttunut. Kansainvälistyminen on lisääntynyt ja tuotanto on yhä enemmän verkottunut. Digitaalinen teknologia ja avoimet verkot ovat vallanneet alaa ja lisänneet eri järjestelmien häiriöherkkyyttä. Kriisinsietokykyä testattiin TIE- TO harjoituksessa yhteistoiminnassa liikenne- ja viestintäministeriön sekä huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Yhteistyön oltava luotettavaa Maapallo on pienentynyt. Valtioiden ja yritysten keskeiset riippuvuudet ovat lisääntyneet. Yritystoiminta ja teollisuus ovat kansainvälistyneet ja keskittyneet suurempiin yksiköihin myös tehokkuussyistä. Kotimaisen huoltovarmuuden kannalta yli rajojen hajautetut järjestelmät voivat tietyissä olosuhteissa toimia kuitenkin toistensa varajärjestelminä. Puolustusvoimien pyrkimyksenä on keskittyä omaan ydinosaamiseen. Keskittyminen johtaa tukitoimintojen lisääntyvään ulkoistamiseen sekä tuotteiden ja palvelujen hankkimiseen oman organisaation ulkopuolelta. Puolustusvoimien materiaalisen valmiuden perustan muodostavat edelleen kriittisten tuotteiden perusraaka-aineet ja puolustusvoimien omassa hallussa pysyvästi oleva materiaali. Ase- ja johtamisjärjestelmät kuuluvat tähän luokkaan. Myös logistiikkajärjestelmän runko on oltava omissa käsissä. Materiaalinen valmius ei enää riitä, vaan pitää myös varmistaa verkostoituneet kotimaiset ja globaalit toimintamallit sekä varmistaa niiden jatkuvuus. Kotimaisten yritysten rooli korostuu erityisesti järjestelmien integroinnissa ja ylläpidossa. Maavoimien materiaalin kunnossapidon siirto Millog Oy:n vastuulle on tästä hyvä esimerkki. Yritysten perinteinen rooli materiaalitäydennyksissä ja kuljetuslogistiikassa säilyy, joten tilaus toimitusketjun toimivuus on avainasemassa kotimaassa ja globaalisti. Suomen ulkomaankaupan tärkein kuljetusväylä on meri. Mahdolliset häiriöt merikuljetuksissa ja satamissa aiheuttavat merkittävän riskin yhteiskunnan taloudelle ja sitä kautta myös puolustusvoimien toiminnalle eri turvallisuustilanteissa. Puolustusvoimat on mukana merikuljetusten haavoittuvuuden tutkimushankkeessa, josta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa huoltovarmuuden turvaamista niin yksittäisessä yrityksessä kuin yhteiskunnan osaltakin. Tilannekuva haltuun Puolustusvoimat on varmentanut ja varannut suorituskyvylleen riittävästi palveluita ja tuotteita elinkeinoelämältä. Varautumista harjoitellaan puolustusvoimien järjestämien harjoitusten yhteydessä. Maanvyöry harjoituksessa testattiin Würth Oy:n kykyä toimittaa poikkeusoloissa tarvittavia työkalusarjoja. Sotilaallisessa kriisissä huoltovarmuustoimenpiteet on oltava toteutettuina. Keskeiset materiaalipuutteet on pitänyt korjata jo valmisteluvaiheessa. Oikeaan tilannearviointiin perustuva ennakointi on avainasemassa. Rakennusteollisuudessa on varauduttu tukemaan puolustusvoimia valmiutta kohotettaessa. Puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus ja rakennuspooli allekirjoittivat sopimuksen, jolla turvataan rakentamisen kapasiteettia normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Puolustusvoimilla on selkeät ohjeet ja suunnitelmat erilaisiin influenssaepidemioiden varautumiseen ja torjuntaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämän osoitti myös varautuminen sikainfluenssaan. Näitä suunnitelmia päivitettiin tarvittavilta osin uusien uhkien osalta, joita ei ole osattu ennakoida etukäteen. Kansallinen ja globaali pandemiaepidemia osoittaa sen, että terveydenhuollossa on varauduttava lääkkeiden ja lääkeraaka-aineiden varmuusvarastointiin kotimaassa. Lääkintämateriaalin yhtenä huoltovarmuuden haasteena on nopea ja riittävä rokotetuotanto kaikille tarvitsijoille, kun tartuntatauti alkaa levitä nopeasti ja laajasti. Oikeaan tilannearviointiin perustuva ennakointi on avainasemassa tilannekuvan avulla, jota pystytään tarvittavilta osin jakamaan myös muiden viranomaisten ja toimijoiden välillä. Puolustusvoimat on valinnut toiminnanohjausjärjestelmäkseen SAP:n. Järjestelmä sulkee sisäänsä kaikki materiaaliseen suorituskykyyn liittyvät toiminnot vuodesta 2015 alkaen. Huoltovarmuudella turvataan suorituskykyjen käyttö poikkeusoloissa. Muuttuneeseen toimintaympäristöön sovitetut luotettavat järjestelyt tukevat toiminnan kokonaisuutta. Huoltovarmuus kerää jo kansainvälistä huomiota Puolustusvoimien ja kotimaisen teollisuuden nykyisen yhteistyön taustalla on pitkä ja paljon kertova historia. Ilmavoimiemme kalusto on koottu pääosin kotimaisin voimin jo vuosikymmenien ajan. Muutoin teollisuutta on käytetty puolustusvoimien materiaalin tukena jo pitkään. Osapuolten välille on syntynyt luonnollinen liiketoimintasuhde ja samalla pysyvä side, jonka tuloksena puolustusvoimille kyetään tuottamaan sen toiminnan edellyttämiä palveluita. Teollisuuden ja puolustusvoimien yhteistyö syveni entisestään, kun maavoimien kahdeksan varikon toiminta ja lähes 600 työntekijää siirrettiin Millog Oy:n alaisuuteen vuoden 2009 alussa. Konsepti on ainutlaatuinen alallaan ja Millogin toiminnan ensimmäinen vuosi oli varsin onnistunut. Suurin osa Millogin henkilökunnasta on puolustusvoimilta yksityiselle sektorille siirtyneitä ammattilaisia, joilla on nyt ja tulevaisuudessa sama rooli maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta kuin ennen siirtoa. Yhtiön toiminta ja toiminnan organisointi on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Voidaan ajatella, että näin läheisen yhteistyön kehittäminen puolustussektorilla on toteutettavissa vain Suomen kaltaisissa valtioissa, joissa on riittävä teknologian taso, kehittynyt teollisuus ja nyky-yhteiskunnalle luontainen tarve parantaa tuottavuutta ja suorituskykyjä. Kukin keskittyy siihen, mitä parhaiten osaa, eikä asioiden hallittavuus muutu liian suureksi. Teknologia kehittyy, joten henkilöstöäkin on päivitettävä Puolustusmateriaalin teknologiakehitys on nopeaa ja toisaalta taas kehitettyjen tuotteiden ja järjestelmien elinkaaret ovat usein kymmeniä vuosia pitkiä. Monilla puolustussektorin teknologiahankkeilla on myös luontaisia sovellusmahdollisuuksia siviilimaailmassa. Sekä puolustusvoimien että teollisuuden kannalta teknologiakehityksessä mukana pysyminen on elinehto. Hankimme uusia järjestelmiä, jotka sisältävät meille uutta teknologiaa. Tämä trendi vaatii lisää osaamista henkilökunnaltamme. Kokonaisuutena maamme talous- ja teknologiakehityksen suunta on selvä enemmän teknologiaa, enemmän palveluita ja todennäköisesti vähemmän perustuotantoa. Tämä valinta, joka alasta riippuen on käytävä läpi ennemmin tai myöhemmin, myös ylläpidon ja materiaalin huoltamisen huoltovarmuuskysymyksenä. Päätökset ovat kuitenkin vaikeita ja saattavat aiheuttaa merkittäviä paikallisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Jos huoltovarmuus heikkenee tällaisesta päätöksestä, meillä on pohtimisen paikka. Kokonaisuuden on toimittava myös tulevaisuudessa, ja uusia avauksia tarvitaan. Paras tulos syntyy avoimella keskustelulla siitä, millaista huoltovarmuustoimintaa haluamme säilyttää ja mistä olemme valmiita luopumaan? Heikki Allonen toimitusjohtaja, patria 14 15

10 Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, Prikaatikenraali Kyösti Halonen NH90-helikopteri toimii hyvin myös virka-aputehtävissä NH90 -helikopterilla on tärkeä tehtävä Suomen sotilaallisessa puolustamisessa, muiden viranomaisten tukemisessa ja osallistumalla ehkä tulevaisuudessa kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Lentäjien hyväksi toteama, nopeasti lentävä NH90 on täyttänyt sille asetetut tavoitteet ja puolustusvoimissa ollaan oltu siihen kokonaisuudessaan erittäin tyytyväisiä. Suomalaisessa versiossa tietyt alkuperäisen version puutteet on korjattu. Eräs tärkeä NH90-helikopterin toimintamuoto on toimia etsintä- ja pelastustehtävissä. Puolustusvoimat käynnisti vuoden 2009 aikana helikopteripäivystyksen valmistelut. Ensihoitaja varusteineen tulee tarvittaessa vaikka etsintäoperaatioon Kouvolan pelastuslaitokselta. Puolustusvoimien helikopteri NH90 on lisäapu suuronnettomuustilanteissa, eikä se korvaa lääkärihelikoptereiden ja Rajavartiolaitoksen toimintaa. Hälytysvalmius on virka-aikana noin 30 minuuttia ja muulloin 2 tuntia. Tällöin käytössä on puhelinpäivystys. Helikopterien ja CC-kuljetuskoneiden käyttö evakuointi-, pelastus- ja etsintätehtäviin on osa puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan yhteistoimintaa. Kehitysyhteistyötä tehdään muiden muassa sosiaali- ja terveysministeriön, Rajavartiolaitoksen, yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden kanssa. Puolustusvoimien NH90-helikoptereihin on suunniteltu hankittavaksi samanlaiset lääkintävarusteet kuin lääkärihelikoptereissa on käytössä. Lääkintävarustusta ovat esimerkiksi ensihoitopaikat ja ensihoitoasemat. Puolustusvoimien kalustoa ja tarkoitukseen koulutettua ensihoitohenkilöstöä voidaan lennättää onnettomuuspaikalle nopeasti myös harvaanasutuille alueille, joissa tieverkosto on harvaa tai puuttuu kokonaan

