RESERVILÄISEN KUNTO-OPAS 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RESERVILÄISEN KUNTO-OPAS 2008"

Transkriptio

1 RESERVILÄISEN KUNTO-OPAS 2008 Reserviläisurheiluliitto ry

2 2008 Hyvä reserviläinen! Tämä reserviläisen kunto-opas on tarkoitettu Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöjen tarpeisiin. Hyväkuntoinen ja kenttäkelpoinen reserviläinen on myös maanpuolustuksen kannalta tärkein yksittäinen toimija. Omasta hyvinvoinnistaan huolehtivat, säännöllisesti kuntoilevat reserviläiset toteuttavat myönteisellä ja käytännön läheisellä tavalla myös ennalta ehkäisevää kansanterveystyötä. Toivomme jokaisen maanpuolustajan liittävän elämäänsä liikunnan luonnollisena osana omaa arkipäiväänsä ja toteuttavan sitä itselleen parhaiten sopivina lajeina ja ajankohtina. Reserviläisen kunto-opas tarjoaa myös tietoiskun Reserviläisurheiluliiton keskeisimmistä tehtävistä: - kohottaa jäsenyhdistystensä jäsenistön peruskuntoa - kehittää jäsenyhdistystensä jäsenistön maanpuolustustaitoja ja kenttäkelpoisuutta erityisesti sotilasluonteisen urheilun ja liikunnan avulla Kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Henkinen kunto on tärkeä reserviläisen suorituskykyyn vaikuttava ominaisuus, joka ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Kenttäkelpoisuus on edellä mainittuihin taistelukentän vaatimuksiin nähden tärkein sodanajan reservin ominaisuus, josta jokainen reserviläinen on henkilökohtaisesti vastuussa, tätä vastuuta ei voi siirtää! Reserviläisurheiluliitto koordinoi reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja määrittää yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton tuloskeskusteluissa toimenpiteet ja tavoitteet kullekin toimintakaudelle. Lisäksi Reserviläisurheiluliitto kokoaa reserviläisten testitulokset keskitetysti ja välittää reaaliaikaista tietoa reserviläisten kenttäkelpoisuudesta Puolustusvoimien käyttöön. Reserviläisen kunto-oppaaseen on koottu Reserviläisurheiluliiton mestaruuskilpailut osana reserviläisen oman kunnon ja kenttäkelpoisuuden arviointia. Liiton mestaruuskilpailujen, kerho- ja yhdistystason sekä reservipiirien kilpailujen ja tapahtumien järjestäminen on järjestäjille arvokas kokemus, jota reserviläiset voivat hyödyntää myös muissa liikunnalli- sissa aktiviteeteissa, esim. lasten ja nuorten liikuntatapahtumissa sekä urheiluseuratoiminnassa. Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto ja Reserviläisurheiluliitto ovat aloittaneet kuntokorttijärjestelmän uudistusprojektin keväällä Työn tavoitteena on saattaa yksittäisten reserviläisten, perusyhdistysten, reservipiirien ja liittojen käyttöön sähköinen fyysisen kunnon ja kenttäkelpoisuuden seurantajärjestelmä vuoden 2008 alusta. Nykyistä kuntokorttijärjestelmää koskevat tiedustelut pyydämme ystävällisesti ohjaamaan liittomme toiminnanjohtajalle. Reserviläisurheiluliitto tekee laajaa yhteistyötä reserviläisliikuntaa tukevien lajiliittojen ja liikunnan edunvalvontaa edistävien tahojen kanssa. Tähän oppaaseen on koottu tärkeimmät Reserviläisurheiluliiton liikunta- ja kilpailutoimintaa edistävät lajiliitot sekä liikunnan edunvalvontaa toteuttavat yhteistyökumppanit sekä yhteistyön muodot. Toivomme miellyttäviä lukuhetkiä omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneille kansalaisille, miehille ja naisille, niin nuorille kuin vähän varttuneemmillekin maanpuolustajille. RESERVILÄISURHEILULIITTO RY Seppo Sundberg Arto Pulkki Risto Tarkiainen puheenjohtaja kuntoliikuntatoimikunnan toiminnanjohtaja puheenjohtaja

3 1. HYVÄ RESERVILÄINEN 2. LIIKUNNAN MERKITYS 2.1. Miten liikunta vaikuttaa ihmisen elimistöön? 2.2. Mitä liikunta antaa henkilölle? 2.3. Ravinto ja liikunta 2.4. Liikunnan kansanterveydellinen merkitys 3. RESERVILÄISLIIKUNTA SISÄLLYSLUETTELO 3.1. Reserviläisliikunta, mitä se on? 3.2. Reserviläisurheiluliitto ry 3.3. Reserviläisurheiluliiton hallinto ja toimikunnat 3.4. Reserviläisurheiluliiton toiminta 3.5. Reserviläisliikkujan palkitseminen Ansiomitalit Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansioristi 4. RESERVILÄISLIIKUNNAN MUODOT 4.1. Harraste ja kuntoliikunta Kansallinen liikuntatutkimus Reservin fyysisen suorituskyvyn mittaus Reserviläisten harraste- ja kuntoliikunta Jotokset Suunnistaminen, kartanluku ja marssiosaaminen 4.2. Kilpailutoiminta ja ammunta 4.3. Kansainvälisyys Erna sotilastaitokilpailu Nijmegen -marssikilpailu 5. KENTTÄKELPOISUUS Julkaisija Reserviläisurheiluliitto ry Döbelninkatu HELSINKI Puh: Telefax: Sähköposti: Päätoimittaja Risto Tarkiainen Ulkoasu ja taitto Susanna Muurman Painopaikka Kangasalan Kirjapaino Oy Painosmäärä 4000 kpl Julkaistu 5/ Taistelukentän asettamat fyysiset vaatimukset 5.2. Kenttäkelpoisuuden sisältö 5.3. Kenttäkelpoisuuden arviointi ja testit Kuntotestit Lihaskuntotestit Kestävyystestit Ammunta Suunnistus ja kartanluku Marssi 5.4. Kenttäkelpoisuus- ja testaajakoulutus Testaajakoulutus Kenttäkelpoisuuskoulutus 6. RESERVILÄISURHEILULIITON YHTEISTYÖ 6.1. Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) 6.2. Suomen Ampumaurheiluliitto ry (SAL) 6.3. Suomen Sotilasurheiluliitto ry (SotUL) 6.4. Suomen Latu ry 6.5. Suomen Suunnistusliitto ry (SSL) 6.6. Suomen Ampumahiihtoliitto ry (SaHL) 7. RESERVILÄISLIIKKUJAN PALVELUPISTEET 7.1. Reserviläisurheiluliiton ja sen jäsenjärjestöjen yhteystiedot

4 2. Liikunnan merkitys 2.1. Miten liikunta vaikuttaa ihmisen elimistöön Ihmisen hyvinvointi muodostuu ruumiillisesta ja henkisestä itsekäsityksestä ja laajemmin globaalisesta terveydestä. Terveyden perustana ovat geneettinen rakenne, joka ratkaisee ja toisaalta päivittäinen toiminnallisuus eli aktiivisuus. Perinnöllisyys näyttelee suurta osaa mm. maksimaalisessa hapenottokyvyssä 40, maksimisykkeessä 50, fyysisessä kunnossa 70 ja esimerkiksi luun tiheydessä genetiikan osuus on peräti 80 prosenttia. Ikääsi, sukupuoleesi tai perintötekijöihisi et voi enää vaikuttaa, mutta fyysiseen suorituskykyysi kyllä. Liikunnan teho ja kesto sekä ravitsemustilanne vaikuttavat pienin ponnistuksin tehokkaasti. Terveysliikunta parantaa voimakkaasti toimintakykyä, mutta sillä on tuskin lainkaan terveyshaittoja. Liikunnan paras puoli on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Mitä huonompi kunto on lähtötilanteessa, sitä nopeammin saa tuloksia. Kuntoilu kohottaa itsetuntoa ja lisää yhteistyökykyä sekä henkistä joustavuutta. Fyysinen suorituskyky on yleensä maksimissaan vuotiaana, jonka jälkeen se laskee iän lisääntyessä keskimäärin yhdellä prosentilla vuodessa. Eri toiminnot laskevat eri vauhdilla; Keskimäärin 75-vuotiaalla on noin 30 prosenttia vähemmän soluja lihasten käytössä ja siitä johtuen voiman menetystä luokkaa prosenttia. Pienentynyt lihassolujen koko ja solumäärä johtavat siihen, että toimivia motoneuroneita surkastuu ja siitä seuraa lihasten korvautumista sidekudoksella. Toisaalta vähentyneen liikkeen johdosta rasvamäärä kehossa kasvaa. Hermoimpulssin kulku hidastuu prosenttia 30 vuodesta 80 vuoteen ja selkäytimen aksonien määrässä voi tapahtuu liki 40 prosentin katoaminen. Reaktioaika ja liikkeen nopeus taantuvat. Se merkitsee, että kyky havaita ärsyke ja käsitellä sitä aivoissa hidastuvat. Sydämen syke ja lihasten hapenkulutus ovat suoraan verrannollisia. Toisin sanoen sykkeestä voidaan laskea hapenkulutus. Submaksimaaliseen sykkeeseen perustuva maksimaalisen hapenottokyvyn arvio on prosentin sisällä todellisesta. Esimerkiksi polkupyöräergometritestissä hapenotto lasketaan tehdystä työstä eli oletetaan saman työn kuluttavan yhtä suuren happimäärän. Tämä on nimeltään epäsuoramittaus. Suora mittaus vaatii hapen ja hiilidioksidin mittauksen sekä lähes laboratorioolosuhteet. Maksimaalinen hapenottokyky on taitoa ylläpitää korkea fyysinen rasitus ilman ennenaikaista väsymistä. Tähän vaikuttavat perinnöllisyys, harjoitusmuoto, kuntotaso, kehon koostumus, sukupuoli ja ikä. Maksimaalinen hapenottokyky kertoo kyvystä kuljettaa happea lihaksille ja muodostaa ravinnosta energiaa lihasten käyttöön. Tämä tärkein fyysisen kunnon osoitin laskee keskimäärin 0,4 ml/painokilo/minuuttia vuodessa 25 ikävuoden jälkeen. Vähän liikkuvalla ja erityisesti liikkumattomalla henkilöllä lasku on lähes kaksi kertaa suurempaa. Hengityksen ja verenkierron tehtävänä on hapen sitominen ja sekä hapen että ravinteiden kuljettaminen kudosten käyttöön. Maksimaalinen hengityskapasiteetti 80-vuotiaalla on vain 40 prosenttia nuoren arvoista. Fyysinen aktiivisuus voi vähentää reaktionopeuden hidastumista, sydämen minuuttitilavuuden laskua ja lihasten voiman menetystä. Säännöllinen liikunnan harjoittaminen auttaa mm. ylläpitämään riittävästi luu- ja lihasmassaa sekä kuljettamaan ravinteita lihaksille ja nivelrustoille. Lisäksi pitkäaikainen liikunnallinen aktiivisuus hidastaa keuhkotoimintojen iän myötä tapahtuvaa laskua sekä tilavuudessa että tehossa. Fyysisen suorituskyvyn tärkein tekijä on kestävyys. Käsitteenä sillä ymmärretään yleiskestävyyttä (aerobinen/anaerobinen) ja paikalliskestävyyttä (dynaaminen/staattinen). Kestävyyteen vaikuttavat mm. biologiset tekijät, elintavat, elimistön kuormitus ja ympäristö. Fyysisen suorituskyvyn muita tekijöitä ovat mm. nopeus, liikkuvuus/notkeus, motorinen taito ja voiman tuotto. Kestävyyttä tehokkaasti kehittävän liikuntakerran kesto on noin minuuttia. Jos kunto on hyvin huono, tulee harjoitella 10 minuuttia 3 kertaa päivässä. Varmin vaikutus on yhtäjaksoinen muutaman 10 minuuttia kerrallaan kestävä liikuntaharjoitus. Huonokuntoisen on syytä aloittaa minuutin harjoituksella aina 30 minuuttiin saakka ja jopa pitempään. Tehoa lisätään asteittain useiden kuukausien aikana. Suositeltavin kaava rasituksen/ vauhdin säätämiseksi on: 205 0,65 x ikävuodet. Laskun tulos on tämän hetken maksimisykkeesi. Iän perusteella arvioitu maksimisykkeen virhepotentiaali on ± 10 lyöntiä/minuutti. Kun otat missä tahansa harjoituksessa (uinti, pyöräily, hiihto, kävely tai muu vastaava) prosenttia omasta maksimisykkeestäsi, on sinulla silloin käytössä maksimaalisen hapenottokyvyn kuormituksesta prosenttia ja se on erinomainen kestävyysliikunnan suositus. Tällöin harjoittelusta vääjäämättömästi seuraa että; tapahtuu

5 muutoksia ja mukautumista lihaksissa, maksan toiminnoissa ja rasvakudoksessa; mm. lihasten myoglobiinin määrä lisääntyy, mitokondrioiden määrä ja koko kasvavat ja kapillaarien (hiussuoni) määrä kasvaa, jolloin verenkierto paranee ja aerobinen kapasiteetti kasvaa. Rasvojen ja hiilihydraattiaineenvaihduntaa säätelevässä hormonitoiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia; mm. aerobisen harjoittelun aikana lipaasin (rasvaa hajottava entsyymi) aktivointi elimistössä selittää lisääntyvän rasvojen käytön energiaksi. Myös asetyylin (CoA: n) l. etikkahapon, erityksen lisääntyminen selittää tätä. Autonomisen hermoston toiminnassa on välittömänä vaikutuksena sympaattisen (kiihdyttävä) hermoston toiminnan lisääntyminen ja parasympaattisen (rauhoittava) toiminnan väheneminen. Liikunnan pitkäaikaisvaikutuksena puolestaan parasympaattinen aktiivisuus lisääntyy, jolla on edullinen vaikutus mm. koholla olevaan verenpaineeseen. Aerobisten liikuntaharjoitusten vaikutuksina seuraa; mitokondrioiden (energiatehtaiden) suurentunut kapasiteetti tuottaa paremmin ATP: a, kun happea on riittävästi mukana. Mitokodrioiden määrä ja koko kasvaa. Niissä muodostuu ATP:a ja juuri nämä mitokondriot luovuttavat energiaa solujen käyttöön. Potentiaalisesti on mahdollista jopa 2-kertaiseen aerobisten entsyymien lisääntymiseen. Entsyymit ovat tärkeitä vaikuttajia kykyyn työskennellä lähellä maksimaalista hapenkulutusta (entsyymit ohjaavat kemiallisia reaktioita). Luurankolihasten myoglobiinin lisääntyminen jopa 80 prosenttia. Happi sitoutuu myoglobiiniin ja näin se osaltaan parantaa mitokondrioiden hapen saantia. Liikunnan harrastaminen tuottaa iloa ja mielihyvää kiihdyttäessään endorfiinin ja noradrenaliinin tuotantoa (mielialahormoneja) sekä lisää huomattavasti perusaineenvaihduntaa. Tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon kuuluvat lihasten voima ja kestävyys sekä nivelten liikkuvuus. Täysikasvuinen leijona tarvitsee ruuakseen 10 kg lihaa viikossa pitääkseen vahvan lihaksiston kunnossa liikkuakseen vaivattomasti ja tarpeen tullen nopeasti. Näin on ihmisenkin laita. Suuri lihasten määrä (noin 300 lihasta ja % kehon painosta) tarvitsee riittävästi ja oikeaa ravintoa aivan samasta syystä kuin leijonakin. Harjoittelu lisää lihasten voimaa ja kestävyyttä. Se myös vahvistaa jänteitä ja nivelsiteitä. Monipuolinen liikkuminen pitää nivelrustot kimmoisina, voitelee nivelpintoja ja nivelnesteen välityksellä kuljettaa ravinteita nivelten rustoille. Voimaharjoittelussa liike, jota käytetään, ei ratkaise vaan sen synnyttämän lihasjännityksen suuruus. Voiman kehittämiseen vastukseksi riittää prosenttia maksimipainosta. Tehokkain tapa lihasvoiman kehittämiseen on 3 9 toistoa liikkeessään. Nopeampi toisto/nosto kehittää voimaa paremmin. Aerobinen harjoittelu yhtä aikaa voimaharjoittelun kanssa heikentää voiman kehittymistä.

6 2.2. Mitä liikunta antaa henkilölle? 2.3. Ravinto ja liikunta Liikunta painonhallintakeinona: liikunnan aikana energiankulutus moninkertaistuu energiankulutus pysyy koholla liikunnan jälkeenkin lihasten vahvistuminen ja lihasmassan lisääntyminen lisää energiankulutusta levossakin liikunta totuttaa terveisiin elämäntapoihin, jolloin paino ei nouse takaisin lähtölukemiin Liikunta työkyvyn parantajana: maksimaalinen suorituskyky nousee, jonka seurauksena työ tuntuu kevyemmältä liikunta parantaa reaktionopeutta, koordinaatiota ja lihasvoimaa, mikä lisää työssä tarvittavia taitoja ja kykyjä liikunta vähentää työväsymystä liikunta säännöllistää unirytmiä Liikunta osteoporoottisten murtumien ehkäisijänä: liikunta parantaa tasapainoaistia, mikä vähentää kaatumisen riskiä liikunta vahvistaa luita ja lihaksia, mikä vähentää kaatumisessa syntyviä vammoja Liikunnan vaste tuki- ja liikuntaelimistölle: jänteet ja nivelsiteet vahvistuvat nivelet vahvistuvat ja niiden aineenvaihdunta paranee nivelrustojen aineenvaihdunta paranee Liikunta mielenterveyden edistäjänä: liikunta parantaa omaa kehonkuvaa liikunta lisää hyvinvointia ja hyvinvointi puolestaan edistää liikuntaa liikunta lisää hyvänolontunnetta tuovien hormonien eritystä liikunta lisää itseluottamusta liikunta edistää sosiaalista kanssakäymistä liikunta antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään stressinsietokyky kasvaa Liikunta sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan parantajana: säännöllinen ja kohtuullinen liikunta laskee verenpainetta levossa ja kevyessä lihastyössä elimistön hapensaanti paranee, koska veren punasolut pystyvät kuljettamaan enemmän happea (hemoglobiini suurenee) liikunta vahvistaa sydäntä ja parantaa sen hapensaantia liikunta vahvistaa lihaksia ja lisää lihasten verenvirtausta liikunta vähentää veren haitallista kolesterolia ja lisää hyvää kolesterolia veren hyytyminen vähenee Kunnon ravinto on perusta fyysiselle suoritukselle. Ravinto on polttoainetta työhön/liikkumiseen ja kudosten rakennusaineiksi. Kaikki ravintoaineet paitsi vesi ja kivennäisaineet sisältävät hiiltä. Vitamiinit säätelevät energian (hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit) aineenvaihduntaa ja ylläpitävät elimistön puolustusmekanismia. Jos kehon energian kulutus ja saanti ovat tasapainossa, paino pysyy ennallaan. Liiallinen energia varastoituu rasvaksi ja paino nousee. Hiilihydraattien osuus ruokavaliosta tulisi olla prosenttia. Ne ovat myös keskushermoston energian lähde. Riittävä glukoosin määrä on tärkeä aivoille, koska se on ainoa energiamuoto, jota aivot käyttävät energiaksi. Hiilihydraattien nauttiminen rasituksen aikana ylläpitää veren normaalia sokeritasoa. Jos hiilihydraatteja on riittävästi, proteiineja ei tarvita silloin pilkkomaan glukoosia yhdistämiseen. Rasva-aineenvaihdunnan kannalta se on tärkeää, sillä jos hiilihydraatteja ei ole riittävästi, varastorasvoja käynnistyy enemmän kuin on tarvis. Silloin syntyy myös ketoaineita, joiden seurauksena tapahtuu veren ph:n lasku. Veri happamoituu ja lihaksiin iskee uupumus! Noin 30 minuuttia ennen harjoitusta nautittu sokeriliuos on haitallista, koska verensokerissa tapahtuu suuri nousu 5 10 minuuttia sokerin nauttimisesta. Insuliinia vapautuu paljon ja se johtaa veren sokerin laskuun (se on insuliinin tehtävä elimistössämme). Insuliini estää silloin rasva-aineenvaihdunnan käynnistämisen ja ravinteiden energiaksi käytön. Aktiiviliikkujan on suositeltavaa nauttia vahvaa sokeriliuosta (70 g/ 1,4 ml) minuutin kuluttua lähdöstä ja sen jälkeen noin 5 %

7 sokeriliuosta noin 15 minuutin välein pieninä kerta-annoksina. Suorituksen aikana sokeri ei aiheuta insuliinin voimakasta eritystä, koska sympaattisen hermoston hormonit estävät insuliinin eritystä. Lisäksi harjoitus parantaa lihasten glukoosin ottoa, jolloin ei tarvitakaan niin paljon insuliinia. Hiilihydraattien päätehtävä onkin olla ehtymätön energialähde lihaksille ja keskushermostolle. Rasvassa on kaloreita 2-kertainen määrä hiilihydraatteihin verrattuna. Rasva sisältää enemmän vetyä ts. siinä on enemmän energiaa. Se onkin kehon suurin energiavarasto. Toisaalta rasva-aineenvaihdunta tarvitsee hiilihydraatteja. Rasvat palavat vain hiilihydraattien liekeissä tarkoittaa; että rasvat pilkkoutuvat täydellisesti vain, jos samanaikaisesti aineenvaihduntaan osallistuvat myös hiilihydraatit. Muussa tapauksessa rasvoista muodostuu vaillinaisessa aineenvaihdunnassa ketoaineita (happamia aineenvaihduntatuotteita). Säännöllinen kestävyystyyppinen liikunta lisää energian tuottoon käytettävien rasvahappojen vapautumista rasvasoluista. Tällöin hiilihydraatteja säästyy ja samalla rasvasolujen koko pienenee. Proteiinien päätehtävä on tuottaa aminohappoja erityisesti lihasten rakennusaineiksi. Proteiinit säätelevät mm. hormonien, erityisesti insuliinin ja aivojen välittäjäaineiden tuotantoa. Ihmisessä on enemmän kuin 10 kg proteiineja lajeja on yli Eläinkunnasta saamme kaikkia aminohappoja kasvikunnasta ei. Vegaaneilla tuleekin ongelmia calsiumin, fosforin, raudan ja B12 vitamiinin puutteesta. Lähinnä eläinkunnasta saatava proteiini eli valkuainen on laihduttajan ystävä. Sen energiaksi muuttaminen kuluttaa enemmän kaloreita kuin rasvan tai hiilihydraattien muuttaminen energiaksi. Se antaa pitkään säilyvän kylläisyyden tunteen nostamalla veren sokeria tasaisesti ja auttaa myös kasvattamaan lihasta. Hyviä proteiinilähteitä ovat munat, maito, liha, kala ja siipikarja. Kokonaisravinnosta proteiinin osuus on vähintään E %. Vähän liikkuvan aikuisen pitää syödä päivittäin proteiinia vähintään 0,8 grammaa/painokilo. Enemmän liikkuvan ainakin 1 g/paino-kilo ja painoharjoittelua harrastavan 1,2 1,5 g/painokilo. Tällöin varmistetaan lihaskudoksen säilyvyys. Aerobinen liikunta on tehokkain tapa polttaa kaloreita; rasvaa vapauttavat entsyymit alkavat toimia 20 minuutin aerobisen liikunnan jälkeen jos olet huonossa kunnossa, harrasta aluksi matalatehoista liikuntaa - näin urheiluharrastuksesi ei lopahda heti alkuunsa parhaan tuloksen saat harrastamalla päivittäin minuuttia liikuntaa, mutta voit jakaa jaksot lyhyempiinkin osiin. Kolme kertaa viikossa on kuitenkin minimimäärä kunnon ylläpitoon tulosten saavuttaminen vaatii enemmän. Älä unohda lihaskuntoharjoittelua; pelkkä aerobinen liikunta vähentää kehon lihasmassaa ja hidastaa lepotilan aineenvaihduntaa. Lihaskuntoharjoittelu helpottaa pysyvää painonpudotusta; puoli kiloa lisää lihasta polttaa noin 35 kaloria enemmän päivässä ja se on noin 1,5 kiloa rasvaa vuodessa

8 2.4. Liikunnan kansanterveydellinen merkitys Fyysisellä aktiivisuudella ymmärretään lihasten tekemää liikettä, joka aiheuttaa lisääntyneen energian kulutuksen. Fyysinen suorituskyky on yleensä maksimissaan ikävuosien välissä, jonka jälkeen se laskee iän lisääntyessä. Liikunnalla on suuri vaikutus mm. maksimaalisen hengityskapasiteetin, lihasvoiman ja massan sekä verisuonten kapillaaritiheyden laskussa. Hyvinkin myöhäisellä iällä on mahdollista hankkia huomattavan suuri verenkiertoelimistön toimintakapasiteetti. Sydän ja verisuonitaudit ovat maailman keskeisin kansanterveysongelma. Sydänsairaudet ovat maassamme yleisempiä kuin koskaan. Sepelvaltimotauti tullee sydän- ja verisuonitaudeista lisääntymään erityisen selvästi. Ateroskleroosissa valtimoiden seiniin kertyy rasvakerrostumia. Nämä yhdessä soluseinämän vaurion kanssa kehittävät suoneen ahtauman, joka heikentää verenvirtausta. Sepelvaltimotauti voi alkaa varhain jo 5-vuotiailla. Levossa sydämen verensaanti kärsii vasta kun valtimon ahtauma on luokkaa 80 %. Tarvitaan vähintään %:n ahtauma ennen kuin tämä voidaan havaita. Juuri se tekee monesti sydänkuoleman ennenaikaiseksi. Kuopiolainen akatemiaprofessori Markku Laakso (Lääketieteen Matti Äyräpää palkinto 2007) sanoo, että diabetes seurauksineen ei vielä 1980-luvun alussa kiinnostanut ketään. Nyt kakkostyypin diabetes on maailmanlaajuisesti sellainen aikapommi, että tiedolle on kysyntää. Osittain lihavuuden seurauksena diabetes lisää voimakkaasti sydänja verisuonitautiriskiä. Laakson mukaan ensimmäiseksi pitäisi pistää roskaruoka verolle. Toiseksi koululiikunnan lisääminen on kiireellistä. Kolmanneksi on jo lukuisia signaaleja ilmassa nuorison fyysisen kunnon rappeutumisesta. Huonot Cooperin juoksun testitulokset Suomen raskaassa ovat vain yksi esimerkki. Lihavuus itsessään ei ehkä ole sepelvaltimotaudin riskitekijä vaan siihen usein liittyvä korkea verenpaine ja kohonneet veren seerumin lipidit. Tupakointi on yksi parhaita sepelvaltimotaudin ennakoija. Sydänkuolemat tappavat enemmän tupakan takia kuin tupakan aiheuttamat keuhkosyövät. Jos tupakointi lopetetaan - sen sydänriski poistuu. WHO:n sydän- ja verisuoniasiantuntija Shanthi Mendis Genevestä tuo esille, että maailmassa on vuosittain 17 miljoonaa ennenaikaista sydänkuolemaa. Näistä liian korkea verenpaine aiheuttaa 7,1, tupakka 5,0, korkea kolesteroli 4,4 ja liikunnan puute 1,9 miljoonaa kuolemaa. Joku toivoisi olevansa mustekala, koska sillä on kolme sydäntä ja sininen veri. Meillä ihmisillä on vain yksi sydän. Lukijani, kun harrastat liikuntaa treenaat itse asiassa sydäntäsi.

9 3. Reserviläisliikunta 3.1. Reserviläisliikunta, mitä se on? Reserviläisliikunnan tarkoituksena on reserviläisten ja muiden maanpuolustusharrastajien kenttäkelpoisuuden, fyysisen kunnon sekä terveyden ylläpitäminen ja kehittäminen. Reserviläisliikunnassa korostuvat maanpuolustustaitojen kehittäminen sotilasluonteisten lajien avulla. Toiminnalla tuetaan myös laajempaa kansanterveystyötä Reserviläisurheiluliitto ry id pdfmachine by Broadgun Software - a great PDF writer! - a great PDF creator! - Reserviläisliikunnan kokonaisuus on keskitetty Reserviläisurheiluliitto ry:lle (RESUL), jonka tehtävänä on reserviläisliikunnan koordinointi sekä kilpailutoiminnan organisointi. Reserviläisurheiluliittoon kuuluvat Suomen Reserviupseeriliitto (RUL), Reserviläisliitto (RES) ja niiden piirit sekä Maanpuolustusnaisten Liitto (MNL). 3 RESUL:N TOIMINNAN RAKENNE Reserviläisurheiluliiton käytännön toiminnan toteuttavat sen jäsenjärjestöjen perusyhdistykset. Perusyhdistykset vastaavat reserviläisliikunnan harjoittelusta sekä liikunta- ja kilpailutapahtumien järjestämisestä. JÄSENYYDET JULKINEN TOIMINTATUKI SLU OPM MPK RESUL:N JÄSENET YHTEISTYÖKUMPPANIT SAL, SotUL, Suomen Latu ry, SSL ja SaHL KANSAINVÄLINEN TOIMINTA EESTI - ERNA HOLLANTI - NIJMEGEN Tärkeimmät liikunnan sidosryhmät ovat Suomen Ampumahiihtoliitto ry (SaHL), Suomen Ampumaurheiluliitto ry (SAL), Suomen Latu ry, Suomen Sotilasurheiluliitto ry (SotUL) sekä Suomen Suunnistusliitto ry (SSL). KOKO MAA MAAKUNTA/ LÄÄNI RUL 20 PIIRIÄ RES 18 PIIRIÄ MNL 18 PIIRIÄ RESERVILÄISTEN SM-KILPAILUT 16 KILPAILUA -SYYSJOTOS -TALVIJOTOS PIIRIEN JÄRJESTÄMÄT KILPAILUT KOULUTUS - KILP. JÄRJESTÄMINEN - KENTTÄKELPOISUUS - TUOMARIKOULUTUS URHEILPARLAMENTIT KENTTÄKELPOISUUS- ARVIOINNIT RESUL on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) ja Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK) jäsen. Julkinen toimintatuki anotaan vuosittain Opetusministeriöltä (OPM). KUNTA/ KAUPUNKI KERHOT YHDISTYKSET YHDISTYKSET PAIKALLISJOTOKSET KILPAILUT,HARJOITUKSET MAANPUOLUSTUSKOULUTUS RY:N KURSSIT

10 3.3. Reserviläisurheiluliiton hallinto ja toimikunnat Reserviläisurheiluliitolla on kaksi sääntömääräistä kokousta, syys- ja kevätkokous. Syyskokouksessa valitaan liiton puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja päätetään toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Kevätkokous on tilikokous, jossa vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta keskimäärin viisi kertaa vuodessa. Hallituksen jäsenet edustavat liiton jäsenkuntaa ja valinnoissa pyritään huomioimaan alueellinen edustavuus. Liiton käytännön toimintaa johtaa toiminnanjohtaja. Lisäksi liitolla on toimikunnat, jotka käsittelevät oman toimialansa asioita puheenjohtajansa johdolla. Toimikunnat ja tehtävät: Työ- ja talousvaliokunta Valmistelee asioita hallituksen kokoukseen ja tekee esityksiä liiton varainhankinnasta ja varojen sijoittamisesta Ampumatoimikunta tekee esityksiä ampumalajien sääntömuutoksista ja kehittää ampumatoimintaa SRA toimikunta (Sovellettu reserviläisammunta) Toimikunta tekee esityksiä säännöistä hallitukselle sekä suunnittelee ja toteuttaa lajin harjoitus- ja kilpailutoimintaa Kilpaurheilutoimikunta vastaa kilpailukalenterin suunnittelusta ja toteuttamisesta Kuntoliikuntatoimikunta Vastaa reserviläisten kuntoliikuntapalvelujen suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä Merikilpailutoimikunta vastaa merikilpailujen suunnittelusta ja toteuttamisesta vuosittain Ilmailutoimikunta kehittää reserviläisten ilmailutoimintaa sidosryhmiensä kanssa Tarkempia tietoja toimikuntien toiminnasta saa liiton toiminnanjohtajalta Reserviläisurheiluliiton toiminta Liitto julkaisee vuosittain Reserviläinen lehden vuoden viimeisessä numerossa toimintakalenterin, jossa on liiton keskeisimmät seuraavan toimintavuoden tapahtumat. Reserviläisurheiluliiton Internet -sivulla on laajasti tietoa mm. reserviläisliikunnan ja -urheilun edunvalvonnasta, tapahtuma- ja kilpailukalenteri sekä toimintasuunnitelma. Tässä julkaisussa käsitellään yksityiskohtaisemmin reserviläisliikunnan muotoja ja kenttäkelpoisuutta Reserviläisliikkujan palkitseminen Reserviläisurheiluliitolla on palkitsemisjärjestelmä. Liikuntatoiminnassa ansioituneita reserviläisiä palkitaan anomusten perusteella ansiomitaleilla Ansiomitalit kultainen ansiomitali - yli 10 v. ansiokas toiminta reserviläisliikunnassa hopeinen ansiomitali - väh. 8 v. ansiokas toiminta reserviläisliikunnassa pronssinen ansiomitali - väh. 5 v. ansiokas toiminta reserviläisliikunnassa Ansiomerkkisäännöt kokonaisuudessaan ja mitalien hakuohjeet ovat luettavissa liiton Internet sivuilla Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansioristi Opetusministeriö myöntää vuosittain (26.2.) liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä suomalaisen liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneille henkilöille. Ansiomerkkiehdotukset toimitetaan opetusministeriöön jakovuotta edeltävän lokakuun 31. päivään mennessä. Valtion liikuntaneuvosto käsittelee ehdotukset ja antaa niistä lausunnot opetusministeriön päätöstä varten. Ansioristisääntö on OPM:n sivulla kohdassa _ansiomerkit Ansioristiä voi hakea ohjeiden mukaisesti Reserviläisurheiluliiton kautta.

11 4. Reserviläisliikunnan muodot 4.1. Harraste- ja kuntoliikunta Tässä UKK Instituutin terveysliikunnan suositukset: Terveysliikunnan suositus LIIKUNTAPIIRAKKA Täsmäliikuntaa 2 3 tuntia viikossa, joka toinen päivä uinti soutu juoksu hiihto pyöräily reipas kävely remontointi metsätyöt pihatyöt Kansallinen liikuntatutkimus 2006 Kestävyysliikuntaa 2 5 krt/vk min/krt Lihaskuntoa/ liikehallintaa 1 3 krt/vk min/krt Arki-, hyöty- ja työmatkaliikuntaa 30 min/pv, vähintään 10 min jaksoissa 5 7 päivänä viikossa tanssi kuntosali laskettelu pallopelit voimistelu kuntojumpat Perusliikuntaa 3 4 tuntia viikossa, mielellään päivittäin Ota ainakin puolet! kävely (asiointi) kova siivoaminen leikki UKK-instituutti Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 2006 todetaan, että noin kolmasosa väestöstä liikkuu riittävästi. Suositusten mukaan liikuntaa tai kuntoilua tulisi harrastaa miltei päivittäin siten, että sen kokonaiskesto on vähintään 30 minuuttia. Ei siis riittäisikään se, että liikutaan kolme kertaa viikossa, vaan edellytys on liikuntakertojen määrä viikossa yli kolme ja vähintään 30 minuuttia sekä vähintään jonkin verran hengästyen. Tämän takia tämänkertaisessa tutkimuksessa väestö luokiteltiin uudelleen siten, että liikuntaa tuli harrastaa vähintään neljä kertaa viikossa, vähintään 30 minuuttia päivässä siten, että hengästyy tai hikoilee. Kun terveyden kannalta riittävä liikunta määritellään näin, niin vain reilu kolmannes (36 %) aikuisväestöstä liikkuu harrastuksenaan terveyttä edistävällä tavalla. Tämä tietää sitä, että melkein 1,2 miljoonaa suomalaista voi olla tyytyväisiä liikunnan harrastamiseensa. Toisin päin tarkasteluna löytyy peräti 2,1 miljoonaa suomalaista, joiden osalta terveyttä edistävän kuntoliikunnan tunnusmerkit eivät täyty ainakaan harrastusliikunnassa. Naisista suurempi osa kuin miehistä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Iän mukaan erottuvat vuotiaat ja yli 50-vuotiaat, joista keskimäärää useampi harrastaa tällä uudella tavalla määriteltynä kuntoilua riittävässä määrin. Kaikkein eniten riittämättömästi liikkuvia on keskiikäisten vuotiaiden parissa (67 %). Eri ammattiryhmien väliset erot tällä mittarilla eivät ole suuria. Näyttäisi kuitenkin siltä, että johtajien, yrittäjien ja viljelijöiden keskuudessa on muita enemmän niitä, jotka eivät täytä harrastusliikunnassa terveyttä edistävän liikunnan tunnusmerkkejä.

12 Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn mittaus 2003 Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä on, että reserviläisten fyysinen kunto on, lukuun ottamatta heikkoja yläraajojen lihaskuntoa ja välttävää maksimaalista hapenkulutusta, vähintään keskimääräinen normiviitearvoihin verrattuna. Reserviläisten keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa vuodelta 2003 todetaan tiivistetysti, että reserviläisten lihavuuden ja sen yleistymisen sekä erityisesti välttävän maksimaalisen hapenkulutuksen ja heikentyneen yläraajojen ja selän lihaskunnon perusteella reservin fyysinen kunto on terveyden ja taistelukelpoisuuden näkökulmasta keskimäärin riittämätön. Haasteena on huonokuntoisten ja vähän liikkuvien n. 20 -vuotiaiden liikunnan harrastuksen lisääminen sekä liikkuvien nuorten liikunnan harrastuksen säilyttäminen Reserviläisten harraste- ja kuntoliikunta Jokaisen reserviläisen pitää kantaa vastuunsa omasta fyysisestä ja kunnostaan, tätä palvelua emme voi ostaa kaupasta tai konsulteilta. Tutkimusten perusteella keho tarvitsee siis kohtuullista rasitusta useamman kerran viikossa. Suosittuja liikuntamuotoja Suomessa ovat kävely ja lenkkeily sekä sauvakävely. Näitä ulkoilumuotoja pystyy jokainen harrastamaan vaivattomasti omassa lähipiirissään. Liikunta- ja urheilujärjestöt sekä kunnalliset liikuttajat tarjoavat monipuolisia liikuntamahdollisuuksia eri ikäisille henkilöille. Lisäksi kaupalliset palvelut täydentävät kokonaistarjontaa Jotokset Maastossa liikkuminen on reserviläiselle erittäin tärkeä liikunnan muoto, ovathan maastoliikuntataidot oleellinen osa reserviläisen kenttäkelpoisuutta. Jotostoiminta on vakiintunut reserviläisten keskuudessa mielekkääksi tavaksi tulla tutuksi luonnon kanssa ja oppia tuiki tärkeitä maastossa liikkumisen ja yöpymistaitoja sekä toimia yhteistyössä toisten reserviläisten kanssa. Jotosten tarkoituksena onkin ylläpitää ja edistää reserviläistaitojen säilymistä ja kehittymistä. Jotostoiminta kohottaa osallistujien fyysistä suorituskykyä ja lisää henkilön kykyä selviytyä maasto-olosuhteissa. Reserviläisurheiluliitto järjestää syys- ja talvijotokset vuosittain eri puolella Suomea. Tehtäväalueina ovat reserviläistiedot ja taidot, suunnistus ja kartanluku, ensiapu- ja pelastuspalvelutoiminta, erävaellustiedot ja taidot sekä luonto- ja yleistiedot. Maanpuolustusnaisten Liitto järjestää yhteistyössä omien piiriensä ja yhdistystensä sekä Reserviläisurheiluliiton koordinoimana keväisin naisille suunnatun jotoksen.

13 Suunnistaminen, kartanluku ja marssiosaaminen Reserviläisen kenttäkelpoisuutta tukee myös suunnistus ja kartanluku sekä marssiosaaminen. Suunnistus ja kartanluku ovat tärkeitä reserviläistaitoja ja parhaiten niihin pääsee mukaan osallistumalla oman paikkakunnan suunnistusseuran tai reserviläisjärjestöjen suunnistustapahtumiin. Iltarastit tarjoavat oivan mahdollisuuden verestää kartanluku- ja suunnistustaitoja. Marssiosaaminen on teknistyvänä aikakautenamme usein unohdettu reserviläisen liikkumismuoto. Kuitenkin on tilanteita, jossa vain omin jaloin on mahdollista edetä paikasta toiseen, silloin marssitaidot ovat arvaamattoman tärkeitä. Muutamaan marssitapahtumaan osallistuminen ei vaadi paljon aikaa eikä vaivaa, tosin vaativimmille marsseille kannattaa harjoitella. Reserviläisurheiluliitto on mukana valtakunnallisessa Kesäyön marssissa, jossa on sarjoja sekä siviileille että sotilaille. Lisäinfoa tästä marssista on Internet osoitteessa

14 4.2. Kilpailutoiminta ja ammunta Kilpailutoiminta on tärkeä osa reserviläisliikuntaa. Reserviläisurheiluliitto vastaa jäsenjärjestöjensä kilpailutoiminnasta reserviläislajeissa sekä valtakunnallisten mestaruuskilpailujen järjestämisestä. Puolustusvoimien tuki ja joukkoosastojen myönteinen suhtautuminen kilpailutoimintaamme mahdollistavat tapahtumien järjestämisen eri puolella Suomea. Varuskuntien alueilla ja ampumaradoilla voivat reserviläiset harrastaa turvallisesti omia lajejaan ja kilpailla mestaruuskisoissa mitaleista ja hyvistä sijoituksista reippaassa ja rehdissä reserviläishengessä. Ammunnan harrastusta, joka ei tähtää kilpailemiseen, voidaan pitää kenttäkelpoisuuteen liittyvänä liikuntalajina. Ammunta on Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöjen keskeisempiä toimintamuotoja. Ampumatoiminnassa tulisi suosia sotilastyyppisillä aseilla suoritettavia reserviläisammuntoja. Paikallisella tasolla ja reservipiireissä järjestetään prosenttiammuntoja sekä muita ampumatilaisuuksia, tietoa näistä tapahtumista saa omasta kerhosta tai yhdistyksestä sekä reservipiirien toiminnanjohtajilta ja ampumavastaavilta. Sovellettu reserviläisammunta (SRA) on kilpalaji, jonka säännöt soveltuvat jäsenjärjestöjen sotilastyyppisillä aseilla suoritettavan ammunnan harjoittelun perustaksi. Aina ei sotilastyyppisillä aseilla voida ampua esim. ampumaratojen puuttuessa. Erilaiset urheiluammunnat soveltuvat tällöin myös kenttäkelpoisuuden ylläpitämiseen ja niiden harrastamiseen kannustetaan. Reserviläisurheiluliiton Internet sivuilla ovat mestaruuskilpailujen säännöt, ajan tasalla oleva kilpailukalenteri sekä ampumamestaruuskilpailujen ennätykset. Kilpailukutsut julkaistaan Internet sivujen lisäksi myös Reserviläinen lehdessä. Kilpailut järjestetään vuosittain eri puolella maata ja järjestelyistä vastaavat paikalliset reservipiirit, reserviupseerikerhot ja reserviläisyhdistykset. Yhdistelmälajit ampumahiihto ja -viesti ampumasuunnistus ja -viesti pistooliampumajuoksu ja viesti maastokilpailu merikilpailu neliottelu partiokilpailu pistooliampumahiihto ja viesti talvikilpailu Mestaruuskilpailut toimivat erinomaisesti reserviläisen omakohtaisina kenttäkelpoisuuden ja reserviläistaitojen arviointitilaisuuksina. Prosenttiammunta on Suomen Reserviupseeriliitto ry:n (RUL), Reserviläisliitto ry:n (RES) ja Reserviläis- Mestaruuskilpailuja järjestetään seuraavissa lajeissa: Ampumalajit ampumamestaruuskilpailut palvelusammunta ilma-asekilpailu perinneasekilpailu sovelletut reserviläisammunnat tarkka-ampujakilpailu pystykorva - perinneasekilpailu urheiluliitto ry:n (RESUL) järjestämä kilpailu, jonka tarkoituksena on ampumaharrastuksen kohottaminen ja järjestötoiminnan aktivoiminen kerhoissa ja yhdistyksissä. Tarkempia tietoja prosenttiammunnoista saa RESUL:n www-sivuilta.

15 4.3.Kansainvälisyys Suomalaiset reserviläiset osallistuvat lähinnä Euroopassa järjestettäviin sotilasurheilukilpailuihin ja marsseihin. Puolustusvoimat tukevat omalta osaltaan joukkueiden osallistumista esim. lainaamalla varusteita, osa joukkueista toimii täysin itsenäisesti. Reserviläisurheiluliito tukee joukkueiden osallistumista Erna sotilastaitokilpailuun Virossa sekä Nijmegen marssitapahtumaan Hollannissa. Tuen muodosta ja määrästä päättää Reserviläisurheiluliiton hallitus tapauskohtaisesti anomusten perusteella Erna sotilastaitokilpailu Erna ryhmä oli joukko Suomessa koulutettuja virolaisia vapaaehtoisia, jotka siirtyivät heinäkuussa 1941 Suomenlahden yli miehitettyyn Viroon. Joukon tehtävänä oli tiedustella Virossa olevia neuvostojoukkoja. Kansainvälinen Erna sotilastaitokilpailu on suunniteltu kulkemaan aitoa historiallista reittiä mukaillen. Kilpailun järjestämisestä vastaa Erna säätiö ja sitä tukevat Viron puolustusvoimat ja Viron Rajavartiolaitos, Viron maanpuolustusjärjestöt ja Suomen Sinibaretit. Puolustusvoimat osallistuu Erna sotilastaitokilpailuun vuosittain. Kilpailu aloitetaan maihinnousulla samalla rannalla, jossa vapaaehtoiset nousivat maihin vuonna Kilpailu koostuu rasteista, niiden välisistä siirtymätaipaleista ja siirtymätaipaleella olevista tarkastuspisteistä. Rastiohjelmiin kuuluu mm. ensiaputehtäviä, köysilaskeutumista ja ammuntatehtäviä. Siirtymätaipaleella on haasteena virolaisen tiedustelupataljoonan suorittama vastatoiminta. Vastatoiminta pakottaa joukkueet välttelemään suurimpia teitä ja avomaastoja. Maasto on myös vaativaa ja suunnistustaito ja kartanluku joutuvat koetukselle. Sijoitus kilpailussa määräytyy saatujen virhepisteiden mukaan. Kilpailuradan läpäisemiseen kuluu aikaa n. 90 tuntia. Kilpailu järjestetään elokuun alussa ja se kestää 5 päivää. Kilpailun kotisivu on osoitteessa Nijmegen -marssikilpailu Alankomaiden Nijmegenissä järjestettävä Vierdaagse on maailman suurin marssitapahtuma. Vuonna 2006 tämä nelipäiväinen marssi järjestettiin 90. kerran ja se keräsi noin osallistujaa ympäri maailman. Osallistujista on sotilaita viitisen tuhatta. Valittavana on useita erimittaisia reittejä, mutta sotilassarjassa marssittava matka on reilu 40 kilometriä jokaisena neljänä päivänä. Reserviläiset Suomesta osallistuu sotilassarjaan vuosittain n. 50 hengen osasto, mikä käsittää 2-4 joukkuetta. Riippuen Puolustusvoimien omien joukkueiden koosta, mukaan voidaan ottaa myös halukkaita reserviläisjoukkueita. Puolustusvoimat päättää osallistumisista vuosittain. Marssiminen Nijmegenin marssilla suomalaiset sotilaat marssivat sotilasvarustuksessa, joukkueen mukaan yhtenevästi pukeutuneena. Joukkueiden välillä voi olla eroavaisuuksia, riippuen mm. puolustushaarasta. Hyväksi havaittu varustus on palveluspuku m-91 täydennettynä taisteluvyöllä vaadittavan lisäpainon (10 kg) ja mukana tarvittavan varustuksen kantamiseksi. Sotilasosastojen majoitusalueena toimii Camp Heumensoordin sotilasleiri, joka rakennetaan vuosittain Heumensoordin alueelle Nijmegenin reunamille. Tässä leirissä joukkueet majoitetaan tupiin ja se myös toimii sotilasosastojen marssitukikohtana. Camp Heumensoordista aloitetaan aamuisin ja sinne lopetetaan iltaisin, pois lukien viimeinen päivä, jolloin maalina toimii Charlemagnen kenttä. Heumensoordista on useampi kilometri matkaa marssin varsinaiselle lähtöpaikalle, mistä syystä sotilaiden Vierdaagse on jonkin verran siviilejä pidempi. Leirin kansainvälinen tunnelma huipentuu iltaisin kanttiinissa, jossa tarjoillaan vapaamuotoista seurustelua, juomia ja pientä purtavaa. Aamuisin liikkeelle lähdetään kolmen ja kuuden välillä ja leiriin on palattava lähtöajasta riippumatta viimeistään kello 17:00. Tämä saattaa osoittautua joskus haasteelliseksikin, varsinkin, jos on sattunut juuttumaan siviililetkan loppupuolelle. Lisätietoa Nijmegenin marssista ja sen suorittamisesta löytyy osoitteista: ja Kokemuksena Nijmegen Vier- Daagse on äärimmäisen rasittava, mutta myös huikean hieno. Ilmassa todellakin on suuren urheilujuhlan tuntua, sekä aitoa kansainvälistä tunnelmaa. Rasittavuudesta todettakoon, että kyseessä ei kuitenkaan ole mikään Teräsmies-tapahtuma, vaan että tavallinen reserviläinenkin voi sen läpäistä kohtuullisella harjoittelulla. Jos mahdollisuus tarjoutuu, antaa Vier-Daagse varmasti takaisin siihen uhratun vaivannäön.

16 Kaikki tärkeä kannattaa vakuuttaa

17 5. Kenttäkelpoisuus 5.1. Taistelukentän asettamat fyysiset vaatimukset 5.2. Kenttäkelpoisuuden sisältö 5.3. Kenttäkelpoisuuden arviointi ja testit Sodankäynnin teknistyminen ei ole vähentänyt taistelijan fyysisiä vaatimuksia. Tulevaisuuden operaatiot edellyttävät sotilaiden toimivan aikaisempaa pitempiä jaksoja ilman lepoa ja palautuvan taistelusta nopeammin. Sotilaiden tulee kyetä liikkumaan laajalla taistelualueella ja säilyttämään toimintakykynsä vaativissa taisteluissa. Joukkojen on kyettävä taistelemaan pitkiä aikoja myös asutuskeskuksissa ja tarvittaessa myös saarrettuina. Taistelujen kiivaus, tuhovoimaiset taisteluvälineet ja asejärjestelmät edellyttävät taistelijoilta ja taistelun johtajilta hyvää toimintakykyä. Joukkojen on pystyttävä itsenäiseen toimintaan ja johtamiseen ryhmätasolta alkaen. Johtajien tehtävänä on valmentaa joukkojaan kestämään fyysisesti ja psyykkisesti taistelukentän vaativat olot sekä ilmiöt. Nykyaikaisen taistelukentän vaatimukset korostavat taistelijan ja taistelunjohtajan fyysisen suorituskyvyn merkitystä. Taistelijalta edellytetään monipuolisia voimaominaisuuksia, lihastasapainoa ja koordinaatiokykyä. Ampumataidon lisäksi taistelijalla pitää olla hyvä maastossa liikkumisen taito niin kesällä kuin talvella. Tämä tarkoittaa, että sotilaalla tulee olla hyvät taidot hiihtämisessä, suunnistamisessa ja uimisessa. Edellä esitetyt vaatimukset, harjoittelu ja testaukset liittyvät reserviläisen kenttäkelpoisuuteen. Kenttäkelpoisuus muodostuu fyysisestä toimintakyvystä, ampuma-, kartanluku- ja suunnistustaidosta sekä marssiosaamisesta. Lisäksi palveluskelpoisuusluokka määrittää henkilön kenttäkelpoisuutta. Fyysiseen toimintakykyyn kuuluvat lihaskunto ja kestävyys. Lihaskuntoa kehitetään parhaiten kuntosaliohjelmalla, jossa määritetään lähtötaso ja laaditaan henkilökohtainen harjoitusohjelma. Kuntien liikuntatoimessa on tietoa julkisista ja yksityisistä kuntosaleista. Kestävyyttä harjoitetaan säännöllisellä liikkumisella, väh. 3 kertaa viikossa min. kerralla hengästymiseen saakka. Jokaisella reserviläisellä on mahdollisuus valita omista lähtökohdistaan mielekäs tapa liikkua edellä mainitulla tavalla, pääasia on, että liikunta on säännöllistä ja riittävän tehokasta kunnon ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Ampumataitoa voi harjoittaa joko oman perusyhdistyksen tai piirien järjestämissä tilaisuuksissa joko kivääreillä tai pistooleilla. Perusyhdistyksillä, reservi- ja maanpuolustuspiireillä on harjoitus- ja kilpailutoimintaa. Parhaiten tietoa ampumatoiminnasta saat oman paikkakuntasi reserviläisyhdistyksestä tai reserviupseerikerhosta, reservipiirin toiminnanjohtajalta sekä piirisi ampumavastaavalta. Suunnistusta, kartanlukua ja marssiosaamista käsiteltiin jo aiemmin kohdassa reserviläisen harraste- ja kuntoliikunta. Reserviläisen kenttäkelpoisuuden arviointi vastaa Puolustusvoimien nykyisiä palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuutta mittaavia testejä ja suorituksia (PAK A 4:3.1, ei-sotilaat) Näin voidaan hyödyntää mm. olemassa olevaa ohjeistusta, suoritusvälineitä ja mahdollistetaan tulosten hyvä vertailukelpoisuus. Oman henkilökohtaisen suorituksen arvioimista helpottaa se, että kaikki tulostaulukot on porrastettu viiden vuoden välein (20 64 v). Yksityiskohtaista tietoa saa parhaiten Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirjasta, joka on pdf-muodossa osoitteessa Koska vastaavat suoritukset ovat kaikille palveluksessa oleville sotilaille pakollisia, mahdollistaa tämä myös arviointitapahtumien järjestämisen yhteistyössä esim. paikallisen esikunnan tai joukkoyksikön kanssa.

18

19 Kuntotestausprosessin kulku Työterveydenhuolto Lääkärin tarkastus terveydentilan kehitys seurantajärjestelmän piiriin? Liikuntaorganisaatio Etukäteisinformaatio miksi, mitä, miten, milloin ilmoittautumismenettely terveydentilaan liittyvät kriteerit Testin siirtävät kriteerit uusi aika testille (lääkärin konsultaatio?) Testin poissulkevat kriteerit lääkärintarkastus osallistuminen testausjärjestelmään; kirjattava MILFITiin Valmistautumisohjeet ravinto, lääkkeet, kuormitus varustus aika, paikka, kesto palautteenantotapa Ennakkokysely Testattavan fyysisen/terveydentilan riskikartoitus; poissulkukriteerit standardoitu kaavake tulkinta Testitilanne testijärjestys, suoritusohjeet, kriteerit testin keskeyttämiselle, kannustus tilanteen valvominen, riskitekijöiden huomioiminen tulosten laskenta, testin aikana ilmenneiden ongelmien kirjaaminen Testitilanteen päättäminen testattavan tuntemukset ja tilan seuranta yleispalaute ja -arvio testistä ohjeet palautteen antamisesta ja liikuntaneuvonnasta palautumisohjeet tulosten kirjaaminen ja arkistointimenettely (tietoturva) Terveyden edistämisohjelma työterveydenhuolto ravinnon, painon, stressinhallinta tupakoinnin lopettaminen verenkierto-, tukielimistö Kunto-ohjelma kuntoprofiili; aiemmat testitulokset, vahvuudet, kehittämisalueet työtehtävän asettamien vaatimusten huomiointi kunto-ohjelma (lähtökohtana testattavan resurssit ja intressit) viikkoliikunnalla ylläpidetään, vapaa-ajan liikunnalla kehitetään kuntoa motivointi! Liikuntaneuvonta kontrolli 2 / 6 / 9 / 12 kk? kannustus liikunnanohjaus; viikkoliikunta Seuranta, tilastointi yksilötaso/perusyksikkö-/joukkoyksikkö-/joukko-osasto-, jne. tavoitteiden saavuttaminen tulosten kirjaaminen (MILFIT) tilastojen luominen tarpeen mukaan - tulkinta, raportointi

20 Kuntotestit Lihaskuntotestit Toistokyykistys 60 s Testillä mitataan alaraajojen ojentajien voimakestävyyttä. Suoritus alkaa ylhäältä perusasennosta alas kyykkyyn niin, että sormenpäät koskettavat alustaan. Tulos arvioidaan yhtäjaksoisten toistojen määränä 60 sekunnissa Puristusvoima Puristusvoima mitataan puristusvoimamittarilla oikean ja vasemman käden parhaiden tulosten (2 kpl molemmilla käsillä) keskiarvona. Puristus suoritetaan istuma-asennossa selkä suorana siten, että käsi muodostaa 90 asteen kulman kyynärnivelestä. Tulos määritetään molempien käsien parhaitten puristusten keskiarvona. Istumaan nousu 60 s Testattava makaa selinmakuulla polvikulman ollessa noin 90 astetta. Nilkat ovat suorituksen aikana tuettuina (avustaja). Sormet ovat takaraivon kohdalla ristissä. Tulos arvioidaan yhtäjaksoisten suoritusten määränä 60 sekunnissa Etunojapunnerrus 60 s Lähtöasennossa maataan päinmakuulla, kädet ovat hartianleveydellä, sormet hartialinjan tasolla osoittaen eteenpäin. Tulos arvioidaan yhtäjaksoisten toistojen määränä 60 sekunnissa Painoindeksi Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (esim. 65 kg: 1,72m2=21,9) Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja rasvakudoksen määrää Kestävyystestit Cooperin testi Yleisimmin käytetty kestävyystesti on Cooperin testi, jossa mitataan 12 min aikana juostu matka. Tulos määritetään henkilön 12 minuutissa juokseman metrimäärän mukaisesti 10 metrin tarkkuudella. Polkupyöräergometritesti on valvotuissa olosuhteissa suoritettava kestävyystesti kuntopyörää polkemalla. Henkilökohtainen kuntoindeksi (HKI) kunto-ohjelman perustana Henkilökohtainen kuntoindeksi (HKI) muodostuu kuntotestissä saavutettujen kestävyystestin ja lihaskuntotestien tulosten keskinäisestä suhteesta. Testitulosten perusteella saamasi kunto-ohjelma muodostuu kestävyys- ja lihaskuntoharjoitteluohjeesta. Rakentamalla yleisten harjoitteluohjeiden ja kuntotestistä saamasi kuntoiluohjeen perusteella itsellesi sopivan kokonaisuuden kuntosi kohoaa varmasti.

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE OHJE 1(10) HELSINKI 1.10.008 RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE Lyhenne Peruste Voimaantulo Voimassaolo RESUL Ampuma-aselaki (1/1998) perusteluineen Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/007)

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät

Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet Liikuntavastaavan tehtävät 2 1. LIIKUNNAN MERKITYS SELKÄKIVUN HOIDOSSA LIIKUNTA JA SELKÄ Liikunta on tärkeää selälle. Sopivasti annosteltu liikunta

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 /

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / 60 000 Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu,

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 44,84 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 S I S Ä L T Ö TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 1. Aatteellinen toiminta 2. Kuntoliikunta- ja maastotoiminta 3. Ampuma- ja kilpailutoiminta 4. Muu toiminta

Lisätiedot

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 1. YLEISET SÄÄNNÖT... 2 1.1.MESTARUUSKILPAILUT... 2 1.2. OSALLISTUMISOIKEUS... 2 1.3. KILPAILUAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN... 2 1.4. MESTARUUSKILPAILUJEN

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton ampumamestaruuskilpailujen lajisäännöt

Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton ampumamestaruuskilpailujen lajisäännöt Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton ampumamestaruuskilpailujen lajisäännöt 1. Yleinen osa 1.1. Johdanto Nämä Suomen Reserviupseeriliiton (RUL), Reserviläisliiton

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja terveyttä,

Lisätiedot

AKTIIVISEMPI ARKI-luento

AKTIIVISEMPI ARKI-luento AKTIIVISEMPI ARKI-luento 14.11.2016 Ryhmäkeskustelu Mitä kuuluu? Miten hanke on sujunut omalta kohdalta, mikä on mennyt hyvin ja missä voisi parantaa? Mitä hyvää ja mitä parannettavaa hankkeen toiminnassa

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRI RY

KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRI RY 1 (16) KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRI RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Käsitelty ja vahvistettu Keski-Suomen Reserviläispiiri ry:n syyskokouksessa 8.10.2014. 2 (16) Sisältö A. Toiminnan arvot ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala

Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala Kurssipäivät ovat: La-su 13.04. - 14.04.2013 Lauantai 27.4.2013 Lauantai 11.5.2013 1 Ampumakorttikoulutuksen tavoitteet Ampumakorttikurssi on peruskoulutus turvalliseen

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

HARJOITUSPÄIVÄKIRJA NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT:

HARJOITUSPÄIVÄKIRJA NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT: NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT: HARJOITUSPÄIVÄKIRJA 28.09.2015 27.3.2016 Oulun Pyrintö ry Nummikatu 18-20, 90100 Oulu p. 044 781 2809 www.oulunpyrinto.fi HARJOITTELUN TAVOITTEET HUOM! Lahjakkuutta on

Lisätiedot