ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "21.1.2015 ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014"

Transkriptio

1 VALVONTARAORTTI 1 (11) ESOON IELENTERVEYS- JA ÄIHDEALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIALVELUJEN ÄIHDE- JA ASUISALVELUIDEN VALVONTARAORTTI VUODELTA YLEISTÄ VALVONTATOIESTA 2014 JA VALVONNAN TAVOITTEET Kaikkien kunnassa toimivien sosiaalipalveluita tuottavien yksiköiden valvonta kuuluu aluehallintovirastolle sekä kunnalle, jonka alueella palveluja tuotetaan. Kunta on vastuussa myös yksityisiltä yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ostamiensa palvelujen asianmukaisuudesta. Ympärivuorokautisia päihde- ja asumispalveluja tuotetaan Espoossa sekä kunnan omana toimintana että ostopalveluina yksityisiltä yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö ovat tehneet valvonnan tueksi yhteisen valvontasuunnitelman vuosille Valvontasuunnitelma perustuu kunnan lakisääteiseen valvontavelvoitteeseen (922/2011) 6 ja se on hyväksytty Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa Suunnitelman tavoitteina on turvata espoolaisille päihde- ja asumispalveluja käyttäville mahdollisimman laadukkaat palvelut, tukea palveluntuottajia toiminnan kehittämisessä, auttaa palveluntuottajia tunnistamaan mahdolliset toiminnassa syntyvät riskit ja ennalta ehkäistä niitä, konkretisoida kunnan lakisääteiset valvontavelvoitteet yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 6 perusteella ja yhdenmukaistaa valvonnan käytännöt ja varmistaa valvonnan kohdentaminen tarkoituksenmukaisiin asioihin. Valvonnan yhdenmukaistamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet valtakunnallisia valvontaohjelmia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdehuollon asumis- ja laitospalvelujen valvontaa toteutetaan valtakunnallisen ielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito ohjelman pohjalta. Lisäksi valvontakäyntejä on tehty Espoon alueella sijaiseviin keskitetyn tukiasumisen yksiköihin, joissa henkilökunta ei ole paikalla ympärivuorokautisesti. Valtakunnallisten ohjelmien tavoitteena on yhtenäisten kriteerien lisäksi tukea laadunhallintaa, siirtää valvonnan painopistettä ennakoivaan valvontaan, auttaa toiminnanharjoittajia kehittämään omavalvontaa ja suunnata niukkoja voimavaroja keskeisiin tehtäviin. Valtakunnallinen valvontaohjelma korostaa, että asiakkaan hoidossa ja kohtelussa on noudatettava ihmisarvoisen asiakkuuden eettisiä periaatteita, joita ovat itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukaan kelpoisuusehdot täyttävän palvelu- ja hoitohenkilökunnan määrä on mitoitettava asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaan, samoin kuin tilat ja niiden varustelu. Espoon sosiaali- ja terveyspalveluissa ympärivuorokautisten yksityisten sosiaalipalveluiden valvontavastuu aikuissosiaalityössä on aikuisten sosiaalipalvelujen päälliköllä ja vastuu käytännön toteutuksesta on delegoitu asunnottomien palveluja koordinoivalle johtavalle sosiaalityöntekijälle. ielenterveys- ja päihdepalveluissa (tp) valvontavastuu on palvelupäälliköillä ja valvontakäyntien toteutus on delegoitu neljälle tp:n työntekijälle. Tässä valvontaraportissa kuvataan lyhyesti valvonnan piirissä olevat laitokset ja valvonnan laajuus, valvonnan käytännön toteutus, valvontakäyntien aikana tehdyt havainnot, reaktiivinen valvonta ja ESOON KAUUNKI ESOON KAUUNKI ESBO STAD ESBO STAD

2 asiakaspalaute ja valvonnan kehittämisehdotukset. Tärkeä osuus valvontakäynneillä oli asukkaiden/asiakkaiden kuuleminen, mikä toteutui kaikissa valvonnan piirissä olevissa yksiköissä. Lakisääteinen valvontavelvollisuus ei vuonna 2014 ole koskenut kunnan omia ympärivuorokautisia päihde- tai asumispalveluja samalla tavalla kuin yksityisiä. ielenterveys- ja päihdepalvelut on kuitenkin päättänyt kohdentaa valvonnan yhtenevin käytännöin sekä omiin että ostopalveluyksiköihin ja valvontatiimi on tehnyt ennalta sovitut valvontakäynnit ostopalveluyksiköiden lisäksi myös mielenterveysja päihdepalveluiden omiin yksiköihin. ielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä aikuisten sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelman painopistealueet Valvonnan painopisteet on määritelty Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman perusteella ja ne ovat: a) toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne b) henkilöstö c) toimitilat d) asiakkaan asema ja oikeudet e) asiakkaiden hoito, huolenpito ja kuntoutus f) asiakirjahallinto ja dokumentointi Vuoden 2014 valvonnassa otettiin esille edellisten valvontakierrosten aikana esille nousseet, kehittämistä vaativat asiat. Niiden palveluntuottajien kohdalla, jotka järjestivät palveluasumista useammassa yksikössä, selvitettiin lisäksi työvuorolistoin ja muilla dokumenteilla henkilöstön työpanoksen jakautuminen eri yksiköiden kesken. 2. VALVONNAN IIRISSÄ OLEVAT LAITOKSET JA VALVONNAN LAAJUUS Valvonnan piirissä olevat laitokset Valvonta kohdistuu perustehtävältään ja toiminnoiltaan hyvin erityyppisiin yksiköihin. Valvonnan piirissä on kaksi lyhytaikaista vieroitushoitoa tarjoavaa yksikköä: mielenterveys- ja päihdepalvelujen oma vieroitushoitoyksikkö palvelukeskus Empussa sekä A-klinikkasäätiön ylläpitämä Espoon kriisi- ja vieroitushoitoyksikkö Leppävaarassa. Vieroitushoidon aikana pyritään katkaisemaan päihteidenkäyttö ja aloitetaan tarvittaessa jatkokuntoutuksen suunnittelu. Hoidon kesto vaihtelee muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Asumispalveluissa valvonnan kohteena on kahdeksan ostopalveluna toimivaa yksityistä asumisyksikköä ja kaksi kaupungin omaa. Lisäksi valvontakäynnit tehtiin kolmeen kaupungin omaan keskitetyn tukiasumisen yksikköön. Nämä ovat yksiköitä, joissa henkilökunta on paikalla vain päiväsaikaan. Valvontakäynti tehtiin myös Olarinluoman vastaanottokotiin, joka on kaupungin oma asunnottomille päihdeongelmaisille ihmisille tarkoitettu ympärivuorokautisesti toimiva yksikkö. Yhteensä valvonnan piirissä olevissa laitoksissa on 513 asiakaspaikkaa, joista kaupungin omissa yksiköissä 209 paikkaa (41 %). ielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä paikkoja on 235 (46 %) ja päihdehuollon asumispalveluissa 278 (54 %). äihdehuollon asumispalveluissa kaikki asukkaat ovat espoolaisia. ielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä on asukkaita myös Helsingistä, Vantaalta, Kirkkonummelta, Lohjalta, Hyvinkäältä, Kauniaisista, Kuopiosta ja Liedosta. 2

3 Uusia valvonnan kohteita vuonna 2014 olivat palveluasumisen yksiköksi muutettu Aurorakodin palveluasunnot (entinen Aurorakoti, osasto 1), uutena asumispalveluyksikkönä aloittanut elastusarmeijan Säätiön ylläpitämä Väinölän palvelukoti sekä ihlajakoti Oy:n uutena yksikkönä aloittanut Hannuntien yksikkö. Taulukko 1. Espoossa sijaisevien ympärivuorokautisten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluyksiköiden asukas- ja paikkamäärät Valvonnan kohde / laitoksen tyyppi Yksiköt: omat (oma) ostopalvelut (osto) Asiakas-/ asukaspaikkojen lukumäärä Toimiala: äihdekuntoutus () ielenterveyskuntoutus () Vieroitushoito 1.Vieroitushoito-osasto Empussa (oma) 16 2.Espoon A-klinikan vieroitushoito-osasto (osto) 18 Keskitetty tukias. huoltokoti ja 1.Auroranportin tukiasunnot (oma) 45 2.Olarinluoman tukiasunnot (oma) 40 3.Sepänkylän tukiasunnot (oma) 27 4.Neppersin (oma) huoltokoti HDL Kuninkaankallio keskitetty tukiasuminen 59 (osto) 8.(elastusarmeija) Väinölän tuetun asumisen yksikkö (osto) (Kalliolan kannatusyhdistys ry) Itäviitta-yhteisön tuetun asumisen yhteisö (osto) 10 alvelu- ja tehostettu palveluasuminen 1.Aurorakodin palveluasunnot (oma) interv. 2.Olarinluoman palveluasunnot (oma) 22 3.EediOy Asumispalvelut (osto) 71 4.EsperiCare (Gröndalin Oy hoitokoti) 19 3

4 Asunnottomien vastaanottokoti (osto) 5.Länsituuli Oy (osto) 6.ihlajakoti Oy (osto) 7.HDL (osto) Kuninkaankallio Olarinluoman vastaanottokoti (oma) VALVONNAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 2014 Valvontakäynnit tehtiin valvontatiimin laatiman toteuttamissuunnitelman mukaisesti elokuu - marraskuu 2014 välisenä aikana. Kaikki valvontakäynnit tehtiin työpareittain. Yhteen valvontakäyntiin varattiin aikaa kolme tuntia. Valvontakäyntiin, käynnin (ja sen) valmisteluun ja (valvontakäynnin) purkuun matkoineen kului aikaa käytännössä yksi työpäivä / valvontakohde/ työntekijä. Sekä omille että yksityisille valvonnan kohteena olevien palveluyksiköiden johtajille lähetettiin 6 / 2014 sähköpostikirje, jossa kerrottiin valvontakäynnin tarkoitus, ajankohta ja valvonnasta vastaavien työntekijöiden yhteystiedot. alveluyksiköitä pyydettiin etukäteen palauttamaan sähköpostin liitteenä toimitettu Valviran tarkastuskertomuslomake täytettynä valvonnasta vastaaville henkilöille viimeistään kaksi viikkoa ennen valvontakäyntiä. Tämän lisäksi palveluyksiköiltä pyydettiin etukäteen käytössä oleva hoito- tai kuntoutussuunnitelmakaavake. Uusilta yksiköiltä pyydettiin myös omavalvonta- sekä lääkehoitosuunnitelma. Vuonna 2014 voimassa oleva lainsäädäntö ei velvoita kaupungin omia yksiköitä tekemään omavalvontasuunnitelmaa, eikä niitä ole toistaiseksi kunnan omissa yksiköissä laadittu. Yksiköitä pyydettiin kertomaan hyvissä ajoin ennen valvontakäyntiä asiakkaille/asukkaille valvontakäynnin ajankohta sekä varaamaan valvontakäynnin tekijöille mahdollisuus keskustella asukkaiden kanssa häiriöttömässä tilassa. Kustakin yksiköstä on tehty yksikkökohtainen raportti, joka toimitetaan Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon tämän kokoomaraportin mukana. Kukin yksikkö on saanut tilaisuuden kommentoida raporttiluonnosta ennen sen valmistumista. Yksikkökohtaiset raportit toimitetaan myös niihin kuntiin, jotka ovat sijoittaneet asukkaita ko. yksiköihin. 4. VALVONTAKÄYNNEILLÄ HAVAITTUA A) Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne (toiminta-ajatus, asiakkaiden sijoittaminen, toiminnan johtaminen, omavalvonta, yhteistyö ja verkostot) Laki yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista (6 ) on velvoittanut kaikkia yksityisiä palveluntuottajia laatimaan omavalvontasuunnitelman mennessä. Kaikissa valvonnan kohteena olevissa yksiköissä oli laadittu asianmukaiset omavalvontasuunnitelmat säädettyyn päivämäärään mennessä ja suunnitelma oli lähes kaikissa yksiköissä vuonna 2014 päivitetty. Lain 7 1 mom:ssa velvoitetaan pitämään omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävillä yksikön tiloissa. Lähes kaikissa yksiköissä omavalvontasuunnitelma oli nähtävänä myös asukkaille, muutamissa yksiköissä suunnitelmaa säilytettiin vain henkilöstön tiloissa ja yksiköille huomautettiin, että laki edellyttää suunnitelman olevan julkisesti nähtävällä. 4

5 alveluasumisen ja keskitetyn tukiasumisen asukkaat Asiakkaan kuntoutussuunnitelma tehdään ja suunnitelma tarkistetaan asiakkaan kanssa verkostokokouksissa / kolmikantaneuvotteluina, joissa mukana asiakkaan lisäksi on hoitovastuussa olevan erikoissairaanhoidon, psykiatrisen palveluasumisyksikön ja kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden edustaja (palveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä). Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan kutsua neuvotteluihin myös läheisiä ja palvelukodeissa pääsääntöisesti rohkaistaan läheisiä osallistumiseen. Espoossa toimivien, yksityisten psykiatristen palveluasumisyksiköiden asiakkaista hiukan yli puolet (58%) oli asunut nykyisessä yksikössä 2-8 vuotta. Alle 10% asukkaista oli asunut yksikössä yli 9 vuotta. 16% oli muuttanutyksikköön alle vuoden sisällä (kartoitus 2013). Sopimusten mukaan asumiseen liittyvien palveluiden tulee edistää kuntoutujan siirtymistä palveluasumisesta tai tehostetusta palveluasumisesta itsenäisempiin asumisen muotoihin. Käytännössä palveluasumisyksiköiden asiakasprofiilit poikkeavat paljonkin toisistaan ja asiakkaiden siirtyminen itsenäisempään asumiseen on osassa palveluasumisyksiköitä hyvin vähäistä. Osassa palveluasumisyksiköitä asiakasta palvelee parhaiten keskittyminen voinnin ja toimintakyvyn ylläpitoon ja elämisen laatuun. Asukkaiden vaihtuvuutta ja toiminnan vaikuttavuutta yksityisessä palveluasumisyksikössä kuvaa kevyempään asumismuotoon siirtyneiden määrä. Vuoden aikana kevyempään asumismuotoon (esim. tuettu asuminen) siirtyi yksityisten psykiatristen palveluasumisyksiköiden asukkaista yksiköstä riippuen 5-14 %. uutama asukas oli siirtynyt palveluasumisyksiköstä raskaampaan palveluun (laitoshoito tai tehostettu palveluasuminen). Espoon kaupungin omat kaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä eroavat asiakasprofiililtaan merkittävästi toisistaan. Olarinluoman palveluasumisyksikkö on päihdehuollon asumispalveluyksikkö, jossa monilla asukkailla on myös psykiatrisia ja somaattisia ongelmia. Asukkaiden ikäjakauma on vuotta ja keski-ikä on 64 vuotta. Aurorakodin psykiatrinen tehostetun palveluasumisen yksikkö on aloittanut toimintansa Vuoden 2014 lopussa neljäsosa yksikön asukkaista (24%) oli alle 35 - vuotiaita ja noin toinen neljäsosa (27%) vuotiaita. Yli 64-vuotiaita asukkaita ei yksikössä ole. Espoon omissa päihdehuollon keskitetyn tukiasumisen yksiköissä asukkaiden keski-ikä on reilu 50 vuotta. Auroranportin psykiatrisessa tukiasumisyksikössä asukkaiden keski-ikä on 37 vuotta. B) Henkilöstö (vastuuhenkilön kelpoisuus, henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, henkilöstömitoitus ja rakenne, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi ielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisten asumispalvelujen sekä päihdehuollon laitoshoidon valvontaohjelman (Valvira 5:2012) mukaan yksityisessä sosiaalihuollon yksikössä on oltava vastuuhenkilö ( Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011). Vastuuhenkilöltä edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 10 2mom mukainen kelpoisuus (tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.). Ammatillisen asiakastyötä tekevän henkilöstön tehtävissä edellytyksenä on kelpoisuuslain 11 :n mukaisesti tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Henkilöstöä on oltava vähintään 0,30-0,80 työntekijää kuntoutujaa kohti riippuen asukkaan avun tarpeesta. ST:n henkilöstömitoituksesta antamat valtakunnalliset suositukset vaihtelevat palvelutyypeittäin. alveluasumisen suositeltu henkilöstömitoituksen minimi on 0,3 ammattihenkilöä/asukas, ja tehostetun palveluasumisen 0,5/asukas. Tuki- ja tuetulle asumiselle ei ole laadittu valtakunnallisia suosituksia henkilöstömitoituksesta. Tavoitteena on, että kaikilla hoitotyöhön osallistuvilla on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. erusteluna tälle on muun muassa lääkehoidon asianmukainen hoitaminen ja yksikön kokonaistilanteen hallinta. Lisäksi työvuoron 5

6 aikana voi sattua yllättäviä tilanteita, jotka edellyttävät ammatillista vastuun ottamista (ST suositus 2007:13). Valvontakäynneillä saatujen selvitysten perusteella kaikkien yksiköiden työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain tarkoittamalla tavalla (272/2005). Henkilökuntamitoitus oli lähes poikkeuksetta valtakunnallisten suositusten mukainen. uutaman epäselvyyden osalta valvonnasta vastaavat ovat käsitelleet henkilöstömitoitusta palveluntuottajan kanssa. Henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita kartoitetaan pääosin kehityskeskustelujen yhteydessä ja yksiköiden koulutussuunnitelmat laaditaan kehityskeskusteluissa esille nousseiden tarpeiden pohjalta. ST:n täydennyskoulutuksesta antama ohjeistus 2-5 pv vuodessa toteutuu poikkeuksetta. Henkilöstölle tehdään säännöllisesti työhyvinvointikyselyjä. Ryhmätyönohjausta on tarjolla kaikissa työyksiköissä ja poikkeustilanteissa järjestetään myös yksilötyönohjausta. C) Toimitilat (yhteiset tilat ja esteettömyys, henkilökohtaiset asunnot, turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy, kameravalvonta ) itkäaikaiseen asumiseen tarkoitetut asumispalveluyksiköt sijaitsevat eri puolilla Espoota. Kolme psykiatrista asumispalveluyksikköä toimii vanhoissa luvulla rakennetuissa omakotitaloissa. uut yksiköt toimivat pääosin vanhoissa pienkerrostaloissa. äihdehuollon asumispalveluiden sopimukset on solmittu vuosina sykiatrinen palvelu- ja tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu 2013 ja sopimukset ovat astuneet voimaan Sopimuksissa on määritelty yhden hengen huoneen kooksi vähintään 15m2, kahden hengen huoneen vähintään 20m2 ja saniteettitiloja tulee olla riittävä määrä. Sopimuksissa edellytetään myös, että asukashuoneet on mahdollista saada lukkoon ja että asukkaalla on avain omaan huoneeseensa ja ulkooveen. Toimitiloiltaan täysin sopimusten mukaisia ovat yhtä lukuun ottamatta Espoon kaupungin omat palveluasumisen- ja keskitetyn tukiasumisen yksiköt. Yhdessä kaupungin päihdehuollon keskitetyn tukiasumisen yksikössä asuinhuoneet ovat pieniä, saniteettitiloja oli niukalti, mutta haastatellut asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä yksikön sijaintiin, viihtyisyyteen ja luontoympäristöön. Täysin sopimusten mukaisia ovat myös kahden yksityisen psykiatrisen palvelukodin tilat, joissa kaikki huoneet ovat valtakunnallisten suositusten ja Espoon kaupungin sopimusten edellyttämiä 1h huoneita ja saniteettitiloja on riittävästi. äihdehuollon ostetuissa asumispalveluissa asunnot ovat sopimusten mukaisia. Kahden psykiatrisen palvelukodin tilat eivät kaikilta osin täyttäneet kaupungin sopimuksissa edellytettyä tasoa eivätkä valtakunnallisten suositusten tasoa. Asukkaita oli sijoitettu kahden hengen huoneisiin, toisessa yksikössä puolet asukkaista (10/21) asui kahden hengen huoneissa. Kahden hengen, samoin kuin yhden hengen asuinhuoneet olivat enimmäkseen pieniä, kooltaan 8-15m2. uutamassa yksikössä wc-/saniteettitiloja oli riittämättömän määrä asiakasmäärään suhteutettuna. Lyhtyaikaista laitosvieroitusta tuotetaan yhdessä kaupungin omassa ja yhdessä ostopalveluyksikössä. olemmissa yksiköissä tilat olivat esteettömät ja soveltuivat hyvin toimintaan. Kaikki asumispalveluiden asukastilat tilat eivät olleet soveltuvia liikuntaesteisille, yksiköissä oli korkeita kynnyksiä, ahtaita ja sokkeloisia käytäviä ja kiipeämistä vaativia rappuja. Sprinklaus puuttuu kahdesta omasta ja yhdestä ostopalveluyksiköstä. Yksiköissä on kuitenkin suoritettu palotarkastukset säännöllisin väliajoin. Asiakasturvallisuuteen liittyvät kysymykset koskivat psykiatrisissa palvelukodeissa ja osassa päihdehuollon yksiköitä pitkälti 6

7 paloturvallisuudesta huolehtimiseen ja ensiaputaitoihin. Kaikissa päihdehuollon asumisyksiköissä ei edellytetä asiakkailta raittiutta, ja näissä yksiköissä uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn oli panostettu runsaasti. Turvallisuuskoulutuksen osana osattiin ennakoida uhka- ja väkivaltatilanteita ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Turvallisuuteen liittyviä asioita käsiteltiin myös viikoittain pidettävissä yhteisökokouksissa. D) ASIAKKAAN ASEA (asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen, asiakasmaksut, yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa, pakotteet ja rajoitukset) Hoito- ja palvelusuunnitelma/palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Espoon kaupungin sopimusten mukaan jokaisella asiakkaalla on oltava yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka laatimisesta vastaa palveluntuottaja. Sen lähtökohtana ovat asiakkaan omat voimavarat, tavoitteena elämänlaadun ja toimintakyvyn edistäminen. Asiakas osallistuu aina oman hoitoja palvelusuunnitelmansa laatimiseen. Tämä sopimusehto toteutuu yksiköiden käytännöissä. alvelusuunnitelman laadintaan voi yksiköissä osallistua asiakkaan suostumuksella myös hänen läheisensä. Suunnitelman laatimiseen osallistuu psykiatrisessa palveluasumisessa lisäksi hoitotahon edustaja, tavallisimmin psykiatrinen erikoissairaanhoito, joka vastaa valtaosin psykiatristen asumispalveluyksiköissä asuvien asiakkaiden hoidosta. Hoito- ja palvelusuunnitelma, joka sisältää kuntoutussuunnitelman, laaditaan asukkaalle sopimuksesta riippuen 1-3 kk sisällä asiakkaan muutosta. Suunnitelman tekoon osallistuu myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden / aikuisten sosiaalipalveluiden edustaja, joka seuraa asukkaan tilannetta ja suunnitelman toteutumista säännöllisesti koko asumisen ajan. Suunnitelmassa sovitaan ja asetetaan kuntoutumisen tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteiden suuntaan edetään. Hoito-/palvelusuunnitelma tarkistetaan asiakkaan kanssa säännöllisesti, sopimuksista riippuen 6-12 kk:n välein ja aina, mikäli tilanne oleellisesti muuttuu (Asiakaslaki 7 ). Hoito- ja palvelusuunnitelmaan tekoon ja seurantaan liittyvät käytännöt toimivat sopimusten mukaisesti. Asiakasmaksut laitoksissa Espoon kaupunginhallitus on vahvistanut sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen ( ) mielenterveys- ja päihdepalveluista perittävistä asiakasmaksuista alkaen. Asiakasmaksun perimisen jälkeen pitkäaikaisessa asumispalvelussa asiakkaalle tulee jäädä omaan käyttöön kuukausittain käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä kuukaudessa vähennettynä ruokarahaosuudella (244,90 ) tai toimeentulotuen perusosaa vastaava summa, mikäli asukas hoitaa itse ruokataloutensa (480,20 ). Vieroitushoidosta ja lyhytaikaisesta asumispalvelusta asiakkaalta peritään asiakasmaksu /vrk (2014). t:n delegointisäännön mukaan asiakasmaksuista päättää palvelupäällikkö tai laitoksen johtaja ja ostopalveluissa palvelupäällikkö, johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä. Delegointisäännössä määrätyllä viranhaltijalla on oikeus asiakasmaksulain 11 :n mukaan alentaa asiakasmaksua tai jättää se kokonaan perimättä. Edunvalvonta Keskusteluissa yksiköiden kanssa kävi ilmi, että edunvalvonnan taso ei ole tasalaatuista, vaan on muuttunut sattumanvaraisemmaksi etenkin sen jälkeen, kun osa edunvalvonnasta on alettu ostaa yksityisiltä yrityksiltä. Yleisen oikeusaputoimiston Espoon toimipisteen edunvalvontasihteeriltä saadun tiedon mukaan yleisen oikeusaputoimiston asiakkaalta laskuttama edunvalvontamaksu on 24% (alv) korkeampi, mikäli oikeusaputoimisto on ostanut palvelun ulkopuoliselta toimijalta. Asiakkaat ovat tässä suhteessa keskenään epätasa-arvoisessa asemassa. Oikeusministeriön oikeusapu- ja ulosottoyksikön 7

8 toiminnasta vastaavalta hallitusneuvokselta puhelimitse saadun tiedon mukaan asiaan on kuitenkin tulossa ratkaisu jo vuoden 2015 aikana. Käytännössä on päästy sopimukseen siitä, että oikeusaputoimiston ulkopuoliselta ostama palvelu ei saa olla korkeampi, kun vastaava yleisen oikeusaputoimiston palvelu. inisteriöltä tulee ohjeistusta asiasta vuoden 2015 aikana. akotteet ja rajoitukset Valviran selvityksen (2/2013) mukaan päihdehuollossa käytetään yleisesti hoito- ja asumissopimuksia, joiden tarkoituksena on asiakkaan sitoutuminen hoitoon ja yksiköissä sovittuihin tapoihin. Sääntöjen ja sopimusten tavoitteena on edistää asiakkaan kuntoutumista ja ne ovat siten osa hoidon kokonaisuutta. Sopimuksen allekirjoittaminen on ko. selvityksen mukaan myös voinut olla edellytyksenä hoidon aloittamiselle. Sopimukseen on voitu kirjata myös mahdollisuus rajoittaa henkilön perusoikeuksia esimerkiksi siten, että sopimusrikkomuksen seurauksena henkilö kirjataan ulos yksiköstä. yös mielenterveyspalveluissa on käytössä vastaavanlaisia suullisia ja kirjallisia sopimuksia, joissa on sovittu esimerkiksi tupakoinnin tai puhelimen käytön rajoittamisesta. Rajoitteita voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa hoidossa, mutta yksiköissä voi sopimusten mukaan olla yhteisiä perusoikeuksia rajoittavia sääntöjä ja sopimuksia (esim. päihteiden käytön kieltäminen), jotka ovat kaikille samat. Erityisen tärkeää on, että säännöt ovat huoneenvuokralain mukaiset ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavat sellaisissa asumisyksiköissä, joissa asukas asuu pitkäaikaisesti vuokrasuhteessa. (Valvira 2 /2013) Valvonnan piirissä olevissa yksiköissä ei sovelleta varsinaisia päihdehuolto- eikä mielenterveyslain mukaisia pakotteita ja rajoitteita. Käytössä on kuitenkin yleisesti sopimuksia, sääntöjä ja käytäntöjä, jotka sisältävät joitain rajoittamistoimia, etenkin päihteettömyyteen liittyen. Joissain yksiköissä säännellään myös asukkaiden päivittäistä tupakointia. Asiakkaan kanssa on saatettu sopia, että savukkeet säilytetään yksikön kansliassa, mistä hän saa savukkeen tahi sovitun määrän savukkeita mukaansa tarpeen tullen. Lyhytaikaista palvelua tarjoavissa päihdevieroitusyksiköissä ja osassa päihdehuollon asumisyksiköitä on käytössä rajoituksia, jotka liittyvät liikkumisvapauteen, matkapuhelimien haltuunottoon, yhteydenpidon rajoittamiseen, alkometri- ja huumetesteihin sekä positiivisesta testituloksesta mahdollisesti seuraaviin sanktioihin. Osassa niitä päihdekuntoutujien asumisyksiköitä, joissa päihteiden käyttö on sallittu, asukkaalla ei esim. ole lupa oleskella päihtyneenä yleisissä tiloissa. Tällä ehkäistään ennalta väkivaltatilanteiden esiintymistä. Edellä mainitut säännöt ja sopimukset ovat muotoutuneet osaksi hoidon kokonaisuutta käytännön kokemuksen kautta ja niillä pyritään ensisijaisesti turvaamaan ja edistämään asiakkaan hoito ja asuminen. onissa tilanteissa nämä sovitut rajoittamistoimet mahdollistavat muiden asiakkaiden oikeuden laadukkaaseen asumiseen ja kuntoutumiseen ja luovat turvaa ja jatkuvuutta koko yhteisön toiminnalle. Asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella asiakkaiden hyvän hoidon ja kuntoutuksen edellytykset toteutuivat pääosin, eikä palveluissa todettu vakavia puutteita ja epäkohtia. Tästä poikkeuksena toisessa valvonnan kohteena olleessa vieroitushoitoyksikössä asiakkaat kokivat, että heillä ei ollut riittävästi mahdollisuutta osallistua vieroitushoidon ja mahdollisen jatkokuntoutuksen suunnitteluun. Tämä aiheutti epävarmuutta jatkohoidon suhteen. Lisäksi moni asiakas toivoi tuen tarvetta erilaisten käytännön asioiden hoidossa, kuten asumiseen liittyvissä järjestelyissä ja erilaisten hakemusten laatimisessa. E) ASIAKKAAN HOITO, HUOLENITO JA KUNTOUTUS (Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakyvyn ylläpito ja toimintakykyä edistävä toiminta) Kaikessa asumisessa asukkaan palvelusuunnitelman lähtökohtana ovat asukkaan omat voimavarat ja niiden tukeminen. Erityisesti psykiatrisissa yksiköissä oli asukkaiden kanssa laadittu yksilöllinen kuntoutussuunnitelman mukainen viikko-ohjelma. 8

9 äihdehuollon asumispalveluissa asukasprofiili vaihtelee yksiköstä riippuen nuorista kuntoutujista iäkkäisiin monisairaisiin asukkaisiin ja kuntoutuksen ja päiväohjelman sisältö sen mukaisesti. sykiatrisilta palveluasumisyksiköiltä edellytetään, että asiakkailla on mahdollisuus osallistua päivä-, virike- tai työtoimintaan. Tämä toiminta on eri palveluasumisyksiköissä järjestetty eri tavoin. Suurin osa psykiatristen palveluasumisyksiköiden asiakkaista osallistuu yksikössä järjestettävään päivätoimintaan tai esim. eri järjestöjen tarjoamaan toimintaan yksikön ulkopuolella. Espoon kaupungin sopimukset edellyttävät, että psykiatrisessa palveluasumisyksiköissä asuvalla asiakkaalla on mahdollisuus pyykinpesuun, siivoukseen ja ruoanlaittoon. Lisäksi edellytetään, että asiakasta mm. tuetaan ja opastetaan raha-asioiden hoidossa. Useimmissa yksiköissä käytäntöinä on, että asukkaat osallistuvat mm. yhteisten välipalojen tekoon ja yhteisön yhteisiin pieniin päivittäisiin arkitehtäviin. Haastatteluissa osa asukkaista toivoi erilaisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen: leivontaan, pieniin korjaustöihin ym. ja näiden toiveiden käytännön toteuttamismahdollisuuksista keskusteltiin yksikön johdon kanssa. Sopimusten mukaan asiakkaita kannustetaan ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan vastaamaan ja huolehtimaan itsenäisesti omasta lääkehoidostaan. Itsenäisempään asumiseen siirtyminen edellyttää, että asukas saa valmiuksia omaan lääkehoitoonsa ja omien raha-asioidensa hoitoon. alveluasumisyksiköiden kanssa keskusteltiin ja yksiköitä rohkaistiin tukemaan asiakkaiden itsenäisemmän elämän edellytyksiä tukemalla ja opastamalla asukasta lääkehoidossa ja muissa erilaisissa arjen tärkeissä valmiuksissa, esim. pankkiautomaatin tai sähköisten palveluiden käytöstä. Opastuksen ja neuvonnan lisääminen edellyttää yksiköiden henkilökunnalta aktiivista asukkaan omaa toimintakykyä ja kuntoutumista tukevia ja vastuunottoon rohkaisevia käytännön työtapoja, esim. lääkkeidenjaossa. Yhdessä psykiatrisessa asumispalveluyksikössä päivätoiminta on järjestetty työsalilla kokoonpano- ja pakkaustöissä. Arkipäivän lounas tarjoillaan vain työsalilla eikä asukas voi halutessaan jäädä yksikköön päiväksi. Asukkaat kulkevat päivittäin työsalille omalla kustannuksellaan. Vaihetyön lisäksi työsalilla järjestetty päivätoiminta ei aina tarjoa mielekkään tekemisen mahdollisuuksia. Espoon kaupungin omissa työtoiminnoissa asiakkaille maksetaan ylläpitokorvausta 7-9 / päivä. Yksityisellä työsalilla asukkaiden saama rahallinen korvaus ei ole läpinäkyvä, vaan perustuu palvelutuottajan päivittäiseen arvioon asukkaan työsuorituksesta, eikä korvausta aina makseta ollenkaan. F) Terveyden- ja sairaanhoito (Lääkehuolto, tartuntatautien ehkäisy, terveydensuojelu ja hygienia) alvelutuottajien mukaan lääkäripalvelujen saannissa ei terveysasemilla ollut ongelmia. yös ulkokuntalaiset asiakkaat saavat somaattisen terveydenhuollon palvelut lähimmältä terveysasemalta. Henkilökunnan arvion mukaan päihdeasiakkaiden terveyspalveluihin pääsyn ajoittaiset vaikeudet liittyvät useasti asenneongelmiin ja tiedonpuutteeseen asiakaskunnasta. Useimmilla psykiatristen palvelukotien asukkailla on psykiatrinen hoitosuhde Jorvin aikuispsykiatrian poliklinikoilla, muiden asiakkaiden hoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Lääkehoitosuunnitelmat oli laadittu niissä yksiköissä, joissa se edellytetään, toteutettavan toiminnan tasolla. Omat yksiköt toteuttivat Espoon sosiaali- ja terveystoimen lääkehoidon suunnitelmaa. otilasasiakirjojen arkistointi ostopalvelulaitoksissa uutamissa yksityisissä asumispalveluyksiköissä säilytetään edelleen poismuuttaneiden asukkaiden potilaskertomuksia. 5. REAKTIIVINEN VALVONTA JA ASIAKASALAUTTEEN KERUU 9

10 iten asiakas voi toimia, mikäli hän haluaa tehdä kantelun tai valituksen Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas voi ongelmatilanteissa olla yhteydessä Espoon sosiaali- ja potilasasiamieheen, mikäli hän ei ole saanut jostakin syystä ääntään muutoin kuuluviin. Sosiaali- ja potilasasiamies antaa tarvittavat neuvot ja menettelytapaohjeet jos/kun asukas/asiakas haluaa tehdä valituksen tahi kantelun. Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot eivät olleet kaikissa yksiköissä esillä yhteisissä tiloissa näkyvällä paikalla. Tästä asiasta valvontatiimi antoi palautetta, ohjausta ja neuvontaa. Joissakin yksiköissä asiakastiloissa oli selkeästi näkyvillä oman organisaation sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot, mutta ei Espoon kaupungin oman sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystietoja. Vuonna 2014 on tarkastetuista yksiköistä Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ja Valvirasta on saapunut kolme päätöstä koskien tehtyjä kanteluita ja niihin on vastattu. Asiakaspalautteen keruu Valvontakäyntien yhteydessä kaikissa yksiköissä järjestettiin asiakkaille / asukkaille erillinen tilaisuus, jossa oli mahdollisuus antaa asiakaspalautetta. Henkilökunta ei osallistunut näihin tilaisuuksiin. Espoon kaupunki edellyttää, että yksiköissä kirjallisesti kuvattu asiakaspalautejärjestelmä. Tarkastetuissa yksiköissä on ollut käytössä hyvin vaihtelevasti erilaisia asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyden keräystapoja. uutamissa yksiköissä asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja säännöllisesti, mutta joissain yksiköissä asiakaspalautteen keruu rajoittuu etupäässä siihen, että asiakas voi antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia henkilökunnalle suoraan, yhteisön sisäisissä kokouksissa tai palautelaatikon kautta. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on myös tehty opinnäytetöinä. Joissain yksiköissä asiakkaiden osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin on panostettu taas hyvinkin paljon ja asiakkaat on otettu mahdollisuuksien mukaan lähes kaikkiin yhteisön päätöksentekofoorumeihin. Yhdessä yksikössä asukasedustaja on mm. mukana uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Sähköistä asiakaspalautteen keruuta toteutetaan Espoon kaupungin omassa vieroitushoitoyksikössä, jossa palautekanavana oli sekä sähköinen että paperiversiona toteutettava Webropol-kysely. Vuonna 2014 kyselyyn vastauksia tuli 169. Ostopalveluna toteutettavassa vieroituksessa palvelutuottajan edellytetään keräävän asiakaspalautetta. Lisäksi yksiköissä säännölliset yhteisökokoukset toimivat kehittämis- ja palautefoorumeina. Koska asukaspalautteen keruu ei ole ollut systemaattista eikä vertailukelpoista, mielenterveys- ja päihdepalvelut ottaa vuonna 2015 käyttöön yhtenäisen, vertailtavan asukaspalautteen keruun sekä omissa että ostopalveluna tuotettavissa asumispalveluissa. Asiakaspalautekyselyä on suunniteltu yhdessä palveluasumisen yksiköiden kanssa vuoden 2014 syksyn aikana. 6. TOIINNAN KEHITTÄISTAREET Valvontakäynneillä käydyissä keskusteluissa nousivat esiin sujuvampaan ja tiiviimpään yhteistyöhön liittyvät kysymykset. Valvontakäyntien perusteella yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nousee ostopalvelujen laadunhallinnan systematisointi. Sopimuksissa mainittuja itsenäiseen asumiseen siirtyvien määrää, asumisjaksojen aikaisten sairaalahoitojaksojen määrää, asiakaspalautetta ym. laadun tunnuslukuja seurataan yksittäisten asukkaiden kohdalla, mutta yhtenäistä dokumentointia, joka tuottaisi vuosittain vertailukelpoista tietoa, ei ole olemassa. Toimintatapojen systematisoinnilla voidaan saada valvontakin tiiviimmäksi osaksi ostopalvelujen toiminnanohjausta. 10

11 Osallisuuden parantaminen on myös tärkeä haaste nimenomaan asumispalveluissa. Kehittämiskohteina tulisi olla asukkaiden arjen osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja omien tavoitteiden parempi huomioiminen kuntoutuksessa. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia tulee edistää arviointi- ja sijoitustyössä. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin lisätä ottamalla heidät mukaan valvontatyöhön. Sekä Espoo-tarinassa, terveyspalveluiden tarinassa että Osallistuva Espoo -kaupunkitasoisessa kehitysohjelmassa tavoitteena on edistää asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palveluissa. Kaikissa valvonnan kohteina olevissa yksiköissä ihmisten osallisuuden parantaminen on tärkein haaste. Valvontakäynneillä nousi esiin, että useissa yksiköissä, joissa asutaan pidempään, asiakkaat toivoivat enemmän itseä kiinnostavia, arkisia, käytännöllisiä tekemisen ja arkeen osallistumisen mahdollisuuksia. Olennaista on, että asiakkaan omat tavoitteet ovat enemmän ohjaamassa kuntoutumista. Laadukasta kuntoutusta ei ole se, että asiakas tekee jotain, jonka palvelutuottaja on arvioinut mielekkääksi, vaan että hänellä on mahdollisuus olla osallisena toiminnassa, joka tukee hänen omia kuntoutumisen tavoitteitaan. Asiakas- ja asukasvalintojen eriyttäminen toimintayksiköstä edellyttää toimintakäytäntöjen kehittämistä sijoittamisesta vastaavien ja toimintayksiköiden kesken. Asukkaiden osallisuutta on tarpeen huomioida myös sijoituksessa. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on mahdollista myös lisätä ottamalla myös valvontaan mukaan jatkossa palveluiden käyttäjiä. Toimivia malleja tällaisesta on olemassa, esim. Oikeusministeriön demokratiapalkinto vuonna 2014 myönnettiin palvelujen arviointikäytäntöön, jossa kokemusasiantuntijat arvioivat palveluasumista. 11