11 Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, Prikaatikenraali Kari Salmi Tärkeä tieto on luotettavassa turvassa Korkea teknologia vaatii paljon varautumista ja teknisiä varajärjestelmiä. Puolustusvoimat keskittyy siihen, että tietoturva-asiat ovat kunnossa. Puolustusvoimien tietoturvan kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Vuonna 2009 keskityttiin erityisesti teknisen tietoturvan hallintajärjestelmän tekemiseen, käyttövaltuushallintaan sekä tietoturvatarkastustoiminnan kehittämiseen. Teknisen tietoturvan hallintajärjestelmää kehitettiin kattamaan teknisen tietoturvan normiohjekokonaisuuden. Sen avulla hallitaan tekniseen tietoturvaan liittyvät vastuut ja prosessit. Hallintajärjestelmän avulla tunnistettiin keskeisimmät osakokonaisuudet. Nämä ovat muun muassa palveluympäristöjen ja palveluiden toiminnan varmistaminen koko elinjakson aikana, tiedon sisällön ja siirron suojaamiseen tarvittavat menettelyt, tietoturvan valvonta, poikkeamien hallinta sekä häiriöistä toipuminen. Kokonaisuuden hallinta on mahdollistanut myös paremman ymmärryksen eri osa-alueiden vaikutuksista toisiinsa. Vuonna 2009 panostettiin erityisesti käyttövaltuushallinnan kehittämiseen. Käyttövaltuushallinta on yksi tietohallinnon keskeisimmistä osa-alueista. Sillä tuetaan organisaation tietoturvallisuuden toteuttamista. Käyttövaltuushallinnasta julkaistiin normiasiakirja, joka toi merkittäviä muutoksia edeltävään ohjeeseen. Vastuutahot muutettiin vastaamaan ajan henkeä ja prosessit virtaviivaistettiin. Merkittävin muutos oli kuitenkin siirtyminen roolipohjaiseen käyttövaltuushallintaan, mikä käynnisti organisaation roolimatriisien laadinnan. Keskitetyn käyttövaltuushallinnan piiriin lisättiin uusia tietojärjestelmiä, mikä sekä lisää käyttöoikeuksien hallittavuutta, että helpottaa loppukäyttäjän työtä. Korkea teknologian moniulotteisuus ja monimutkaisuus tuo lisähaasteita kehittämiselle ja ylläpidolle. Tietoturvan varmistamisessa on keskeistä tietää, millaisia haavoittuvuuksia järjestelmissä on. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ne löydetään, sen helpompaa ja edullisempaa niiden korjaaminen on. Puolustusvoimat suoritti lukuisia tietoturvatarkastuksia kehitettäville sekä tuotannossa oleville tietojärjestelmille. Löydetyt puutteet analysoitiin riskienhallinnan menettelyin ja korjattiin sen mukaisesti. Samalla kehitettiin myös itse tarkastusprosessia. Tällä saavutettiin vahva tarkastuskyky tukemaan organisaation toimintaa

12 Puolustusvoimien assessori Hanna Nordström Lainsäädäntö vahvistaa luottamusta Lainsäädännöllä ja sen oikealla tulkinnalla ja tuntemisella on merkittävä vaikutus puolustusvoimien toimintaan. Kun puhutaan viranomaistoiminnasta, kansalaisten on voitava luottaa viranomaisten ammattitaitoon ja siihen, että julkinen toiminta perustuu lainsäädäntöön. Puolustusvoimien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä on uudistettu voimakkaasti viime vuosina. Toimintaa keskeisesti sääntelevät lait, kuten laki puolustusvoimista ja asevelvollisuuslaki sekä lisäksi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, ovat olleet voimassa jo vuoden 2008 alusta lukien. Eduskunta edellytti erityisesti vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain toimivuuden seurantaa, koska kyseessä oli täysin uusi laki. Puolustushallinnossa nähtiin tarpeelliseksi tarkastella samalla myös kahden muun edellä mainitun lain toimivuutta vähän yli vuoden käyttö- kokemuksen perusteella. Vuoden 2009 aikana on kerätty palautetta uuden lainsäädännön toimivuudesta ja saadun palautteen perusteella on puolustusministeriölle tehty muutosesityksiä esimerkiksi kiinteistöjen tilapäisestä käytöstä ja viranomaisten välisestä tiedonvaihdosta. Samalla on valmisteltu lukuisia muitakin esityksiä ja saatu voimaan uutta sääntelyä. Mainittakoon esimerkkeinä edelleenkin käynnissä oleva sotilaskurinpitolain uudistaminen ja kansainvälisten sopimusten lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiset. Palautetta kerätään Kehitys, jossa tarkastellaan kriittisesti aikaansaatua lainsäädäntöä myös lyhyellä aikavälillä ja tehdään tarpeelliseksi havaitut muutokset, on oikean suuntaista. Se kannustaa tekemään huomioita ja tarvittaessa muutosesityksiä. Merkitystä on tietysti myös sillä, että lakihankkeita valmisteltaessa huolehditaan siitä, että eri toimijoilla on riittävästi aikaa perehtyä ja kommentoida esitystä. Kommentit on myös pyrittävä hankimaan mahdollisimman laaja-alaisesti. Nykyisen perustuslain vaikutusta on, että asioista on säädettävä aiempaa tarkemmin laintasolla. Tästä on seurannut käytännössä se, että lakeja on muutettu entistä useammin. Muutostahti on aiheuttanut paljon työtä organisaation eri tasoilla, mutta se on samalla tuonut lainsäädännön entistä lähemmäksi kentän toimijoita. Asialla on myös hyvät puolensa. Koska asioista on säädetty entistä tarkemmin lainsäädännössä, hallituksen perustelut ovat luettavissa ja käytettävissä toiminnan ohjaamiseen. Myös eduskunnan valiokuntien kannanotot ovat antaneet arvokasta ohjausta siitä, mitä lainsäätäjä on kyseisillä pykälillä tarkoittanut. Lisäksi yksityiskohtaisempi sääntely on lisännyt avoimuutta. Tiedottamisella on merkitystä Lainsäännön luottamusta lisäävä vaikutus on ainakin kaksisuuntaista: toisaalta lainsäädäntö lisää kansalaisten luottamusta puolustusvoimien toiminnan oikeellisuuteen ja toisaalta lainsäädäntö lisää sotilaan oikeusturvaa, kun toiminnalla on lainsäädännön tuki. On siis tärkeää huolehtia lainsäädännön ajantasaisuudesta. Luottamuksen säilyttämiseksi on osattava tiedottaa oikein välillä hankaliltakin tuntuvista puolustusvoimien asioista, kuten suurista harjoituksista tai ammunnan aiheuttamasta melusta. Henkilökuntakin on pidettävä selvillä lainsäädännön ajankohtaisuuksista, jotta toiminta sujuu pelisääntöjen mukaan. Siitä on pidettävä huolta myös tulevaisuudessa. Erityisesti kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa korostuu toiminnan lainmukaisuuden merkitys luottamuksen säilyttämiseksi. Tämä onkin otettu huomioon useissa puolustusvoimien toimintaa ohjaavissa laeissa. Lainsäädännössä on korostettu puolustusvoimien toiminnan tähtäävän laillisen yhteiskuntajärjestyksen säilymiseen. Lainsäädäntö on tukena puolustusvoimien johdolle toiminnan ohjaamisessa haluttuun suuntaan ja sillä on huomattava merkitys luottamusta lisäävänä tekijänä

13 Maavoimien Esikunta Kriisinhallinnan arki vaativia tehtäviä vaativissa olosuhteissa Kriisinhallintaoperaatiot osoittivat maavoimille haastavuutensa vuoden 2009 aikana. Pitkäjänteinen, jo vuosia sitten alkanut sotilaallisen kriisinhallinnan koulutus osoitti tarpeellisuutensa. Maavoimien kansallisesti johtamat kriisinhallintajoukot toimivat vuoden 2009 aikana menestyksekkäästi vaativissa olosuhteissa ja haastavissa turvallisuustilanteissa ja pystyivät takaamaan operaatioturvallisuuden ja edellytykset kriisinhallintatyön jatkamiselle eri puolilla maailmaa. Erityisesti Afganistanissa rauhanturvaajien suojan parantaminen oli keskeinen kehittämisen kohde. Puolustusvoimat on ollut merkittävästi mukana kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Vuoden 2009 lopussa Suomella oli maailmalla noin 550 rauhanturvaajaa. Suurimmillaan osallistumisen vahvuus oli yli 700 rauhanturvaajaa. Kaikki kriisinhallintaoperaatiot, joissa Suomelta oli joukkoja, olivat toimintavuoden aikana suuren muutoksen kohteena. Kosovossa toimivan suomalaisen kriisinhallintajoukon kokonaisvahvuus laski merkittävästi, kun operaatiosta kotiutui marraskuussa 171 rauhanturvaajaa. Suomalaisten joukkojen vahvuudeksi KFOR-operaatiossa jäi 250 rauhanturvaajaa. Tilanne Kosovossa on pitkään ollut rauhallinen, eikä rauhanturvaajien määrän väheneminen vaikuta kriisinhallintajoukon kykyyn suoriutua tehtävistään. YK:n johtamassa MINURCAToperaatiossa Tšadissa suomalaisen kriisinhallintajoukon toiminta-alue muuttui kevään 2009 aikana, kun suomalaiset liitettiin osaksi suomalais-irlantilaista kriisinhallintajoukkoa. Suomesta on Tšadissa noin 80 rauhanturvaajaa, jotka suojelevat YK:n aseettomia työntekijöitä sekä alueella asuvia pakolaisia. ISAF-operaatio (International Security Assistance Force) Afganistanissa on ollut laajan julkisen keskustelun kohteena myös Suomessa. Eduskunnan maaliskuussa tekemän päätöksen ja puolustusministeriön antaman linjauksen mukaisesti Suomi lähetti Nato-johtoiseen operaatioon niin sanotun vaalienvahvennusosaston (ESF Election Support Force) maan presidentinvaalien ajaksi. Noin 80 rauhanturvaajan vahvennusosasto suoritti määräaikaisen tehtävänsä onnistuneesti heinäkuun ja lokakuun lopun välisenä aikana, ja yli 700 äänestyspaikkaa saatiin pidettyä auki suomalaisen kriisinhallintajoukon toiminta-alueella. Suurimmillaan suomalaisen kriisinhallintajoukon vahvuus Afganistanissa oli 202 rauhanturvaajaa. Rauhanturvaaminen on vaivan ARVOISTA Toimintakenttä muuttunut Kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan toimintakenttä on muuttunut muun muassa ISAFoperaation myötä. Toimintaympäristön muutokset luovat haasteita kriisinhallinnan toteuttamiselle. Enää ei puhuta pelkästään rauhanturvaamisesta, vaan kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta. Kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi kriisiä edeltävät diplomaattiset toimet, kriisinaikainen rauhan tekeminen ja kriisin jälkeinen rauhan toimeenpano. Kriisinhallinnan piiriin on liitetty myös humanitääriset ja pelastustoimeen kuuluvat toiminnat, jotka edellyttävät siviili- ja sotilasresurssien käyttöä ja sujuvaa yhteistoimintaa. Rauhanturvaamisen on oltava entistä kokonaisvaltaisempaa, jolloin siihen osallistuvat lukuisat niin paikalliset kuin kansainvälisen yhteisönkin siviilitoimijat ja sotilaalliset elementit. Asenne lisää turvallisuutta Nykyaikaiselle kriisille on tyypillistä, että kansainvälisten sotilastoimijoiden pelkkä läsnäolo ei enää riitä. Kriisinhallintaan käytettävät joukot osallistuvat enenevissä määrin myös osapuolten tukemiseen yhteistyöhön kriisin ratkaisussa sekä valvovat saavutettujen sopimuksien toteutumista. Kriisinhallintaoperaatioissa on omat haasteensa Suomen kannalta. Tietysti ongelmiin on varauduttava jo etukäteen. Suomen kannalta erityisen haasteelliseksi on osoittautunut palkatun henkilökunnan rekrytointi. Nykyiset operaatiot vaativat perinteisiin YKoperaatioihin v e r r a t t u n a paljon enemmän palkattua henkilökuntaa. Asiaa voidaan osittain korvata palkkoja nostamalla. Muita toimenpiteitä ovat kriisinhallintatehtävien huomioiminen riittävästi henkilöstön urasuunnittelussa, muun muassa varmistamalla tulevan kotimaan palveluspaikan jo operaatioon lähdettäessä. Vaikka kriisinhallinnan kustannukset ovat kasvaneet 2000-luvulla, toimintaa voidaan pitää tärkeänä vaikuttajan myös kotimaan puolustuksen kannalta. Kriisinhallintaoperaatioista saadaan tietoa ja kokemusta sekä käytettävästä materiaalista että joukon suorituskyvyistä. Tätä voidaan hyödyntää kotimaan puolustuksen kehittämisessä nyt ja tulevaisuudessa. Osallistuminen kansainvälisen yhteisön toimintaan aktiivisena toimijana on kaikista edellä kuvatuista haasteista huolimatta tärkeää ja Suomen kannalta hyödyllistä. Tästäkin johtuen joissain operaatioissa kansainvälisen yhteisön toimijat, sekä siviilit että sotilaat, saattavat näyttäytyä konfliktin osapuolille mahdollisina kohteina. Kansainvälinen yhteisö ei siten enää nauti täydellistä koskemattomuutta. Tämä edellyttää joukoilta toimia omaan turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa ja niihin vaikuttamisessa, toimialueen tilantee- seen perehtymisessä sekä joukkojen varustamisessa. Palvelusmotivaatio on olennainen osa oman joukon turvallisuutta. Asiat kriisinhallintajoukoissa tehdään juuri niin kuin pitää, ei sinne päin. Suomalainen kriisinhallintajoukko ei tingi turvallisuudesta ja motivaatio vuonna 2009 on ollut hyvä. Joukoilla on teknisesti korkeatasoisia tiedusteluvälineitä kuten pimeätoimintavälineitä ja ajoneuvot, kuten maastohenkilöautot tai kuorma-autot, ovat operaatiosta riippuen panssaroituja. Päämääränä on varustaa joukot parhaalla mahdollisella suojalla. Konfliktin osapuolet pyrkivät joskus vaikuttamaan rauhanturvaajien kotimaan tukeen voimakkainkin keinoin, jotta lähettävän maan kansalaiset vaatisivat kansainvälisen yhteisön sotilaiden vetämistä pois konfliktialueelta. Median toiminta on olennainen tapa vaikuttaa tavallisen kansan tukeen. Kriisialueella kaikki toimijat pyrkivät hakemaan tukea omalle toiminnalleen median kautta. Kotimaan toimijoiden ja päättäjien tilannetietoisuus ja yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa ovat entistä tärkeämmässä roolissa kriisinhallinnan toimeenpanossa

14 Merivoimien Esikunta Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus Merivoimat valmistelee neljän Rauma-luokan ohjusveneen peruskorjausta. 20 vuotta vanhojen alumiinialusten ja taistelujärjestelmien valmiuden jatkaminen edellyttää korjauksia ja laitteiden osittaista uusimista luvun uhkakuvan mukaan Suomen meripuolustus tarvitsi parlamentaarisen puolustuskomitean linjauksen mukaisesti kolme pintatorjuntalaivuetta. Tuima- ja Helsinki-luokan rinnalle suunniteltiin rikkonaiseen saaristoomme sopiva uusi alustyyppi: Rauma-luokka. Siinä kiinnitettiin erityistä huomiota häiveominaisuuksiin ja matalaan kulkusyväyteen. Aluksen herätetasoa pienennettiin muotoilulla ja tutkasäteitä imevällä pinnoitteella. Vesisuihkupropulsio mahdollisti toiminnan laajemmalla alueella ja matalammassa vedessä. Kotimainen telakka oli kustannustehokas valinta aluksen rakentamiseen, ja Rauma-luokan neljä ohjusvenettä valmistuivat Hollmingin telakalta Raumalta Ne saivat nimikseen Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali. Aluksien pääasejärjestelmäksi oli valittu ruotsalaiset RBS-15-meritorjuntaohjukset. Omasuojaa varten oli 40 mm:n tykki ja lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjukset. Sukellusveneentorjuntaa varten aluksilla oli syvyytettävä kaikumittain, syvyysraketinheittimet ja syvyyspommit. Aluksen kehittynyt taistelunjohtojärjestelmä oli integroitu merivoimien tilannekuvaja johtamisjärjestelmään. Alusten ensimmäinen kotitukikohta oli Upinniemi, jossa ne kuuluivat Vartiolaivueeseen. Alusluokan operatiivinen valmius rakennettiin monipuolisen koeohjelman, kokeilutoiminnan ja harjoittelun kautta. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheen kiinteä yhteistyö telakan ja suomalaisen teollisuuden välillä jatkui siirryttäessä materiaalin elinjakson operointi-vaiheeseen. Nyt alukset ovat osa 6. Ohjuslaivuetta ja kotitukikohdaksi on vaihtunut Pansio. Niillä on takanaan kaksikymmentä vuotta meripalvelusta, jonka aikana kotimaan puolustuksen tehtävien ohella toiminta-alue on laajentunut kansainväliseksi. Aluksilla palvelevan henkilöstön määrää on kasvatettu ja järjestelmiä päivitetty ajanmukaiseksi. Myös kokonaan uusia osajärjestelmiä on otettu käyttöön, esimerkkinä elektronisen sodankäynnin järjestelmät. Rauma-luokan toimintavuoden 2009 pääharjoitus oli Saksan merivoimien johtama Northern Coasts, pienemmille alusyksiköille suunniteltu, koko merellisen kriisinhallintaspektrin kattava matalan veden kutsuharjoitus. Yhdeksän kansallisuutta vastasi kutsuun ja Suomen osasto suuntasi Etelä-Itämerelle Osastoon kuuluivat ohjusveneet Rauma ja Raahe sekä johtoaluksena toiminut miinalaiva Pohjanmaa. Harjoitustavoitteina oli kehittää osallistuvien alusten kansainvälistä toimintakykyä sekä osallistuvan henkilöstön valmiutta osallistua tarvittaessa Merivoimien kriisinhallintavalmiudessa olevien joukkojen tehtäviin. Ohjusveneiden osalta tavoitteena oli lisäksi kehittää sukellusveneentorjuntakykyä. Esikuntahenkilöstön osalta tavoitteena oli kehittää valmiutta johtaa monikansallista alusosastoa (task unit-taso). Harjoituksen tilannekehys oli erittäin monipuolinen, sisältäen elementtejä nykyisen uhkakuvan mukaisista operaatioista. Toimintaympäristöön kuuluivat mm miina-uhka, sukellusveneuhka, meritorjuntaohjusuhka, terrorismin kaltaiset hyökkäykset merellä ja ilmassa, siviiliviranomaisten tukeminen ja merirosvous. Kehyksenä oli kuvitteellinen operaatio, jossa vaiheina olivat, suunnitteluvaihe, valmisteluvaihe, joukkojen siirtyminen toiminta-alueelle ja itse operaatio. Kokonaisuus oli selkeä, toimiva ja opettavainen. Johtamismallissa hierarkista organisaatiota täydennettiin aselajiorganisaatiolla, joka antaa lisää mahdollisuuksia komentajalle. Harjoituksen aikana saatiin positiivisia kokemuksia internetin ja satelliittien käytöstä perinteisten sotilasviestiverkkojen täydentäjinä. Kumppaniverkoston toimintavalmius todettiin korjauttamalla aluksen pääkoneen pakokaasuarkun halkeamat operaation kestäessä, huoltosatamaan lennätetyn asentajan toimin. Ruotsin merivoimien sukellusveneen kanssa toteutettiin lisäksi erillinen harjoitus, josta saatiin hyvää kokemusta alusten vedenalaisten järjestelmien suorituskyvystä. Alukset palasivat kotitukikohtaan ja kaikki harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Rauma-luokan toimintavuosi 2009 oli onnistunut. Alukset olivat keskimäärin 85 vuorokautta merellä harjoituksissa. Ne hoitivat oman osuutensa merivoimien valmiustehtävässä, alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa. Alusten ollessa elinjaksonsa puolessa välissä on tullut aika suorittaa niille alustekninen peruskorjaus ja uudistaa sen suorituskyvyt, keskeisenä osana pintaja sukellusveneentorjunta. Laivueen ja alusten oma henkilöstö on keskeisessä roolissa peruskorjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltovarmuuden ja kotimaisen osaamisen näkökulmasta tärkeä osa peruskorjausta (MLU mid-life upgrade) on kotimaisella telakalla toteutetta- vat työt, joissa käydään läpi aluksen rakenteet ja asennetaan uusia järjestelmiä. Peruskorjaushanke on merivoimien esikunnan materiaaliosaston johdossa. Hankkeen rahoitus on osa puolustusvoimien kehittämisohjelmaa. Hanke suunnitellaan ja toteutetaan hankeohjausmallin mukaisesti. Teollisuudelle lähetettyyn tarjouspyyntöön saatiin vastaukset, joiden perusteella käytiin tarkentavia neuvotteluja toimittajaehdokkaiden kanssa ja luotiin yhteistä ymmärrystä päämäärästä. Eräs hankkeen johtamisen avuista on AQAP-standardi, jonka perusteella toimittajien kykyä laadukkaaseen työhön voidaan valvoa. Keväällä 2010 ollaan sopimusneuvottelujen vaiheessa. Tavoiteaikataulu on, että työt kotimaisella telakalla alkavat syksyllä. Tämä vaihe kestää runsaat kaksi vuotta. Sen jälkeen peruskorjatut ja taistelujärjestelmän osalta modernisoidut ohjusveneet palaavat tehtäväänsä Suomen meripuolustusjärjestelmän osana

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Pääesikunta, logistiikkaosasto Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

SPEK2020. strategia

SPEK2020. strategia SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet:

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Ammattiopisto Luovi Tarja Heikkinen Ahaa Vision Oy Anne Lahtinen TYÖNILOA RAKENTAMASSA KOKONAISVALTAINEN TYÖHYVINVOINTIMALLI 1.3.2011 28.2.2012 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Hanke keskittyi Ammattiopisto

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström koskeva lainsäädäntöhanke Kuulemistilaisuus 13.6.2018 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Työryhmä asetettu 13.4.2018 Määräaika 29.6.2018 Voimassa oleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vuodelta

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna Turvallisuus ja varautuminen Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus 29.5. Hämeenlinna Maakuntahallituksen tehtävistä (hallintosääntömalli) 1. hyväksyy sisäistä

Lisätiedot

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma

Lisätiedot

Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja

Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja Varautumisen opintopäivät 19.-20.10.2011, Tampere Valmiuspäällikkö Hannu Kuhanen Määritelmistä Valmius: suunnittelun tuloksena saavutettu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Kumppanuus puolustusvoimissa. Eduskunnan puolustusvaliokunta

Kumppanuus puolustusvoimissa. Eduskunnan puolustusvaliokunta Kumppanuus puolustusvoimissa Eduskunnan puolustusvaliokunta 5.11.2015 Kumppanoitumisen taustaa ja lähtökohta Puolustushallinnossa oli pitkään vallitsevana omavaraisuusajattelu. Tähän liittyi olennaisena

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Valtorin strategia Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti

Valtorin strategia Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti Valtorin strategia Valtorin strategia Visio, toimintaajatus ja arvot Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti Tuotamme valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut sekä korkean varautumisen ja

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot