Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Rauman aluesairaala yhteistyöhön. Oletko tyytyväinen tietotekniikan toimivuuteen? Paimion sairaala 80 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Rauman aluesairaala yhteistyöhön. Oletko tyytyväinen tietotekniikan toimivuuteen? Paimion sairaala 80 vuotta"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Rauman aluesairaala yhteistyöhön Oletko tyytyväinen tietotekniikan toimivuuteen? Paimion sairaala 80 vuotta LUE LISÄÄ SIVULTA»3 LUE LISÄÄ SIVULTA»4 LUE LISÄÄ SIVULTA»16

2 2 Hospitaali 2013 SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE KUUKAUDEN KIRJOITUS Tuumasta toimeen...2 MÅNADENS SKRIVELSE Från plan till verklighet...2 Uusi yhteistoimintasopimus voimaan...3 Uudet eves-sopimukset valmiit...3 Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Rauman aluesairaala yhteistyöhön...3 Piirin internetsivut uudistetaan...4 Oletko tyytyväinen tietotekniikan toimivuuteen?...4 Synnytysosasto väistötiloihin kuukausiksi...5 Välinehuolto elää muutoksen aikoja...6 Logistiikkaketjuun uusia kuvioita T-sairaalassa...6 T-sairaalan muuttosuunnitelma kevät Muutto keikuttaa laitoshuoltoa...7 Mindfulness tekee tuloaan....8 Ammattina laboratoriohoitaja...8 Paneelikeskustelu potilasturvallisuuden edistämisen työkaluna...9 HaRRASTUKSENA Triathlonkisa äitien vapaapäivä...10 Leppoisat eläkepäivät kutsuvat...10 Barn och ungdomar får förståelse i Pargas...11 Sarvesta härkää Paikoillenne, valmiit, muuttakaa!...12 Sydäninfarktit julkisuuden valokeilassa Tuumasta toimeen Seija Grénman Toimialuejohtaja, professori, Naistenklinikka Ledare för verksamhetsområdet, professor, Kvinnokliniken Helmikuussa tehtiin pitkään odotettu päätös synnytystoiminnan väistötilasta. Sitä edelsi kahden kuukauden tiivis, hyvä yhteistyö eri toimialueilta ja kiinteistöpalvelujen tulosyksiköstä kootun työryhmän voimin. Potilasturvallisen ja toiminnallisesti käyttökelpoisen väistötilan löytyminen U-sairaalan 9. kerroksesta mahdollistaa remontin toteuttamisen niin, että potilashoito ei häiriinny eivätkä henkilökunnan oireet lisäänny. Se olisi ollut todennäköistä, jos remontti olisi jouduttu tekemään vaiheittain. Vaikka hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, jäljellä on mittava urakka päätöksen toteuttamiseksi. Väistön yksityiskohtaista suunnittelua varten on aikaa pari kuukautta ja väistötilojen remonttia varten vajaa kuukausi. Siksi olemme ryhtyneet laajalla rintamalla tuumasta toimeen. Suunnitelman toteuttamiseksi on koottu työryhmät, jotka ovat aloittaneet tiiviin työskentelyn. Ei voi kuin ihailla ja kiittää henkilökuntaa ja kaikkia yhteistyökumppaneita, jotka paneutuvat väistön huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen perustyötään unohtamatta! Väistötilapäätöstä edeltänyt vilkas keskustelu ja mielipiteiden vaihto kuvastavat meidän kaikkien, erityisesti synnytyssalihenkilökunnan, yhteistä huolta siitä, millaisissa tiloissa työskentelemme ja hoidamme potilaita nyt ja tulevaisuudessa. Toivon, että aiheen ympärillä käyty keskustelu on omal- Från plan till verklighet ta osaltaan vauhdittanut korvaavien tilojen eli U2-sairaalan suunnittelua ja rakentamista. Joka vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki! Viime kuukausina on keskusteltu paljon asioista, jotka kuluttavat runsaasti voimavaroja, mutta eivät liity varsinaiseen potilashoitoon. Lähes kaikki on muuttunut: organisaatio, päivystys, kirjaaminen ja hinnoittelu. Samalla suunnitellaan mittavaa muuttoa T-sairaalan laajennusosan valmistuessa maalis-huhtikuussa. Tällöin helposti unohtuu oleellinen eli se hyvä työ ja toiminnan kehittäminen, jota Tyksissä tehdään joka päivä. Täällä on töissä ammattitaitoisia, vastuuntuntoisia lääkäreitä ja henkilökuntaa eri tehtävissä. Jatkuva positiivinen potilaspalaute on merkkinä hyvästä toiminnasta. Meillä on hienot ammatit, joihin panostamalla voimme auttaa potilaita eli toteuttaa perustehtäväämme. Siitä muistuttaa osaltaan myös se suuri joukko fiksuja, tiedonhaluisia opiskelijoita, joille annamme opetusta vuosittain. Tyks on yliopistosairaala. Sen statuksen säilyttämiseksi tulee panostaa sekä hyvien toimitilojen että korkeatasoisen opetuksen ylläpitämiseen. Uudistuksiin liittyvät ennakoidut ja ennakoimattomat ongelmat ratkeavat pikku hiljaa ja ilmassa on jo kevättä. Aurinkoisia kevätpäiviä! Kätilöopiskelijat innostivat painonhallintaan Tietolähteessä...13 Syöpätutkimuksen päivä...13 T-sairaalan uusi luentosali on Johan Haartman-sali...13 MULTASORMELLA ON ASIAA Omenapuut odottavat saksijaa...13 Tervetuloa Saviruukkuun...14 Yhteinen teatteri-ilta juhlisti HKN:n 35-vuotistaipaletta Paimion sairaala 80 vuotta...16 Kansi: T-sairaalan henkilökunnan ruokala Saviruukku avasi ovensa asiakkaille, myös sairaalan ulkopuolisille, 18. maaliskuuta. Lue lisää sivulta 14. (Kuva: Markku Näveri) I februari fattades ett länge väntat beslut om tillfälliga utrymmen för förlossningsavdelningen. Före det hade man i två månader ett tätt, gott samarbete i arbetsgruppen som samlats ihop från olika verksamhetsområden och från resultatenheten för fastighetstjänster. Genom att man hittade tillfälliga utrymmen, som är säkra för patienterna och funktionellt användbara, på U-sjukhusets nionde våning så kan renoveringen förverkligas så att patientvården inte störs och personalens symtom inte ökar. Detta hade troligen skett om man varit tvungen att göra renoveringen i etapper. Även om väl planerat är hälften gjort, så återstår ett omfattande arbete för att förverkliga beslutet. För den detaljerade planeringen av de tillfälliga utrymmena återstår endast ett par månader och för renoveringen av de här utrymmena en knapp månad. Därför har vi satt igång arbetet på bred front. För förverkligandet av planen har tillsatts arbetsgrupper, som har börjat ett intensivt arbete. Man kan inte göra annat än beundra och tacka personalen och alla samarbetsparter, som sätter sig in i en noggrann planering och realisering av de tillfälliga utrymmena utan att glömma sitt egentliga arbete! Den livliga diskussionen och åsikterna före beslutet om de tillfälliga utrymmena återspeglar allas gemensamma oro, särskilt hos personalen på förlossningsavdelningen, över hurdana utrymmen vi arbetar och vårdar patienterna i nu och i framtiden. Jag hoppas att diskussionen som förts kring detta också har snabbat på planeringen och byggandet av ersättande utrymmen, dvs. U2-sjukhuset. Den som klagar är fångad av sitt klagomål! De senaste månaderna har det diskuterats livligt om slöseri med resurser som inte hör till den egentliga patientvården. Nästan allt har ändrat: organisationen, jouren, registreringen och prissättningen. Samtidigt planeras en omfattande flytt till T-sjukhusets utvidgningsdel då den blir färdig i mars-april. Då glöms lätt det väsentliga dvs. det goda arbetet och utvecklingen av verksamheten som görs på Åucs varje dag. Här arbetar yrkeskunnig, ansvarsfull läkarkår och personal i olika uppgifter. Den kontinuerliga positiva patientfeedbacken är ett tecken på god verksamhet. Vi har bra jobb och genom att satsa på dem kan vi hjälpa patienterna, dvs. uppfylla vår grundläggande uppgift. Vi blir påminda om detta också av den stora gruppen smarta, vetgiriga studerande, som vi undervisar varje år. Åucs är ett universitetssjukhus. För att bevara dess status måste man satsa på att upprätthålla både goda utrymmen och en högklassig undervisning. De förutsedda och oförutsedda problemen i samband med förnyelserna löser sig småningom och det är redan vår i luften. Soliga vårdagar! HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto- Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy 6.5., aineistopäivä Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 Uusi yhteistoimintasopimus voimaan Sairaanhoitopiirin hallitus on hyväksynyt uuden yhteistoimintasopimuksen, joka tulee voimaan alkaen. Yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on tarkemmin määrittää, miten yhteistoimintalain tarkoittamaa yhteistoimintaa toteutetaan VSSHP:ssä. Uutta yhteistoimintasopimusta on työstetty sairaanhoitopiirin johtajan asettamassa työryhmässä syksyn 2012 ja alkutalven 2013 aikana. Työryhmässä on ollut työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustus. Lisäksi työryhmä on pyytänyt kommentteja sopimusluonnokseen kaikilta yhteistyötoimikunnilta. Uuden yhteistoimintasopimuksen keskeisimmät sisällölliset muutokset ovat: sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan kokoonpanoa on kasvatettu 15 jäsenestä 19 jäseneen, joista seitsemän edustaa työnantajaa ja kaksitoista henkilöstöä. Kokoonpanoon on lisätty yksi luottamushenkilöistä valittu työnantajan edustaja ja lisäksi kolme henkilöstöjärjestöjen nimeämää edustajaa. edustuksellista yhteistoimintaa toteuttavien alueellisten yhteistyötoimikuntien nimet on muutettu yhteistyöryhmiksi. aikaisempien kymmenen alueellisen yhteistyötoimikunnan tilalle on tullut 18 yhteistyöryhmää. Lisäys johtuu pääsääntöisesti siitä, että Tyksin organisaatiomuutoksen myötä kukin toimi- ja palvelualue saa oman yhteistyöryhmänsä. samalla yhteistyöryhmien kokoonpanoa on kevennetty siten, että ryhmässä on kolmesta neljään (3 4) työnantajan edustajaa, vähintään viisi (5) työntekijöiden edustajaa ja tarpeen mukaan yksi työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi Salon, Loimaan, Turunmaan, Vakka-Suomen, Psykiatrian tulosalueen, EPLL:n sekä Tyks Sapa-liikelaitoksen yhteistyöryhmissä tulee olla yksi luottamushenkilöistä valittu työnantajan edustaja. työnantajan edustus henkilökuntaneuvostoon on mahdollistettu. yhteistoimintasopimus on voimassa toistaiseksi. Sanna Mari Heinonen HR-päällikkö Uudet eves -sopimukset valmiit Henkilöstötoimisto on luottamusmiesten kanssa yhteistyössä päivittänyt ja valmistellut uudet eves-sopimukset ja niitä koskevat ohjeet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Kliinistä lisätyötä koskevat paikalliset virka- ja työehtosopimukset ovat täten päättyneet. Eves tulee sanasta erillisvirkaehtosopimus. Se tarkoittaa erilliseen VSSHP:ssä neuvoteltuun ja tehtyyn paikalliseen sopimukseen perustuvaa lisätyötä. Eves-lisätyöhön sovelletaan ko. sopimuksen sääntöjä ja korvauksia kokonaisuudessaan syrjäyttäen valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten lisä- ja ylityötä koskevat määräykset, joista voidaan sopia toisin. Evestyöhön osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Eves-lisätyötä voidaan käyttää vain määriteltyjen edellytysten täyttyessä ja kun ko. lisätyö on kokonaisedullisin vaihtoehto ko. tilanteessa. Tulosalueen johtaja päättää tulosalueellaan käytettävistä eves-lisätyömalleista ja niiden käyttöön liittyvistä yleisistä säännöistä ja rajoista. Tulosyksikön johtaja päättää em. tulosalueen johtajan päätöksen perusteella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yksikössä tehtävän lisätyön tekemisestä ja muista tarvittavista yksityiskohdista. Eves-sopimus on jaoteltu viiteen eri eves-työmalliin: 1. Ruuhka-eves 2. Hätä-eves 3. Vielä yksi toimenpide (VYT) -eves 4. Hoitotakuu-eves 5. Laskutus-eves. Sopimukset liitteineen on julkaistu yleiskirjeessä, jossa on kerrottu tarkemmin kaikista eves-työmalleista ja korvauksista ammattiryhmittäin. Sopimukset löytyvät myös Santrasta. Saana Leppä vs. henkilöstöjohtaja Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Rauman aluesairaala yhteistyöhön Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin Vakka-Suomen sairaalassa kehitetään nyt Michal Sopyllon mukaan yhteistyötä kolmeen suuntaan entistä paremman kustannustehokkuuden saavuttamiseksi laadukkaan erikoissairaanhoidon tuottamisessa alueen väestölle. Yhteistyötä on tehostettu perusterveydenhuollon ja Tyksin Kantasairaalan kanssa sekä aluesairaaloiden välillä. Uutta on yhteistyö 40 kilometrin päässä sijaitsevan Rauman aluesairaalan kanssa. Vakka-Suomen sairaala palvelee Uudenkaupungin, Laitilan, Pyhärannan, Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon asukkaita. Väestöpohja on noin Aluesairaalat ovat kovan paineen alla kustannusten alentamisen suhteen, sillä taloustilanne ja tuleva terveydenhuollon uudistus, jonka sisällöstä ja vaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, heijastuvat niihin voimakkaasti. Säästöpaineita lisäävät myös T- sairaalan laajennuksen kustannukset. Erikoissairaanhoidon kustannuksia tulisi alentaa hoidon tasosta tinkimättä ja tuloja tarvitaan mielellään myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelta, johtava ylilääkäri Michal Sopyllo Vakka-Suomen sairaalasta kertoo. Tyksin Kantasairaalassa on tietyillä alueilla T-sairaalan laajennuksen avautumisesta huolimatta resurssivajetta, jota pystymme paikkaamaan ja tämän kaltaisesta yhteistyöstä sairaanhoitopiirin sisällä voivat hyötyä molemmat osapuolet. Leikkasimme viime vuonna 30 turkulaista potilasta kurkku-, nenä- ja korva-alueelta, ja meille tulee turkulaisia potilaita myös gynekologian alalta, sillä meillä on erittäin hyvä gynekologian laparoskooppinen osaaminen gynekologian ylilääkärin ansiosta. Hiljattain olemme sopineet yhteistyöstä myös yleis- ja plastiikkakirurgian osalta, joten meille tulee potilaita heidän leikkausjonostaan, Sopyllo selvittää. Lisäksi Vakka-Suomen sairaalassa leikataan turkulaisia kilpirauhaspotilaita ja pystytään ottamaan vastaan myös yleiskirurgian ja plastiikkakirurgian päivystyspotilaita, joista suurin osa on 1 2 vuorokauden aikana toimenpidettä vaativia traumapotilaita. Yhteistyö Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen kanssa toimii hyvin potilaiden jatkohoitoa ajatellen. Yhteistyö käynnistyi tekonivelkirurgialla Sairaalassamme on erittäin hyvä lääkäritilanne ortopedien osalta kahden kokeneen ortopedin ansiosta. Meillä tehdään vuodessa 2250 leikkaussalitoimenpidettä, joista on ortopedian toimenpidettä. Leikkaussalissamme on erittäin motivoitunut henkilökunta, Michal Sopyllo taustoittaa. Viime vuonna ennen joulua Sopyllo lähestyi Rauman aluesairaalan johtavaa ylilääkäriä Marja-Leena Alhoa kartoittaakseen yhteistyömahdollisuuksia. Hän painottaa, että kyse ei ole minkäänlaisesta talojen yhdistämisestä vaan yhteistyöstä potilaiden hyväksi. Pidimme palaveria alkuvuodesta ja sopiva yhteistyöalue löytyi heti. Se on tekonivelkirurgia. Meillä tekonivelkirurgian jono on kolme kuukautta ja Raumalla taas ortopedilääkäripulasta johtuen jono proteesikirurgiassa on 6 8 kuukautta eli se menee jo hoitotakuun yläpuolelle. Etenkin tämä koskee polviproteeseja. Asiat saatiin nopeasti liikkeelle ja sairaalat sopivat, että Vakka-Suomen sairaalassa leikataan kaksi raumalaista potilasta viikossa. Toteutamme tämän kasvattamatta omia resurssejamme lisäämällä työtehokkuutta leikkurissa. Lisätyö on lähtenyt hyvin liikkeelle sekä hoitohenkilökunnan että lääkäreiden ansiosta. Ensimmäinen raumalainen potilas leikattiin 4. päivä helmikuuta tänä vuonna. Tavoitteena on Sopyllon mukaan leikata raumalaisia potilaita vuoden aikana noin 80, mikä tarkoittaa noin euron lisätuloja vuodessa Hospitaali 3 Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannuksia Vakka-Suomen kunnille voidaan Michal Sopyllon mielestä alentaa ainoastaan tekemällä hyvää, luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Ennen kaikkea meille on tärkeintä potilasturvallisuus. Potilaat tulevat meille vapaaehtoisesti, kun heille on mainittu mahdollisuudesta tulla nopeammin leikkaukseen tänne ja näyttää, että kiinnostuneita riittää. Jokainen potilas tulee leikona eli leikkaukseen suoraan kotoa. Potilailla on kaksi viikkoa ennen toimenpidettä käynti meillä, jolloin he tapaavat fysioterapeutin, endoproteesihoitajan, leikkaavan lääkärin sekä anestesialääkärin ja tutustuvat taloon. Sitä ennen meille ovat saapuneet potilaan kuvat ja kaikki mitä tarvitsemme turvallisen leikkauksen suorittamiseen. Jos jotain kuvia tai laboratoriotutkimuksia puuttuu, ne voidaan toteuttaa samalla preoperatiivisella käynnillä. Meille valikoituneet potilaat voivat lähteä kolmantena päivänä leikkauksen jälkeen kotiin. Palaute on ollut hyvää ja potilaat ovat viihtyneet sairaalassamme. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat sairaalat, mutta eniten potilaat. Sopyllon mukaan uusia yhteistyömahdollisuuksia Rauman aluesairaalan kanssa kartoitetaan parhaillaan. Olemme ajatelleet, että tällaisia voisivat olla ensi vuonna lonkan tekonivelet ja muut ortopediset leikkaukset. Muita yhteistyöalueita voisi löytyä silmä- ja korva-alalta sekä yleiskirurgiasta. Uuden yhteistyökuvion lisäksi Michal Sopyllo haluaa korostaa yhteistyön tärkeyttä perusterveydenhuollon ja Tyksin kanssa. Meidän pitää pyrkiä yhteistyöhön siten, että emme tee päällekkäistä työtä, vaan pystymme tukemaan ja vahvistamaan perusterveydenhuoltoa. Terveyskeskuksen kanssa yhteistyötä voidaan lisätä mahdollisesti esimerkiksi vuodeosastojen alueella. Kuulumme sairaanhoitopiiriin, joka omistaa meidät ja on meidän työnantajamme. Yhteistyö Tyksin Kantasairaalan kanssa on meille erittäin tärkeää.

4 4 Hospitaali 2013 Piirin internetsivut uudistetaan Teksti» Esa Halsinaho VSSHP:n nykyiset internetsivut laadittiin ja julkaistiin vuonna 2002 ja aika on ajanut niistä jo ohi. Niinpä on tullut aika uudistua siltäkin osin. Piirin johtoryhmän päätöksellä olemme laatimassa korvaavaa sivustoa kokonaan uudella tekniikalla. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on saada aikaan nykyaikainen ja ennen kaikkea potilaita palveleva sivusto, jota on helppo käyttää myös mobiilisti, eli tableteilla ja älypuhelimilla. Tällaisesta ratkaisusta saa käsityksen esimerkiksi tutustumalla älypuhelimella tai tabletilla Kelan hankkeeseen sivulla Toinen tärkeä asia on yhteistyö Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. Laadimme jo viime syksyn aikana yhteisessä projektissa määrittelydokumentin, jonka turvin rakennamme nyt yhdessä molemmille sairaanhoitopiireille samankaltaisen sivuston. Tarkoituksena on, että kummankin sivuston rakenne, navigointi ja terminologia on yhteneväinen, vaikka ulkoasut ja sisällöt eroavatkin toisistaan. Projektilla on oma sivusto osoitteessa com. Johtoryhmä on antanut hankkeella aikaa marraskuun 2013 loppuun saakka. Silloin meillä pitäisi olla valmiina julkaisukelpoinen uusi sivusto. Olemme päättäneet hankkia Medbitiltä uuden internetin tuotantoa varten Microsoftin Sharepoint 2013 järjestelmän. Se on siis sama alusta kuin Santrassakin, mutta uudempi versio, joka mm. mahdollistaa mobiilissa käytössä tarvittavan skaalautuvan sivutaiton. Tekninen kehitysympäristö saataneen valmiiksi huhtikuun alkupuoliskolla. Saamme projektiimme lisää osaamista Medbitin kumppaneina toimivilta Fujitsulta ja Sininen Meteoriitti Oy:ltä. Myös SatSHP on sitoutunut samaan aikatauluun ja järjestelmään. Rekrytoimme alkavan kevään aikana hankkeeseen kultakin tulosalueelta yhden tai useampia oto-verkkotiedottajia. Esitän heidän nimeämistään ko. tulosalueiden tai yksiköiden johtajille samalla toivoen, että ko. henkilöt saavat mahdollisuuden käyttää merkittävän osan työaikaansa aineiston tuottamiseksi uudelle sivustolle. Oletko tyytyväinen tietotekniikan toimivuuteen? Ehkä et en minäkään aina. Tietotekniikka toimiessaan on mainio renki ja tämänkin jutun (ja lehden) tuottaminen on vaatinut monta toimivaa tietoteknistä komponenttia aineiston tuottamisesta lehtien jakeluun saakka. Jokaisen potilaamme palvelun osana ovat nykyisin aina tietojärjestelmät jossain roolissa ja usein välttämättömänä apuna. Palautetta pyydetään ja saadaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä mitataan tietotekniikan toimivuutta käyttäjien tyytyväisyydellä. Tulokset ovat keskimäärin olleet kiitettävän alapuolella, ja valitettavasti trendi on laskeva. Tärkeimpinä selittävinä tekijöinä kehitykselle ovat todennäköisesti katkot ja tekniset ongelmat keskeisissä järjestelmissä sekä se, että sähköiseen kertomukseen siirtyminen edellyttää yhä varmempaa toimintaa potilasjärjestelmiltä. Varmasti käyttäjien vaatimustasokin nousee jatkuvasti, kun sairaanhoitopiirin järjestelmiä verrataan nykyisiin kuluttajatuotteisiin, joissa käytettävyys onkin aivan eri tasolla kuin hitaasti kehittyvät isot toimialaohjelmat mahdollistavat. Viime vuonna tehtiin yhdessä muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa vertaileva tutkimus, jolla haettiin mahdollisia eroja suoritustasoissamme. Lopputulokset kertovat, että erot olivat yllättävänkin pieniä. VSSHP oli useimmissa kohdissa vähintäänkin samalla tasolla vertailuryhmämme kanssa, parantamisen varaa muihin verrattuna löytyi lähinnä puhelinpalveluissa ja videoneuvottelupalveluissa. Käyttäjätyytyväisyystutkimuksissa hedelmällisintä palautetta ovat sanalliset kommentit, jotka tarkemmin paljastavat käyttäjiä harmittavat asiat. Sanallisissa vastauksissa keskeisimpiä tyyty- mättömyyttä aiheuttavia tekijöitä olivat seuraavat: 1. Tekniset ongelmat: hitaus, jumiutuminen, käyttökatkot, häiritsevät päivitykset 2. Potilasjärjestelmien ominaisuudet, erityisesti usean järjestelmän huono yhteistoiminta 3. Vanhat ohjelmistoversiot: selain, Office, sähköposti, Windows XP 4. Tulostusongelmat: vanhat tulostimet, oletustulostimien katoaminen. Miten tästä paremmaksi? Palautteessa ei ole isoja yllätyksiä tietohallinnosta vastaaville. Isoissa järjestelmäkokonaisuuksissa kehittäminen vaatii paljon yhteensovittamista ja pitkäjänteisyyttä ja taloudelliset resurssit rajoittavat teknologian uusimisvauhtia. Panostuksissa kuitenkin tiedostetaan se, että hitaasti toimivaan teknologiaan sitoutuvan työajan kustannus voi olla lisäinvestointeja arvokkaampaa. Silti priorisointia joudutaan tekemään koko ajan. Parempaan pyritään määrätietoisesti mm. tietohallinnon kehittämisohjelman avulla, ja monien tyytymättömyyttä aiheuttaneiden kohteiden osalta jo toteutettuja tai suunniteltuja toimenpiteitä on paljonkin meneillään. Vastauksistakin ilmenee, että hitautta ja jumitusta aiheuttavat usein vanhat ja alitehoiset työasemat. Yksiköille tuotetaan vuosittain tiedot uusittaviksi suositelluista työasemista. Suosituksesta on hyvä yksiköissä pitää kiinni, jotta vältytään alitehoisien työasemien aiheuttamilta ongelmilta. Uusimisien toteuttaminen on hankintaohjeistuksen mukaisesti yksiköiden vastuulla. Työasemien käyttöikä on ollut sairaanhoitopiirissä tyypillisesti n. 5 vuotta, joka on melko pitkä. Ainakin potilastietojärjestelmiä pyörittävien työasemien käyttöiän olisi hyvä olla alle 4 vuotta. Käyttökatkojen minimointi on ollut tietohallinnon toimintasuunnitelman kehitystoimenpiteiden ykkösprioriteettina. Toimintavarmuutta parannetaan tänä vuonna käyttöönotettavien uusien konesalien mahdollistamilla teknisillä uudistuksilla. Kirjautumisen ja työasemien käynnistymisen hitauteen vaikutetaan niin ikään meneillään olevalla työasemien virtualisointiprojektilla. Virtualisoinnin ajatuksena on minimoida työasemassa pyörivä toiminta ja hyödyntää mahdollisimman paljon suoraan konesaleissa olevaa suurempaa kapasiteettia. Tämä nopeuttaa työasemalle kirjautumista, ja kesken olevan istunnon voi avata toisessa työpisteessä siitä, mihin työskentely aiemmin jäi. Tietoturvapäivityksiä ja muita ohjelmistopäivityksiä on toiminnan turvaamiseksi pakko tehdä, niiltä ei voi täysin valitettavasti välttyä. Päivitysten ajoituksilla pyritään mahdollisimman vähän haittaamaan toimintaa. Kirurgian poliklinikalla ja myös leikkurissa työskentelevä sairaanhoitaja Elina Oikarinen käyttää työssään usein erilaisia ohjelmia. Kysyttäessä hänen tyytyväisyyttään niiden toimintaan, kuuluu vastaus: No jaa. Sen sijaan Fujitsulta saamaansa apuun ongelmatilanteissa Elina on varauksettoman tyytyväinen ja kiittelee palvelua vuolaasti. (Kuva: Markku Näveri)

5 2013 Hospitaali 5 Internetselain on päivitetty IE 8:ksi marraskuun 2012 lopussa. Sähköpostin versiopäivitys tapahtuu kesään 2013 mennessä. Windows 7:n käyttöönoton valmistelu on käynnissä, pilottikäyttäjiä jo on ja levitys käynnistyy laajemmin syksyllä 2013, kun käyttöön saadaan tämän mahdollistava uudempi Uranus-versio (8.2). Windows 7 -päivityksen myötä otetaan käyttöön myös Office Käytettävyys kohentuu Potilasjärjestelmiä kehitetään koko ajan, myös Uranusta. Versiokehitystä ei nykyisestä paljon voi nopeuttaa, mutta käytettävyyden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota jokaisessa versiossa. Vuoden 2014 aikana julkaistaan Uranus versio 8.4, jossa uusiutuu käyttöliittymä (Desktop), mikä parantaa merkittävästi potilastietojärjestelmän käytettävyyttä. Tulostinten uusimista vanhimpien osalta edistetään aktiivisesti työasemien uusimisen tapaan. Käytännön toteutus on yksiköillä ja uusimisesta säästäminen todennäköisesti vain lisää kustannuksia, koska vanhojen laitteiden huolto on usein uuden hankintaa kalliimpaa. Lisäksi vanhempien tulostimien käyttökustannukset ovat yleensä uudempia laitteita suuremmat. Työasemapohjainen videoneuvottelu (Lync) levitetään koko sairaanhoitopiirissä käyttöön maaliskuuhun 2013 mennessä, tällöin puheluita ja keskusteluita sekä dokumenttien jakoa työasemalta toiselle keskustelun aikana voi toteuttaa helposti. Videoneuvottelukonseptin uusinnasta on tehty päätös ja uusi toimintamalli käynnistyy jo tämän kevään aikana ensin T2:een tehtävillä hankinnoilla. Onpas kauhean kallista Joskus näkee heittoja, joissa moititaan tietotekniikkaamme kalliiksi ja kauhistellaan työasemia, jotka maksavat jopa 3500 vuodessa! Kauhean kallista! Tässä kohtaa vain ovat menneet käsitteet sekaisin tyypillinen työasema (laite) meilläkin maksaa noin 25 kuukaudessa vuokrattuna. Sen sijaan koko sairaanhoitopiirin kaikkien tietotekniikkamenojen kertymä (noin 25 miljoonaa vuodessa) tekee suurin piirtein tuon verran, kun kokonaissumma jaetaan käytössä olevien työasemien määrällä. Ja tämä on sisäisen laskutuksemme ja yhteisten kulujen kohdistamisessa käytetty menetelmä. Jälleen vertailuryhmässämme, yliopistosairaaloissa, tämä on melko tarkasti samalla tasolla kuin muillakin ja on noin 4,5 % kaikista menoista. Yleisissä tietotekniikka-alan selvityksissä tämä ei edusta mitenkään korkeaa tasoa, keskimääräinen tietotekniikan kustannustaso organisaatiosta riippumatta on vuodessa työasemaa kohti. Palvelut meille tuottava Medbit Oy toteuttaa tietohallinnon toimintasuunnitelman mukaan tilaamamme palvelut läpinäkyvästi ilman katetavoitteita ja kilpailuttaa hankintansa, joten joskus peräänkuulutettu kilpailuttaminenkin meillä toteutuu konserniyhtiömme kautta. Kiitos kaikille tyytyväisyystutkimuksiin vastanneille. Vaikka joskus saattaa tuntua, että kerätty palaute ei johtaisi mihinkään, koetamme ottaa sen visusti vaarin ja parantaa tietotekniikan toimivuutta jatkuvasti yhdessä kanssanne. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja Synnytysosasto väistötiloihin kuukausiksi - potilasturvallisuus ei vaarannu Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin synnytysosasto muuttaa toukokuun alussa remontin vuoksi U-sairaalan 1. kerroksesta saman rakennuksen 9. kerrokseen noin neljäksi kuukaudeksi. Leikkaussaleina toimivat tänä aikana toisen kerroksen leikkaussalit myös hätäsektioissa. Väliaikaisiin väistötiloihin remontoidaan nyt nopealla aikataululla ja suhteellisen pienillä muutoksilla 11 synnytyshuonetta, keskusvalvomo ja lasten virvoitteluhuone sekä synnytysvastaanotto. Väistön aikana remontoidaan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat synnytysosaston vakituiset tilat, joissa ei kuntokartoituksissa ja otetuissa näytteissä ole löytynyt merkittäviä mikrobi- tai homelöydöksiä. Leikkaussaleja ei saada rakennettua yhdeksänteen kerrokseen ilmastoinnin ja muiden teknisten seikkojen vuoksi. Niinpä synnytysosasto käyttää remontin aikana U-sairaalan toisen kerroksen kahta leikkaussalia. Myös hätäsektiot tehdään toisessa kerroksessa, jonne potilaat kuljetetaan hissillä. Yksi leikkaussali on koko ajan varattuna hätäsektioita ja kiireellisiä sektioita varten ja yksi hisseistä varataan pelkästään synnytysosaston käyttöön. Henkilökunta on testannut välimatkoja ja siirtymisajat on todettu turvallisiksi. Aika sektioon pääsyyn pitenee vähän, muttei merkittävästi ja potilasturvallisuus ei vaarannu. Vastaava etäisyys synnytysosaston ja sektiosalin välillä on useissa sairaaloissa, naistentautien ja synnytysten toimialueen johtaja, professori Seija Grénman sanoo. Päätös ja tiedotustilaisuus väistötiloista Synnytyssalin henkilökunnalle pidettiin tiedotustilaisuus heti kun päätös väistötiloista oli tehty Tyksin johtoryhmässä. Tiedotustilaisuudessa käytiin läpi 16-henkisen työryhmän esitystä väistötiloista. Työryhmää vetänyt Seija Grénman totesi, että väistötilan hakemisen ympärillä käyty vilkas keskustelu ja mielipiteiden vaihto oli osaltaan varmistanut, että kaikki mahdolliset vaihtoehdot hyvine ja huonoine puolineen oli käyty läpi. Työryhmän yksimieliseksi kannaksi muodostui, että vuonna 2005 korjatut U- sairaalan 9. kerroksen tilat ovat toiminnallisesti ja potilasturvallisuuden kannalta parhaimmat. Ennen käyttöön ottoa siellä tullaan avaamaan tekniikkahormit ja tekemään sähkö- ja kaasutöitä. Myös tiedotustilaisuudessa käytiin vilkas keskustelu ja esitettiin paljon kysymyksiä. Niistä useimpiin löytyi vastaus tehdystä selvityksestä. Samassa henkilökunnan tilaisuudessa luovutettiin VSSHP:n johtajalle Olli- Pekka Lehtoselle myös internetissä oleva kansalaisadressi terveiden ja turvallisten työtilojen saamiseksi U-sairaalan henkilökunnalle. Synnytysosaston henkilökunta valmistautuu väistötiloihin muuttoon toukokuun alussa. Kuvassa vasemmalta ylilääkäri, professori Seija Grénman, osastonhoitaja Christel Lindqvist, laitoshuoltaja Krista Laivonen sekä kätilöt Eeva Havia, Saija Tähtinen ja Kaisa Kansa. Väistötiloissa positiivistakin Synnytysosaston osastonhoitaja Christel Lindqvist kertoo, että hoitohenkilökunta olisi halunnut U-sairaalasta kokonaan pois, mutta kokonaistilanne huomioiden tämä oli potilasturvallisin ja toimivin vaihtoehto. Osa henkilökunnasta on jo käynyt tutustumassa korvaaviin tiloihin ja positiivistakin on löytynyt. Tilat ovat valoisat ja isommat kuin ensimmäisessä kerroksessa. Kanslia ja henkilökunnan tilat ovat suuret ja tilaa tulee olemaan hyvin myös uusille isille ja omaisille. Vastasyntyneiden teho-osasto sijaitsee seitsemännessä kerroksessa eli lastenlääkäri vastasyntyneille on lähellä. Muutto toteutetaan tarkan suunnitelman mukaisesti nopeassa tahdissa ja potilaita ajatellen laitetaan mahdollisimman hyvät opasteet, Lindqvist kertoo. Taustaa Tyks tilasi viime vuoden joulukuussa henkilökunnan oireiden johdosta synnytysosastolle ulkopuolisen tekemän kuntokartoituksen. Aluehallintovirasto teki tarkastuksen tammikuussa ja arvioi tulosten perusteella olevan todennäköistä, että työntekijöille aiheutuu terveydellistä haittaa tai vaaraa synnytysosaston ja lastenpoliklinikan tiloissa työskentelystä. Tilanne on määrä korjata huhtikuun loppuun mennessä. Lastenklinikalla remontti toteutetaan siten, että klinikka pystyy toimimaan samoissa tiloissa. Synnytysosaston toiminta sen sijaan evakuoidaan väistötiloihin noin neljäksi kuukaudeksi. Arvioitu paluuaika nykyisiin tiloihin on kuluvan vuoden syyskuussa.

6 6 Hospitaali 2013 Logistiikkaketjuun uusia kuvioita T-sairaalassa Teksti ja kuva» Markku Näveri Sairaanhoitopiirin materiaalipäällikkö Outi Kalske kertoo hankinta- ja logistiikkapalveluiden olleen osaltaan mukana suunnittelemassa T-sairaalan uusien tilojen käyttöönottoa. Eija Ylitupa (vas.) ja Hanna Mäkilä uskovat osaavan henkilöstönsä vievän suuren muutoksen läpi onnistuneesti. Välinehuolto elää muutoksen aikoja Teksti ja kuva» Markku Näveri Muutto T-sairaalan on välinehuollolle paljon muutakin kuin vain muutto uusiin tiloihin. Se merkitsee ennen kaikkea muutosta. Sairaanhoidollisten välineiden pesu-, desinfiointi-, pakkaus-, sterilointi-, varastointi- ja jakelupalvelujen on toimittava kitkatta, ennen kuin potilashoito voi käynnistyä uusissakaan tiloissa. Varsinais-Suomen välinehuolto on ollut tiiviisti mukana, kun T-sairaalan laajennuksen käyttöönottoa on suunniteltu ja valmisteltu. Välinehuollolle kyse on johtaja Hanna Mäkilän sekä hallinnollisen osastonhoitajan Eija Ylituvan mukaan kaikkiaankin suuresta muutoksesta. Ei vain uusista 950 neliömetrin tiloista. Toimintaympäristömme muuttuu aivan erilaiseksi, voidaan puhua automaatiokokonaisuudesta, robottiautomatiikasta, Hanna Mäkilä taustoittaa. Opettelemme yhdessä uutta prosessia sekä automatiikan osuutta siinä. Enää välinehuoltaja ei juokse yhden instrumentin kanssa osastolle ja takaisin, vaan välineet kootaan yhteen isoon automaatioprosessiin, Eija Ylitupa lisää. Prosessia ohjaa uusi Gemini-tietojärjestelmä, jonka hankinta käynnistyi jo vuonna Suuri ponnistus on ollut kaikkien instrumenttien kuvaaminen ja kuvien vieminen järjestelmään. Järjestelmään on kuvattu välineen asianmukainen huoltotapa. Geminissä asiakas pystyy seuraamaan koko prosessia, kuluja ja hävikkiä, sillä välineet ovat jäljitettävissä tietojärjestelmässä. Myös laskutus hoituu sen kautta. Asiakaslähtöisyys ja läpinäkyvyys ovatkin välinehuollon toiminnan kulmakiviä, ja palautetta kuunnellaan tarkasti. Tähän velvoittaa osaltaan Inspectan Varsinais-Suomen välinehuollon yksiköille 993 ja 990 myöntämä laatusertifikaattikin. Lisää palveluaikaa Uutta on myös Kantasairaalan välinehuollon toiminnan keskittyminen T-sairaalaan, joten työyhteisöjäkin yhdistyy. U-sairaalan välinehuollon osasto 990 ajetaan alas asteittain. Välinehuollon palvelut tulevat olemaan saatavilla seitsemänä päivän viikossa klo 7 22, eli henkilöstö siirtyy vuorotyöhön ilta- ja viikonloppuvuoroineen. Leikkaustoimintahan ei sairaanhoitopiirissä vähene, mutta kuten Hanna Mäkilä toteaa, palikat asettuvat uudella tavalla, siksi tarvitaan uusia palveluaikoja. Hanna Mäkilä tietää tämän herättäneen alkuun henkilöstössä hämmennystä, vaikuttaahan se perhe-elämään ja harrastuksiin. Asiasta on kuitenkin puhuttu jo kolmisen vuotta, joten muutokseen on kypsytty ja innostuttukin. Muutosta on valmisteltu huolellisesti: informaatio- ja perehdytystilaisuuksia on järjestetty, on ollut muutosvalmennusluentoja ja Eija Ylituvan vetämiä aivoriihiä, myös työsuojelu on ollut mukana. Lopulta henkilöstöä ovat kiinnostaneet eniten käytännön asiat, parkkipaikoista alkaen. Vaikka meillä on paljon uuden oppimista ja uudenlaisen ajattelumallin omaksumista ja varustelukin on vielä vähän vaiheessa, kyllä me nyt jo tiedämme, missä mennään. Oppia on käyty ammentamassa esim. Saksassa, Sveitsissä ja Ruotsissa. Kuinka voimme auttaa? Uusi välinehuolto ja sen toimintamalli ovat herättäneet huomiota kautta maan, ja kysymyksiä ja vierailupyyntöjä on sadellut. Myös henkilöstötilanne on mallillaan: sijaispulaa ei ole ja toimet saadaan helposti täytettyä. Tilojen ja laitteiden käyttöönotossa ja testauksessa on riittänyt työtä, jotta kaikki on kunnossa ennen huhtikuista suurta muuttoa. Kuten Eija Ylitupa muistuttaa: Muutto on iso ja yhteinen haaste kaikille muuttaville yksiköille. Se vaatii yhteistyötä, ja onkin hyvä kysyä puolin ja toisin: miten voimme auttaa. Välinehuollolle ja välinehuoltajille tämä on suuri juttu, mutta olemme varmoja, että joukko ammattitaitoisia, joustavia välinehuoltajia, joiden intohimona on kaikkien mikrobien tappaminen, hoitavat tämänkin homman. Olemme yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa selvittäneet, kuinka paljon ja mitä tavaraa osastojen hyllyillä tulee olla. Pohjana on yksikön toiminta, johon tavaramäärä suhteutetaan tietyllä varmuuskertoimella. Lisäksi pohdimme, minne tavarat olisi käytännöllisintä varastoida toiminnan kannalta ja miten tarvikkeisiin liittyvä henkilötyö saadaan minimoitua. Kaikki turhat tavaroiden välisiirrot karsitaan pois. Tämä on ihanteellista, kun tilat ovat uudet ja irtokalusteet voidaan suunnitella hoitoyksikköön ja palvelumalliin soveltuviksi. Kiinteiden kalusteiden osalta varustelu ei sen sijaan ole onnistunut yhtä hyvin ja hoitohenkilöstö kokee jääneensä niiden osalta suunnittelun ulkopuolelle. Hoitotarvikkeiden sijoittelu on osin tästä syystä tehtävä olemassa olevien kaappien ja laatikoiden ehdoilla enemmän kuin käyttötarpeen, mutta ratkaisusta tehdään niin hyvä kuin se vain on mahdollista. Myös käytäntö tulee varmasti vielä hiomaan ratkaisujen yksityiskohtia sen jälkeen kun T-sairaalan uusissa tiloissa on toimittu jonkin aikaa. Materiaalipäällikkö muistuttaa, että hankittavan tavaran määrän on oltava sekä toiminnan että kustannusten kannalta oikein ja järkevästi mitoitettu. Logistiikkakeskus sijaitsee niin lähellä, että senkään vuoksi ei ole syytä hamstraukseen. Erityisesti Outi Kalske nostaa esiin yhteistyön Totek-palvelualueen kanssa ja kiittää sekä johtoa että henkilökuntaa erittäin hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Materiaalipäällikkö Outi Kalsketta ilahduttaa hoito- ja hankintahenkilöstön hyvä yhteistyö. Uusi työnjako Uutta tulevassa toimintamallissa on, että hoitohenkilöstön ei enää tarvitse tilata, purkaa pakkauksista, hyllyttää tai varastoida tavaraa, vaan siitä huolehtii logistiikkapalveluiden henkilöstö. Tätä tilaus-, hyllytys- ja varastointiketjun hallintaa auttaa VSSHP:ssä vielä kuluvan vuoden aikana käyttöön otettava osastojen tilausjärjestelmä Abakus. Se mahdollistaa tarvikelogistiikan hallinnan ja seurannan pitemmälle kuin nykyinen Oberon-järjestelmä. Uusi järjestelmä on nyt määrittelyvaiheessa, jonka jälkeen siirrytään portaittain toteutukseen. Kun Abakus on täysimittaisesti käytössä, on mahdollista hyödyntää viivakoodeja ja puheohjausta yksiköissä asti sekä tilaamisessa että varaston hallinnan eri tehtävissä. Uuden tekniikan mukaantuloa materiaalipäällikkö pitää uuden työnjakomallin lisäksi suurena muutoksena. Tavoitteena on nopeampi logistinen ketju, henkilötyön osuuden pieneneminen sekä paperin ja virheiden väheneminen. Viivakoodien käyttöä on toivottu apuvälineiksi hoitohenkilökunnalle niissä yksiköissä jotka jatkavat itse tarvikelogistiikan toteuttamista. Erityisesti teknologia ja uusi järjestelmä yksinkertaistavat ja nopeuttavat työtä niissä yksiköissä, joissa logistiikkapalveluiden henkilöt toteuttavat tilaus-hyllytyspalvelun. Teknologian hyödyntäminen tukipalvelutehtävissä osoittaa kustannustehokkuutensa silloin kun henkilötyötä, virheitä ja hukkaa pystytään vähentämään enemmän kuin järjestelmästä aiheutuvat kustannukset. Työskentelytapojen valinnan vertailua tulisi tehdä enemmän hyödyntäen erilaisia kannattavuuslaskelmia. Hoitohenkilökunnan työajan käytölle kohdistuu jatkossa varmasti entistä kovempi paine, jota osaltamme nyt pyrimme vähentämään. Myös kustannushyötyä karttuu, kun hoitohenkilökunnan resursseja vapautuu logistisesta työstä. Tiiviimpää yhteistyötä Materiaalipäällikön mukaan valmistelussa asioita on tarkasteltu prosessien toimivuuden näkökulmasta. Tyksin uuden organisaatiomallin hän kiittää selkeyttäneen toimintaa myös hankinta- ja logistiikkapalveluiden kannalta. Nyt asioita katsotaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin, ei enää erikseen kunkin suppean sektorin kanssa. Eittämätön etu on, että toimintaa on päästy suunnittelemaan puhtaalta pöydältä, uusiin tiloihin. Materiaalipäällikkö Kalskeen huolena on kuitenkin erittäin kriittinen aikataulu, johon oman lisänsä tuo U-sairaalan tilanne. Mihin osastot sijoittuvat, vaikuttaa tavaramääriin ja niiden kohdentamiseen. Katvealueita ei varustelussa tai toimintaketjuissa saa tulla. Outi Kalske on tyytyväinen, että hoitohenkilökunta ja hankintahenkilöstö ovat löytäneet yhteisen kielen. Sekä hoitajat että logistiikan työntekijät ovat motivoituneita, ja aika on kypsynyt tukipalvelujen sekä hoitotyön entistä tiiviimmälle yhteistyölle. Olemme onnistuneet tarvikelogistiikan mallintamisessa hyvin, se näkyy myös siinä että nyt muut tulevat hakemaan meiltä oppia näissä asioissa. Olemme edelläkävijöitä.

7 T-SAIRAALAN MUUTTOSUUNNITELMA KEVÄT Hospitaali /T.Lehti tammi-helmikuu MAALISkuu HUHTIKUU henkilökunta perehdytys tiloihin ja laitteisiin EPLL-hallinto D5 tammikuu Fysiatria T-sair. D rak 9 + F-osa 1.krs +kir.sairaala infektio-os. 014 D T-sair.D-osa 6.krs ihotaudit os./611 T-sair. A-osa 3.krs 8.3. T-sair. D-osa 6.krs sisät.os 013 A-osa 3.krs& os A-sair. 3.krs syöpätaudit os. 810 T-sair A-osa. 5. krs A-osa 4.krs ja 6.4. A-osa 3.krs syöpätaudit os. 811 T-sair.A-osa 4. krs pysyy paikallaan osasto 016 T-sair. D T-sair.A-osa 3.krs 5.4. A-sairaala 3.krs keuhko-os. T-sair.112 B-osa 5.krs 4.4. A-sairaala 6.krs sisätaudit os.011, A-sair.7.krs ja sydänvalvonta 2.4.T-sair. D-osa 3.krs ja T-sair. E-osa 3.krs kirurgian kl. os.216, A-sair. 6.krs Tsair.D-osa 5.krs + G-osa 3.krs Kirurginen sairaala os alk.sulku 6.4. T-sair. B-osa 4.krs vatsa/trauma neurokir. os.210 A-sair. 3.krs 3.4. T-sair.F-osa 3.krs verisuonikir. os. 219 A-sair. 4.krs 3.4. T-sair. E-osa 5.krs thoraxkir. os.211 A-sair. 4.krs 3.4. T-sair. D-osa 3.krs urologia 213 T-sair. B-osa 4.krs 4.4. A-sair. 4.krs trauma 214, A-sair. 5.krs 4.4. T-sair. D-osa 4.krs trauma 2.os. käyttöön 6.4. T-sair. B-osa 4.krs/vatsa/trauma sisätaudit os.012, A-sair. 8.krs gastron pot. Raisio os:lle T-sair.B-osa 5.krs plast.kirurgia os. 215, U-sair. 6.krs A-sair- 5.krs neurologia os. 714 U-sair. 9. krs A-osa 5.krs stroke os. 712 U-sair. 9.krs F-osa 4.krs lääkehoitopkl T-sair. E-osa 2.krs invasiivinen kardiologia T-sair. C-osa 3.krs keuhkopkl.t-sair. B-osa 3.krs keuhkopkl/ sydänpkl. Yhteistila T-sair. kardiologian pkl A-sair. 2.krs T-sair. B-osa 3.krs KLF A-sairaala T-sair. E-osa 1.krs kuvantaminen A-sair T-sair. G-osa 2.krs angio A-sair 2.krs 3.4. T-sair. E-osa 4 krs Raision sairaala os.082 ja 283 (vos) 2.4. T-sairaala (kirurgia vos) ja A-sairaala sisätaudit (vos)myöhemmin Paimion sairaala (reumaortopedia) Kirurginen sairaala Paimion sairaala (reumatologia) Paimio viikko-osasto kevät 2013 EPLL/päivystys PÄ1&PÄ2 PÄ T-sair. E,F & G-osat 2.krs välinehuolto ? T-sair. G-osa 1.krs ruokahuolto T-sair. G-osa 1. krs leikkausosasto 250 A-sair T-sairaala G-osa 4. krs aikuistenteho-osasto T-sairaala G-osa 3. krs sisätaudit 015 D7 ei muuta keuhko-os. 111 B6 ei muuta Lab B3 T-sair. C1 119 Hallinto D4 Raisio los + os. 251 ajankohta yhteydessä A-sair. os. 250 remonttiin silmäkl:n vos 510 muuttaa keväällä 2013 U-sairaala A-osa 6 krs ja neuron vuodeosasto jää väistötilaksi Helikopterikenttä kunnossa Usair. 9.krs (A- ja B-torni) siirtyy väistötiloiksi Muutto keikuttaa laitoshuoltoa Teksti ja kuva» Markku Näveri Kun T-sairaala on kokonaisuudessaan valmis, se on niin käyttöönottoa suunniteltaessa kuin käyttöön otettaessa vaikuttanut monen ammatti- ja henkilöstöryhmän työhön. Näin on käynyt myös laitoshuollon kohdalla. Mutta miten, sitä kokoontuivat pohtimaan laitoshuoltopäällikkö Maija-Liisa Simula, suunnittelijat Anne Merta ja Marketta Nikander sekä työnjohtajat Hanna Järvinen, Virve Laihonen, Anneli Lautaro, Johanna Siiriäinen ja Tarja Vainio. Kun T-sairaalan laajennus siirtyi 12. joulukuuta rakentajalta sairaanhoitopiirille, siirtyi myös uusien tilojen siivous laitoshuollolle. Mutta toivomisen varaa matkan varrelle on jäänyt. Uudisrakennuksen kaikki tilat eivät ole valmistuneet ajallaan, vaan rakennusmiehiä on ollut työssä monin paikoin, mikä on haitannut siivousta. Lisäksi muuttoaikataulut eivät ole pitäneet täysin kutiaan, joten laitoshuollossa ei aina ole tiedetty, mikä tila on valmis ja milloin. Tilannetta on tarkasteltu viikoittaisissa palavereissa, joissa on myös laitoshuollon edustus. Laitoshuollon työtä sotkevat myös ns. välimuutot, ja synnytysosaston tilannekin vaikuttanee niin, että muuttoaikataulu elää. Nythän laitoshuolto vielä huolehtii sekä muuttavien osastojen nykyisten että uusien tilojen puhtaudesta. Siivottavien neliöiden määrä on lisääntynyt rutkasti sekä T-laajennuksen että lääkehuollon rakennuksen myötä. Talouskurimus ei kuitenkaan ole sallinut laitoshuollollekaan lisäresursseja. Pöydän ääressä ymmärrettiinkin, että joistain tiloista on luovuttava, ja laitoshuollossa on varauduttu ostopalvelujen tuloon. Suunnitelmien mukaan oma laitoshuolto keskittyisi leikkaussaleihin, vuodeosastoihin ja raskaimpiin poliklinikoihin. Aula- ja yleistilat, hallinnon tilat, portaikot ja sosiaalitilat kilpailutetaan ja ulkoistetaan. Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ostaa laitoshuoltopalvelut ulkoa. Vaihtuuko työnantaja Laitoshuollon johdon mukaan henkilöstön suhtautuminen tilanteeseen on ollut asiallista ja rauhallista. Asiaa on toki pohdittu paljon, mutta pelkoa ei ole ollut, ja nyt monet jo odottavat uutta työpaikkaansa innokkaasti. Suhtautumista helpottaa, ettei ketään sanota irti. Sijoitustoiveitakin pyritään toteuttamaan, joskaan se ei kaikkien kohdalla ole mahdollista. Myös laitoshuollon työnjohtajien alueet ja työntekijät muuttuvat. T-sairaalaan siirtyvillä työnjohtajilla ei vielä tätä juttua tehtäessä ollut tietoa työhuoneistaan. Keskustelun sävel oli, että käynnistyvä suuri muutto keikuttaa runsaasti juuri laitoshuoltoa. Työpisteet muuttuvat, kaikki tapahtuu vauhdilla, ja yleistilatkin pitää siivota, kunnes ostopalvelut käynnistyvät. Ja kun portti ulkoistamiselle on avattu, tiedetäänkö kuka on työnantaja muutaman vuoden kuluttua. Pessimistit pöydän ääressä pohtivat, että vaikka laitoshuollon työ on vaativaa ja ammattitaitoa edellyttävää, mutta jos vain raha ratkaisee, työnantaja vaihtuu. Mukaan jo suunnitteluvaiheessa Vastaisen varalle laitoshuollon johdolla oli moniakin toiveita. Onpa kyseessä iso tai pieni remontti, olisi hyvä ottaa jo suunnitteluvaiheessa mukaan laitoshuolto ja kuulla sen kokemuspohjaisia näkemyk- siä. Laitoshuollon asiantuntemusta ei ole kuultu myöskään T-sairaalan suunnittelussa: nyt monet materiaalivalinnat ja sisustusratkaisut ovat puhtaanapidolle varsin haasteellisia. Rakennuskantakin pysyisi paremmassa kunnossa, kun siivous on mahdollisimman vaivatonta. On myös hyvä pitää mielessä, että palvelupyyntöjä ei tule jättää viime tippaan, vaan siivoustarpeesta pitäisi kertoa hyvissä ajoin, jotta siihen voidaan varautua Laitoshuollon johto toteaa, että palvelut on pidetty ajan tasalla jatkuvalla päivityksellä. Löysät on karsittu pois sekä työtä kehitetty ja karsimisessa on raja jo tullut vastaan. Laitoshuollon työ on käsityötä ja työn jälki katoavaista. Siivous ei kuitenkaan lopu, jonkun se on tehtävä ja se on yksi peruspilareista, jotta sairaalassa voidaan toimia. Kyse on myös työn arvostuksesta. Laitoshuollon tilannetta puntaroimassa Anne Merta (takana vas.), Marketta Nikander ja Maija-Liisa Simula sekä Tarja Vainio (edessä vas.), Anneli Lautaro, Hanna Järvinen, Johanna Siiriäinen ja Virve Laihonen.

8 8 Hospitaali 2013 Mindfulness tekee tuloaan - Yleissairaalapsykiatrinen poliklinikka tarjoaa kursseja Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Mindfulness eli vapaasti käännettynä tietoisuustaidot on rentoutus- ja stressinhallintamenetelmä, joka on viime vuosina tehnyt tuloaan maailmalta Suomeen. Tyksissä sijaitseva yleissairaalapsykiatrinen poliklinikka on aloittanut potilailleen mindfulness-kurssit reilu vuosi sitten. Suosittuja ja vaikutukseltaan tehokkaita kursseja tullaan mahdollisesti tarjoamaan myös sairaanhoitopiirin henkilökunnalle. Erikoislääkäri Leenä Kähäri, osastonhoitaja Maarit Toivanen, apulaisosastonhoitaja Nina Vahlman-Sario ja sairaanhoitaja Susanne Niemi yleissairaalapsykiatriselta poliklinikalta ovat saaneet mindfulness-koulutuksen. Idea kurssien järjestämiseen tuli koulutuksen aikana. Kouluttajana toiminut psykiatrinen sairaanhoitaja Seija Mauro Helsingistä oli rohkaiseva ja osastonhoitajamme Maarit Toivanen aktivoi porukkaamme ja koordinoi ryhmien aloitusta. Myös taloustilanne vaikutti siihen, että halusimme kehittää uutta ryhmämuotoista toimintaa, Leena Kähäri kertoo. Yleissairaalapsykiatrisella poliklinikalla työskentelee viisi lääkäriä, kolme hoitajaa sekä psykologi, sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti. Potilaat tulevat lähetteellä Tyksin muilta klinikoilta ja heillä on yleensä jokin somaattinen vaiva sekä psyykkistä kuormittumista. Potilaita on määrällisesti paljon, mutta hoitojaksot ovat yleensä lyhyitä: muutamasta kerrasta muutamiin kuukausiin eikä lähetteitä eteenpäin kirjoiteta paljon. Perusryhmiä ja syömisenhallintaryhmiä Nina Vahlman-Sario ohjaa tietoisuushallinnan perusryhmiä ja Susanne Niemi syömisenhallintaryhmää. Leenä Kähäri Olisimme halukkaita hoitamaan enemmänkin potilaita, joita ohjattaisiin meille lähetteillä. Lähetteitä voivat kirjoittaa kaikki erikoisalat esimerkiksi stressistä kärsiville somaattisille potilaille. VSSHP:n henkilökunnalle on suunnitteilla verkkokurssi tietoisuustaidoista tukemaan jaksamista, Leena Kähäri, Nina Vahlman-Sario ja Susanne Niemi sanovat. luennoi molemmissa ryhmissä. Parhaillaan menossa on kuudes perusryhmä ja toinen syömisryhmä. Ryhmiin otetaan kahdeksan osallistujaa ja ne kokoontuvat kerran viikossa kahdeksan kertaa. Osallistujat ovat olleet esimerkiksi syöpäpotilaita, kipupotilaita ja elinsiirtopotilaita sekä erilaisia menetyksiä sairastumisen myötä kokeneita. Syömisryhmä on suunnattu esimerkiksi ravitsemusterapeutin lähetteillä tuleville potilaille, jotka ovat ylipainoisia ja esimerkiksi hakeneet laihdutusleikkaukseen tai ovat olleet laihdutusleikkauksessa ja paino on lähtenyt nousemaan uudestaan. Kursseihin kuuluu tietopaketti ja harjoituksia. Harjoituksiin sisältyy hengityksen tarkkailua ja aisteihin keskittymistä, joiden kautta päästään ajatuksen ja mielen tarkkailuun. Kehoa ja sen tuntemuksia läpikäydään meditaatiotyyppisesti ja tehdään mielikuvaharjoituksia. Harjoituksia voidaan käydä ryhmässä läpi ja jakaa kokemuksia. Syömisryhmässä tehdään erityisesti syömiseen liittyviä harjoituksia. Kävelymeditaatioharjoitus on hyvä voimakkaisiin ja hankaliin tunteisiin sekä niiden hallintaan. Teemme myös haikurunoja, joiden aiheet tulevat välittömästä ympäristöstä ja auttavat keskittymään tietoisesti nykyhetkeen. Eräässä harjoituksessa katsotaan päin pahaa asiaa esimerkiksi hengitysharjoituksen aikana ja koetetaan sietää ahdistavia tunteita, Leena Kähäri mainitsee esimerkkejä. Positiivista palautetta Ryhmistä on tullut pääsääntöisesti positiivista palautetta ja ne on koettu hyödyllisiksi. Monille on löytynyt harjoitusten joukosta oma suosikki. Kurssilaiset ovat saaneet apua muun muassa kipuun, stressin- ja elämänhallintaan sekä parempaan itsehyväksyntään, joka korostuu erityisesti syömisryhmässä. Apua on löytynyt myös unettomuuteen ja osa osallistujista on voinut sen myötä jättää nukahtamislääkkeet kokonaan pois. Pienelläkin harjoittelumäärällä voi alkaa saada tuloksia, mikä on motivoivaa. Harjoituksia on lyhyistä pitkiin alkaen kolmesta minuutista. Jopa kotitöitä voi tehdä samanaikaisesti harjoitusten kanssa. Moni on jäänyt Leenan mukaan harmittelemaan, kun ryhmä loppuu, ja miettimään miten voisi jatkaa tietoisuustaitojen harjoittamista kurssin jälkeen omin päin. Seurantakäynti on pyritty järjestämään useimmille. Mindfulness Mindfulnessin juuret ovat zen-buddhalaisessa meditaatiossa, mutta kyseessä ei ole uskonto tai ismi, vaan rentoutus- ja stressinhallintamenetelmä. Ensimmäiset tutkimukset aiheesta ovat 1970-luvulta ja sittemmin on löydetty yhä uusia sairauksia, joihin mindfulnessilla eli tietoisuustaidoilla on vaikutusta. Tällä hetkellä tutkitaan erityisesti, mihin teho perustuu. Mindfulnessia hyödynnetään sekä fyysisten sairauksien hoidossa että psykoterapiassa esim. dialektisen käyttäytymisterapian yhteydessä. Idea on, että ollaan juuri tässä hetkessä ajatusten, tunteiden ja kehon tuntemusten kanssa. Jos torjuu ja kieltää jotakin, kuten kipua, se lisää kivun voimaa. Sille ei saa antaa valtaa elämässä. Kielteisetkin asiat on hyväksyttävä, jolloin hankala tuntemus voi laimentua. Joogalla ja tietoisuustaidoilla on paljon yhteistä, sillä joogassa keskitytään liikkeen avulla nykyhetkeen. Ammattina Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Laboratoriohoitajan työssään Tykslabin osastolla 184 Salon aluesairaalassa hyvin viihtyvä Sanna Vesterinen kertoo mitä ammatti pitää sisällään ja millaisia erityistaitoja siinä tarvitaan. Vesterinen valmistui laboratoriohoitajaksi vuonna Hän aloitti työt Salon aluesairaalassa heti valmistumisensa jälkeen tehden aluksi sijaisuuksia ja on nyt viihtynyt talossa jo reilut 15 vuotta työskennellen välissä vain puolen vuoden jakson Tammisaaressa. Olin jo lukioaikana kesätöissä tekemässä perushoitajan sijaisuuksia. Hoitoala kiinnosti, mutta perushoitajan tai sairaanhoitajan ammatti ei ollut täysin minun juttuni, joten vaihtoehtoinani olivat laboratoriohoitajan tai röntgenhoitajan ammatit. Valitsin laboratoriohoitajan koulutuksen, vaikka itse työstä en tiennyt silloin sen tarkemmin mitä nyt joskus itse olin käynyt laboratoriokokeissa. Valinta osoittautui oikeaksi, sillä olen viihtynyt tässä työssä alusta saakka, Sanna iloitsee. Näytteenottoa ja analysointia Salon aluesairaalan laboratoriossa työskentelee reilut parikymmentä laboratoriohoitajaa. Aamu alkaa heistä jokaisella näytteenotoilla, jolloin osa jää työskentelemään sairaalan näytteenottopisteeseen ja loput lähtevät kiertämään osastoille ottamaan näytteitä osastopotilailta. Osa laboratoriohoitajista tekee näytteenottotyötä koko päivän ja toiset analysoivat puolestaan näytteitä laboratoriossa. Tämä on alati muuttuva työ, sillä uusia tutkimuksia, laitteita ja menetelmiä kehitellään ja otetaan käyttöön koko ajan. Nykyisin työtä tehdään tietokoneiden kanssa hyvinkin kiinteästi. Teemme normaalisti aamu- ja iltavuoroja, mutta työhön kuuluu myös yöpäivystyksiä yleensä maksimissaan kaksi kolmen viikon aikana. Laboratorio toimii tarvittaessa 24 h vuorokaudessa, niin arkena kuin viikonloppuisin. Työpisteissä toimitaan kiertävällä sys-

9 teemillä, vaikka Vesterisen mukaan ihan kaikki eivät tee kuitenkaan kaikkea. Etenkin päivystäjänä on osattava näytteenottoja laboratoriotyöt laajasti sekä tunnettava eri erikoisaloja. Kiertävä systeemi on mielestäni hyvä, sillä se tekee työstä monipuolista ja vaihtelevaa. Työn kierto on tarpeellinen myös päivystysten takia monipuolisen ammattitaidon ylläpitämiseksi, Sanna sanoo. Koneenkäyttötaitoja ja erikoisalojen tuntemusta Salossa ovat laboratorion eri erikoisaloista edustettuina kemia, hematologia, mikrobiologia sekä hieman suppeammin fysiologia ja neurofysiologia. Veri- ja virtsanäytteiden tutkimisen lisäksi analysoidaan uloste- ja nielunäytteitä sekä punktionäytteitä, otetaan sydänfilmejä (EKG), puhallutetaan spirometrioita eli keuhkojentilavuusmittauksia sekä tutkitaan aivojen sähköistä toimintaa (EEG) ja asennellaan potilaille Embletta-laitetta uniapnean selvittämiseksi. Laboratoriossa toimii myös verikeskus, jossa tehdään veriryhmämäärityksiä ja veriryhmävasta-aineseulontoja ja pidetään yllä pientä verivarastoa (punasoluja ja plasmavalmisteita). Verituotteita tarvitaan vaihtelevasti esimerkiksi leikkauksissa ja erilaisia veritauteja sairastaville potilaille. Laitetoimittajat kouluttavat vastuuhoitajat analysointikoneiden käyttöön, ja vastuuhoitajat kouluttavat puolestaan työyhteisössä. Vesterisen Sanna on laboratorionsa suurimman peruskemialaitteen vastuuhoitaja. Hän vastaa muun muassa osittain koneen teknisestä huollosta ja seuraa, että kaikkea tarvittavaa välineistöä on riittävästi ja tilaa tarvittaessa lisää. Laitteen laajempi toimintakunnon seuraaminen on vastuuhoitajan aluetta, vaikka jokainen peruskäyttäjä päivittäin seuraakin laitteen toimivuutta. Sanna Vesterinen taustallaan verinäytteiden analysointiin tarkoitettu peruskemianlaite, jonka vastuuhoitajana hän toimii. laboratoriohoitaja Potilastyötä ja atk-pohjaista työskentelyä Kaikki analysointilaitteet toimivat nykyisin atk-pohjaisesti ja laboratoriovastaukset lähtevät näytteiden tuloksia tilanneille yksiköille sähköiseen tietokantaan. Vesterisen mukaan vastaukset lähtevät analysointilaitteilta yhä enenevässä määrin valmistuttuaan automaattisesti hoitoyksiköihin. Osa näytteistä tarkastellaan kuitenkin edelleen perinteisesti silmämääräisesti arvioiden. Erityisesti normaalista poikkeavia näytteitä tutkitaan tarkemmin. Päivittäin ajetaan läpi myös kontrollinäytteitä, joilla varmistetaan, että koneet toimivat toivotulla tavalla. Kaikki laboratorion työt eivät kuitenkaan tapahdu laitteilla, vaan esimerkiksi mikrobiologialla työ on enemmän manuaalista. Tulokset syötetään tällöin käsin atk:lle. Potilastyötä Sanna tekee lähinnä aamukiertojen yhteydessä sekä laboratorion näytteenotossa työskennellessään. Se on mukavaa vaihtelua työnkuvaan, ettei ole tekemisissä pelkästään koneiden kanssa. Osa Salon sairaalan laboratoriohoitajista kiertää lisäksi etänäytteidenottopisteissä. Esimerkiksi psykiatrisessa sairaalassa Märynummella käydään ottamassa näytteitä joka arkiaamu, Halikon terveyskeskuksessa kaksi kertaa viikossa, ja arkiaamuisin vieraillaan Perniössä, jossa olen myös itse käynyt. Itsenäistä tiimityötä Laboratoriohoitajan ammatissa on hyödyksi tarkkuus, huolellisuus ja joustavuus. Usein pitää hoitaa montaa asiaa rinnakkain, jolloin tarvitaan oman työn organisointitaitoa. Päivystysaikana tämä korostuu, kun yksi laboratoriohoitaja hoitaa töitä monessa huoneessa ja työt pitää priorisoida kiireellisyysjärjestykseen sujuvaksi kokonaisuudeksi. Työ vaatii myös hyviä asiakaspalvelutaitoja sekä stressinsietokykyä kiireisinä hetkinä, joita riittää yllättävän usein, Sanna Vesterinen sanoo. Samassa huoneessa työskentelevät tekevät tiimityötä, ja jos itselle jää aikaa, pyritään auttamaan toisia. Meillä on tiivis ja hyvä työyhteisö, jossa on mukava tehdä töitä. Paneelikeskustelu potilasturvallisuuden edistämisen työkaluna Potilasturvallisuus kokosi joulukuussa 2012 paneelikeskustelun myötä yhteen Tyksin operatiivisen hoidon tulosryhmän kliinisiä toimijoita, esimiehiä, klinikoiden johtoa sekä potilasturvallisuusasiantuntijoita. Paneeliin osallistui upea määrä potilasturvallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä. Paneelikeskustelun tavoitteena oli avoimen keskustelun myötä tuoda esiin VSSHP:n potilasturvallisuussuunnitelman tunnettuutta, potilasturvallisuusjärjestelmän toimivuutta, rajapintoihin liittyviä vastuita sekä potilasturvallisuusriskien tunnistettavuutta. Samalla pyrittiin painottamaan yhtenäisten menettelytapojen (esim. tarkistuslistojen käyttö) ja turvallisuuskulttuurin merkitystä potilasturvallisuuden varmentajana organisaatiomuutoksen hallinnassa. Panelisteina toimi yksiköiden ja klinikoiden esimiehiä sekä johtoa. Potilasturvallisuusasiantuntijat potilasturvallisuuspäällikkö Karolina Peltomaa, tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas sekä potilasturvallisuuskouluttaja Arto Helovuo reflektoivat käsiteltäviä asioita, joihin paikalla ollut innostunut yleisö sai esittää tarkentavia kysymyksiä. Tulosalueen potilasturvallisuuskoordinaatorit esittelivät teemat ja keskustelua johti arviointiylilääkäri Tuija Ikonen. Paneelissa käsiteltiin teemoja, jotka nostivat esille runsaasti hyviä ajatuksia ja kehittämisideoita (taulukko). Teemat 2013 Hospitaali 9 pohjautuivat potilasturvallisuuden seurantatiedosta esille tulleisiin haasteisiin. Keskustelu oli vilkasta ja puheenvuoroja käyttivät sekä panelistit että yleisö. Potilasturvallisuuspaneeli sai osallistujilta myönteisen palautteen. Keskustelu toi esille potilasturvallisuuden olevan yhteinen ja tärkeä osa jokapäiväistä toimintaa. Keskustelu vahvisti käsitystä, ettei potilasturvallisuus jalkaudu vain sähköpostitse ohjeistamalla. Uusien toimintatapojen juurruttaminen on enemmän kuin niistä tiedottaminen. Ennen toiminnan muutosta ja seurantaa tarvitaan avointa vuorovaikutusta, toisilta oppimista, uutta ajattelua sekä arvojen ja asenteiden uusiutumista. Paneelikeskustelun yhteydessä jaettiin Oivalluksen kynttilöitä parhaille kehittämisajatuksille. (Kuva: Minna Ervast) Paneelikeskustelun teemat ja esille tulleet kehittämisideat I Potilasturvallisuuden varmistaminen muutoksessa (potilasturvallisuussuunnitelman rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa) Potilasturvallisuus on huomioitava kaikessa päätöksenteossa HaiPro-ilmoituksista syntyvistä kehittämishankkeista palaute ilmoitusten tekijöille Turvallisuuden varmistaminen osaksi normaalia toimintaa Raportit ja tilastot kehittämisen avuksi Turvallisuusvastuu on sekä johdolla että yksittäisellä työntekijällä Riskienhallinnan osaamista tarvitaan lisää II Tiedon kulkuun liittyvät vastuut rajapinta-alueilla Mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty Puutteellinen kirjaaminen vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista Tiedonsiirtoa rajapinnoilla (esim. osastojen välillä) tulisi vahvistaa ja yhteisistä menettelytavoista sopia Potilaskuljetukseen liittyvä raportointi yhteneväksi. Minimitasoksi puhelinraportti Raportoinnin on perustuttava yksinkertaiseen sapluunaan Jatkohoitoon siirtävällä yksiköllä on vastuu myös tiedon kulusta III Turvallisuuden varmistamista tukeva toimintakulttuuri (esim. tarkistuslistat) Leikkaustiimin tarkistuslista saatava yhteneväiseen käyttöön koko sairaanhoitopiirissä Tarkistuslista ei mittaa taitoa. Tarkistus on hoitoon valmistautumisen viimeinen vaihe. Prosessit, näkökulmat ja kliininen osaaminen hoidettava kuntoon muilla keinoilla Tarkistuslistat juurtuvat vain osana kokonaisprosessia Tulevaisuudessa myös potilastietojärjestelmissä voi toimia erilaisia muisti- ja tarkistuslistoja Osa turvallista toimintaa ja toimintakulttuuria on käsihygienian sekä siihen liittyvien ohjeiden ehdoton noudattaminen. Tunnistettuihin riskeihin on myös reagoitava Tarkistuslistat auttavat muistamaan oleelliset asiat kiireessä, stressi- ja muutostilanteissa Tarkistuslistat ovat johtamisen ja laadunhallinnan työkaluja Järjestelmällisyys ja yhtenevät toimintamallit lisäävät turvallisuutta Potilaan turvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Jokaisen potilaan turvallisuus on varmistettava Minna Ervast, kliinisen hoitotyön asiantuntija, potilasturvallisuuskoordinaattori / Totek-palvelualue Mari Viljanen-Peuraniemi, vs. kliinisen hoitotyön asiantuntija, potilasturvallisuuskoordinaattori / Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Tiina Leppänen, osastonhoitaja, entinen kliinisen hoitotyön asiantuntija ja potilasturvallisuuskoordinaattori / Totek-palvelualue Tuija Ikonen, arviointiylilääkäri / VSSHP Karolina Peltomaa, potilasturvallisuuspäällikkö / VSSHP

10 10 Hospitaali 2013 Harrastuksena Triathlonkisa äitien vapaapäivä Teksti» Markku Näveri Mikä saa ihmisen yhden päivän aikana ilman taukoja uimaan 2 kilometriä, pyöräilemään 90 kilometriä ja vielä juoksemaan puolimaratonin eli 21 kilometriä? Sitä kannattaa kysyä lasten teho-osaston sairaanhoitajalta Ilona Aaltoselta.sekä sh-piirin potilasturvallisuuspäälliköltä Karolina Peltomaalta. Kumppanukset kun vetivät tuon rääkin läpi viime kesänä Joroisissa, ja sama on edessä myös tulevana kesänä. Heidän harrastuksenaan on tietysti triathlon. Niin Ilona kuin Karolinakin löysivät lajin 1990-luvun alkupuolella. Ilona vastapainoksi ylioppilaskirjoituksille, Karolina alkaville opinnoilleen. Ja molemmille valkeni heti, että tämä on mun juttu. Triathlonissa viehätti sen monipuolisuus, he perustelevat valintaansa. Kummallakaan ei ollut taustalla sen kummempia liikuntaharrastuksia. Vaikka he osallistuvat triathlonkilpailuihin ja kuuluvat Turun Urheiluliittoon, he eivät katso olevansa kilpailijoita vaan harrastajia. He muistuttavat myös, että triathlon ei ole välineurheilua eikä vaadi suuria rahallisia panostuksia. Lajissa on myös erimittaisia matkoja, jokaiselle jotakin: sprintistä ultrapitkiin. Joroisissa kisataan ns. puolimatkalla. Triathlon pitää kunnossa kropan ja nupin, todistavat tyksiläistriathlonistit kumppaneineen uintiosuuden märkäpuvuissaan. Vas: Anna-Liisa Autio, Ilona Aaltonen, Karolina Peltomaa ja Outi Pohjanjoki. (Kuva: Asko Autio) Aamuin illoin Ilonalle ja Karolinalle on yhteistä myös se, että kotona on neljä lasta, mikä on ajoittain asettanut omat rajoituksensa harrastukselle. Viime vuosina he ovat jälleen panostaneet harrastukseensa enemmän ja pyrkineet harjoittelemaan yhdessä. Treenaamme niin paljon kuin ehdimme, Ilona kertoo. Kolme kertaa viikossa on jo hyvä ja viisi ihan super, mutta on viikkoja, jolloin emme pääse lainkaan lenkille. Varhaisaamut ja iltamyöhät ovat meidän harjoitteluaikaamme. Silloin ovat auringonnousut ja tähtitaivaat kauneimmillaan, Karolina maalailee. Eikä ole haitannut, vaikka juomapullokin on pakkastreeneissä jäätynyt. Triathlonin harjoittelu on Karolinan mukaan asenteesta kiinni: laji mahdollistaa erilaiset harjoittelut, ne voi tehdä monella tavalla ja monella tasolla. Pääasia on, että muistaa pitää järjen mukana. Otamme niin harjoittelun kuin kilpailunkin tosissaan. Kroppa on ponnistuksen jälkeen lopen uupunut, mutta niinpä vain ehkäisemme kropan rapistumista, Ilona sanoo. Karolina vahvistaa, että niska-, selkä tai hartiavaivoista ei ole tietoakaan, ja pään sisältökin pysyy kunnossa. Positiivinen voimavara Triathlon on Karolinalle ja Ilonalle tapa pitää itsestä huolta, suuri positiivinen voimavara. Työssäkin jaksaa paremmin, kun fyysinen ja henkinen kunto on kohdallaan. Harrastus tarjoaa heille henkireiän hektiseen arkeen, työn ja perheen lomaan. Ilonalle kolmivuorotyön ja Karolinalle työn ja väitöskirjan teon. Sehän on ihan luksusta: äitien vapaapäivä. Saamme nauttia koko päivän urheilun parissa, irti arjesta, he odottavat innolla Joroisten kisoja. Ja se mielihyvän tunne, kun on selvinnyt hyvässä kunnossa maaliin. Se kestää pitkään ja antaa voimaa kuukausiksi. Leppoisat eläkepäivät kutsuvat Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Kirurgisen sairaalan neuvonnassa työskennelleen pitkäaikaisen vahtimestarin Carita Tainion työvuodet tulevat täyteen ja toukokuusta alkaen edessä on kiireetöntä kotona oleilua sekä harrastamista. Työvuodet Tyksissä antoivat paljon ja asiakkaat tekivät Caritan mukaan joka päivästä erilaisen. Meille tullaan antamaan monenlaista palautetta, muun muassa kiittämään hyvästä hoidosta. Tässä työssä tarvitaan iloista mieltä ja rauhallisuutta. Joskus asiakkaat voivat olla hermostuneita ja silloinkin täytyy jaksaa olla ystävällinen. Aina ei voi olla paras päivä ja jos itsellä on huono päivä, se heijastuu Caritan mukaan helposti asiakkaisiin. Pääosin 15 neuvontavuoteen on mahtunut kuitenkin hyviä päiviä ja kahta samanlaista ei ole ollut. Sairaalarakennukset menevät asiakkailla helposti sekaisin, jolloin vaaditaan perusteellista opastusta. Monipuolisia askareita Vakituisia työntekijöitä neuvonnassa on kolme ja lisäksi yksi pitkäaikainen sijainen. He tekevät kaksivuorotyötä aamu- ja iltavuorossa ja kolmen viikon listaan sisältyy myös yksi viikonloppu. Neuvonnan lisäksi he vastaavat puheluihin, hoitavat narikkaa ja lähetin töitä eli jakavat kolme kertaa päivässä tulevan talon postin, huolehtivat parkkiluvista sekä opastavat lääketieteen kandidaatteja. Lisätöinä viikonloppuisin leimataan osastoille kirjekuoria valmiiksi käyttöä varten. Lähettihommissa tutustuu mukavasti muihinkin ihmisiin ja tulee keskusteltua etenkin osastonsihteereiden kanssa. Tässä työskennellään yksin, vaikka työ onkin asiakaspalvelua, mutta minulle se on sopinut. Talon muun henkilökunnan osalta kasvot tulevat kyllä tutuiksi, vaikka nimet pakkaavat unohtumaan ainakin minulta. Paljasjalkainen turkulainen Heidekenillä syntynyt Carita on viihtynyt Turussa paria Paraisten-vuotta lukuun ottamatta aina ja kertoo, ettei hän ole koskaan vaatinut elämältä suuria, vaan on tyytyväinen vähään ja arvostaa pieniä asioita sekä mukavaa, kiireetöntä elämää. Carita aloitti sairaalamaailmassa tekemällä osastonsihteerin keikkatöitä kaupunginsairaalalle. Työllistymistä auttoi aikoinaan se, että hänen äidinkielensä on ruotsi. Englantiakin on tarvittu työssä jonkin verran ja tarvittaessa on voinut ottaa avuksi elekielen. Carita kertoo, että hänen nuoruudessaan töitä oli pelkän kansakoulun käyneillekin eikä työpaikoista käyty sellaista taistelua kuin nykyään. Isoimmaksi muutokseksi vuosien varrella ennen meneillään olevaa uudistusta hän mainitsee siirtymisen kaupunginsairaalasta Tyksin organisaatioon. Kiitosta ystävällisyydestä Tainion Caritan ja koko neuvonnan työntekijöiden ystävällisyyttä kiitellään alati. Kiittäjiä ovat niin potilaat kuin Kirurgiseen sairaalaan saapuvat vieraatkin. Kirurgisen sairaalan neuvonnan työntekijöille myönnettiin taannoin Vuoden menestyjä -palkinto, jonka palkintorahan he käyttivät mukavaan yhdessäoloon. Työkaverit ovat mukavia ihmisiä. Olemme tosin harvoin kaikki koolla yhtä aikaa töissä. 65-vuotias Carita kertoo olevansa mielellään valmis siirtymään eläkkeelle organisaatiomuutosten myllerrysten jaloista ja on jo totutellut ajatukseen olemalla osa-aikaeläkkeellä viimeisen vuoden viikko vapaalla ja viikko töissä -rytmillä. Eläkepäiviltä hän toivoo leppoisaa elämää ilman stressiä. Mieskin on jo eläkkeellä, joten kyllä tässä on vähän odottanutkin eläkkeelle pääsyä. Kotioloissa hyvin viihtyvän Caritan harrastuksiin kuuluvat muun muassa käsityöt ja marttatoiminta. Pari kertaa vuodessa tulevalla eläkeläisellä on ollut lisäksi tapana tehdä ystäväporukalla visiitti Tallinnaan. Carita Tainio aloitti Kirurgisen sairaalan neuvonnassa vuonna 1998 eli vuosi sen jälkeen, kun sairaala avattiin. Parasta hänen mukaansa työssä on ollut kaikkina vuosina asiakaspalvelu.

11 2013 Hospitaali 11 Barn och ungdomar får förståelse i Pargas Text och bild» Mathias Luther Liisa Laula, 47, har börjat som överläkare för barn- och ungdomspolikliniken vid Åbolands sjukhus psykiatriska enhet. Hon kommer närmast från S:t Karins där hon jobbade med ungdomspsykiatrin. Mentalvårdscentralen är i Pargas. Det upplever Laula som en lugnare plats än S:t Karins, åtminstone än så länge. Antalet remisser är lägre. I S:t Karins fanns det nio barnskyddshem, i Pargas ett. Redan det gör en skillnad. Antalet remisser till barn- och ungdomssidan i Pargas är årligen omkring 80, antalet patienter för närvarande är ungefär 150. Befolkningen är gles men området stort. Det tar hela dagen att träffa en hälsovårdare från Houtskär eller Iniö. Det samma gäller förstås omvänt besöket i Pargas kan ta hela dagen för en klient från skärgården, påpekar sjuksköterskan Linda Casagrande som hör till läkarens vårdteam och närmaste medarbetare. Vi kan inte be någon från Iniö komma till 8:30, säger hon. Men den allra största delen av barn- och ungdomsklienterna kommer från tätorten Pargas eller dess närhet. Det beror bland annat på att Kimitoöns kommun sedan flera år tillbaka köper sin psykvård för barn och unga av en privatläkare. Terapi efter person Förutsättningarna för mentalvården i Pargas är goda, säger både Liisa Laula och Linda Casagrande. Det finns resurser att köpa de undersökningar och terapier som behövs. Det är väldigt bra att ha Åbolands sjukhus i ryggen, säger Linda Casagrande. Man har också ett ganska brett urval av terapier att välja mellan förutom direkt psykoterapi också ergoterapi, konstterapi, musikterapi och ridterapi. Det finns ett stall på tomten invid mentalvårdscentralen men så enkelt var det inte. Ridterapierna görs av utbildade terapeuter i S:t Karins. Terapierna skall vara anpassade efter patientens behov, inte vad centralen råkar ha närmast till hands, påpekar Liisa Laula. Vid behov kommer hon också att använda mediciner, som metylfenidat. För barn och ungdomar har man bara poliklinisk verksamhet i Pargas. Bäddplatser finns i Åbo. De fick gärna vara flera, konstaterar Liisa Laula. De två avdelningar som nu finns där är små och alltid fullsatta. Liksom antagligen de allra flesta tycker vi att barn- och ungdomspsykiatri är skilda saker, säger Liisa Laula. Men det är en fördel att allt, också vuxenpsykiatrin och hälsocentralen, finns under samma tak. Det är lätt att samarbeta. Gränsen mellan ungdoms- och vuxenpsykiatri går mellan 17 och 18, men i praktiken kan patienter som börjat som barn eller tonåringar fortsätta på ungdomssidan lite längre om det passar i behandlingen och livsskedet. Någonstans vid 21 går i så fall den definitiva gränsen. Å andra sidan kan det vara bättre att en 17-åring som insjuknar i schizofreni genast behandlas av vuxenpsykiatern då man vet att behandlingen kommer att vara långvarig. Nya nät Liisa Laula har jobbat en månad i Pargas då intervjun görs, och hon vill ännu inte säga vad som eventuellt kommer att göras annorlunda. Från S:t Karins kan hon tänka sig att ta med traditionen att ha en liten självhjälpsgrupp för skolhälsovårdarna där de kan diskutera och utbyta erfarenheter. Liisa Laula och ett halsband som är minne från sitt frivilligjobb i Tanzania. Sjuksköterskan Linda Casagrande hör till Laulas närmaste medarbetare på barn- och ungdomspolikliniken i Pargas. Sitt nätverk i Pargas bygger Laula snabbt upp. Hon har träffat hälsocentralens psykolog och skolpsykologerna flera gånger redan. Skolhälsoläkaren finns nära, i hälsocentralen i andra ändan av huset. Ett litet bekymmer är att några av de sjuksköterskorna i teamet, bland dem Linda Casagrande, kommer att återgå till andra jobb eller bli mammalediga under året. Det behövs goda vikarier och ersättare. Den närmaste tiden kommer hon bland annat att öva upp sin (redan alldeles användbara) svenska. Laula har jobbat i tio år för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Hon började med ett projektarbete i Reso år Hon har också engagerat sig i Finlands kristna läkareförenings verksamhet i Afrika. Sedan 2009 har hon i flera repriser medverkat vid fortbildningar i mentalvård för läkare och psykologer i Dar es-salaam. Familjen med man och två tonårssöner bäddar för fruktsam växelverkan mellan jobb och fritid. Garanterad avkoppling hittar Liisa Laula med att föda upp burmesiska katter. När intervjun görs går hon i glad väntan på ungar från den jamande skönheten Esteri. Separat men nära Teamet för barn och ungdomspsykiatri i Pargas är 5-6 personer. Det betyder att man jobbar både med barn och ungdomar, också om de behandlas skilt. Sanasto Avkoppling lepo, rentoutus Barnskyddshem lastensuojelukoti Definitiv lopullinen Engagera sig osallistua Ergoterapi toimintaterapia Livsskede elämänvaihe Långvarig pitkäaikainen Ridterapi ratsastusterapia Självhjälpsgrupp vertaistukiryhmä Växelverkan vuorovaikutus

12 12 Hospitaali 2013 Paikoillenne, valmiit, muuttakaa! Janne Sjölund» JHL:n koordinoiva pääluottamusmies Monessa yksikössä on viime aikoina, perustoiminnan ohella, ollut kovaa tohinaa muuttoihin valmistautuen. On käyty tutustumassa uusiin tiloihin, mietitty miten toimintatavat muuttuvat ja miten muuttoon liittyvät käytännön toimenpiteet saadaan toteutettua. Uuteen T-sairaalaan tutustuneiden kommenteista on huokunut hämmennys uusien tilojen koosta ja miten ihmeessä siellä edes löytää mitään. Huhtikuun ensimmäiset viikot ovat kiivasta minuuttiaikataulutettua muuttamista. Suunnitelmien mukaan 44 yksikköä muuttaa ja n muuttolaatikkoa ja valtava määrä henkilökuntaa ja potilaita siirtyy. Uusien tilojen toimintakuntoon saattaminen on vienyt jo etukäteen paljon työpanosta, ja muuttojen yhteydessä vaaditaan varmasti joustamista ja ylitöitä monelta, vaikka kaikki sujuisikin suunnitellusti. Todennäköistä kuitenkin on, että ilmenee jotakin yllättävää, joka sotkee aikataulut. ja vaatii lisäjoustoja. Uskon kuitenkin asioiden sujuvan yhteistyöllä ja haasteet otetaan ratkaistavina. Vaikka joustetaan, ei asioita kuitenkaan tarvitse tehdä talkootyönä, vaan syntyvistä ylitöistä saa korvauksen ja hälytysrahat maksetaan sopimuksen mukaisesti! Samaan aikaan muutosten kanssa kuntayhtymän talous näyttäytyy pelättyäkin heikompana. Vuoden 2012 alustavat tiedot osoittavat tilikauden alijäämäksi n. 24 miljoonaa ja toteutuneesta tasosta nousuvaraa tämän vuoden talousarvioon jää vain prosentin kymmenyksiä. Palkat, tarvikkeet, lääkkeet jne. nousevat kuitenkin selvästi enemmän ja johto onkin käynnistänyt toimenpiteet talousarviossa pysymiseksi. Osa toimi-/palvelualueiden tekemistä esityksistä talousarviossa pysymiseksi on toimintaa järkeistäviä työskentelytapojen muutoksia, jotka onnistuessaan tuovat pysyviä säästöjä toiminnan vaarantumatta. Osa esityksistä taas säästää toisilta tai vaikuttaa osaoptimoinnilta. Tehdessämme vaikeita säästöpäätöksiä korostuvat arvomme ja asenteemme! Näemmekö peruspalveluhenkilökunnan, esimerkiksi laitoshuollon, vain kustannustekijänä vai tärkeänä osana palveluketjuamme. Toimistojen ja yleisten tilojen siivous on päätetty kilpailuttaa ulkopuoliselle toimijalle. Tämän ulkoistuksen perusteet ja päätöksentekopro- sessi eivät kestä kriittistä arviointia. Vielä huolestuttavampia ovat ajatukset EPLL:n laitoshuollon ulkoistamisesta, joka kohdistuisi toimintamme kriittisiin osiin. Tämä suunnitelma on syytä pikaisesti haudata! Mielestäni ilman toimivia peruspalveluita vaarantuu myös potilaiden hoitoprosessi. Usein työntekijän arvo huomataan vasta hänen puuttuessaan, kun kaikki ei toimikaan tai työtehtäviä siirtyy muiden tehtäväksi. Säästöjen hakemisessa tulee harrastaa syvää harkintaa niin, että vältetään hätiköintiä ja sitä, että tehdyt säästöt aiheuttavat kustannusten kasvua toisaalla. Säästöt ovat aina vaikea asia. Vaikka muutokseen on halukkuutta, ei siihen aina ole valmiutta. On vaikeaa hyväksyä totuttuun olotilaan mitään poikkeavaa. Kuinka säästöt sitten toteutetaan? Siihen tarvitaan niin sydäntä kuin viisauttakin. Talvisodan hengessä yhdessä toimien, työtoverit huomioiden! Mielestäni esim. jatkuvasti kasvanutta ostopalveluiden määrää tulisi rajoittaa, tarkastella kriittisesti ja miettiä mitä voisimme tehdä toisin tai omana työnä. Sydäninfarktit julkisuuden valokeilassa TEKSTI» Tuula Vainikainen Tammikuu 2013 ei unohdu Aino Lammintaustalta aivan heti. Ennen kuin hänen väitöskirjansa osatyön julkaisu European Journal of Preventive Cardiology - lehdessä aiheutti ulkomaisen lehdistön vilkasta mielenkiintoa kuun lopulla, perheeseen syntyi esikoistytär loppiaisen jälkeisellä viikolla. Tyksin keuhkosairauksien klinikalla erikoistuva Aino Lammintausta on tutkija valtakunnallisessa FI- NAMI-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään väestöpohjaisen sydäninfarktirekisterin tietojen pohjalta suomalaisten sydäninfarktikuolleisuutta, infarktin ilmaantuvuutta, kohtausten ennustetta ja niiden tappavuutta. THL:n koordinoimaan tutkimukseen osallistuu tutkijoita Oulun, Kuopion, Joensuun ja Turun yliopistoista. Turkulaisia tutkijoita ovat mm. professori Juhani Airaksinen, dosentti Pirjo Immonen-Räihä ja LL Aino Lammintausta. Tutkimuskoordinaattori Tuija Vasankari hoitaa potilaiden tietojen käytännön rekisteröintityötä. Aino Lammintausta tuli mukaan projektiin opiskeluaikana seitsemisen vuotta sitten. Väitöskirjan osajulkaisuja tutkimushankkeesta on aiemmin ilmestynyt kolme ja ne on julkaistu Annals of Medicine-, Annals of Epidemiology- ja Scandinavian Cardiovascular Journal -lehdissä. Neljäs osajulkaisu Prognosis of acute coronary events is worse in patients living alone: the FINAMI myocardial infarction register sai osakseen melkoista kansainvälistä mediahuomiota. Aloite artikkelin tulosten laajaan julkistamiseen tuli lehden ja sen taustalla olevan Euroopan kardiologiyhdistyksen taholta. Yhdistyksen toimitus teki tiedoteluonnoksen, jota sitten muokkasin. Suomenkielistä tiedotetta emme tehneet. Tiedotteen teon ajoitus tammikuun puolenvälin aikoihin ei kannaltani osunut ihan nappiin, koska vauvamme syntyi tammikuun 9. päivä, hymyilee Aino. Tutkimustulosten ilmestyttyä tammikuun lopussa ulkomaisia haastattelupyyntöjä tuli kymmenkunta. Yhteyttä otettiin mm. Ranskan tietotoimistosta AFP:stä, Health Day-lehdestä ja Men`s Health-lehdestä. Juttu levisi em. lehtien artikkelien välityksellä myös esimerkiksi CBS:n nettisivuille. - Jutun kierto uusiin lehtiin oli yllätys ja ulkomaisista lehdistä se levisi myös Suomessa iltapäivälehtiin ja mm. Turun Sanomiin. Suomalaiset toimittajat eivät ole minua missään vaiheessa lähestyneet. Suomalaisiin lehtiin päätyi siten myös se jostain liikkeelle lähtenyt väärä tieto, että olisin tämän tutkimushankkeen vetäjä, sitähän minä en ole, Aino selvittää. Kokemus suuren yleisön lehtien kiinnostuksesta oli kovin yllättävä, mutta positiivinen. Median mielenkiinto taisi yllättää koko työryhmämme, mutta mitään isoja virheitä julkisuudessa ei ole esitetty, joten voimme varmaan olla tyytyväisiä. Jotkut otsikot tietysti hieman pysähdyttivät ensin, kuten Avioliitto on hyväksi terveydelle tai Avioliitto voi laskea molempien puolisoiden sydäninfarktiriskiä. Tutkijana sitä miettii, voiko asiat sanoa noin suoraan. Mutta noinkin se on, pohtii Aino. Tutkimustulosten nettiversioiden huomioarvoa nostaa kuvitus kuvat hääpareista huntuineen, sormuksen pujotuksineen ja just married -namuineen kiinnittävät mukavasti huomiota. FINAMI-tutkimuksessa selvitettyä Naimattomuus lisää selkeästi vaaraa sairastua sydäninfarktiin. Sydäninfarktiin sairastuu enemmän yksin asuvia kuin naimisissa olevia sekä naisia että miehiä. Avioliiton merkityksestä suojaavana tekijänä miehillä on ollut tietoa jo aiemmin, mutta naisten tilanteesta tulokset ovat olleet ristiriitaisia ja vähäisempiä. Suurin osa sydäninfarktikuolemista sattui ennen sairaalaan tuloa. Ennen sairaalaan tuloa sydäninfarktiin kuoli enemmän yksinasuvia ja naimattomia keskiikäisiä. Kuukauden kuluttua infarktista kaiken ikäisillä naimattomilla miehillä ja myös naisilla oli enemmän kuolemantapauksia. Tiedot perustuvat turkulaisen, kuopiolaisen, joensuulaisen ja oululaisen sydäninfarktin sairastaneen rekisteritietoihin. Tiedot sairastuneiden siviilisäädystä ja yksin asumisesta saatiin Tilastokeskuksesta. Tutkimusta ovat rahoittaneet mm. THL, tutkimukseen osallistuvat sairaanhoitopiirit ja Sydäntutkimussäätiö. Finami-tutkimusryhmän tuoreimman julkaisun tekijöitä olivat Aino Lammintausta, Pirjo Immonen-Räihä ja Juhani Airaksinen Turusta, Jorma Torppa ja Veikko Salomaa THL:stä Helsingistä, Antero Kesäniemi ja Päivi Kärjä- Koskenkari Oulusta, Matti Ketonen Joensuusta sekä Heli Koukkunen ja Seppo Lehto Kuopiosta. Aiemmin Aino Lammintausta on selvittänyt myös Turun suomenkielisten ja ruotsinkielisten sydäninfarktiin sairastuneiden eroja. Eroja löytyi ruotsinkielisillä infarkteja esiintyy harvemmin ja kuolleisuus on heidän joukossaan pienempi. Tukea tutkimustiedotukseen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä on käytettävissään tiedetiedottaja, joka auttaa tarvittaessa esimerkiksi kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyvien tai muiden tärkeiden tutkimusten tiedotuksessa. Tiedottaja laatii tiedotteen yhdessä tutkijan kanssa. Erityistapauksissa voidaan järjestää myös tiedotustilaisuus. Tiedotteen jakelun hoitaa sairaanhoitopiirin viestintäyksikkö.. Tiedetiedottajan palvelu on käytettävissä sellaisiin tutkimuksiin, joiden toteutus on kokonaan tai ainakin pääasiallisesti sairaanhoitopiirin vastuulla. Tiedotuksen kulut maksetaan tutkimustoimiston varoista. Tutkimustiedotuksen tukipalveluja kannattaa tiedustella tiedetiedottaja Tuula Vainikaiselta hyvissä ajoin ennen tutkimuksen julkaisua, sposti: Tutkimustiedottaja voi myös konsultoida tutkimusryhmää yhteisesti tai kertoa toimittajien kanssa työskentelystä esim. klinikkameetingissä. Kättä pidempää tutkimustiedotukseen, neuvoja tiedotteen laatimisesta ja median kanssa työskentelystä löytyy mm. seuraavista oppaista: Ulla Järvi&Tuula Vainikainen: Asiantuntijan mukaan. Viestintäopas media-ajan asiantuntijoille. Enostone Urpu Strellman & Johanna Vaattovaara: Tieteen yleistajuistaminen. Gaudeamus Kirjassa mm. artikkelit Toimittajan kohtaaminen ja tutkimuksesta kertominen (Tuula Vainikainen) ja Yleistajuinen lehtijuttu (Ulla Järvi)

13 Kätilöopiskelijat innostivat painonhallintaan Tietolähteessä T-sairaalan Tietolähteessä järjestettiin keskiviikkona 6.2. Vinkkejä painonhallintaan teemapäivä. Päivän tarkoituksena oli innostaa kävijöitä miettimään omaa painonhallintaansa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Teemapäivän järjestäjinä toimivat Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteinen Hoi-Pro-projekti sekä Turun ammattikorkeakoulun tuorein kätilöopiskelijaryhmä. Kätilöopiskelijoille teemapäivän toteuttaminen toimi samalla hyvänä oppina projektimuotoisesta työskentelystä. Painonhallinnan teemapäivänä kätilöopiskelijat jakoivat tietoa painonhallintaa edistävästä ruokavaliosta ja esimerkiksi hyötyliikunnasta. Monipuolisella ruokavaliolla ja kovien rasvojen välttämisellä pääsee jo pitkälle. Toisaalta jokapäiväisen urheilusuorituksen voi saada suoritetuksi suosimalla aina portaita hissin sijaan. Tietolähteessä riitti kävijöitä koko kaksituntisen teemapäivän ajan. Monet innostuivat poikkeamaan osallistuakseen leikkimieliseen kilpailuun. Erittäin suosittuja olivat kätilöopiskelijoiden koostamat terveelliset mutta maukkaat ruokaohjeet. Moni innostui myös ottamaan mukaansa linkkilistan painonhallintaan liittyvistä nettisivustoista. Parasta koko päivässä taisivat kuitenkin olla mukavat keskustelutuokiot kätilöopiskelijoiden kanssa. Teemapäivän järjestäminen oli opiskelijoille hyvää vaihtelua perinteiselle opiskelulle. Vinkkejä painonhallintaan -teemapäivä sai reippaan mielen ja hymyn huulille niin teemapäivän osallistujille kuin opiskelijoillekin. Opiskelijat Ida Haapanen (vas.), Iida Virtanen ja Jenni Järvinen olivat järjestämässä teemapäivää, josta ammensivat oppia ja iloa sekä kävijät että järjestäjät. Syöpätutkimuksen päivä Ajankohtaista syöpätutkimuksesta tutkijat ja toimittajat kohtaavat Syöpäsäätiö kuuluu Suomen tärkeimpiin syöpätutkimusta tukeviin säätiöihin: viime vuonna se osoitti 4,1 miljoonaa euroa syöpätutkimukseen. 65-vuotisen toimintansa kunniaksi säätiö tarjoaa tutkijoille, toimittajille ja syöpää hoitaville lääkäreille mahdollisuuden yhteyksien solmimiseen järjestämällä vuoden 2013 kuluessa Syöpätutkimuksen päivä -tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Turussa Syöpätutkimuksen päivä 2013 järjestetään Tyksin T-sairaalassa. Ennen tilaisuutta on mahdollisuus tutustua opastetulla kiertokäynnillä T-sairaalan huhtikuun alussa avattavaan laajennusosaan. Aika: keskiviikko klo Opastettu kiertokäynti klo Paikka: Tyksin T-sairaala, Hallituksen kokoustilat, 6. krs. Kokoontuminen pääsisäänkäyntiaulassa (Hämeenkadun puoleinen sisäänkäynti, 1 krs sekä klo 16 että klo 17) Päivitämme syövän ja syöpätutkimuksen tilaa Varsinais- Suomessa ja keskustelemme lyhyiden alustusten pohjalta syövästä ja sen ajankohtaisesta tutkimuksesta iltapalan äärellä. Tilaisuuden puheenjohtajana on Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtaja, professori, toimialuejohtaja Seija Grenman. Ohjelma Hospitaali 13 klo vuotias Syöpäsäätiö syöpätutkimuksen rahoittajana Professori, toimialuejohtaja Seija Grenman, Tyks, Naistenklinikka klo Syövän synty: miksi syöpäsolut selviävät paremmin kuin normaalisolut? Professori, tutkimusjohtaja Jukka Westermarck, TY, Biotekniikan keskus klo Yksilöllinen syövänhoito: Patologi avainhenkilönä Professori Olli Carpen, TY, Patologia klo PET-tutkimus syöpätutkijan työkaluna Dosentti, osastonylilääkäri Marko Seppänen, Tyks, PET-keskus klo Munasarjasyöpä syöpätutkijan haasteena LT, erikoislääkäri Annika Auranen, Tyks, Naistenklinikka klo Paneeli: Syöpätutkimus julkisuudessa: Kuinka saisimme aikaan hyviä juttuja syövästä ja sen tutkimuksesta? Mitä toimittaja odottaa tutkijalta ja mitä tutkija odottaa toimittajalta. Toimittajille halutaan tarjota runsaasti tietoa Turussa tehtävästä ajankohtaisesta syöpätutkimuksesta ja tutkijat voivat toimittaa tutkimustiivistelmiään jakoon tilaisuudessa. Kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteys tilaisuuden koordinaattoriin. Syöpäsäätiön yhteistyökumppaneina ovat Turun Sanomalehtimiesyhdistys ry, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Terveystoimittajat ry, Suomen Tiedetoimittajain Liitto ry, Turun yliopisto ja Tyks. Tervetuloa Syöpätutkimuksen päiville! Ilmoittautumiset mennessä: Ensimmäiset 40 mahtuvat mukaan. Lisätiedot: Syöpätutkimuksen päivien koordinaattori, lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen, puh tai professori Seija Grénman puh , tyks.fi. T-sairaalan uusi luentosali on Johan Haartman-sali Esa Halsinaho Tyksin T-sairaalan uuden laajennusosan 196-paikkainen luentosali nimettiin Johan Haartman saliksi pidetyssä tilaisuudessa. Nimeämisellä kunnioitetaan turkulaisen Johan Haartmanin ( ) elämäntyötä Turun Lasaretin ensimmäisenä lääkärinä ja Turun Akatemian ensimmäisenä suomalaisena lääketieteen professorina. Häntä kutsutaan usein Suomen lääketieteen isäksi. Johan Haartman salia käytetään erityisesti Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetukseen, mut- ta myös Tyksin ja sairaanhoitopiirin järjestämiin kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin. Aloitteen salin nimeämiseksi teki Turun lääketieteen historian yhdistys. Salin nimeämisestä päätti sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen. Samalla päätöksellä nimettiin viisi muuta kokoustilaa. Toinen suuri, vuodesta 2003 käytössä ollut luentosali nimettiin Risto Lahesmaa saliksi. Neljä muuta T-sairaalan tilaa saivat nimensä Aleksander Klossnerin, Veikko Jussarin, Pekka Brummerin ja Otto H. Meurmanin mukaan. Omenapuut odottavat saksijaa Jo pari vuotta on tullut rustattua näitä kirjoituksia, ja alkaa tulla itsensä toistamisen vaara. Onneksi Hospitaali on myös netissä ja Santran kautta kaikki vanhatkin lehdet katsottavissa. Ja muilla tietenkin lehdet tallella, heh heh. Kevään merkit ovat jo selvästi näkyvissä ja kuultavissa. Aamuisin töihin tullessa alkaa olla luonnonvaloakin, ja lintujen lauleskelu antaa ulkotyöläiselle kevätfiilistä. Siispä tämän kirjoituksen julkitullessa on omppupuitten leikkuuaika parhaimmillaan, siitä tuli viime vuonna kirjoiteltua. Myös jo viime vuonna sovittiin Markun kanssa roolien vaihdosta. Hän halusi (?) nimenomaan leikata Mäkisen ja Kandelbergin nimikkopuut. Ei missään nimessä viittaus kyseisten henkilöiden persoonaan, mutta nuo puut ovat itsepäistä sorttia. Kyseessä on Punakaneli-lajike, joka on varmaan tuttu melkein jokaiselle. Ainakin mummoloista. Omenapuitahan istutettiin paljon sotien aikaan, varsinkin jatkosodan jälkeen, kun miehet pääsivät taas kotihommiin. Edesmennyt isoisäni kuului näihin istuttajiin. Sadasta puusta taisivat jänikset syödä puolet eka talvena, siis muistetaanpa ne verkot. Suomalainen omenahan oli yksi harvoista sodan ajan herkuista. Eipä silloin paljon appelsiineja tai muita ulkomaisia hedelmiä nähty. Valitettavasti ei omenoitakaan kaikille riittänyt. Puutteen takia siitä tuli arvokas myyntiartikkeli, ja paljolti noihin sota-aikaisiin istutuksiin liittyi toive lisätuloista. Yleisimpiä lajikkeita tuolloin olivat Kaneli-lajikkeet. Myös Åkerö oli yleinen. Viime mainittu taitaa olla yksi pitkäikäisimmistä omppupuista. Monesta yli satavuotiaasta olen varovaisesti risuisia oksia karsinut. Korkeutta noilla ollut jopa 8 metriä, eipä niistä hevin latvustoa enää leikellä, eikä syytäkään. Ne mummolan Kaneli-puut ovat noin 8 metriä leveitä risukasoja, ellei leikkuita suoritettu. Kaneli on erittäin voimakaskasvuinen ja puuainekseltaan joustava. Kaikki oksat pyrkivät ensin ylöspäin ja vasta runsaan sadon myötä taittuvat jopa maahan asti. Markku ei siis paljon saksimaan pääse, koska puu on myös repeilyarka. Kilpalatvojen poisto on tärkein leikkaus. Kanelin kohdalla on syytä välttää voimakasta leikkausta ja taivuttaa oksat vaakatasoon. Se hillitsee korkeuskasvua ja aikaistaa satoikää. Ylipuutarhurin hyvillä ohjeilla jopa tumpelokin onnistuu. Mäkisen nimikkopuuta kohdeltiin lempeästi: kilpalatva poistettiin ja oksia typistettiin. Kesällä on sitten vuorossa oksien taivutus. MULTASORMELLA ON ASIAA

14 14 Hospitaali 2013 Tervetuloa Saviruukkuun Ravintotyöntekijä Teksti ja kuva» Markku Näveri Tiina Säynätmäki (vas.) ja ravitsemispäällikkö Sanna Lainela ovat levollisin mielin viikko ennen H-hetkeä eli Saviruukun avautumista. T-sairaalan henkilökunnan ruokasali avasi ovensa aterioijille maanantaina 18. maaliskuuta. Kupittaan saven perinteitä vaalien salin nimeksi tuli Saviruukku. Ja loogisesti T-kahvio on nyt Savikuppi. Uuteen, lähes 200-paikkaiseen ruokalaan odotetaan päivittäin kävijää, kertoo ravitsemispäällikkö Sanna Lainela. Ruokasali on avoinna arkisin klo , ja tarjolla on lounaan lisäksi kasvislounas, kevytateria ja salaattiateria. Viikonloppuisin lounaan voi nauttia U- kanttiinissa sekä Savikupissa. Myös sairaalan ulkopuoliset kävijät aterioivat ruokasalissa. Savikuppi toimii arkisin kahviona, josta toki saa myös annossalaatit, Sanna kertoo. Saviruukun linjastot on suunniteltu toimiviksi ja mitoitettu sellaiselle kävijämäärälle, että suurilta jonotukselta vältytään. T-kahvioon verrattuna uutta on myös astioiden palautuslinja. Osastojen tapaan ruoka ostetaan ja tuodaan ravintokeskuksesta uuden ruokalan keittiöön. Osan elintarvikkeista toimittajat tuovat suoraan uuteen toimipisteeseen. Me myymme sitten ravintokeskuksessa valmistetun ruoan asiakkaille: henkilökunnalle ja ulkopuolisille asiakkaille, Sanna nauraa. Pikkufiksauksia on jouduttu käyttöönottoa valmisteltaessa tekemään, kuten lattiakaivoa korotettu ja ergonomiaa parannettu. Toimintaa on ajettu sisään pikku hiljaa. T-kahvion keittiöremonttikin on osaltaan siirtänyt toimintaamme tänne. Mutta vaikka suunnittelu ja testaus on tehty huolellisesti, ei kaikki silti välttämättä mene heti ihan nappiin. Siksi pitkää pinnaa toivotaan suuren muuttoruljanssin keskellä niin ruokailijoilta kuin keittiöväeltäkin, Sanna Lainela sanoo. Muutoksia Tyksin Kantasairaalan henkilökuntaruokailuun 2.4. alkaen U-ruokasali AVOINNA arkisin klo , viikonloppuisin kiinni. Tarjolla lounas, kasvislounas, kevytateria ja salaattiateria. U-kanttiini AVOINNA arkisin klo , viikonloppuisin klo Arkisin tarjolla salaattiateria klo 8.30 alkaen. Viikonloppuisin tarjolla lämmin lounas klo T-ravintola Saviruukku AVOINNA arkisin klo , viikonloppuisin kiinni Tarjolla lounas, kasvislounas, kevytateria ja salaattiateria. T-kahvio Savikuppi AVOINNA arkisin klo , viikonloppuisin klo Arkisin tarjolla salaattiateria klo alkaen. Viikonloppuisin tarjolla lämmin lounas klo Yhteinen teatteri-ilta juhlisti HKN:n 35-vuotistaipaletta Maaliskuun 7. päivänä oli kulunut päivälleen 35 vuotta Tyksin henkilökuntaneuvoston perustamisesta. HKN:n puheenjohtaja Jussi Rantasella oli kunniatehtävänä ilmoittaa vuosipäivän täyttymisestä saman päivän iltana Turun kaupunginteatterin suuren näyttämön lavalla täydelle kuudensadan hengen katsomolle, joka koostui pelkästään sairaanhoitopiirin työntekijöistä ja heidän seuralaisistaan. Sen pidemmittä puheitta päästiin seuraamaan itse näytöstä, Jekyll ja Hyde musikaalia. Väliajalla ja esityksen jälkeen oltiin varsin yksimielisiä siitä, että esitys oli huippuluokkaa ja että kokemus oli virkistävä. Henkilökuntaneuvostoa kiiteltiin laajasti. HKN oli mahdollistanut yhteisen teatteri-illan tukemalla tapahtumaa tyhy-varoilla, niin että 15 euron sisäänpääsymaksuun kuului myös väliajalla nautittava kahvi sacherleivoksen kera. Lisämyynnin ansiosta myös teatterin parvi täyttyi katsojista. Tyks-Sapan pääluottamusmies Riku Luoto (oik.), työsuojeluvaltuutettu Helena Haapalehto-Gaebler, työfysioterapeutti Päivi Lähde, Tyksin pääluottamusmies Jussi Rantanen ja puolisonsa Marja-Liisa Mulo-Rantanen nauttivat kuudensadan muun työntekijämme kanssa niin teatteriesityksestä kuin väliaikatarjoiluistakin. Postiäänestys: Sähköinen äänestys: Tehyn VIII liittokokous: Tehy Tyks ammattiosasto 200:n äänestäneiden kesken arvotaan 300 euron lahjakortti ja 19 tuotepalkintoa TYKSin henkilökuntaneuvosto JÄRJESTÄÄ TEATTERI- ILLAN musikaali Liput: 10 U-kanttiinista kaksi lippua/työntekijä alkaen

15 Yhdistyksemme tarjoaa jäsenistölleen huhtikuussa seuraavaa ohjelmaa: 2.4. ti ja ti klo hengellinen piiri kokoontuu Tyksin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa ti klo 13 käden taitojen jaosto kokoontuu. Tiedustelut ohjelmasta ja tapaamispaikasta Tuija Taipale, p la klo 9.30 lähdetään Aurakatu 2:n edestä katsomaan Tampereen työväen teatterin intohimoista Carmen-draamaa. Tiedustele mahdollisia peruutuspaikkoja Oili Peltolalta, p , tai sähköpostilla 8.4. ma klo keilausta Kupittaan urheiluhallissa. Ilmoittaudu Riitalle, p , mieluiten tekstiviestillä ma klo 14 Turun yliopistollisen keskussairaalan seniorit ry:n vuosikokous pidetään T1- sairaalan luentosalissa siten, että kahvitus on klo alkaen T-sairaalan kahvion takaosassa. Käyntiosoite Hämeentie 11. Vuosikokouksen aluksi kuulemme VSSHP:n hallituksen jäsenen, LT, erikoislääkäri Anneli Kivijärven esityksen Tyks ympäristökuntien näkökulmasta. Annelin tuntien esitys voi lipsahtaa myös seksivalistuksen puolelle. Vuosikokouksessa käsitellään sille kuuluvat asiat, mm. edellisen vuoden tilinpäätös, määrätään jäsenmaksun suuruus kuluvalle vuodelle ja valitaan hallitukseen erovuoroisten kolmen jäsenen tilalle uudet jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi ja yksi jäsen kaudesta jäljellä olevaksi vuodeksi. Ilmoittautuminen tarjoilun vuoksi viimeistään 8.4. yhdistyksen sihteerille Taru Luukkala-Viitaselle mieluiten sähköpostilla tai tekstarilla tai soittamalla, p ti klo 19 menemme katsomaan Turun kaupunginteatterin musikaalia Jekyll & Hyde. Se on mahtipontinen musikaali hyvän ja pahan veitsenohuesta rajasta. Tiedustele peruutuspaikkoja hallituksen jäseneltä Leena Uttulalta, p , tai sähköpostilla ke klo 13 lukupiiri kokoontuu kahvila Elvinan kabinetissa, Yliopistonkatu 15. Tätä tapaamista varten luettava kirja on Katja Ketun Kätilö ma klo 11 lähdetään ravintola Vaakahuoneen edestä (Linnankatu 38) kävellen tutustumaan Kakolanmäkeen. Sen jälkeen ruokailu ravintolalaiva Borella. Leo Mikkola puheenjohtaja puh Taru Luukkala-Viitanen sihteeri puh Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Asiantuntijapalvelut Anttila Maarit, sosiaalityöntekijä Niiniviita Hannele, fyysikko Medisiininen toimialue Hellsten Pia, sairaanhoitaja Naistenklinikka Hallamurto Maija, apulaisosastonhoitaja Neuron toimialue Hämäläinen Johanna, sairaanhoitaja Johansson Sari, ylihoitaja Raatikainen Eveliina, sairaanhoitaja Totek Penttinen Mari, sairaanhoitaja LOIMAAN ALUESAIRAALA Akuutin hoidon blokki Ensiapupoliklinikka Sederholm Nina, sairaanhoitaja Vainikainen Maija, sairaanhoitaja Kirurgisen hoidon blokki Leikkausosasto Kotiranta Laura, sairaanhoitaja Päiväkirurginen yksikkö Moilanen Heidi, osastonsihteeri Konservatiivisen hoidon blokki Dialyysipoliklinikka Järvinen Satu, sairaanhoitaja Sisätautiosasto Sanaksenaho Marjaana, lähihoitaja SALON ALUESAIRAALA Kirurgian yksikkö Pitkänen Marja-Liisa, osastonsihteeri Westerlund Pia, osastonsihteeri vsshpläinen liiku kuntovitoselle LAUANTAINA PAAVO NURMI STADIONILLA tyksin henkilökuntaneuvosto sponsoroi reilusti 35-juhlavuotensa kunniaksi naisten kuntovitoselle osallistuvia lähtöpaikalla vsshpläisillä oma kokoontumisteltta, josta löytyy osallistujille yllätyslahja parasta on kerätä oma joukkue lomakkeet postitetaan yksiköihin maaliskuun aikana ja ne löytyvät myös santrasta täyttäkää ilmoittautumislomake huolellisesti etukäteen ja varatkaa tasaraha lomakkeet ja rahat tyksin U-sairaalan kanttiiniin ehdottomasti viimeistään 3.5. mennessä PARAS RYHMÄPUKEUTUMINEN PALKITAAN kaikille osallistujille lähetetään toukokuussa kirje, joka sisältää osallistumis-ohjeet hinta vain 10 osallistuja Lasten- ja korvatautien yksikkö Lintuaho Hanna-Maija, sairaanhoitaja Sisätautien yksikkö Hakala Kaisa, sairaanhoitaja Hynynen Jenni, sairaanhoitaja Vendelin Minna, sairaanhoitaja Synnytys- ja naistentautien yksikkö Salminen Leena, osastonsihteeri PSYKIATRIAN TULOSALUE Lastenpsykiatrian tulosyksikkö Blomqvist Maria, psykologi Karlsson Linnea, apulaisylilääkäri Koskinen Jenni, psykologi Piilinen Jutta, osastonhoitaja Pirinen Johanna,psykologi-erikoistutkija TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Kliinisen neurofysiologian yksikkö Lieskivi Reetta, laboratoriohoitaja Penger Heidi, laboratoriohoitaja Lääkehuolto Kurittu Timo, proviisori Tykslab Messo Marja, laboratoriohoitaja Peltoniemi Tuula, laboratoriohoitaja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Armio Ville, erikoistuva lääkäri Paananen Timo, erikoistuva lääkäri Välinehuolto Fomina Julia, välinehuoltaja Kaarilahti Kirsi, välinehuoltaja Mäkitalo Niina, välinehuoltaja Ryynänen Hanna, välinehuoltaja Suominen Lenita, välinehuoltaja Vahtera Katriina, välinehuoltaja METSÄ-JUKOLA KUTSUU TYKSILÄISIÄ Jokakeväiset talkoot Metsä-Jukolassa pidetään Linja-auto talkoisiin lähtee klo U-sairaalan päädystä. Talkoisiin osallistuneiden kesken arvotaan yksi vapaa viikko Tunturi- Jukolassa. Talkooruoan riittävyyden takaamiseksi ilmoittautuminen mennessä p Metsä-Jukolan erillistä vaatimatonta, ilman mukavuuksia olevaa pikkumökkiä voi vuokrata toukokuun puolesta välistä (viikko 20) elokuun loppuun (viikko 35) viikon jaksoissa (ma-su). Hinta 34 /viikko. Varaukset tulee tehdä Santrassa mennessä: Santra > Lisää > Ilmoitustaulu > Vapaa-ajan viettopaikat ja sieltä löytyy sähköinen varauslomake. Asuntovaunupaikkoja vuokrataan Metsä-Jukolasta kuukauden jaksoissa. Hinta 34 /kk. Hakemukset haluttua vuokrakuukautta edeltävän kuukauden loppuun mennessä p Lisäksi asuntovaunupaikasta peritään sähkömaksu kulutuksen mukaan. Metsä-Venlan saunassa kesäsaunavuorot alkavat jatkuen 15.9.asti keskiviikkoisin klo ja sunnuntaisin klo Maksu yleissaunasta 1 /henkilö suoritetaan paikalla olevaan lippaaseen. Metsä-Jukolan talonmies Minna Uusitalo puh: TYKSIN KOULUTUS JA VAPAA-AJAN VIETTOKESKUKSEN SÄÄTIÖN HALLITUS Mirja Hovirinta puheenjohtaja KIITOS 2013 Hospitaali 15 Eläkkeelle jäätyäni kiitän kaikkia vuosien varrella työkavereina olleita ja muuten tutuksi tulleita. Hyvää kevättä! Tuula Granö laitoshuoltaja Lämpimät kiitokset ihanista yllätyksistä ja lahjoista siirtyessäni eläkkeelle. Leena Himberg Yhdistys 114 tiedottaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilökunta JHL ry 114:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina klo 18. Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Ruissalon puistotie 215. Bussi Ruissaloon (numero 8) lähtee Turun keskustasta Eerikinkadulta kauppahallia vastapäätä vähintään tunnin välein. Käsiteltävät asiat: Vuoden 2012 tilinpäätös ja toimintakertomus Tilipäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Loimaan alueen luottamusmiesvalinnan vahvistaminen Kokousta ennen kello ja on opastetut kierrokset kasvihuoneisiin. Kokouksen jälkeen kahvitarjoilu. Kahvitarjoilun ja opastettujen kierrosten vuoksi ilmoittautumiset mennessä. tai JHL 114 JÄRJESTÄÄ JÄSENILLEEN! Matkan Uudenkaupungin Kukkamessuille ja tutustumisen taidetalo Pilvilinnaan Lauantaina ensimmäistä mahtuu mukaan! Linja-auto lähtee Loimaalta, kukkakioskin edestä klo 8.30 ja Turusta A-sairaalan ensiavun edestä klo Ukilaiset kulkevat omilla kyydeillä. Saapuminen kukkamessuille n. klo 11. ja taidetalo Pilvilinnaan klo 16. Paluumatkalle lähdetään klo 17. Kukkamessut sijaitsevat aivan kaupungin keskustassa, jossa paljon ruokapaikkoja ja kaupungin kaupat avoinna. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut viimeistään puh Omavastuu 5 yhdistyksen tilille: Nordea FI Maksathan vasta kun olet saanut varmistuksen, että mahdut mukaan. Muista kertoa ilmoittautumisen yhteydessä miltä paikkakunnalta tulet (Loimaa, Turku, Uki) ja yhteystietosi puhelinnumeroineen.

16 16 Hospitaali 2013 Tilaisuuden jälkeen tarjoiltiin kakkukahvit juhlan kunniaksi. Paimion sairaala 80 vuotta Teksti ja kuvat» Marjo Peltoniemi Alvar Aallon suunnitteleman Tyksin Paimion sairaalan 80-vuotisjuhlaa juhlistettiin sairaalan luentosalissa puhein ja tervehdysten vastaanotoin, minkä jälkeen vuorossa oli kakkukahvit ja avoimet ovet eli mahdollisuus tutustua sairaalan tiloihin ja toimintaan. Mukana juhlaa viettämässä oli niin Tyksin kuin Paimion kaupungin johtoa, entisiä ja nykyisiä työntekijöitä sekä yhteistyökumppaneita ja muita vieraita. Juhlan avasi sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Virpa Puisto. Tilaisuudessa puhuivat sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen, ylilääkäri, professori Timo Möttönen, vastuualuejohtaja Olli Tenovuo ja vastuualuejohtaja Hannu Tiusanen. Juhlaväkeä viihdytti lisäksi Alvarkööri-kuoro. Tervehdyksensä toivat muun muassa Paimion kaupunginjohtaja ja Paimion kirkkoherra sekä Alvar Aalto -säätiön edustajat. Vuonna 1933 valmistunut sairaala toimi tuberkuloosiparantolana 1960-luvulle saakka. Tämän jälkeen rakennuksessa toiminut Tyksin keuhkosairauksien klinikka perustettiin 1981 ja vuonna 1987 Paimion sairaala liittyi kokonaisuudessaan Tyksiin. Paimion sairaalassa työskennelleet ovat kiitelleet talossa vallinnutta hyvää henkeä. Keuhkosairauksien klinikka muutti Valoisa aula. Kantasairaalaan kolme vuotta sitten. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii vielä kuntoutusosasto ja reumasairauksien hoitoyksikkö sekä palveluyksiköt: fysiatria, laboratorio, röntgen ja apteekki. Olli-Pekka Lehtonen pohti juhlapuheessaan miten Paimion sairaala voisi jatkaa Alvar Aallon tarkoittamana parantavana instrumenttina jatkossakin. Osaamisvaateet tulevat edelleen keskittämään sairaanhoitopiirin toimintaa, joten esimerkiksi vaativaa leikkaustoimintaa ei voida keskittää aluesairaaloihin. Uusi toimintaidea ei ole varmaankaan tai toivottavasti keuhkotautiparantola, ei sairaalakaan, mutta jotain mikä edelleen pitää sen arvokkaana osana edistämässä varsinaissuomalaisten terveyttä, Lehtonen totesi ja ehdotti, että parantavaa konseptia voisi hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen ja psyykkisen syrjäytymisen ehkäisemisessä. Paimion kansainvälisesti tunnetuimpana nähtävyytenä Paimion sairaala houkuttelee vuosittain tuhansia turisteja kaupunkiin eikä vähiten arkkitehtejä ja arkkitehtiopiskelijoita. Museovirasto on luokitellut Paimion sairaalan yhdeksi Suomen merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, ja Suomi on ehdottanut sairaala-aluetta myös Unescon maailmanperintöluetteloon, mutta hyväksyntää ei ole toistaiseksi saatu. Rakennus alueineen on Alvar Aallon funkkisaikakauden merkittävin mestarityö. Aalto suunnitteli koko sairaala-alueen ja rakennusten sisustuksen upeine väreineen ja muotoineen huonekaluja myöten. Juhlapäivän tutustumiskierroksella oli mahdollisuus ihailla lukuisia Aallon luomia innovaatioita ja yksityiskohtia. Vasemmalta: Jonas Malmberg Alvar Aalto säätiöstä, Alvar Aalto säätiön vt. pj. intendentti Kaarina Mikonranta sekä arkkitehdit Maija Kairamo ja Leif Englund. Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki (vas.), puhetta pitämässä Paimion kaupunginvaltuuston pj. Reijo Hallisto ja oikealla O-P Lehtonen, juhlajärjestelyistä vastannut Saila Myllykylä sekä Virpa Puisto. Esiintymisvuorossa Alvarkööri-kuoro. Paimion sairaalan julkisivu. (Kuva: Tuulevi Paakkanen)

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala TYKS 1 2 TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Paimion sairaala Raision sairaala Vakka-Suomen sairaala Kiinamyllynmäellä A-sairaala valm. 1939 U-sairaala valm. 1968 3 Kupittaan

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Case kokemuksia HUS:n hoitologistikko-hankkeesta. Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät 5.-6.2.2015

Case kokemuksia HUS:n hoitologistikko-hankkeesta. Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät 5.-6.2.2015 Case kokemuksia HUS:n hoitologistikko-hankkeesta Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät 5.-6.2.2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö Mistä lähdettiin? Mitä tavoiteltiin? Mitä tehtiin?

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa 6.10.2015 Tarja Ruuskanen Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV välinehuoltokeskus Välinehuollon johtaja Toimistonhoitaja

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden sähköinen tunnistaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Taustaa Yleisohje 18.4.2013

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli

Perusturvakuntayhtymä Akseli www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminta ja muistisairaiden lyhytaikainen intervallihoito ssa, Yh 30.9.2015 142 Yksi vuodeosasto, esitetyn rakenneuudistuksen hyödyt ja tavoitteet Laadukkaan vuodeosastotoiminnan

Lisätiedot

oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Vaikuttava muutos Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Yhdessä kohti asiakaslähtöistä palvelua Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008 HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) ILTA- JA LAUANTAITYÖNÄ TAPAHTUVAN JONOJEN PURKUTYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Johdanto Tämä ohje kumoaa yleiskirjeet 12/2004 ja 2/2005. Hoidon saatavuutta,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita

Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Materiaalipäällikkö Helena Junna Welfare ICT Forum 9.-10.10.2014 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 199 000 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008 Terve sairaala Janne Aaltonen Logica 2008. All rights reserved Yritys ja esittäjä Logica (aiemmin WM-data)! Eurooppalainen IT-palveluyritys, joka palvelee 36 maassa! Suomessa meitä on lähes 2 800, maailmalla

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot