KRIS. & toiminnanjohtaja. tarvitaan. toimintansa. toimintakeskusvastaava KRIS-Tampere Meitä. Ray:n avustukset jaettu. Kohtaamisen jalo taito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRIS. & toiminnanjohtaja. tarvitaan. toimintansa. toimintakeskusvastaava KRIS-Tampere Meitä. Ray:n avustukset jaettu. Kohtaamisen jalo taito"

Transkriptio

1 KRIS Ray:n avustukset jaettu REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS KRIS- lehti uudistuu nro1 & toiminnanjohtaja toimintakeskusvastaava KRIS-Tampere Meitä tarvitaan 2015 Srk:n perheneuvojat KRISissä Kohtaamisen jalo taito Päivi Peltola: Me olemme oleellinen osa yhteiskunnan rakennetta Marko Rajamäki: Kolmannen sektorin toimijoilla on paikkansa Lakimuutos 2015: Lapsen tapaamisoikeus muuttuu KRIS hopeapaja aloitti toimintansa TULEVAISUUS: TYÖTÄ RIKOKSETTOMAN HUOMISEN PUOLESTA 1

2 2

3 REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS KRIS-Tampere on vuonna 2004 perustettu riippumaton yhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on auttaa ja opastaa vankeudesta vapautuvia ja vielä vankilassa olevia muutoshaluisia ihmisiä rikoksettomaan ja päihteettömään elämään. Sisällysluettelo 1/2015 Pääkirjoitus VAKIOPALSTAT Pääkirjoitus 3 Haastattelussa: KRISin vt. toiminnanjohtaja Päivi Peltola & toimintakeskusvastaava Marko Rajamäki Kirjoittajavieraana Jaana Joensuu 17 Ajankohtaista 16 Sarjakuva 6 Nimitysuutiset 23 KRIS NUORET Koppi nuorista 4 Helsinkiläiset räppäsivät musiikkivideon 22 ARTIKKELIT KRIS-toiminta prosessina 7 KRIS-lehti uudistettiin: Haasteen edessä 8 Srk:n perheneuvojat opettamassa kohtaamista 10 KRISin hopeapaja käynnistyi miljoonien säästöt, Rise sulkisi vankiloita 20 Raha-automaattiyhdistys jakoi tuet Lehden toimitus Päätoimittaja Toimitus Sivuntaitto Painopaikka Toimitus Jari Ihalainen (vuorotteluvapaalla) Päivi Peltola, vt. päätoimittaja Jaana Joensuu, Keijo Laapas, Juha Heinonen ja krisiläiset Pasi Immonen Nekapaino Oy, Tampere Puh: (03) , Aleksanterinkatu 29 B, Tampere Puh: , KRIS- Tampereen vuosi 2015 Arvoista asenteeksi Näin vuoden alkaessa on hyvä pysähtyä miettimään menneen vuoden onnistumisia ja haasteita. Mitä odotamme tältä vuodelta? Mitä haluamme odottaa? Yhdistyksen osalta ajattelen niin, että tänä vuonna meidän on tärkeä panostaa toiminnan sisältöön niin vankiloissa kuin täällä vankiloiden ulkopuolellakin. Meidän on nostettava framille neljä pääperiaatettamme; päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus ja lähdettävä avaamaan niiden sisältöä arjen ohjeeksi jokaisen toiminnassamme mukana olevalle, ja mukaan toimintaan haluavan haasteeksi. Nämä periaatteet, uuden elämän arvot, luovat perustan ja sisällön koko KRIS-toiminnalle ja ajatukselle, jonka mukaan me KRISissä haluamme toimia. KRIS-basic opintomateriaalilla perehdytämme toiminnassamme mukana olevat, ja toimintaamme mukaan tulevat siihen KRIS-ajatukseen keitä me olemme, mitä varten me olemme ja mihin me KRIS-toiminnalla pyrimme; mitä me krisiläisinä jäseniltämme odotamme. Nämä neljä periaatetta eivät ole vain sanoja, vaan elämänohjeita, asenteita jotka toteutuvat elämällä ne todeksi arjen jokapäiväisessä elämässä. Yhdenkään KRISin toimintaan mukaan tulevan ei tarvitse olla valmis tullessaan, mutta halu toteuttaa arvojemme on oltava. Sillä käymällä tämän opinpolun voi kuka tahansa liittyä mukaan hulvattomaan ja hienoon KRIS-joukkoomme.q Mukavaa vuotta 2015! Päivi Peltola Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos lehti julkaisee tilaamatta lähetetyn materiaalin, katsotaan tekijän luopuneen materiaalin tekijänoikeuksista lehden hyväksi. Lehti ei vastaa mainontansa kolmannelle osapuolelle aiheutuneista vahingoista, vaan korvausvastuu kuuluu ilmoitusasiakkaalle. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai sen julkaisemisesta sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti pyrkii julkaisemaan kaikki hyväksytyt ilmoitukset määrättynä päivänä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä, kuten lakko tai asiakkaasta tai alihankkijasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasti vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai sen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Julkaisuvarauksena force majeure. Valmiiksi aineistoksi hyväksytään pdf- tai eps-tiedosto: Ilmoitukset oikean kokoisina ja eps- tai pdf-muotoisina. Ilmoitus CMYK-väreissä, muunna myös spottivärit ja duotone-kuvat CMYK-väreiksi Kuvien resoluutio 200dpi. 3

4 nuoret KRIS-erityisnuorisotyö nuorista z KRIS Nuorten erityisnuorisotyö on vuotiaille suunnattua vertaistukea päihde- ja rikoskierteessä oleville nuorille. z Työn tavoitteena on nuoren päihteettömyyden ja rikoksettomuuden tukeminen luomalla yhdessä nuoren kanssa sellaisia tavoitteita, joiden avulla nuori voi tavoittaa mielekkäämmän ja vastuullisemman elämäntavan arjekseen. Teksti Keijo Laapas, KRIS Nuoret Kuvat Pasi Immonen, Keijo Laapas KRIS Nuorten erityisnuorisotyö on vuotiaille suunnattua vertaistukea päihde- ja rikoskierteessä oleville nuorille. Työn tavoitteena on nuoren päihteettömyyden ja rikoksettomuuden tukeminen luomalla yhdessä nuoren kanssa sellaisia tavoitteita, joiden avulla nuori voi tavoittaa mielekkäämmän ja vastuullisemman elämäntavan arjekseen. 4 KRIS-nuorisotyö aloitettiin Tampereella vuonna Nykyään KRIS-nuorisotyötä tehdään jo Etelä-Pohjanmaalla, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Nuorisotyön tukihenkilöillä on vankilakokemuksen ja koulutuksen lisäksi kokemuksia päihdeongelmasta ja lastensuojelusta, joten samaa kieltä puhumalla auttajat ja autettavat tulevat paitsi kuulluiksi myös ymmärretyiksi. Nuorisotoimintaan sovelletaan KRISin neljää pääperiaatetta; rehellisyyttä, päihteettömyyttä, yhteisvastuullisuutta ja toveruutta. Viikko-ohjelmalla arjenhallintaa Säännöllisellä tekemisellä ja aikatauluilla nuorelle luodaan vakautta ja arjenhallintaa normaali elämään. Kullekin viikolle laadittava viikko-ohjelma sisältää kunkin nuoren vastuualueet sekä Basic-, liikunta-, keskusteluja teemaryhmien aikataulut. Idea on pitää kiinni aikatauluista sekä tuoda selkeyttä nuorten toimintaan. Nuorten -ja keskusteluryhmien aiheita vaihtelemalla ja kutsumalla paikalle ulkopuolisia puhujia kertomaan mielenkiintoisista aiheista, pidetään mielenkiintoa yllä ja ruokitaan osallistumista. Toimintakeskuksen ulkopuolelle suuntautuvista vierailumatkoista ja erillaisista liikuntamahdollisuuksista sovitaan kuukausi eteenpäin. Nuortentoiminnan mahdollisuuksia ovat esimerkiksi uinti- ja virkistäytymispäivän kaltaiset retket Nokian Edeniin, teatterissakäynnit tai seinäkiipeilypäivät tampereen nekalassa. Toiminta on tuhti kattaus katkaisemaan arjen yksitotisuus. Vankilajoukkueita ja muilla paikkakunnilla toimivia KRISiläisiä vastaan pelataan sähly-, lentopallo-, futsal- ja puistofutisturnauksia. Palveluohjauksellinen neuvonta ja ohjaus Mentorointi eli yksilöity tukityö on nuoren ja tuki-

5 nuoret KRIS-Nuoret: Vastuuhenkilö Keijo Laapas, Toma Kangastie, Eino Nummenmaa, Pepe Luoto, Joni Hirvonen, Joni Juopperi, Markus Matilainen, Jami Suokas, Jose ja Areeza Fatahi (puuttuu kuvasta) henkilön välistä ohjaus- ja opastustyötä, jonka varaan luottamuksellinen suhde rakentuu. Vertaistuen keinoin nuorta pyritään auttamaan esimerkiksi rikos- ja velka-asioiden selvittelyssä, asunnon etsimisessä ja ylläpitämisessä, sosiaalisten verkostojen löytämisessä siinä missä arkipäiväisissä asioissa auttamisessakin. Asiointi sosiaalitoimistotoimistossa tai KELA:ssa samoin kuin koulutus- tai työpaikan hankintaan liittyvissä kysymyksissäkin. Arkisia asioita hoidettavaksi on myös oman arjen pyörittämiseen liittyvät kysymykset. Nuoren kanssa keskustelemalla tukihenkilö kartoittaa nuoren tilanteen ja alkaa yhdessä nuoren kanssa etsiä kokonaisvaltaisia keinoja arjen haltuun ottamiseksi. -Avain auttamiseen on todellisen tilanteen kartoittaminen ja ongelmakohtien löytäminen, KRIS Nuorten vastaava ja VST-hankkeen (Valmiuksia siirtyä työelämään) vetäjä Keijo Laapas aloittaa ja jatkaa painottaen, että paras tulos saavutetaan aloittamalla tukisuhde nuoren kanssa jo vankilassa tai laitoksessa, jolloin vapautumista ja etenkin elämää se jälkeen voidaan suunnitella hyvissä ajoin samalla, kun päihteiden käyttöä ja rikollisen käyttäytymisen jatkumista laitoksessa voidaan ehkäistä. -Jos nuori joutuu laitokseen tai vankilaan, tukisuhdetta ei katkaista. Sitä jatketaan laitoksessa ja etenkin sen jälkeen. KRISin toimintaan sitoutunutta nuorta ei hylätä, eikä jätetä yksin, Laapas painottaa. Nuoria rikokseen sortuneita ohjataan KRIS-toimintaan muun muassa Yhdyskuntaseuraamustoimistosta. Nuorelle rakennetaan ver- Jatkuu seuraavalla sivulla 5

6 nuoret... jatkoa edelliseltä sivulta kosto, joka Laapaksen mukaan voi koostua esimerkiksi kombinaatiosta sosiaalityöntekijä, rikosseuraamustyöntekijä sekä KRIS-tukihenkilö tai nuori voidaan ohjata muiden tukitoimien pariin, esimerkiksi päihdekuntoutuksen piiriin. -Tärkeintä nuoren kanssa työskennellessä on ottaa nuori kokonaisvaltaisesti huomioon. Harrastus-ja vapaaajantoiminta Toimintapäiviä nuorille järjestetään viikoittain. Toimintapäivien tavoitteena on tuoda toiminta- ja harrastusvaihtoehdoilla sisältöä nuorten arkeen ja parantaa tätä kautta arjenhallintaa samalla, kun mielekkäällä tekemisellä nuori voi tuntea sitoutumista KRISin toimintaan. Tähän mennessä nuoret ovat käyneet keilaamassa, jousiampumassa, ja seinäkiipeilemässä, käyneet pelaamassa erilaisia joukkuelajeja ja tietysti kuntosalilla. Myös erilaisia leirejä, joilla nuorilla on ollut mahdollisuus viettää aikaa arjen ulkopuolella päihteettömässä ja turvallisessa ympäristössä, on järjestetty. Leirien tarkoituksena on ol- lut kasvattaa yhtenäisyyttä ja edistää yksilöiden toimintakykyä ryhmäytymällä. Ryhmäkeskustelut päihde- ja rikoskierteen katkaisemiseksi ovat olleet leirien yksi pääteema. Torstaisin pelataan futsalia toukokuun loppuun asti.q Suunnitelmallinen tulevaisuus Oikeusministeriön :euron avustuksen turvin nuorten toiminta (mm.): -nuorten Toimintakeskuksen remontti (avattiin ) -käyttöön vuosikalenteri (leirit, tapahtumat ja menot) -viikko-ohjelma vakiinnutetaan -talvileiri laskettelukeskuksessa (YAD + KRIS-Helsinki) -osallistuminen Ehkäisevän päihdetyön viikoille Raumalla ja Tampereella -työllistymis- ja koulutuspolkujen kehittäminen nuorille -kokemusasiantuntijuuskoulutus (YAD) -yhteistyöverkostojen laajentaminen (vierailut ja infot) -Facebook ja julkisuuskuva -esitteen laatiminen nuorille.q TUE TOIMINTAAMME! Huppari 30 Paita 15 Lippis 13 Kassi 7 Taulu 10 KRIS-Tampere p Muutoksia palkkatukeen Vuoden alussa astui voimaan lakimuutos, jonka tavoitteena on palkkatuen yksinkertaistaminen, työnantajien ja työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuuden lisääminen sekä rakennetyöttömyyden vähentäminen edistämällä pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä. Nykyisen palkkatuen perustuen ja lisäosan kattavan mallin tilalle tulee prosenttiperusteinen palkkatuki, joka määräytyy seuraavalla tavalla: työttömyyden kesto alle 12 kk: tukiaika on enintään 6 kk ja tuen suuruus 30 % palkkakustannuksista työttömyyden kesto vähintään 12 kk viimeisen 14 kk aikana: tukiaika enintään 12 kk ja tuen suuruus 40 % palkkakustannuksista työttömyyden kesto vähintään 24 kk viimeisen 28kk aikana: tukiaika enintään 12 kk ajalta 50 %, minkä jälkeen 30 % Palkkakustannukset = bruttopalkka sekä työnantajan lakisääteiset lisäkulut Poikkeuksena vamman tai sairauden aiheuttama tuki on aina 50 %, oppisopimuksen kohdalla tukea saa koko oppisopimuskoulutuksen ajalle sekä alle 30-vuotiaan palkkaamiseen voidaan myöntää enintään 10 kuukaudelle, vaikka työttömyys olisi kestänyt alle 12 kuukautta.q Jo lähes pitkäaikaistyötöntä Tukitoimia pitkäaikaistyöttömille Suomessa on liki pitkäaikaistyötöntä, joista 6000 Tampereella. Pitkäaikaistyöttömäksi luokitellaan henkilöit, joiden työttömyysjaksoa on kestänyt vähintään 12 kuukautta. Tampereen kaupunki on myöntänyt viiden miljoonan euron tukipaketin, jolla yli 1000 uutta työtöntä on tuotu tukipalveluiden piiriin. Tukipalveluita ovat mm. sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta sekä palkkatuki. Lisäksi viime syyskuussa on aloitettu pitkäaikaistyöttömien eläkeselvitys. Tavoitteena on tehdä eläkeselvitys 300 pitkäaikaistyöttömälle. Toiminnalla halutaan parantaa työttömien elämäntilannetta ja säästää työttömien perusturvan kuntaosuuksissa. Tällä hetkellä kunnalla on maksuvelvollisuus, kun työttömyys on jatkunut 500 päivää. Uudistuksen jälkeen kunnan maksuvelvollisuus koskee myös yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita.q

7 ajankohtaista Kopista Kotiin KRIS Tampere ry kehittää Kopista Kotiin-projektilla perhetyötä vuosina Raha-automaattiyhdistys rahoittaa projektia, jolla pyritään vahvistamaan KRIS:läisen koko perheen huomiointia vankilasta vapautumisen jälkeen. Perheitä tuetaan myös viranomaisasioinnissa sekä muiden olemassa olevien palvelujen hyödyntämisessä omien tarpeiden mukaisesti. Kopista Kotiin projekti kuuluu RAY:n valtakunnalliseen Emma ja Elias ohjelmaan, joka on lastensuojelun keskusliiton hanke lapsiperheiden auttamiseksi. Kopista Kotiin-projektin koordinaattorina toimii mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen.q Sakon muuntorangaistuskäytäntö halutaan palauttaa Hallituksen eduskunnalle jättämä esitys palauttaisi sakkojen muuntorangaistuskäytännön niin, että neljä maksamatta jätettyä sakkoa voitaisiin muuntaa vankeustuomioksi. Esityksen taustalla on vuonna 2008 toteutettu lainmuutos, jonka jälkeen muuntokelpoisia sakkoja olivat vain tuomioistuimessa määrätyt sakkorangaistukset. Esitys sisältää muuntokaavaan lievennyksen niin, että nykyistä yhtä vankeuspäivää vastaisi kolme päiväsakkoa, jatkossa neljä. Vastapainona muuntorangaistuksen vähimmäispituus esitetään korotettavaksi neljästä päivästä viiteen päivään vankeutta, kun taas muuntovankeuden enimmäispituus alennettaisiin 60 päivästä 40 päivään. Lievennyksillä pyritään hillitsemään vankiluvun kasvua, vaikka rangaistupohja laajenee.q Tein kaavion uusiksi. Vaihdetaan tää sen 1 D:n tilalle. KRIS tukee, ohjaa ja kannustaa päihteettömään elämään ryhtymistä ja auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa. KRIS-toiminta prosessina (prosessikuvaus) Jatkuvan prosessin tila Mitä KRIS on z KRIS-toiminnan tarkoituksena Jatkuvan prosessin on tukea tila vankilassa olevia ja auttaa Mitä KRIS on vertaistuella niitä vapauteen siirtyviä, jotka haluavat katkaista rikos- ja päihdekierteensä. jotka haluavat katkaista z KRIS rikos- tukee, ja päihdekierteensä. ohjaa ja kannustaa päihteettömään elämään ryhtymistä ja auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa. KRIS-toiminta prosessina Yhteydenotto ennen vankilaan menoa Vangin ja/tai henkilökunnan yhteydenottopyyntö Vangin tapaaminen vankilassa Jatkotapaamiset vankilassa (1 x kk) Yhteistyösopimus -allekirjoitus VHE / YKS-tuki osaksi rangaistusajan suunnitelmaa Verkostokokoukset ennen vapautumista Lomatuki (matkat, KRIS-vertaistuki Nouto portilta KRIS-tuki siviilissä jatkuu Tukisuunnitelman laatiminen SIVIILI Vankilaan saattaminen Sovitaan tukitapaamiset vankilassa Akuutti tarve poistuu Ei tapaamisia Tapaamiset tarvittaessa Lomatuki (matkat, KRIS-vertaistuki Nouto portilta KRIS-tuki siviilissä jatkuu Ei allekirjoitusta Ei yhteyttä viranomaisiin Vankilatapaamiset Tulevaisuudensuunnitelma YHTEYSTIEDOT: KRIS-Tampere p Päivystys p Aleksanterinkatu 29 b (kellarikerros) FIN Tampere Toimintakeskuksen aukioloajat ovat Ma- Pe 9-16 ja lauantaisin 12 KRIS-toiminnan tarkoituksena on tukea vankilassa olevia ja auttaa vertaistuella -16 niitä vapauteen siirtyviä, Toiminnanjohtaja: Jari Ihalainen p (vuorotteluvapaalla) Päivi Peltola p Toimintakeskusvastaava: Marko Rajamäki p Vankilatyön koordinaattori: Markku Ollikainen p Valmiuksia siirtyä työelämään VST-hankevastaava: Jani Purhonen p Hanketyöntekijä ja Erityisnuorisotyö: Keijo Laapas p Kopista kotiin koordinaattori: Nina Niemi p

8 kauneusleikka ajassa Uusi ilme, uudet haasteet, uusi vuosikymmen KRIS- lehdelle z KRIS-Tampere ry:n jäsenlehti kohotti kasvonsa. Lehden kokoa kasvattamalla sivujen taittoilme uusittiin. Lehden kunnianhimoisena pyrkimyksenä on toimittaa jäsenlehdestä rikosseuraamusalalla yksi vakavasti otettava ääni ja mainostajia kiinnostava mediaväline. KRIS-Tampere aloitti uuden vuosikymmenen uusimalla jäsenlehtensä kokonaan. Lehden kokoa kasvattamalla ja lehden sisältöön panostamalla on kunnianhimoisena tavoitteena tehdä jäsenlehdestä yksi vakavasti otettava ääni rikosseuraamusalalle. KRIS-Tampere ry:n ensimmäinen jäsenlehden numero ilmestyi joulukuussa 2012 sen jälkeen, kun yhdistyksen riveihin saatiin ammattigraafikko. Ensimmäiset numerot toimitettiin hartiapankilla ja painotyö tehtiin valokopiokoneella. -Alun idea oli tehdä lehti vankiloihin. Lehti, johon vankilassa olevat voivat kirjoittaa mietteitään ja tuntojaan, ja jolla me voimme jakaa tietoa. Näin lehden perustamista muistelee KRIS-Tampere ry:n vuorotteluvapaalla oleva 8 toiminnanjohtaja ja lehden pitkäaikainen päätoimittaja Jari Ihalainen. -Tiedonkulku vankilaan sisään ja sieltä ulos ei ole yksinkertainen juttu. Luottamus on ansaittava. On tiedettävä minkätyyppistä tietoa vankiloihin voi levittää ja ympäristö ja struktuurit on tunnettava, Ihalainen korostaa. Jo pienikin virhe voi sulkea portin lopullisesti. Vanki on kuluttaja Vaikka kyse on vankilasta, ja vaikka kohderyhmä on rikoksista vankilaan tuomitut ihmiset, on hyvä muistaa, että elämä jatkuu vankilan jälkeen ja joidenkin kohdalla alkaa se alusta. Vankilassakin ihmiset ovat ihmisiä ja kuluttajia, asiakkaita siinä missä kuka tahansa. Laitoksesta riippuen postimyynnin kautta vankiloihin voi tilata asusteita, pelejä tai musiikkia ja elektroniikkaa. Kanttiinimyymälöistä vangeilla on mahdollisuus hankkia samoja tienvarsisupermarkettien tuotteita kuin kellä tahansa. Merkkivalikoima vain on yleensä rajatumpi. Osallistuva mainonta on panos tulevaan Mainostajalle kaupallinen ilmoitus KRIS- lehdessä ei ole pelkkä tuotteen myyntiilmoitus asiakkaille, vaikka sitäkin.ilmoittamalla jäsenlehdessä yritys ilmaisee tukevansa KRISin toiminnan tavoitteita ja päämääriä: työtä rikoksettoman ja rehellisen elämän puolesta ja rehdin asenteen omaksumista yrittäjiä ja muita ihmisiä kohtaan. Printtijulkaisun pieni painosmäärä ei tarkoita suppeaa levikki- ja lukijakuntaa. Toistaiseksi printti on ainoa formaatti joka voidaan jakaa vankiloihin. Paperiversio sekä verkkosivut, yhdistyksen muu markkinointi ja tiedottaminen moninker-

9 ajassa us taistavat lukijamäärän, joka huokeisiin ilmoitushintoihin yhdistyneenä muodostaa kilpailukykyisen asiakaskontaktihinnoittelun ja varteenotettavan välineen tuotemarkkinoinnille millä tahansa mittarein mitattuna. Kaupantekijänä saa hyvän ja turvallisen mielen; jokainen murto, jokainen vakuutusmaksuissa säästetty euro ja jokainen laitospaikassa säästettävä satanen on voitto jokaiselle, -silkka sijoitus kohti rikoksettomampaa huomista.q Vankiloiden puhelinjärjestelmä uusitaan Vankiloiden vankipuhelinjärjestelmät uusitaan ja uuteen järjestelmään on siirrytty jo muun muassa Kuopiossa ja Köyliön puolisuljetussa laitoksessa. Suljetuissa vankiloissa uusi järjestelmä ei juurikaan näy eikä kuulu vankien puhelukäytännössä. Uutta on se, että puhelun nauhoituksen merkkiääni kuuluu nyt yhtä aikaa sekä vastaanottajalle että puhelun soittajalle. Köyliön puolisuljetussa vankilassa muutos on sen sijaan merkittävämpi. Aiemmin vanki osti Elisa-verkon prepaid-kortin (Saunalahti), johon pystyi soittaa vankilan ulkopuolelta tai laittaa esimerkiksi soittopyynnön tekstiviestinä. Uusi puhelinjärjestelmä lähes kaksinkertaisti puheluhinnat Köyliössä. Nyt puhelu maksaa 11 senttiä minuutilta. Valvonnan näkökulmasta puhelujen järjestäminen on nyt uuden vartijoiden mukaan vaivatonta järjestää ja ne sujuvat nopeammin.q Tutkimus: Vapauttamissuunnitelma ei toimi Oulun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmaan opinnäytetyön tehnyt Milev Iliyan tutki Vapautuneen vangin kokemuksia vapauttamissuunnitelman toteutumisesta. Tutkimus paljastaa, ettei vapauttamissuunnitelma edelleenkään toimi maamme vankiloissa. Haastateltavien kokemukset heidän vapauttamissuunnitelmansa toteutumisesta kertovat, että vapauttamissuunnitelmaan kirjattuihin tukitarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan ennen vankilasta vapauttamista, eikö vapautettavia ole tuettu tarpeeksi vapauttamisvaiheessa. Opinnäytetyön johtopäätöksinä saatiin, että vapauttamissuunnitelman laatimisen lisäksi myös sen toteutumista ennen vapauttamista tulisi tehostaa, jotta saataisiin toivottu tulos, eli uusintarikollisuuden väheneminen. Johtopäätöksissä nousi esiin myös jälkihuollon tarpeellisuus. Vapauduttuaan vanki tarvitsee edelleen monipuolista tukea tasapainottaakseen elämänsä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus jonka aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltavina oli ehdonalaisen vapauden valvonnassa olevia äskettäin vankilasta vapautuneita vankeja. Vapauttamissuunnitelma laaditaan rasti ruutuun-periaatteella viikkoa kahta ennen vangin vankilasta vapautumista ja siinä kirjataan, onko vangilla vapautuessaan asunto, työpaikka tai aikooko hän hakeutua sosiaalituen piiriin.q Matkustajatiedot viranomaisille Tammikuussa voimaan tulleen lain mukaan poliisi, tulli- ja rajaviranomaiset voivat hyödyntää matkustajatietoja muun muassa huumekuriireiksi epäiltyjen henkilöiden seulomiseen matkustajavirrasta. Sisäministeriön mukaan matkustajatietoja aiotaan hyödyntää myös terrorismin torjunnassa. Lakimuutos on yksi toimenpiteistä, jotka sisältyvät viime vuonna hyväksyttyyn kansallisen terrorismin torjunnan strategiaan. Toimijalle, joka ei pyynnöstä huolimatta luovuta tietoja poliisille, voidaan asettaa uhkasakko.q Naistenryhmä toimii KRIS-Tampereen naistenryhmä palasi tauolta keskiviikkona Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin kello Tarjolla on ollut herkullista tarjottavaa ja ohjelmistoon on kuulunut kokoontumisten lisäksi retkiä, joihin ovat kuuluneet muun muassa saunalautalla seilailu ja reissut Rudolfin keitaalle viime marraskuussa sekä Kuruun Keihään tilalle syyskuussa. Monelle naiselle ryhmä on voimia antava kokemus, ja auttaa parantamaan itsearvostusta sekä antaa apua kaikkeen, mikä naisena olemiseen liittyy. Alla kävijöiden mielipiteitä naistenryhmästä: -En ole käynyt aikoihin, mutta ne kerrat, jotka kävin, olivat hyviä. Aiheet vaihtuivat viikoittain ja ryhmä oli tärkeä olla olemassa. On hyvä, että naiset ovat keskenään, koska kaikkea ei voi jakaa kuin muille naisille, yksi ryhmäläisistä sanoo. -Tosi kivoja kokemuksia naistenryhmästä. Aina on aihe, josta keskustellaan. Vetäjät ovat tosi mukavia. Reissut ovat olleet kivoja. Itselleni ryhmä on kivaa vaihtelua arkirutiineihin. Uskon, että ryhmä tukee itsetunnon rakentumista ja parantaa minäkuvaa. On hyvä, että ryhmä on pelkästään naisille, koska monet naiset eivät puhu asioistaan, kun on miehiä läsnä. Hyvää on myös, että ei tarvitse keskustella, jos ei tahdo. Voi vaikka istua hiljaa kaksi tuntia, jos haluaa.q Täsmennys Edellisessä numerossa Rikosseuraamusviraston kehitysjohtajan Kirsti Kuivajärven haastattelun yhteydessä julkaistun kuvan kuvaaja on Lasse Keltto. Kuvaajan nimi oli pudonnut pois.q 9

10 kohtaamisia Seurakunnan perhetyön juhlaviikko avattiin KRIS-kohtaamisella Kohtaamisen jalo taito sinä ja minä z Tampereen seurakuntayhtymän ja Tampereen ympäristöseurakuntien perheneuvonta täytti marraskuussa 70 vuotta. Juhlaviikon avauksena kaksi perheneuvojaa kohtasivat krisiläiset otsikolla miten kohdata ihminen vertaistukityössä. Sotien aikaan ja niiden jälkeen avioerojen määrä Tampereella ja Tampereen alueella kaksitoistakertaistui. Kehitys johti perhetyön aloittamiseen seurakunnassa 70 vuotta sitten. Virallisesti seurakuntien perhetyö käynnistyi 19. päivä marraskuuta Juhlaviikon avauksena Tampereen seurakunnan perheneuvojat Anita Puskala ja Pertti Salminen saapuivat KRISin Toimintakeskukseen puhumaan siitä, miten kohdata vertaistukityössä puhumaton ihminen. Perhetyössä Salminen on toiminut jo kolmenkymmentä vuotta, Anita Puskala reilu kolme vuotta. Pertti Salmisen mukaan perhetyö on auttamista ja ihmisten kohtaamista. Maanantain aamupäivälle 10 oli varattu kaksi teemaa: ensinnä se, miten puhua tunteista ihmiselle joka ei puhu, ja toiseksi; miten ottaa asiat puheeksi. Kaksi kimuranttia kysymystä joiden avaamiseen ei auttajan ilo ja auttamisenhalu aina riitä. -Ihmistä ei pidä lähestyä kuin porakone. Ei pidä vain iskeä kilpeen kiinni ja yrittää väkisin läpi, se on tuhoissa, aloittivat ohjaajat. -On ymmärrettävä että puhumattomuus on hiljaisuudella puhumista, se on suoja, kilpi. Omaa tilaa ei haluta sanoittaa. Yleensä taustalla on pelko kipeän tilanteen tai tunteen uudelleen kohtaamisesta. Häpeä, ahdistus, viha ja kipu, on tuskaa ja halua suojella itseään, Anita Puskala yksilöi kivunpisteitä. Myös halu auttajan suojelemiseen saattaa olla eräs syy vaieta. Se, että autettava ajattelee, että vastaanottaja ei kestä kuulla järkytyksiä. On oltava aikaa Tärkein työkalu kohtaamisessa on ohjaajien mukaan aika, kohtaamisen hetki. -Pelkkä rauhallinen ja turvalliseksi koettu paikka ei riitä, vaan on oltava aikaa. Varttitunti on liian vähän, siinä ajassa ei välttämättä ehdi tapahtua mitään. -Sanat ovat muistojen ja kokemusten avain joka kiertyy lukossa vasta kun ajatus on valmis, kun ajatus on otollinen, sanoo Puskala. -Auttajan kannalta hiljaisuus on elementti ja tila, jota ei pidä täyttää ahdistuksella. -Äänetön kannattelu voi vertaistukityössä olla puhumisen avain. Sitä on vertaistukityö omilla sanoilla. Tämä tietoinen hiljaisuus on meissä jokaisessa sisäänrakennettuna. Mutta toisinaan hiljaisuus on hyvä rikkoa, Salminen muistuttaa ja painottaa että hiljaisuuden sietäminen on jalo taito. -Tietoisuus jatkuvuudesta on eräs avain sekin. Aamupäivän aikana KRIS- Nuorten tiloissa järjestetyssä kohtaamisessa tutkittiin erilaisin ryhmätyöharjoittein miimisiä raeaktioita. Ilmeet kun paljastavat kaiken. -Puhumaan ei ryhdytä pakottamalla. Se on hidas valikoiva prosessi, jossa auttajan tehtävä on luoda kahdenkeskinen mielellinen tila avautumisen mahdollisuudeksi ja auttajan on hyväksyttävä se, että tila ei heti täyty eikä puhumaan ryhdytä pelkällä päätöksellä. Kaiken perusta on kahdenvälinen luottamus, tilanne on nyrkiksi puristunut käsi jota auttaja pyrkii avaamaan yhteisymmärryksellä.q Teksti Juha Heinonen

11 Kissa pöydälle Palautteenannon haasteet z Miten nostaa kimurantit asiat esiin ilman pelkoa hankalaksi leimautumisesta? z Rakentavan palautteen elementit. z Kuka sanoo, kenet ammutaan? kohtaamisia sinä ja minä Ritarillis-luterilaisen perinteen mukaan sanansaattaja ammutaan aina oli kysymys sitten surunsaattajasta tai iloviestinkantajasta. Negatiivinen palaute torjutaan, koska sitä pelätään. Kuinka moni muistaa kiittäneensä sanoen, että kiitos, kiitos kun huomautit minulle tästä, kiitos että sanoit minulle tämän. Yleensä palaute vastaanotetaan henkilökohtaisena ja se vain siedetään. Toimeen ei ryhdytä ilman pakkoa. Itseään ärsyttävät asiat nielaistaan ja annetaan olla. Ne jätetään tuomatta julki koska taustalla velloo väärinymmärretyksi tulemisen pelko. Konkreettisen palautteenannon kohteena on yleensä tekemättömät työt tai velvoitteiden laiminlyönti. Myönteinen ja kannustava palaute lähinnä sivuutetaan. Hyvän ja rakentavan palautteen elementti piilee Tampereen seurakunnan perhetyönohjaajien Reijo Salmisen ja Anita Puskalan mukaan palautteenantajan vastuussa pitäytyä menemästä palautteessaan tunnetasolle. Palautteeseen tulee sisällyttää konkreettisia käsitteitä ja antaa tilaa saajan reaktiolle. Reaktioon on myös reflektoitava. -Tunnerektio tukkii korvat, Puskala sanoo ja jatkaa toteamalla, että kolmas ja neljäs kerta on jankuttamista. Palaute on sitä mitä toinen sanoo. Hyvä palautteenanto on nelivaiheinen prosessi sisältäen varsinaisen palautteen lisäksi myös reaktion, reaktioon sisältyvän tunteen ilmaisemisen ja neljäntenä GORDON malli 1.) 2.) 3. 4.) PALAUTE Ilmaise palaute 1.) KUVAA toisen KÄYTTÄYTYMINEN 2.) Kuvaa sen VAIKUTUS sinuun 3.) kuvaa reaktion herättämät TUNTEET Adjektiivit (kuvailusanat) pois, ne ovat mielipiteitä. Kuvailun tulee kohdistua konkreettisiin yksilöityihin asioihin ja seikkoihin. palautteen sisällön toistamisen. Näistä kaksi viimeistä tuppaa unohtumaan. Yleensä harkitaan tarkoin miten palaute annetaan. Ei kuitenkaan ajatella, miten siitä jatketaan. Jo muutamalla yksinkertaisella niksillä palautteen sisältö ja luonne muuttuu lopputulokseltaan toiseksi. -Kokeilkaa ihmiset, kokeilkaa, ohjaajat haastavat.q REAKTIO SANDWICH malli (USA) Ilmaise reaktion tunne 1.) aloita POSITIIVISELLA asialla tai huomiolla 2.) Anna PALAUTE 3.) ja POSITIIVISELLA asiaa tai huomioilla tai kehulla. Amerikkalaisen mallin ajattelussa yhtä negatiivista palautetta vastaan on samassa yhteydessä esitettävä vähintään viisi myönteistä huomiota. Toista palautteen sisältö TOIVE malli (Otto-mallina tunnettu) 1.) KUVAILE ongelma 2.) Kerro miltä se TUNTUU 3.) TÄSMENNÄ mitä haluat toisen tekevän toisin 4.) OSOITA syy- ja seuraamussuhde 11

12 haastattelu Tuettavia, arkea ja työtä riittää Kolmas sektori on osa yhteiskunnan rakennetta z Päivi Peltola aloitti KRIS-toiminnan vuonna 2007 vapauduttuaan vankilatuomiolta Silta- Valmennuksen päihdekuntoutuksen kautta. z Toimintakeskusvastaavana hän ehti toimia puolitoista vuotta ennen kun ryhtyi yhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Miten luonnehtisit kolmannen sektorin toimijoiden, asemaa ja merkitystä yhteiskunnassamme? Peltola: -Kolmannen sektorin asema on äärimmäisen tärkeä. Olemme oleellinen osa yhteiskunnan palveluja ja rakennetta. Kolmannella sektorilla tehtävää työtä muut eivät pysty tarjoamaan tai tekemään, ja se tehdään yhteistyössä kunnan palveluiden kanssa niitä täydentäen. -Tänä päivänä kunnan tarjoamat palvelut kapenevat ja kolmas sektori tuottaa palveluita kuntalaisten tarpeisiin. Kolmas sektori tarjoaa osallistumisen mahdollisuuden kansalaisille vapaaehtoistyön muodossa tärkeäksi kokemallaan osa-alueella, sekä tärkeitä tukityöllistymispaikkoja erilaisille kohderyhmille. -Kolmannen sektorin palvelut ovat niitä matalankynnyksen paikkoja, jossa mukanaolo ei vaadi maksusitoumuksia. Minkä näkisit kolmannen sektorin tärkeimmäksi tehtäväksi yhteiskunnassamme? Peltola: -Kolmas sektori ottaa kopin ihmisistä, jotka ovat mahdollisesti pudonneet yhteiskunnan yleisesti hyväksi ajatellun arjen ulkopuolelle. -Kolmannen sektorin tärkeimpiä kantavia voimia on juuri se, että työtä tehdään ruohonjuuritasolla, ihmistä lähellä ihminen ihmiselle -periaatteella. -Tärkeänä näen myös yhteisöllisyyden lisäämisen ja ylläpitämisen yhteiskunnassamme. Vankeinhoidon hyvät pyrkimykset KRIS-Tampere on toiminut kymmenen vuotta. Minkälaisia muutoksia olet havainnut yhteiskunnassa, sen asenteissa tai vankeinhoidossa? Peltola: -Uutisointi on lisääntynyt suhteessa rikoksiin ja niiden tekijöihin. Rikoksilla halutaan mässäillä, halutaan myydä lehtiä ja aiheuttaa kansalaisissa inhoa ja pelkoa. Toisaalta julkisuudessa on tänä päivänä myös kiinnostuttu enemmän rikos- ja päihdetaustaisista ihmisistä ja heidän kanssaan tehtävästä työstä positiivisessa mielessä. Erilaisia selvitymistarinoita saa lukea aikakauslehdistä tämän tästä, vangeille ja päihderiippuvuuteen sairastuneille ihmisille halutaan antaa kasvot. Lisääntyneellä tiedolla voidaan myötävaikuttaa kansalaisten asenteisiin ja ennakkoluuloihin. -Suomessa vankeinhoito on mielestäni kohtalaisen 12 hyvällä suunnalla verrattuna vaikkapa Yhdysvaltoihin. USA:ssa pääpaino on ainoastaan siinä, että rikollinen ansaitsee tuomionsa ja mahdollisimman pitkän vapaudenmenetyksen. Suomessa ainakin pyritään siihen, että vanki saisi eväitä vapautumiseen ja vapautumisen jälkeiseen elämään. Vankeusaikana pyritään järjestämään koulutusta ja kokemusta työelämästä sekä päihdekuntoutusta. Myös asteittaista vapautusta toteutetaan. -Vangit voivat mahdollisuuksien mukaan hakeutua rangaistuksenaikaiseen päihdekuntoutukseen tai koevapauteen, ja kiinnittyä työelämään tai kouluun tai päihdekuntoutukseen. Suomessa löytyy myös ymmärrystä sille, että esimerkiksi päihdeongelma ei katoa pidentämällä vankeustuomioita. Mahdollisuus vaikuttaa päihdeongelmaiseen vankiin, joka itse on halukas lähtemään muutoksen tielle, tapahtuu tukemalla ja motivoimalla vankia oikea-aikaisesti ja mahdollistaen pääsyn päihdekuntoutukseen. -Paljon on Suomessa vielä tehtävää vankeinhoidon saralla, mutta sama pätee kaikkeen kehitettävää riittää aina. Yhteiskunta muuttuu koko ajan ja siinä muutoksessa on yritettävä pysyä mukana. Jatkuu sivulla 14.

13 haastattelu Toimintakeskusvastaava Marko Rajamäki: KRIS on vakuuttanut epäilijät Miten luonnehtisit kolmannen sektorin toimijoiden asemaa ja merkitystä yhteiskunnassamme? Rajamäki: -Kolmannen sektorin järjestöt ovat syntyneet vastaamaan ihmisten avuntarpeisiin ja edistämään hyvinvointia yhteiskunnassa. Nykyään kolmas sektori osallistuu tilaajan järjestämiin kilpailutuksiin ja niissä vaaditaan, että palvelun tuottajalla tulee olla tietty ammatillinen pätevyys tehdä sitä työtä. Tästä on seurannut, että ennen kun halusi tehdä hyväntekeväisyys työtä tällä alueella niin tervetuloa vain, nykyään kysytään koulutus taustaa. Hyvää tässä kehityksessä on se, että palvelun tarjoajalla on usein käytössä moniammatillinen tiimi, johon sairaanhoitajien, sosiaaliterapeuttien ja vaikka ohjaajien rinnalla kulkee vertaistyöntekijä, jonka näkökulmaa kysytään onneksi yhä useimmin. Lisäksi me vertaiset alamme olla yhtä hyvin koulutettuja kuin muutkin. Saadaan itsekin erittäin tärkeitä työkaluja työmme tekemiseen. -Kolmannen sektorin tärkeänä merkityksenä näen sen, että me voidaan pitää esillä heikompiosaisten ja syrjäytyneiden asemaa yhteiskunnassa ja sitä kautta saada parannusta heidän oloihinsa. Aina silloin tällöin tämän työn tuloksena saadaan joku palamaan yhteiskuntaan. Tällä työllä on valtavan suuri merkitys yhteiskunnassa. Minkä näkisit tärkeimmäksi kolmannen sektorin tehtäväksi yhteiskunnassamme? Rajamäki: -Perinteisesti kolmannen sektorin tehtäviin on kuulunut jonkin tietyn väestöryhmän edunvalvonta, vapaaehtoistoiminnan organisointi sekä joidenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen. -Nämä kaikki ovat tärkeitä, mutta itselleni tärkeäksi koen tietysti lainrikkoja ja päihdetaustaisten ihmisten auttamisen matkallaan eteenpäin. Olen jo ehtinyt nähdä monenlaista palvelua ja niiden tuottajaa oman matkani varrelta ja vaikea on mennä sanomaan, mikä niistä on jotain toista tärkeämpi. Kyllä kolmannen sektorin toimijoilla kaikilla on oma paikkansa ja niiden olemassa oloa tulee puolustaa silloin kun ne ovat uhattuina esimerkiksi säästötoimenpiteiden johdosta. Koventuneet asenteet KRIS-Tampere on toiminut 10 vuotta. Minkälaisia muutoksia olet havainnut esimerkiksi yhteiskunnassa ja sen asenteissa vuosien mittaan tai vankeinhoidossa? Rajamäki: Ikään kuin vapauden menetys itsessään ei riittäisi, pitäisi palauttaa paljusellit... -KRIS-Tampere on syntynyt tarpeeseen ja tämän 10 vuoden aikana vakuuttanut epäilijätkin tarpeellisuudestaan. Haluaisinpa nähdä sen yksityisyrittäjän, joka haastaisi KRIS-työn ja väittäisi pystyvänsä tekemään samaa 10 vuotta -Yhteiskunnan asenteet vankeja kohtaan ovat valitettavasti koventuneet. Rangaistuksia vaaditaan kovemmiksi ja vankioloja arvostellaan liian mukaviksi, niillähän on omat suihkutkin ja televisiot. Ikään kuin vapauden menetys itsessään ei riittäisi, pitäisi palauttaa paljusellit... -Näen myös, että rikoksista uutisoidaan rajummin kuin ennen, haetaan lukijoita hinnalla millä hyvänsä. Tämän uutisointi lietsoo turhaa pelkoa ihmisissä ja sitä kautta arvojen kovenemista, että halutaan kovempia rangaistuksia. Yhdysvallat esimerkiksi on lähtenyt pitkien tuomioiden linjalle. Siitä on seurannut se, että vankilat ovat täynnä ja rikollisuus on kovempaa. Palaako sieltä joku yhteiskuntaan, en osaa vastata tuohon, mutta oma arvioni on, että rikollisuutta vastaan ei kannata taistella tuomioita pidentämällä. Panostetaan mieluummin kuntoutukseen, rikoksien tekemisen syihin. Tätähän jo tehdäänkin. -Yhteiskunnan asenteista vielä sen verran, että valitettavasti monet päihteettömät lääkekuntoutuslaitokset taistelevat olemassaolostaan ja minä en voi sitä ymmärtää. Itse olen aikanani käynyt puolen vuoden jakson Silta-Valmennuksessa ja sen jälkeen heidän tukiasunnoillaan vielä reilu vuoden. Vähempi ei olisi riittänyt ja olenkin kiitollinen, että sain apua kun sitä tarvitsin. Valitettavasti monet menehtyvät hoitojonoihin nykyään, eivätkä ehdi avun piiriin. Säästöjä haetaan niiltä jotka eivät kykene pitämään puoliaan ja siksi KRIS- Tamperetta tarvitaan jatkossakin tukemaan ihmisiä, jotka Jatkuu sivulla

14 haastattelu jatkoa sivulta 12. Työmäärä kasvaa Entä vankiaines, minkälaisia muutoksia olet siinä havainnut? Peltola: -Osa vangeista on aina vaan sairaampia. Mielenterveys- ja päihdeongelmat kukoistavat vankiloissa. Kuitenkin KRISissä oloaikanani olen huomannut, että vankilat ovat pullollaan ihmisiä, joilla on paljon taitoa ja osaamista eri aloilta sekä hyvää henkeä ja energiaa. Suomessa kolmannen sektorin päärahoituskanavia ovat kuntasektorin lisäksi esimerkiksi valtion sääntelemä Raha-automaattiyhdistys, Ray. Minkälaisena näet julkishyödyllisten toimijoiden, kuten KRISin tulevaisuuden ja rahoitustilanteen, entä minkälaisena näet rahoittajien odotukset ja halukkuuden panostaa kolmannen sektorin toimintaan maassamme? Peltola: -Toivon, että halukkuutta löytyy rahoittaa jatkossakin esim. KRISin kaltaista toimintaa. KRIS toimii usealla eri paikkakunnalla ja ottaa osaa vankien ja päihdeongelmaisten jälkihuoltoon. Olemme tehneet asioiden eteen kovasti töitä ja teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa jotta kohderyhmämme saisi tukea ja apua elämänmuutokseen ja tätä kautta mahdollisuuden uuteen mielekkäämpään elämään ilman päihteitä ja rikoksia. Minkälaiseksi arvelet rahoituksen sisällön pääpainopisteiden ja vaatimusten muodostuvan tulevaisuudessa? Peltola: -Arvelen, että jatkossa kolmannen sektorin toimijoiden ja kunnan oletetaan tekevän vielä enemmän yhteistyötä keskenään palveluiden tuotannossa. -Kolmannen sektorin toimijoiden on kehitettävä keskenään jo valmiita palveluita ja polkuja, jotka ovat nivoutuneet yhteen. Eri toimijoiden on jatkuvasti kehitettävä omaa toimintaansa nyky-yhteiskunnan tarpeita tukeviksi. Tästä voisin mainita ainakin sosiaalisen median ja erilaiset verkkopalvelut, niiden käytön osana yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. Myös toiminnan vaikuttavuutta tullaan seuraamaan tarkemmin. Naisten silminnähtävä onnellisuus vaikutuksen Miten luonnehtisit KRIS-toiminnan tärkeimpien osa-alueiden piirteitä ja niiden sisältöä? Peltola: -Vankilatyö on KRIS toiminnan kulmakivi. Oman vankilataustan omaavat työntekijät ja tukihenkilöt käyvät eri vankiloissa kertomassa omasta elämänmuutoksestaan ja siitä, mitä KRIS tekee ja mitä se yhdistyksenä voi tarjota vapautuville vangeille. -Itse tutustuin KRISin toimintaan Hämeenlinnan vankilan ollessani päihdekuntoutusosastolla, kun kaksi KRISin naista kävivät kertomassa siitä, miten heidän elämänmuutos on niin, että siihen ei enää kuulu rikokset ja päihteet. Vaikutuksen naisissa minuun teki se, että he olivat silminnähden hyvinvoivia ja onnellisia uudessa elämässään. -Toimintakeskus Aleksanterinkadulla on tapaamispaikka, tämä on turvasatama ja olohuone niille, jotka haluavat noudattaa KRISin neljää periaatetta: päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus. Toimintakeskuksella on tarjota vertaistukea ja apua muun muassa virastoasioiden hoitoon, on apua työllistymis- ja koulutusasioihin sekä viikko-ohjelma tuomaan sisältöä arkeen. Viikko-ohjelmaan sisältyy keskusteluryhmiä ja ruoanlaittoa, on erilaisia tutustumiskäyntejä ja aktiviteetteja vapaa-ajan toimintojen muodossa. Tällä hetkellä toimintakeskus toimii yhteensä noin 25 oman päihde- ja/ tai rikostaustan omaavan työ-, työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikkana. -KRIS-erityisnuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa kriminaalityötä vuotiaille päihde- ja rikoskierteessä oleville nuorille vertaistuen avulla. Nuorilla pääpaino on nyt viikko-ohjelman sisällössä ja sen toteuttamisessa. Arki pitää sisällään erilaisia teema- ja keskusteluryhmiä sekä paljon vaihtelevia aktiviteetteja. Keskusteluryhmien tarkoituksena on ylläpitää muutospuhetta sekä KRISin arvoja ja periaatteita. Aktiviteetit innostavat nuoria kokeilemaan erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja auttaa heitä löytämään tervehenkistä tekemistä uuteen päihteettömään ja rikoksettomaan arkeen. Arjen apua Miltä KRIS-toiminta näyttää yhdistyksenä toiminnanjohtajan silmin? Peltola: -KRIS-toiminta on kasvanut ja kehittynyt... tässä ovat uuden elämän mahdollisuudet. valtavasti vuosien saatossa. Yhdistyksellä on enemmän väkeä töissä kuin koskaan aikaisemmin ja toimintaa ja koulutusta on tarjolla. Talous on tällä hetkellä kunnossa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tehdään paljon. Yhdistys täyttää tarkoitustaan eli sen toiminta perustuu sille, että tuetaan rikos- ja päihdetaustaisia ihmisiä uuden elämän alkuun. -Tänä vuonna pyrimme painottamaan entisestään KRISperiaatteiden toteutumista kaikessa toiminnassamme, ja vakiinnuttamaan jo olemassa olevia toimintojamme. Mitkä tekijät näkisit suurimmiksi ongelmakohdiksi vertaistukityössä? Peltola: -Vertaistuessa on valtavasti voimaa, mutta toki siinä on omat haasteensa. Meillä KRISissä vaihtuvuus on suhteellisen suurta ja tämän takia meillä tulisi olla jatkuvasti riittävää koulutusta, ohjeistusta ja tukea uusille tulokkaille. Sitoutuminen vertaistukityöhön ja mihin vetää rajat oman jaksamisen kannalta kuka voi tukea ja ketä. -Tällä hetkellä KRIS-Tampereen toiminnassa mukana on pääosin ihmisiä, joilla on itsellä päihderiippuvuustausta ja tämän kautta vertaistukea löytyy saman taustan omaaville ihmisille. -Kritiikkiä olemme saaneet siitä, ettemme pysty tarjoa-

15 haastattelu Päivi Peltola: maan riittävästi tukea pelkän rikostaustan omaaville henkilöille. Vertaistuki on vertaistukea silloin, kun samankaltaisen taustan omaava ihminen auttaa toista ja tukee jo opituilla taidoillaan uuden tulokkaan mukaan toimintaan. Ei voida odottaa, että vertaistuen antajalla olisi antaa kaikki oikeat vastaukset heti ilman koulutusta, tai että hän osaisi toimia aina vain oikein ja oikein. Mitä asioita haluat nostaa esiin juuri nyt? Peltola: -Tervetuloa mukaan KRISin toimintaan jos elämänmuutos kiinnostaa ja jos lusiminen kyllästyttää tai jollei kroppa jaksa päihteidenkäyttöä. Sinä, joka olet valmis toteuttamaan KRISin periaatteita: päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus, tässä ovat uuden elämän mahdollisuudet. Mitä muuta tulee mieleen? Peltola: -Kiitos kaikille KRISiläisille koko yhdistyksen olemassaolon ajalta. Olen kiitollinen tuesta ja tästä yhteisöstä, jota jo vuosien ajan olen kutsunut toiseksi perheekseni. Kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneille ja niille, jotka ovat uskoneet KRISiin ja antaneet yhdistykselle vuosien varrella tukensa. q... jatkoa sivulta 13. haluavat muutosta elämäänsä. -Vankeinhoidossa koevapaus ja rangaistuksen aikainen kuntoutus ovat mullistaneet koko vankeinhoidon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siinä on tehty paljon hyvää. Miten ihminen voi sopeutua yhteiskuntaan jos hänet on ensin siitä eristetty vuosikausiksi? Tähän tämä koevapaus ja rangaistuksen aikainen kuntoutus on tullut todella tarpeeseen. Ehkä me vielä näemme sellaisen yhteiskunnan, jossa ei ole vankiloita lainkaan, mitäs me muuten sitten tehtäisiin? Muuntohuumeet näkyvät mielenterveysongelmina Marko Rajamäki: Vankiaines, minkälaisia muutoksia siinä on näkynyt? Rajamäki: -Osa vangeista on entistä huonompikuntoisempaa. Nykyaika on tuonut muuntohuumeet ja niiden seuraukset mielenterveydelle ovat pahempia kuin perinteisissä aineissa. Tämä on näkynyt lisääntyneenä psykiatrisen hoidon tarpeena. -Korvaushoidot ovat tulleet vankilaan ja tämä tietysti muuttaa paljon asioita. Päihteettömät osastot ovat erityisen tärkeitä ja toivonkin, että ne pysyivät jatkossakin toiminnassa. Olen kuullut niistä paljon hyvää. Erityisesti viimeaikoina olen tavannut ihmisiä, jotka ovat kertoneet olevansa valtavan kiitollisia Saramäen päihteettömälle osastolle, tällä on ollut suuri merkitys matkalla elämänmuutokseen. Eli täältä kautta rantain lähetetään kiitosta Saramäen päihteettömälle. Teette asioita oikein, hienoa! q Villit vankipalkat somessa Palkkapopulismia Länsiväylä-lehden haastattelema vanginvartija nostatti hälyn sosiaalisessa mediassa esittämällä, että esimerkiksi Keravan vankilan avoosastolla ulkomaalaisvangit tienaavat jopa 2.300:- euroa kuukaudessa. Vanginvartija vaati vanginvartijoiden palkkoihin korotuksia. Myös Iltalehti uutisoi aiheesta julkaisemalla yhden ulkomaalaisvangin palkkalaskelman vuodelta Laskelmassa vangin kuukausiansio oli 2.308,86:- euroa. Avo-osasto vai avolaitos Suljetussa vankilassa osastot on nimetty niiden toiminnan mukaan. Normaaliosastolla sellien ovet on päiväsaikaan lukittu. Avo-osastolla se voi olla käytävälle auki ilta viiteen, seitsemään tai kello yhdeksään. Tutkintavankiosasto on oikeudenkäyntiä tai oikeudenpäätöksiä odottavien osasto, ja päihteetön on nimensä mukaan päihteistä eroon pyrkiville tarkoitettu erityisosasto. Suljetuissa vankiloissa vangeille järjestetään vankilasta riippuen mahdollisuus työhön tai opiskeluun. Vanki ei voi työskennellä eikä opiskella vankilasta poistumista edellyttävässä paikassa tai oppilaitoksessa. Opiskelusta ja työstä riippuen vangille maksetaan 70 tai 90 senttiä tunnilta toimintarajaa maksimissaan 35 viikkotunnilta. Urakkatyössä ehdoton palkkakatto on 250 euroa kuukaudessa. Palkka on toimintarahaa eli siitä ei makseta veroa. Avovankilassa olevalle, ja siellä työskentelevälle työstä maksettava veronalainen palkka on 3,70:- tai 4,10:- tai 4,50 euroa tunnilta. Työsiirtolassa palkka voi nousta 6,00:-, 6,70:- tai 7,30:- euroon tunnilta ja määräytyä kuukausittain tehtyjen tuntien mukaan. Palkasta maksetaan vero ja korvaus laitokselle ruoka- ja ylläpitokustannuksista sekä mahdollinen velkojen ulosmittaus ja pidätys vahvistetun elatusmaksun maksamiseen.q Niiltä säännöllisen työ- ja toiminta-ajan tunneilta, joilta vanki ei saa toimintarahaa tai palkkaa, maksetaan käyttörahaa 0,30 euroa tunnilta. Jos vanki ei osallistu toimintaan hänestä itsestään johtuvista syistä, käyttöraha on 0,15 euroa tunnilta. * Toiminta- ja käyttöraha voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta, jos vanki saa muilta viranomaisilta tukea toimintaansa (esim. opintorahaa). 15

16 ajankohtaista KRISin Pikkujoulut ja joulujuhla Risujen sijasta joulupukki toi krisiläisille pienen lahjan yhdistyksen pikkujouluissa Leikkimielisten kilpailujen ja paljupulikoinnin lisäksi tarjolla oli saunomista hirsisaunassa ja yhteinen illallinen. Varsinainen joulujuhla järjestettiin KRISin Toimintakeskuksessa lauantaina 20. päivä joulukuuta jouluaterian kera.q Teatteri vankilassa Vapauden kaihosta vapauden kauhuun Kylmäkosken vankilassa valmistuu parhaillaan Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön taiteellisen johtajan Jussi Lehtosen johdolla Vapauden kauhu-projekti, joka Lehtosen mukaan tutkii vankilasta vapautumisen kynnyksellä olevan ja vapauteen astuvan vangin tuntoja kokemuksineen. Lehtonen kuvailee vapautuvan vangin tyhjän päälle astuneeksi paradoksiksi, joka koskettaa paitsi vapautunutta itseään, mutta myös hänen perhettään, naapureita, kaupunginosaa, yhteiskuntaa ja meitä jokaista. Paluu yhteiskuntaan kun ei ole mutkatonta. -Vapautuvat kokevat vapautuvansa tyhjän päälle asunnottomuuteen, työttömyyteen ja yhteiskunnan ulkopuolelle. -Tarkoituksena on työpajoissamme ollut aiheuttaa poikkeuksellisia kohtaamisia ja tuottaa uudenlaista dokumentaarista teatteria", kuvailee projektin taiteellinen suunnittelija ja ohjaaja Lehtonen pajatoiminnan ydinajatusta. Pajassa kokemuksia työstetään teatterikohtauksiksi, lauluiksi ja runoiksi, kuunnelmiksi ja jopa pienimuotoisiksi esityksiksi. -Vankina, rikollisena tai päihteidenkäyttäjänä olemiseen liittyy voimakasta Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön ja Kiasma-teatterin syksyllä käynnistynyt Vapauden kauhu -projekti tutkii, miksi vapauden kaiho muuttuu vapauden kauhuksi. Kuva: Pirje Mykkänen Varainkeräyshanke KRIS Girls Gone Good tyttökalenteri myyntiin KRIS-naisten Girls Gone Good -kalenteri julkaistiin tiistaina 20. tammikuuta Helsingin KRIS-toimintakeskuksessa. Tyttökalenterin pääosassa ovat päihde- ja rikoskierteestä irrottautuneet KRIS-naiset. Kalenterilla kerättävillä tuloilla tuetaan KRIS-naistyötä, joka koostuu vankilavierailuista, ryhmä- ja harrastetoiminnasta 10 / kpl z Kalenterin voi ostaa tai tilata Girls Gone Good -kalenterin noutaa Helsingin KRISin toimintakeskuksesta Hämeentie 64:stä (00500 Helsinki) hintaan 10 / kpl, tai tilata sähköpostitse osoitteella jolloin hintaan lisätään 5 postikuluja. ja palveluohjauksellisesta yksilötyöstä. Kuvat kalenteriin on ottanut Mika Keijonen Myllypuron mediakirjastosta. Puvustus järjestyi Suomen Kansallisteatterin puvustamosta, samoin kuvausmiljöö. Tampereen KRISistä mukana kuvissa nähdään Areeza Fatahi.q 16

17 ajankohtaista leimautumista eikä identiteetin muuttaminen joksikin toiseksi käy hetkessä. Monet työpajalaisista kokevat, että he eivät ole koskaan olleet osa yhteiskuntaa. Miten sellaiseksi sitten tullaan? Toiminnassa on Lehtosen mukaan tutkittu erityisesti sitä, millaisia näkymiä taiteen tekeminen voi vankilasta vapautuville tarjota. Minkälaisia näkymiä se voi tarjota? -Työskentelyn kautta on mahdollista kehittää vuorovaikutustaitoja ja kohottaa itsetuntoa. -Kokemukset eri puolilta maailmaa osoittavat, että teatteria voidaan käyttää kuntoutuksen välineenä. Osallistujat löytävät vaihtoehtoja väkivaltaiselle käyttäytymiselle tai päihteiden käytölle, Lehtonen listaa. Vapauden kauhu -projekti pyrkii herättämään keskustelua vankilasta vapautuvien henkilöiden tilanteista. Parhaimmillaan teatterityö voi toimia siltana vankilan ja muun yhteiskunnan välillä.q Vapauden kaiho Ensi-ilta marraskuussa NYT KRIS Ihmisenä toiselle Työpaikkani on usealle ihmiselle tuttavapiirissäni ongelma. Olen kuullut muun muassa lauseen: Mä en ikinä menis tollaiseen paikkaan töihin tai eikö sua pelota olla siellä töissä. Ylivoimainen suosikkini on: Kyllä sun kannattais vaihtaa työpaikkaa. Jokainen näistä ihmisistä pystyy heittämään kommenttinsa ilmaan tietämättä, mistä he oikeastaan puhuvat. Sillä minä en ole vielä törmännyt toiseen työpaikkaan, jossa minua halattaisiin, kun tulen töihin aamulla. Tai missä minut otettaisiin vastaan kuin tulisin kotiin, vaikka olisin ollut poissa monta kuukautta tai tulisin ensimmäistä kertaa sinne. Täällä ihmiset eivät ole vain yksi osa koneistossa. Täällä ihmiset ovat ihmisiä ja heidät myös nähdään. Ihmisiä ei tuomita eikä syrjitä. Ihmisiä kohdellaan ihmisinä. Olen törmännyt omassa elämässäni siihen, kuinka helppoa on saada otsaan näkymätön leima, joka ei hevillä lähde pois. Sitä esiintyy sekä päihde- että mielenterveyspuolella. Nisti on aina nisti ja hullu on aina hullu. Ihmisiä, joilla on rikos- ja /tai päihdehistoria katsotaan aina kieroon. Heitä epäillään aina. Muille ihmisille, niille normaaleille, he ovat aina linnakundeja tai käyttäjiä. Toimittajalta Vapauden kauhu -projektin ensi-ilta nähdään marraskuussa 2015 Kiasma-teatterissa. Yhteistyössä ovat toimineet mukana Rikosseuraamuslaitos, Kylmäkosken vankila, Suoja-Pirtti ry., Kriminaalihuollon tukisäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen koulutuspalvelujen, Suomen Mielenterveysseuran sekä oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvosto. q Jokaisen olisi hyvä muistaa, että kukaan meistä ei ole toistaan parempi. Rikas ja menestyvä voi olla julma muille, köyhä ja sairas taas kiltti ja hyväsydäminen. Ihmistä ei voi syrjiä tai hylkiä siksi, mikä hän on ollut menneisyydessään tai mikä sairaus hänellä on. Meidän pitää olla sokeita leimoille. Jokaisessa työpaikassa pitäisi olla samanlainen mentaliteetti kuin KRIS:ssä siinä, miten ihmisten kanssa toimitaan. Joten minä menen joka päivä tänne töihin eikä minua pelota. Päinvastoin, minusta on kiva tulla töihin.q Jaana Joensuu 17

18 ajankohtaista Sormuksia, ketjuja, kultaa, hopeaa KRIS-hopeapaja käynnistyi z KRIS-Tampereen korupaja aloitti toimintansa joulun alla. z Ohjauksen alla pajalta valmistuu erilaisia ketjuja, sormuksia ja rintaneuloja. Teksti Juha Heinonen Kuvat Pasi Immonen KRISin työpajatoiminta käynnistyi viimein tilaremonttien ja kalusto- ja työkaluhankintojen jälkeen. Alun suunnitelman mukaan pajan oli määrä käynnistyä jo kesällä, mutta väliseinien ja rakennustyölupien siinä missä toimintaan soveltuvien kalustohankintojen seurauksena käynnistyminen venyi juhannuksesta lähemmäksi joulua. Nyt hankinnat on tehty, tilat on saatu käyttöön ja tuotanto käynnistettyä. Silmiinpistävin kaluste työpajan tiloissa on massiivinen kassakaappi, jonka murtaminen lienee haastava homma kokeneemmallekin konnalle. Pajalaisten mukaan kassakaappi ei ole silkka symbolinen vitsi jota se vankilasta vapautuvien vertaistukiyhdistyksessä voisi ollakin, vaan työkalu arvometallien ja työkalujen asianmukaiseen säilyttämiseen. Työpisteitä pajassa on yhteensä neljä, kaksi vankiloista tuleville ja kaksi sosiaalitoimen kuntouttavan haaran harjoittelijoille ja työkokeilijoille. Tällä hetkellä opettajan lisäksi pajalla työskentelee kaksi nuorta ja yksi avolaitoksesta koevapausrangaistuslainen harjoittelemassa korunvalmistuksen saloja kultasepän johdolla. Kysy opinto-ohjaajalta KRISin korupaja on ensisijaisesti vankilasta vapautuville ja niistä koevapauteen siirtyville tarkoitettu matalan kynnyksen harjoittelupaikka. Alkuvaiheessa työpajatoimintaan vankeja sijoittavat vankilat ovat Kylmäkoski ja Hämeenlinna ja avolaitoksista Vilppula. Tulevaisuudessa Vanajan naisten avovankila sekä Ojoisten miestenosasto liittynevät nekin sijoittelurinkiin. Pajatoiminta on käynnistetty yhteistyössä Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen, Rikosseuraamuslaitoksen sekä yksittäisten vankiloiden kanssa, ja mukaan toimintaan pääsee puhumalla halukkuudestaan vankilan opinto-ohjaajalle tai rikosseuraamusesimiehelle. Vankilahenkilökunta ja KRISin henkilökunta valitsevat pajalaiset. Parhaassa tapauksessa vankilassa oleva voi sisällyttää pajatoiminnan osaksi rangaistusaikaa.q 18 Kuka? Nimeni on Anniina ja olen ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija. Miksi KRIS Tampere? -Opintoihini kuuluu tulevana keväänä sektorivalintojen tekeminen, jossa painotetaan opintoja tietylle osa-alueelle. Itselläni yksi vaihtoehto on päihde- ja rikollisuussektori. Ajattelin, että hyödynnän ensimmäisen harjoittelun valintoja nähden ja käyn tutustumassa tähän sektoriin. Halusin tulla suorittamaan työharjoitteluni Tampereen seudulle, ja Kris on mielestäni hyvä valinta, sillä järjestössä käsitellään sekä rikollisuutta että päihteitä. Miltä toiminta näyttää ensimmäisten päivien jälkeen? -Keskuksen ilmapiiristä on huokunut lämminhenkisyys jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Toisista ihmisistä välitetään ja pidetään huolta. Mitä mieltä olet yleisellä tasolla toiminnasta ja periaatteista? -Krisin toiminta on tärkeää, ja tarjoaa monelle henkilölle suurta tukea. Periaatteet on syytä olla, sillä ilman pelisääntöjä päihteettömyyden, rehellisen, toverillisen ja yhteiskunnallisen hengen luominen olisi mahdotonta. Nämä neljä periaatetta ovat mielestäni myös keskeisimmät asiat, jotka tukevat hyvään elämään. Antaako tämä paikka uutta näkökantaa sosiaalialaan? -Uskon, että saan harjoittelujaksolta paljon eväitä matkaan tuleviin opintoihin ja myöhemmin työelämään. Erilaisten kokemusten kuuleminen avartaa ajatusmaailmaa, ja tuo varmasti sitä kautta uudenlaista näkökulmaa asioihin. Oliko sinulla ennakko-odotuksia tästä paikasta? -Olen käynyt aiemmin pari kertaa vierailemassa koulutehtävien merkeissä Etelä- Pohjanmaan Krisillä, joten järjestö on tullut sitä kautta pintaraapaisun verran tutuksi. En lähtenyt siis aivan sokkona liikenteeseen vaan tiesin jonkin verran mitä tulevan pitää. Onko jotain, joka oli erityisen kiinnostavaa tässä paikassa? -Kiinnostuin Krisistä kuullessani luennon koulussa. Sen jälkeen kävin tutustumassa avoimien ovien päivillä, jolloin sattumalta tapasin erään Krisiläisen, joka tarjoutui tekemään kanssani yhteistyötä koulutehtävääni varten. Siitä kiinnostukseni lähti, ja ajattelin, että harjoittelujakso antaisi minulle hyvin aikaa tutustua lisää järjestöön ja sen toimintaan. Mietityttääkö/hämmästyttääkö joku? Alkuun tulee paljon asiaa, ja joka päivä oppii jotain uutta. Arvosana? -En osaa lähteä arvosanallisesti arvioimaan toimintaa. Risuja/ruusuja? -Palautetta voisi irrota paremmin harjoittelujakson lopussa. Tässä kohtaa se on vielä hieman hankalaa. Ruusuja voisin jaella ainakin siitä, että on hienoa nähdä kuinka panostetaan toisten auttamiseen, tsemppaamiseen ja ongelmiin, joiden ratkaisemiseen tartutaan.q

19 ajankohtaista Tunnustamalla lievempi rangaistus Vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan rikoksesta epäilty voi saada lievemmän rangaistuksen tunnustamalla teon. Tavoitteena on nopeuttaa etenkin laajojen ja monimutkaisten rikosoikeudenkäyntien sujuvuutta. Helposti selvitettävien rikosten kohdalla lievennystä ei sovelleta. Tunnustuksen perusteella syyttäjä voi tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsitellään tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä. Tällöin kyse on tunnustamisoikeudenkäynnistä, jonka perusteella rangaistus tuomitaan lievennetyltä Uusi turvallisuusselvityslaki tuli voimaan vuodenvaihteessa. Uusi laki laajentaa tehtäviä, joissa toimivista henkilöturvallisuusselvitys on mahdollista laatia. Näitä ovat muun muassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömät infrastruktuurin hoitamiseen liittyvät tehtävät, kuten energia-, vesi- ja elintarvikehuollossa sekä tietoliikenteen tehtävät riippumatta siitä, hoidetaanko niitä julkisella vai yksi- tyisellä sektorilla. Jatkossa myös räjähdysaineiden valmistustehtävissä toimivien ja arvokuljetuksia hoitavien rikostausta voidaan selvittää. Turvallisuusselvitysrekisteri samoin kuin poliisihallinnon sähköiset asiointipalvelut tulevat käyttöön vuoden 2016 aikana. Turvallisuusselvityksen perusteella voidaan antaa todistus henkilölle, joka työskentelee useissa erilaisissa suojattavissa kohteisrangaistusasteikolta. Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu ei sovellu henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin. Suomen lainsäädännössä ei aiemmin ole ollut säännöksiä syyttäjän ja rikoksesta epäillyn välisen sopimisen ja siihen liittyvän tunnustamisen johdosta annettavasta lievemmästä tuomiosta.q Henkilöturvallisuusselvityslaki voimaan Salaiset ratsiat tietokoneisiin Terrorismintutkijan Leena Malkin mukaan Suomessa voisi pohtia pakkokeinolakien tiukentamista. Helsingin Sanomien haastattelema Malkki myöntää, että asia on Suomessa poliittisesti arka. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) varoittaa lainsäädännön ylilyönneistä Pariisin terroristi-iskujen vanavedessä. Stubb kuitenkin huomauttaa, että rikoksia tapahtuu nykyään paljon tietoverkoissa ja kyberturvallisuus on osa tätä kokonaisuutta. Stubbin mielestä sitä pitää voida tarkastella. Sisäministeri Päivi Räsänen sanoi Ylen teeveeuutisten haastattelemana, että pakkokeinolakien tiukentamista Suomessa tulisi harkita. Pakkokeinolakien tiukentaminen tarkoittaisi muun muassa sitä, että poliisi vakavien rikosten kohdalla voisi kotietsiä epäillyn tietokoneen epäillyn sitä tietämättä tai edes huomaamatta. Liikenne- ja viestintäministeriö on vassa, kuten asennustehtävissä eri viranomaisissa. Todistus voidaan peruuttaa laissa säädetyin edellytyksin. Menettelyn yhdenmukaisuuden edistämiseksi perustetaan oikeusministeriön yhteyteen kokonaan uusi viranomainen, arviointikriteerilautakunta, jonka päätehtävänä on esittää lain soveltamisen tueksi yleisiä tulkintasuosituksia turvallisuusselvityksiä laativille viranomaisille.q tustanut ehdotusta. Sen mukaan verkkovalvonnassa ei pystytä riittävästi erottamaan kotimaista ja ulkomaista tietoliikennettä. Ehdotus puuttuu LVM:n mielestä liikaa kansalaisten yksityisyyden suojaan. Sisäisen turvallisuuden työryhmään kuuluva oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo asiaa käsitellyn työryhmässä viime vuoden aikana. Hänen mukaansa jonkin tyyppistä tiedustelulainsäädäntöä tarvitaan. Oikeusministeri huomauttaa, että suojelupoliisin ulkomaantiedustelun oikeuksia on lisätty viime vuonna roimasta, samoin kuin oikeuksia voimakeinojen käyttöön. -Voi olla, että tilanne on kehittynyt nyt siihen suuntaan, että asiassa on ajateltava laajasti. Suomi on osa globaalia maailmaa ja Suomen pitää voida olla perillä siitä, mitä tapahtuu. Kuitenkin niin, että yksityisyyden suoja pysyy korkealla, Henriksson painottaa. Puolustusministeriön työryhmän laatima mietintö on jätetty puolustusministeri Carl Haglundille (r.).q Tunnustan. Työllistymispilotti käyntiin Pirkanmaalla Pirkanmaan ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistot kokeilevat uudenlaista tapaa työllistää ihmiset yksityisen sektorin työpaikkoihin. Pilottimallissa työnvälitystoimijoille maksetaan korvaus tuloksen mukaan, sen mukaan miten työnhakija työllistyy. Palkkatukia, työkokeiluja, starttirahoja tai työllistämisrahoja asiakkaan työllistämisessä ei käytetä. Palveluntuottajat päättävät itse, millä keinoin he asiakkaan työllistymistä parhaiten edistävät. Pirkanmaan pilotin kohderyhmänä ovat vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti tai viimeisen 16 kuukauden aikana 12 kuukautta työttömänä olleet työnhakijat. Uudenmaan pilotissa vastaavasti 3 6 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet työnhakijat, joilla on valmiudet työllistyä. Pilottihanke käynnistyi vuodenvaihteessa.q 19

20 ajankohtaista Kymmenen miljoonan euron säästöehdotus oikeusministeriöön Rise sulkisi vankiloita z Rise on toimittanut oikeusministeriöön 10 miljoonan säästöehdotuksen vuosille z Risen mukaan vankiluku ja yhteiskunnan turvallisuus säilyvät, vankilat ei säily. Rikosseuraamuslaitoksen ehdotuksen mukaan Keravan vankila muuttuu avolaitokseksi ja Keravan suljetun osaston noin 80 vankipaikkaa siirtyvät väliaikaisiksi lisävankipaikoiksi Turkuun ja korvautuvat myöhemmin Helsingin vankilan paikoilla. Helsingin vankilan peruskorjauksella paljusellit poistuvat länsi- ja pohjoisselliosastot peruskorjauksella ja vankilaan tulee 46 lisäpaikkaa. Vantaan vankilan yliasutusongelma ratkaistaan etsimällä vankilan psykiatriselle osastolle tilat muualta. Vantaalle saataisiin tutkintavangeille 23 lisäpaikkaa. Korvaavat tilat Vantaan psykiatrisen vankisairaalan yksikölle ehdotetaan Hämeenlinnan vankisairaalasta. Vankisairaalan yhteyteen rakennetaan naisvangeille 80-paikkainen uudisosa ja miesvangit sijoitetaan peruskorjauksen valmistuttua Mikkeliin viimeistään vuoden 2015 syyskuussa. Huittisten 107-paikkainen avo-osasto lakkautetaan kokonaan. Osa sen toiminnasta, noin 15 paikkaa siirretään Vilppulaan. Vanajan vankilan Ojoisten päärakennus peruskorjataan. Mikkelin vankilan paikkamäärä nousee peruskorjauksella 56:lla, jonka pitäisi valmistua ensi vuoden heinäkuussa. Remontin jälkeen Hämeenlinnan miesvangit sijoitettaisiin Mikkeliin. Pyhäselän vankilasta tulisi 60-paikkainen avolaitos. Nais- ja tutkintavangeille säilytettäisiin 27 suljettua paikkaa. Pelso peruskorjataan. Tarpeettomista maa-alueista ja rakennuksista luovutaan. Juuan ja Sulkavan 40-paikkaiset avovankilat lakkautettaisiin ja avolaitosvangit sijoitettaisiin Pyhäselkään sekä alueen muihin avolaitoksiin. Jyväskylään kaavaillaan niin sanottua kampusmallia, jossa Yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Laukaan vankilan avolaitostoiminta sijoitettaisiin samalle alueelle. Avolaitospaikkoja tulisi noin 40. Rikosseuraamuslaitoksen laskujen mukaan toimenpiteillä saavutetaan noin 180 henkilötyövuoden vähennys ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta, ja laitoksessa lokakuussa vahvistettuja henkilöstöpoliittisia periaatteita noudattaen. Vankien olosuhdeasetelmamuutoksista Risen tiedotteessa ei ole mainintaa.q Uusi laki vapautuvien vankien avuksi Vastuu lasten tapaamisoikeuksista kunnille voimaan astuva uusi sosiaalihuollon laki tuo helpotusta monen lapsiperheen ja myös vapautuvan vangin elämään. Uuden lain 20 mukaan lapsiperheillä on oikeus kotipalveluun ilman lastensuojelun asiakkuutta silloin, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Tarpeen taustalla voi olla vanhemman uupumuksen tai sairauden lisäksi myös toisen vanhemman vankeusrangaistus. Tuen tarpeen liittyessä esimerkiksi Marjatta Kaurala, Krits asumiseen, taloudellisiin asioihin, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, äkillisiin kriisitilanteisiin, päihteiden käyttöön tai väkivaltatilanteisiin, tulee uusi laki monen tueksi. Esimerkiksi asumistilanteissa, sosiaalihuollolla on viimesijainen vastuu asunnon järjestämiseksi, joka tulee monelle vapautuvalle vangille tarpeeseen. Vankilasta vapautuminen määritetäänkin uudessa laissa tuen tarpeen perusteeksi. Tärkeänä muutoksena tulee se, että asiakkaalle on jatkossa nimettävä omatyöntekijä, jonka tehtävänä on edistää palvelujen, kuten perhetyön sekä kasvatus- ja perheneuvonnan, kotipalvelun ja asumis- ja päihdepalvelujen, edistämiseksi. Laki myös velvoittaa sosiaalihuollon työntekijöitä toimimaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, jotta asiakas saisi tarvitsemansa palvelut. Ehkä jopa tarpeellisin muutos koskee vanhemman ja lapsen välisiä tapaamisia. Uuden lain mukaan kunnan on huolehdittava tapaamisoikeuden toteutumisesta lapsen edun mukaisesti, joka helpottaa monen vangin ja hänen lapsensa suhteen paranemista.q

21 ajankohtaista Kriminaalityön palkinto Marttaliitolle Kriminaalihuollon säätiön vuosittain jaettava Kriminaalityön palkinto menee tänä vuonna Marttaliitto ry:lle heidän Arki sujuvaksi- kurssitoiminnan johdosta. Palkinto myönnetään kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävää kriminaalipoliittista toimintaa harjoittavalle hankkeelle tai taholle, jossa tuetaan rikoksesta tuomittujen ja heidän läheistensä yhteiskuntaan sekä rehelliseen elämään sijoittumista tai vähennetään uusintarikollisuutta ja sen haittoja.q R aha-automaattiyhdistys Ray julkisti joulun alla ensi vuoden avustusesitykset. Yhteensä Ray esittää osoittavansa rahaa erilaisiin tarkoituksiin 310 miljoonaa euroa ja tulouttavansa Valtiokonttorille Ray:n tuottona 117 miljoonaa euroa. Yhteensä pelitoiminnan tuotosta käytetään Ray:n laskelman mukaan suomalaisten hyväksi 426,3 miljoonaa euroa. KRIS-Tampere ry:lle Raha-automaattiyhdistys myönsi tukea Aleksanterinkadun Toimintakeskustoiminnan jatkamiseen, kurssien järjestämiseen rikostaustaisille ja vankilasta vapautuvien auttamiseen. Sekä jatkorahoituksen kolmivuotiseen Kopista kotiin perhetyönhankeeseen. Samoin yhteishakemuksella pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle vankilatyöhön- ja vankilatyön koordinointiin haettu tukivarmistui, vaikkei täysimääräisenä. KRIS-kirjallisuuspiirin vetäjä Vilma-Lotta Lehtinen aloitti oman verkkojulkaisun Ideaa verkkojulkaisun perustamisesta päätoimittaja Vilma-Lotta Lehtinen kertoo kypsytelleensä jo parin vuoden ajan. -Halusin tehdä jotain täysin omaa, jotain vanhasta poikkeavaa. Me olemme Reunamedia, koska uskallamme rikkoa rajoja, hän sanoo ja jatkaa: -Eniten minua kiehtovat oudot tarinat. Ihmiset, jotka uivat vastavirtaan omalla tavallaan eivätkä niele kaikkea. Ihmiset, jotka saattavat olla yhteiskunnassa näkymättömiä, vaikka heillä voisi olla sanottavaa. Vilma-Lotan mukaan mieluimmin hän kirjoittaa Ihmiskohtaloista ja kulttuurista mutta ennen kaikkea hän haluaa esitellä erilaisia tapoja nähdä maailma ja jopa muokata sitä. -Teen työtäni lukijoille. Siksi haluan olla rohkea, hän perustelee. Reunamedia on nuorten tamperelaistoimittajien perustama sitoutumaton paikallismedia. Taustoitamme kiinnostavia ilmiöitä ja annamme äänen niille, joiden ääni ei välttämättä muuten kuuluisi. Haluamme haastaa perinteisen median näkökulmat. Reunamedia lupaa uskaltaa poiketa valtavirrasta ja astua reunalle.q Julkaisu löytyy osoitteesta KRIS-Tampereelle tukea KRIS Nuorten hakema tuki työttömien nuorten Toimintakeskukseen palkkaamiseen riittää yhden työttömän palkkaamiseen. Yhteensä Ray myönsi KRIS-Tampere ry:lle tukea reilut satatuhatta euroa, josta valtaosa kuluu työntekijöiden palkkoihin ja juoksevien kulujen kattamiseen. Vastassa supistukset? KRIS Keskusliitto ry:n puheenjohtaja Timo Valkama ynnää Raha-automaattiyhdistyksen tulosta seuraavasti: -Vaikka keskusliitto sai Ray-avustuksia, on tilanteemme kestämätön. Joudumme nyt tarkoin pohtimaan KRISin toiminnan supistamista tulevaisuudessa ja uusien rahoituskanavien etsimistä. Valkaman laskelmien mukaan Keskusliiton toimintaan myönnetyllä tuella ra- hoituspohja riittää vain Keskusliiton jäsenyhdistysten konsultaatioon ja ohjeistusten jakamiseen. Tehtävänä olisi pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen perus- ja kehittämistyö jäsenyhdistyksille. -Yhden ihmisen voimin tavoite ei onnistu etenkään nyt, kun näyttää siltä, että Keskusliiton toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö joutuvat nyt työskentelemään kodeistaan käsin. Rahaa vuokrakuluihin ei ole. KRISin naisvankityö jäi myös ilman rahoitusta. Jatkossa naisvankityö lepää yksin vapaaehtoistyöntekijöiden varassa, vaikka tarve on yhä kasvava ja jatkuva. Erityisnuorisotyöntekijöiden palkkaus Helsinkiin ja Tampereelle jää sekin toteutumatta. Eri viranomaiset, poliisi ja lastensuojelu muun muassa pyytävät jatkuvasti KRIS-kokemusasiantuntijuutta avukseen. Vapaaehtoisuus ulottuu myös KRIS-nuorisotyöhön, jota Valkaman mukaan mikään taho ei tällä hetkellä rahoita. -Tämäkin tärkeä työ lepää vapaaehtoisten varassa. Se tehdään mitä muiden töiden ohessa voidaan, ehditään ja kyetään, hän sanoo. KRIS Nuorisotyö lepää kuntien ja kummien avustustulojen varassa. Kipeästi kaivattua henkilöstöä ei voida palkata. KRIS Suomen Keskusliitto ry siirtyi AY- yleisavustuksen piiriin. KRIS- Tampere ry:lle ja KRIS- Etelä-Pohjanmaa ry:lle myönnettiin tukea työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin. Joulun alla KRIS Keskusliitto ry jakoi jäsenyhdistyksilleen rahankeräystilille tulleet lahjoitukset. Kummilahjoituksia voi tehdä kuka tahansa milloin tahansa.q 21

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry Oletko kyllästynyt rikolliseen elämäntapaan? Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry (6/2015 alkaen Uudenmaan TE-toimisto) Mitä? Tavoitteena ohjata ja mallintaa

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien

Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista ja arjessa selviämistä, järjestäen erimuotoista päivätoimintaa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue -- VKV Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuonna 2014 Lähtökohtana: 1) Koevapauteen sijoitettujen lisääminen vastuullisesti: ---) Valvontavastuun

Lisätiedot

Asiakastyöstä KuVa-projektissa

Asiakastyöstä KuVa-projektissa Asiakastyöstä KuVa-projektissa Seija Juntunen Projektin työvalmentaja Kuntouttavan vankityön seminaari Hämeenlinnassa 22.11.2006 Valmentaja KuVa-projektissa 1.6.2004-30.4.2006 Kesä 2004: KuVasta tiedottaminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa:

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa: Työllisyystoimikunta 11 18.03.2009 Perusturvalautakunta 48 23.04.2009 Kunnanhallitus 244 11.05.2009 Valtuustoaloite / passiivinen työmarkkinatuki 1454/09/093/2009 TYÖL 11 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kärkihankkeet 2013. Luonnos 15.1.2013

Kärkihankkeet 2013. Luonnos 15.1.2013 Kärkihankkeet 2013 Luonnos 15.1.2013 Ajankohtaista edunvalvonnassa 2013 Mitat & massat Polttoaineveron palautusjärjestelmä Tiemäärärahat ja Ollilan työryhmä Tavaraliikennelain voimaantulo Työaikadirektiivin

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot