KRIS. & toiminnanjohtaja. tarvitaan. toimintansa. toimintakeskusvastaava KRIS-Tampere Meitä. Ray:n avustukset jaettu. Kohtaamisen jalo taito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRIS. & toiminnanjohtaja. tarvitaan. toimintansa. toimintakeskusvastaava KRIS-Tampere Meitä. Ray:n avustukset jaettu. Kohtaamisen jalo taito"

Transkriptio

1 KRIS Ray:n avustukset jaettu REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS KRIS- lehti uudistuu nro1 & toiminnanjohtaja toimintakeskusvastaava KRIS-Tampere Meitä tarvitaan 2015 Srk:n perheneuvojat KRISissä Kohtaamisen jalo taito Päivi Peltola: Me olemme oleellinen osa yhteiskunnan rakennetta Marko Rajamäki: Kolmannen sektorin toimijoilla on paikkansa Lakimuutos 2015: Lapsen tapaamisoikeus muuttuu KRIS hopeapaja aloitti toimintansa TULEVAISUUS: TYÖTÄ RIKOKSETTOMAN HUOMISEN PUOLESTA 1

2 2

3 REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS KRIS-Tampere on vuonna 2004 perustettu riippumaton yhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on auttaa ja opastaa vankeudesta vapautuvia ja vielä vankilassa olevia muutoshaluisia ihmisiä rikoksettomaan ja päihteettömään elämään. Sisällysluettelo 1/2015 Pääkirjoitus VAKIOPALSTAT Pääkirjoitus 3 Haastattelussa: KRISin vt. toiminnanjohtaja Päivi Peltola & toimintakeskusvastaava Marko Rajamäki Kirjoittajavieraana Jaana Joensuu 17 Ajankohtaista 16 Sarjakuva 6 Nimitysuutiset 23 KRIS NUORET Koppi nuorista 4 Helsinkiläiset räppäsivät musiikkivideon 22 ARTIKKELIT KRIS-toiminta prosessina 7 KRIS-lehti uudistettiin: Haasteen edessä 8 Srk:n perheneuvojat opettamassa kohtaamista 10 KRISin hopeapaja käynnistyi miljoonien säästöt, Rise sulkisi vankiloita 20 Raha-automaattiyhdistys jakoi tuet Lehden toimitus Päätoimittaja Toimitus Sivuntaitto Painopaikka Toimitus Jari Ihalainen (vuorotteluvapaalla) Päivi Peltola, vt. päätoimittaja Jaana Joensuu, Keijo Laapas, Juha Heinonen ja krisiläiset Pasi Immonen Nekapaino Oy, Tampere Puh: (03) , Aleksanterinkatu 29 B, Tampere Puh: , KRIS- Tampereen vuosi 2015 Arvoista asenteeksi Näin vuoden alkaessa on hyvä pysähtyä miettimään menneen vuoden onnistumisia ja haasteita. Mitä odotamme tältä vuodelta? Mitä haluamme odottaa? Yhdistyksen osalta ajattelen niin, että tänä vuonna meidän on tärkeä panostaa toiminnan sisältöön niin vankiloissa kuin täällä vankiloiden ulkopuolellakin. Meidän on nostettava framille neljä pääperiaatettamme; päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus ja lähdettävä avaamaan niiden sisältöä arjen ohjeeksi jokaisen toiminnassamme mukana olevalle, ja mukaan toimintaan haluavan haasteeksi. Nämä periaatteet, uuden elämän arvot, luovat perustan ja sisällön koko KRIS-toiminnalle ja ajatukselle, jonka mukaan me KRISissä haluamme toimia. KRIS-basic opintomateriaalilla perehdytämme toiminnassamme mukana olevat, ja toimintaamme mukaan tulevat siihen KRIS-ajatukseen keitä me olemme, mitä varten me olemme ja mihin me KRIS-toiminnalla pyrimme; mitä me krisiläisinä jäseniltämme odotamme. Nämä neljä periaatetta eivät ole vain sanoja, vaan elämänohjeita, asenteita jotka toteutuvat elämällä ne todeksi arjen jokapäiväisessä elämässä. Yhdenkään KRISin toimintaan mukaan tulevan ei tarvitse olla valmis tullessaan, mutta halu toteuttaa arvojemme on oltava. Sillä käymällä tämän opinpolun voi kuka tahansa liittyä mukaan hulvattomaan ja hienoon KRIS-joukkoomme.q Mukavaa vuotta 2015! Päivi Peltola Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos lehti julkaisee tilaamatta lähetetyn materiaalin, katsotaan tekijän luopuneen materiaalin tekijänoikeuksista lehden hyväksi. Lehti ei vastaa mainontansa kolmannelle osapuolelle aiheutuneista vahingoista, vaan korvausvastuu kuuluu ilmoitusasiakkaalle. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai sen julkaisemisesta sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti pyrkii julkaisemaan kaikki hyväksytyt ilmoitukset määrättynä päivänä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä, kuten lakko tai asiakkaasta tai alihankkijasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasti vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai sen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Julkaisuvarauksena force majeure. Valmiiksi aineistoksi hyväksytään pdf- tai eps-tiedosto: Ilmoitukset oikean kokoisina ja eps- tai pdf-muotoisina. Ilmoitus CMYK-väreissä, muunna myös spottivärit ja duotone-kuvat CMYK-väreiksi Kuvien resoluutio 200dpi. 3

4 nuoret KRIS-erityisnuorisotyö nuorista z KRIS Nuorten erityisnuorisotyö on vuotiaille suunnattua vertaistukea päihde- ja rikoskierteessä oleville nuorille. z Työn tavoitteena on nuoren päihteettömyyden ja rikoksettomuuden tukeminen luomalla yhdessä nuoren kanssa sellaisia tavoitteita, joiden avulla nuori voi tavoittaa mielekkäämmän ja vastuullisemman elämäntavan arjekseen. Teksti Keijo Laapas, KRIS Nuoret Kuvat Pasi Immonen, Keijo Laapas KRIS Nuorten erityisnuorisotyö on vuotiaille suunnattua vertaistukea päihde- ja rikoskierteessä oleville nuorille. Työn tavoitteena on nuoren päihteettömyyden ja rikoksettomuuden tukeminen luomalla yhdessä nuoren kanssa sellaisia tavoitteita, joiden avulla nuori voi tavoittaa mielekkäämmän ja vastuullisemman elämäntavan arjekseen. 4 KRIS-nuorisotyö aloitettiin Tampereella vuonna Nykyään KRIS-nuorisotyötä tehdään jo Etelä-Pohjanmaalla, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Nuorisotyön tukihenkilöillä on vankilakokemuksen ja koulutuksen lisäksi kokemuksia päihdeongelmasta ja lastensuojelusta, joten samaa kieltä puhumalla auttajat ja autettavat tulevat paitsi kuulluiksi myös ymmärretyiksi. Nuorisotoimintaan sovelletaan KRISin neljää pääperiaatetta; rehellisyyttä, päihteettömyyttä, yhteisvastuullisuutta ja toveruutta. Viikko-ohjelmalla arjenhallintaa Säännöllisellä tekemisellä ja aikatauluilla nuorelle luodaan vakautta ja arjenhallintaa normaali elämään. Kullekin viikolle laadittava viikko-ohjelma sisältää kunkin nuoren vastuualueet sekä Basic-, liikunta-, keskusteluja teemaryhmien aikataulut. Idea on pitää kiinni aikatauluista sekä tuoda selkeyttä nuorten toimintaan. Nuorten -ja keskusteluryhmien aiheita vaihtelemalla ja kutsumalla paikalle ulkopuolisia puhujia kertomaan mielenkiintoisista aiheista, pidetään mielenkiintoa yllä ja ruokitaan osallistumista. Toimintakeskuksen ulkopuolelle suuntautuvista vierailumatkoista ja erillaisista liikuntamahdollisuuksista sovitaan kuukausi eteenpäin. Nuortentoiminnan mahdollisuuksia ovat esimerkiksi uinti- ja virkistäytymispäivän kaltaiset retket Nokian Edeniin, teatterissakäynnit tai seinäkiipeilypäivät tampereen nekalassa. Toiminta on tuhti kattaus katkaisemaan arjen yksitotisuus. Vankilajoukkueita ja muilla paikkakunnilla toimivia KRISiläisiä vastaan pelataan sähly-, lentopallo-, futsal- ja puistofutisturnauksia. Palveluohjauksellinen neuvonta ja ohjaus Mentorointi eli yksilöity tukityö on nuoren ja tuki-

5 nuoret KRIS-Nuoret: Vastuuhenkilö Keijo Laapas, Toma Kangastie, Eino Nummenmaa, Pepe Luoto, Joni Hirvonen, Joni Juopperi, Markus Matilainen, Jami Suokas, Jose ja Areeza Fatahi (puuttuu kuvasta) henkilön välistä ohjaus- ja opastustyötä, jonka varaan luottamuksellinen suhde rakentuu. Vertaistuen keinoin nuorta pyritään auttamaan esimerkiksi rikos- ja velka-asioiden selvittelyssä, asunnon etsimisessä ja ylläpitämisessä, sosiaalisten verkostojen löytämisessä siinä missä arkipäiväisissä asioissa auttamisessakin. Asiointi sosiaalitoimistotoimistossa tai KELA:ssa samoin kuin koulutus- tai työpaikan hankintaan liittyvissä kysymyksissäkin. Arkisia asioita hoidettavaksi on myös oman arjen pyörittämiseen liittyvät kysymykset. Nuoren kanssa keskustelemalla tukihenkilö kartoittaa nuoren tilanteen ja alkaa yhdessä nuoren kanssa etsiä kokonaisvaltaisia keinoja arjen haltuun ottamiseksi. -Avain auttamiseen on todellisen tilanteen kartoittaminen ja ongelmakohtien löytäminen, KRIS Nuorten vastaava ja VST-hankkeen (Valmiuksia siirtyä työelämään) vetäjä Keijo Laapas aloittaa ja jatkaa painottaen, että paras tulos saavutetaan aloittamalla tukisuhde nuoren kanssa jo vankilassa tai laitoksessa, jolloin vapautumista ja etenkin elämää se jälkeen voidaan suunnitella hyvissä ajoin samalla, kun päihteiden käyttöä ja rikollisen käyttäytymisen jatkumista laitoksessa voidaan ehkäistä. -Jos nuori joutuu laitokseen tai vankilaan, tukisuhdetta ei katkaista. Sitä jatketaan laitoksessa ja etenkin sen jälkeen. KRISin toimintaan sitoutunutta nuorta ei hylätä, eikä jätetä yksin, Laapas painottaa. Nuoria rikokseen sortuneita ohjataan KRIS-toimintaan muun muassa Yhdyskuntaseuraamustoimistosta. Nuorelle rakennetaan ver- Jatkuu seuraavalla sivulla 5

6 nuoret... jatkoa edelliseltä sivulta kosto, joka Laapaksen mukaan voi koostua esimerkiksi kombinaatiosta sosiaalityöntekijä, rikosseuraamustyöntekijä sekä KRIS-tukihenkilö tai nuori voidaan ohjata muiden tukitoimien pariin, esimerkiksi päihdekuntoutuksen piiriin. -Tärkeintä nuoren kanssa työskennellessä on ottaa nuori kokonaisvaltaisesti huomioon. Harrastus-ja vapaaajantoiminta Toimintapäiviä nuorille järjestetään viikoittain. Toimintapäivien tavoitteena on tuoda toiminta- ja harrastusvaihtoehdoilla sisältöä nuorten arkeen ja parantaa tätä kautta arjenhallintaa samalla, kun mielekkäällä tekemisellä nuori voi tuntea sitoutumista KRISin toimintaan. Tähän mennessä nuoret ovat käyneet keilaamassa, jousiampumassa, ja seinäkiipeilemässä, käyneet pelaamassa erilaisia joukkuelajeja ja tietysti kuntosalilla. Myös erilaisia leirejä, joilla nuorilla on ollut mahdollisuus viettää aikaa arjen ulkopuolella päihteettömässä ja turvallisessa ympäristössä, on järjestetty. Leirien tarkoituksena on ol- lut kasvattaa yhtenäisyyttä ja edistää yksilöiden toimintakykyä ryhmäytymällä. Ryhmäkeskustelut päihde- ja rikoskierteen katkaisemiseksi ovat olleet leirien yksi pääteema. Torstaisin pelataan futsalia toukokuun loppuun asti.q Suunnitelmallinen tulevaisuus Oikeusministeriön :euron avustuksen turvin nuorten toiminta (mm.): -nuorten Toimintakeskuksen remontti (avattiin ) -käyttöön vuosikalenteri (leirit, tapahtumat ja menot) -viikko-ohjelma vakiinnutetaan -talvileiri laskettelukeskuksessa (YAD + KRIS-Helsinki) -osallistuminen Ehkäisevän päihdetyön viikoille Raumalla ja Tampereella -työllistymis- ja koulutuspolkujen kehittäminen nuorille -kokemusasiantuntijuuskoulutus (YAD) -yhteistyöverkostojen laajentaminen (vierailut ja infot) -Facebook ja julkisuuskuva -esitteen laatiminen nuorille.q TUE TOIMINTAAMME! Huppari 30 Paita 15 Lippis 13 Kassi 7 Taulu 10 KRIS-Tampere p Muutoksia palkkatukeen Vuoden alussa astui voimaan lakimuutos, jonka tavoitteena on palkkatuen yksinkertaistaminen, työnantajien ja työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuuden lisääminen sekä rakennetyöttömyyden vähentäminen edistämällä pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä. Nykyisen palkkatuen perustuen ja lisäosan kattavan mallin tilalle tulee prosenttiperusteinen palkkatuki, joka määräytyy seuraavalla tavalla: työttömyyden kesto alle 12 kk: tukiaika on enintään 6 kk ja tuen suuruus 30 % palkkakustannuksista työttömyyden kesto vähintään 12 kk viimeisen 14 kk aikana: tukiaika enintään 12 kk ja tuen suuruus 40 % palkkakustannuksista työttömyyden kesto vähintään 24 kk viimeisen 28kk aikana: tukiaika enintään 12 kk ajalta 50 %, minkä jälkeen 30 % Palkkakustannukset = bruttopalkka sekä työnantajan lakisääteiset lisäkulut Poikkeuksena vamman tai sairauden aiheuttama tuki on aina 50 %, oppisopimuksen kohdalla tukea saa koko oppisopimuskoulutuksen ajalle sekä alle 30-vuotiaan palkkaamiseen voidaan myöntää enintään 10 kuukaudelle, vaikka työttömyys olisi kestänyt alle 12 kuukautta.q Jo lähes pitkäaikaistyötöntä Tukitoimia pitkäaikaistyöttömille Suomessa on liki pitkäaikaistyötöntä, joista 6000 Tampereella. Pitkäaikaistyöttömäksi luokitellaan henkilöit, joiden työttömyysjaksoa on kestänyt vähintään 12 kuukautta. Tampereen kaupunki on myöntänyt viiden miljoonan euron tukipaketin, jolla yli 1000 uutta työtöntä on tuotu tukipalveluiden piiriin. Tukipalveluita ovat mm. sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta sekä palkkatuki. Lisäksi viime syyskuussa on aloitettu pitkäaikaistyöttömien eläkeselvitys. Tavoitteena on tehdä eläkeselvitys 300 pitkäaikaistyöttömälle. Toiminnalla halutaan parantaa työttömien elämäntilannetta ja säästää työttömien perusturvan kuntaosuuksissa. Tällä hetkellä kunnalla on maksuvelvollisuus, kun työttömyys on jatkunut 500 päivää. Uudistuksen jälkeen kunnan maksuvelvollisuus koskee myös yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita.q

7 ajankohtaista Kopista Kotiin KRIS Tampere ry kehittää Kopista Kotiin-projektilla perhetyötä vuosina Raha-automaattiyhdistys rahoittaa projektia, jolla pyritään vahvistamaan KRIS:läisen koko perheen huomiointia vankilasta vapautumisen jälkeen. Perheitä tuetaan myös viranomaisasioinnissa sekä muiden olemassa olevien palvelujen hyödyntämisessä omien tarpeiden mukaisesti. Kopista Kotiin projekti kuuluu RAY:n valtakunnalliseen Emma ja Elias ohjelmaan, joka on lastensuojelun keskusliiton hanke lapsiperheiden auttamiseksi. Kopista Kotiin-projektin koordinaattorina toimii mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen.q Sakon muuntorangaistuskäytäntö halutaan palauttaa Hallituksen eduskunnalle jättämä esitys palauttaisi sakkojen muuntorangaistuskäytännön niin, että neljä maksamatta jätettyä sakkoa voitaisiin muuntaa vankeustuomioksi. Esityksen taustalla on vuonna 2008 toteutettu lainmuutos, jonka jälkeen muuntokelpoisia sakkoja olivat vain tuomioistuimessa määrätyt sakkorangaistukset. Esitys sisältää muuntokaavaan lievennyksen niin, että nykyistä yhtä vankeuspäivää vastaisi kolme päiväsakkoa, jatkossa neljä. Vastapainona muuntorangaistuksen vähimmäispituus esitetään korotettavaksi neljästä päivästä viiteen päivään vankeutta, kun taas muuntovankeuden enimmäispituus alennettaisiin 60 päivästä 40 päivään. Lievennyksillä pyritään hillitsemään vankiluvun kasvua, vaikka rangaistupohja laajenee.q Tein kaavion uusiksi. Vaihdetaan tää sen 1 D:n tilalle. KRIS tukee, ohjaa ja kannustaa päihteettömään elämään ryhtymistä ja auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa. KRIS-toiminta prosessina (prosessikuvaus) Jatkuvan prosessin tila Mitä KRIS on z KRIS-toiminnan tarkoituksena Jatkuvan prosessin on tukea tila vankilassa olevia ja auttaa Mitä KRIS on vertaistuella niitä vapauteen siirtyviä, jotka haluavat katkaista rikos- ja päihdekierteensä. jotka haluavat katkaista z KRIS rikos- tukee, ja päihdekierteensä. ohjaa ja kannustaa päihteettömään elämään ryhtymistä ja auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa. KRIS-toiminta prosessina Yhteydenotto ennen vankilaan menoa Vangin ja/tai henkilökunnan yhteydenottopyyntö Vangin tapaaminen vankilassa Jatkotapaamiset vankilassa (1 x kk) Yhteistyösopimus -allekirjoitus VHE / YKS-tuki osaksi rangaistusajan suunnitelmaa Verkostokokoukset ennen vapautumista Lomatuki (matkat, KRIS-vertaistuki Nouto portilta KRIS-tuki siviilissä jatkuu Tukisuunnitelman laatiminen SIVIILI Vankilaan saattaminen Sovitaan tukitapaamiset vankilassa Akuutti tarve poistuu Ei tapaamisia Tapaamiset tarvittaessa Lomatuki (matkat, KRIS-vertaistuki Nouto portilta KRIS-tuki siviilissä jatkuu Ei allekirjoitusta Ei yhteyttä viranomaisiin Vankilatapaamiset Tulevaisuudensuunnitelma YHTEYSTIEDOT: KRIS-Tampere p Päivystys p Aleksanterinkatu 29 b (kellarikerros) FIN Tampere Toimintakeskuksen aukioloajat ovat Ma- Pe 9-16 ja lauantaisin 12 KRIS-toiminnan tarkoituksena on tukea vankilassa olevia ja auttaa vertaistuella -16 niitä vapauteen siirtyviä, Toiminnanjohtaja: Jari Ihalainen p (vuorotteluvapaalla) Päivi Peltola p Toimintakeskusvastaava: Marko Rajamäki p Vankilatyön koordinaattori: Markku Ollikainen p Valmiuksia siirtyä työelämään VST-hankevastaava: Jani Purhonen p Hanketyöntekijä ja Erityisnuorisotyö: Keijo Laapas p Kopista kotiin koordinaattori: Nina Niemi p

8 kauneusleikka ajassa Uusi ilme, uudet haasteet, uusi vuosikymmen KRIS- lehdelle z KRIS-Tampere ry:n jäsenlehti kohotti kasvonsa. Lehden kokoa kasvattamalla sivujen taittoilme uusittiin. Lehden kunnianhimoisena pyrkimyksenä on toimittaa jäsenlehdestä rikosseuraamusalalla yksi vakavasti otettava ääni ja mainostajia kiinnostava mediaväline. KRIS-Tampere aloitti uuden vuosikymmenen uusimalla jäsenlehtensä kokonaan. Lehden kokoa kasvattamalla ja lehden sisältöön panostamalla on kunnianhimoisena tavoitteena tehdä jäsenlehdestä yksi vakavasti otettava ääni rikosseuraamusalalle. KRIS-Tampere ry:n ensimmäinen jäsenlehden numero ilmestyi joulukuussa 2012 sen jälkeen, kun yhdistyksen riveihin saatiin ammattigraafikko. Ensimmäiset numerot toimitettiin hartiapankilla ja painotyö tehtiin valokopiokoneella. -Alun idea oli tehdä lehti vankiloihin. Lehti, johon vankilassa olevat voivat kirjoittaa mietteitään ja tuntojaan, ja jolla me voimme jakaa tietoa. Näin lehden perustamista muistelee KRIS-Tampere ry:n vuorotteluvapaalla oleva 8 toiminnanjohtaja ja lehden pitkäaikainen päätoimittaja Jari Ihalainen. -Tiedonkulku vankilaan sisään ja sieltä ulos ei ole yksinkertainen juttu. Luottamus on ansaittava. On tiedettävä minkätyyppistä tietoa vankiloihin voi levittää ja ympäristö ja struktuurit on tunnettava, Ihalainen korostaa. Jo pienikin virhe voi sulkea portin lopullisesti. Vanki on kuluttaja Vaikka kyse on vankilasta, ja vaikka kohderyhmä on rikoksista vankilaan tuomitut ihmiset, on hyvä muistaa, että elämä jatkuu vankilan jälkeen ja joidenkin kohdalla alkaa se alusta. Vankilassakin ihmiset ovat ihmisiä ja kuluttajia, asiakkaita siinä missä kuka tahansa. Laitoksesta riippuen postimyynnin kautta vankiloihin voi tilata asusteita, pelejä tai musiikkia ja elektroniikkaa. Kanttiinimyymälöistä vangeilla on mahdollisuus hankkia samoja tienvarsisupermarkettien tuotteita kuin kellä tahansa. Merkkivalikoima vain on yleensä rajatumpi. Osallistuva mainonta on panos tulevaan Mainostajalle kaupallinen ilmoitus KRIS- lehdessä ei ole pelkkä tuotteen myyntiilmoitus asiakkaille, vaikka sitäkin.ilmoittamalla jäsenlehdessä yritys ilmaisee tukevansa KRISin toiminnan tavoitteita ja päämääriä: työtä rikoksettoman ja rehellisen elämän puolesta ja rehdin asenteen omaksumista yrittäjiä ja muita ihmisiä kohtaan. Printtijulkaisun pieni painosmäärä ei tarkoita suppeaa levikki- ja lukijakuntaa. Toistaiseksi printti on ainoa formaatti joka voidaan jakaa vankiloihin. Paperiversio sekä verkkosivut, yhdistyksen muu markkinointi ja tiedottaminen moninker-

9 ajassa us taistavat lukijamäärän, joka huokeisiin ilmoitushintoihin yhdistyneenä muodostaa kilpailukykyisen asiakaskontaktihinnoittelun ja varteenotettavan välineen tuotemarkkinoinnille millä tahansa mittarein mitattuna. Kaupantekijänä saa hyvän ja turvallisen mielen; jokainen murto, jokainen vakuutusmaksuissa säästetty euro ja jokainen laitospaikassa säästettävä satanen on voitto jokaiselle, -silkka sijoitus kohti rikoksettomampaa huomista.q Vankiloiden puhelinjärjestelmä uusitaan Vankiloiden vankipuhelinjärjestelmät uusitaan ja uuteen järjestelmään on siirrytty jo muun muassa Kuopiossa ja Köyliön puolisuljetussa laitoksessa. Suljetuissa vankiloissa uusi järjestelmä ei juurikaan näy eikä kuulu vankien puhelukäytännössä. Uutta on se, että puhelun nauhoituksen merkkiääni kuuluu nyt yhtä aikaa sekä vastaanottajalle että puhelun soittajalle. Köyliön puolisuljetussa vankilassa muutos on sen sijaan merkittävämpi. Aiemmin vanki osti Elisa-verkon prepaid-kortin (Saunalahti), johon pystyi soittaa vankilan ulkopuolelta tai laittaa esimerkiksi soittopyynnön tekstiviestinä. Uusi puhelinjärjestelmä lähes kaksinkertaisti puheluhinnat Köyliössä. Nyt puhelu maksaa 11 senttiä minuutilta. Valvonnan näkökulmasta puhelujen järjestäminen on nyt uuden vartijoiden mukaan vaivatonta järjestää ja ne sujuvat nopeammin.q Tutkimus: Vapauttamissuunnitelma ei toimi Oulun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmaan opinnäytetyön tehnyt Milev Iliyan tutki Vapautuneen vangin kokemuksia vapauttamissuunnitelman toteutumisesta. Tutkimus paljastaa, ettei vapauttamissuunnitelma edelleenkään toimi maamme vankiloissa. Haastateltavien kokemukset heidän vapauttamissuunnitelmansa toteutumisesta kertovat, että vapauttamissuunnitelmaan kirjattuihin tukitarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan ennen vankilasta vapauttamista, eikö vapautettavia ole tuettu tarpeeksi vapauttamisvaiheessa. Opinnäytetyön johtopäätöksinä saatiin, että vapauttamissuunnitelman laatimisen lisäksi myös sen toteutumista ennen vapauttamista tulisi tehostaa, jotta saataisiin toivottu tulos, eli uusintarikollisuuden väheneminen. Johtopäätöksissä nousi esiin myös jälkihuollon tarpeellisuus. Vapauduttuaan vanki tarvitsee edelleen monipuolista tukea tasapainottaakseen elämänsä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus jonka aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltavina oli ehdonalaisen vapauden valvonnassa olevia äskettäin vankilasta vapautuneita vankeja. Vapauttamissuunnitelma laaditaan rasti ruutuun-periaatteella viikkoa kahta ennen vangin vankilasta vapautumista ja siinä kirjataan, onko vangilla vapautuessaan asunto, työpaikka tai aikooko hän hakeutua sosiaalituen piiriin.q Matkustajatiedot viranomaisille Tammikuussa voimaan tulleen lain mukaan poliisi, tulli- ja rajaviranomaiset voivat hyödyntää matkustajatietoja muun muassa huumekuriireiksi epäiltyjen henkilöiden seulomiseen matkustajavirrasta. Sisäministeriön mukaan matkustajatietoja aiotaan hyödyntää myös terrorismin torjunnassa. Lakimuutos on yksi toimenpiteistä, jotka sisältyvät viime vuonna hyväksyttyyn kansallisen terrorismin torjunnan strategiaan. Toimijalle, joka ei pyynnöstä huolimatta luovuta tietoja poliisille, voidaan asettaa uhkasakko.q Naistenryhmä toimii KRIS-Tampereen naistenryhmä palasi tauolta keskiviikkona Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin kello Tarjolla on ollut herkullista tarjottavaa ja ohjelmistoon on kuulunut kokoontumisten lisäksi retkiä, joihin ovat kuuluneet muun muassa saunalautalla seilailu ja reissut Rudolfin keitaalle viime marraskuussa sekä Kuruun Keihään tilalle syyskuussa. Monelle naiselle ryhmä on voimia antava kokemus, ja auttaa parantamaan itsearvostusta sekä antaa apua kaikkeen, mikä naisena olemiseen liittyy. Alla kävijöiden mielipiteitä naistenryhmästä: -En ole käynyt aikoihin, mutta ne kerrat, jotka kävin, olivat hyviä. Aiheet vaihtuivat viikoittain ja ryhmä oli tärkeä olla olemassa. On hyvä, että naiset ovat keskenään, koska kaikkea ei voi jakaa kuin muille naisille, yksi ryhmäläisistä sanoo. -Tosi kivoja kokemuksia naistenryhmästä. Aina on aihe, josta keskustellaan. Vetäjät ovat tosi mukavia. Reissut ovat olleet kivoja. Itselleni ryhmä on kivaa vaihtelua arkirutiineihin. Uskon, että ryhmä tukee itsetunnon rakentumista ja parantaa minäkuvaa. On hyvä, että ryhmä on pelkästään naisille, koska monet naiset eivät puhu asioistaan, kun on miehiä läsnä. Hyvää on myös, että ei tarvitse keskustella, jos ei tahdo. Voi vaikka istua hiljaa kaksi tuntia, jos haluaa.q Täsmennys Edellisessä numerossa Rikosseuraamusviraston kehitysjohtajan Kirsti Kuivajärven haastattelun yhteydessä julkaistun kuvan kuvaaja on Lasse Keltto. Kuvaajan nimi oli pudonnut pois.q 9

10 kohtaamisia Seurakunnan perhetyön juhlaviikko avattiin KRIS-kohtaamisella Kohtaamisen jalo taito sinä ja minä z Tampereen seurakuntayhtymän ja Tampereen ympäristöseurakuntien perheneuvonta täytti marraskuussa 70 vuotta. Juhlaviikon avauksena kaksi perheneuvojaa kohtasivat krisiläiset otsikolla miten kohdata ihminen vertaistukityössä. Sotien aikaan ja niiden jälkeen avioerojen määrä Tampereella ja Tampereen alueella kaksitoistakertaistui. Kehitys johti perhetyön aloittamiseen seurakunnassa 70 vuotta sitten. Virallisesti seurakuntien perhetyö käynnistyi 19. päivä marraskuuta Juhlaviikon avauksena Tampereen seurakunnan perheneuvojat Anita Puskala ja Pertti Salminen saapuivat KRISin Toimintakeskukseen puhumaan siitä, miten kohdata vertaistukityössä puhumaton ihminen. Perhetyössä Salminen on toiminut jo kolmenkymmentä vuotta, Anita Puskala reilu kolme vuotta. Pertti Salmisen mukaan perhetyö on auttamista ja ihmisten kohtaamista. Maanantain aamupäivälle 10 oli varattu kaksi teemaa: ensinnä se, miten puhua tunteista ihmiselle joka ei puhu, ja toiseksi; miten ottaa asiat puheeksi. Kaksi kimuranttia kysymystä joiden avaamiseen ei auttajan ilo ja auttamisenhalu aina riitä. -Ihmistä ei pidä lähestyä kuin porakone. Ei pidä vain iskeä kilpeen kiinni ja yrittää väkisin läpi, se on tuhoissa, aloittivat ohjaajat. -On ymmärrettävä että puhumattomuus on hiljaisuudella puhumista, se on suoja, kilpi. Omaa tilaa ei haluta sanoittaa. Yleensä taustalla on pelko kipeän tilanteen tai tunteen uudelleen kohtaamisesta. Häpeä, ahdistus, viha ja kipu, on tuskaa ja halua suojella itseään, Anita Puskala yksilöi kivunpisteitä. Myös halu auttajan suojelemiseen saattaa olla eräs syy vaieta. Se, että autettava ajattelee, että vastaanottaja ei kestä kuulla järkytyksiä. On oltava aikaa Tärkein työkalu kohtaamisessa on ohjaajien mukaan aika, kohtaamisen hetki. -Pelkkä rauhallinen ja turvalliseksi koettu paikka ei riitä, vaan on oltava aikaa. Varttitunti on liian vähän, siinä ajassa ei välttämättä ehdi tapahtua mitään. -Sanat ovat muistojen ja kokemusten avain joka kiertyy lukossa vasta kun ajatus on valmis, kun ajatus on otollinen, sanoo Puskala. -Auttajan kannalta hiljaisuus on elementti ja tila, jota ei pidä täyttää ahdistuksella. -Äänetön kannattelu voi vertaistukityössä olla puhumisen avain. Sitä on vertaistukityö omilla sanoilla. Tämä tietoinen hiljaisuus on meissä jokaisessa sisäänrakennettuna. Mutta toisinaan hiljaisuus on hyvä rikkoa, Salminen muistuttaa ja painottaa että hiljaisuuden sietäminen on jalo taito. -Tietoisuus jatkuvuudesta on eräs avain sekin. Aamupäivän aikana KRIS- Nuorten tiloissa järjestetyssä kohtaamisessa tutkittiin erilaisin ryhmätyöharjoittein miimisiä raeaktioita. Ilmeet kun paljastavat kaiken. -Puhumaan ei ryhdytä pakottamalla. Se on hidas valikoiva prosessi, jossa auttajan tehtävä on luoda kahdenkeskinen mielellinen tila avautumisen mahdollisuudeksi ja auttajan on hyväksyttävä se, että tila ei heti täyty eikä puhumaan ryhdytä pelkällä päätöksellä. Kaiken perusta on kahdenvälinen luottamus, tilanne on nyrkiksi puristunut käsi jota auttaja pyrkii avaamaan yhteisymmärryksellä.q Teksti Juha Heinonen

11 Kissa pöydälle Palautteenannon haasteet z Miten nostaa kimurantit asiat esiin ilman pelkoa hankalaksi leimautumisesta? z Rakentavan palautteen elementit. z Kuka sanoo, kenet ammutaan? kohtaamisia sinä ja minä Ritarillis-luterilaisen perinteen mukaan sanansaattaja ammutaan aina oli kysymys sitten surunsaattajasta tai iloviestinkantajasta. Negatiivinen palaute torjutaan, koska sitä pelätään. Kuinka moni muistaa kiittäneensä sanoen, että kiitos, kiitos kun huomautit minulle tästä, kiitos että sanoit minulle tämän. Yleensä palaute vastaanotetaan henkilökohtaisena ja se vain siedetään. Toimeen ei ryhdytä ilman pakkoa. Itseään ärsyttävät asiat nielaistaan ja annetaan olla. Ne jätetään tuomatta julki koska taustalla velloo väärinymmärretyksi tulemisen pelko. Konkreettisen palautteenannon kohteena on yleensä tekemättömät työt tai velvoitteiden laiminlyönti. Myönteinen ja kannustava palaute lähinnä sivuutetaan. Hyvän ja rakentavan palautteen elementti piilee Tampereen seurakunnan perhetyönohjaajien Reijo Salmisen ja Anita Puskalan mukaan palautteenantajan vastuussa pitäytyä menemästä palautteessaan tunnetasolle. Palautteeseen tulee sisällyttää konkreettisia käsitteitä ja antaa tilaa saajan reaktiolle. Reaktioon on myös reflektoitava. -Tunnerektio tukkii korvat, Puskala sanoo ja jatkaa toteamalla, että kolmas ja neljäs kerta on jankuttamista. Palaute on sitä mitä toinen sanoo. Hyvä palautteenanto on nelivaiheinen prosessi sisältäen varsinaisen palautteen lisäksi myös reaktion, reaktioon sisältyvän tunteen ilmaisemisen ja neljäntenä GORDON malli 1.) 2.) 3. 4.) PALAUTE Ilmaise palaute 1.) KUVAA toisen KÄYTTÄYTYMINEN 2.) Kuvaa sen VAIKUTUS sinuun 3.) kuvaa reaktion herättämät TUNTEET Adjektiivit (kuvailusanat) pois, ne ovat mielipiteitä. Kuvailun tulee kohdistua konkreettisiin yksilöityihin asioihin ja seikkoihin. palautteen sisällön toistamisen. Näistä kaksi viimeistä tuppaa unohtumaan. Yleensä harkitaan tarkoin miten palaute annetaan. Ei kuitenkaan ajatella, miten siitä jatketaan. Jo muutamalla yksinkertaisella niksillä palautteen sisältö ja luonne muuttuu lopputulokseltaan toiseksi. -Kokeilkaa ihmiset, kokeilkaa, ohjaajat haastavat.q REAKTIO SANDWICH malli (USA) Ilmaise reaktion tunne 1.) aloita POSITIIVISELLA asialla tai huomiolla 2.) Anna PALAUTE 3.) ja POSITIIVISELLA asiaa tai huomioilla tai kehulla. Amerikkalaisen mallin ajattelussa yhtä negatiivista palautetta vastaan on samassa yhteydessä esitettävä vähintään viisi myönteistä huomiota. Toista palautteen sisältö TOIVE malli (Otto-mallina tunnettu) 1.) KUVAILE ongelma 2.) Kerro miltä se TUNTUU 3.) TÄSMENNÄ mitä haluat toisen tekevän toisin 4.) OSOITA syy- ja seuraamussuhde 11

12 haastattelu Tuettavia, arkea ja työtä riittää Kolmas sektori on osa yhteiskunnan rakennetta z Päivi Peltola aloitti KRIS-toiminnan vuonna 2007 vapauduttuaan vankilatuomiolta Silta- Valmennuksen päihdekuntoutuksen kautta. z Toimintakeskusvastaavana hän ehti toimia puolitoista vuotta ennen kun ryhtyi yhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Miten luonnehtisit kolmannen sektorin toimijoiden, asemaa ja merkitystä yhteiskunnassamme? Peltola: -Kolmannen sektorin asema on äärimmäisen tärkeä. Olemme oleellinen osa yhteiskunnan palveluja ja rakennetta. Kolmannella sektorilla tehtävää työtä muut eivät pysty tarjoamaan tai tekemään, ja se tehdään yhteistyössä kunnan palveluiden kanssa niitä täydentäen. -Tänä päivänä kunnan tarjoamat palvelut kapenevat ja kolmas sektori tuottaa palveluita kuntalaisten tarpeisiin. Kolmas sektori tarjoaa osallistumisen mahdollisuuden kansalaisille vapaaehtoistyön muodossa tärkeäksi kokemallaan osa-alueella, sekä tärkeitä tukityöllistymispaikkoja erilaisille kohderyhmille. -Kolmannen sektorin palvelut ovat niitä matalankynnyksen paikkoja, jossa mukanaolo ei vaadi maksusitoumuksia. Minkä näkisit kolmannen sektorin tärkeimmäksi tehtäväksi yhteiskunnassamme? Peltola: -Kolmas sektori ottaa kopin ihmisistä, jotka ovat mahdollisesti pudonneet yhteiskunnan yleisesti hyväksi ajatellun arjen ulkopuolelle. -Kolmannen sektorin tärkeimpiä kantavia voimia on juuri se, että työtä tehdään ruohonjuuritasolla, ihmistä lähellä ihminen ihmiselle -periaatteella. -Tärkeänä näen myös yhteisöllisyyden lisäämisen ja ylläpitämisen yhteiskunnassamme. Vankeinhoidon hyvät pyrkimykset KRIS-Tampere on toiminut kymmenen vuotta. Minkälaisia muutoksia olet havainnut yhteiskunnassa, sen asenteissa tai vankeinhoidossa? Peltola: -Uutisointi on lisääntynyt suhteessa rikoksiin ja niiden tekijöihin. Rikoksilla halutaan mässäillä, halutaan myydä lehtiä ja aiheuttaa kansalaisissa inhoa ja pelkoa. Toisaalta julkisuudessa on tänä päivänä myös kiinnostuttu enemmän rikos- ja päihdetaustaisista ihmisistä ja heidän kanssaan tehtävästä työstä positiivisessa mielessä. Erilaisia selvitymistarinoita saa lukea aikakauslehdistä tämän tästä, vangeille ja päihderiippuvuuteen sairastuneille ihmisille halutaan antaa kasvot. Lisääntyneellä tiedolla voidaan myötävaikuttaa kansalaisten asenteisiin ja ennakkoluuloihin. -Suomessa vankeinhoito on mielestäni kohtalaisen 12 hyvällä suunnalla verrattuna vaikkapa Yhdysvaltoihin. USA:ssa pääpaino on ainoastaan siinä, että rikollinen ansaitsee tuomionsa ja mahdollisimman pitkän vapaudenmenetyksen. Suomessa ainakin pyritään siihen, että vanki saisi eväitä vapautumiseen ja vapautumisen jälkeiseen elämään. Vankeusaikana pyritään järjestämään koulutusta ja kokemusta työelämästä sekä päihdekuntoutusta. Myös asteittaista vapautusta toteutetaan. -Vangit voivat mahdollisuuksien mukaan hakeutua rangaistuksenaikaiseen päihdekuntoutukseen tai koevapauteen, ja kiinnittyä työelämään tai kouluun tai päihdekuntoutukseen. Suomessa löytyy myös ymmärrystä sille, että esimerkiksi päihdeongelma ei katoa pidentämällä vankeustuomioita. Mahdollisuus vaikuttaa päihdeongelmaiseen vankiin, joka itse on halukas lähtemään muutoksen tielle, tapahtuu tukemalla ja motivoimalla vankia oikea-aikaisesti ja mahdollistaen pääsyn päihdekuntoutukseen. -Paljon on Suomessa vielä tehtävää vankeinhoidon saralla, mutta sama pätee kaikkeen kehitettävää riittää aina. Yhteiskunta muuttuu koko ajan ja siinä muutoksessa on yritettävä pysyä mukana. Jatkuu sivulla 14.

13 haastattelu Toimintakeskusvastaava Marko Rajamäki: KRIS on vakuuttanut epäilijät Miten luonnehtisit kolmannen sektorin toimijoiden asemaa ja merkitystä yhteiskunnassamme? Rajamäki: -Kolmannen sektorin järjestöt ovat syntyneet vastaamaan ihmisten avuntarpeisiin ja edistämään hyvinvointia yhteiskunnassa. Nykyään kolmas sektori osallistuu tilaajan järjestämiin kilpailutuksiin ja niissä vaaditaan, että palvelun tuottajalla tulee olla tietty ammatillinen pätevyys tehdä sitä työtä. Tästä on seurannut, että ennen kun halusi tehdä hyväntekeväisyys työtä tällä alueella niin tervetuloa vain, nykyään kysytään koulutus taustaa. Hyvää tässä kehityksessä on se, että palvelun tarjoajalla on usein käytössä moniammatillinen tiimi, johon sairaanhoitajien, sosiaaliterapeuttien ja vaikka ohjaajien rinnalla kulkee vertaistyöntekijä, jonka näkökulmaa kysytään onneksi yhä useimmin. Lisäksi me vertaiset alamme olla yhtä hyvin koulutettuja kuin muutkin. Saadaan itsekin erittäin tärkeitä työkaluja työmme tekemiseen. -Kolmannen sektorin tärkeänä merkityksenä näen sen, että me voidaan pitää esillä heikompiosaisten ja syrjäytyneiden asemaa yhteiskunnassa ja sitä kautta saada parannusta heidän oloihinsa. Aina silloin tällöin tämän työn tuloksena saadaan joku palamaan yhteiskuntaan. Tällä työllä on valtavan suuri merkitys yhteiskunnassa. Minkä näkisit tärkeimmäksi kolmannen sektorin tehtäväksi yhteiskunnassamme? Rajamäki: -Perinteisesti kolmannen sektorin tehtäviin on kuulunut jonkin tietyn väestöryhmän edunvalvonta, vapaaehtoistoiminnan organisointi sekä joidenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen. -Nämä kaikki ovat tärkeitä, mutta itselleni tärkeäksi koen tietysti lainrikkoja ja päihdetaustaisten ihmisten auttamisen matkallaan eteenpäin. Olen jo ehtinyt nähdä monenlaista palvelua ja niiden tuottajaa oman matkani varrelta ja vaikea on mennä sanomaan, mikä niistä on jotain toista tärkeämpi. Kyllä kolmannen sektorin toimijoilla kaikilla on oma paikkansa ja niiden olemassa oloa tulee puolustaa silloin kun ne ovat uhattuina esimerkiksi säästötoimenpiteiden johdosta. Koventuneet asenteet KRIS-Tampere on toiminut 10 vuotta. Minkälaisia muutoksia olet havainnut esimerkiksi yhteiskunnassa ja sen asenteissa vuosien mittaan tai vankeinhoidossa? Rajamäki: Ikään kuin vapauden menetys itsessään ei riittäisi, pitäisi palauttaa paljusellit... -KRIS-Tampere on syntynyt tarpeeseen ja tämän 10 vuoden aikana vakuuttanut epäilijätkin tarpeellisuudestaan. Haluaisinpa nähdä sen yksityisyrittäjän, joka haastaisi KRIS-työn ja väittäisi pystyvänsä tekemään samaa 10 vuotta -Yhteiskunnan asenteet vankeja kohtaan ovat valitettavasti koventuneet. Rangaistuksia vaaditaan kovemmiksi ja vankioloja arvostellaan liian mukaviksi, niillähän on omat suihkutkin ja televisiot. Ikään kuin vapauden menetys itsessään ei riittäisi, pitäisi palauttaa paljusellit... -Näen myös, että rikoksista uutisoidaan rajummin kuin ennen, haetaan lukijoita hinnalla millä hyvänsä. Tämän uutisointi lietsoo turhaa pelkoa ihmisissä ja sitä kautta arvojen kovenemista, että halutaan kovempia rangaistuksia. Yhdysvallat esimerkiksi on lähtenyt pitkien tuomioiden linjalle. Siitä on seurannut se, että vankilat ovat täynnä ja rikollisuus on kovempaa. Palaako sieltä joku yhteiskuntaan, en osaa vastata tuohon, mutta oma arvioni on, että rikollisuutta vastaan ei kannata taistella tuomioita pidentämällä. Panostetaan mieluummin kuntoutukseen, rikoksien tekemisen syihin. Tätähän jo tehdäänkin. -Yhteiskunnan asenteista vielä sen verran, että valitettavasti monet päihteettömät lääkekuntoutuslaitokset taistelevat olemassaolostaan ja minä en voi sitä ymmärtää. Itse olen aikanani käynyt puolen vuoden jakson Silta-Valmennuksessa ja sen jälkeen heidän tukiasunnoillaan vielä reilu vuoden. Vähempi ei olisi riittänyt ja olenkin kiitollinen, että sain apua kun sitä tarvitsin. Valitettavasti monet menehtyvät hoitojonoihin nykyään, eivätkä ehdi avun piiriin. Säästöjä haetaan niiltä jotka eivät kykene pitämään puoliaan ja siksi KRIS- Tamperetta tarvitaan jatkossakin tukemaan ihmisiä, jotka Jatkuu sivulla

14 haastattelu jatkoa sivulta 12. Työmäärä kasvaa Entä vankiaines, minkälaisia muutoksia olet siinä havainnut? Peltola: -Osa vangeista on aina vaan sairaampia. Mielenterveys- ja päihdeongelmat kukoistavat vankiloissa. Kuitenkin KRISissä oloaikanani olen huomannut, että vankilat ovat pullollaan ihmisiä, joilla on paljon taitoa ja osaamista eri aloilta sekä hyvää henkeä ja energiaa. Suomessa kolmannen sektorin päärahoituskanavia ovat kuntasektorin lisäksi esimerkiksi valtion sääntelemä Raha-automaattiyhdistys, Ray. Minkälaisena näet julkishyödyllisten toimijoiden, kuten KRISin tulevaisuuden ja rahoitustilanteen, entä minkälaisena näet rahoittajien odotukset ja halukkuuden panostaa kolmannen sektorin toimintaan maassamme? Peltola: -Toivon, että halukkuutta löytyy rahoittaa jatkossakin esim. KRISin kaltaista toimintaa. KRIS toimii usealla eri paikkakunnalla ja ottaa osaa vankien ja päihdeongelmaisten jälkihuoltoon. Olemme tehneet asioiden eteen kovasti töitä ja teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa jotta kohderyhmämme saisi tukea ja apua elämänmuutokseen ja tätä kautta mahdollisuuden uuteen mielekkäämpään elämään ilman päihteitä ja rikoksia. Minkälaiseksi arvelet rahoituksen sisällön pääpainopisteiden ja vaatimusten muodostuvan tulevaisuudessa? Peltola: -Arvelen, että jatkossa kolmannen sektorin toimijoiden ja kunnan oletetaan tekevän vielä enemmän yhteistyötä keskenään palveluiden tuotannossa. -Kolmannen sektorin toimijoiden on kehitettävä keskenään jo valmiita palveluita ja polkuja, jotka ovat nivoutuneet yhteen. Eri toimijoiden on jatkuvasti kehitettävä omaa toimintaansa nyky-yhteiskunnan tarpeita tukeviksi. Tästä voisin mainita ainakin sosiaalisen median ja erilaiset verkkopalvelut, niiden käytön osana yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. Myös toiminnan vaikuttavuutta tullaan seuraamaan tarkemmin. Naisten silminnähtävä onnellisuus vaikutuksen Miten luonnehtisit KRIS-toiminnan tärkeimpien osa-alueiden piirteitä ja niiden sisältöä? Peltola: -Vankilatyö on KRIS toiminnan kulmakivi. Oman vankilataustan omaavat työntekijät ja tukihenkilöt käyvät eri vankiloissa kertomassa omasta elämänmuutoksestaan ja siitä, mitä KRIS tekee ja mitä se yhdistyksenä voi tarjota vapautuville vangeille. -Itse tutustuin KRISin toimintaan Hämeenlinnan vankilan ollessani päihdekuntoutusosastolla, kun kaksi KRISin naista kävivät kertomassa siitä, miten heidän elämänmuutos on niin, että siihen ei enää kuulu rikokset ja päihteet. Vaikutuksen naisissa minuun teki se, että he olivat silminnähden hyvinvoivia ja onnellisia uudessa elämässään. -Toimintakeskus Aleksanterinkadulla on tapaamispaikka, tämä on turvasatama ja olohuone niille, jotka haluavat noudattaa KRISin neljää periaatetta: päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus. Toimintakeskuksella on tarjota vertaistukea ja apua muun muassa virastoasioiden hoitoon, on apua työllistymis- ja koulutusasioihin sekä viikko-ohjelma tuomaan sisältöä arkeen. Viikko-ohjelmaan sisältyy keskusteluryhmiä ja ruoanlaittoa, on erilaisia tutustumiskäyntejä ja aktiviteetteja vapaa-ajan toimintojen muodossa. Tällä hetkellä toimintakeskus toimii yhteensä noin 25 oman päihde- ja/ tai rikostaustan omaavan työ-, työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikkana. -KRIS-erityisnuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa kriminaalityötä vuotiaille päihde- ja rikoskierteessä oleville nuorille vertaistuen avulla. Nuorilla pääpaino on nyt viikko-ohjelman sisällössä ja sen toteuttamisessa. Arki pitää sisällään erilaisia teema- ja keskusteluryhmiä sekä paljon vaihtelevia aktiviteetteja. Keskusteluryhmien tarkoituksena on ylläpitää muutospuhetta sekä KRISin arvoja ja periaatteita. Aktiviteetit innostavat nuoria kokeilemaan erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja auttaa heitä löytämään tervehenkistä tekemistä uuteen päihteettömään ja rikoksettomaan arkeen. Arjen apua Miltä KRIS-toiminta näyttää yhdistyksenä toiminnanjohtajan silmin? Peltola: -KRIS-toiminta on kasvanut ja kehittynyt... tässä ovat uuden elämän mahdollisuudet. valtavasti vuosien saatossa. Yhdistyksellä on enemmän väkeä töissä kuin koskaan aikaisemmin ja toimintaa ja koulutusta on tarjolla. Talous on tällä hetkellä kunnossa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tehdään paljon. Yhdistys täyttää tarkoitustaan eli sen toiminta perustuu sille, että tuetaan rikos- ja päihdetaustaisia ihmisiä uuden elämän alkuun. -Tänä vuonna pyrimme painottamaan entisestään KRISperiaatteiden toteutumista kaikessa toiminnassamme, ja vakiinnuttamaan jo olemassa olevia toimintojamme. Mitkä tekijät näkisit suurimmiksi ongelmakohdiksi vertaistukityössä? Peltola: -Vertaistuessa on valtavasti voimaa, mutta toki siinä on omat haasteensa. Meillä KRISissä vaihtuvuus on suhteellisen suurta ja tämän takia meillä tulisi olla jatkuvasti riittävää koulutusta, ohjeistusta ja tukea uusille tulokkaille. Sitoutuminen vertaistukityöhön ja mihin vetää rajat oman jaksamisen kannalta kuka voi tukea ja ketä. -Tällä hetkellä KRIS-Tampereen toiminnassa mukana on pääosin ihmisiä, joilla on itsellä päihderiippuvuustausta ja tämän kautta vertaistukea löytyy saman taustan omaaville ihmisille. -Kritiikkiä olemme saaneet siitä, ettemme pysty tarjoa-

15 haastattelu Päivi Peltola: maan riittävästi tukea pelkän rikostaustan omaaville henkilöille. Vertaistuki on vertaistukea silloin, kun samankaltaisen taustan omaava ihminen auttaa toista ja tukee jo opituilla taidoillaan uuden tulokkaan mukaan toimintaan. Ei voida odottaa, että vertaistuen antajalla olisi antaa kaikki oikeat vastaukset heti ilman koulutusta, tai että hän osaisi toimia aina vain oikein ja oikein. Mitä asioita haluat nostaa esiin juuri nyt? Peltola: -Tervetuloa mukaan KRISin toimintaan jos elämänmuutos kiinnostaa ja jos lusiminen kyllästyttää tai jollei kroppa jaksa päihteidenkäyttöä. Sinä, joka olet valmis toteuttamaan KRISin periaatteita: päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus, tässä ovat uuden elämän mahdollisuudet. Mitä muuta tulee mieleen? Peltola: -Kiitos kaikille KRISiläisille koko yhdistyksen olemassaolon ajalta. Olen kiitollinen tuesta ja tästä yhteisöstä, jota jo vuosien ajan olen kutsunut toiseksi perheekseni. Kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneille ja niille, jotka ovat uskoneet KRISiin ja antaneet yhdistykselle vuosien varrella tukensa. q... jatkoa sivulta 13. haluavat muutosta elämäänsä. -Vankeinhoidossa koevapaus ja rangaistuksen aikainen kuntoutus ovat mullistaneet koko vankeinhoidon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siinä on tehty paljon hyvää. Miten ihminen voi sopeutua yhteiskuntaan jos hänet on ensin siitä eristetty vuosikausiksi? Tähän tämä koevapaus ja rangaistuksen aikainen kuntoutus on tullut todella tarpeeseen. Ehkä me vielä näemme sellaisen yhteiskunnan, jossa ei ole vankiloita lainkaan, mitäs me muuten sitten tehtäisiin? Muuntohuumeet näkyvät mielenterveysongelmina Marko Rajamäki: Vankiaines, minkälaisia muutoksia siinä on näkynyt? Rajamäki: -Osa vangeista on entistä huonompikuntoisempaa. Nykyaika on tuonut muuntohuumeet ja niiden seuraukset mielenterveydelle ovat pahempia kuin perinteisissä aineissa. Tämä on näkynyt lisääntyneenä psykiatrisen hoidon tarpeena. -Korvaushoidot ovat tulleet vankilaan ja tämä tietysti muuttaa paljon asioita. Päihteettömät osastot ovat erityisen tärkeitä ja toivonkin, että ne pysyivät jatkossakin toiminnassa. Olen kuullut niistä paljon hyvää. Erityisesti viimeaikoina olen tavannut ihmisiä, jotka ovat kertoneet olevansa valtavan kiitollisia Saramäen päihteettömälle osastolle, tällä on ollut suuri merkitys matkalla elämänmuutokseen. Eli täältä kautta rantain lähetetään kiitosta Saramäen päihteettömälle. Teette asioita oikein, hienoa! q Villit vankipalkat somessa Palkkapopulismia Länsiväylä-lehden haastattelema vanginvartija nostatti hälyn sosiaalisessa mediassa esittämällä, että esimerkiksi Keravan vankilan avoosastolla ulkomaalaisvangit tienaavat jopa 2.300:- euroa kuukaudessa. Vanginvartija vaati vanginvartijoiden palkkoihin korotuksia. Myös Iltalehti uutisoi aiheesta julkaisemalla yhden ulkomaalaisvangin palkkalaskelman vuodelta Laskelmassa vangin kuukausiansio oli 2.308,86:- euroa. Avo-osasto vai avolaitos Suljetussa vankilassa osastot on nimetty niiden toiminnan mukaan. Normaaliosastolla sellien ovet on päiväsaikaan lukittu. Avo-osastolla se voi olla käytävälle auki ilta viiteen, seitsemään tai kello yhdeksään. Tutkintavankiosasto on oikeudenkäyntiä tai oikeudenpäätöksiä odottavien osasto, ja päihteetön on nimensä mukaan päihteistä eroon pyrkiville tarkoitettu erityisosasto. Suljetuissa vankiloissa vangeille järjestetään vankilasta riippuen mahdollisuus työhön tai opiskeluun. Vanki ei voi työskennellä eikä opiskella vankilasta poistumista edellyttävässä paikassa tai oppilaitoksessa. Opiskelusta ja työstä riippuen vangille maksetaan 70 tai 90 senttiä tunnilta toimintarajaa maksimissaan 35 viikkotunnilta. Urakkatyössä ehdoton palkkakatto on 250 euroa kuukaudessa. Palkka on toimintarahaa eli siitä ei makseta veroa. Avovankilassa olevalle, ja siellä työskentelevälle työstä maksettava veronalainen palkka on 3,70:- tai 4,10:- tai 4,50 euroa tunnilta. Työsiirtolassa palkka voi nousta 6,00:-, 6,70:- tai 7,30:- euroon tunnilta ja määräytyä kuukausittain tehtyjen tuntien mukaan. Palkasta maksetaan vero ja korvaus laitokselle ruoka- ja ylläpitokustannuksista sekä mahdollinen velkojen ulosmittaus ja pidätys vahvistetun elatusmaksun maksamiseen.q Niiltä säännöllisen työ- ja toiminta-ajan tunneilta, joilta vanki ei saa toimintarahaa tai palkkaa, maksetaan käyttörahaa 0,30 euroa tunnilta. Jos vanki ei osallistu toimintaan hänestä itsestään johtuvista syistä, käyttöraha on 0,15 euroa tunnilta. * Toiminta- ja käyttöraha voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta, jos vanki saa muilta viranomaisilta tukea toimintaansa (esim. opintorahaa). 15

16 ajankohtaista KRISin Pikkujoulut ja joulujuhla Risujen sijasta joulupukki toi krisiläisille pienen lahjan yhdistyksen pikkujouluissa Leikkimielisten kilpailujen ja paljupulikoinnin lisäksi tarjolla oli saunomista hirsisaunassa ja yhteinen illallinen. Varsinainen joulujuhla järjestettiin KRISin Toimintakeskuksessa lauantaina 20. päivä joulukuuta jouluaterian kera.q Teatteri vankilassa Vapauden kaihosta vapauden kauhuun Kylmäkosken vankilassa valmistuu parhaillaan Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön taiteellisen johtajan Jussi Lehtosen johdolla Vapauden kauhu-projekti, joka Lehtosen mukaan tutkii vankilasta vapautumisen kynnyksellä olevan ja vapauteen astuvan vangin tuntoja kokemuksineen. Lehtonen kuvailee vapautuvan vangin tyhjän päälle astuneeksi paradoksiksi, joka koskettaa paitsi vapautunutta itseään, mutta myös hänen perhettään, naapureita, kaupunginosaa, yhteiskuntaa ja meitä jokaista. Paluu yhteiskuntaan kun ei ole mutkatonta. -Vapautuvat kokevat vapautuvansa tyhjän päälle asunnottomuuteen, työttömyyteen ja yhteiskunnan ulkopuolelle. -Tarkoituksena on työpajoissamme ollut aiheuttaa poikkeuksellisia kohtaamisia ja tuottaa uudenlaista dokumentaarista teatteria", kuvailee projektin taiteellinen suunnittelija ja ohjaaja Lehtonen pajatoiminnan ydinajatusta. Pajassa kokemuksia työstetään teatterikohtauksiksi, lauluiksi ja runoiksi, kuunnelmiksi ja jopa pienimuotoisiksi esityksiksi. -Vankina, rikollisena tai päihteidenkäyttäjänä olemiseen liittyy voimakasta Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön ja Kiasma-teatterin syksyllä käynnistynyt Vapauden kauhu -projekti tutkii, miksi vapauden kaiho muuttuu vapauden kauhuksi. Kuva: Pirje Mykkänen Varainkeräyshanke KRIS Girls Gone Good tyttökalenteri myyntiin KRIS-naisten Girls Gone Good -kalenteri julkaistiin tiistaina 20. tammikuuta Helsingin KRIS-toimintakeskuksessa. Tyttökalenterin pääosassa ovat päihde- ja rikoskierteestä irrottautuneet KRIS-naiset. Kalenterilla kerättävillä tuloilla tuetaan KRIS-naistyötä, joka koostuu vankilavierailuista, ryhmä- ja harrastetoiminnasta 10 / kpl z Kalenterin voi ostaa tai tilata Girls Gone Good -kalenterin noutaa Helsingin KRISin toimintakeskuksesta Hämeentie 64:stä (00500 Helsinki) hintaan 10 / kpl, tai tilata sähköpostitse osoitteella jolloin hintaan lisätään 5 postikuluja. ja palveluohjauksellisesta yksilötyöstä. Kuvat kalenteriin on ottanut Mika Keijonen Myllypuron mediakirjastosta. Puvustus järjestyi Suomen Kansallisteatterin puvustamosta, samoin kuvausmiljöö. Tampereen KRISistä mukana kuvissa nähdään Areeza Fatahi.q 16

17 ajankohtaista leimautumista eikä identiteetin muuttaminen joksikin toiseksi käy hetkessä. Monet työpajalaisista kokevat, että he eivät ole koskaan olleet osa yhteiskuntaa. Miten sellaiseksi sitten tullaan? Toiminnassa on Lehtosen mukaan tutkittu erityisesti sitä, millaisia näkymiä taiteen tekeminen voi vankilasta vapautuville tarjota. Minkälaisia näkymiä se voi tarjota? -Työskentelyn kautta on mahdollista kehittää vuorovaikutustaitoja ja kohottaa itsetuntoa. -Kokemukset eri puolilta maailmaa osoittavat, että teatteria voidaan käyttää kuntoutuksen välineenä. Osallistujat löytävät vaihtoehtoja väkivaltaiselle käyttäytymiselle tai päihteiden käytölle, Lehtonen listaa. Vapauden kauhu -projekti pyrkii herättämään keskustelua vankilasta vapautuvien henkilöiden tilanteista. Parhaimmillaan teatterityö voi toimia siltana vankilan ja muun yhteiskunnan välillä.q Vapauden kaiho Ensi-ilta marraskuussa NYT KRIS Ihmisenä toiselle Työpaikkani on usealle ihmiselle tuttavapiirissäni ongelma. Olen kuullut muun muassa lauseen: Mä en ikinä menis tollaiseen paikkaan töihin tai eikö sua pelota olla siellä töissä. Ylivoimainen suosikkini on: Kyllä sun kannattais vaihtaa työpaikkaa. Jokainen näistä ihmisistä pystyy heittämään kommenttinsa ilmaan tietämättä, mistä he oikeastaan puhuvat. Sillä minä en ole vielä törmännyt toiseen työpaikkaan, jossa minua halattaisiin, kun tulen töihin aamulla. Tai missä minut otettaisiin vastaan kuin tulisin kotiin, vaikka olisin ollut poissa monta kuukautta tai tulisin ensimmäistä kertaa sinne. Täällä ihmiset eivät ole vain yksi osa koneistossa. Täällä ihmiset ovat ihmisiä ja heidät myös nähdään. Ihmisiä ei tuomita eikä syrjitä. Ihmisiä kohdellaan ihmisinä. Olen törmännyt omassa elämässäni siihen, kuinka helppoa on saada otsaan näkymätön leima, joka ei hevillä lähde pois. Sitä esiintyy sekä päihde- että mielenterveyspuolella. Nisti on aina nisti ja hullu on aina hullu. Ihmisiä, joilla on rikos- ja /tai päihdehistoria katsotaan aina kieroon. Heitä epäillään aina. Muille ihmisille, niille normaaleille, he ovat aina linnakundeja tai käyttäjiä. Toimittajalta Vapauden kauhu -projektin ensi-ilta nähdään marraskuussa 2015 Kiasma-teatterissa. Yhteistyössä ovat toimineet mukana Rikosseuraamuslaitos, Kylmäkosken vankila, Suoja-Pirtti ry., Kriminaalihuollon tukisäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen koulutuspalvelujen, Suomen Mielenterveysseuran sekä oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvosto. q Jokaisen olisi hyvä muistaa, että kukaan meistä ei ole toistaan parempi. Rikas ja menestyvä voi olla julma muille, köyhä ja sairas taas kiltti ja hyväsydäminen. Ihmistä ei voi syrjiä tai hylkiä siksi, mikä hän on ollut menneisyydessään tai mikä sairaus hänellä on. Meidän pitää olla sokeita leimoille. Jokaisessa työpaikassa pitäisi olla samanlainen mentaliteetti kuin KRIS:ssä siinä, miten ihmisten kanssa toimitaan. Joten minä menen joka päivä tänne töihin eikä minua pelota. Päinvastoin, minusta on kiva tulla töihin.q Jaana Joensuu 17

18 ajankohtaista Sormuksia, ketjuja, kultaa, hopeaa KRIS-hopeapaja käynnistyi z KRIS-Tampereen korupaja aloitti toimintansa joulun alla. z Ohjauksen alla pajalta valmistuu erilaisia ketjuja, sormuksia ja rintaneuloja. Teksti Juha Heinonen Kuvat Pasi Immonen KRISin työpajatoiminta käynnistyi viimein tilaremonttien ja kalusto- ja työkaluhankintojen jälkeen. Alun suunnitelman mukaan pajan oli määrä käynnistyä jo kesällä, mutta väliseinien ja rakennustyölupien siinä missä toimintaan soveltuvien kalustohankintojen seurauksena käynnistyminen venyi juhannuksesta lähemmäksi joulua. Nyt hankinnat on tehty, tilat on saatu käyttöön ja tuotanto käynnistettyä. Silmiinpistävin kaluste työpajan tiloissa on massiivinen kassakaappi, jonka murtaminen lienee haastava homma kokeneemmallekin konnalle. Pajalaisten mukaan kassakaappi ei ole silkka symbolinen vitsi jota se vankilasta vapautuvien vertaistukiyhdistyksessä voisi ollakin, vaan työkalu arvometallien ja työkalujen asianmukaiseen säilyttämiseen. Työpisteitä pajassa on yhteensä neljä, kaksi vankiloista tuleville ja kaksi sosiaalitoimen kuntouttavan haaran harjoittelijoille ja työkokeilijoille. Tällä hetkellä opettajan lisäksi pajalla työskentelee kaksi nuorta ja yksi avolaitoksesta koevapausrangaistuslainen harjoittelemassa korunvalmistuksen saloja kultasepän johdolla. Kysy opinto-ohjaajalta KRISin korupaja on ensisijaisesti vankilasta vapautuville ja niistä koevapauteen siirtyville tarkoitettu matalan kynnyksen harjoittelupaikka. Alkuvaiheessa työpajatoimintaan vankeja sijoittavat vankilat ovat Kylmäkoski ja Hämeenlinna ja avolaitoksista Vilppula. Tulevaisuudessa Vanajan naisten avovankila sekä Ojoisten miestenosasto liittynevät nekin sijoittelurinkiin. Pajatoiminta on käynnistetty yhteistyössä Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen, Rikosseuraamuslaitoksen sekä yksittäisten vankiloiden kanssa, ja mukaan toimintaan pääsee puhumalla halukkuudestaan vankilan opinto-ohjaajalle tai rikosseuraamusesimiehelle. Vankilahenkilökunta ja KRISin henkilökunta valitsevat pajalaiset. Parhaassa tapauksessa vankilassa oleva voi sisällyttää pajatoiminnan osaksi rangaistusaikaa.q 18 Kuka? Nimeni on Anniina ja olen ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija. Miksi KRIS Tampere? -Opintoihini kuuluu tulevana keväänä sektorivalintojen tekeminen, jossa painotetaan opintoja tietylle osa-alueelle. Itselläni yksi vaihtoehto on päihde- ja rikollisuussektori. Ajattelin, että hyödynnän ensimmäisen harjoittelun valintoja nähden ja käyn tutustumassa tähän sektoriin. Halusin tulla suorittamaan työharjoitteluni Tampereen seudulle, ja Kris on mielestäni hyvä valinta, sillä järjestössä käsitellään sekä rikollisuutta että päihteitä. Miltä toiminta näyttää ensimmäisten päivien jälkeen? -Keskuksen ilmapiiristä on huokunut lämminhenkisyys jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Toisista ihmisistä välitetään ja pidetään huolta. Mitä mieltä olet yleisellä tasolla toiminnasta ja periaatteista? -Krisin toiminta on tärkeää, ja tarjoaa monelle henkilölle suurta tukea. Periaatteet on syytä olla, sillä ilman pelisääntöjä päihteettömyyden, rehellisen, toverillisen ja yhteiskunnallisen hengen luominen olisi mahdotonta. Nämä neljä periaatetta ovat mielestäni myös keskeisimmät asiat, jotka tukevat hyvään elämään. Antaako tämä paikka uutta näkökantaa sosiaalialaan? -Uskon, että saan harjoittelujaksolta paljon eväitä matkaan tuleviin opintoihin ja myöhemmin työelämään. Erilaisten kokemusten kuuleminen avartaa ajatusmaailmaa, ja tuo varmasti sitä kautta uudenlaista näkökulmaa asioihin. Oliko sinulla ennakko-odotuksia tästä paikasta? -Olen käynyt aiemmin pari kertaa vierailemassa koulutehtävien merkeissä Etelä- Pohjanmaan Krisillä, joten järjestö on tullut sitä kautta pintaraapaisun verran tutuksi. En lähtenyt siis aivan sokkona liikenteeseen vaan tiesin jonkin verran mitä tulevan pitää. Onko jotain, joka oli erityisen kiinnostavaa tässä paikassa? -Kiinnostuin Krisistä kuullessani luennon koulussa. Sen jälkeen kävin tutustumassa avoimien ovien päivillä, jolloin sattumalta tapasin erään Krisiläisen, joka tarjoutui tekemään kanssani yhteistyötä koulutehtävääni varten. Siitä kiinnostukseni lähti, ja ajattelin, että harjoittelujakso antaisi minulle hyvin aikaa tutustua lisää järjestöön ja sen toimintaan. Mietityttääkö/hämmästyttääkö joku? Alkuun tulee paljon asiaa, ja joka päivä oppii jotain uutta. Arvosana? -En osaa lähteä arvosanallisesti arvioimaan toimintaa. Risuja/ruusuja? -Palautetta voisi irrota paremmin harjoittelujakson lopussa. Tässä kohtaa se on vielä hieman hankalaa. Ruusuja voisin jaella ainakin siitä, että on hienoa nähdä kuinka panostetaan toisten auttamiseen, tsemppaamiseen ja ongelmiin, joiden ratkaisemiseen tartutaan.q

19 ajankohtaista Tunnustamalla lievempi rangaistus Vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan rikoksesta epäilty voi saada lievemmän rangaistuksen tunnustamalla teon. Tavoitteena on nopeuttaa etenkin laajojen ja monimutkaisten rikosoikeudenkäyntien sujuvuutta. Helposti selvitettävien rikosten kohdalla lievennystä ei sovelleta. Tunnustuksen perusteella syyttäjä voi tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsitellään tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä. Tällöin kyse on tunnustamisoikeudenkäynnistä, jonka perusteella rangaistus tuomitaan lievennetyltä Uusi turvallisuusselvityslaki tuli voimaan vuodenvaihteessa. Uusi laki laajentaa tehtäviä, joissa toimivista henkilöturvallisuusselvitys on mahdollista laatia. Näitä ovat muun muassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömät infrastruktuurin hoitamiseen liittyvät tehtävät, kuten energia-, vesi- ja elintarvikehuollossa sekä tietoliikenteen tehtävät riippumatta siitä, hoidetaanko niitä julkisella vai yksi- tyisellä sektorilla. Jatkossa myös räjähdysaineiden valmistustehtävissä toimivien ja arvokuljetuksia hoitavien rikostausta voidaan selvittää. Turvallisuusselvitysrekisteri samoin kuin poliisihallinnon sähköiset asiointipalvelut tulevat käyttöön vuoden 2016 aikana. Turvallisuusselvityksen perusteella voidaan antaa todistus henkilölle, joka työskentelee useissa erilaisissa suojattavissa kohteisrangaistusasteikolta. Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu ei sovellu henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin. Suomen lainsäädännössä ei aiemmin ole ollut säännöksiä syyttäjän ja rikoksesta epäillyn välisen sopimisen ja siihen liittyvän tunnustamisen johdosta annettavasta lievemmästä tuomiosta.q Henkilöturvallisuusselvityslaki voimaan Salaiset ratsiat tietokoneisiin Terrorismintutkijan Leena Malkin mukaan Suomessa voisi pohtia pakkokeinolakien tiukentamista. Helsingin Sanomien haastattelema Malkki myöntää, että asia on Suomessa poliittisesti arka. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) varoittaa lainsäädännön ylilyönneistä Pariisin terroristi-iskujen vanavedessä. Stubb kuitenkin huomauttaa, että rikoksia tapahtuu nykyään paljon tietoverkoissa ja kyberturvallisuus on osa tätä kokonaisuutta. Stubbin mielestä sitä pitää voida tarkastella. Sisäministeri Päivi Räsänen sanoi Ylen teeveeuutisten haastattelemana, että pakkokeinolakien tiukentamista Suomessa tulisi harkita. Pakkokeinolakien tiukentaminen tarkoittaisi muun muassa sitä, että poliisi vakavien rikosten kohdalla voisi kotietsiä epäillyn tietokoneen epäillyn sitä tietämättä tai edes huomaamatta. Liikenne- ja viestintäministeriö on vassa, kuten asennustehtävissä eri viranomaisissa. Todistus voidaan peruuttaa laissa säädetyin edellytyksin. Menettelyn yhdenmukaisuuden edistämiseksi perustetaan oikeusministeriön yhteyteen kokonaan uusi viranomainen, arviointikriteerilautakunta, jonka päätehtävänä on esittää lain soveltamisen tueksi yleisiä tulkintasuosituksia turvallisuusselvityksiä laativille viranomaisille.q tustanut ehdotusta. Sen mukaan verkkovalvonnassa ei pystytä riittävästi erottamaan kotimaista ja ulkomaista tietoliikennettä. Ehdotus puuttuu LVM:n mielestä liikaa kansalaisten yksityisyyden suojaan. Sisäisen turvallisuuden työryhmään kuuluva oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo asiaa käsitellyn työryhmässä viime vuoden aikana. Hänen mukaansa jonkin tyyppistä tiedustelulainsäädäntöä tarvitaan. Oikeusministeri huomauttaa, että suojelupoliisin ulkomaantiedustelun oikeuksia on lisätty viime vuonna roimasta, samoin kuin oikeuksia voimakeinojen käyttöön. -Voi olla, että tilanne on kehittynyt nyt siihen suuntaan, että asiassa on ajateltava laajasti. Suomi on osa globaalia maailmaa ja Suomen pitää voida olla perillä siitä, mitä tapahtuu. Kuitenkin niin, että yksityisyyden suoja pysyy korkealla, Henriksson painottaa. Puolustusministeriön työryhmän laatima mietintö on jätetty puolustusministeri Carl Haglundille (r.).q Tunnustan. Työllistymispilotti käyntiin Pirkanmaalla Pirkanmaan ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistot kokeilevat uudenlaista tapaa työllistää ihmiset yksityisen sektorin työpaikkoihin. Pilottimallissa työnvälitystoimijoille maksetaan korvaus tuloksen mukaan, sen mukaan miten työnhakija työllistyy. Palkkatukia, työkokeiluja, starttirahoja tai työllistämisrahoja asiakkaan työllistämisessä ei käytetä. Palveluntuottajat päättävät itse, millä keinoin he asiakkaan työllistymistä parhaiten edistävät. Pirkanmaan pilotin kohderyhmänä ovat vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti tai viimeisen 16 kuukauden aikana 12 kuukautta työttömänä olleet työnhakijat. Uudenmaan pilotissa vastaavasti 3 6 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet työnhakijat, joilla on valmiudet työllistyä. Pilottihanke käynnistyi vuodenvaihteessa.q 19

20 ajankohtaista Kymmenen miljoonan euron säästöehdotus oikeusministeriöön Rise sulkisi vankiloita z Rise on toimittanut oikeusministeriöön 10 miljoonan säästöehdotuksen vuosille z Risen mukaan vankiluku ja yhteiskunnan turvallisuus säilyvät, vankilat ei säily. Rikosseuraamuslaitoksen ehdotuksen mukaan Keravan vankila muuttuu avolaitokseksi ja Keravan suljetun osaston noin 80 vankipaikkaa siirtyvät väliaikaisiksi lisävankipaikoiksi Turkuun ja korvautuvat myöhemmin Helsingin vankilan paikoilla. Helsingin vankilan peruskorjauksella paljusellit poistuvat länsi- ja pohjoisselliosastot peruskorjauksella ja vankilaan tulee 46 lisäpaikkaa. Vantaan vankilan yliasutusongelma ratkaistaan etsimällä vankilan psykiatriselle osastolle tilat muualta. Vantaalle saataisiin tutkintavangeille 23 lisäpaikkaa. Korvaavat tilat Vantaan psykiatrisen vankisairaalan yksikölle ehdotetaan Hämeenlinnan vankisairaalasta. Vankisairaalan yhteyteen rakennetaan naisvangeille 80-paikkainen uudisosa ja miesvangit sijoitetaan peruskorjauksen valmistuttua Mikkeliin viimeistään vuoden 2015 syyskuussa. Huittisten 107-paikkainen avo-osasto lakkautetaan kokonaan. Osa sen toiminnasta, noin 15 paikkaa siirretään Vilppulaan. Vanajan vankilan Ojoisten päärakennus peruskorjataan. Mikkelin vankilan paikkamäärä nousee peruskorjauksella 56:lla, jonka pitäisi valmistua ensi vuoden heinäkuussa. Remontin jälkeen Hämeenlinnan miesvangit sijoitettaisiin Mikkeliin. Pyhäselän vankilasta tulisi 60-paikkainen avolaitos. Nais- ja tutkintavangeille säilytettäisiin 27 suljettua paikkaa. Pelso peruskorjataan. Tarpeettomista maa-alueista ja rakennuksista luovutaan. Juuan ja Sulkavan 40-paikkaiset avovankilat lakkautettaisiin ja avolaitosvangit sijoitettaisiin Pyhäselkään sekä alueen muihin avolaitoksiin. Jyväskylään kaavaillaan niin sanottua kampusmallia, jossa Yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Laukaan vankilan avolaitostoiminta sijoitettaisiin samalle alueelle. Avolaitospaikkoja tulisi noin 40. Rikosseuraamuslaitoksen laskujen mukaan toimenpiteillä saavutetaan noin 180 henkilötyövuoden vähennys ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta, ja laitoksessa lokakuussa vahvistettuja henkilöstöpoliittisia periaatteita noudattaen. Vankien olosuhdeasetelmamuutoksista Risen tiedotteessa ei ole mainintaa.q Uusi laki vapautuvien vankien avuksi Vastuu lasten tapaamisoikeuksista kunnille voimaan astuva uusi sosiaalihuollon laki tuo helpotusta monen lapsiperheen ja myös vapautuvan vangin elämään. Uuden lain 20 mukaan lapsiperheillä on oikeus kotipalveluun ilman lastensuojelun asiakkuutta silloin, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Tarpeen taustalla voi olla vanhemman uupumuksen tai sairauden lisäksi myös toisen vanhemman vankeusrangaistus. Tuen tarpeen liittyessä esimerkiksi Marjatta Kaurala, Krits asumiseen, taloudellisiin asioihin, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, äkillisiin kriisitilanteisiin, päihteiden käyttöön tai väkivaltatilanteisiin, tulee uusi laki monen tueksi. Esimerkiksi asumistilanteissa, sosiaalihuollolla on viimesijainen vastuu asunnon järjestämiseksi, joka tulee monelle vapautuvalle vangille tarpeeseen. Vankilasta vapautuminen määritetäänkin uudessa laissa tuen tarpeen perusteeksi. Tärkeänä muutoksena tulee se, että asiakkaalle on jatkossa nimettävä omatyöntekijä, jonka tehtävänä on edistää palvelujen, kuten perhetyön sekä kasvatus- ja perheneuvonnan, kotipalvelun ja asumis- ja päihdepalvelujen, edistämiseksi. Laki myös velvoittaa sosiaalihuollon työntekijöitä toimimaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, jotta asiakas saisi tarvitsemansa palvelut. Ehkä jopa tarpeellisin muutos koskee vanhemman ja lapsen välisiä tapaamisia. Uuden lain mukaan kunnan on huolehdittava tapaamisoikeuden toteutumisesta lapsen edun mukaisesti, joka helpottaa monen vangin ja hänen lapsensa suhteen paranemista.q

21 ajankohtaista Kriminaalityön palkinto Marttaliitolle Kriminaalihuollon säätiön vuosittain jaettava Kriminaalityön palkinto menee tänä vuonna Marttaliitto ry:lle heidän Arki sujuvaksi- kurssitoiminnan johdosta. Palkinto myönnetään kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävää kriminaalipoliittista toimintaa harjoittavalle hankkeelle tai taholle, jossa tuetaan rikoksesta tuomittujen ja heidän läheistensä yhteiskuntaan sekä rehelliseen elämään sijoittumista tai vähennetään uusintarikollisuutta ja sen haittoja.q R aha-automaattiyhdistys Ray julkisti joulun alla ensi vuoden avustusesitykset. Yhteensä Ray esittää osoittavansa rahaa erilaisiin tarkoituksiin 310 miljoonaa euroa ja tulouttavansa Valtiokonttorille Ray:n tuottona 117 miljoonaa euroa. Yhteensä pelitoiminnan tuotosta käytetään Ray:n laskelman mukaan suomalaisten hyväksi 426,3 miljoonaa euroa. KRIS-Tampere ry:lle Raha-automaattiyhdistys myönsi tukea Aleksanterinkadun Toimintakeskustoiminnan jatkamiseen, kurssien järjestämiseen rikostaustaisille ja vankilasta vapautuvien auttamiseen. Sekä jatkorahoituksen kolmivuotiseen Kopista kotiin perhetyönhankeeseen. Samoin yhteishakemuksella pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle vankilatyöhön- ja vankilatyön koordinointiin haettu tukivarmistui, vaikkei täysimääräisenä. KRIS-kirjallisuuspiirin vetäjä Vilma-Lotta Lehtinen aloitti oman verkkojulkaisun Ideaa verkkojulkaisun perustamisesta päätoimittaja Vilma-Lotta Lehtinen kertoo kypsytelleensä jo parin vuoden ajan. -Halusin tehdä jotain täysin omaa, jotain vanhasta poikkeavaa. Me olemme Reunamedia, koska uskallamme rikkoa rajoja, hän sanoo ja jatkaa: -Eniten minua kiehtovat oudot tarinat. Ihmiset, jotka uivat vastavirtaan omalla tavallaan eivätkä niele kaikkea. Ihmiset, jotka saattavat olla yhteiskunnassa näkymättömiä, vaikka heillä voisi olla sanottavaa. Vilma-Lotan mukaan mieluimmin hän kirjoittaa Ihmiskohtaloista ja kulttuurista mutta ennen kaikkea hän haluaa esitellä erilaisia tapoja nähdä maailma ja jopa muokata sitä. -Teen työtäni lukijoille. Siksi haluan olla rohkea, hän perustelee. Reunamedia on nuorten tamperelaistoimittajien perustama sitoutumaton paikallismedia. Taustoitamme kiinnostavia ilmiöitä ja annamme äänen niille, joiden ääni ei välttämättä muuten kuuluisi. Haluamme haastaa perinteisen median näkökulmat. Reunamedia lupaa uskaltaa poiketa valtavirrasta ja astua reunalle.q Julkaisu löytyy osoitteesta KRIS-Tampereelle tukea KRIS Nuorten hakema tuki työttömien nuorten Toimintakeskukseen palkkaamiseen riittää yhden työttömän palkkaamiseen. Yhteensä Ray myönsi KRIS-Tampere ry:lle tukea reilut satatuhatta euroa, josta valtaosa kuluu työntekijöiden palkkoihin ja juoksevien kulujen kattamiseen. Vastassa supistukset? KRIS Keskusliitto ry:n puheenjohtaja Timo Valkama ynnää Raha-automaattiyhdistyksen tulosta seuraavasti: -Vaikka keskusliitto sai Ray-avustuksia, on tilanteemme kestämätön. Joudumme nyt tarkoin pohtimaan KRISin toiminnan supistamista tulevaisuudessa ja uusien rahoituskanavien etsimistä. Valkaman laskelmien mukaan Keskusliiton toimintaan myönnetyllä tuella ra- hoituspohja riittää vain Keskusliiton jäsenyhdistysten konsultaatioon ja ohjeistusten jakamiseen. Tehtävänä olisi pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen perus- ja kehittämistyö jäsenyhdistyksille. -Yhden ihmisen voimin tavoite ei onnistu etenkään nyt, kun näyttää siltä, että Keskusliiton toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö joutuvat nyt työskentelemään kodeistaan käsin. Rahaa vuokrakuluihin ei ole. KRISin naisvankityö jäi myös ilman rahoitusta. Jatkossa naisvankityö lepää yksin vapaaehtoistyöntekijöiden varassa, vaikka tarve on yhä kasvava ja jatkuva. Erityisnuorisotyöntekijöiden palkkaus Helsinkiin ja Tampereelle jää sekin toteutumatta. Eri viranomaiset, poliisi ja lastensuojelu muun muassa pyytävät jatkuvasti KRIS-kokemusasiantuntijuutta avukseen. Vapaaehtoisuus ulottuu myös KRIS-nuorisotyöhön, jota Valkaman mukaan mikään taho ei tällä hetkellä rahoita. -Tämäkin tärkeä työ lepää vapaaehtoisten varassa. Se tehdään mitä muiden töiden ohessa voidaan, ehditään ja kyetään, hän sanoo. KRIS Nuorisotyö lepää kuntien ja kummien avustustulojen varassa. Kipeästi kaivattua henkilöstöä ei voida palkata. KRIS Suomen Keskusliitto ry siirtyi AY- yleisavustuksen piiriin. KRIS- Tampere ry:lle ja KRIS- Etelä-Pohjanmaa ry:lle myönnettiin tukea työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin. Joulun alla KRIS Keskusliitto ry jakoi jäsenyhdistyksilleen rahankeräystilille tulleet lahjoitukset. Kummilahjoituksia voi tehdä kuka tahansa milloin tahansa.q 21

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja

29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja 29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja Mikä KRIS on? Kriminellas Revansch I Samhället/KRIS Criminals Return Into Society/CRIS KRIS on kansainvälinen liike, joka tähtää vankilasta vapautuvien ihmisten auttamiseksi

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry Oletko kyllästynyt rikolliseen elämäntapaan? Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry (6/2015 alkaen Uudenmaan TE-toimisto) Mitä? Tavoitteena ohjata ja mallintaa

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Itsenäinen asuminen tukiasunnossa vakiintunut (2vko-)

Itsenäinen asuminen tukiasunnossa vakiintunut (2vko-) Vahvasti edeten 4.Oma koti 3.Asumisyhteisö/ Tukiasunto Itsenäinen asuminen tukiasunnossa vakiintunut (2vko-) Siirtyminen omaan kotiin, Jatkosuunnitelman toteutus, oma ura Hoitoonohjaus / neuvonta, mahdollisuus

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS Taustaa KRIS-Tampereella VST-hanke aloitettu v. 2008, nyt meneillään VST II Helsingissä VST-hanke aloitettiin 1.9.2011 Tampereella hankkeessa työskentelevät

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin!

1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin! Manifestissa nostetaan esille keskeisiä vankien syrjäytymistä ja köyhyyttä lisääviä epäkohtia ja mitä näille ongelmille voitaisiin tehdä. Asiat manifestiin on koottu asiantuntijatyönä sekä vankien kuulemisen

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.2011 Vantaa Vapauttamisyksikköpalvelussa palvelun tilaajana on Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

sisältö Koululainen 11/2007

sisältö Koululainen 11/2007 Päätoimittaja: Sirkku Kuusava Toimituspäällikkö: Leea Puranen Toimitussihteeri: Marjukka Sonninen Toimittaja: Heidi Ylitalo AD: Tinka Lindroth (äitiyslomalla), Sami Piskonen Postiosoite: Koululaisen toimitus,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Nuoren polku vapauteen Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Vantaan vankila, valmistunut 2002 Tutkintavankila; 190 vankipaikkaa Keskeisimpänä tehtävänä esitutkinnan turvaaminen, oikeudenkäyntien

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Asiakastyöstä KuVa-projektissa

Asiakastyöstä KuVa-projektissa Asiakastyöstä KuVa-projektissa Seija Juntunen Projektin työvalmentaja Kuntouttavan vankityön seminaari Hämeenlinnassa 22.11.2006 Valmentaja KuVa-projektissa 1.6.2004-30.4.2006 Kesä 2004: KuVasta tiedottaminen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen päätösseminaari 25.5.2012 Jenni Mäki ja Sampo Järvelä T A M P E R E E N K A U P U

Lisätiedot

KRITS JENGINUORIHANKE

KRITS JENGINUORIHANKE KRITS JENGINUORIHANKE AMET seminaari 27.3. 2015 Taustaa Jenginuorten rikostentorjuntahankkeelle * Hankkeen taustalla on eri sidosryhmien huoli rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista. Ryhmät ovat

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

VANTAAN VALO. Vantaan Valo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, aivan Korson juna-aseman lähettyvillä. VANTAAN VALO

VANTAAN VALO. Vantaan Valo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, aivan Korson juna-aseman lähettyvillä. VANTAAN VALO VANTAAN VALO Yhteystiedot: Palveluesimies Kati Hytönen 050 312 1717, kati.hytonen@vantaa.fi Toimistoassistentti Aila Enström, 043 825 4537, aila.enström@vantaa.fi Vahtimestari, Heikki Reinikainen, 043

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Järjestöjen rooli päihdehuollon tuottamisessa Kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen nyt

Lisätiedot

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön

Lisätiedot