Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry. Palkkaa ja palkanosia Ei kasvua ilman ostovoimaa KTL:n seminaari Peurungalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry. Palkkaa ja palkanosia Ei kasvua ilman ostovoimaa KTL:n seminaari Peurungalla"

Transkriptio

1 Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Palkkaa ja palkanosia Ei kasvua ilman ostovoimaa KTL:n seminaari Peurungalla

2 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Kujala KTL puheenjohtaja Sähköposti: kujala.ktl(ät)gmail.com KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n hallitus muodostuu sen jäsenliittojen asettamista edustajista, yleensä liittojen puheenjohtajista. Syksyllä 2013 on KTK:n valintakokous, jolloin nelivuotiskauden puheenjohtajuus on katkolla ja muodostetaan uusi hallitus. Syksyllä 2012 puolet silloisesta pitkäaikaisesta hallituksesta vaihtui ja nyt on tiedossa muutoksia Energia-alan osalta. Tekniikan ja Erityisalojen ammattilaiset KTL ry on KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n jäsen. Jäseniä on kaikkiaan kuusi työntekijäliittoa, joita yhdistävät jäsenistön työskentely kuntasektorilla tai sitä vastaavissa organisaatioissa esim. kuntaliikelaitoksissa, kuntayhtymissä ja säätiöissä. Liittojen synty on erilainen, mutta jäsenistön koulutus- ja ikärakenne melko samanlainen. Oma liittomme on vanha, perustettu 67 vuotta sitten ja jäsenistöltämme olemme KTK:n suurin jäsenliitto yli 3000 tuhannen jäsenen vahvuudella. KTL on synnyttänyt Kartta- ja suunnittelutekniset ry:n v. 1974, silloiselta nimeltään Kuntien Tekniset Piirtäjät KTP ry. Liitto on jäsenmäärältään pienehkö ja jäsenten työtehtävien kirjo piirtämistehtävien vähennyttyä ovat erilaiset tekniset erityistehtävät kartta-, paikkatieto-, arkistointi- ja asiakaspalvelutehtävissä. Vahvuutena on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ja valtakunnallinen verkostoituminen vuosikokousten yhteydessä. KTL:ssa on jonkin verran vastaavia tehtäviä tekeviä jäseniä. KTL:stä lähti jäseniä myös 90-luvulla, kun energia-alalla työskentelevät siirtyivät suurelta osin uuteen perustettuun Energia-alan toimihenkilöliitto EATL:oon. Se kokosi suojiinsa energialaitosten kaikki työntekijät niin KTL:stä kuin muistakin vanhoista liitoista. Liitto muodostuu työpaikkakohtaisista paikallisyhdistyksistä ja jäseniä ovat yhtiön kaikki työntekijät koulutustaustasta riippumatta. KTL:ssa on kuitenkin yhä muutamia kymmeniä energia-alalla työskenteleviä jäseniä. Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry on kolmesta ammatillisesti jakautuneesta valtakunnallisesta liitosta koostuva ja ikuisessa muutoksessa oleva liitto. Jäsenliitot ovat KST Sähköasiantuntijat, Koulutetut Tekniikan asiantuntijat KT ja Kuntien Maanmittausalan AMK- ja Opistotekniset. Liitto on syntynyt teknikkojen liitoksi kuten KTL:kin, mutta jäsenistö on ammatillisesti jakautunut liittojen kesken. Kolme liittoa toimivat jäsenistönsä yhdistäjinä, jolloin itse SKT keskittyy valtakunnalliseen toimintaan. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry on jäsenmäärältään SKT:n kanssa suuria KTK:laista. Sen jäsenkehitys parani rakennusmestarikoulutuksen alettua vihdoin uudelleen useiden vuosien tauon jälkeen. Vanha mestarihenki ja ammattiylpeys kokoavat rakennusosaajat yhteen. Paikallistoiminta on aktiivista ja valtakunnallisestikin jäsenistölle tarjotaan toimintamahdollisuuksia. KI Insinöörit ry on liitto, jossa insinöörikoulutus on jäsenistöä yhdistävä tekijä. Merkittävä osa KTK:laisista insinööreistä on kuitenkin ammattinsa vuoksi muissa liitoissa kuten SKT:ssa tai KRI:ssa, joihin molempiin kulumisen kautta jäsen on mukana ammatillisaatteellisen järjestön jäsen. Ammatillisesti KI:n jäsenten tehtävät ovat moninaiset. Liiton johdossa on huomattava sukupolvenvaihdos käynnissä. KTK:n jäsenliittoja yhdistäviä tekijöitä ovat kuuluminen neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry:hyn ja jäsenhankinta työpaikkakohtaisesti. Oppilaitoksissa ammattiliiton markkinointi on yleisesti vähäistä, koska nuoret eivät ennen valmistumistaan tiedä tulevaa työnantajaansa. Samoin kuin KTL:ssa on pohdittu tulevaisuutta ja esimerkiksi kevennetty organisaatiota, on myös KTK:ssa aika etsiä vaihtoehtoja. KTK:laisten liittojen yhdistäminen tai niistä kokonaan luopuminen on vaikeaa hyvin erilaisten organisaatioiden vuoksi. Kun toisia liittoja pitää kasassa jäsenistön sama koulutus, niin toisia sama työnantaja, toisilla liitto antaa jäsenistölle ammatillista yhteenkuuluvuutta ja jopa koulutusta. Voimakkain liittojen yhdistämistä jarruttava tekijä on kuitenkin raha ja omaisuus. Toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän kertynyttä pääomaa; kiinteistöjä ja puhdasta rahaa. Liittojen yhdistäminen ei kasvata kokonaisjäsenmäärää tai lisää painoarvoa ja vaikutusvaltaa. Aktiivisten toimijoiden vähetessä toiminnan mielekäs jatkaminen muutoinkin kuin sääntömääräisen vuosikokouksen vuoksi vaatii kuitenkin rohkeutta toimia pienissä yhdistyksissä tai liitoissa. KTL on aina toiminut laaja-alaisesti sekä koulutustason, ammattien että työantajien erilaisuuksista rikkautta toimintaansa saaden. Liittomme kautta siirtyy jäseniä toisiin KTK:laisen perheen liittoihin jäsenten kouluttautuessa ja edetessä työelämässä uusiin haasteisiin. Ammattien kirjo on rikkaus ja läheinen yhteistyö liitossa auttaa ymmärtämään kuinka samankaltaisten asioiden kanssa työelämässä painimme. Eri ammattien vaativuus ja arvostus verrattuna omaan ammattiin on terveellistä. Moni meistä on hyvin pienen ammattiryhmän edustaja, ellei ainoa omassa työyhteisössään. Suoraa henkilöjäsenyyttä KTK:ssa on ehdotettu usein, mutta se vaatii paikallisyhdistyksiä, jotta toiminta voidaan organisoida demokratiaa toiminnassa noudattaen ja esim. valtakunnallinen kattavuus liiton päätöksentekoelimissä saadaan taattua. Paikallisyhdistykset ovat jäsenistön aktiviteetin vuoksi ehdottoman tärkeitä. Toiminnassa on huomioitava myös eri ammattien ja koulutustasojen edustuksellisuus. Samoin uutta mallia luotaessa on varmistettava, että valta ei keskity liian harvoille. Ylintä päätösvaltaa käyttävä kerran vuodessa kokoontuva kumileimasinryhmä ei voi olla ammattiliiton toiminnan tarkoitus ja päämäärän täyttymys. Hallitustyöskentely ja puheenjohtajuus tulisivat olla rajattu kahteen-kolmeen nelivuotiskauteen, jolloin toiminta uudistuisi luontevasti. Jos KTK:laiset liitot katsovat tulleensa tiensä päähän, Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:llä on organisaatiorakenteensa vuoksi mahdollisuus ottaa jäsenet joukkoja vahvistamaan ja jatkaa vahvaa paikallisyhdistystoimintaa ja jäsenistön äänen vahvistamista. Työllistä ja järjestöllistä hyvää syksyä! 2 3

3 Sisällysluettelo Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Vilhonvuorenkatu 5 B Helsinki puh Lisää tietoa toiminnasta internetistä Puheenjohtaja Kirsi Kujala matkapuhelin: kujala.ktl(ät)gmail.com 1. varapuheenjohtaja Jarmo Latva-Lusa matkapuhelin: koti jarmo.latvalusa(ät)gmail.com 2. varapuheenjohtaja Brita Sahros matkapuhelin: työ koti brita.sahros(ät)hus.fi brita.sahros(ät)gmail.com Sihteeri Eija Rautalin matkapuhelin: eija.rautalin(ät)jns.fi eija.rautalin(ät)kolumbus.fi Talouspäällikkö Jouko Tervonen matkapuhelin: jouko.tervonen(ät)saunalahti.fi Pääkirjoitus Kirsi Kujala Palkkaa ja palkanosia Brita Sahros Kunta-alan palkansaajat tavoittelevat raamiratkaisua Akava esittää kaksivuotista palkkaratkaisua Otteita otsikoista ja artikkeleista KTL tiedottaa lehden ilmestymisajat 2013: Nro Aineistonjättö Ilmestyy 4 / Viestintäsihteeri Eila Palojärvi matkapuhelin: e.ha.paloj(ät)phnet.fi KTL-Tiedottaa lehden toimitus: Päätoimittaja: Eila Palojärvi e.ha.paloj(ät)phnet.fi osoite: Aleksanterinkatu 29 A Lahti Taitto: Kansikuvat: Painosmäärä: Toni Ruohonen toni.ruohonen(ät)phnet.fi Eila Palojärvi 3350 kpl Painopaikka: n- paino, Lahti KVTES:IN PALKKAUS- JÄRJESTELMÄN PALKANOSIA nro Ei kasvua ilman ostovoimaa Jaana Parkkola, Akava Ryhtiä hommiin, kokousväki! Anssi Kaarlo Koskinen KTL:n seminaari Peurungalla Eila Palojärvi Ilmoitustaulu Brita Sahros Kuva: Eila Palojärvi Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtainen palkka määrittyy tehtävän vaativuuden perusteella. Summa määritellään siten, että se on oikeassa suhteessa muihin vaativuudeltaan verrattavissa oleviin tehtäviin. Työkokemuslisä Työkokemuslisä perustuu aikaisempaan työkokemukseen. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtainen palkanosa muodostuu vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta lisästä ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä. Vuosisidonnainen lisä määrittyy palveluvuosien mukaan, ja henkilökohtainen lisä palkitsee hyvistä työtuloksista ja osaamisesta. Kuukausittain maksettavat palkanosat Kuukausittain maksettavia palkanosia ovat kielilisä, rekrytointilisä ja muut varsinaiseen palkkaan kuuluvat lisät Kertaluonteiset palkkauselementit Kertaluonteisia palkkauselementtejä ovat mm. tulospalkkio ja muut erilaiset kertapalkkiot PALKKAUKSEN PERUSKÄSITTEITÄ Palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Lisäksi voidaan maksaa kertapalkkioita sekä muita KVTES:ssa erikseen mainittuja lisiä, korvauksia ja palkkioita. (II luku, 6 ). Vähimmäispalkka Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan vähimmäispalkka kuukaudessa luontaisetuineen. (II luku, 3 ). Osa-aikapalkka Osa-aikaisen palkka on samassa suhteessa alempi kuin työaika on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. (II luku, 4 ). Varsinainen palkka Varsinaiseen palkkaan kuuluvat mm. tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa. ( II luku, 5 ). PALKKAA JA PALKANOSIA Brita Sahros, 2. varapuheenjohtaja Palkkalipuketta tutkaillessaan nousee aikaajoin mieleen kysymys: Mitähän nuo kaikki eri osat tarkoittavatkaan? Tähän on koottu muutamia keskeisiä kunta-alan palkkaukseen liittyviä termejä Palkkahinnoittelu Tehtävä sijoitetaan palkkahinnoittelun soveltuvaan palkkahinnoittelukohtaan (esim. 03H01030). Jos soveltuvaa palkkahinnoittelukohtaa ei ole, niin tehtävä on palkkahinnoittelun ulkopuolella. (II luku, 7 ja 8 ). Peruspalkka Peruspalkalla tarkoitetaan ko. palkkahinnoittelukohdan mukaista tehtäväkohtaista vähimmäispalkkaa. (II luku, 9 ). Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus. (II luku, 9 ). Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään. (II luku, 9 ). Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ovat ammatinhallinta, työssä suoriutuminen ja muut mahdolliset paikallisesti määritellyt kriteerit. (II luku, 11 ). Työsuorituksen arviointi Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu pääsääntöisesti työsuorituksen arviointiin. (II luku, 11 ). Työkokemuslisä Työkokemuslisä perustuu palveluaikaan. (II luku, 12 ). Tulospalkkio Tulospalkkio perustuu kuntapalveluiden tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamisen tai ylittämiseen.(ii luku, 13 ). Kertapalkkio Kertapalkkiota voi käyttää yksilön tai ryhmän palkitsemiseen. Kertapalkkiota voidaan maksaa myös muista erityisistä syistä.(ii luku, 14 ). Päiväpalkka Päiväpalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan kalenterikuukauden päivien lukumäärällä. (II luku, 19 ). Tuntipalkka Tuntipalkkaa voidaan maksaa vain KVTES:n palkkausluvun 19 :n mukaisessa tilanteessa. Tuntipalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan työaikamuodon mukaisella tuntipalkkajakajalla. Työaikakorvausten laskennassa tarvitaan tuntipalkkakäsitettä. (II luku, 19 ). Lähde: KVTES palkkausjärjestelmäopas. 4 5

4 PALKKAA JA PALKANOSIA Työnantaja huolehtii myös työntekijöiden työterveydenhuollon järjestämisestä. Tarjoaa työsuhdematkalipun ja mahdollistaa edullisen työpaikkalounaan. Lisäksi työnantaja voi tukea työhyvinvointia tarjoamalla liikunta- tai kulttuuriseteleitä. Työpaikalla voi olla mahdollisuus käyttää uimahallia, kuntosalia tai osallistua ryhmäliikuntaan. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta. Työntekijällä on puolestaan velvollisuus noudattaa työantajan ohjeita ja määräyksiä. Työhyvinvoinnin toteutumisessa työnantaja voi tukea monin tavoin, mutta meillä jokaisella on vastuu oman elämän hallinnasta ja työkyvyn ylläpitämisestä. Aurinkoisen kesän jälkeen ja loman antamien voimavarojen avulla on hyvä lähteä syksyä kohti. Innostutaan liikunnasta, opetellaan uusia asioita ja pidetään positiivista ilmapiiriä yllä niin kotona kuin työpaikoilla. Elämme haasteellisia aikoja, huolia ja murheita on riittämiin. Oman jaksaminen vuoksi on tärkeää erottaa asiat, joille voi tehdä jotain asioista joille ei mahda mitään. Turhat murheet pois ja täysillä nauttimaan elosta ja olosta. VATVOMINEN POIS Englannin kielen sana rumination tarkoittaa asioiden kierrättämistä yksinään omassa päässään, mikä johtaa asioiden hautomiseen, vatvomiseen, märehtimiseen ja murehtimiseen. Vatvominen ja märehtiminen ovat haitallisia, koska ne ylläpitävät ja pahentavat surullisuutta. Ne myös ylläpitävät negatiivista ajattelua ja haittaavat ongelmanratkontakykyä. Motivaatio muutosten tekemiseen vähenee. Vatvominen ja märehtiminen haittaavat keskittymistä ja aloitekykyä. Seuraavassa on esimerkkejä asioista, joita voit tehdä sen sijaan, että käytät aikaasi vatvomiseen ja märehtimiseen: Sano itsellesi STOP, vatvominen loppui nyt! Lopeta vatvominen ja itsesi vertailu toisiin heti. Suuntaa huomio muualle. Lue, katso TV:tä, kuuntele musiikkia, harrasta liikuntaa ja tapaa ystäviä. Toimi ongelmien ratkaisemiseksi. Varaa huoliaikaa 30 minuuttia päivässä. Tee lista tilanteista, jotka laukaisevat vatvomisen. Opettele meditoimaan. Aloita uusi harrastus, esim. ruuanlaitto, patikointi, puutarhanhoito, maalaus, koiran kouluttaminen. Pohdi, mitä olet oppinut vaikeista ajoista? Olet saattanut oppia kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta, lojaalisuutta, rohkeutta, avomielisyyttä, anteeksiantoa tai itsekuria. Tätä kutsutaan trauman jälkeiseksi kasvuksi. Lähde: Terveyskirjasto.fi Lue lisää: Palkankorotus kaikille, ei nollalinjaa. Ammatillisista keskusjärjestöistä Akava esitteli mallin keskitetyksi työmarkkinaratkaisuksi. Akava on valmis neuvottelemaan vähintään kaksivuotisesta työmarkkinaratkaisusta, jolla myös palkankorotukset sovittaisiin kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen molemmilla sopijaosapuolilla olisi mahdollisuus irtisanoa sopimus tai sopia kolmannesta vuodesta sekä sen korotuksista, linjasi Akavan työvaliokunta tiistaina. Suomen talous sukeltaa nyt pahasti ja ay-liikkeen tehtävä on huolehtia siitä, että mahdollisimman monella on töitä. Akava on valmis takaamaan elinkeinoelämälle ennustettavuutta ja vakautta jopa kahdeksi vuodeksi kerrallaan, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder. Akava esittää kaksivuotista palkkaratkaisua Työvaliokunta antoi johdolleen valtuudet neuvotella maltillisista palkankorotuksista, jotka maksetaan kaikille. Nollakorotuksista Akava ei lähde neuvottelemaan. Selvitystemme mukaan joka viides johtaja ja asiantuntija tai erityisasiantuntija tekee kirjaamattomina ylitöinä lähes yhden ylimääräisen työpäivän viikossa, joten he ovat palkkansa ansainneet. Lisäksi Suomi pyörii nyt lähes yksinomaan palkansaajien kulutuksen varassa, kun vienti ei vedä. Tämä olisi työnantajankin hyvä muistaa, Fjäder huomauttaa. Palkansaajien ostovoiman takaamiseksi Akava vaatii maan hallitusta tekemään vuosien palkkaverotukseen inflaatiotarkistukset. Yritysten sitouduttava työllistämään Akava on valmis neuvottelemaan suppeasta työmarkkinaratkaisusta nopeassa aikataulussa. Jos me työllistymisen nimissä sitoudumme maltillisiin korotuksiin, on myös työnantajan sitouduttava työllistämään. Tämän vuoksi voittoa tekevien yritysten vastuuta tuotannollistaloudellisissa irtisanomisissa pitää korottaa. Lisäksi Akava vaatii ammattiliitoille kanneoikeutta, Fjäder sanoo. Akava sitoisi vuoden 2014 työeläkemaksun osaksi työmarkkinaratkaisua ja sopisi selkeän aikataulun työeläkejärjestelmän uudistamista koskeville neuvotteluille. Jo sovituista eläkemaksuista on pidettävä kiinni. KU Kunta-alan palkansaajat tavoittelevat raamiratkaisua Kunta-alan työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat valmiit neuvottelemaan keskitetystä ja ostovoiman turvaavasta palkkaratkaisusta. Työmarkkinoiden raami, johon myös valtiovalta toimenpiteillään osallistuisi, tukisi parhaiten talouskasvua, vakautta ja työllisyyttä. Yli työntekijän kunta-ala on maan suurin sopimusala. - Palkkaratkaisun tulee sisältää kaikille yleiskorotus. Ilman sitä ei lähdetä edes vakavasti neuvottelemaan, puheenjohtajat muistuttavat. - Keskitetty ratkaisu ei saa myöskään heikentää kuntien rahoitusasemaa entisestään. Tuloveroasteikkoon on paikallaan tehdä inflaatiotarkistukset. Muut veronalennukset pahentaisivat julkisen sektorin rahoitusvajetta. Kunnille ei saa sälyttää myöskään mitään lisävelvoitteita. Mahdolliset veromenetykset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. - Lisäksi virka ja työehtosopimuksissa on varauduttava kuntarakenteen muutokseen. Se merkitsee kuntakoon suurenemista ja toimipisteiden siirtymistä etäämmälle toisistaan. Tästä seuraa työntekijöitten liikkuvuutta työpisteiden välillä, mikä on otettava huomioon verotuksessa ja palvelussuhteen ehdoissa. Rakenteelliset muutokset eivät voi tulla kunta-alan palkansaajien maksettaviksi. Kuntatyöntekijöiden palkkauksen kehityksestä on pidettävä huolta myös taloudellisesti vaikeampina aikoina. Työntekijät ovat sitoutuneet kuntapalvelujen tuloksellisuuden kehittämiseen ja heitä on tarpeen kannustaa siinä. Työn mielekkyyden ja henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen ohella palvelujen tuloksellisuuden kehittymisen on huomioitava palkitsemisessa. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa helmikuun loppuun Kuntatyöntekijöiden ja työnantajien edustajat ovat koolla yhteistoiminta- ja kehittämisseminaarissa Lappeenrannassa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO puheenjohtaja Olli Luukkainen Kunta-alan unioni puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL) puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty) Tekniikka ja Terveys KTN puheenjohtaja Keijo Houhala Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ puheenjohtaja Silja Paavola Otteita otsikoista ja artikkeleista Euroalue pääsi taantumasta - heiveröinen elpyminen alkoi Lähde: YLE Kuluttajahintojen nousu kiihtyi 1,6 prosenttiin Lähde: STT Kuluttajahintojen nousutahti vauhdittui heinäkuussa 1,6 prosenttiin, kun se kesäkuussa oli 1,4 prosenttia. Inflaation lievä kiihtyminen selittyy Tilastokeskuksen mukaan etenkin reseptilääkkeiden kallistumisella. Hallitus haluaa kunnat vastuuseen yhteispalvelupisteistä Lähde: Maaseudun Tulevaisuus Jos hallituksen tahto toteutuu, kunnat pyörittävät jatkossa palvelupisteitä, joista saa myös valtionhallinnon palveluita. Yhteistä asiakaspalvelua koskeva lakiluonnos on parhaillaan kunnissa syynättävänä, mutta eri viranomaistahojen antama palaute oli jo selvitysvaiheessa viileää. Palvelupisteistä saisi niin poliisin, TEtoimistojen, verottajan, maistraatin, elykeskusten, kuntien kuin ehkä Kelankin palvelut. Työryhmä ehdottaa verkostoa, jossa vähintään 90 prosenttia palvelupisteen vaikutusalueen asukkaista asuisi enintään 40 kilometrin päässä pisteestä. Kilpailukykyä ei jätetä Lähde: Taloussanomat Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta on tullut talouskeskustelussa mantra, joka keskittyy usein puheisiin palkoista. Vaikka taloustieteilijöiden joukossa on kirjavia näkemyseroja, kilpailukyvystä puhuttaessa yhteinen sävel tuntuu löytyvän helposti. Tuttua sanastoa työvoimakustannukset, palkka, kilpailukyky, energia- ja kuljetuskustannukset, menetetyt vientitulot Lähes sadassa kunnassa säästötoimia tai lomautuksia Lähde: Tilannetiedote suunnittelija Leena Peltoniemi Noin sadassa kunnassa on tänä vuonna toteutettu ja suunnitellaan erilaisia säästötoimenpiteitä, -ohjelmia tai -talkoita. Osassa kunnista on käytössä myös henkilöstön lomautuksia. Lomautusten vaihtoehtoina kunnat tarjoavat usein vapaaehtoisia vapaita. Tämä edellyttää asioiden sopimista henkilöstöjärjestöjen kanssa. Lomautuksia pidetään useimmissa kunnissa viimeisenä keinona talouden tasapainottamiselle. Ne eivät perustu palvelutarpeen muutokselle ja ovat vain ensiapua kurjaan taloustilanteeseen, joka vaatii useimmiten rakenteellisia muutoksia kuntataloudessa. Palkatonta lomaa? Lähde: Talouselämä Kaksi kolmasosaa Kuopion kaupungin esimiehistä on käyttänyt mahdollisuuden jäädä kahdeksi viikoksi vapaaehtoiselle palkattomalle lomalle, kertoo YLE. Esimiestehtävissä työskentelee reilut 600 henkilöä. Vähiten osallistujia on ollut työnjohtotehtävissä työskentelevien joukosta. Palkattoman loman pitäminen on vapaaehtoista. KU

5 Ei kasvua ilman ostovoimaa Akavan ehdotus ostovoiman turvaamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi: 2,5 prosentin inflaatiotarkistus ansiotuloverotukseen Mahdollisten työntekijöiden eläkemaksujen korotusten kompensoiminen ansiotuloverotuksessa Maltilliset palkankorotukset Teksti: Jaana Parkkola, Akava BKT:n muutos ja siihen vaikuttavat kysyntäerät Vaara ohi vai pahin edessä? Suomen talous on kamppaillut lamaa vastaan jo viisi vuotta. Akavan pääekonomistin Eugen Koevin mielestä talouskriisistä on selvitty suhteellisen hyvin 90-luvun mustiin vuosiin verrattuna tähän saakka. Työttömyys ei ole räjähtänyt käsiin, vaikka teollisuudella ja viennillä on mennyt heikosti useamman vuoden ajan, Koev sanoo. Teollisuudesta on hävinnyt työpaikkoja ja uutta työtä on syntynyt erilaisissa liike-elämän palveluissa. Koev muistuttaa, että palvelusektorille ei synny uusia työpaikkoja, ellei suomalaisten ostovoimasta huolehdita. Suomen talous on pyörinyt viime vuosiin asti lähinnä siksi, että kotimainen kulutus on kasvanut. 56 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee yksityisestä kulutuksesta. Sen merkitys on lisääntynyt sitä mukaa, kun perinteisen teollisuuden merkitys on pienentynyt. Yksityisen kulutuksen kasvu on kuitenkin tänä vuonna loppunut ja vienti on sakannut. Koevin mukaan kotimaisen kysynnän lasku jatkuu todennäköisesti ensi vuonna ja muuttuu jyrkemmäksi. Tässä tilanteessa olisi tärkeintä tukea suomalaisten ostovoimaa. Ostovoima pohjalukemissa Palkkojen ostovoimaa kuvaavat tilastot ovat karua luettava. Vaikka yleinen ansiotaso nouseekin ensi vuonna valtionvarainministeriön arvion mukaan 2,4 prosenttia, käteen jää vähemmän euroja kuin aiemmin. Palkkojen ostovoima laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa 90-luvun laman jälkeen. Ansiotason kehityksestä huolimatta ostovoima laskee 0,5 prosenttia. Ensi vuonna ostovoiman syvenee näillä näkymin entisestään. Jos laskelmissa huomioidaan kunnallisverotus ja eläkemaksujen korotus, ostovoima laskee prosentin, Koev ynnää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verojen ja hintojen muutosten jälkeen keskivertopalkalla saa tänä ja ensi vuonna puolisen prosenttia vähemmän tavaroita ja palveluja kuin viime vuonna. Tällä ei kotimaista kysyntää lisätä. Mikä neuvoksi? Koevin mukaan ilmassa on monta kysymysmerkkiä, joista yksi on ensi syksyn palkkaratkaisut. Suomen teollisuuden, vientisektorin ja työllisyyden parantamiseksi olisi tärkeää, että ratkaisu olisi maltillinen. Se ei kuitenkaan edistä ostovoimaa, ellei verotusta samaan aikaan kevennetä. Ostovoimaa edistävä ratkaisu eli tuntuvat palkankorotukset puolestaan vaikeuttavat teollisuuden kilpailukykyä. Tämä kuvastaa, kuinka vaikea tilanne on. Ansiotuloverotukseen inflaatiotarkistus Syksyn neuvotteluista odotetaan tiukkoja. Maltilliset palkankorotukset eivät lämmitä palkansaajaa, kun inflaatio, eläkemaksut ja veronkiritykset vievät ostovoiman pakkaselle. Jos halutaan sekä ostovoimaa että työllisyyttä vahvistava palkkaratkaisu, sitä on tuettava ansiotuloveron alentamisella. Akava esittääkin ansiotuloverotukseen 2,5 prosentin inflaatiotarkistusta, Koev sanoo. Lisäksi toinen lääke on eläkemaksujen kompensoiminen. Työmarkkinaosapuolet sopivat ensi syksynä ensi vuoden eläkemaksuista. Jos työntekijöiden eläkemaksut nousevat, ne on kompensoitava aiempien vuosien tapaan ansiotuloverotuksessa. Yhteisveropäätöksellä hitaat vaikutukset Hallituksen yhteisöveropäätöstä Koe kuvailee kaiken kaikkiaan myönteiseksi asiaksi, jossa palkansaajat kuitenkin unohdettiin tyystin. Samalla hallitus muutti verolinjaa, johon aiempina vuosina on totuttu. Suomessa on viimeiset 15 vuotta elvytetty matalasuhdanteissa nimenomaan ostovoimaa vahvistamalla. Istuva hallitus muutti veropoliittisen linjan kerralla, kun se alensi yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksikköä. Päätös parantaa tuntuvasti yritysten kannattavuutta. Ansiotulo- ja kulutusverojen kiristykset sen sijaan nakertavat ostovoimaa. Koevin mukaan yhteisöveroalennus näkyy Suomen taloudessa myöhemmin, kun taloustilanne Euroopassa paranee. Suhdannepoliittisesti olisi ollut fiksumpaa alentaa ansiotuloverotusta, jolla olisi lisätty kotimaista kysyntää. Yhteisöveropäätöksellä ei ole välittömiä talouden elvytysvaikutuksia tai ne ovat hyvin vähäisiä. Ja toisaalta kustannukset näkyvät heti valtion kassassa, Koev huomauttaa * 2013* 2014* 2015* Lähde: Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat Arvioita palkkojen ostovoiman kehityksestä Bruttopalkka 2012 e/kk a) 2014 b) Nettoreaalipalkan muutos, %, edellisestä vuodesta ,2-0,2-0, ,1-0,2-0, ,4-0,5-0, ,4-0,5-0, ,5-0,5-1, ,4-0,5-1, ,4-0,4-1, ,4-0,4-0, ,3-0,4-0, ,5-0,7-1, ,6-0,6-1, ,7-0,5-1,1 Vuodelle 2014 on laskettu kaksi vaihtoehtoa a) ansiotuloverotukseen vaikuttavat vain hallituksen tekemät päätökset b) lisäksi työntekijän eläkemaksun korotus 0,4 % ja kunnallisverotuksen kiristys keskimäärin 0,1 % Yksityinen kulutus Investoinnit Nettovienti Muu kotimainen kysyntä BKT 8 9

6 Ryhtiä hommiin, Kehnot ja turhat kokoukset syövät kallisarvoista työaikaa. Siellä se taas pitää yksinpuhelua ja etupäässä asian vierestä. Ei ihme, että kaikki näpräävät kännyköitään. Jaahas, meillä ei ole asialistaa. Eipä silti, ei kukaan näytä edes valmistautuneen mitenkään. Miksi me olemme täällä, vaikka kenelläkään ei ole mitään asiaa? Ja juuri nyt, kun olisi sata deadlinea päällä! Kuulostaako tutulta? Mietteitä kokouksissa, kenties? Huonot kokouskäytännöt nousivat esiin Jyväskylän yliopiston vararehtorin, professori Kaisa Miettisen Jyväskylän yliopiston rehtoraattiblogissa. Hänen mukaansa kehnoja kokouksia ei tarvitse sietää, eikä kallisarvoista työaikaa pidä uhrata kaikkiin mahdollisiin kokouksiin. Miettisen kirjoitus herätti huomiota. On tullut palautetta, että onko siinä mitään järkeä, kun on kokouksia kokousten perään niin, ettei ehditä edes muistiota tehdä, Miettinen kertoo. Muka-kokoustaminen pannaan kokousväki! Teksti: Anssi Kaarlo Koskinen, Akava Miettinen vaatii kokoustamiseen jämäkkyyttä. Kokous on valmisteltava huolella ja materiaalin on tultava ajoissa osallistujille. Jos ei tule, kokous perutaan. Osallistujille on tehtävä selväksi päätetäänkö kokouksessa jotain vai onko tarkoitus vain vaihtaa näkökantoja. Osallistujienkin on valmistauduttava. Lisäksi heidän on ennen kaikkea oltava varmoja, että kokous on oikeasti heitä varten. Ettei tule kesken kaiken tarvetta näprätä kännykkää tai tablettitietokonetta. Moinen muka-kokoukseen osallistuminen pitäisi laittaa mielestäni pannaan. Jos kokous ei kiinnosta ketään, miksi se pidetään? Miettinen kysyy. Kun kaikki ennakkovalmistelut on tehty huolella, on keskityttävä itse kokouksen sujuvuuteen. Puheenjohtajan on vietävä keskustelua eteenpäin ja pidettävä puhujat aiheessa. Hän kokoaa asiat selkeästi yhteen. Kokousta ei pidä pitkittää tarpeettomasti. On tärkeää sopia miten päätöksiä seurataan ja miten ne käytännössä toteutetaan. Kokouksen jälkeen laaditaan pöytäkirja. Muuten saattaa käydä niin, että samat asiat ovat esillä uudestaan seuraavassa kokouksessa. Se, että kerrasta toiseen puhutaan samoista asioista, on epämotivoivaa, eikä mikään kunnolla kehity, Miettinen sanoo. Hän on joutunut urallaan ajoittain huonoihin kokouksiin. Ne voivat yllättää milloin vain. Kun olin aikanaan opiskelijajäsenenä laitosneuvoston kokouksissa, pöytäkirjasta piti lukea jälkikäteen, mitä kokouksessa päätettiin. Vilkasta keskustelua ei mitenkään vedetty yhteen. Monesti olen poistunut kokouksesta miettien, että ajan olisi voinut käyttää paljon paremmin. Suurella joukolla on pähkäilty asiaa, joka olisi etukäteisvalmistelulla ollut helposti hoidettavissa, Miettinen kertoo. Työryhmiin tehokkuutta Miettinen arvelee ahkeran, mutta tehottoman kokoustamisen olevan ajan henki. Kokouksista tulee illuusio, että jotain oikeasti syntyisi, mutta tosiasiassa kaikki vaan turhautuvat. Työajan hukkaaminen kokouksissa istumiseen on myös kallista. Miettinen ihmettelee, miten aikana, jolloin yliopistojen pitää karsia kuluja, isopalkkaisia professorejakin on varaa istuttaa kokouksissa, joissa ei synny mitään hyödyllistä. Hallintoon liittyvät pakolliset kokoukset ovat yliopistomaailmassa Miettisen mukaan vähentyneet viime vuosina, kun esimerkiksi laitosneuvostot on lakkautettu. Tilalle on tullut lukematon määrä erilaisia työryhmiä kokouksineen ja tapaamisineen. Viedäänkö työryhmien työtä loppuun vai jääkö asia vain loppuraporttiin? Toisinaan vaikeat asiat poistetaan päiväjärjestyksestä ainakin hetkeksi nimeämällä työryhmä pohtimaan niitä. Aina ei muisteta palata työryhmän tuloksiin, vaan asia ikään kuin haudataan työryhmän nimeämisen jälkeen. Työryhmä ei välttämättä edes kokoonnu ja saattaa kestää aikansa ennen kuin se huomataan, Miettinen sanoo. Turhaa näennäisdemokratiaa Turhia kokouksia järjestetään monesta syystä, motiivina voi olla esimerkiksi näennäisdemokratia. Tällöin asiat on käytännössä jo päätetty, mutta kokouksella osallistujille annetaan näennäinen tilaisuus vaikuttaa. Mitään palautetta ei kuitenkaan oikeasti oteta vastaan. Kokouksissa turhautuminen voi Miettisen mukaan olla osaltaan kulttuurinen ongelma. Kokouksissa saattaa istua eritaustaisia ihmisiä, eikä toisen tapa kommunikoida ja työskennellä tunnu luontevalta. Miettinen on matemaatikko, ja nämä ovat hänen mukaansa luonnostaan napakoita. Asioiden hoitaminen pitkällisten keskustelujen kautta saattaa tuntua heistä turhalta. Miten tällaisen hölmöilyn sitten saisi loppumaan? Mitä pitää tehdä, että joutava istuminen turhissa kokouksissa loppuisi? Jos kukaan ei mene huonosti valmisteltuun kokoukseen, luulisi sillä olevan jotakin vaikutusta. Työmotivaatio on tärkeää. Kokoukset voivat olla antoisia ja hyödyllisiä tilaisuuksia, jolloin niihin osallistuu mielellään. En siis julista pannaan kokouksia vaan huonot kokoukset, Miettinen painottaa. Saa tapella Sisäministeriön ylitarkastaja Panu Artemjeff on ahkera kokoustaja. Hänellä kuluu kokouksissa joka työpäivä kahdesta kolmeen tuntiin. Hyvän kokouksen tuntomerkit Materiaali ajoissa. Tarkoitus on ilmaistava päätetäänkö vai keskustellaanko. Paikalle, jos läsnäolo on tarpeellinen. Kaikki osallistujat valmistautuvat hyvin. Alkamis- ja päättymisaika ilmoitettava. Ei liian pitkä. Puheenjohtaja on tärkeä hän johtaa keskustelua, pitää kokouksen asiassa ja tekee yhteenvedot. Lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tehdään pöytäkirja. Huonoa kokousta ei tarvitse tiivistää. Sen kyllä huomaa ja tuntee nahoissaan. Kokousten muoto vaihtelee. Paljon on sellaisia kokouksia, joissa työstetään yhdessä jotain prosessia, kuten tekstiä, Artemjeff kertoo. Kehnojakin kokouksia sattuu kohdalle. Artemjeff mietiskelee erilaisia esimerkkejä. Jos kokouksen syy on vain muodollinen, sillä ei ole relevanttia tarvetta. Tai jos käsiteltävien asioiden määrää ei ole osattu hahmottaa, jolloin niitä on liikaa tai liian vähän. Kokouksen ei tarvitse aina olla tiukka ja päämäärätietoinen. Artemjeff huomauttaa, että työnteolla on sosiaalinenkin puoli. Ihmisten on pystyttävä vaihtamaan ajatuksia keskenään, ja kokous mahdollistaa dialogin. Menestyvä kokouskulttuuri voi olla monen muotoista. Artemjeff kertoo esimerkin Kosovosta, jossa hän oli hiljattain työmatkalla. He kutsuvat yhteiskuntaansa macchiato societyksi, nimitys viittaa kahviin. Kun väki tulee työpaikalle, se lähtee usein saman tien kahville. Epämuodollisissa kahvilatiloissa voi puhua suoraan, siellä asiat päätetään. Artemjeffin määritelmä huonosta kokouksesta on myös sellainen, jossa ihmiset eivät keskustele. Hyvässä kokouksessa ihmiset vaikka suuttuvat asiansa puolesta. Jos kokouksessa oikein tapellaan, asia on tosi merkityksellinen. En kuitenkaan kannata tappelua. Ja jos ihmiset puhuvat kokouksessa koko ajan asian ohi, puheenjohtaja on epäonnistunut tehtävässään

7 Brita Sahros Kuva: Eila Palojärvi Maisemauvat: Eila Palojärvi KTL:n seminaari Peurungalla Teksti: Eila Palojärvi Tapani Kiminkinen Kuva: Eila Palojärvi T ekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n seminaari pidettiin , paikka oli kylpylähotelli Peurunka Laukaalla. Hotelli sijaitsee veden äärellä ja ajankohtaan sattui sopivasti aurinkoviikonloppu. Puheenjohtaja Kirsi Kujala avasi seminaarin. Paikalla oli kaikkiaan 42 henkeä, puolet hallituksen jäseniä ja loput muita jäsenyhdistysten edustajia eri puolilta Suomea. KTL:n puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Pelkojen polulta elämisen rohkeuteen Tavanomaisuudesta poikkeava alku, virkistävä virittäytyminen maalaislääkäri (Saarijärvi) Tapani Kiminkisen johdolla. Esitystapa todella havahdutti, piti kuulijat aktiivisina ja hereillä tilastojen ja sarjakuvien kera. Vilkasliikkeinen ja elävä luennoitsija käsitteli vakavia asioita pilke silmäkulmassa. Ohessa lainauksia hänen puheenvuorostaan. Tilastokeskuksen kuolleisuus- ja eloonjäämistaulukoiden mukaan 1800-luvun loppupuolella 30% kuolinsyistä oli nälkä, täsmällisemmin ruuan puute. Nyt työikäisiä vaivaa ylipaino 34-38%:lla. Yleisiä kuolinsyitä ovat sepelvaltimotauti, aivohalvaus, itsemurha, rintasyöpä ja alkoholi. Eliniänodotus vuosina on naisilla kasvanut 62 vuodesta 83:een ja miehillä vastaavana aikana 54 vuodesta 76,3 vuoteen. Uhkana on, ettei maa ole enää hyvinvointiyhteiskunta vaan jonkinlainen luokkayhteiskunta (esim. mielenterveys, syrjäytyminen). Miltä tuntuu, kun ei yhteiskunta tarvitse? Miten kaikkinainen köyhyys poistetaan? Edunvalvonta on muutakin kuin rahaa. Vanhenevaa kunnioitetaan saamelais- ja romanikulttuurissa, entä valtaväestössä? Hyvään elämään ja jaksamiseen kuuluu monenlaisia asioita kuten ystäviä, parisuhde, työ, harrastuksia ydinperhe. Elämä on kokemuksen arvoinen ja turvallinen. Terveellisyyteen kuuluu muutakin kuin kolesterolia. Asioille on muoto: yhdessä kokeminen on tärkeää. Kyseessä voi olla ruoka, kulttuuri, urheilu tai leikki. Mitään työtä ei jaksa kauan ellei sillä ole merkitystä tai sisältöä. Henkilöstö viihtyy parhaiten, jos vastuunjako on selvä, työtovereihin ja esimiehiin voi luottaa ja he auttavat tarvittaessa. Kirsi Kujala ja Eija Rautalin Kuva: Jarmo Latva-Lusa Kuva: Eila Palojärvi 12 Kuva: Jarmo Latva-Lusa 13

8 K T L:n I l moitu st au lu TJS tiedottaa koulutuksistaan Elokuun alussa ilmestynyt Koulutukset ja palvelut -esite on nyt luettavissa myös verkossa. Esite löytyy verkkosivuilta Suora linkki esitteeseen koulutuksetjapalvelut / Kuva: Jarmo Latva-Lusa - sosiaalinen tuki, hyvät työkaverit - terveellinen työpaikka-alue - tupakointirajoituksia - syrjäytymisen estämistä - innostava työ parantaa työn laatua - positiivinen palaute Tavoitteena on fyysinen ja henkinen aktiivisuus. Luottamuksen syntyyn tarvitaan toivoa, innostusta, iloa, arvostusta, kuulemista ja turvallisuutta. Eväät saadaan lapsuudesta. Tyly pomo työpaikalla on työntekijöille terveysriski (Jussi Huttunen) Jarmo Latva-Lusa Kuva: Eila Palojärvi Kuva: Jarmo Latva-Lusa Sopimusasioita pohdittavana Tarvitaan: Esitteessä ovat kaikki syksyn 2013 ja vuoden 2014 koulutukset niin yhdistystoimijoille, henkilöstön edustajille kuin liittojen työntekijöillekin sekä ideoita tilauskoulutuksiin ja tietoa koulutustilojen tai oppimisalustojen vuokrauksesta. Esitteeseen on koottu myös muut palvelumme sekä luettelo tilattavista ja verkossa luettavista julkaisuista. Iltapäivällä tehtiin ryhmätöitä sopimusalakohtaisista asioista. Sunnuntaiaamuna työryhmien yhteenvedot esitettiin hallitukselle. Varsinaiseen sopimusneuvottelut etenevät omia totuttuja neuvotteluaikatauluja seuraten. Tässä vaiheessa asiat eivät vielä aivan konkreettisia ja julkisia ole. Tavoitteita käytiin läpi sopimusalaryhminä edellisten KTLsopimustavoitteiden ja niiden toteutuman pohjalta ja lopuksi tehtiin yhteenveto hallitukselle. Neuvoteltaviin on listattu ensimmäiseksi Kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteiset tavoitteet, jotka koskevat esim. vuosilomaa, työaikaa, palkkausta ja palkkausjärjestelmiä ja työhyvinvointia. Sopimusalakohtaisilla on eroja ja niiden tavoitteet poikkevat hieman toisistaan prosentteina tai painotuksina eri vuosina. Keskeistä on Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kuntaalan teknisten sopimus (TS) ja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTY) teksteihin tulevat muutokset, parannukset ja/tai heikennykset tulevassa sopimuksessa. Siitä tiedämme enemmän vuodenvaihteessa. Paperisia esitteitä voi edelleen tilata TJS:n toimistolta osoitteesta Kaikki koulutukset ovat myös nähtävillä TJS:n verkkosivuilla ja niihin voi jo ilmoittautua. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset mennessä pj. Eila Palojärvelle sähköposti e.ha.paloj(ät)phnet.fi tai puhelimitse iltaisin. Akava, SAK ja STTK jatkavat kesäduunari-infon kaltaista nuorten työelämäneuvontaa myös syksyllä Nuorten duuni-info -niminen palvelu on toiminnassa seitsemän viikkoa Siinäpä osallistujille lukemista, onkohan herännyt uusia kysymyksiä kesäkuukausina!. Infosta saa maksutta tietoa työelämän perusasioista puhelimitse, sähköpostilla ja nettisivujen kautta. Neuvontaa annetaan arkisin kello 9-15 ja neuvojana toimii oikeustieteen ylioppilas Juha Koskinen. Jari Lehdonkivi Kuva: Eila Palojärvi Sääntömääräinen vuosikokous Aika: Tiistai klo Paikka: Ravintola Torero (kabinetti), os. Rautatienkatu 15, Lahti Kutsutut: Kaikki KTL:n paikallisyhdistyksen jäsenet Hallituksen jäsenille jaettiin nykyiset sopimusalakohtaiset kirjat (KVTES, TS tai PTY) sekä KVTES-palkkausjärjestelmäopas Toimiva palkkaus on kaikkien etu. Tässä pääsopijajärjestöjen yhteisessä oppaassa kerrotaan KVTES-palkkausjärjestelmästä. Siitä voi olla hyötyä paikallisten tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmiä kehitettäessä. Opas ei kuitenkaan ole virka- ja työehtosopimus. Paula Merikallio ja Jouko Tervonen Kuva: Jarmo Latva-Lusa KTL Päijät-Häme ry Tervetuloa! Akavan, SAK:n ja STTK:n neuvontapuhelin toimii myös syksyllä KTL Päijät-Häme ry Hallitus Nuorten duuni-info on osa Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaa Kampanjan kohderyhmä ovat vuotiaat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja sen tavoitteena on saada nuorta töihin tai aloittamaan opinnot. Lisäksi kampanja tavoittelee nuorille uutta yritysten tarjoamaa työmahdollisuutta ja uutta aikuista tukihenkilöä. Nuorille. Nyt! -kampanjalla on oma verkkopalvelu, joka aukeaa elokuun lopussa. Lisäksi kampanja näkyy kaikilla Ylen kanavilla ja välineissä TV1:stä YleX:ään. SAK:n, STTK:n ja Akavan lisäksi Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaan osallistuvat muun muassa Sitra, Pelastakaa Lapset ry, alueelliset yrittäjäjärjestöt ja 4H. VARSINAIS-SUOMEN TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY SYYSKOKOUS Varsinais-Suomen Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n Sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina klo Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoitathan osallistumisestasi Seppo Heikinmaalle seppo.heikinmaa(ät)turku.fi viimeistään Tervetuloa! Hallitus 14 15

9

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ , liite 1 ANNE-MARIA MÄKINEN PALVELUSSUHDEJOHTAJA 1 HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ liikelaitosten johtokunta 5.11.2014 2 1 , liite 1 PALKKAUS OSANA TYÖNTEKIJÖIDEN KANNUSTAMISEN JA PALKITSEMISEN KOKONAISUUTTA,

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2011

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2011 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2011 Tässä numerossa: - Puheenjohtajan sana - Vuosikokouskutsu - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen päätöksiä - Stipendin luovutus 17.8.2011 Kartta- ja suunnittelutekniset KST

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely KT Kuntatyönantajat virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos Esittely KT Kuntatyönantajat KT:n asema perustuu lakiin Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Laissa on määritelty mm. KT:n perustehtävät,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite lokakuu 2014 www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2013 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 714 KVTES

Lisätiedot

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT 1. Sijoittuminen yhteiskunnan eri aloille: -> 4 isoa alaa: terveys, sosiaaliala, oppilaitokset, työ - psykologit laillistettu 1994 - Laki 559/94 - lainsäädäntö

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

PERHON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2015-2016

PERHON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2015-2016 1 PERHON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2015-2016 1 Soveltamisala Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle suoritetaan 1) palkkiota luottamustoimen hoitamisesta; 2) korvausta luottamustoimen

Lisätiedot

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. 1 (6) KVTES 2012 2013: keskeiset materiaaliset muutokset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. Palkkausluku (luku II) Palkkausluvun sisältöä

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa. Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa. Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Avaintyönantajat AVAINTA ry Monitoimialainen kasvava työnantajaedunvalvontajärjestö Perustettu 1993,

Lisätiedot

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin.

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin. 1 Sopimuksen perusteet Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 26 päivänä helmikuuta 2009 Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Kuntamarkkinat, Helsinki Katri Tonteri Palvelulaitosten työnantajayhdistys

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011 Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/fi/paketti Heta henkilöstötyöryhmä

Lisätiedot

Tilastoesite tammikuu 2011. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kuntatyonantajat.fi

Tilastoesite tammikuu 2011. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kuntatyonantajat.fi Tilastoesite tammikuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2009 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU SOTK AMON KUNTA YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU Kokousaika Tiistai 18.3.2014 klo 9.00-10.30 Kokouspaikka Paikalla Kunnanvirasto, valtuustosali Työnantaja Petri Kauppinen Paula Halonen Pentti Piirainen Mika Kilpeläinen

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Kuntasopimus 2014-2017

Kuntasopimus 2014-2017 Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot