Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry. Palkkaa ja palkanosia Ei kasvua ilman ostovoimaa KTL:n seminaari Peurungalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry. Palkkaa ja palkanosia Ei kasvua ilman ostovoimaa KTL:n seminaari Peurungalla"

Transkriptio

1 Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Palkkaa ja palkanosia Ei kasvua ilman ostovoimaa KTL:n seminaari Peurungalla

2 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Kujala KTL puheenjohtaja Sähköposti: kujala.ktl(ät)gmail.com KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n hallitus muodostuu sen jäsenliittojen asettamista edustajista, yleensä liittojen puheenjohtajista. Syksyllä 2013 on KTK:n valintakokous, jolloin nelivuotiskauden puheenjohtajuus on katkolla ja muodostetaan uusi hallitus. Syksyllä 2012 puolet silloisesta pitkäaikaisesta hallituksesta vaihtui ja nyt on tiedossa muutoksia Energia-alan osalta. Tekniikan ja Erityisalojen ammattilaiset KTL ry on KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n jäsen. Jäseniä on kaikkiaan kuusi työntekijäliittoa, joita yhdistävät jäsenistön työskentely kuntasektorilla tai sitä vastaavissa organisaatioissa esim. kuntaliikelaitoksissa, kuntayhtymissä ja säätiöissä. Liittojen synty on erilainen, mutta jäsenistön koulutus- ja ikärakenne melko samanlainen. Oma liittomme on vanha, perustettu 67 vuotta sitten ja jäsenistöltämme olemme KTK:n suurin jäsenliitto yli 3000 tuhannen jäsenen vahvuudella. KTL on synnyttänyt Kartta- ja suunnittelutekniset ry:n v. 1974, silloiselta nimeltään Kuntien Tekniset Piirtäjät KTP ry. Liitto on jäsenmäärältään pienehkö ja jäsenten työtehtävien kirjo piirtämistehtävien vähennyttyä ovat erilaiset tekniset erityistehtävät kartta-, paikkatieto-, arkistointi- ja asiakaspalvelutehtävissä. Vahvuutena on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ja valtakunnallinen verkostoituminen vuosikokousten yhteydessä. KTL:ssa on jonkin verran vastaavia tehtäviä tekeviä jäseniä. KTL:stä lähti jäseniä myös 90-luvulla, kun energia-alalla työskentelevät siirtyivät suurelta osin uuteen perustettuun Energia-alan toimihenkilöliitto EATL:oon. Se kokosi suojiinsa energialaitosten kaikki työntekijät niin KTL:stä kuin muistakin vanhoista liitoista. Liitto muodostuu työpaikkakohtaisista paikallisyhdistyksistä ja jäseniä ovat yhtiön kaikki työntekijät koulutustaustasta riippumatta. KTL:ssa on kuitenkin yhä muutamia kymmeniä energia-alalla työskenteleviä jäseniä. Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry on kolmesta ammatillisesti jakautuneesta valtakunnallisesta liitosta koostuva ja ikuisessa muutoksessa oleva liitto. Jäsenliitot ovat KST Sähköasiantuntijat, Koulutetut Tekniikan asiantuntijat KT ja Kuntien Maanmittausalan AMK- ja Opistotekniset. Liitto on syntynyt teknikkojen liitoksi kuten KTL:kin, mutta jäsenistö on ammatillisesti jakautunut liittojen kesken. Kolme liittoa toimivat jäsenistönsä yhdistäjinä, jolloin itse SKT keskittyy valtakunnalliseen toimintaan. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry on jäsenmäärältään SKT:n kanssa suuria KTK:laista. Sen jäsenkehitys parani rakennusmestarikoulutuksen alettua vihdoin uudelleen useiden vuosien tauon jälkeen. Vanha mestarihenki ja ammattiylpeys kokoavat rakennusosaajat yhteen. Paikallistoiminta on aktiivista ja valtakunnallisestikin jäsenistölle tarjotaan toimintamahdollisuuksia. KI Insinöörit ry on liitto, jossa insinöörikoulutus on jäsenistöä yhdistävä tekijä. Merkittävä osa KTK:laisista insinööreistä on kuitenkin ammattinsa vuoksi muissa liitoissa kuten SKT:ssa tai KRI:ssa, joihin molempiin kulumisen kautta jäsen on mukana ammatillisaatteellisen järjestön jäsen. Ammatillisesti KI:n jäsenten tehtävät ovat moninaiset. Liiton johdossa on huomattava sukupolvenvaihdos käynnissä. KTK:n jäsenliittoja yhdistäviä tekijöitä ovat kuuluminen neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry:hyn ja jäsenhankinta työpaikkakohtaisesti. Oppilaitoksissa ammattiliiton markkinointi on yleisesti vähäistä, koska nuoret eivät ennen valmistumistaan tiedä tulevaa työnantajaansa. Samoin kuin KTL:ssa on pohdittu tulevaisuutta ja esimerkiksi kevennetty organisaatiota, on myös KTK:ssa aika etsiä vaihtoehtoja. KTK:laisten liittojen yhdistäminen tai niistä kokonaan luopuminen on vaikeaa hyvin erilaisten organisaatioiden vuoksi. Kun toisia liittoja pitää kasassa jäsenistön sama koulutus, niin toisia sama työnantaja, toisilla liitto antaa jäsenistölle ammatillista yhteenkuuluvuutta ja jopa koulutusta. Voimakkain liittojen yhdistämistä jarruttava tekijä on kuitenkin raha ja omaisuus. Toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän kertynyttä pääomaa; kiinteistöjä ja puhdasta rahaa. Liittojen yhdistäminen ei kasvata kokonaisjäsenmäärää tai lisää painoarvoa ja vaikutusvaltaa. Aktiivisten toimijoiden vähetessä toiminnan mielekäs jatkaminen muutoinkin kuin sääntömääräisen vuosikokouksen vuoksi vaatii kuitenkin rohkeutta toimia pienissä yhdistyksissä tai liitoissa. KTL on aina toiminut laaja-alaisesti sekä koulutustason, ammattien että työantajien erilaisuuksista rikkautta toimintaansa saaden. Liittomme kautta siirtyy jäseniä toisiin KTK:laisen perheen liittoihin jäsenten kouluttautuessa ja edetessä työelämässä uusiin haasteisiin. Ammattien kirjo on rikkaus ja läheinen yhteistyö liitossa auttaa ymmärtämään kuinka samankaltaisten asioiden kanssa työelämässä painimme. Eri ammattien vaativuus ja arvostus verrattuna omaan ammattiin on terveellistä. Moni meistä on hyvin pienen ammattiryhmän edustaja, ellei ainoa omassa työyhteisössään. Suoraa henkilöjäsenyyttä KTK:ssa on ehdotettu usein, mutta se vaatii paikallisyhdistyksiä, jotta toiminta voidaan organisoida demokratiaa toiminnassa noudattaen ja esim. valtakunnallinen kattavuus liiton päätöksentekoelimissä saadaan taattua. Paikallisyhdistykset ovat jäsenistön aktiviteetin vuoksi ehdottoman tärkeitä. Toiminnassa on huomioitava myös eri ammattien ja koulutustasojen edustuksellisuus. Samoin uutta mallia luotaessa on varmistettava, että valta ei keskity liian harvoille. Ylintä päätösvaltaa käyttävä kerran vuodessa kokoontuva kumileimasinryhmä ei voi olla ammattiliiton toiminnan tarkoitus ja päämäärän täyttymys. Hallitustyöskentely ja puheenjohtajuus tulisivat olla rajattu kahteen-kolmeen nelivuotiskauteen, jolloin toiminta uudistuisi luontevasti. Jos KTK:laiset liitot katsovat tulleensa tiensä päähän, Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:llä on organisaatiorakenteensa vuoksi mahdollisuus ottaa jäsenet joukkoja vahvistamaan ja jatkaa vahvaa paikallisyhdistystoimintaa ja jäsenistön äänen vahvistamista. Työllistä ja järjestöllistä hyvää syksyä! 2 3

3 Sisällysluettelo Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Vilhonvuorenkatu 5 B Helsinki puh Lisää tietoa toiminnasta internetistä Puheenjohtaja Kirsi Kujala matkapuhelin: kujala.ktl(ät)gmail.com 1. varapuheenjohtaja Jarmo Latva-Lusa matkapuhelin: koti jarmo.latvalusa(ät)gmail.com 2. varapuheenjohtaja Brita Sahros matkapuhelin: työ koti brita.sahros(ät)hus.fi brita.sahros(ät)gmail.com Sihteeri Eija Rautalin matkapuhelin: eija.rautalin(ät)jns.fi eija.rautalin(ät)kolumbus.fi Talouspäällikkö Jouko Tervonen matkapuhelin: jouko.tervonen(ät)saunalahti.fi Pääkirjoitus Kirsi Kujala Palkkaa ja palkanosia Brita Sahros Kunta-alan palkansaajat tavoittelevat raamiratkaisua Akava esittää kaksivuotista palkkaratkaisua Otteita otsikoista ja artikkeleista KTL tiedottaa lehden ilmestymisajat 2013: Nro Aineistonjättö Ilmestyy 4 / Viestintäsihteeri Eila Palojärvi matkapuhelin: e.ha.paloj(ät)phnet.fi KTL-Tiedottaa lehden toimitus: Päätoimittaja: Eila Palojärvi e.ha.paloj(ät)phnet.fi osoite: Aleksanterinkatu 29 A Lahti Taitto: Kansikuvat: Painosmäärä: Toni Ruohonen toni.ruohonen(ät)phnet.fi Eila Palojärvi 3350 kpl Painopaikka: n- paino, Lahti KVTES:IN PALKKAUS- JÄRJESTELMÄN PALKANOSIA nro Ei kasvua ilman ostovoimaa Jaana Parkkola, Akava Ryhtiä hommiin, kokousväki! Anssi Kaarlo Koskinen KTL:n seminaari Peurungalla Eila Palojärvi Ilmoitustaulu Brita Sahros Kuva: Eila Palojärvi Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtainen palkka määrittyy tehtävän vaativuuden perusteella. Summa määritellään siten, että se on oikeassa suhteessa muihin vaativuudeltaan verrattavissa oleviin tehtäviin. Työkokemuslisä Työkokemuslisä perustuu aikaisempaan työkokemukseen. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtainen palkanosa muodostuu vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta lisästä ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä. Vuosisidonnainen lisä määrittyy palveluvuosien mukaan, ja henkilökohtainen lisä palkitsee hyvistä työtuloksista ja osaamisesta. Kuukausittain maksettavat palkanosat Kuukausittain maksettavia palkanosia ovat kielilisä, rekrytointilisä ja muut varsinaiseen palkkaan kuuluvat lisät Kertaluonteiset palkkauselementit Kertaluonteisia palkkauselementtejä ovat mm. tulospalkkio ja muut erilaiset kertapalkkiot PALKKAUKSEN PERUSKÄSITTEITÄ Palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Lisäksi voidaan maksaa kertapalkkioita sekä muita KVTES:ssa erikseen mainittuja lisiä, korvauksia ja palkkioita. (II luku, 6 ). Vähimmäispalkka Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan vähimmäispalkka kuukaudessa luontaisetuineen. (II luku, 3 ). Osa-aikapalkka Osa-aikaisen palkka on samassa suhteessa alempi kuin työaika on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. (II luku, 4 ). Varsinainen palkka Varsinaiseen palkkaan kuuluvat mm. tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa. ( II luku, 5 ). PALKKAA JA PALKANOSIA Brita Sahros, 2. varapuheenjohtaja Palkkalipuketta tutkaillessaan nousee aikaajoin mieleen kysymys: Mitähän nuo kaikki eri osat tarkoittavatkaan? Tähän on koottu muutamia keskeisiä kunta-alan palkkaukseen liittyviä termejä Palkkahinnoittelu Tehtävä sijoitetaan palkkahinnoittelun soveltuvaan palkkahinnoittelukohtaan (esim. 03H01030). Jos soveltuvaa palkkahinnoittelukohtaa ei ole, niin tehtävä on palkkahinnoittelun ulkopuolella. (II luku, 7 ja 8 ). Peruspalkka Peruspalkalla tarkoitetaan ko. palkkahinnoittelukohdan mukaista tehtäväkohtaista vähimmäispalkkaa. (II luku, 9 ). Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus. (II luku, 9 ). Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään. (II luku, 9 ). Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ovat ammatinhallinta, työssä suoriutuminen ja muut mahdolliset paikallisesti määritellyt kriteerit. (II luku, 11 ). Työsuorituksen arviointi Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu pääsääntöisesti työsuorituksen arviointiin. (II luku, 11 ). Työkokemuslisä Työkokemuslisä perustuu palveluaikaan. (II luku, 12 ). Tulospalkkio Tulospalkkio perustuu kuntapalveluiden tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamisen tai ylittämiseen.(ii luku, 13 ). Kertapalkkio Kertapalkkiota voi käyttää yksilön tai ryhmän palkitsemiseen. Kertapalkkiota voidaan maksaa myös muista erityisistä syistä.(ii luku, 14 ). Päiväpalkka Päiväpalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan kalenterikuukauden päivien lukumäärällä. (II luku, 19 ). Tuntipalkka Tuntipalkkaa voidaan maksaa vain KVTES:n palkkausluvun 19 :n mukaisessa tilanteessa. Tuntipalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan työaikamuodon mukaisella tuntipalkkajakajalla. Työaikakorvausten laskennassa tarvitaan tuntipalkkakäsitettä. (II luku, 19 ). Lähde: KVTES palkkausjärjestelmäopas. 4 5

4 PALKKAA JA PALKANOSIA Työnantaja huolehtii myös työntekijöiden työterveydenhuollon järjestämisestä. Tarjoaa työsuhdematkalipun ja mahdollistaa edullisen työpaikkalounaan. Lisäksi työnantaja voi tukea työhyvinvointia tarjoamalla liikunta- tai kulttuuriseteleitä. Työpaikalla voi olla mahdollisuus käyttää uimahallia, kuntosalia tai osallistua ryhmäliikuntaan. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta. Työntekijällä on puolestaan velvollisuus noudattaa työantajan ohjeita ja määräyksiä. Työhyvinvoinnin toteutumisessa työnantaja voi tukea monin tavoin, mutta meillä jokaisella on vastuu oman elämän hallinnasta ja työkyvyn ylläpitämisestä. Aurinkoisen kesän jälkeen ja loman antamien voimavarojen avulla on hyvä lähteä syksyä kohti. Innostutaan liikunnasta, opetellaan uusia asioita ja pidetään positiivista ilmapiiriä yllä niin kotona kuin työpaikoilla. Elämme haasteellisia aikoja, huolia ja murheita on riittämiin. Oman jaksaminen vuoksi on tärkeää erottaa asiat, joille voi tehdä jotain asioista joille ei mahda mitään. Turhat murheet pois ja täysillä nauttimaan elosta ja olosta. VATVOMINEN POIS Englannin kielen sana rumination tarkoittaa asioiden kierrättämistä yksinään omassa päässään, mikä johtaa asioiden hautomiseen, vatvomiseen, märehtimiseen ja murehtimiseen. Vatvominen ja märehtiminen ovat haitallisia, koska ne ylläpitävät ja pahentavat surullisuutta. Ne myös ylläpitävät negatiivista ajattelua ja haittaavat ongelmanratkontakykyä. Motivaatio muutosten tekemiseen vähenee. Vatvominen ja märehtiminen haittaavat keskittymistä ja aloitekykyä. Seuraavassa on esimerkkejä asioista, joita voit tehdä sen sijaan, että käytät aikaasi vatvomiseen ja märehtimiseen: Sano itsellesi STOP, vatvominen loppui nyt! Lopeta vatvominen ja itsesi vertailu toisiin heti. Suuntaa huomio muualle. Lue, katso TV:tä, kuuntele musiikkia, harrasta liikuntaa ja tapaa ystäviä. Toimi ongelmien ratkaisemiseksi. Varaa huoliaikaa 30 minuuttia päivässä. Tee lista tilanteista, jotka laukaisevat vatvomisen. Opettele meditoimaan. Aloita uusi harrastus, esim. ruuanlaitto, patikointi, puutarhanhoito, maalaus, koiran kouluttaminen. Pohdi, mitä olet oppinut vaikeista ajoista? Olet saattanut oppia kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta, lojaalisuutta, rohkeutta, avomielisyyttä, anteeksiantoa tai itsekuria. Tätä kutsutaan trauman jälkeiseksi kasvuksi. Lähde: Terveyskirjasto.fi Lue lisää: Palkankorotus kaikille, ei nollalinjaa. Ammatillisista keskusjärjestöistä Akava esitteli mallin keskitetyksi työmarkkinaratkaisuksi. Akava on valmis neuvottelemaan vähintään kaksivuotisesta työmarkkinaratkaisusta, jolla myös palkankorotukset sovittaisiin kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen molemmilla sopijaosapuolilla olisi mahdollisuus irtisanoa sopimus tai sopia kolmannesta vuodesta sekä sen korotuksista, linjasi Akavan työvaliokunta tiistaina. Suomen talous sukeltaa nyt pahasti ja ay-liikkeen tehtävä on huolehtia siitä, että mahdollisimman monella on töitä. Akava on valmis takaamaan elinkeinoelämälle ennustettavuutta ja vakautta jopa kahdeksi vuodeksi kerrallaan, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder. Akava esittää kaksivuotista palkkaratkaisua Työvaliokunta antoi johdolleen valtuudet neuvotella maltillisista palkankorotuksista, jotka maksetaan kaikille. Nollakorotuksista Akava ei lähde neuvottelemaan. Selvitystemme mukaan joka viides johtaja ja asiantuntija tai erityisasiantuntija tekee kirjaamattomina ylitöinä lähes yhden ylimääräisen työpäivän viikossa, joten he ovat palkkansa ansainneet. Lisäksi Suomi pyörii nyt lähes yksinomaan palkansaajien kulutuksen varassa, kun vienti ei vedä. Tämä olisi työnantajankin hyvä muistaa, Fjäder huomauttaa. Palkansaajien ostovoiman takaamiseksi Akava vaatii maan hallitusta tekemään vuosien palkkaverotukseen inflaatiotarkistukset. Yritysten sitouduttava työllistämään Akava on valmis neuvottelemaan suppeasta työmarkkinaratkaisusta nopeassa aikataulussa. Jos me työllistymisen nimissä sitoudumme maltillisiin korotuksiin, on myös työnantajan sitouduttava työllistämään. Tämän vuoksi voittoa tekevien yritysten vastuuta tuotannollistaloudellisissa irtisanomisissa pitää korottaa. Lisäksi Akava vaatii ammattiliitoille kanneoikeutta, Fjäder sanoo. Akava sitoisi vuoden 2014 työeläkemaksun osaksi työmarkkinaratkaisua ja sopisi selkeän aikataulun työeläkejärjestelmän uudistamista koskeville neuvotteluille. Jo sovituista eläkemaksuista on pidettävä kiinni. KU Kunta-alan palkansaajat tavoittelevat raamiratkaisua Kunta-alan työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat valmiit neuvottelemaan keskitetystä ja ostovoiman turvaavasta palkkaratkaisusta. Työmarkkinoiden raami, johon myös valtiovalta toimenpiteillään osallistuisi, tukisi parhaiten talouskasvua, vakautta ja työllisyyttä. Yli työntekijän kunta-ala on maan suurin sopimusala. - Palkkaratkaisun tulee sisältää kaikille yleiskorotus. Ilman sitä ei lähdetä edes vakavasti neuvottelemaan, puheenjohtajat muistuttavat. - Keskitetty ratkaisu ei saa myöskään heikentää kuntien rahoitusasemaa entisestään. Tuloveroasteikkoon on paikallaan tehdä inflaatiotarkistukset. Muut veronalennukset pahentaisivat julkisen sektorin rahoitusvajetta. Kunnille ei saa sälyttää myöskään mitään lisävelvoitteita. Mahdolliset veromenetykset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. - Lisäksi virka ja työehtosopimuksissa on varauduttava kuntarakenteen muutokseen. Se merkitsee kuntakoon suurenemista ja toimipisteiden siirtymistä etäämmälle toisistaan. Tästä seuraa työntekijöitten liikkuvuutta työpisteiden välillä, mikä on otettava huomioon verotuksessa ja palvelussuhteen ehdoissa. Rakenteelliset muutokset eivät voi tulla kunta-alan palkansaajien maksettaviksi. Kuntatyöntekijöiden palkkauksen kehityksestä on pidettävä huolta myös taloudellisesti vaikeampina aikoina. Työntekijät ovat sitoutuneet kuntapalvelujen tuloksellisuuden kehittämiseen ja heitä on tarpeen kannustaa siinä. Työn mielekkyyden ja henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen ohella palvelujen tuloksellisuuden kehittymisen on huomioitava palkitsemisessa. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa helmikuun loppuun Kuntatyöntekijöiden ja työnantajien edustajat ovat koolla yhteistoiminta- ja kehittämisseminaarissa Lappeenrannassa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO puheenjohtaja Olli Luukkainen Kunta-alan unioni puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL) puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty) Tekniikka ja Terveys KTN puheenjohtaja Keijo Houhala Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ puheenjohtaja Silja Paavola Otteita otsikoista ja artikkeleista Euroalue pääsi taantumasta - heiveröinen elpyminen alkoi Lähde: YLE Kuluttajahintojen nousu kiihtyi 1,6 prosenttiin Lähde: STT Kuluttajahintojen nousutahti vauhdittui heinäkuussa 1,6 prosenttiin, kun se kesäkuussa oli 1,4 prosenttia. Inflaation lievä kiihtyminen selittyy Tilastokeskuksen mukaan etenkin reseptilääkkeiden kallistumisella. Hallitus haluaa kunnat vastuuseen yhteispalvelupisteistä Lähde: Maaseudun Tulevaisuus Jos hallituksen tahto toteutuu, kunnat pyörittävät jatkossa palvelupisteitä, joista saa myös valtionhallinnon palveluita. Yhteistä asiakaspalvelua koskeva lakiluonnos on parhaillaan kunnissa syynättävänä, mutta eri viranomaistahojen antama palaute oli jo selvitysvaiheessa viileää. Palvelupisteistä saisi niin poliisin, TEtoimistojen, verottajan, maistraatin, elykeskusten, kuntien kuin ehkä Kelankin palvelut. Työryhmä ehdottaa verkostoa, jossa vähintään 90 prosenttia palvelupisteen vaikutusalueen asukkaista asuisi enintään 40 kilometrin päässä pisteestä. Kilpailukykyä ei jätetä Lähde: Taloussanomat Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta on tullut talouskeskustelussa mantra, joka keskittyy usein puheisiin palkoista. Vaikka taloustieteilijöiden joukossa on kirjavia näkemyseroja, kilpailukyvystä puhuttaessa yhteinen sävel tuntuu löytyvän helposti. Tuttua sanastoa työvoimakustannukset, palkka, kilpailukyky, energia- ja kuljetuskustannukset, menetetyt vientitulot Lähes sadassa kunnassa säästötoimia tai lomautuksia Lähde: Tilannetiedote suunnittelija Leena Peltoniemi Noin sadassa kunnassa on tänä vuonna toteutettu ja suunnitellaan erilaisia säästötoimenpiteitä, -ohjelmia tai -talkoita. Osassa kunnista on käytössä myös henkilöstön lomautuksia. Lomautusten vaihtoehtoina kunnat tarjoavat usein vapaaehtoisia vapaita. Tämä edellyttää asioiden sopimista henkilöstöjärjestöjen kanssa. Lomautuksia pidetään useimmissa kunnissa viimeisenä keinona talouden tasapainottamiselle. Ne eivät perustu palvelutarpeen muutokselle ja ovat vain ensiapua kurjaan taloustilanteeseen, joka vaatii useimmiten rakenteellisia muutoksia kuntataloudessa. Palkatonta lomaa? Lähde: Talouselämä Kaksi kolmasosaa Kuopion kaupungin esimiehistä on käyttänyt mahdollisuuden jäädä kahdeksi viikoksi vapaaehtoiselle palkattomalle lomalle, kertoo YLE. Esimiestehtävissä työskentelee reilut 600 henkilöä. Vähiten osallistujia on ollut työnjohtotehtävissä työskentelevien joukosta. Palkattoman loman pitäminen on vapaaehtoista. KU

5 Ei kasvua ilman ostovoimaa Akavan ehdotus ostovoiman turvaamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi: 2,5 prosentin inflaatiotarkistus ansiotuloverotukseen Mahdollisten työntekijöiden eläkemaksujen korotusten kompensoiminen ansiotuloverotuksessa Maltilliset palkankorotukset Teksti: Jaana Parkkola, Akava BKT:n muutos ja siihen vaikuttavat kysyntäerät Vaara ohi vai pahin edessä? Suomen talous on kamppaillut lamaa vastaan jo viisi vuotta. Akavan pääekonomistin Eugen Koevin mielestä talouskriisistä on selvitty suhteellisen hyvin 90-luvun mustiin vuosiin verrattuna tähän saakka. Työttömyys ei ole räjähtänyt käsiin, vaikka teollisuudella ja viennillä on mennyt heikosti useamman vuoden ajan, Koev sanoo. Teollisuudesta on hävinnyt työpaikkoja ja uutta työtä on syntynyt erilaisissa liike-elämän palveluissa. Koev muistuttaa, että palvelusektorille ei synny uusia työpaikkoja, ellei suomalaisten ostovoimasta huolehdita. Suomen talous on pyörinyt viime vuosiin asti lähinnä siksi, että kotimainen kulutus on kasvanut. 56 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee yksityisestä kulutuksesta. Sen merkitys on lisääntynyt sitä mukaa, kun perinteisen teollisuuden merkitys on pienentynyt. Yksityisen kulutuksen kasvu on kuitenkin tänä vuonna loppunut ja vienti on sakannut. Koevin mukaan kotimaisen kysynnän lasku jatkuu todennäköisesti ensi vuonna ja muuttuu jyrkemmäksi. Tässä tilanteessa olisi tärkeintä tukea suomalaisten ostovoimaa. Ostovoima pohjalukemissa Palkkojen ostovoimaa kuvaavat tilastot ovat karua luettava. Vaikka yleinen ansiotaso nouseekin ensi vuonna valtionvarainministeriön arvion mukaan 2,4 prosenttia, käteen jää vähemmän euroja kuin aiemmin. Palkkojen ostovoima laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa 90-luvun laman jälkeen. Ansiotason kehityksestä huolimatta ostovoima laskee 0,5 prosenttia. Ensi vuonna ostovoiman syvenee näillä näkymin entisestään. Jos laskelmissa huomioidaan kunnallisverotus ja eläkemaksujen korotus, ostovoima laskee prosentin, Koev ynnää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verojen ja hintojen muutosten jälkeen keskivertopalkalla saa tänä ja ensi vuonna puolisen prosenttia vähemmän tavaroita ja palveluja kuin viime vuonna. Tällä ei kotimaista kysyntää lisätä. Mikä neuvoksi? Koevin mukaan ilmassa on monta kysymysmerkkiä, joista yksi on ensi syksyn palkkaratkaisut. Suomen teollisuuden, vientisektorin ja työllisyyden parantamiseksi olisi tärkeää, että ratkaisu olisi maltillinen. Se ei kuitenkaan edistä ostovoimaa, ellei verotusta samaan aikaan kevennetä. Ostovoimaa edistävä ratkaisu eli tuntuvat palkankorotukset puolestaan vaikeuttavat teollisuuden kilpailukykyä. Tämä kuvastaa, kuinka vaikea tilanne on. Ansiotuloverotukseen inflaatiotarkistus Syksyn neuvotteluista odotetaan tiukkoja. Maltilliset palkankorotukset eivät lämmitä palkansaajaa, kun inflaatio, eläkemaksut ja veronkiritykset vievät ostovoiman pakkaselle. Jos halutaan sekä ostovoimaa että työllisyyttä vahvistava palkkaratkaisu, sitä on tuettava ansiotuloveron alentamisella. Akava esittääkin ansiotuloverotukseen 2,5 prosentin inflaatiotarkistusta, Koev sanoo. Lisäksi toinen lääke on eläkemaksujen kompensoiminen. Työmarkkinaosapuolet sopivat ensi syksynä ensi vuoden eläkemaksuista. Jos työntekijöiden eläkemaksut nousevat, ne on kompensoitava aiempien vuosien tapaan ansiotuloverotuksessa. Yhteisveropäätöksellä hitaat vaikutukset Hallituksen yhteisöveropäätöstä Koe kuvailee kaiken kaikkiaan myönteiseksi asiaksi, jossa palkansaajat kuitenkin unohdettiin tyystin. Samalla hallitus muutti verolinjaa, johon aiempina vuosina on totuttu. Suomessa on viimeiset 15 vuotta elvytetty matalasuhdanteissa nimenomaan ostovoimaa vahvistamalla. Istuva hallitus muutti veropoliittisen linjan kerralla, kun se alensi yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksikköä. Päätös parantaa tuntuvasti yritysten kannattavuutta. Ansiotulo- ja kulutusverojen kiristykset sen sijaan nakertavat ostovoimaa. Koevin mukaan yhteisöveroalennus näkyy Suomen taloudessa myöhemmin, kun taloustilanne Euroopassa paranee. Suhdannepoliittisesti olisi ollut fiksumpaa alentaa ansiotuloverotusta, jolla olisi lisätty kotimaista kysyntää. Yhteisöveropäätöksellä ei ole välittömiä talouden elvytysvaikutuksia tai ne ovat hyvin vähäisiä. Ja toisaalta kustannukset näkyvät heti valtion kassassa, Koev huomauttaa * 2013* 2014* 2015* Lähde: Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat Arvioita palkkojen ostovoiman kehityksestä Bruttopalkka 2012 e/kk a) 2014 b) Nettoreaalipalkan muutos, %, edellisestä vuodesta ,2-0,2-0, ,1-0,2-0, ,4-0,5-0, ,4-0,5-0, ,5-0,5-1, ,4-0,5-1, ,4-0,4-1, ,4-0,4-0, ,3-0,4-0, ,5-0,7-1, ,6-0,6-1, ,7-0,5-1,1 Vuodelle 2014 on laskettu kaksi vaihtoehtoa a) ansiotuloverotukseen vaikuttavat vain hallituksen tekemät päätökset b) lisäksi työntekijän eläkemaksun korotus 0,4 % ja kunnallisverotuksen kiristys keskimäärin 0,1 % Yksityinen kulutus Investoinnit Nettovienti Muu kotimainen kysyntä BKT 8 9

6 Ryhtiä hommiin, Kehnot ja turhat kokoukset syövät kallisarvoista työaikaa. Siellä se taas pitää yksinpuhelua ja etupäässä asian vierestä. Ei ihme, että kaikki näpräävät kännyköitään. Jaahas, meillä ei ole asialistaa. Eipä silti, ei kukaan näytä edes valmistautuneen mitenkään. Miksi me olemme täällä, vaikka kenelläkään ei ole mitään asiaa? Ja juuri nyt, kun olisi sata deadlinea päällä! Kuulostaako tutulta? Mietteitä kokouksissa, kenties? Huonot kokouskäytännöt nousivat esiin Jyväskylän yliopiston vararehtorin, professori Kaisa Miettisen Jyväskylän yliopiston rehtoraattiblogissa. Hänen mukaansa kehnoja kokouksia ei tarvitse sietää, eikä kallisarvoista työaikaa pidä uhrata kaikkiin mahdollisiin kokouksiin. Miettisen kirjoitus herätti huomiota. On tullut palautetta, että onko siinä mitään järkeä, kun on kokouksia kokousten perään niin, ettei ehditä edes muistiota tehdä, Miettinen kertoo. Muka-kokoustaminen pannaan kokousväki! Teksti: Anssi Kaarlo Koskinen, Akava Miettinen vaatii kokoustamiseen jämäkkyyttä. Kokous on valmisteltava huolella ja materiaalin on tultava ajoissa osallistujille. Jos ei tule, kokous perutaan. Osallistujille on tehtävä selväksi päätetäänkö kokouksessa jotain vai onko tarkoitus vain vaihtaa näkökantoja. Osallistujienkin on valmistauduttava. Lisäksi heidän on ennen kaikkea oltava varmoja, että kokous on oikeasti heitä varten. Ettei tule kesken kaiken tarvetta näprätä kännykkää tai tablettitietokonetta. Moinen muka-kokoukseen osallistuminen pitäisi laittaa mielestäni pannaan. Jos kokous ei kiinnosta ketään, miksi se pidetään? Miettinen kysyy. Kun kaikki ennakkovalmistelut on tehty huolella, on keskityttävä itse kokouksen sujuvuuteen. Puheenjohtajan on vietävä keskustelua eteenpäin ja pidettävä puhujat aiheessa. Hän kokoaa asiat selkeästi yhteen. Kokousta ei pidä pitkittää tarpeettomasti. On tärkeää sopia miten päätöksiä seurataan ja miten ne käytännössä toteutetaan. Kokouksen jälkeen laaditaan pöytäkirja. Muuten saattaa käydä niin, että samat asiat ovat esillä uudestaan seuraavassa kokouksessa. Se, että kerrasta toiseen puhutaan samoista asioista, on epämotivoivaa, eikä mikään kunnolla kehity, Miettinen sanoo. Hän on joutunut urallaan ajoittain huonoihin kokouksiin. Ne voivat yllättää milloin vain. Kun olin aikanaan opiskelijajäsenenä laitosneuvoston kokouksissa, pöytäkirjasta piti lukea jälkikäteen, mitä kokouksessa päätettiin. Vilkasta keskustelua ei mitenkään vedetty yhteen. Monesti olen poistunut kokouksesta miettien, että ajan olisi voinut käyttää paljon paremmin. Suurella joukolla on pähkäilty asiaa, joka olisi etukäteisvalmistelulla ollut helposti hoidettavissa, Miettinen kertoo. Työryhmiin tehokkuutta Miettinen arvelee ahkeran, mutta tehottoman kokoustamisen olevan ajan henki. Kokouksista tulee illuusio, että jotain oikeasti syntyisi, mutta tosiasiassa kaikki vaan turhautuvat. Työajan hukkaaminen kokouksissa istumiseen on myös kallista. Miettinen ihmettelee, miten aikana, jolloin yliopistojen pitää karsia kuluja, isopalkkaisia professorejakin on varaa istuttaa kokouksissa, joissa ei synny mitään hyödyllistä. Hallintoon liittyvät pakolliset kokoukset ovat yliopistomaailmassa Miettisen mukaan vähentyneet viime vuosina, kun esimerkiksi laitosneuvostot on lakkautettu. Tilalle on tullut lukematon määrä erilaisia työryhmiä kokouksineen ja tapaamisineen. Viedäänkö työryhmien työtä loppuun vai jääkö asia vain loppuraporttiin? Toisinaan vaikeat asiat poistetaan päiväjärjestyksestä ainakin hetkeksi nimeämällä työryhmä pohtimaan niitä. Aina ei muisteta palata työryhmän tuloksiin, vaan asia ikään kuin haudataan työryhmän nimeämisen jälkeen. Työryhmä ei välttämättä edes kokoonnu ja saattaa kestää aikansa ennen kuin se huomataan, Miettinen sanoo. Turhaa näennäisdemokratiaa Turhia kokouksia järjestetään monesta syystä, motiivina voi olla esimerkiksi näennäisdemokratia. Tällöin asiat on käytännössä jo päätetty, mutta kokouksella osallistujille annetaan näennäinen tilaisuus vaikuttaa. Mitään palautetta ei kuitenkaan oikeasti oteta vastaan. Kokouksissa turhautuminen voi Miettisen mukaan olla osaltaan kulttuurinen ongelma. Kokouksissa saattaa istua eritaustaisia ihmisiä, eikä toisen tapa kommunikoida ja työskennellä tunnu luontevalta. Miettinen on matemaatikko, ja nämä ovat hänen mukaansa luonnostaan napakoita. Asioiden hoitaminen pitkällisten keskustelujen kautta saattaa tuntua heistä turhalta. Miten tällaisen hölmöilyn sitten saisi loppumaan? Mitä pitää tehdä, että joutava istuminen turhissa kokouksissa loppuisi? Jos kukaan ei mene huonosti valmisteltuun kokoukseen, luulisi sillä olevan jotakin vaikutusta. Työmotivaatio on tärkeää. Kokoukset voivat olla antoisia ja hyödyllisiä tilaisuuksia, jolloin niihin osallistuu mielellään. En siis julista pannaan kokouksia vaan huonot kokoukset, Miettinen painottaa. Saa tapella Sisäministeriön ylitarkastaja Panu Artemjeff on ahkera kokoustaja. Hänellä kuluu kokouksissa joka työpäivä kahdesta kolmeen tuntiin. Hyvän kokouksen tuntomerkit Materiaali ajoissa. Tarkoitus on ilmaistava päätetäänkö vai keskustellaanko. Paikalle, jos läsnäolo on tarpeellinen. Kaikki osallistujat valmistautuvat hyvin. Alkamis- ja päättymisaika ilmoitettava. Ei liian pitkä. Puheenjohtaja on tärkeä hän johtaa keskustelua, pitää kokouksen asiassa ja tekee yhteenvedot. Lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tehdään pöytäkirja. Huonoa kokousta ei tarvitse tiivistää. Sen kyllä huomaa ja tuntee nahoissaan. Kokousten muoto vaihtelee. Paljon on sellaisia kokouksia, joissa työstetään yhdessä jotain prosessia, kuten tekstiä, Artemjeff kertoo. Kehnojakin kokouksia sattuu kohdalle. Artemjeff mietiskelee erilaisia esimerkkejä. Jos kokouksen syy on vain muodollinen, sillä ei ole relevanttia tarvetta. Tai jos käsiteltävien asioiden määrää ei ole osattu hahmottaa, jolloin niitä on liikaa tai liian vähän. Kokouksen ei tarvitse aina olla tiukka ja päämäärätietoinen. Artemjeff huomauttaa, että työnteolla on sosiaalinenkin puoli. Ihmisten on pystyttävä vaihtamaan ajatuksia keskenään, ja kokous mahdollistaa dialogin. Menestyvä kokouskulttuuri voi olla monen muotoista. Artemjeff kertoo esimerkin Kosovosta, jossa hän oli hiljattain työmatkalla. He kutsuvat yhteiskuntaansa macchiato societyksi, nimitys viittaa kahviin. Kun väki tulee työpaikalle, se lähtee usein saman tien kahville. Epämuodollisissa kahvilatiloissa voi puhua suoraan, siellä asiat päätetään. Artemjeffin määritelmä huonosta kokouksesta on myös sellainen, jossa ihmiset eivät keskustele. Hyvässä kokouksessa ihmiset vaikka suuttuvat asiansa puolesta. Jos kokouksessa oikein tapellaan, asia on tosi merkityksellinen. En kuitenkaan kannata tappelua. Ja jos ihmiset puhuvat kokouksessa koko ajan asian ohi, puheenjohtaja on epäonnistunut tehtävässään

7 Brita Sahros Kuva: Eila Palojärvi Maisemauvat: Eila Palojärvi KTL:n seminaari Peurungalla Teksti: Eila Palojärvi Tapani Kiminkinen Kuva: Eila Palojärvi T ekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n seminaari pidettiin , paikka oli kylpylähotelli Peurunka Laukaalla. Hotelli sijaitsee veden äärellä ja ajankohtaan sattui sopivasti aurinkoviikonloppu. Puheenjohtaja Kirsi Kujala avasi seminaarin. Paikalla oli kaikkiaan 42 henkeä, puolet hallituksen jäseniä ja loput muita jäsenyhdistysten edustajia eri puolilta Suomea. KTL:n puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Pelkojen polulta elämisen rohkeuteen Tavanomaisuudesta poikkeava alku, virkistävä virittäytyminen maalaislääkäri (Saarijärvi) Tapani Kiminkisen johdolla. Esitystapa todella havahdutti, piti kuulijat aktiivisina ja hereillä tilastojen ja sarjakuvien kera. Vilkasliikkeinen ja elävä luennoitsija käsitteli vakavia asioita pilke silmäkulmassa. Ohessa lainauksia hänen puheenvuorostaan. Tilastokeskuksen kuolleisuus- ja eloonjäämistaulukoiden mukaan 1800-luvun loppupuolella 30% kuolinsyistä oli nälkä, täsmällisemmin ruuan puute. Nyt työikäisiä vaivaa ylipaino 34-38%:lla. Yleisiä kuolinsyitä ovat sepelvaltimotauti, aivohalvaus, itsemurha, rintasyöpä ja alkoholi. Eliniänodotus vuosina on naisilla kasvanut 62 vuodesta 83:een ja miehillä vastaavana aikana 54 vuodesta 76,3 vuoteen. Uhkana on, ettei maa ole enää hyvinvointiyhteiskunta vaan jonkinlainen luokkayhteiskunta (esim. mielenterveys, syrjäytyminen). Miltä tuntuu, kun ei yhteiskunta tarvitse? Miten kaikkinainen köyhyys poistetaan? Edunvalvonta on muutakin kuin rahaa. Vanhenevaa kunnioitetaan saamelais- ja romanikulttuurissa, entä valtaväestössä? Hyvään elämään ja jaksamiseen kuuluu monenlaisia asioita kuten ystäviä, parisuhde, työ, harrastuksia ydinperhe. Elämä on kokemuksen arvoinen ja turvallinen. Terveellisyyteen kuuluu muutakin kuin kolesterolia. Asioille on muoto: yhdessä kokeminen on tärkeää. Kyseessä voi olla ruoka, kulttuuri, urheilu tai leikki. Mitään työtä ei jaksa kauan ellei sillä ole merkitystä tai sisältöä. Henkilöstö viihtyy parhaiten, jos vastuunjako on selvä, työtovereihin ja esimiehiin voi luottaa ja he auttavat tarvittaessa. Kirsi Kujala ja Eija Rautalin Kuva: Jarmo Latva-Lusa Kuva: Eila Palojärvi 12 Kuva: Jarmo Latva-Lusa 13

8 K T L:n I l moitu st au lu TJS tiedottaa koulutuksistaan Elokuun alussa ilmestynyt Koulutukset ja palvelut -esite on nyt luettavissa myös verkossa. Esite löytyy verkkosivuilta Suora linkki esitteeseen koulutuksetjapalvelut / Kuva: Jarmo Latva-Lusa - sosiaalinen tuki, hyvät työkaverit - terveellinen työpaikka-alue - tupakointirajoituksia - syrjäytymisen estämistä - innostava työ parantaa työn laatua - positiivinen palaute Tavoitteena on fyysinen ja henkinen aktiivisuus. Luottamuksen syntyyn tarvitaan toivoa, innostusta, iloa, arvostusta, kuulemista ja turvallisuutta. Eväät saadaan lapsuudesta. Tyly pomo työpaikalla on työntekijöille terveysriski (Jussi Huttunen) Jarmo Latva-Lusa Kuva: Eila Palojärvi Kuva: Jarmo Latva-Lusa Sopimusasioita pohdittavana Tarvitaan: Esitteessä ovat kaikki syksyn 2013 ja vuoden 2014 koulutukset niin yhdistystoimijoille, henkilöstön edustajille kuin liittojen työntekijöillekin sekä ideoita tilauskoulutuksiin ja tietoa koulutustilojen tai oppimisalustojen vuokrauksesta. Esitteeseen on koottu myös muut palvelumme sekä luettelo tilattavista ja verkossa luettavista julkaisuista. Iltapäivällä tehtiin ryhmätöitä sopimusalakohtaisista asioista. Sunnuntaiaamuna työryhmien yhteenvedot esitettiin hallitukselle. Varsinaiseen sopimusneuvottelut etenevät omia totuttuja neuvotteluaikatauluja seuraten. Tässä vaiheessa asiat eivät vielä aivan konkreettisia ja julkisia ole. Tavoitteita käytiin läpi sopimusalaryhminä edellisten KTLsopimustavoitteiden ja niiden toteutuman pohjalta ja lopuksi tehtiin yhteenveto hallitukselle. Neuvoteltaviin on listattu ensimmäiseksi Kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteiset tavoitteet, jotka koskevat esim. vuosilomaa, työaikaa, palkkausta ja palkkausjärjestelmiä ja työhyvinvointia. Sopimusalakohtaisilla on eroja ja niiden tavoitteet poikkevat hieman toisistaan prosentteina tai painotuksina eri vuosina. Keskeistä on Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kuntaalan teknisten sopimus (TS) ja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTY) teksteihin tulevat muutokset, parannukset ja/tai heikennykset tulevassa sopimuksessa. Siitä tiedämme enemmän vuodenvaihteessa. Paperisia esitteitä voi edelleen tilata TJS:n toimistolta osoitteesta Kaikki koulutukset ovat myös nähtävillä TJS:n verkkosivuilla ja niihin voi jo ilmoittautua. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset mennessä pj. Eila Palojärvelle sähköposti e.ha.paloj(ät)phnet.fi tai puhelimitse iltaisin. Akava, SAK ja STTK jatkavat kesäduunari-infon kaltaista nuorten työelämäneuvontaa myös syksyllä Nuorten duuni-info -niminen palvelu on toiminnassa seitsemän viikkoa Siinäpä osallistujille lukemista, onkohan herännyt uusia kysymyksiä kesäkuukausina!. Infosta saa maksutta tietoa työelämän perusasioista puhelimitse, sähköpostilla ja nettisivujen kautta. Neuvontaa annetaan arkisin kello 9-15 ja neuvojana toimii oikeustieteen ylioppilas Juha Koskinen. Jari Lehdonkivi Kuva: Eila Palojärvi Sääntömääräinen vuosikokous Aika: Tiistai klo Paikka: Ravintola Torero (kabinetti), os. Rautatienkatu 15, Lahti Kutsutut: Kaikki KTL:n paikallisyhdistyksen jäsenet Hallituksen jäsenille jaettiin nykyiset sopimusalakohtaiset kirjat (KVTES, TS tai PTY) sekä KVTES-palkkausjärjestelmäopas Toimiva palkkaus on kaikkien etu. Tässä pääsopijajärjestöjen yhteisessä oppaassa kerrotaan KVTES-palkkausjärjestelmästä. Siitä voi olla hyötyä paikallisten tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmiä kehitettäessä. Opas ei kuitenkaan ole virka- ja työehtosopimus. Paula Merikallio ja Jouko Tervonen Kuva: Jarmo Latva-Lusa KTL Päijät-Häme ry Tervetuloa! Akavan, SAK:n ja STTK:n neuvontapuhelin toimii myös syksyllä KTL Päijät-Häme ry Hallitus Nuorten duuni-info on osa Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaa Kampanjan kohderyhmä ovat vuotiaat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja sen tavoitteena on saada nuorta töihin tai aloittamaan opinnot. Lisäksi kampanja tavoittelee nuorille uutta yritysten tarjoamaa työmahdollisuutta ja uutta aikuista tukihenkilöä. Nuorille. Nyt! -kampanjalla on oma verkkopalvelu, joka aukeaa elokuun lopussa. Lisäksi kampanja näkyy kaikilla Ylen kanavilla ja välineissä TV1:stä YleX:ään. SAK:n, STTK:n ja Akavan lisäksi Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaan osallistuvat muun muassa Sitra, Pelastakaa Lapset ry, alueelliset yrittäjäjärjestöt ja 4H. VARSINAIS-SUOMEN TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY SYYSKOKOUS Varsinais-Suomen Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n Sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina klo Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoitathan osallistumisestasi Seppo Heikinmaalle seppo.heikinmaa(ät)turku.fi viimeistään Tervetuloa! Hallitus 14 15

9

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Kuntasopimus

Kuntasopimus Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen 1 ALLEKIRJOITUS- KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 (TS-03) ALLEKIRJOITUS 1 Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-03) toteutetaan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KT Yleiskirjeen 5/2010 liite 1 1 (6) KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010 2011 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2010 31.12.2011.

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

Kuntasopimus 2014-2017

Kuntasopimus 2014-2017 Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y Henkilöstöjaosto 22.12.2014 Yhtymähallitus 26.1.2015 Henkilöstöjaosto 23.2.2015 Yhtymähallitus 30.3.2015 Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y 1 Työuran aikana kenen tahansa työkyky ja työssä

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013. Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara

KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013. Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen Maakuntahallitus 75 16.03.2015 KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen 90/01.00.03/2015 MHS 16.03.2015 75 Hallintosäännön 41

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ SUOMUSSALMEN KUNTA Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto 9.12.2014 62 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 2 3 Yli kolme tuntia kestävät ja samana päivänä pidettävät kokoukset

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA Perehdyttämistilaisuus Nilsiän kaupungin valtuustosali 1.11.2012 Raimo Savolainen henkilöstösihteeri Kuopion kaupunki PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KVTES: Palkkausjärjestelmän

Lisätiedot

KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu Tiedustelussa selvitettiin vuoden 2015 säästöjen tilanne sekä arvio säästötarpeista vuodelle 2016 Tiedustelu lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry 28.11.2016 1(6) Paikallissopimus Sopijapuolet Tällä paikallissopimuksella määritellään Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä maksettavasta työsuorituksen arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä.

Lisätiedot

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö valtuustokaudelle 2013 2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2012 1 1 Soveltamisala 1. Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja ( 50-56, 58-60) Ahvenjärvi Seppo jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja ( 50-56, 58-60) Ahvenjärvi Seppo jäsen Aika 12.4.2016 klo 17.30 18.10 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja ( 50-56, 58-60) Ahvenjärvi Seppo Elo Joonas Ilmarinen Liisa varapuheenjohtaja (pj 57) Lehtonen Riitta

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen allekirjoittaminen 1 mom. Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Kirkon

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖAIKAKOKEILUA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä (2 10 ) sovelletaan jäljempänä mainittujen

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot