Seurakuntansa edessä viimeisinä päivinä: Kenttäpappi Jorma Heiskanen kaatui Suomen itsenäisyyden puolesta

Transkriptio

1 Kajaanin seurakuntalehti No 11 keskiviikko vsk Seurakuntansa edessä viimeisinä päivinä: Kenttäpappi Jorma Heiskanen kaatui Suomen itsenäisyyden puolesta Lue kenttäpapin tarina sivulta 6

2 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI PÄÄKIRJOITUS Kirkon mediasäätiö tukee kirkollista viestintää Kirkon mediasäätiö on 24 evankelis-luterilaisen seurakunnan ja seurakuntayhtymän sekä kirkkohallituksen vuonna 2005 perustama säätiö. Sen tarkoituksena on kirkon arvoperustalta lähtien tukea ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien tekemistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa. Kajaanin seurakunta on yksi Kirkon mediasäätiön perustajajäsen. Säätiön hallitus jakoi viimeksi pitämässään kokouksessa euroa yhteensä viidelletoista ohjelmahankkeelle. Mediasäätiön antama tuki ei kata ohjelmien kaikkia tuotantokustannuksia, vaan se mahdollistaa yhtenä rahoituslähteenä hankkeiden toteuttamismahdollisuuden. Kajaanin seurakunnan näkökulmasta Kirkon mediasäätiön toimintaan avautui uusi vaikutusmahdollisuus, kun Kajaanin seurakunnan tiedottaja, Kaisa Rönkä valittiin säätiön hallituksen jäseneksi vuosiksi Ylen tv-kanavat ovat lähettäneet Kirkon mediasäätiön tukemia hankkeita. Syyskuussa esitettiin TV1:ssä tullut dokumentti 6954 kilometriä kotiin niminen ohjelma. Se kertoi kongolaisesta pakolaisperheestä, joka oli Ruandan pakolaisleirin kautta päässyt Suomeen ja Kajaaniin. Ohjelmassa ei puhuttu eikä selitetty paljon. Jokainen sai tehdä omat havaintonsa ja johtopäätöksensä, millaiseksi elämä muuttui, kun perheelle syntyi uuden elämän mahdollisuus toisessa maanosassa. Kyseinen dokumenttiohjelma on tyyppiesimerkki Kirkon mediasäätiön tukemista ohjelmista. Niissä ei ole suoraa julistusta, vaan jokainen ohjelman katselija voi tehdä omat johtopäätöksensä vaikeuksien keskellä elävien avuntarpeesta. Ohjelmien tarkoituksena on herätellä passiivisesta viihteen seuraamisesta aktiiviseksi toimijaksi ja nyky-yhteiskunnan havainnoitsijaksi. Monenlaista apua tarvitaan jatkuvasti ympärillämme elävien ihmisten keskellä. Kirkon mediasäätiön toimintalinjaus on herättänyt arvostelua siitä, että sen tukemat ohjelmat eivät sisällä riittävästi suoraa julistusta. Linjauksen takana on ajatus siitä, että kaikkea ei tarvitse sanoa suoraan ja vastaansanomattomasti vaan asioita voi lähestyä pohdintaa herätellen. Kristilliselle sanomalle löytyy erilaisia ilmaisutapoja. Kaiken sanoman ei tarvitse olla samantyyppistä julistusta. Dokumenttiohjelmat täyttävät oman paikkansa kristillisen sanoman välittäjinä ja lähimmäisen rakkauden herättäjinä. Marko Miettinen kirkkoherra HENGENPITIMIKSI Sana Meidän tulee aina kiittää Jumalaa teidän vuoksenne, veljet. Siihen on täysi syy, koska teidän uskonne kasvaa kasvamistaan ja koska rakkaus toisianne kohtaan yhä lisääntyy teissä kaikissa. Me voimmekin ylpeinä kertoa Jumalan seurakunnissa teistä ja teidän kestävyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissa ja ahdingoissa, joiden keskellä elätte. Ne todistavat Jumalan oikeudenmukaisesta tuomiosta, siitä, että hän hyväksyy teidät valtakuntaansa, jonka vuoksi te nyt myös kärsitte. Jumala on oikeudenmukainen: hän antaa teidän ahdistajienne joutua ahdinkoon, mutta ahdistetut - niin teidät kuin meidätkin - hän päästää siitä, kun Herra Jeesus väkevien enkeleittensä kanssa ilmestyy taivaasta tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille. Heidän rangaistuksenaan on ikuinen kadotus, ero Herrasta ja hänen voimansa kirkkaudesta, kun hän tuona päivänä saapuu ottamaan vastaan pyhiensä kunnioituksen ja kaikkien uskovien ylistyksen. 2. Tess. 1: 3 10 Lasten kirkko HARTAUS Kaikki kohdallaan Rukous Lapsi, sinä olet meille aarre! Tiedätkö mikä päivä tänään keskiviikkona on? Onko se karkkipäivä? Entäs syntymäpäivä? Nimipäivä? Kyllä, joillakin se saattaa olla jokin noista, mutta tänään Suomessa kuten monessa maassa ympäri maapalloa vietetään Lasten oikeuksien päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa aikuisia, että lapsilla on oikeus turvalliseen lapsuuteen, omaan nimeen, kotiin, ruokaan, vaatteisiin, koulutukseen ja leikkiin. Aika monelle ne ovat ihan tavallisia asioita. Eikö vain? Maailmassa on kuitenkin paljon lapsia, joille kaikki nuo edellä mainitut asiat tai jotkut niistä eivät toteudu lapsen elämässä. On lapsia, joilla ei ole kotia ja ruokaa, eikä päällään kuin likaiset ja rikkinäiset vaatteet. Eivätkä he saa käydä koulua tai leikkiä, vaan heidän pitää tehdä raskaita Ikuinen Isä. Poikasi astui kirkkautensa valtaistuimelle ja hallitsee kaikkea Herrana ja Kuninkaana. Säilytä kirkkosi Hengen luomassa ykseydessä ja saata koko luomakunta palvoen kumartamaan häntä, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja ikuisesti. Su Tuomiosunnuntai Kristus, kaikkeuden Herra Ps. 143:1 10, Dan. 7:9 10, 13 14, 2. Tess. 1:3 10, Matt. 25:31 46 Su adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä Ps. 24:7 10, Sak. 9:9 10, 1. Piet. 1:7 12, Mark. 11:1 10 Pe Itsenäisyyspäivä Kiitos isänmaasta Ps. 96:1 9 tai Ps. Ps. 121, 5. Moos. 8:10 17 tai Saarn. 9:13 18, Jaak. 3:13 18 tai Ap.t. 17:24 30, Joh. 8:31 36 tai Matt. 20:25 28 Su adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee kunniassa Ps. 80:15 20, Jes. 35:3 6, Hepr. 10:35 39, Luuk. 12:35 40 töitä. Miltä nämä sinusta kuulostavat? Raamatussa meille kerrotaan, kuinka Jeesus oli lasten ystävä. Hän opetti, että lapsilla on oikeus olla lapsi ja näin lapsen tulee saada kokea rakkautta ja välittämistä. Siksi Jeesus kutsui heidät luokseen ja siunasi heitä. Meille seurakunnan lapsityössä, kaikissa kerhoissa, toiminnoissa ja ajattelussamme lapset ovat erityisessä asemassa. Lapsi, sinä olet meille aarre! Tahdomme kutsua sinut läheistesi kanssa Lapsenpäivän konserttiin Keskusseurakuntakodille tänään keskiviikkona klo 18! (Vapaa pääsy.) Anna Minkkinen vs. lapsityönohjaaja "Kaikki kohdallaan, kerran taivaassa, siellä riemuitaan." Tämä lasten hengellinen laulu heijastelee kaikenikäisten tuntoja siitä, että tässä maailmassa ei todellakaan ole kaikki hyvin ja kohdallaan. Kun huomaa maailmassa vallitsevan vääryyden ja epäoikeudenmukaisuuden, niin se saa kaipaamaan sellaista olotilaa, jolloin asiat olisivat hyvin. Meidän tehtävämme on yhdessä ponnistella sen hyväksi, että hyvyyden voimat pääsisivät enemmän esille ja kärsimys vähentyisi. Kirkkovuoden kierrossa on tulossa päivä, jonka moni haluaisi kokonaan sivuuttaa. Adventti ja joulu ovat jo vahvasti esillä ja mielessä. Tuomiosunnuntai tuntuu liian vaikealta ja raskaalta kohdata. Mutta päivällä on olemassa toinenkin nimi; Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Joulun odotukseen liittyy vahvasti pieni seimen lapsi, mutta yhtä hyvällä syyllä me kristillisenä seurakuntana saamme odottaa Kristus-kuningasta aikojen lopulla. Tuomiosunnuntain evankeliumiteksti painottaa tekoja; sen vastapainona, että yleensä puhutaan armosta. Siinä sanotaan, että Kristus kohtaa meitä ikään kuin valepukuisena, jonkun osattomaksi jääneen hahmossa. Olisimme hukassa, jos teot ratkaisisivat viimeisellä tuomiolla. Niin paljon hyvää jää tekemättä, että emme mitenkään voi pelastaa itseämme. Koska Kristus-kuningas sanoo viimeisen sanan, silloin tuomio on oleva oikeudenmukainen. Silloin kaikki vääryys oikaistaan, ja kaikki asetetaan kohdalleen. Kun armo saa käydä oikeudesta, niin silloin ei viimeiseen tuomioon jää mitään uhkaavaa ja arvaamatonta. Jumalan armoon luottaminen vapauttaa myös tässä ajassa uudenlaiseen, vastuullisempaan elämään. Armahdetun syntisen usko näkyy ja toimii arjessa. Usko Jeesukseen vie meitä toimimaan toisten hyväksi. Auttaminen ei ole pakonomaista, ei mitään pisteiden keruuta, vaan se nousee Kristuksen rakkaudesta. Kun Jeesus on turvamme elämässä ja kuolemassa, niin silloin tuomiosunnuntaikaan ei ole meille synkkä uhkaus. Paremminkin se saa yhtä valoisia, rohkaisevia sävyjä kuin virressä 160: "Hän ristinpuulla kuoli puolestamme, hän kantaa Isän haltuun maailmamme, hän uhrikaritsa. Nyt polvillemme! Kaikesta saakoon Isä kiitoksemme." Taina-Maija Miettinen kehitysvammaistyön pastori clipart

3 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 3 Osallistu keräykseen: Tuhoalueen ihmisistä 95 prosenttia tarvitsee apua Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura arvioivat, että avun tarve on valtaisa ja olosuhteet katastrofialueilla poikkeuksellisen vaikeat. Tuhot ovat huomattavasti suurempia, kuin mitä oli osattu ennustaa ja pahimmat alueen historiassa. Ihmiset ovat todella stressaantuneita. Juuri nyt tarvitaan erityisesti suojia, kun myrsky on tuhonnut talot, Kirkon Ulkomaanavun kumppanin Lutheran World Reliefin maajohtaja Femia Baldao kertoi puhelimitse taifuunin tuhoista pahoin kärsineeltä Cebun saarelta. Kirkon Ulkomaanavun rooli on nyt tehdä paikallisten avustusjärjestöjen työ mahdolliseksi. Tämä onnistuu keräysvarojen avulla. Tuhoalueella toimivat järjestöt tarvitsevat tiedon avustuksesta, jotta ne pystyvät hankkimaan kipeästi tarvittua vettä, ruokaa ja suojaa apua tarvitseville, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen sanoo. Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt katastrofirahastostaan euroa taifuunista kärsineiden ihmisten auttamiseen. Varat käytetään kirkkojen katastrofiavun verkoston ACT-allianssin paikan päällä toimivien yhteistyökumppanien, kuten Lutheran World Reliefin ja Christian Aidin työhön. Myös Suomen Lähetysseura lähettää katastrofirahastostaan euroa. Varat käytetään katastrofista pahoin kärsineillä Visayasaarilla avun tarvekartoituksen laadintaan sekä hygieniapakkauksiin. Lähetysseuran tuen piiriin tulee ensi vaiheessa 2000 ihmistä. Lähetysseura koordinoi tuen kirkkojen kansainvälisen katastrofityön verkoston ACT-allianssin kanssa. Avun jakelusta ja tarvekartoituksesta vastaavat indonesialainen Yakkum Emergency Unit sekä sen paikalliset yhteistyökumppanit Filippiineillä. Lähetysseuran yhteis- työkumppani Yakkum Emergency Unit on vahva alueellinen osaaja katastrofityössä. Tilannearvioiden ja välittömän katastrofiavun ohella Lähetysseura varautuu pitkäaikaisempaan tukeen muun muassa lähettämällä henkilöapua. Auta Sinä myös taifuunista kärsineitä perheitä selviämään! LAHJOITA Kirkon Ulkomaanapu Lahjoita: Nordea / FI , viite: 1481 Soita: = 20,11 e/puhelu (+pvm/mpm) Lähetä tekstiviestinä sana LAH- JOITUS numeroon (20e) Suomen Lähetysseura Lahjoita: Katastrofirahaston keräystili IBAN: FI REUTERS/Erik De Castro Tuhoalueella työskentelevät avustustyöntekijät ovat tällä hetkellä erityisen huolissaan pikkulasten ja vanhusten selviytymisestä. Selvää on myös, että monet ovat menettäneet aivan kaiken ja tulevat tarvitsemaan apua pitkään. BIC: DABAFIHH kirjoita viestikenttään AUTA Soita: (Puhelun hinta 20,28 e + pvm.) Lähetä tekstiviestinä sana AUTA5 (5 e) tai AUTA10 (10 e) numeroon Lähetysmyyjäiset pe klo Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26. Tuotto kohdennetaan Kirkon Ulkomaanavun kautta taifuunin uhreille. Kirkolliskokousedustaja Aila Alasalmi: Yhtymämalli etenee Johanna Lumijärvi Kirkolliskokous aloitettiin perinteen mukaisesti Maarian kirkossa pidetyllä juhlamessulla. Näistä kokemuksista oli hyvä keskittyä alkavan viikon asioihin. Arkkipiispa puhui avauspuheessaan ilmastonmuutoksesta, joka on peruuttamattomasti etenemässä, ellei saada parempia maailmanlaajuisia päätöksiä sen hidastamisesta. Kasvihuonepäästöt eivät ole vähentyneet ja fossiilisia polttoaineita käytetään edelleen liian paljon. Näin ollen Kirkkojen Maailmanneuvoston lausunto ei saa olla ristiriidassa maalliseen päätöksentekoon. Kansainväliset sopimukset syntyvät hyvin hitaasti ja samaan aikaan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ympäri maailmaa kärsivät kaikkein eniten. Alkuviikon päivät menivät tiiviisti töitä tehden. Talousvaliokunta teki mietinnöt vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Talouskehitys on laskusuunnassa myötäillen koko yhteiskunnan kehitystä. Seurakunnista ja seurakuntatalouksista suuri osa on negatiivisia talouksia. Tämä tosiasia pakottaa tekemään isoja päätöksiä lähivuosina. Viime kevään kirkolliskokous linjasi, että jokaisen seurakunnan tulee kuulua johonkin seurakuntayhtymään. Istuntokaudella meitä informoitiin tämän hetken tilanteesta. Kirkkohallituksessa on viety suunnittelua eteenpäin siten, että seurakunnilla on mahdollisuus toimia löyhästi tai kiinteästi yhdessä. Kullekin paikkakunnalle annetaan mahdollisuudet toteuttaa yhtymämallia. Pääasia on, että seurakunnan oma identiteetti säilyy ja toiminta jää paikallisten työntekijöiden ja seurakuntalaisten tehtäväksi siinä määrin kun se on mahdollista. Tähän kuuluu myös seurakuntien välinen työnjako tai yhteistyö. Yhtymän byrokratia on mahdollisimman vähäinen, mutta se hoitaa kuitenkin monia tehtäviä seurakuntien apuna. Seurakunnille annetaan omat määrärahat toimintaa varten. Tätä Kirkon rakenneuudistusta valmistellaan seuraavaan kirkolliskokouksen istuntoon vuoden 2014 toukokuussa. Toivottavasti tuolloin saadaan jo päätöksiä asiasta, kun kuitenkin taustalla väikkyvät kuntien rakennemuutokset. Saimme vieraita eduskunnasta, kun hallintovaliokunta oli tutustumassa kirkolliskokouksen toimintaan. Meidän kansanedustajamme Timo Korhonen oli myös paikalla. Kokousviikko sujui rauhallisesti ja keskustellen. Kirkon Palvelukeskus eli Kipa puhutti edustajia hyvin paljon. Siihen liittyviä seurakuntia tuetaan palkkaamalla kolme tukihenkilöä avustajiksi muutostyöhön. Samalla toivotaan, että seurakunnat aikaistavat liittymistään Kipaan. Liittyminen yhteiseen palvelukeskukseen on todettu olevan työlästä ja paljon rahaa vievää, mutta samalla se koituu kaikkien eduksi. Hyvää Joulun odotusta ja kynttilöiden valoa kaikille! Aila Alasalmi kirkolliskokousedustaja Kuopion hiippakunnan edustajat olivat toimitusvastuussa Maarian kirkon juhlamessussa.

4 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Kaisa Rönkä "Savolaiskirjeet on postillatyyppinen kadun miehen uskoon ja uskontoihin liittyvä ajatelmakirjoitus, joka pohjaa vankasti Raamattuun", Timo Krogerus kuvaa. Timo Krogerukselta uusi kirja Timo Krogerukselta on ilmestynyt kirja Savolaiskirjeet. Kirjan on kustantanut Atrain kustannus. Savolaiskirjeet on postillatyyppinen kadun miehen uskoon ja uskontoihin liittyvä ajatelmakirjoitus, joka pohjaa vankasti Raamattuun. Kirjassa käsitellään lähinnä evankeliumien ja Paavalin kirjeiden välityksellä joitakin ihmisenä olemiseen ja ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen liittyviä asioita. Taustalla ovat monien eri pyhiinvaelluskohteisiin ja kirkkoihin sekä katedraaleihin suuntautuneiden matkojen ja Raamatun lukukokemusten herättämät ajatukset. Kirjassa kysytään paljon ja etsitään vastauksia kirjoituksista ja logiikasta. Kekeisenä teemana on Jeesus Nasaretilaisen opetus Jumalan valtakunnasta ja taivaallisen isäämme tahdosta. Kirjassa puhutaan ihmisen vastuusta Jumalan tahdon toteuttajana, pohditaan uskonvanhurskauden merkitystä ja sisältöä, tulkitaan Jeesuksen vertauksia. Esitetäänpä siellä myös hivenen kristologiaa evankeliumien valossa. Toinen savolaiskirje käsittelee pelkästään uskontunnustuksia ja sitä, miten kadun mies ne näkee. Tämä on eräänlainen maallikon uskontunnustus. Kirjan tarkoitus ei ole repiä vaan rakentaa ja yllyttää kaikkia maailman kritittyjä yhtymään yhteiseen ponnistukseen Jumalan taivaallisen tahdon etsimiseen ja toteuttamiseen. Heimo Haverinen "Minun haaveeni on tulla näyttelijäksi komedia-alalla. Haluan viihdyttää ihmisiä ja saada heidät nauramaan", Waltteri Heikkinen sanoo. Unelmia kohti Kajaanin seurakunnassa työkokeilussa olevan Waltteri Heikkisen suurena haaveena siintää tradenomi-kulttuurialan opinnot ja näyttelijän ura. Polku on ollut melko pitkä tulevaisuuden haaveen oivaltamisessa. Waltteri Heikkinen, 21 vuotta, ehti valmistua merkonomiksi Kainuun ammattiopistosta ja olla useissa työkokeilussa. Haaveen oivaltaminen vei vuosia ja vaati omien demonien kohtaamisen. Uudet asiat ovat lapsuudesta asti vierastaneet minua, mutta olen jo päästämässä siitä irti. En rakenna enää itselleni turhaa muuria, Waltteri pohtii. Mutta aloitetaanpa tarinan alusta. Waltteri valmistui merkonomiksi vuonna 2012, muutti omaan asuntoonsa ja aloitti työnhaun. Työnhaku oli paljon vaikeampaa kuin osasin odottaa. Lähetin kuudesta kahdeksaan työhakemusta, joista yksi johti työhaastatteluun, mutta ei työpaikkaan, Waltteri muistelee tuota aikaa. Varsinainen "löytö" tapahtui, kun Waltteri aloitti Kainuun Nuotta ry:llä. Häntä avustettiin CV:n teossa ja työkokeilupaikkojen löytämisessä. Työkokeilut kaupoissa olivat arvokasta työkokemusta, mutta myös fyysisesti vaativia. Sosiaalisena henkilönä Waltteri pääsi myös esittelemään yrityksille Kainuun Nuotta ry:n Näytön aika -hanketta ja palkkatukea. Se osoittautui kuitenkin haastavaksi, koska työnhakijana Waltteri koki pystyvänsä tarjoamaan vain tiedonpalasia toiminnasta. Uusi haaste avautui työhaastattelun kautta, kun Waltteri valittiin työkokeiluun Eniassa, Saunalahden yrityksessä. Olin aina halunnut seurata isäni jäljessä myyntiedustajaksi. Enian puhelinmyyntityö ei kuitenkaan vastannut tätä haavettani, joten jouduin ensimmäistä kertaa lyömään hanskat tiskiin. Isän sanat lohduttivat, kun hän sanoi: "Sinun ei tarvitse seurata minun jalanjälkiäni, vaan omaa polkuasi". Sinä päivänä päätin rakentaa oman urani ja seurata haavettani. Tammikuun loppuun saakka oleva työskentely Kajaanin seurakunnassa on välivaihe kohti Waltterin päämäärää. Olen tehnyt varhaisnuorisotyön tehtäviä, ja olen käynyt eri kerhoissa ja nähnyt, minkälaista tomintaa siellä on. Olen uskonnollisesta kodista ja työkokeilun aikana olen lukenut enemmän Raamattua ja oppinut siitä. Suurin haaveeni on kuitenkin jatkaa opintoja ja aloittaa näyttelijän ura. Kaisa Rönkä Omaishoitajia pyydetään kirjoittamaan Oppilaitosteologi Pia Repo-Leine vihittiin papiksi Kuopion tuomiokirkossa. Pia sai viranhoitomääräyksen Kajaanin seurakunnan vs. I seurakuntapastoriksi ja Kajaanin seurakunnan vs. II kappalaiseksi Hyvä omaishoitaja tai puolisoasi hoivaava/ hoivannut, tunnetko itsesi yksinäiseksi? Jokainen voi tuntea yksinäisyyttä silloin tällöin. Yksinäisyyden kokemista voivat aiheuttaa erilaiset tilanteet, kuten esimerkiksi se, ettei ole ketään, kenen kanssa jakaa asioitaan tai se, että omat asiat tuntuvat niin henkilökohtaisilta, ettei niitä voi jakaa muiden kuin omaisensa tai puolisonsa kanssa. Yksinäisyyden kokemista saattaa aiheuttaa myös leskeksi jääminen tai puolison siirtyminen hoitolaitokseen. Myös se, ettei syystä tai toisesta pääse osallistumaan tilanteisiin, jossa tapaisi toisia ihmisiä, saattaa aiheuttaa yksinäisyyden kokemista. Ulkopuolisuuden tunne voi aiheuttaa yksinäisyyden kokemista, samoin kuin se, ettei pysty vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun. Mikäli sinä koet yksinäisyyttä ja olet yli 60-vuotias omaishoitaja tai puolisoasi hoivaava, kirjoittaisitko siitä minulle? Teen sosiaalityön väitöskirjatutkimusta Lapin yliopistoon aiheesta "Ikääntyvän omaishoitajan osallisuuden kokeminen" ja ottaisin mielelläni vastaan kirjoituksesi. Kirjoita minulle mm. miltä yksinäisyytesi tuntuu, millaisissa tilanteissa se esiintyy ja mistä siihen saat tai toivot saavasi apua. Kirjoita myös siitä, miten yksinäisyyden kokemuksesi liittyy siihen, että olet omaishoitaja tai hoivaat omaistasi. Kerro, onko yksinäisyyden kokemuksesi muuttunut vuosien varrella ja mistä ajattelet muutoksen johtuvan. Voit kirjoittaa nimelläsi, nimettömänä tai nimimerkillä, mutta kerrothan sukupuolesi, ikäsi, asuinpakkakuntasi, suhteesi hoidettavaan (puoliso tai muu omainen). Kirjeesi jää vain minun haltuuni ja huolehdin, ettei yksittäistä kirjoittajaa voi tunnistaa valmiista tutkimuksestani. Odotan kirjettäsi mennessä osoitteessa: Tuula Vainio, Kaskimaa 4 U 44, Espoo.

5 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 5 Minun Paikkani -ryhmän yhteenveto: Seurakunnan toiminta tuli tutuksi Lokakuussa 2012 aloitimme vapaaehtoisten koulutuksen seurakunnassamme. Koulutus sai nimekseen Minun Paikkani -ryhmä. Nyt on yhteenvedon aika. Koulutuksen tavoitteena oli mahdollistaa seurakunnan vapaaehtoistoimintaan tutustuminen ja vahvistaa oman paikkansa löytymistä seurakuntalaisena. Reilusti yli puolet löysi paikkansa aktiivisena toimijana. Palaute oli positiivista ja kiitollista. Ryhmän kulkema koulutusmatka oli sekä työryhmässä että osallistujien keskuudessa koettu merkittäväksi, tarpeelliseksi, mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi. Kritiikkiäkin tuli ja kiitos siitä! Parannuksen paikkana on informaation lisääminen siitä, missä ja millaista vapaaehtoisen panosta kulloinkin tarvitaan. Yhteen tulemisen tarve on myös ilmeinen niillä vapaaehtoisilla, jotka eivät kiinnity johonkin tiettyyn työalaan, vaan osallistuvat esimerkiksi talkoo- tai projektiluontoiseen toimintaan. Työryhmän jäsenenä ja seurakunnan työntekijänä iloitsen erityisesti palautteista, joissa todettiin seurakunnan toiminnan tulleen tutummaksi ja lähemmäksi seurakuntalaista. Kuljetun koulutusmatkan antia sanoitettiin seuraavasti: avartanut, yhteisvoima, ole vain, olla mukana, näkökulmia, ajattelemisen aihetta, retken anti, mitä seurakunnassa tehdään tutuksi, työntekijöiden läsnäolo, työmuodot tutuksi, yhteistyö liikuttanut, uusi toimintakulttuuri, antoisa prosessi, mielenkiintoinen, meillä on vain auttavat kädet, toiminnallisuus sekä Raamatun ajatus, "loistatte kuin tähdet pimeällä taivaalla". Kiitän lämpimästi työryhmän jäseniä yhteistyöstä, rakentavista keskusteluista, innostavasta ja kannustavasta ilmapiiristä sekä loistavasta yhteen hiileen puhaltamisen hengestä yhteisen asian äärellä. Toivon sydämestäni jatkuvuutta yhteistyölle, jonka kautta voimme panostaa vapaaehtoisiimme ja kehittää seurakuntalaisten osallisuuden mahdollisuuksia. Ryhmämme koulutusmatka päättyy, mutta vapaaehtoisuus jat- Tuula Haataja Kohtaamisesta on kysymys teemaa työstettiin luovati piirtämällä pareittain, samalle paperille vain kyniä kommunikoinnissa käyttäen. kuu ja sen mahdollisuudet ovat olemassa. Lämpimästi kiitän ja muistan teitä ryhmään osallistuneita ja koulutusmatkan tehneitä! Tapaamisiin ja kohtaamisiin! Tuula Haataja Saattohoito on Yhteisvastuun 2014 kotimaankohde Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi valtakunnallisen saattohoitohankkeen Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2014 kotimaiseksi erityiskohteeksi. Terho-säätiön koordinoiman ja yhteistyössä muiden saattohoidon toimijoiden kanssa toteuttaman hankkeen tavoitteena on luoda kattava, valtakunnallinen saattohoidon ja kuolevan kärsimyksen hoitamisen ammatillinen konsultaatiopalvelu, jonka avulla ammattimaisia saattohoitopalveluja olisi saatavilla aiempaa laajemmin myös kasvukeskusten ulkopuolella. Hankkeen tarkoituksena on niin ikään vahvistaa auttamisverkostoa ja tuoda seurakuntien sielunhoitotyön rooli entistä näkyvämmäksi kuolevan potilaan hoidossa ja omaisten tukemisessa. Keräyksen ulkomaisena esimerkkikohteena vuonna 2014 on Guatemala. Keräyksen tuotosta 60 % ohjataan kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta, 20 % kotimaiseen erityiskohteeseen, 10 % Kirkon diakoniarahastolle ja hiippakuntien diakoniarahastoille ja loput 10 prosenttia keräävän seurakunnan valitsemaan kohteeseen. Toivoa näkyvissä? Auli Hokkanen toimii harjoittelussa diakoniatyön puolella. Ensimmäisenä aamuna valmistautuessani aloittamaan harjoittelun huomasin miettiväni mitä minun tulisi laittaa päälle. Tartuttaisiko värikäs paitani diakonia-asiakkaalle elämäniloa? Vai kokisiko hän ulkopuolisuutta, jotain sellaista mihin hän ei voi oman elämänsä ahdistuksen keskellä samaistua? Tämän syksyn väri on riemullisen oranssi, ja sitä olen käyttänyt runsaasti eri tilanteissa. Tein viime syksynä päätöksen lähteä opiskelemaan Diakonia-ammattikorkeakoulun muuntokoulutukseen, joka alkoi tämän vuoden tammikuussa. Aikaisempi kirkon nuorisotyönohjaajan tutkinto on ollut pohjana koulutukselle, josta minun on tarkoitus valmistua sosionomi (AMK)-diakoniksi keväällä Kymmenviikkoinen diakoniaharjoitteluni Kajaanin seurakunnassa on nyt loppusuoralla. Jos auttaminen on yhteisön julkista todistusta, kuinka hyvin siihen sopii nöyrä salassa auttamisen periaate, jonka mukaan diakonian kuuluu paeta julkisuutta? Näin kysyi piispamme Jari Jolkkonen Diakonia tutkimus-aikakauskirjassa vuonna Yhtenä diakonian teologisena perustana on Jolkkosen mukaan palvelu kirkon todistuksen ja julistuksen uskottavuuden takaajana. "Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne." Joh.13:35. Vaikka olen työskennellyt aikaisemminkin seurakunnassa voin todeta, että käytännön diakoniatyöstä minulla on ollut hyvin hatara käsitys. Jollain tapaa diakonia on hiljaista, vaikkei kuitenkaan vaiettua työtä. Itse näkisin, että kristilliseen rakkauteen perustuvaa auttamista on kuitenkin myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Diakoniatyöntekijän tulee olla valmis puhumaan syrjäytyneiden ja apuatarvitsevien äänellä, ja tuoda kuuluville työssä näkyviä yhteiskunnallisia epäkohtia, joista ehkä muutoin vaietaan. Yhtenä tällaisena ilmiönä on vanhusten ylivelkaantuminen. Diakoniatyössä ja etenkin vastaanottotyössä näyttäytyy laaja ihmiskirjo. Ja se on ollut rikastuttavaa. Usein olen saanut jälkeen päin todeta, että pieni kohtaaminen on auttanut ihmistä pääsemään lähemmäksi ratkaisua, jolla hänen elämänsä asiat tulevat selvemmiksi. Toisinaan toivon näyttäminen on kovin vaikeaa. "Tyhjin käsin hän tuli, tyhjin käsin hän lähti. Minä saatoin vain hetken kulkea hänen rinnallaan." Silloin erityisesti saatan ihmisen matkaan rukouksin, ja se voi olla paljon enemmän kuin minun kykyni auttaa. Mikä minusta on oikeaa diakoniatyötä? Kotikäynnit, vastaanottotyö, vai vertaisryhmät? Vaiko sittenkin vankila- ja kriminaalityö, mielenterveys- ja päidetyö? Ja missä minä koen tekeväni diakonian perustehtävää, eli autan niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta? Näiden kysymysten äärellä prosessoiden jatkan diakoniaharjoittelua. Auli Hokkanen "Kymmenviikkoinen diakoniaharjoitteluni Kajaanin seurakunnassa on nyt loppusuoralla", Auli Hokkanen kertoo.

6 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Kenttäpapin traaginen kohtalo: Kaipaamaan jäivät vaimo Enni ja poika Jouni Jorma Heiskanen sai johdattaa monet sotilaat Kristuksen sisäiseen tuntemukseen ja toimia useiden sotamiesten sielunhoitajana talvisodan kurimuksessa vuosina Ennen kenttäpapin tehtäviä hän ehti toimia Hiitolan seurakunnassa pappina. Jorma Heiskanen syntyi Mikkelin maalaiskunnassa vuonna 1914 taidemaalalari Toivo Heiskasen ja äidin Jenny o.s. Bomin poikana. Jormalla oli pikkuveli Jouni, jonka kohtalona oli menehtyä kuristustautiin vuonna 1922 vajaan kolmen vanhana. Jorma suri veljensä poismenoa tietämättä, että toinen suru jo kolkutteli ovella. Hänen isänsä, joka toimi taitelijauransa ohella Riihimäen lasitehtaalla työnjohtajana, kuoli seuraavana vuonna lentävään keuhkotautiin. Tässä vaiheessa leskeksi ja perheen ainoaksi huoltajaksi jäänyt Jenny Heiskanen päätti muuttaa takaisin Otavaan, missä sijaitsi hänen kotimökkinsä, Marjo Heiskanen, Jorma Heiskasen pojantytär muistelee. Otavalla Jenny meni töihin sahalle, jossa hänen äitinsä oli ollut portinvartijana. Täällä hän joutui kantamaan isoja, painavia puukasoja toimiessaan taaplaajana. Työ oli hyvin raskasta. Oppikouluun Mikkeliin Äitinsä aherruksen ansiosta ja todennäköisesti myös kyläläisten myötävaikutuksella nopeaälyinen poika lähetettiin Mikkelin lyseoon. Täältä hän valmistui vuonna 1933 priimuksena ja tie avautui teologiaa opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Pappisvihkimyksen Heiskanen sai vuonna Hän ennätti toimia pappina talvisodan kaikuihin asti Hiitolassa. Pitäjä sijaitsee Laatokan länsirannikon keskiosassa. Hiitola evakuoitiin talvisodan lopulla ja se menetettiin välirauhassa Neuvostoliitolle. Takaisin valloituksen jälkeen alueelle palattiin jatkosodan alussa vielä muutamaksi vuodeksi, kunnes lopullinen lähtö tuli vuonna Jorma toimi talvisodan jälkeen Hiitolan siirtolaisseurakunnan virkaa tekevänä kirkkoherrana Parkanossa, Marjo Heiskanen kertoo. Suomea puolustamaan ja kenttäpapiksi Kun Neuvosto-armeija kolkutteli Suomen ovelle ja talvisota alkoi, Jorma Heiskanen antoi oman leiviskänsä siinä, että lähti mukaan puolustamaan Suomea. Hänet lähetettiin ensiksi perustamaan konekiväärikomppaniaa, koska hän oli nuori upseerimies. Siinä loka-marraskuun vaihteessa, Kesäkuun 1938 tuoreet evankelisluterilaiset papit. Jorma istuu toisena oikealta. hieman ennen talvisodan syttymistä, hänet pyydettiin sotapapiksi. Hän suostui ja toimi Kollaan rintamalla koko sota-ajan kenttäpappina, Jorman pojantytär Marjo muistelee. Kollaa sijaitsee Sortavalasta noin 290 kilometrin päässä koilliseen, Laatokan pohjoispuolella. Näin Jorma Heiskanen itse muistelee kirjassaan Kenttäpappina Kollaalla oloaan tehtäväänsä suorittamassa: "Miehet ovat rajalla, mutta heidän mielensä on kotona. Joitakin vaivaa koti-ikävä sairauden lailla, vie unen ja ruokahalun ja panee puhelemaan sellaista, mitä ei tosissaan tarkoitakaan. Siksi parhaita viihdytyshetkiä ovat sittenkin iltahartaudet, kenttäjumalanpalvelukset ja käynnit oikeassa kirkossa. Alan vähitellen ymmärtää, ettei papin välttämättä tarvitse jäädä miehille etäiseksi ja vieraaksi. Tapahtuu keskusteluja, jotka jäävät mieleen, pimeillä teillä ajomiehen tai saattoratsastajan kanssa. Pojat toivovat Uusia testamentteja ja virsikirjoja. Niissä kirjeissä, jotka rajalta lähtevät kotiin, puhutaaan Jumalasta ja turvaamisesta Häneen, pyydetään anteeksi vanhojakin asioita ja koetetaan rohkaista ja lohduttaa kotiväkeä, jota sama ikävä ja odotuksen paine kalvaa. Kirjeet kuvastavat myös, kuinka syvälle mieliin jumalanpalvelukset ja ja ehtoolliskäynnit rajan kirkossa ovat painuneet." Vierelläkulkijana ja sielunhoitajana Heiskanen sai olla sodassa lukemattomien sotamiesten vierelläkulkijana ja sielunhoitajana, kuten erään sotamiehen, kun hän taistelun keskellä Kollaalla purki hänelle tuntojaan. "Saat uskoa, veli, tämän kaiken anteeksiannetuksi, vapauteen ja rauhaan saakka, tämän ja kaiken senkin, mikä on paljon pahempaa...", Heiskanen sanoi hänelle kuunneltuaan ripityksen ja vapautti sotamiehen sisäisestä kuormastaan. Hän jatkaa kirjassaan: "Me puhelimemme siinä pimenevässä yössä vapahduksesta Kristuksessa. Ja pimeyden ja taistelujen äänien keskellä erään aseveljen sielussa alkaa sarastaa aamunkoiton valonhäivää. Sellaisia keskusteluja sattui usein." Muistelmansa alkulehdillä Heiskanen toteaa seuraavasti: "Omistan nämä muistelmat niille veljille, jotka pappeina ja ase kädessä Kristuksen sotilaina kulkivat päähän asti täyden rakkauden tien. Sodan kirous on siinä, että parhaat menevät me muut saimme palata." Heiskanen palasi talvisodasta ja näitä alkusanoja kirjoittaessaan hänellä lienee tuskin aavistusta, että hänen osakseen koitui kaatui jatkosodan alkumetreillä. Jorma oli jatkosodan alussa vaihtanut kenttäpapin tehtävistä tiedotuskomppanjaan. Hän siirtyi sotilastovereidensa kanssa Savonlinnasta Imatralle ja kohti Ensoa Siinä he ihan päiväsaikaan kävelivät pitkin Ensoon johtavaa tietä. Yllättäen he joutuivat vihollisen tulitukseen ja hajaantuivat, Marjo Heiskanen muistelee isoisänsä kohtalonvaiheita ja jatkaa: Jorma kulki ensimmäisenä ja toiset miehet perässä. Kaiketi muut vetäytyivät tulituksessa ojanpohjia myöten taaksepäin, mutta isoisäni oli loikannut vieressä olevaan Sotaleski Enni Heiskanen poikansa Jounin kanssa Hiitolan Linnavuoden juurella Enni toivoi, että hänen miehensä Jorma palaisi vielä jonakin päivänä kotiin ja eli koko loppuelämänsä naimattomana. metsikköön. Muut todennäköisesti ajattelivat, että hän kiertää omia aikojaan takaisin, mutta näin ei käynytkään. Jorma Heiskasen ruumista ei löydetty koskaan lukuisista etsinnöistä huolimatta. Hän oli ennättänyt avioitui Enninsä kanssa , vajaan kahden kuukauden päästä ensisuudelmasta. Tämä tapahtui Hiitolan asemalla juuri ennen junaan hyppäänistä kenttäpapin kiiruhtaessa takaisin rintamalleen. Enni Heiskanen oli palavasti rakastunut upseeriinsa. Hän jaksoi toivoa ja uskoa, että hänen puolisonsa vielä palaa ja odotti häntä kotiin aina elämänsä loppuun saakka. Jormaa jäi kaipaamaan myös hänen pieni poikansa Jouni. Tarja Lappalainen Lähdeviitteet: Heiskanen, Jorma Kenttäpappina Kollaalla. 3. painos. WSOY. Helsinki. Kuvat: Heiskanen, Marjo Kollaan kenttäpapin tarina. Siltala. Helsinki.

7 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 7 Tutkija Martti Turtola: Mannerheim teki itsenäisyytemme kannalta viisaita ratkaisuja Karl Gustaf Emil Mannerheim oli kuudes Suomen tasavallan presidentti, Suomen marsalkka ja yksi itsenäisen Suomen historian keskeisistä hahmoista. Sotahistorioitsija Martti Turtolan mukaan hänellä oli myös keskeinen rooli Suomen itsenäisyystaisteluissa. Ennen maamme itsenäistymistä Mannerheim palveli Venäjän hovissa ja chevalier-kaartissa. Hän oli harvinaisen komea ja kookas. Hänellä oli herrasmiehen tavat ja hän herätti myös kiinnostusta naisten keskuudessa. Mannerheim oli omaksunut kuninkaallisen tavan liikkua ja oli äärettömän tarkka pukeutumisestaan. Hän oli myös viimeinen ritari harvinaisuus 1900-luvun eurooppalaisessa historiassa, Turtola toteaa. Onnellinen lapsuus ja isän konkurssi Gustaf Mannerheim vietti onnellisen lapsuuden Louhisaaren suuren barokkikartanon ympäröimänä meren läheisyydessä. Suomen historia tuntee jo Gustafin isoisoisän Carl Erik Mannerheimin, jonka keisari korotti kreivilliseen arvoon Carl Erik osasi Gustafin tavoin tarttua hetkeen. Hän vannoi uskollisuutta Aleksanteri I:lle. Hänen osuutensa Suomen liittymisessä Venäjään edullisilla ehdoilla on hyvin merkittävä. Mielestäni hän oli yksi tärkeimmistä autonomisen suuriruhtinaskunnan rakentajista, Turtola kuvaa. Gustafin isä kreivi Carl Roberg Mannerheim oli puolestaan liikemies ja boheemi. Hän liittyi suomalaisen puunjalostusteollisuuden syntyyn ja kehitykseen. Tuohon aikaan liikemiehet ottivat suuria riskejä voittojen toivossa ja vararikot eivät olleet epätavanomaisia. Sellaisen koki myös Carl Robert. Onnettomuutta täydensi se, että hän jätti puolisonsa Hélénin sekä lapsensa ja muutti Pariisiin toisen naisen kanssa. Yhtäkkiä perhe olikin täysin varaton, Turtola kertoo. Tämä kaikki koettele raskaasti Hélèneniä. Hän ei kestänyt taakkaa, vaan kuoli vuonna Suku otti lapset huostaansa ja Gustaf päätyi äidin suvun von Julienien luokse. Gustavien eno varakas liikemies Albert von Julin vastasi nuoren Gustafin kasvatuksesta. Avioliittoon vastentahtoisesti Gustaf Mannerheim solmi avioliiton häntä viisi vuotta nuoremman rikkaan perijättären Anastasia Arapovan kanssa vuonna Virallisesti liitto kesti vuoteen 1919, mutta käytännössä se oli katkennut jo 1900-luvun alussa Anastasian jätettyä huikentelevaisen miehensä. Mannerheimin väitetään menneen naimisiin sukunsa painostuksen vuoksi. Hän itse olisi ollut kiinnostuneempi Anastasian nuoremmasta siskosta. Gustaf solmi lopulta avioliiton käytännön syistä. Se oli hänen yrityksensä ratkaista rahahuolensa. Venäjän hovin Chevalier-kaarti, johon hän oli päässyt palvelemaan, nieli paljon rahaa, Turtola toteaa. Anastasia Arapov ei ollut mikään huikea kaunotar, mutta sivistynyt ja reipas nainen. Aluksi näyttikin, että puolisot ihastuivat ja rakastuivat toisiinsa. Heille syntyi kaksi tytärtä, Anastasie vuonna 1893 ja Sophie vuonna Kuvaan tuli kuitenkin mukaan toisia naisia ja Anastasia muutti 1900-luvun alkupuolella ulkomaille vieden tyttäret mukanaan. Hänen tyttärensä on myöhemmin todennut, että isä oli kovasti hameenhelmojen perään, Turtola kertoo. Mannerheim rooli sodissamme Mannerheim palveli Venäjän armeijassa kaiken kaikkiaan kolmisenkymmentä vuotta. Hän tunsi hyvin vallankumouksen myrskyissä menehtyneen tsaariperheen. Tsaariperheen kohtalo järkytti häntä syvästi. Turtola mainitsee, että Mannerheimin elämän punaisena lankana oli taistella vallankumousta ja bolshevismia vastaan. Kun Venäjän vallankumouksen tuiverruksessa Suomi irrottautui emämaastaan Venäjästä ja julistautui itsenäiseksi ja maamme ajautui sisällissotaan, tuli Mannerheimista valkoisten kenraali. Alkuun monille valkoisille vapaustaistelijoille oli vaikea juttu, että "ryssän kenraali" johtaa heitä. Hänellä oli kaiken lisäksi venäläinen sotilaspalvelija, jonka kanssa hän puhui "ryssän kieltä". Se herätti kovasti pahaa verta. Mannerheimin luonteessa oli kuitenkin jotakin, että hän lopulta onnistui saavuttamaan miestensä luottamuksen. Lopulta hänestä vuonna 1918 tuli voittoisa valkoisten kenraali. Punaiset tosin pitivät häntä lahtarina, Turtola mainitsee. Turtolan mukaan Mannerheimin rooli Suomen itsenäistymisen kannalta oli hyvin tärkeä vuoden 1918 aikana. Merkittävämpänä ratkaisuna hän pitää Mannerheimin päätöstä ryhtyä riisumaan venäläisiä joukkoja aseista vuoden 1918 tammikuussa ja sekä ryhtyä valkoisten armeijan ylipäälliköksi. Suomessa oli tsaarin ajalla yhteensä noin venäläistä eri varuskunnissamme. Kun Suomi julistautui itsenäiseksi, tänne jäi vielä tuhansittain venäläisiä sotilaita, joista osa halusi vielä vapaaehtoisena jäädä taistelemaan punaisten puolelle valkoisia vastaan. Venäläiset sotilaat antoivat punaisille aseita ja tykkejä, panssarijunia ja muutakin sotakalustoa. Oli tärkeää eliminoida tämä vaara varuskunta-aluilta. Vaikka sotilailta ei niin hirveästi enää ollutkaan, ei tiedetty, ketkä kaikki heittäytyvät punaisten puolelle. Vaarana oli se, että valkoisten armeijaa vastassa olisikin ollut sodassa karaistunut ammattiarmeija ja se olisi ollut jo aika kohtalokasta, Turtola toteaa. Vaikka Mannerheimia arvostettiin hänen saavutuksistaan 1900 luvun alkukymmenillä, vasta vuosina käyty talvisota teki hänestä koko kansan marsalkan. Kun Josef Stalin vaati Suomea luovuttamaan alueensa, Mannerheimin päätti olla antautumatta ylivoimaiselta näyttävää vihollista vastaan ja ryhtyä taisteluun. Jos meillä olisi ollut armeijan ylipäällikkönä joku toinen, hän olisi voinut päätyä toisenlaiseen ratkaisuun. Niin toivottamalta ja mahdottomalta tilanteemme näytti. Eihän pienellä Suomella näin äkkiseltään ajateltuna voinut olla mitään mahdollisuuksia säilyttää itsenäisyyttään, Turtola mainitsee. Jos päätös olisi ollut toinen ja Neuvosto-armeija olisi valloittanut Suomen, ei nykyisennäköistä Suomea olisi tällä hetkellä olemassakaan. Mannerheim oli uskomattoman rohkea ja hänellä oli mieletön paineen sietokyky. Nuorempana hän osallistui hyökkäyksiin sapeli heiluen hevosen selässä eturintamassa. Talvisodan alkaessa hän oli jo 73-vuotias, mutta hän hallitsi niin talvi- kuin jatkosodan aikana hermonsa täysin. Hän oli hyvää huolta kunnostaan, tykkäsi saunoa ja karaisi itseään uimalla vielä myöhään syksyllä jäisessä vedessä. Hän myös harrasti ratsastusta ja kehittyi siinä erittäin taitavaksi. Vaikka hänen kotinsa oli hieno, ei hän millään untuvapatjalla nukkunut, vaan karussa pukkisängyssä, kenttävuoteella. Tämä sänky on vieläkin nähtävissä Mannerheim-museossa, Turtola mainitsee. Kunnianhimoinen ja itsekäs kenraali Rohkeus ja lujahermoisuus olivat Mannerheimin luonteen myönteisiä ominaisuuksia, mutta hän oli toisaalta herkkähipiäinen ja hyvin itsekäs. Tämä itsekkyys näkyi muun muassa siinä, kun jatkosodan aikana vuonna 1942 päämajan kenraalit halusivat lähteä kotiin perheittensä luokse: "Kaikki te jätätte minut tänne, yksinäisen miehen", hän valitti alaisilleen ja vaati adjutanttinsa jäämään kanssaan. Hän itse johti 24 tuntia vuorokaudessa sotaa eikä ymmärtänyt, että toisilla hänen alaisistaan oli vaimo ja lapset, joita heillä oli jo kova ikävä. Yksinäisenä miehenä häneltä puuttui sellainen määrätynlainen kodin tuntu ja empatia, Turtola mainitsee. Osansa Mannerheimin ymmärtämättömyydestä sai kokea myös hänen suosikkikenraalinsa Raappana. Kun tämä pyysi vapautusta viikonlopuksi divisioonan komentajan tehtävistä hautaamaan äitinsä, ei Mannerheim myöntänyt sitä hänelle. Vuonna Kaulassa 1. luokan Vapaudenristi miekkoineen ja rinnassa 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen. Hihassa korkeimman päällystön käyttämä käsivarsinauha, jossa leijonavaakunan päällä suuriruhtinaan kruunu. Raappana soitti surullisena asiasta kenraali Airolle. Airo sanoi ensin painokelvottoman sanan ja totesi sen jälkeen että "minä johdan sinun divisioonaasi sen viikonlopun ajan. Nyt lähdet, pakkaat tavarasi ja lähdet Ouluun. Olet siellä hautauslomalla niin kauan, kun on tarvis ja minä kyllä vastaan sinun divisioonastasi". Vaikka Mannerheim käytöksessä toisinaan oli parantamisen varaa, Turtola itse tunnustautuu monen muun suomalaisen lisäksi Mannerheimin ihailijaksi. Kaikissa meissä on hyvät ja huonot puolemme. Mannerheimin huonot puolet eivät vesitä hänen sotasaavutuksiaan, päinvastoin, hänen henkilökohtainen, ääretön kunnianhimonsa piiskasi häntä yhä parempiin suorituksiin myös isänmaamme puolesta. Miten meidän kansakuntana olisikaan käynyt ilman Mannerheimia? Itse näen hänen merkityksensä Suomen itsenäisyyden kannalta äärettömän tärkeäksi. Mannerheim sairasteli myös elämänsä aikana paljon. Hänen oikukkuutensa saattoi osittain johtua siitä, kun hän poti allergioita, vatsahaavaa ja kihtiä. Nehän tekevät ih- misen olon toisinaan aika ikäväksi, Turtola mainitsee. Gustaf Mannerheim valittiin presidentiksi vuonna 1944, mutta sairasteleva Mannerheim erosi tehtävästä 78-vuotiaana maaliskuussa Samana vuonna hän osti Lohjalta Kirkniemen kartanon eduskunnan hänelle lahjoittamalla rahoilla. Suuren osan loppuelämästään Mannerheim vietti kuitenkin ulkomailla ja ennen kaikkea Sveitsissä. Täällä hän hoidatti sairauksiaan ja täällä hän vapaussodan alkamisen 33. vuosipäivänä nukkui ikiuneen. Mannerheim on edelleenkin kuuluisimpia suomalaisia maailmalla. Hänen rinnalleen ei nouse muut kuin arkkitehti Alvar Aalto ja säveltäjämestarimme Jean Sibelius. Maailmalla liikkuessa usein hämmästyy, kuinka monet ihmiset ja vielä erilaisista kulttuureista, tuntevat marsalkkamme, sotahistorioitsija Turtola toteaa lopuksi. Tarja Lappalainen Kuva: Turtola, Martti & Paavo Friman Mannerheim-kirja. Ajatus. Helsinki.

8 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Down-tyttären hoito on luottamustehtävä botswanalaisäidille Maailma olisi parempi paikka, jos siinä olisi enemmän Tigelen kaltaisia ihmisiä. Miksi juuri minä? kysymys kaikui Tegugo Nhlathon päässä. Hänen edessään lääkäri selosti, miten hänen esikoistyttärellensä, kolmen kuukauden ikäiselle Tigelelle, oli löytynyt kaksi diagnoosia. Sydänvikaa he olivat osanneet epäillä, koska Tigele oli sairastanut ja ollut huonossa kunnossa. Sen sijaan Downin syndrooma tuli perheelle täytenä yllätyksenä. Raskausajan ultraääniseulonnassa radiologi oli sanonut kaiken olevan kunnossa, joten kukaan ei ollut valmistautunut uutiseen millään tavalla. Tigele oli sydänongelmien vuoksi hyvin sairas ja ajoittain hengenvaarassa. Sydänleikkaus oli välttämätön, eivätkä lääkärit antaneet paljon toivoa Tigelen selviytymismahdollisuuksista. Kuuden kuukauden painajaismaisen odotuksen jälkeen tyttö pääsi leikkaukseen, joka sujui hyvin, ja siitä alkoi toipuminen. Helpotus lapsen selviytymisestä toi uuden näkökulman vammaisuuteen. Perhe oli onnellinen saadessaan viedä kotiin hengissä olevan, leikkauksesta toipuvan tyttärensä, oli hän vammainen tai ei. Jonkun on huolehdittava myös vammaisista lapsista, miksi se emme olisi me? Tebugon mies oli tuolloin sanonut. Nyt Tebugo ajattelee Jumalan antaneen hänelle perheineen erityisen luottamustehtävän salliessaan Tigelen syntyä juuri heidän perheeseensä. Hän kertoo rukouksen olleen tärkeää tilanteen hyväksymisessä, vaikka joskus Tigelen ollessa sairaimmillaan, hän ei edes tiennyt mitä rukoilla. Perinteiset uskomukset vaikuttavat yhä Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, Tebugo istuu lounaalla tyttärensä kanssa, joka syö maissipuuroa pienellä avustuksella. Vaikka voimakastahtoinen tyttö vaatii paljon huomiota äidiltään, Tebugo ehtii syömisen lomassa muistelemaan alkuaikoja sairaalasta paluun jälkeen. Saatuaan tiedon diagnoosista perhe haki tietoa Downin syndroomasta ja tapasi vastaavassa tilanteessa olevia perheitä. Tebugo kertoo vertaistuen olleen erityisen tärkeää. Suvun oli alkuun vaikea hyväksyä tilannetta. Heillä ei ollut tietoa vammaisuudesta, ja monien mielissä se yhdistyi kirouksiin ja häpeään. Tigelen iloisen ja valloittavan persoonan sekä perheen keskeisten keskustelujen myötä isovanhemmat ja sukulaiset ymmärsivät tilanteen. Perheen arvot tulivat myös uuteen järjestykseen, tärkeintä on rakkaus ja toistensa tukeminen. Toinen tärkeä tuki on löytynyt Thuson kuntoutuskeskuksesta Maunin kaupungissa. Kun Tigele ei meinannut oppia istumaan, Tebugo otti yhteyttä Thuson kuntoutuskeskukseen ja pyysi saada tyttärelleen fysioterapiaa. Kymmenen kuukauden iässä tyttö oppi istumaan, nyt 2,5 vuoden ikäisenä hän nousee itsenäisesti seisomaan ja kävelee tuen kanssa. Nämä taidot hän oppi Thusossa, jonne hän tulee päivittäin hoitajansa kanssa. Myös puhetta alkaa ilmaantua. Tigele Me olemme tyytyväisiä Botswanassa nimet tarkoittavat aina jotakin. Tigele merkitsee "me olemme tyytyväisiä", ja se pätee Nhlathon perheeseen. Tebugo kertoo heidän kohtelevan Tigeleä niin kuin normaalia lasta, ja he ovat toiveikkaita Tigelen tulevaisuuden Tiia Kalliola Tigele-tytär on laittanut Tegugo Nhlathon arvot uuteen järjestykseen. Tärkeintä on rakkaus ja toistensa tukeminen, Tegugo sanoo. suhteen. Haluaisin, että Tigele käy normaalia koulua, saa ystäviä, tapaa poikia ja oppii omatoimiseksi. Näkisin mielelläni hänet jonain päivänä asumassa itsenäisemmin, vaikka naapurissamme. Tigele pitää kovasti eläimistä ja hänestä voisi tulla vaikka eläintenhoitaja. Haaveenani on, että hän edustaa Botswanaa paralympialaisissa voimistelijana, Tebugo kertoo. Kuten kaikilla vanhemmilla, hänellä on myös huolia tyttärensä tulevaisuudesta. Tigelen avoimen ja luottavaisen luonteen vuoksi hän pelkää, että tyttöä käytetään hyväksi, tai että pojat satuttavat häntä. Vammaisen lapsen kanssa elämiseen Botswanassa liittyy yhä haasteita. Monet saattavat piilotella lastaan, koska perinteisesti vammaisuuden on ajateltu johtuvan kirouksesta ja tuovan perheelle häpeää. Tämä voi johtaa siihen, että kasvaessaan vammaiset itse vetäytyvät seurasta ja alkavat pelätä toisia ihmisiä. Myös esteettömän ympäristön luomisessa ollaan vasta alkutaipaleella. Tebugo uskoo, että koulutuksella voitaisiin poistaa monia esteitä ja ennakkoluuloja. Hänen haaveenaan on perustaa tukiverkosto perheille, joiden lapsella on Downin syndrooma. Tämä verkosto voisi kiertää opettamassa ihmisiä ja aktiivit voisivat toimia vertaistukena uusille perheille heidän saadessaan tietää lapsensa diagnoosin. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos siinä olisi enemmän Tigelen kaltaisia ihmisiä, Tebugo tiivistää sanomansa. Samalla Tigele, joka on lopettanut syömisen, tulee vaatimaan äitinsä huomiota yhteiseen leikkiin. Tiia Kalliola Kirjoittaja oli harjoittelijana Thuson kuntoutuskeskuksessa kesällä 2013 Lähetysseuran joulukeräys vammaisten lasten hyväksi Suomen Lähetysseuran joulukeräys tukee tänä vuonna kehitysmaiden vammaisia lapsia. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmassa on noin miljardi vammaista, joista 80 prosenttia asuu kehitysmaissa. Suuri osa heistä ei pääse koskaan kouluun eikä saa tarvitsemaansa hoitoa. Vammaisia lapsia on harvoin edes rekisteröity väestötietoihin. Myös väkivalta, hyväksikäyttö, heitteillejättö ja laitostuminen ovat yleisiä ongelmia. Oikeus ihmisarvoiseen elämään Suomen Lähetysseura on yksi suurimpia kirkollisen vammaistyön toteuttajia maailmassa. Lähetysseuran tuella järjestetään kuntoutusta ja terveydenhoitoa, tuetaan erityisopetusta ja koulutetaan opettajia, annetaan oikeaa tietoa vammaisuuden syistä ja ehkäisemisestä, tehdään vaikuttamistyötä sekä edistetään vammaisten oikeuksien toteutumista monin eri tavoin. Tavoitteena on parantaa lasten mahdollisuuksia selvitä arjesta ja elää tasavertaista, onnellista arkea. Suomen Lähetysseura toimii yli 30 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Monessa kehitysmaassa juuri kirkko ja kristilliset järjestöt tekevät merkittävää sosiaali- ja terveydenhuoltotyötä sekä myös vaikutusja asennekasvatustyötä vammaisten ja muiden syrjittyjen ihmisryhmien aseman parantamiseksi. Lahjoita joulukeräykseen Kehitysmaiden vammaisia lapsia voi tukea osallistumalla kirkoissa pidettävien Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuuksien kolehtiin tai Lähetysseuran joulukeräykseen. Joulukeräykseen voi lahjoittaa pankissa tilille IBAN: FI , BIC: DABAFIHH (viestiksi JOU13), lähettämällä tekstiviestin JOULU5 (5 e) tai JOULU10 (10 e) numeroon 16155, soittamalla numeroon (15,36 + pvm) tai netissä www. kauneimmatjoululaulut.fi Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet löytyvät Seurakuntalehden sivulta 16.

9 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 9 Adventin ja joulun musiikkia uruilla Niina Hautala Erkki Tyni soittaa adventin ja joulun ajan musiikkia uruilla. Urkuhetki järjestetään Kajaanin kirkossa sunnuntaina klo 16. Ohjelmassa on virsikirjan virsiin sävellettyjä adventin ja joulun urkukoraaleja. Tilaisuudessa kuullaan Vincet Lübeckin Preludin ja fuugan C-duuri, J.S. Bachin Magnificat sekä Dietrich Buxtehuden urkukoraali Nyt ilovirttä veisaten. Uruille sävellettyä joulumusiikkia ovat muun muassa Maa on niin kaunis, Jeesus-lapsen kehtolaulu, Jouluyönä ja Juhlimaan tulkaa. Tilaisuudessa veisataan virsi 21. Päätösmusiikkina Erkki Tyni soittaa Bachin urkukoraalin Enkeli taivaan. Erkki Tyni soittaa virsikirjan virsiin sävellettyjä adventin ja joulun urkukoraaleja. Metsäkirkko pidetään lyhtyjen, ulkotulien ja nuotion äärellä. Tulossa: Jouluinen metsäkirkko Pöllyvaarassa Teologi Matti Oikarinen, kappalainen Aila Kemppainen ja kanttori Juha Mikkonen kutsuvat jouluiseen metsäkirkkon sunnuntaina klo 15 Pöllyvaaran laavulle. Linnantauksen kirkossa ei tällöin järjestetä messua. Seurakuntalaisia pyydetään ottamaan oma virsikirja ja retkijakkara tai istuinalusta sekä lyhty mukaan omia eväitäkin saa nautiskella. Laulamme tuttuja virsiä. Seurakunta tarjoaa glögit ja piparit. Metsäkirkossa kuunnellaan tuulen suhinaa puissa ja hiljennytään odottamaan Herramme syntymäjuhlaa. Alakouluikäisten tukiparitoiminta on alkamassa Markku Heikkinen Miesten adventtitapaaminen Mieslahdessa Kainuun Opistolla la Perinteinen miesten adventtitapaaminen järjestetään 14. joulukuuta. Mikko Malkavaara Tämänkertaista miesten adventtitapaamisen aiheena on virren säe: "Tulla jo sun valtakuntasi suo." (Sv 186). Adventin sanomaan ovat kanssamme avaamassa radiotoimittaja ja dokumenttielokuvien ohjaaja Markku Heikkinen Kajaanista ja teologian tohtori, yleisen kirkkohistorian dosentti, Mikko Malkavaara Helsingistä. Ohjelma etenee alustusten, keskustelujen ja jouluisten virsien merkeissä. Ilmoittautua voi viimeistään mennessä Kainuun Opiston toimistoon p Päivien hinta on 45 euroa. Opistolla voi yöpyäkin, jos matkanteko sitä vaatii. Seuraavana päivänä on Paltamossa Herättäjän kirkkopyhä. Katso päivien ohjelma Seurakuntalehden sivulta 14. Kajaanin seurakunnan erityisnuorisotyö perustaa 7 12-vuotiaiden tukiparitoiminnan. Käytännössä tukiaikuinen ja lapsi viettävät aikaa yhdessä pari kertaa kuukaudessa. Toiminta voi olla harrastuksissa käyntiä, kotitehtävien tekemistä ja yhdessä tekemistä kaikenlaista, joka tukee lapsen kehitystä. Aikaisemmin tukiparitoimintaa on järjestetty yläkouluikäisille ja siihen on saatu taloudellista avustustusta Nuorten Akatemian Tukipari-hankkeen kautta. Nyt alkava alakouluikäisten tukiparitoiminta aloitetaan Kajaanin Soroptimistiklubin avustuksella. Naisjärjestöstä saadaan 12 vapaaehtoista tukiaikuista. Lisäksi järjestö rahoittaa suurimman osan toiminnasta aiheutuvista kuluista, kuten harrastusmaksut. Tukiparitoimintaa koordinoi seurakunnan erityisnuorisotyö ja tukiaikuiset sitoutuvat vapaaehtoistyön eettisiin periaatteisiin. Alakouluikäisten tukiparitoiminta alkaa marras-joulukuussa, mutta viimeistään kevätkaudella. Toimintakausi kestää puoli vuotta tai korkeintaan toukokuun 2014 loppuun, jolloin arvioidaan jatkon tarve. Tukilapsia haetaan koulukuraattoreiden ja diakoniatyöntekijöiden välityksellä. Kajaanin Soroptimistiklubi kannustaa muita järjestöjä ja yhdistyksiä mukaan tärkeään toimintaan. Uusia tukiaikuisia tarvitaan jälleen syksyllä 2014.

10 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Heimo Haverinen Maili Vanhala Kaiken kansan puurojuhla järjestetään tänä vuonna Linnantauksen kirkossa. Kuva vuoden 2011 puurojuhlasta Lehtikankaan kirkosta. Lämpimästi tervetuloa Kaiken kansan puurojuhlaan Konsertin laulusta ja käsikirjoituksesta vastaa Paula Tapionmäki (oikealla) ja laulusta ja säestyksestä Anne Kyllönen. Joulua kohti laulujen ja runojen välityksellä Kaiken kansan puurojuhla järjestetään keskiviikkona klo Linnantauksen seurakuntakeskuksessa, Kaplastie 2. Puuroa jaetaan niin kauan kuin sitä riittää. Erityisesti kutsumme tilaisuuteen vähävaraisia kajaanilaisia. Vapaaehtoinen maksu kohdennetaan lähetystyölle. Alussa on rukoushetki, jonka toimittaa pastori Anneli Toppinen. Ruokailun aikana Linnantauksen alueen työntekijät ja vapaaehtoiset musisoivat, lausuvat runoja ja laulattavat osallistujia. Hyvä joulumieli syntyy vieraanvaraisuuden ja yhdessäolon kautta. Lämpimästi tervetuloa mukaan, pastori Aila Kemppainen toivottaa. Joulua kohti runoin ja sävelin tilaisuus järjestetään Vuolijoen kirkossa tiistaina klo 19. Konsertin laulusta ja käsikirjoituksesta vastaa Paula Tapionmäki ja laulusta ja säestyksestä Anne Kyllönen. Konsertin kesto on n. 40 min ja sinne on vapaa pääsy. Paula Tapionmäki on suorittanut Lto:n tutkinnon vuonna 1980 ja varhaiskasvatuksen Erityisopet- tajan tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna Hän on opiskellut draamaa, näyttelijäntyötä ja teatteri-ilmaisun pedagogiikkaa Helsingin Teatterikorkeakoulun avoimella puolella. Tapionmäki toimii eri kansalaisopistoissa mm. erityisryhmien draaman- ja poikkitaiteellisten aineiden tuntiopettajana. Tapionmäki opettaa myös laulamattomille laulajille Hoilaa-ryhmissä laulamisen perustekniikkaa, sekä hän käsikirjoittaa ja ohjaa runo- ja musiikkiesityksiä. Paula Tapionmäen lauluääntä sanotaan hoitavaksi. Aiemmin lähihoitajana toiminut Anne Kyllönen, o.s. Tapionmäki, valmistui Musiikin maisteriksi vuonna 2012 Kuopion Sibelius- Akatemian kirkkomusiikin osastolta. Anne työskentelee kanttorina Kajaanin seurakunnassa. Paulan ja Annen jouluisessa konsertissa kuullaan runoja perinteisten ja uudempienkin jouluisten löytölaulujen lomassa. Tervetuloa siirtymään joulunalusaikaan tunnelmallisten laulujen ja runojen kanssa. Brahenkatu 14 Puh tai / Vapaaehtoista lähimmäispalvelua Lähetystyö Kirkkokatu 26 B Riitta Laatikainen Merimieskirkkopiiri to klo 13, Pappilan kokoushuoneessa (Kirkkokatu 26). Kokoontumiset parittomilla viikoilla. Keskustanpiiri ma klo 13, keskusseurakuntakodilla. Kokoontumiset parillisilla viikoilla. Lehtikankaanpiiri ti klo 11, lehtikankaanseurakuntakeskus (Mäntykatu 6). Kokoontumiset parillisilla viikoilla. Linnantauksenpiiri ma klo 12, Linnantauksen kirkolla (Kaplastie 2). Kokoontumiset parittomilla viikoilla. Sansan joulujuhla la alkaen pääkirkon messulla klo 10, jatkuen keskusseurakuntakodilla (Kirkkokatu 26). Lähetyksen hyväksi ***************************** Lähetysrukki pappilassa, Kirkkokatu 26 b-rappu, toimiva käsityö- ja askartelu piste. Kysy tarkemmin lähetyssihteeriltä. Otanmäen kirppis on avoinna tiistaisin klo ja torstaisin klo Otanmäen seurakuntatalolla, Kaivosmittaajantie 1. ********************************* Myyjäiset keskusseurakuntakodilla pe klo Myynnissä muun muassa leivonnaisia, puu- ja käsityötuotteita. Lämpimästi tervetuloa! Avoimet ovet Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 8 10 Tiistaisi ja perjantaisin klo 8 13 Torstaisin klo 8 12 Lähimmäisavun välitys Maanantaista perjantaihin klo 8-9 Puh , s-posti: marja.heikkinen@evl.fi Viikko-ohjelma Maanantai klo 8.30 Miesten kuntosali, Kamarin vapaaehtoisille, Jorma Tervo, klo 12 Naisten kuntosali, Kamarin vapaaehtoisille klo 17 Poliovertaistukiryhmä Keskusseurakuntakodilla klo 8.30 Miesten kuntosali, Kamarin vapaaehtoisille, Jorma Tervo, klo 12 Naisten kuntosali, Kamarin vapaaehtoisille klo 8.30 Miesten kuntosali, Kamarin vapaaehtoisille, Jorma Tervo, klo 12 Naisten kuntosali, Kamarin vapaaehtoisille Tiistai klo 10 Sotiemme veteraanien kerho Keskusseurakuntakodilla, Joululaulujen merkeissä, Pappatiimi, klo 12 Kuntosali, Kamarin vapaaehtoisille klo 10 Tarinatupa, Elvi Heikkinen, klo 12 Kuntosali, Kamarin vapaaehtoisille klo 10 Sotiemme veteraanien kerho Keskusseurakuntakodilla, Joulujuhla, klo 12 Kuntosali, Kamarin vapaaehtoisille Keskiviikko klo 10 Paulan jumppa, rippikoulusalissa, klo 11 Tuolijumppa Keskusseurakuntakodilla, Kaarina Vaalama klo 10 Paulan jumppa, rippikoulusalissa, klo 11 Tuolijumppa Keskusseurakuntakodilla, Kaarina Vaalama klo 10 Paulan jumppa, rippikoulusalissa, klo 11 Tuolijumppa Keskusseurakuntakodilla, Kaarina Vaalama klo 10 Paulan jumppa, rippikoulusalissa, klo 11 Tuolijumppa Keskusseurakuntakodilla, Kaarina Vaalama Torstai klo 10 Yhteislaulu klo 10 Hartaus klo 10 Yhteislaulu Perjantai , ja klo 10 Äiti Teresa peittopiiri Palvelukotivierailut Maanantaisin klo Tervakartano klo Hoitokoti Kallio klo Sammonkadun palvelutalo Tiistaisin ja keskiviikkoisin Tiistaisin klo 14 Hoitokoti Toppila Vuoroviikoin klo 14 hoitokodit: Toppila, Syvälampi, Pekkala, Satama, Hoivakoti Onni, Marian Kartano/Hovi ja Marian Kamari Keskiviikkoisin klo 13 Tulliniemen vanhainkoti, parittomien viikkojen keskiviikkona klo 14 Kotimännyn ryhmäkoti ja parillisten viikkojen tiistaina klo 14 Peikontien ryhmäkoti Perjantaisin klo 17 Arvola I, Ylätalo, klo Arvola I, Välitalo Lämpöisesti Tervetuloa Kamarille kylään tai mukaan toimintoihin! Ma klo 17 Poliovertaistukiryhmä Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26.

11 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 11 Kaisa Rönkä Vaelluksella käydään Marian kotona, Joosefin verstaalla sekä paimenten kedolla ja seimellä. Jouluvaelluksella virittäydytään joulun tunnelmaan Perheiden avoin jouluvaellus järjestetään sunnuntaina klo ja pyhäkoululaisten jouluvaellus klo 16 Lehtikankaan kirkossa. Odottaminen on mieluista, kun on tiedossa jotain kivaa. Adventin ja joulun odotukseen liittyy jännitystä ja mukavaa pikku touhuilua. Erityistä on kuitenkin joulun keskeisen sanoman kertominen tuleville sukupolville. Siksi rakennamme koko perheen jouluvaelluksen, jossa virittäydymme joulun tunnelmaan. Jouluvaelluksella käydään Marian kotona, Joosefin verstaalla se- kä paimenten kedolla ja seimellä. Vaellus kestää n. 20 min ja sille lähdetään oppaan johdolla n. 15 min välein. Pyhäkoululaisten jouluvaellukselle pyydetään ilmoittautumista joulupuuron vuoksi. Ilmoittautuminen tapahtuu pyhäkouluissa. Tervetuloa vaeltamaan joulun tunnelmiin! Esiintyjät ovat Sari Hämäläinen-Kemppainen, Katja-Mari Kärkkäinen, Marjatta Lappalainen, Seija Mustaneva, Siiri Määttä, Aino Nuortimo, Teija Rääpysjärvi ja Taina Surma-Aho. Jouluksi Runolan pappilaan Kainuun lausujien tämänvuotisessa joulurunoesityksessä matkustetaan Runolan pappilaan Rämsänrannalle 1910-luvulle. Runot on valittu lähes 150 vuoden ajalta, ja niitä ovat kirjoittaneet kainuulaiset runoilijat aina Isa Aspista eläviin kirjailijoihin asti. Monitahoiseen esitykseen mahtuvat joulukuuset ja -karahkat, yksinäiset ja rakastuneet joulunviettäjät, rikkaat ja köyhät, vanhat ja nuoret, talvinen luonto hiihtäjineen, tähtitaivas ja kaupungin valot Mariaa ja Jeesus-lasta unohtamatta. Lausujat ovat valinneet itseään koskettavia runoja ja tekstejä, joista Seija Mustaneva on dramatisoinut ja Kimmo Penttilä ohjannut jouluisen kokonaisuuden. Runojen lisäksi tilaisuuksissa lauletaan yhdessä kauneimpia joululauluja, joita säestää kanttori Päivi Rimpiläinen. Tilaisuuden vapaaehtoinen ohjelmamaksu ohjataan lyhentämättömänä lähetystyöhön. Esityksiä on sunnuntaina Pupulassa, maanantaina Linnantauksen kirkossa ja tiistaina Lehtikankaan kirkossa. Esiintyjät ovat Sari Hämäläinen- Kemppainen, Katja-Mari Kärkkäinen, Marjatta Lappalainen, Seija Mustaneva, Siiri Määttä, Aino Nuortimo, Teija Rääpysjärvi ja Taina Surma-Aho. Seurakunnan virastotalo avoinna ma-pe klo 9 15 ja kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9 15 (torstaisin 9 17). Keskustelun alustajana toimii Erja Kalpio. Israel-ilta valtuustosalissa Millaisia näköaloja Raamattu avaa meille Lähi-idän tilanteeseen? Sitä me tarkastelemme yhdessä Kajaanin seurakunnan ja Suomen Karmel-yhdistyksen järjestämässä Israel-illassa maanantaina klo 18 srk:n virastotalon valtuustosalissa. Keskustelun alustajana toimivat Erja Kalpio ja Marko Miettinen. Tervetuloa ja ota Raamattusi mukaan! Paikalla on myös Karmelin myyntipöytä. Opiskelija-illat alkavat Karoliinan kamarin olohuone avaa ovensa Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoille! Luvassa juttuseuraa, kahvia ja teetä, kansainvälisiä iltamia, yhteistä kokkaamista, musiikkia, dramaa ja vapaamuotoista yhdessäoloa. Tervetuloa pistäytymään ja viettämään iltaa kahvien- ja teemukien ääressä Karoliinan Kamarin kotoisaan olohuoneeseen (Brahenkatu 14) pe ja pe klo Marraskuun tapaamisessa leivomme Pyhän Martinuksen leivonnaisia ja joulukuun tapaamisessa vietämme jouluisaa draama-iltaa. Ilmoittautumiset: pia.repoleine@evl.fi, Joutenlammentie Salmijärvi puh: (08) toimisto@joutenlampi.fi Vietä tunnelmallinen pikkujoulu Joutenlammella hyvästä ruuasta nauttien Tutustu tarkemmin menuun ja hinnastoon nettisivuillamme joutenlampi.fi Hyvän tuulen paikka.

12 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI SEURAKUNTA ELÄÄ SEURAKUNTA TOIMII Kasteen armoliittoon Atte Heikki Juhana Junttila Emilia Oona Ilona Heikkinen Hugo Oliver Autio Leo Henrik Elias Schroderus Antti Eero Artturi Heikkinen Ilona Vilhelmiina Schroderus Janina Fanni Amanda Tolonen Jemina Juuli Sofianna Leinonen Martta Lyyli Helmiina Grundmark Netta Amalia Komulainen Niklas Aatu Oliver Seppänen Aino Elisa Heikkinen Ella Aino Inkeri Fordell Ella Ristiina Heikura Janni Lilja Maria Niskanen Leevi Eevert Mikkonen Luka Manuel Niskanen Meea Liisa Marita Mustonen Otto Toivo Oskari Hanhisalo Sara Martta Maria Myllylä Minttu Helmi Olivia Kinnunen Avioliittoon vihityt Jari Juhani Bergholm ja Sari Johanna Prauda Jaakko Antero Härkönen ja Jenna-Maria Fredriika Mäkeläinen Ajasta iäisyyteen Emma Maria Klemetti e Pääkkönen Maila Kaarina Honkakallio e Pitkänen Matti Kuosmanen Pekka Armas Väisänen Rauha Irene Kyllönen e Rautakoski Reeta Elviira Jokelainen e Kamunen Saara Marjatta Kurkinen e Kontio Eino Jaakko Honkanen Kauko Kalevi Väisänen Anna Inkeri Patjas e Kärkkäinen Elsa Kaisa Kyllikki Miettinen e Pienihäkkinen Martti Kaarlo Johannes Moilanen Pentti Niilo Tuunanen Pirkko Anna Riitu Halonen e Halonen Riitta Hannele Rantanen e Ollikainen 86 v 82 v 73 v 78 v 90 v 91 v 77 v 86 v 91 v 92 v 79 v 64 v 88v 83 v 59 v Vuohengin alue Kirkko Kirkkokatu 19 To klo 18 iltamessu, Pia Repo- Leine, Erkki Tyni Su klo 10 messu, Pia Repo-Leine, Aila Kemppainen, Erkki Tyni, klo 18 Herättäjä-yhdistyksen radioseurat, Matti Mäkelä, Tuomo Ruuttunen, Antti Minkkinen Ma klo 7 aamurukous To klo 18 iltamessu, Markus Hytönen, Erkki Tyni Su klo 10 messu, Marko Miettinen, Markus Hytönen, Erkki Tyni, Keskuskoulu 8 C ja 4 C, johtajinaan Paula Hänninen, Kirkkokuoro johtajanaan Päivi Rimpiläinen Ma klo 7 aamurukous To klo 18 iltamessu, Markus Hytönen, Soile Tuusa, Erkki Tyni Pe klo 9.30 kunniakäynti ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla, klo 10 sanajumalanpalvelus, kenttärovasti Jouni Parviainen, Erkki Tyni, Mieslaulajat, klo 15 itsenäisyyspäivän kirkkohetki ja partiolupaus, Antti Minkkinen, Antti-Jussi Pulli, Virve Heikkinen, Päivi Rimpiläinen La klo 18 koko perheen joulukonsertti, esiintymässä mm. Pekka Mikkola, Johanna Piipponen, Olli Pautola, ohjelma 15 e Su klo 10 messu, Juha Auvinen Medialähetys Sanansaattajat, Erkki Tyni, klo 16 adventti- ja joulumusiikkia uruilla, Erkki Tyni, ks. sivu 9, klo 19 joulukonsertti, Heikki Koskelo, ohjelma 15 e, järjestää FC Wimma Kajaani ry Ma klo 7 aamurukous, klo 18 Joulumietelmiä Eino Leino säkeitä ja joulun säveliä, järjestää Kainuun Osuuspankki To klo 18 iltamessu, Markus Hytönen, Erkki Tyni Su klo 10 messu, Markus Hytönen, Marko Miettinen, Juha Mikkonen, klo 16 Kauneimmat joululaulut, klo 18 Kauneimmat joululaulut Ma klo 7 aamurukous Ke klo 15 Kauneimmat joululaulut, klo 19 Kauneimmat joululaulut Keskusseurakuntakoti Kirkkokatu 26 Ke klo 18 Lapsen oikeuksien päivän konsertti, Johanna Piipponen, ks. sivu 15 To Huom! klo 13 merimieskirkkopiiri Pappilan neuvotteluhuoneella, klo perhekerho, klo 18 kirkkokuoro Pe klo lähetysmyyjäiset, tuotto Kirkon Ulkomaanavun kautta taifuunin uhreille, ks. sivu 3 Su klo 17 itsemurhan tehneiden muistopäivän kynttilätapahtuma, jonka jälkeen siirrymme kulkueena kirkon pihaan ja sytytämme kynttilät Ma klo 13 lähetyspiiri Ti klo 17 pyhäkouluohjaajien kokous rippikoulusalissa Ke klo 9 perhekerho, klo seurakuntakerho Ajan arvoitus, Markus Hytönen To klo perhekerho, klo 18 kirkkokuoro Ti klo Pipilaa & jouluaskartelua Ke klo 9 perhekerho, klo 12 seurakuntakerhojen yhteinen joulujuhla Joutenlammella, Anja-Riitta Lukkari, Reetta-Kaisa Laurila, Erkki Tyni To klo 10 leskien aamupäivä, klo 13 merimieskirkkopiiri, klo perhekerho, klo 18 kirkkokuoro Pe klo 16 Kajaanin Korvenpoikien puurojuhla Su klo Sanansaattajien joulujuhla, Juha Auvinen, Erkki Tyni Ke klo 9 perhekerho To klo perhekerho, klo 18 kirkkokuoro Pe klo 17 romanien joulujuhla Ke klo 9 perhekerho Pappilan neuvotteluhuone Kirkkokatu 26 To klo 13 merimieskirkkopiiri Ma klo 12 mielenterveyskuntoutujien porinapiiri Ma klo 12 mielenterveyskuntoutujien porinapiiri Karoliinan Kamari Brahenkatu 14 A Pe klo Karoliinan kamarin olohuone ammattikorkeakoulun opiskelijoille, leivomme Pyhän Martinuksen leivonnaisia, ks. sivu 11 Ti klo 14 raamattu- ja keskustelupiiri Ti klo 14 raamattu- ja keskustelupiiri Ma klo Omaishoitajien joulujuhla, mukana Reetta-Kaisa Laurila ja Anneli Kemppainen Ti klo 14 raamattu- ja keskustelupiiri Pe klo Karoliinan kamarin olohuone ammattikorkeakoulun opiskelijoille, jouluisa draama-ilta, ks. sivu 11 PuPula Kansakoulunkatu 17 A Ma , 2.12., ja klo perhekerho Lohtajan kerhotila Satumaantie 4 To klo 18 pyhäkoulu Pe klo perhekerho Ti klo naisten raamattuja keskustelupiiri To klo 18 pyhäkoulu Pe klo perhekerho Ti klo naisten raamattuja keskustelupiiri To klo 18 pyhäkoulu Ti klo naisten raamattuja keskustelupiiri To klo 18 pyhäkoulu Pe klo perhekerho Ti klo naisten raamattuja keskustelupiiri Virastotalo Linnankatu 12 Ma klo 18 Israel-ilta, Erja Kalpio Karmel ry:stä Ke klo 18 Kansainväliset illat International fellowship, monikulttuurinen joulujuhla, ks. sivu 14 Muualla Vuohengin alueella To klo 14 ehtoollishartaus Hoitokoti Kallio, Markus Hytönen, Soile Tuusa, Erkki Tyni, klo 15 ehtoollishartaus Sammonkadun palvelutalo, Markus Hytönen, Soile Tuusa, Erkki Tyni, klo 16 hartaus Isotupa, Markus Hytönen, Soile Tuusa, Erkki Tyni Pe klo Kainuun Revontulien ja Kajaanin Eränkävijät juhla Wanhalla vesilaitoksella Su klo 14 hartaus Onnela-koti, Soile Tuusa, Päivi Rimpiläinen Su klo 14 Kauneimmat joululaulut ja -runot, Kylätalo Pupulassa, Purolan vanhassa koulussa (Kansakoulunkatu 17), klo 15 Kauneimmat joululaulut, Pirkko ja Unto Mikkosella (Mainuanniementie 151) Ti klo Kauneimmat joululaulut Renforsin Juhla & Kokoustilat (Valjus, käynti Koivukoskenkadun pääsisäänkäynnin kautta), esilaulajana Pekka Mikkola. To klo 14 Kauneimmat joululaulut Onnela-kodilla, klo ravintola Hospoda Koruna (Raatihuoneen torin kulmassa, Kauppakatu 30), esilaulajana Pekka Mikkola Linnantauksen alue Linnantauksen kirkko Kaplastie 2 Ke klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit To klo Laulavat ystävykset Su klo 12 messu, Pia Repo-Leine, Aila Kemppainen Ma klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri, Väisänen Ti klo 14 raamattupiiri, Kananen Ke klo perhekerho, klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Juha Mikkonen To klo Laulavat ystävykset Su klo 12 perhemessu, Aila Kemppainen, Juha Mikkonen, Keskuskoulu 3 C ja 6 C johtajinaan Miia Mikkonen ja Suvi Huusko Ma klo 12 lähetyspiiri, klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri, Väisänen Ke klo perhekerho, klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Anna Minkkinen Su klo 12 messu, Anneli Toppinen, Anne Kyllönen Ma klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri, Väisänen Ti klo 14 raamattupiiri, Kananen Ke klo 9.30 ja Kätönlahden päiväkodin ja perhekerhojen joulukirkot, klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Anneli Toppinen To klo Laulavat ystävykset Pe klo 14 kehitysvammaisten Kauneimmat joululaulut Su klo 12 messu, Antti-Jussi Pulli, Juha Mikkonen, Keskuskoulun kuoro johtajanaan Pekka Rytkönen, klo 15 viittomakielinen joulumessu, Urpo Luokkala Ma klo 12 lähetyspiiri, klo 18 Kauneimmat joululaulut ja -runot, klo alkaen myyjäispöytä, Linnantauksen miestenpiirin päättäjäiset ja jouluateria (Huom!) Lehtikankaan seurakuntakeskuksessa Ke klo perhekerho, klo kaiken kansan puurojuhla ja rukoushetki, ks. sivu 10, klo 18 Kauneimmat joululaulut perheille Nakertajan seurakuntakoti Muramaantie 6 Ke klo 18 rukouspiiri, Aila Rimpiläinen Ma klo perhekerho, klo pyhäkoulu Ke klo 11 seurakuntakerho, Pia Repo-Leine, klo 18 rukouspiiri, Aila Rimpiläinen Ma klo perhekerho, klo pyhäkoulu Ke klo 18 rukouspiiri, Aila Rimpiläinen Ma klo perhekerho, klo pyhäkoulu Ma klo perhekerho Ti klo alkaen joulupuurotarjoilu ja Kauneimmat joululaulut Jormuan koulu Saviniementie 2 Ma , 2.12., ja klo 9-11 perhekerho Kuluntalahden koulu Kulunkierto 2 To klo perhekerho Joutenlammen Kurssikeskus Joutenlammentie 294 Su klo 16 kauneimmat joululaulut, kahvitarjoilu klo 15 alkaen Muualla Linnantauksen alueella Ke klo 18 kauneimmat joululaulut Kirkkoahon koulussa Ke klo 13 hartaus Marian kartanossa, klo 14 hartaus Toppilassa Ke klo 13 jouluhartaus Marian kartanossa, Marjatta Fröberg, Juha Mikkonen klo 14 jouluhartaus Toppilassa Marjatta Fröberg, Juha Mikkonen ja klo 15 jouluhartaus ja Kauneimmat joululaulut Syvälammen palvelukodissa, Marjatta Fröberg, Juha Mikkonen

13 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 13 Lehtikankaan alue Lehtikankaan kirkko Mäntykatu 6 Vuolijoki-Otanmäen alue To klo 12 kivikirkkopiiri Vuolijoen srk-talolla. Pe klo 9 perhekerho Otanmäen srk-talolla; klo 12 seurakuntapiiri Otanmäen srk-talolla. Su klo 10 messu kirkossa, Antti Minkkinen, Anne Kyllönen. Ke klo 9 perhekerho Vuolijoen srk-talolla; klo hartaus Ulpukassa; klo 14 hartaus hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa. Puheluihin vastataan su-to klo ja pe-la klo Ke klo 12 seurakuntakerho, Päivi Rimpiläinen To klo 18 Linnan laulu kuoro ja pyhäkoulu Su klo 12 messu, Anna Juntunen, klo 17 Puistomessu ja pyhäkoulu, Pelkoa vai toivoa, saarna Jaana Raesalmi Ma klo 18 raamattupiiri Pirkkolassa Ti klo perhekerho, klo 11 lähetyspiiri Ke klo 12 seurakuntakerho, Jyri Kitti To klo 18 Linnan laulu kuoro ja pyhäkoulu Su klo 12 messu ja kirkkokahvit, Jyri Kitti, Linnan laulu kuoro johtajanaan Kaisa Alasaarela Ma klo 18 raamattupiiri Pirkkolassa Ti klo perhekerho, klo lukupiiri Pirkkolassa, kirjana Johan Bargum: Syyspurjehdus Ke klo 12 seurakuntakerhojen yhteinen joulujuhla Joutenlammella, Anja-Riitta Lukkari, Reetta-Kaisa Laurila, Erkki Tyni Su klo 12 messu, Anja-Riitta Lukkari, Päivi Rimpiläinen Ma klo 18 raamattupiiri Pirkkolassa Ti klo perhekerho Ke klo 12 seurakuntakerho, Jyri Kitti, kerho jatkuu jälleen ke To klo 18 Linnan laulu kuoro ja pyhäkoulu Su klo 12 messu, Anna Juntunen, Päivi Rimpiläinen, klo kaikille avoin jouluvaellus vaellus kestää n. 20min ja vaellukselle lähdetään oppaan johdolla n. 15.min välein. Vaelluksella käydään Marian kotona, Joosefin verstaalla ja paimenten kedolla, klo 16 pyhäkoululaisten jouluvaellus ja joulupuuro, 19 kauneimmat joululaulut Ma klo 8.50 ja 9.40 Jouluvaellus perhepäivähoidolle, klo 18 Linnantauksen miestenpiirin päättäjäiset ja jouluateria, Ti klo 8.50, 9 ja 9.10 jouluvaellus Lehtikankaan perhekerholaisille ja perhepäivähoidolle, sekä klo 9.20 ja 9.30 jouluvaellus Rajalähiön päi- To klo 12 peittopiiri Vuolijoen srk-talolla. Pe klo 9 perhekerho Otanmäen srk-talolla; klo 12 peittopiiri Otanmäen srk-talolla. La klo kauneimmat joululaulut Koskikartanossa. Su klo 10 ensimmäisen adventtisunnuntain messu kirkossa, Veijo Lauronen, Anne Kyllönen; klo 12 messu Otanmäen kirkossa, Lauronen, Kyllönen, kirkkokahvit; klo 14 kauneimmat joululaulut Lökölän tuvalla Käkisaaressa. Ti klo 12 muistelupiiri Koskikartanossa. Ke klo 9 perhekerho Vuolijoen srk-talolla; klo 18 Raamattua ristiin rastiin -ryhmä Vuolijoen srk-talolla. Pe klo 10 itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus kirkossa, Veijo Lauronen, Antti Minkkinen, Anne Kyllönen, kirkon jälkeen seppeleiden lasku, partiolaisten kynttilävartio ja Lions Club Vuolijoen presidentin puhe sankarihaudoilla, pienimuotoinen juhlatilaisuus ja kahvitus seurakuntatalolla; klo 13 kauneimmat joululaulut Kympin talolla Ojanperällä. Su ei jumalanpalvelusta kirkossa; klo 14 kauneimmat joululaulut Vanhan Karjalan pirtissä Vuolijoella. Ti klo 19 Paula Tapionmäen Jos tänään tuntuu pahalta, niin soita Palvelevaan puhelimeen tai lähetä viesti Palvelevaan Nettiin. vä- ja perhekerholaisille ja perhepäivähoidolle, klo 18 kauneimmat joululaulut ja -runot ke klo 9 jouluvaellus Lehtikankaan päiväkerholaisille vanhempineen ja klo 9.10 ja 9.20 jouluvaellus Laajankankaan perhe- ja päiväkerholaisille vanhempineen sekä perhepäivähoidolle Laajankankaan kerhotila Laajankankaankatu 13 Ke , ja klo perhekerho Ke Lehtikankaan seurakuntakeskuksessa klo 9.10 ja 9.20 jouluvaellus Laajankankaan perhe- ja päiväkerholaisille vanhempineen sekä perhepäivähoidolle Rajalähiön kerhotila Sirkunkuja 3 Ke klo 9-11 perhekerho Ke klo 9-11 perhekerho Ke klo 9-11 perhekerho Ti Lehtikankaan seurakuntakeskuksessa klo 9.20 ja 9.30 jouluvaellus Rajalähiön päivä- ja perhekerholaisille ja perhepäivähoidolle Muualla Lehtikankaan alueella To klo hartaus, Arvola I, klo 15 hartaus, Arvola II, Jyri Kitti Su klo 15 Eteläisten kylien kauneimmat joululaulut (Piiralantie 145 A) Ke klo 18 Kauneimmat joululaulut Kivimäen kämppä To klo ehtoollinen Arvola I, klo 15 ehtoollinen, Arvola II, Anna Juntunen, Päivi Rimpiläinen "Joulua kohti - runoin ja sävelin" -tilaisuus kirkossa, ks. sivu 10. Ke klo 10 lasten joululaulajaiset Vuolijoen srk-talolla; klo 14 hoivaosaston ja Emma-kodin joulujuhla hoivaosastolla. To klo 10 lasten joululaulajaiset Otanmäen kirkossa. La klo partiolaisten suuret joulumyyjäiset Vuolijoki-salilla. Su klo 10 messu kirkossa, Veijo Lauronen; klo 16 kauneimmat joululaulut Ounastuvalla. Ma klo 9 hyvän mielen joulukahvi Vuolijoen srk-talolla. Ke klo hartaus ja joulujuhla Ulpukassa; klo 18 koko kansan joulujuhla Vuolijoen srk-talolla, glögi-, torttu- ja riisipuurotarjoilu. To klo 18 kauneimmat joululaulut ja koko kansan joulujuhla Otanmäen kirkossa, glögi- ja torttutarjoilu. Keskusteluapua Kajaanin perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa keskusteluapua parisuhteen ym. lähi-ihmissuhteiden solmukohdissa ja elämän kriisitilanteissa. Asiakkaaksi voi hakeutua kaikkialta Kainuusta yksin tai yhdessä. Ajanvaraus ti ja to klo 9 11, p , Yhdistystoiminta Herättäjä-yhdistys Ke klo 18 siioninvirsiseurat Suorsilla, os. Kuovikuja 6 Su klo 18 kirkkoseurat pääkirkossa, Tuomo Ruuttunen, Matti Mäkelä La klo 10 Kainuun opistolla, Tulla jo sun valtakuntasi suo Miesten adventtitapaaminen, tiedustelut ja ilmoittautuminen on alkanut puh. (02) Ks. sivut 9 ja 14. Tilaisuuslista osoitteessa fi/214-kainuun-seurakalenteri Kansanlähetys Kansanlähetyskoti, Sammonkatu 5 Toimisto puh Keittiö puh (talkoiden ja myyjäisten aikana) Sunnuntaiseurat klo 17 Lähetyspiiri ma klo pariton viikko Nuttupiiri ma klo 15 parillinen viikko Raamattupiiri ti klo 17 Rukouspiiri to klo 11 Toimisto avoinna ti-to klo 9 12 Su klo 17 Puistomessu Lehtikankaan kirkossa. Messun jälkeen klo 19 Kainuun Kansanlähetyksen syyskokous jäsenille. Su klo 17 Adventtiseurat, Veikko Kettunen Su klo 17 Seurat, Matti Manninen La klo Joulumyyjäiset Su klo 13 Joulujuhla, Erkki Heikkinen ja Heikon Ihmisen lauluryhmä. Tarjolla jouluista sanomaa, joulupuuroa ja joulutorttua kahveineen. Kajaanin rauhanyhdistys Katiskatie 2 Pe klo 19 aikuisten raamattuilta La klo 19 seurat, Timo Mauno Su klo 12 perhepyhäkoulut: Paltaniemi; Jokitalo Taina ja Ville. Lohtaja ja keskusta; Tuunanen Johanna ja Jukka. Kylmä ja Kankaat, Sivonen Samuli ja Kaisa. Kuluntalahti 1 ja Paltamo; Puominen Satu ja Kari. Kuluntalahti 2 ja Salmijärvi; Holappa Riitta ja Mikko. Klo 17 seurat, Veli- KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Julkaisija Kajaanin seurakunnan kirkkoneuvosto Päätoimittaja Marko Miettinen Toimitussihteeri Kaisa Rönkä Toimitus Linnankatu Kajaani kaisa.ronka@evl.fi kansikuva: Heiskanen, Marjo Kollaan kenttäpapin tarina. Siltala. Helsinki. Matti Huhtala, Petri Silver. Ti klo 12 varttuneiden kerho Ke klo 19 nuorten joulujuhla, Juuso Kopperoinen La klo 12 joulupäivällinen, klo 13 joulumyyjäiset. Klo 18 joululauluja ja iltahartaus Linnantauksen seurakuntakeskuksessa, Juha Heikkilä. Su klo 12 perhepyhäkoulut: Paltaniemi; Koistinen Jaana ja Pekka. Lohtaja ja keskusta; Lappalainen R-L ja Antti. Kylmä ja Kankaat, Tuomaala Heikki ja Kaija. Kuluntalahti 1 ja Paltamo; Laine Annikki ja Ossi. Kuluntalahti 2 ja Salmijärvi; Rimpiläinen Hannu ja Anni. Klo 17 seurat, Pentti Jäntti, Aimo Karhumaa. Ti klo naistenillan pikkujoulu Tuohinevalla Pe klo 15 itsenäisyyspäiväseurat, Teuvo Kämäräinen Su klo 12 perhepyhäkoulut: Paltaniemi; Parviainen Marika ja Penna. Lohtaja ja keskusta; Koskelo Eila ja Tuomo. Kylmä ja Kankaat, Kotimäki Sanna ja Jouko. Kuluntalahti 1 ja Paltamo; Mutanen Aino ja Mika. Kuluntalahti 2 ja Salmijärvi; Tiirola Saila ja Juhani. Klo 14 seurat Arvola-Koti 2, Tapani Kangas. Klo 17 seurat, Tapani Kangas, Juha Heikkilä. Ti klo 16 varttuneiden joulujuhla Ke klo 19 seurat, Esa Rimpiläinen To klo 10 seurat Tutun Tuvalla, Osmo Leppänen Pe klo SRK:n seurat Paula ja Mauri Leppälällä (Tihiläntie 10), Aukusti Nevala, Aarne Ronkainen La klo 19 seurat, Seppo Rönkkö Su klo seurat Sammonkadun palvelutalossa, Mika Mutanen. Klo 15 joulujuhla, Tapani Karhumaa. Ke klo 19 seurat, Juuso Kopperoinen Vuolijoen rauhanyhdistys Ouluntie 20 Su klo 13 lähetysseurat Vuolijoen kirkossa, Osmo Leppänen ja Timo Maunu Su klo 13 pyhäkoulu Lesosella Su klo 17 seurat Otanmäen seurakuntakeskuksessa Ke klo 12 keskiviikkokerho ry.llä Su klo 15 joulujuhla ry:llä Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille alkaa tammikuussa. Lisätietoja voi kysyä vetäjiltä, Jaana Rautio- Wacklinilta tai Anneli Kemppaiselta, p / vaihde Tilaukset ja osoitteenmuutokset Seurakunnan virasto Linnankatu 12, Kajaani Puh Tilaushinta vuonna 2013 on 12 e sisältäen 10 % arvonlisäveron. Jakelu: Jakelumasters Oy Jakeluhuomautukset Kajaanin seurakunnan vaihde kajaani.seurakunta@evl.fi tai Seuraava numero ilmestyy Painopaikka Joutsen Median Painotalo Oy, Oulu

14 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Joulumyyjäiset, Kauneimmat joululaulut, joulujuhlat Lähetyksen, Karoliinan Kamarin ja Poliovertaistukiryhmän yhteinen jouluruokailu ja -juhla To klo 12 Joutenlammen kurssikeskuksessa Lähdemme Keskusseurakuntakodilta, Kirkkokatu 26, klo linja-autokuljetuksella. Ilmoittautumiset juhlaan ja mahdollista kuljetusta varten srk:n vaihteeseen puh. (08) viimeistään pe mennessä. Kansainväliset illat International Fellowship ke klo 18 Seurakunnan virastotalon kahviossa Tilaisuuden yhteydessä monikulttuurinen joulujuhla. Keskustelemme joulusta eri kulttuureissa ja laulamme kansainvälisiä joululauluja. Sisäänkäynti Pohjolankadun puolelta. Illassa on kahvi- ja teetarjoilu ja mahdollisuus kokemusten vaihtoon ja rukoukseen. Tervetuloa! Vuolijoen partiolippukunta Kainuun Katajat järjestää Perinteiset suuret joulumyyjäiset La klo Vuolijoki-salilla Leivonnaisia, lahjatavaraa, arpajaisia, kahvio, joulukki vierailee. Pöytävaraukset (10 e) Antille, p Järj. Partiolippukunta Kainuun Katajat Tervetuloa jouluostoksille! Itsemurhan tehneiden muistopäivän kynttilätapahtuma su klo 17 Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26 Siirrymme kulkueena kirkon pihaan ja sytytämme kynttilät. Katso kaikki Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet sivulta 16 Kauneimmat joululaulut Rimpilänniemen Louhelassa ke Ajoreitti: Kisa-tori klo 12, Lehtikankaan S-market, Palokankaan pysäkki, Linja-autoaseman pysäkki, Keskusseurakuntakoti klo Matkan hinta 25 euroa sisältäen joulupuuron lisukkeineen ja matkan. Arpoja (2 e) myydään lähetyksen hyväksi. Kanssanne jouluiloa jakamassa Päivi Rimpiläinen ja Anna Juntunen. Ilmoittaudu seurakunnan vaihteeseen, puh viimeistään ma mennessä. Tervetuloa mukaan! Kauneimmat joululaulut Ti klo / Renforsin Juhla & Kokoustilat (Valjus, käynti Koivukoskenkadun pääsisäänkäynnin kautta) To klo / ravintola Hospoda Koruna (Raatihuoneen torin kulmassa, Kauppakatu 30) Tilaisuuksien esilaulajana toimii Pekka Mikkola. Kauneimmat joululaulut ja -runot su klo 14 kylätalo Pupulassa, ma klo 18 Linnantauksen kirkossa ja ti klo 18 Lehtikankaan kirkossa Tilaisuuden vapaaehtoinen ohjelmamaksu (5 e) ohjataan lyhentämättömänä lähetystyöhön. Järj. Kainuun lausujat ja Kajaanin srk Lähetysmyyjäiset pe klo Keskusseurakuntakodilla Myynnissä muun muassa leivonnaisia, puu- ja käsityötuotteita. Lämpimästi tervetuloa! Kaiken kansan puurojuhla Ke klo Linnantauksen kirkossa Puuroa jaetaan niin kauan kuin sitä riittää. Vapaaehtoinen maksu lähetystyölle. Koko kansan joulujuhla Ke klo 18 Vuolijoen srk-talolla, glögi-, torttu- ja riisipuurotarjoilu To klo 18 Otanmäen kirkossa glögi- ja torttutarjoilu Sanansaattajien joulujuhla alkaen klo 10 messulla Kajaanin kirkossa, saarna lähetysjohtaja Juha Auvinen klo joulujuhla Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26 Järjestää: Medialähetys sanansaattajat ja Kajaanin seurakunta Romanien joulujuhla pe klo 17 Keskusseurakuntakodilla Järjestäjät: Kajaanin kaupungin kielipesätoiminta ja Kajaanin srk Sydämellisesti tervetuloa! Herätysliikkeiden tapahtumat Rauhanyhdistyksen joulumyyjäiset la Kajaanin rauhanyhdistyksellä, Katiskatie 2 Klo 12 jouluinen ruokailu ja klo 13 myyjäiset. Myytävänä paljon leivonnaisia, porkkanalaatikoita, käsitöitä ym. Narutusta ja arvontaa, palkintona mm. pulkallinen herkkuja. Lapsille mukavaa toimintaa, ja myyjäisissä vierailee myös joulupukki! Järjestää Kajaanin rauhanyhdistys ry Israel-illasta ma klo 18 alkaen valtuustosalissa Illan aiheena on Kuohuva Lähi-Itä. Vierailevana puhujana on Erja Kalpio Karmel ry:stä. Valtakunnallinen Miesten adventtitapaaminen Mieslahdessa, Kainuun opistolla la Päivän hinta yht. 45 sisältäen tarjoilut ja ohjelman. Ilmoittautuminen viimeistään mennessä Kainuun Opiston toimistoon p Ohjelma Klo 10 Tulokahvit klo Tervetulotoivotukset klo 11 Perukka Markku Heikkisen kesällä televisoissa esitetty dokumenttielokuva Iivantiiran kyläkoulusta klo 12 Jumalan valtakunta on teidän keskellänne, Markku Heikkinen klo 13 Välikahvit klo 14 Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus, Mikko Malkavaara klo Seurat klo Joulupäivällinen klo Jätkänkynttiläkirkko Opiston lähimetsässä. Järj. Herättäjä-Yhdistyksen Itä-Suomen aluetyö ja Kainuun Opisto JOULUMYYJÄISET La klo Kansanlähetyskoti, Sammonkatu 5 Joululaatikoita, joulutorttuja, piparkakkuja, piirakoita ym. leivonnaisia, käsitöitä sekä arpajaiset. Tervetuloa! Kainuun Ev.lut. Kansanlähetys ry Kristittyjen yhteinen Kajaani rukoilee ilta pe klo 18 Pelastusarmeija, Kirkkokatu 14 "Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa." (Jer. 29: 7) ~Tervetuloa~ Järjestää "Rukousiltatiimi"

15 Konsertit, messut ja itsenäisyyspäivän tapahtumat KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 15 Itsenäisyyspäivän tapahtumia Kajaanissa klo 9.30 kunniakäynti ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla klo 10 sanajumalanpalvelus Kajaanin kirkossa klo Kainuun Revontulien ja Kajaanin Eränkävijöiden puurojuhla Wanhalla vesilaitoksella klo kajaanilaisten partiolippukuntien soihtukulkue (reitti: Väinämöisenkatu-Linnankatu-Pohjolankatu- Lönnrotinkatu-Väinämöisenkatu-Kirkkopiha) ja seppeleen lasku sankarihaudoille klo 15 partiolaisten lupauksenanto Kajaanin kirkossa klo 16 Korvenpoikien puurojuhla Keskusseurakuntakodilla ja 55-vuotisjuhla Vuolijoki-Otanmäen alue klo 10 sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla, partiolaisten kynttilävartio, juhlakahvit ja pieni juhlatilaisuus seurakuntatalolla. Adventin ja joulun musiikkia uruilla Su klo 16 Kajaanin kirkossa, Erkki Tyni Ohjelmassa virsikirjan virsiin sävellettyjä adventin ja joulun urkukoraaleja. Hoosiannaa, hoosiannaa ADVENTTIMESSUT SU Kajaanissa klo 10 messu Kajaanin kirkossa Keskuskoulu 8 C ja 4 C johtajanaan Paula Hänninen, Kirkkokuoro johtajanaan Päivi Rimpiläinen klo 12 perhemessu Lehtikankaan kirkossa Jyri Kitti, Linnan laulu kuoro johtajanaan Kaisa Alasaarela klo 12 perhemessu Linnantauksen kirkossa Keskuskoulu 3 C ja 6 C johtajinaan Miia Mikkonen ja Suvi Huusko Vuolijoella klo 10 messu Vuolijoen kirkossa klo 12 messu Otanmäen kirkossa Lapset saavat tilaisuudesta kirkkopolkumerkin. Lasten tapahtumat Koko perheen joulukonsertti La klo 18 Kajaanin kirkossa Pekka Mikkola, Johanna Piipponen, Sanni Lukkari, Noora Ontronen, Jyri Laitila ja Olli Pautola. Ohjelma 15 euroa. Joulumietelmiä Eino Leinon säkeitä ja jouluisia säveliä ma klo 18 Kajaanin kirkossa Vesa Hyyryläinen, laulu Heljä Pylvänäinen, piano Anna-Leena Tervo, huilu Sakari Tervo, viulu Järj. Kainuun Osuuspankki Jouluinen hiljaisuuden messu la klo 18 Kajaanin kirkossa Lämpimästi tervetuloa! Puistomessu ja pyhäkoulu Su klo 17 Lehtikankaan kirkossa Lapset saavat tilaisuudesta kirkkopolkumerkin. Pyhäkoulun joulujuhla Tervetuloa Lapsenpäivän konserttiin Ke klo 18 alkaen Keskusseurakuntakodille Johanna Piipponen laulattaa ja leikittää lapsia. Ohjelmassa kasvomaalausta ja herkuttelua. Karhu ja marsupilami mukana juhlissa. Jos haluat samaan kuvaan heidän kanssaan, ota oma kamera mukaan. Lapset saavat tilaisuudesta kirkkopolkumerkin. Jouluvaellukset su klo Perheiden avoin jouluvaellus Lehtikankaan kirkossa Jouluvaellus kestää n. 20 min ja vaellukselle lähdetään oppaan johdolla n. 15 min välein. Vaelluksella käydään Marian kotona, Joosefin verstaalla sekä paimenten kedolla ja seimellä. Tervetuloa koko perheellä vaeltamaan joulun tunnelmiin! klo 16 Pyhäkoululaisten jouluvaellus Lehtikankaan kirkossa Vaelluksen jälkeen nautimme yhdessä joulupuuron. Ilmoittautuminen joulupuurolle pyhäkouluissa. Tervetuloa koko perheellä! su klo 16 Lehtikankaan kirkossa Hiljentymistä, joululauluja ja pientä tarjoilua. Pipliaa ja puuhaa toiminnallinen ilta lapsiperheille Ti klo Keskusseurakuntakoti, Kirkkokatu 26 Illassa mm. Mari ja Luka -nuket adventtitunnelmissa, pienimuotoista jouluaskartelua, puuhapisteitä, pientä iltapalaa (1 /lapsi, 2 aikuinen lähetyksen hyväksi). Tervetuloa! Kajaanin seurakunnan lapsityö Lapset saavat tilaisuudesta kirkkopolkumerkin.

16 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Kauneimmat joululaulut Kajaanin kirkossa Su klo 16 ja 18 Ke klo 15 ja19 Su klo 16, 18 ja 20 Muualla Vuohengin alueella Su klo 15 Pirkko ja Unto Mikkosella, Mainuanniementie 151, klo 14 Kainuun lausujien joululaulut ja -runot Kylätalo Pupulassa, Purolan vanhassa koulussa, Kansakoulunkatu 17 Ti klo Renforsin Juhla & Kokoustilat (Valjus, käynti Koivukoskenkadun pääsisäänkäynnin kautta). Esilaulajana toimii Pekka Mikkola. To klo 14 Onnela-kodilla, klo ravintola Hospoda Koruna (Raatihuoneen torin kulmassa, Kauppakatu 30). Esilaulajana toimii Pekka Mikkola Linnantauksen kirkossa Pe klo 14 kehitysvammaisten Kauneimmat joululaulut Ma klo 18 Kauneimmat joululaulut ja -runot, alkaen klo myyjäispöytä ke klo 18 Kauneimmat joululaulut perheille Nakertajan seurakuntakodissa Ti klo alkaen joulupuurotarjoilulla Muualla Linnantauksen alueella Su klo 16 Joutenlammella alkaen klo 15 kahvitarjoilulla Ke klo 18 Kirkkoahon koulussa Ke klo 13 Rimpilänniemen Louhelassa Lehtikankaan kirkossa Su klo 19 Ti klo 18 Kauneimmat joululaulut ja -runot Muualla Lehtikankaalla Su klo 15 Eteläisten kylien, Piiraalantie 145 A Ke klo 18 Kivimäen kämppä Vuolijoen kirkossa Su klo 18 Otanmäen kirkossa To klo 18 Muualla Vuolijoki-Otanmäen alueella La klo Koskikartano Su klo 14 Käkisaari Lökölä Pe klo 13 Ojanperän kympintalo Su klo 14 Vanha Karjala Su klo 16 Ounastupa Su klo 14 Saaresmäki, Hilkka Karjalainen AVULLASI ON MERKITYSTÄ LAHJOITA PANKISSA IBAN: FI , BIC: DABAFIHH (viestiksi JOU13) LÄHETÄ TEKSTIVIESTI JOULU5 (5 e) tai JOULU10 (10 e) numeroon SOITA KERÄYSPUHELIMEEN numeroon (hinta 15,36 e + pvm.) LAHJOITA NETISSÄ Joulukeräys 2013 auttaa kehitysmaiden vammaisia lapsia Rakenna kanssamme maailma, jossa vammainen lapsi saa kasvaa tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tule mukaan tukemaan erityiskouluja, järjestämään kuntoutusta ja terveydenhoitoa, kouluttamaan opettajia, lisämään viittomakielen käyttöä sekä tukemaan vammaisten lasten kasvua rohkeiksi ja itsenäisiksi aikuisiksi.