Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry"

Transkriptio

1 1

2 Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Yhdistyksen kotisivut: Yhdistyksen osoite Saimaankatu 1, HELSINKI, puh , Suomen Parkinson-liiton kotisivut: Suomen Parkinson-liiton Etelä-Suomen aluesihteerin Soile Kaupin toimisto on yhdistyksen tiloissa, puh ja , Parkinson-kerhojen yhteystiedot Kerho Yhteyshenkilö Puhelin Sähköposti Borgå - Porvoo Katja Grangvist Espoo Rolf ja Virva Åberg Helsingforsnejdens Bror Wikman Helsinki - itäinen Aarno Heikurainen Helsinki - koillinen Raili Eloranta Helsinki - läntinen Raimo Hokkanen Hyvinkää Erkki Himanka Keski-Uusimaa Kari ja Mia Nykänen Kirkkonummen seutu Aila Kuittinen Kymenlaakso - eteläinen Oiva Helaja Kymenlaakso - pohjoinen Ulla-Maija ja Seppo Bütt Lohja Ritva Iivarinen Mäntsälä Helvi Rantanen Nurmijärvi Esko Mikkola Vantaa-Myyrmäki Heikki Loikala Vantaa-Tikkurila Sinikka Kourunen Västra Nyland Nils Lindroos Mikrokerho Kari Nykänen Julkaisija: Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Vastaava: Heikki Teräväinen , Toimitussihteeri: Kari Nykänen , Loimukuja 3, Kerava Toimituskunta: Kaarina Korhonen, kieliasu ja haastattelut , Heikki Loikala, kuvitus , Kainu Mikkola, liikunta ja visailu , Lasse Riikonen, kannen kuva , Taitto: Esko Kutvonen, , Kari Nykänen Tilaukset ja osoitteen muutokset: Yhdistyksen toimisto puh Vuonna 2003 neljä numeroa, tilaushinta 15 Jäsenille lehti tulee jäsenetuna Seuraava Parkkis ilmestyy kesäkuussa Ilmoitusten myynti: Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Lehteen tarkoitettu aineisto toimitetaan mieluiten levykkeellä tai sähköpostina toimitusihteerille mennessä. Painos: 1700 Paino: Savion kirjapaino Oy Yhdistyksen hallinto Hallitus Puheenjohtaja: Heikki Teräväinen Varapuheenjohtaja: Lasse Riikonen Jäsenet: Seppo Bütt Raimo Hokkanen Valma Kalliomäki Aila Kuittinen Sinikka Kourunen Kainu Mikkola Varainhoitaja: Marja Saastamoinen Varajäsenet: Seppo Anttila Rolf Åberg Hallitus kokoontuu yleensä tiistaisin kuun puolivälin jälkeen. Tilintarkastajat: Leena Procopé Tapio Kolehmainen Varatilintarkastaja: Tuula Wainio Liittokokousedustajat: Katja Granqvist Sinikka Kourunen Raimo Hokkanen Kari Nykänen Lasse Riikonen Rolf Åberg Varalla: Seppo Anttila Marja Saastamoinen Tue yhdistyksen toimintaa Tue rahallisesti yhdistyksesi toimintaa, jos se ei rasita talouttasi. Tukesi palautuu kokonaisuudessaan jäsenistön eduksi, koska niin hallituksen jäsenet kuin muutkin aikaansa yhdistyksen toiminnalle antaneet ovat tehneet tämän korvauksetta. Lahjoitukset: Nordea Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry 2

3 Tässä numerossa 1/ Parkkiksen kohtalon hetki Esko Kutvonen 5 Parkinsonin taudin kirurgisesta hoidosta prof. Heikki Teräväinen 6 Dyskinesia ja dystonia Professori Heikki Teräväinen 8 Psyykkisistä ongelmista Professori Heikki Teräväinen 8 Remontti-Reiskaa tarvittaisiin Kaarina Korhonen 10 Etelä-Kymenlaakson Parkinsonkerho Oiva Helajaa haastatteli Kaarina Korhonen 11 Ilmoituksia kaupaksi Aila Kuittisen haastattelu 12 Kirkkonummen seudun Parkinson-kerho Aila Kuittinen 13 Ilmoitusten myynnin tuki - mediatiedot Liikunta 20 Yhdistyksen liikuntavuorot Helsingissä 21 Liikuntatapahtumia 28 Pukkasarjassa jännitystä loppuun asti Kokoukset 22 Omaisten keskusteluryhmiä 24 Yhdistyksen kokoukset 25 Paikalliskerhot toimivat Palstat 7 Runon nurkka 22 Aluesihteerin palsta Soile Kauppi Tapahtumat ja retket 18 Elämän korvalla - jäsenten runoja ja lauluja 22 Retkiä, näyttelyjä 17, 21, 23, 27 Tapahtumia Kannen kuva: Aarne Ekberg Säilytetäänkö oma lehti yhdistyksen Parkkis? Yhdistyksen jäsentiedote oli vuoteen 1999 asti nippu monistettua paperia, jonka monistus ja postitus olivat suuri kustannuserä yhdistyksen budjetissa.vuonna 1999 monistenippu muuttui lehdeksi. Parkkis sai kustantajan, joka maksoi julkaisuoikeudesta painatuksen ja lisäksi korvauksen ilmoitusmyynnillä keräämistään tuotoista. Tälle vuodelle yhdistys ei saannut tehtyä kustannussopimusta. Yhdistyksen hallitus on päättänyt yrittää säilyttää Parkkiksen ja hankkia rahat painatukseen omatoimisella ilmoitusmyynnillä. Parkkiksen painatuskustannukset koostuvat yksinomaan kirjapainokustannuksista. Lehden kirjoittajat ja tekijät eivät ota palkkaa tai palkkiota työstänsä. Yhdistyksen jäsenten ja kerhojen toivotaan avustavan ilmoitusmyynnissä. Keskiaukeamalla on irrotettava 4- sivuinen ilmoitusmyyjän tueksi kirjoitettu myyntiesite, jota on saatavissa myös erillisenä lehtisenä yhdistyksen toimistolta p Lue myös Esko Kutvosen pääkirjoitus Parkkiksen kohtalon hetket sivulta 4 ja Aila Kuittisen ajatuksia ilmoitusten myynnistä sivun 11 kirjoituksessa Ilmoituksia kaupaksi. Ilmoittajan kannalta Parkkiksen lukijat eivät ole rupusakkia vaan pikemminkin keskimääräistä osaavampi, luovempi ja ostovoimaisempi ryhmä, jolla on useita erityistarpeita, joihin ilmoittaminen Parkkiksessa voidaan suunnata. Kerhot saavat ilmoitusten myynnistä mukavaa lisärahoitusta. Jos myyt ilmoituksen kerhon nimissä, yhdistys pitää puolet ja palauttaa loput eurot ilmoituksen myyjän kerholle ylimääräisenä toiminta-avustuksena. Tässä Parkiksessa näkyy kuuluisa Eskon puumerkki (tiedoksi niille, jotka eivät vielä ole tätä kuuluisaa puumerkkiä nähneet). Esko Kutvonen on taittanut suuren osan tämän Parkkiksen sivuista ja tehnyt paljon korvaamatonta työtä ilmoitusmyynnin käynnistymisen eteen. Pankaahan ilmoitusmyynnissä hösseliksi ja suhteet kuumiksi, niin saatte nauttia jatkossakin Eskon, Heikin, Kaarinan, Lassen ja muiden kirjoittajien tiedoista, taidoista ja luomisvoimasta. Kari Nykänen 3

4 Pääkirjoitus Parkkiksen kohtalonhetket Nyt kädessäsi oleva Parkkis 1/2003 poikkeaa huomattavasti edellisestä tavalla, mikä heijastuu esimerkiksi tässä lehdessä olevien ilmoitusten määrässä. Parkkista viime vuodet kustantanut ja ilmoitusmyynnistä vastannut Scanetto Oy ilmoitti viime syksynä luopuvansa lehden kustantamisesta. Ilmoitus asetti Parkkiksen julkaisemisen vaakalaudalle ja pakotti UPY:n hallituksen miettimään lehden tulevaisuutta. Lehden merkitys jäsenistöllemme on suuri ja moninainen. Se tiedottaa tulevasta ja muistelee menneitä. Se tarjoaa monille kanavan jakaa luomistyönsä hedelmät muiden kanssa. Monet runot ja vaikkapa Lasse Riikosen silmiähivelevän kauniit kuvat lehden kannessa ovat tuoneet valoa elämäämme. Parkkiksen sivuilta olemme myös voineet lukea, kuinka vertaisemme ovat Parkinsoninsa kanssa eläneet. Ja kiitos professsori Heikki Teräväisen, Parkkiksen lääketieteellinen anti on valtakunnan parhaimmistoa. Parkkiksesta on tullut instituutio, jonka jatkumista UPY:n hallitus pitää tärkeänä. Parkkiksen sisällöstä ja taitosta - ilmoituksia lukuunottamatta - ovat aina vastanneet yhdistyksen jäsenet korvauksetta. Nyt olisi painatuksen ja postituksen vaatima rahoituskin hankittava itse ilmoitusmyynnillä. Alustavan selvitystyön perusteella todettiin Parkkiksen kustantaminen yhdistyksen omin voimin haasteelliseksi, mutta toteuttamiskelpoiseksi ratkaisuksi. Myyntityöhön tarvitaan kuitenkin jäsenten panosta. Rohkaiseva alku Tähän ensimmäiseen numeroon ilmoitusmyynti käynnistyi kovin myöhään. Lyhyeksi jäänyt myyntikierros toi kaikesta huolimatta kohtuullisesti ilmoituksia. Tässä lehdessä olevat ilmoitukset kaupattiin muutamassa päivässä, alle viiden ihmisen voimin. Muutama ilmoittaja on sitoutunut kaikkiin neljään numeroon. Tulosta voi pitää rohkaisevana. Ilmoitukset esille Ilmoitusten näkyvyyttä parannetaan. Ne tullaan jatkossa sijoittamaan muun aineiston joukkoon. Jäseniä kehotetaan myös huomioimaan hankintapäätöksiä tehdessään Parkkiksessa ilmoittaneet yritykset. Tavoitteena on, että voisimme hyvällä omallatunnolla puhua Parkkiksesta myös mainosmediana. Koko yhdistyksen talkoot Kutsumme siis kaikki asiasta hiukankin kiinnostuneet jäsenemme talkoisiin, myymään ilmoituksia Parkkikseen. Työstä ei makseta palkkaa, mutta toteutuneesta myynnistä maksetaan provisiota myyjän paikalliskerholle, joka voi näin saada merkittävän lisää toimintavaroja. Tällä työllä myös varmistetaan Parkkiksen jatkuvuus. Kun liikkeellä on tarpeeksi monta jäsentä, ei yhden ihmisen tarvitse myydä montaakaan ilmoitusta. Myyntityön tueksi on laadittu materiaalia, jota saa UPY:n toimistosta ja sähköisenä yhdistyksen Internet-sivuilta Verkkosivuillamme voi myös ilmoittautua myyntivalmennukseen, joka järjestetään yhdistyksen toimistossa, jos riittävästi kiinnostuneita ilmoittautuu. Esko Kutvonen KIRKKONUMMEN HAUTAUSPALVELU KYRKSLÄTTS BEGRAVNINGSTJÄNST Bo R. Lindström Oy Ab Seurakunnantie 2B KIRKKONUMMI - KYRKSLÄTT Puh. (09) , fax

5 Lääketiede Parkinsonin taudin kirurgisesta hoidosta Professori Heikki Teräväinen Viimeisen noin 10 vuoden aikana Parkinsonin taudin leikkaushoito on huomattavasti muuttunut ja leikattujen potilaiden määrä kasvanut uusien leikkaustekniikoiden kehittymisen myötä. Leikkaushoito sinänsä ei ole mikään uusi asia. Sitä on tehty yli 100 vuoden ajan, erityisen runsaasti ennen nykyisten levodopaa sisältävien lääkkeiden keksimistä 60-luvun lopulla. Sen jälkeen kun nämä lääkkeet tulivat potilaiden käyttöön, väheni leikkausten määrä voimakkaasti, monessa paikassa niitä ei tehty juuri ollenkaan. Tämä johtui osin siitä, että uudet lääkkeet olivat varsin tehokkaita. Leikkaushoitoa on tehty myös Suomessa kautta vuosien. Kokemukset ovat useimmiten olleet hyviä ja potilaat tyytyväisiä. Tämä on johtunut siitä, että leikkaushoitoon suositellut potilaat on huolellisesti valittu. Hoitoon on lähetetty ehkä noin yksi potilas kahdestasadasta. Hoitoa harkitessa täytyy aina ajatella sekä mahdollista hyötyä että mahdollista haittaa. 0len rajannut noin 90-luvun puoliväliin saakka leikkaushoitoon lähetettävät potilaat yksinomaan niiden joukosta, joilla pääoire on vapina ja joita lääkehoito ei ole auttanut riittävästi tai jotka eivät ole lääkehoitoa sietäneet, esimerkiksi ovat saaneet lääkkeistä hankalia sivuvaikutuksia. Edellytyksenä myös ollut, ettei potilaalla ole ollut merkitsevää muistin heikentymistä. Sittemmin syyt leikkauksen harkitsemiseen ovat laajentuneet uusien tekniikoiden myötä. Leikkaushoidossa varsin pitkään käytettiin niin sanottua talamotomiaa, millä tarkoitetaan sitä, että leikkauksen kohteena oli talamus-niminen hermosolurykelmä. Viime vuosina on kehitetty toinen leikkaustapa, josta käytetään nimeä pallidotomia - leikkauksen kohteena olevan hermosolualueen nimi on pallidum. Itse leikkaus sinänsä on sama mutta kohde on eri. Myös näiden kahden eri leikkauksen tulokset näyttävät olevan erilaiset. Kun tala-motomia auttaa lähinnä vapinaan, on pallidotomia auttanut myös hitauteen ja jäykkyyteen. Pallidotomialla on useissa tapauksissa ollut myös merkitsevä edullinen vaikutus tahattomiin liikkeisiin (ns "pakkoliikkeisiin eli dyskinesioihin), joiden määrä ja voimakkuus ovat leikkauksella selvästi vähentyneet. Leikkaushoito ei ole merkitsevästi vaikuttanut sellaisiin oireisiin, joihin lääkkeetkään eivät hyvin vaikuta. Näihin kuuluvat erilaiset tahdosta riippumattoman hermoston taholta ilmenevät ongelmat (esim ummetus, ihon rasvoittuminen, matala verenpaine ja impotenssi). Myöskään puheäänen heikkous tai psyykkiset oireet eivät leikkaushoidosta hyödy. Kaikkiin leikkauksiin liittyy riski. Esim. pallidotomia-leikkauksen yhteydessä on kuolleisuus ollut noin 1 %, noin 1 % on halvaantunut (leikkaukseen voi liittyä verenvuoto aivoihin), ohimenevästi useampikin, ja pysyvän näkemisen häiriön on saanut noin 2% leikatuista. Leikkaus käytännössä tehdään vain toiselle puolelle, koska kummallekin puolelle tehtynä on kovin monelle tullut huomatta van vaikeita ongelmia esim. ruuan nielemisessä ja puhumisessa. Kolmas leikkausmuoto on sähköärsytyshoito. Aivoihin asetetaan elektrodi, joka on pieni metallipalanen. Kohde voi olla sama kuin tavallisessa leikkaushoidossa. Elektrodiin johdetaan ohuiden johtojen välityksellä sähköärsykkeitä ihon alle sijoitettavasta laitteesta. Tämän voi itse panna päälle ja ottaa pois päältä. Tämänkin leikkaushoidon tulokset ovat olleet lupaavat. Sen hyöty tavanomaisiin leikkaushoitoihin nähden on mahdollisuus "perua" leikkaus, koska sillä ei aiheuteta pysyvää vammaa. Myös vaikutuksen teho on säädettävissä. Toisaalta laitteet ovat kalliita ja niitä täytyy ajoin käydä "säätämässä". Mikään leikkaushoidoista ei ole kokonaan korvannut lääkehoitoa. Toisin sanoen leikkauksen jälkeenkin lääkehoito on jatkunut, joskin siihen on usein voitu tehdä muutoksia, joilla on ollut omat edulliset vaikutuksensa. Niinpä lääkehoitoa ja leikkaushoitoa onkin tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena hoitotuloksia arvioitaessa. Lohjan Palvelutaksi Timo Harhanen Taksi 1+8 h., Invanostin 5

6 Harrastukset Hiihdä tunturiin Hiihdä hiljaa tunturiin, siellä on hyvä olla niin. Vaikka tuuli tuivertaa ja lumi kulkijan tuiskuunsa sulkee aatos vain paremmin kulkee. Hiihdä hiljaa tunturiin, kun sataa lunta ja auringosta näet vain unta. Älä huoli, sää muuttuu ja sukset ovat paremmat kuin lepotuoli. Hiihdä hiljaa tunturiin kautta lumisten koivukaarien ja kynttiläkuusikko saarien. Siellä koet mäennousun tuskan ja laskun vauhdin riemun. Hiihdä hiljaa tunturiin kun lunta sataa ja latu peittyy. Tyytyväisyydestä silti mielesi täyttyy. Muista, kuin äidin kainalossa viihdyt siellä, paremmin kuin monella tiellä. Aarne Ekberg MONTA ON LAULUA LAULAMATTA Anon ja aherran, puhun ja puhisen, halujani hillitsen, tekojani tilitän. Yksinkertaistako lie elomme kieli? Tarve on tosi toivossamme, onni altis olossaan. Mikä on totta todellisuudessa, mitä harhoja havaitsen? Mikä on suunta oikeaan, mikä virstaa vie väärään? Yksi on aina yhtä, yhtä olemme kaikki. Luojassa voimiemme virta, sen ilo, hellyys ja hyvyys. Näin koen, kärsin ja kipuilen. Niin paljon on vielä elämättä, niin monta on laulua laulamatta Jouko H Nissinen Poliitikon kuolema Tunnettu poliitikko oli kuollut. Kiipijä soitti puheenjohtajalle ja ilmoitti olevansa halukas pääsemään vainajan tilalle. - Kyllä se minun puolestani sopii, vastasi puheenjohtaja. Mutta sinun täytyy ensin sopia hautaustoimiston kanssa. 6 Kuva: Aarne Ekberg

7 Lääketiede Dyskinesia ja dystonia Professori Heikki Teräväinen Nimiä dyskinesia ja dystonia käytetään erilaisista tahdosta riippumattomista liikkeistä, joita Parkinsonpotilailla voi esiintyä. Dyskinesiasana periaatteessa tarkoittaa yksinomaan epänormaalia liikettä. Parkinson potilaasta käytettynä dyskinesialla kuitenkin tarkoitetaan lähes poikkeuksetta sitä, että hänellä esiintyy tahdosta riippumatonta liikettä eli pakkoliikettä Parkinson-lääkkeiden käyttöön liittyen. Kyseeseen tulevat eritoten levodopa-lääkkeet (esim. Aktipar, Kardopall', Madopar ja Sinemet'). Dyskinesian esiintyminen käytännössä tarkoittaa, että potilas on tavallaan ylilääkitty - eli lääkkeen teho on tällöin liian suuri. Nämä liikkeet ovat samantapaisia, kuin ihminen voi itsekin tehdä, useimmiten eräänlaista "vatkaamista". Dyskinesia liittyy vuosia jatkuneeseen levodopa-hoitoon, ja sitä esiintyy suurimmalla osalla potilaita. Kun tämä taipumus on ilmaantunut, se ei poistu. Se vaikeuttaa varsinaisten Parkinson-oireiden hoitoa. Siksi tämä mahdollisuus onkin otettava huomioon jo heti taudin alkuvaiheessa hoitoa suunniteltaessa siten, että pyritään välttämään sellaisten lääkkeiden käyttöä, joihin liittyy dyskinesian kehittymisen riski. Dyskinesian hoito perustuu lääkehoidon tehon, sen voimakkaimman vaikutuksen, vähentämiseen. Käytännössä tämä usein tarkoittaa levodopa-lääkkeiden kerta-annoksen pienentämistä. Asia ei kuitenkaan ole aina näin yksinkertainen. Lääkityksen huipputeho on useilla potilailla saatu aikaan käyttämällä samanaikaisesti useampaa kuin yhtä lääkevalmistetta. Lääkärin onkin harkittava paras mahdollinen vaihtoehto huipputehon pienentämiseksi ilman, että yhden lääkeannoksen vaikutusaika kovin paljon lyhenee. Näinhän tapahtuu silloin, jos levodopalääkkeiden kerta-annosta merkittävästi pienennetään. Ratkaisu onkin aina yksilöllinen ja muista lääkkeistä riippuvainen. Kyseeseen saattaa tulla esimerkiksi depot-valmisteiden vaihtaminen "tavallisiksi", dopamiiniagonistien (esim. Parlodel, Permax, Sifrol) annoksen pienentäminen tai Eldepryl-lääkkeen käytön lopettaminen. Niillä potilailla, jotka eivät käytä dopamiini-agonisteja, levdopa-annoksen vähentäminen ja dopamiini-agonistin käyttöönotto voi olla varsin hyvä ratkaisu. Lääkitystä voidaan eräissä tapauksissa myös lisätä dyskinesian vähentämiseksi. Kyseeseen tulee tällöin lähinnä paramantiini (Amantadin), jonka käyttö - outoa kylläkin - voi samanaikaisesti vähentää dyskinesioita ("huipputehoa") ja lisätä hyvää aikaa. Vaikeiden dyskinesioiden hoidossa, erityisesti jos lääkemuutoksilla ei saavuteta toivottua tulosta, voidaan käyttää neurokirurgisia hoitoja (pallidotomia ja/tai stimulaatiohoito). Dystonia-ilmiö kuuluu myös dyskinesia-ryhmään (= epänormaali liike) terminologisesti. Käytännön potilashoidossa kyseessä on kuitenkin monesti ihan eri asia, kuin mistä ym. lääkehoitoon liittyneen dyskinesia-termin käytössä oli kyse. Dystonia on, päinvastoin kuin dyskinesia, lihasten pitkäkestoinen ja usein kivuliaskin kouristustila, esimerkiksi varpaiden koukistuminen alas ja/tai jalkaterän kääntyminen sisäänpäin. Näitä voi esiintyä mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja ne ovat tavallisimpia, kun lääkevaikutus on hävinnyt (esimerkiksi aamuyöstä), ja niitä voi esiintyä ennen kuin lääkehoitoa on edes aloitettu, jopa ennen muita Parkinsonin taudin oireita. Niiden esiintyminen osalla liittyy levodopa-hoitoon tavalla, jota ei ymmärretä. Dystonia voi lisääntyä, jos lääkkeitä on paljon (liikaa?), mutta sama lääke myös auttaa kouristukseen. 7

8 Lääketiede Psyykkisistä ongelmista Professori Heikki Teräväinen Minulta on monesti kysytty, liittyykö Parkinsonin tautiin psyykkisiä oireita. Parkinsonin tautia sairastavilla aivan kuten muitakin tauteja sairastavilla saattaa olla psyykkisiä oireita, esimerkiksi tuskaisuutta ja masennusta. Erityisesti vanhemmalla iällä monella ihmisellä, sairastipa hän Parkinsonin tautia tai ei, saattaa ilmetä epätavallisen paljon myös mustasukkaisuutta, harhaluuloja ja -näkyjä sekä muistin heikentymää. Parkinsonin tautia sairastavista on epätavallisen moni masentunut, lievästi lähes puolet potilaita ja syvemmin noin kymmenen sadasta. Usealla syvemmin masentuneella on mielialan muuttuminen edeltänyt Parkinsonin taudin puhkeamista. Parkinsonin taudin hoidon aloituksella on usein, mutta ei aina, edullinen vaikutus masennukseen eivätkä lääkkeet aiheuta masennusta. Masennuslääkkeitä voidaan käyttää, ja ne ovat usein avuksi. >>> Kolumni "Remontti-Reiskaa" tarvittaisiin 8 Sillä vakaumuksella, minkä tietämättömyys suo, puutun asiaan, josta olen monen potilaan - muidenkin kuin Parkinsonin tautia sairastavien - kuullut valittavan. Yksityisen lääkärin potilas voi valita. Tilanne on huonompi kunnallisella puolella, esimerkiksi suurissa sairaaloissa, joissa on useita saman alan erikoislääkäreitä. Tässä tapauksessa kyse on tietysti neurologeista. On vähän niin kuin pahojen kielten mukaan erässä naapurimaassamme edesmenneen järjestelmän aikana. Toripöydällä oli korkea pino olkihattuja. Ostaa sai, mutta oli otettava pinon päällimmäinen, mahtui se päähän tai ei. Potilas voi usealla peräkkäisellä käyntikerralla joutua aina eri lääkärin tutkittavaksi. On tyydyttävä siihen, "mikä sattuu olemaan päällimmäisenä". Joskus saattaa käydä niinkin, että puhelimitse potilaan asiaa hoitaa lääkäri, joka ei ole nähnyt asiakastaan eikä milloinkaan näekään. Kuitenkin kyseessä on sairaalle ihmislle tärkeä "kohtaaminen". Ja uskallan olettaa, että tärkeä se on lääkärillekin. Mikä siis avuksi? Kuulin joitakin vuosia sitten tositarinan Parkinson-potilaasta, joka halusi aina ja ehdottomasti tavata saman neurologin. Kun hän jälleen kerran saapui vastaanotolle, ilmoitettiin, että vastoin sopimusta joku muu ottaisikin hänet vastaan. Siihen potilas, että ei käy. Mutta kun se oma lääkäri oli matkalla Lappiin kalastamaan, selitettiin. Potilas sanoi istuvansa odottamassa, kestipä lääkärin matka viikon tai kaksi. Niin tosissaan hän oli, että tohtorille soitettiin matkapuhelimeen: potilas on hankala, ei lähde kulumallakaan. - Lääkäri käänsi autonsa keulaa 180 astetta ja jatkoi ajamista. Asia hoitui alun perin aiotulla tavalla. Kaikista meistä ei ole tuollaiseen jääräpäisyyteen, eikä se ehkä edes olisi paras ratkaisu epäkohdan korjaamiseksi. Mutta jonkinlaista sitkeää tahtoa tarvitaan. Tasapuolisuuden nimissä kysyin eräältä tutulta tohtorilta mielipidettä puheena olevasta ongelmasta. Hän valisti minua, että lääkärit eivät myöskään pidä tilanteesta. On mahdotonta tehdä hyvn työtään, jos tutustuu hoidettavaan lukemalla hätäisesti tämän paperit. Kyllä siinä saa heittää mielestään potilaan kokonaisvaltaisen hoitamisen ja kohtaamisen ihmisenä eikä sairautena. Jokainen lääkäri kuitenkin haluaa tehdä työnsä hyvin. Molempia osapuolia kiusaava epäkohta johtuu kuulemma nykyisestä järjestelmästä, jonka muuttaminen vaatisi perusteellisen remontin sekä innostuneen ja osaavan "Remontti- Reiskan" sitä tekemään. Ja rahaa. Jos väite pitää paikkansa, on mietittävä, pitääkö meidän sittenkin sietää vaihtuva lääkäri ja toisaalta lääkärien tuntematon asiakas, kun rahaa ei ole rajattomasti, niin kuin on rahanreikiä. Lienee parempi tyytyä hiljaiseen vastarintaan. Sekin johtaa usein hyvään lopputulokseen vaikkakin hitaammin kuin jukikapina. Kaarina Korhonen

9 Lääketiede Parkinsonin tautia sairastavista on epätavallisen moni masentunut, lievästi lähes puolet potilaita ja syvemmin noin kymmenen sadasta. Ahdistus- ja tuskatiloja on ehkä noin neljäsosalla potilaita. Tämäkin on suurempi määrä kuin "terveessä" väestössä, joista n. viidellä sadasta tavataan tuskaisuutta, ja myös suurempi kuin esim. vaikeaa reumaa sairastavilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tuskaisuus ei ole tavallisempi niillä henkilöillä, joilla on vaikea oireisto. Toisaalta tuskatilaa potevalla henkilöllä ahdistus on taipuvainen olemaan pahin silloin, kun Parkinsonlääkitys ei vaikuta. Tutkimukset eivät ole osoittaneet, että Parkinsonin taudin hoidossa käytetyillä lääkkeillä olisi niin edullista kuin haitallistakaan vaikutusta tuskaisuuteen. Tuskatiloja voidaan helpottaa monin eri lääkkein. Usein tuskainen potilas on myös masentunut. Huono muisti on yleinen vanhempien henkilöiden ongelma, ja tätä tapaa myös Parkinsonin tautia sairastavista. Muistin heikentyminen on ongelma erityisesti siksi, että vähemmän kuin 10 henkilöllä sadasta todetaan heikentymisen takana sellainen syy, jota voidaan hoitaa. Hoidettavia syitä ovat esim. B 12 -vitamiinin puutostila ja aivopainetta nostavat syyt. Verenkierron sairauksien hoito monesti estää muistin huononemisen, mutta jo tapahtuneelle vauriolle ei useimmiten voida mitään. Muistin heikentymisen syy kannattaa aina erikseen selvittää. Harha-aistimukset liittyvät esimerkiksi korkeaan ikään, yksin elämiseen, kuulon ja näön huononemiseen ja myös Parkinsonin tautiin. Lievimmässä muodossa nämä voivat esiintyä esim. yöllisinä "villeinä" unina. Yleensä kaikkia harha-aistimuksia luonnehtii niiden esiintyminen erityisesti yöllä, runsaasti esiintyessään myös päivällä. Usein henkilö itsekin tiedostaa, että kyseessä on "näky". Kokonaan toinen ongelma on se, että Parkinsonin taudissa käytetyt lääkkeet voivat lisätä näitä harhoja ja jopa olla osin tai kokonaan niiden syy. Lähes kaikki Parkinsonin taudin hoidossa käytetyt lääkkeet voivat tämän tehdä. Kun harhoja ilmenee, on syytä kääntyä neurologin puoleen. Ongelmana on mm. se, että lääkkeiden vähentäminen harhojen poistamiseksi lisää Parkinson-oireistoa. On myös osattava valita eri lääkkeiden välillä lääkeannosta pienennettäessä. Kokemus on osoittanut, että eräät dopamiinin tavoin vaikuttavat Parkinsonin taudin lääkkeet (Cabaser, Parlodel, Permax, Sifrol) aiheuttavat herkemmin harhoja kuin levodopa-lääkkeet. Harhoja voidaan hoitaa myös lääkkein. Ongelma on se, että useimmat psykiatrisessa sairaanhoidossa harhaaistimusten hoitoon käytetyt lääkkeet estävät Parkinson-lääkkeiden edullisenkin vaikutuksen ja lisäävät Parkinsonin taudin oireita. Nämä lääkkeet jopa aiheuttavat Parkinsonin tautia muistuttavan jäykkyyden ja hidasliikkeisyyden jopa ihmisille, joilla ei ole Parkinsonin tautia. Uudemmat antipsykootit sen sijaan useimmiten sopivat harhojen hoitoon ilman, että Parkinsonin taudin oireet merkitsevästi korostuvat. Onnistunein hoito on silloin, kun harhoja ilmenee vain yöllä. Aiemmin käytettiin klotsapiini-lääkettä (Clozapine, FröIdir, Leponex), ja sen käytöstä on kokemusta pidemmältä ajalta. Tämä lääke ei juurikaan aiheuttanut terveille Parkinson-oireita eikä myöskään lisännyt suuresti potilaiden oireita. Lääkkeen käyttöön liiittyy kuitenkin eräitä merkitseviä ongelmia, joiden vuoksi hoito on aina aloitettava osastolla. Yksi ongelmista on se, että ehkä noin yhdellä potilaalla sadasta lääke vähentää valkoisten verisolujen määrää, ja tämän vaaran vuoksi on hoidon alussa otettava laboratoriokokeita varsin usein. Ongelma on myös se, että hoidon ensipäivinä esiintyy useimmilla sivuvaikutuksina voimakasta väsyneisyyttä ja uneliaisuutta, joskus matalaa verenpainetta ja joillain sekavuustila, mikä menee useimmiten ohi muutamassa päivässä hoitoa jatkettaessa. Parkinson-potilaat ovat lääkkeelle paljon herkempiä kuin terveet,mistä syystä lääkkeeseen on totutettava alkamalla hoito pienin annoksin. Muita klotsapiinia vastaavia lääkkeitä, joiden vuoksi tosin ei tarvita toistuvia verikokeita, on mm Zypreza. Vuoden 2001 aikana ja sen jälkeen on saatu hyvää palautetta Seroquel - lääkkeestä. Potilaat ovat varsin hyvin sietäneet lääkkeen, usein toistuvat verinäytteet eivät ole tarpeen, eikä lääke merkitsevästi lisää Parkinsonin taudin oireita eikä estä Parkinson-lääkkeiden vaikutusta. Minulla on sellainen käsitys, että Seroquel onkin nykyisin maassamme asiantuntijoiden eniten käyttämä lääke harhaisuuden hoitoon Parkinson potilailla. Parkinson-lääkkeet saattavat aiheuttaa mm. harha-aistimuksia, joiden ilmaantuessa on syytä ääntyä PESULA PEKKA Kirkkonummi Kirkkonummen kukka ja HAUTAUSPALVELU OY Kirkkonummi, Puh. (09)

10 Kerhotoimintaa Etelä-Kymenlaakson Parkinson-kerho keskustelee ja heittää teikkaa Kerhon puheenjohtajaa Oiva Helajaa haastatteli Kaarina Korhonen Valokuvat Heikki Loikala Karttapiiros Paavo Paajanen Aluksi toimi vain Pohjois-Kymenlaakson kerho, johon kuuluivat myös kotkalaiset Parkinsonin tautia sairastavat. Itsenäinen Etelä-Kymenlaakson Parkinson-kerho perustettiin vuonna 1995, ja siihen kuuluvat Kotkan lisäksi Hamina, Vehkalahti, Pyhtää ja Ruotsinpyhtää. Kuukausikokoukset pidetään Karhulan päiväsairaalassa joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Kerhoon kuuluu väkeä 50-60, mutta kokouksissa on läsnä noin 20. Pitkät matkat saattavat rajoittaa joidenkin jäsenten osallistumista, mutta esimerkiksi haminalaiset käyvät kokouksissa aktiivisesti. Haastateltavani kerhon tuore puheenjohtaja Oiva Helaja kertoo, että kokouksissa on asiantuntijoiden luentoja ja pelejä. Suosittuja ovat muun muassa bingo ja teikan heitto. Enpä ole ennen moisesta kuullutkaan. Saan selityksen. Viiden metrin päähän asetetaan viinipullo ja 20-senttisiä heitetään sitä kohti. Lähimmäksi osunut saa pullon ja rahat jäävät kerholle. Pullon hankkii rahastonhoitaja. - Uusia kävijöitä kerhoon tuovat mm. kiinnostavat asiantuntijat, viimeksi puheterapeutti, joka ohjasi reilun tunnin mittaisen puhe- ja ääniharjoituksen. 10 Torstait ovat varsinaisia toimintapäiviä. Silloin kokoonnutaan Palolaitoksen tiloihin. Entisen palopäällikön Keijo Asplundin ansiota on, että kerhon käytössä ovat kuntosali ja liikuntasali, jossa pelataan koripalloa. Harvinainen palloilulaji Parkinsonin tautia sairastaville. Se otettiin ohjelmaan, kun terveyskeskus lopetti Parkinsonpotilaiden liikuntaryhmän. Saamme näytteen siitä, miten peli sujuu. Kaksi neljän miehen joukkuetta pelaa korista salin toisessa päädyssä. Meno näyttää rajulta, mutta kun salin päästä päähän juokseminen jää pois, sitä jaksaa pelata. Pelin voittaja selviää siten, että kun alkaa väsyttää, joku sanoo, että seuraava kori ratkaisee. Kumpi joukkue sen tekee, on voittaja. Pukkaa pelataan myös ja osallistutaan liigaotteluun hyvin tuloksin siihen nähden, että peliä on pelattu vasta vähän aikaa. Läsnä näyttää olevan yhtä rohkeaa lukuun ottamatta vain miehiä. Missä ovat naiset? Poissaolon syy on yksinkertainen. Palolaitokselle on hankala päästä julkisilla kulkuneuvoilla. Toinen syy on varmasti rajunpuoleinen miehinen ohjelma. Siihen on tulossa korjaus. Kaupunki on luvannut liikunnanohjaajan vetämään liikuntaryhmää. Muutenkin kerho toimii aktiivisesti. Leporannassa pidetty leiri on saanut runsaasti kiitosta jäseniltä. Sekin pantiin toimeen Keijo Asplundin aloitteesta. - Jonkin verran on osallistuttu myös yhdistyksen tapahtumiin. Oiva Helaja katsoo, että esimerkiksi risteilyihin osallistuisi useampi, jos ne tilattaisiin matkatoimiston kautta eikä suoraan laivayhtiöltä. Silloin toimisto huolehtisi satamaan kujetuksista. Se olisi tasapuolista pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvia kohtaan eikä tulisi nykyistä kalliimmaksikaan. Kysyn Oiva Helajalta, mitä hänelle henkilökohtaisesti kerhon toiminta merkitsee. Vastaus on selkeä. Kerhossa mukana oleminen on tärkää, siellä tapaa kohtalotovereita ja se estää ajatuksia pyörimästä sairaudessa. Mukana on valoisia ihmisiä, mikä antaa voimia jaksaa. Kiitän Oiva Helajaa ja toivotan hänelle sekä Etelä-Kymenlaakson kerholle aktiivisia vuosia eteenpäinkin.

11 Haastattelu Ilmoituksia kaupaksi Kirkkonummen kerhon vetäjä Aila Kuittinen sai muiden kerhonvetäjien tavoin keskiviikkona sähköpostilla kehotuksen ryhtyä ilmoitusmyyjäksi. Aika oli tiukalla, koska vuoden ensimmäinen Parkkis olisi pian menossa painoon. Aila tarttui tuumasta toimeen ja onnistui viikon aikana myymään kymmenen ilmoitusta, jotka kartuttavat kerhon toimintavaroja muutamalla sadalla Eurolla. Ailan suoritus rohkaiskoon muitakin! Aila Kuittinen Aila, mikä sai sinut liikkeelle? - Innostuin uudesta haasteesta. Halusin kokeilla jotain uutta ja erilaista. Kun yhteiskunta ei pysty auttamaan meitä silloin, kun apu vielä olisi yhteiskunnalle edullista ja sairastuneelle elämänlaatua parantavaa, on meidän yritettävä mahdollisuuksiemme mukaan itse auttaa itseämme niin kauan kuin pystymme. Kun olemme sairaalan vuodeosastolla muiden hoidettavana, emme voi itse enää kovin paljon vaikuttaa asioihin. Toiminta pitää mielen virkeämpänä ja toivottavasti se auttaa myös pitämään ennallaan tai jopa edistämään muistia ja muita aivotoimintoja. Kuinka otat yhteytä ilmoittajiin? - Käymällä mieluimmin henkilökohtaisesti tapaamassa heitä. Henkilökohtainen kontakti on mielestäni tärkeä kaikessa myyntityössä. Sitä paitsi haluan rakentaa luottamuksellisen suhteen ilmoittajan ja lehden välille ihan jatkoa ajatellen. Jos olen mokannut jotain, niin haluan myöskin kantaa siitä vastuun. Esim. nyt kun lähdin pystymetsästä myymään näitä mainoksia, niin kävihän siinä muutama työtapaturma, joita sitten yritin parhaani mukaan paikkailla. Miten sinuun ja asiaasi suhtauduttiin? - Ihan asiallisesti ja varsin ymmärtäväisesti asiaamme kohtaan. Tupsahdinhan melkein kaikkiin paikkoihin kiireestä aikataulusta johtuen varmaan yllättäen ja ilman etukäteen tapaamisesta sopimatta, vaikka hyvien tapojen mukaista olisi ollut ensin informoida yrityksiä aikeista, mutta voinen tässä yhteydessä pyytää heiltä anteeksi ja kiittää siitä, että he ovat uhranneet työaikaansa asiamme hyväksi. Mitkä olivat tärkeimpiä myyntiargumenttejasi? - Ensinnäkin pyrin valitsemaan vain niitä yrityksiä, joiden kanssa kerhomme oli jo tavallaan tehnyt yhteistyötä. Olimme saaneet heiltä esim. arpajaisvoittoja viime syksynä järjestettyihin arpajaisiin. Pienenä vastavuoroisuuden kiitollisuuden osoituksena haluaisin kirjoittaa heistä ja heidän työstään/yrityksistään joskus jonkin jutun vaikkapa tähän Parkkis-lehteemme. Tarkoituksemmehan on jatkossa panostaa myös asioiden tähän puoleen. Näkisin että kehittelemisen varaa olisi vaikka kuinka paljon. Miten itse koet myyntityön? - On ihan mukavaa tavata erilaisia ihmisiä. Olen kertonut heille sairaudestamme, joka ei parane koskaan, vaan etenee vääjäämättä eteenpäin. Sekä myös siitä mitä olemme esim. Kirkkonummen Parkinson-kerhossa tehneet asioiden eteen, että toimintakykymme ja henkinen vireytemme säilyisi mahdollisimman kauan edes tyydyttävällä tasolla. Välilliset kustannukset haittaavat jonkin verran, koska myyntityöstä aiheutuu suoranaisia kuluja esim. puhelinkuluja, jotka jäävät henkilökohtaisesti vastattavaksi. Muuten kyllä pidän myyntityöstä, olenhan tehnyt sitä ammatikseni yli 20 v. erilaisissa tehtävissä. Mikäli en olisi sairastunut, tekisin sitä työtä varmaan edelleenkin, mutta ainainen väsymys, tasapainovaikeudet ja vapina tekevät työssä käymisen mahdottomaksi. Mutta ainahan voi yrittää piristää vaikka omaa mieltään siten, että kun on n.s parempi päivä tai hetki, niin lähtee silloin liikenteeseen vaikkapa myymään mainoksia yhteiseksi eduksemme! Mitä vihjeitä sinulla on muille? - Ole varma asiastasi ja mieti perustelut ennen kuin lähdet asialle. Ellet itse usko itseesi ja myymääsi ideaan tai tuotteeseen, ei siihen usko kukaan muukaan! Miten tästä eteenpäin? - Päivä kerrallaan katsotaan, mitä huominen tuo tullessaan. Niin kauan kuin voin itse vaikuttaa esim. siihen, kuinka kauan pystyn liikkumaan, toimimaan omaksi ja muiden hyväksi, tulen tekemään kaikkeni, että säilyttäisin nämä taidot mahdollisimman kauan. Yksi tavoite on se, että kun kerran kerhoille on annettu tämä mahdollisuus hankkia tällä tavalla lisää apua toimintansa tukemiseen, niin käyttäisimme sitä meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi, että saisimme jatkossakin lukea omaa lehteämme! Koetan itse muistaa lapsuuden kodissani vaikeuksien kohdatessa usein käytetyn sanonnan: Taipua saa vaan ei taittua! Siinä on mielestäni aikamoinen haaste ainakin minulle! 11

12 Jo pitemmän aikaa me kirkkonummelaiset Parkinsonpotilaat olimme toivoneet saavamme paikkakunnalle oman kerhon, koska kokousmatkat Tapiolan kerhon kuukausitapaamisiin olivat hankalia, etenkin jos joutui kulkemaan bussilla. Kerhon perustamisesta keskusteltiin useita kertoja, mutta kukaan ei tuntunut uskaltavan uuden kerhon vetäjäksi. Lopulta kuitenkin löytyi joukostamme Hilkk a Fors- blom- Lyyt i - nen, joka oli halukas ryhtymään kerhomme vetäjäksi, ja näin hänen tuellaan ja kerholaisten yhteistyöllä toiminta pystyttiin käynnistämään. Perustavassa kokouksessa Kirkkonummen palvelukeskuksessa olivat läsnä mm. professori Heikki Teräväinen sekä aluesihteeri Soile Kauppi Suomen Parkinson-liitosta. Kerhomme on vielä pieni ja nuori moneen muuhun Parkinson-kerhoon verrattuna. Kun kerhomme perustettiin, emme juuri tunteneet toisiamme. Nyt kun reilu vuosi on kulunut, olemme oppineet tuntemaan toisemme jo paljon paremmin.monet ovat ystävystyneet niin, että käyvät yhdessä esim. sauvakävelyllä myös vapaa-aikanaan. Kun keskustelin 12 Kerhotoimintaa KIRKKONUMMEN SEUDUN PARKINSON-KERHO Aila Kuittinen muutaman kerholaisen kanssa asiasta, he olivat sitä mieltä, että parhaat ystävät ovat saattaneet löytyä kerholaisista ja heidän perheistään. Eli ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Sitä paitsi olen itse todennut myös, että asioidessani kodin ulkopuolella ei mikään ole sen hauskempaa kuin tavata joku tuttu kerholainen, joka tervehtii iloisesti, ja voimme vaihtaa kuulumisia. Kerhomme on toiminut mielestäni aktiivisesti pienestä koostaan ja nuoresta iästään huolimatta tai ehkä juuri siksi. Käymme yhdessä salijumpassa, vesijumpassa, sekä uutena liikuntamuotona on kerhomme aloittelemassa eri maiden kansantanssien harjoittelemista. Myös muut kuin kerholaiset ovat tervetulleita mukaan! Kuukausikokoukset ovat joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Kirkkonummen keskustan kirjastossa. Vuoden aikana kokouksissamme ovat vierailleet mm. vanhusten- ja vammaisten neuvoja Veronica Lundgvist, fysioterapeutti Katri Hajanne-Kemppinen, KELAsta Laura Kaleva-Bergholm Kansantanssia ja vesijumppaa kuvan muotoilu Aila Kuittisen kuvista Kari Nykänen ja Cerstin Munck. Myös johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly Kirkkonummen hammashoitolasta sekä puheterapeutti Tuire Tertsunen ovat vierailleet kuukausikokouksissamme. Tammikuussa oli vieraanamme palvelupäällikkö Marja Haka ja palveluneuvoja Gudrun Holm paikallisesta Nordea Pankista. Myös kevääksi olemme järjestäneet vastaavanlaisia tapaamisia. Huhtikuun kuukausikokoukseen saamme vieraaksi apulaisylilääkäri Jaana Santaholman Kirkkonummen terveyskeskuksesta. Tervetuloa kuulemaan, mitä hänellä on sanottavaa. Myös kysymyksiä saa tehdä tai lähettää valmiiksi etukäteen esim. sähköpostilla osoitteeseen: tai soittamalla Toivoisimme enemmän yhteisiä tapaamisia ja yhteistyötä eri kerhojen kanssa. Onneksi Uudenmaan Parkinson-yhdistys ja Parkinson-liitto järjestävät yhteisiä tapaamisia ja koulutustilaisuuksia myös laajemmin. Viimeisimpänä esimerkkinä on Moni osaaja -koulutus, josta toivomme saavamme uusia ideoita ja uutta tietoa kerhon toimintaan liittyen. Mikäli sairastat Parkinsonin-tautia tai olet muuten kiinnostunut toiminnastamme, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Tervetuloa kuukausikokouksiimme kuukauden ensimmäisenä tiistain klo Kokouspaikka on Kirkkonummen kirjaston sali nro 513.

13 13

14 Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry on Suomen Parkinsonliittoon kuuluva vammaisjärjestö. Toiminta-alueemme käsittää Uudenmaan ja Kymenlaakson. Yhdistys toimii Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden ja heidän omaistensa sekä yhteiskunnan eri alojen yhdyssiteenä ja avoterveydenhuollon jatkeena. Yhdistys on perustettu ja rekisteröity Jäsenmäärä vuoden 2002 lopussa oli Parkinson-paikalliskerhot ovat jäsentoiminnan perusyksiköitä. Ne kokoontuvat säännöllisesti ja pyrkivät edistämään jäsentensä hyvinvointia ja tiedonsaantia järjestämällä mm. kuntoliikuntaa, asiantuntijaluentoja sekä tarjoamalla vertaistukea. Yhdistyksen toimintaalueella on 17 paikalliskerhoa: Tammisaari Lohja Kirkkonummi Espoo Helsingin ruotsinkielinen Helsinki Munkkiniemi Koillis-Helsinki Itä-Helsinki Vantaa Myyrmäki Vantaa Tikkurila Nurmijärvi Keski-Uusimaa Hyvinkää Mäntsälä Porvoo Etelä-Kymenlaakso Pohjois-Kymenlaakso Parkkis-lehti syntyi 1990-luvun lopussa Uudenmaan Parkinson-yhdistyksen jäsentiedotteen seuraajaksi, palvelemaan yli tuhatjäsenisen UPY:n sisäistä tiedottamista sekä jäsenten sairauttansa ja sen hoitoa koskevaa tiedonsaantia. Toimituksellisesta sisällöstä on vastannut alusta asti UPY:n jäsenistö, mutta vuosina Parkkista kustansi ulkopuolinen yritys, joka hoiti ilmoitusmyynnin ja tilitti osan tuotosta yhdistykselle. Yhteistyö päättyi vuoden 2002 lopussa kustantajan irtisanottua sopimuksen. Vuoden 2003 alusta yhdistys kustantaa ja julkaisee Parkkista itsenäisesti vapaaehtoisvoimin. Vaikka Parkkiksen sisältö syntyykin kuluitta, ei se siirry paperille saatikka vastaanottajan postilaatikkoon ilmaiseksi. Vaatimattomat jäsenmaksut eivät riitä, joten Parkkiksen julkaisemisesta syntyvät kustannukset pyritään kattamaan ilmoitusmyynnistä saatavilla tuloilla. Mahdollinen ylijäämä koituu lyhentämättömänä yhdistyksen jäsentoiminnan hyväksi. Parkkis ja jäsenet Lehden merkitys jäsenistöllemme on suuri ja moninainen. Parkkis on jäsenille korvaamattoman tärkeä tietolähde, josta he saavat tietoja paikallisesta ja maakunnallisesta jäsentoiminnasta. Henkilökuvat ja haastattelut kertovat miten kohtalotoverit ovat sairautensa kanssa pärjänneet. Lehdessä julkaistaan myös Parkinsonin tautia ja sen hoitoa koskevia lääketieteellisiä artikkeleita, Parkkis myös aktivoi jäseniä luovaan toimintaan tarjoamalla julkaisukanavan kirjoitelmille, runoille ja kuville. Ilmoitusmyynti antaa tilaisuuden omatoimiseen varainhankintaan. Huomattava osuus, (jopa 50%) ilmoituksen hinnasta tilitetään ilmoitussopimuksen hankkineen jäsenen paikalliskerholle, joka voi tätä kautta saada merkittävää lisärahoitusta toimintaansa. Parkkis ja ilmoittajat Ilmoittajalle Parkkis on erikoisryhmälle suunnattu aikakauslehti, joka luetaan tarkoin. Jotta viesti näkyisi, ilmoitukset taitetaan muun sisällön joukkoon, ja jäseniä kehotetaan huomioiman ilmoittajat hankintapäätöksiä tehdessään. Kun tuote on sopiva ja viesti on selkeä. Parkkis toimii myös markkinointiviestinnän välineenä. Näin uskomme. Parkkis on myös suora, häviötön kanava Parkinson-työn tukemiseen paikallisella ruohonjuuritasolla. Pienikin tuki-ilmoitus vaikuttaa! Lisätietoja Internetistä 14 Tervetuloa ilmoittajaksi Parkkikseen, tukemaan vapaaehtoista Parkinson työtä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa!

15 Ilmoitusvaraus Palautusosoite Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Saimaankatu HELSINKI puh Yritys Jakeluosoite Pnro ja -tmp Yhteyshenkilö Puhelin Faksi Sähköposti Ilmoituksen teksti Aineisto Huomautuksia Koko lev.x kork. x mm Värit o nelivärinen o mustav. Julkaistaan numeroissa Parkkiksen yhteyshenkilö Puhelin sp. Kerho Listahinta EUR Toistoalennus % EUR - Ilmoituksen nettohinta EUR Toistot/Sarjan hinta kertaa / EUR Laskutus o koko sarja kerralla o ilmoitus kerrallaan Varaamme ilmoitustilaa Parkkis-lehdestä ylläolevan mukaisesti Päiväys Allekirjoitus 15

16 Mediakortti 2003 Julkaisija Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Saimaankatu 1, HELSINKI puh Lehti on jäsenten toimittama ja tuottama ilman palkkaa tai palkkioita. Ilmoitustulot käytetään lehden painatus ja postituskuluihin. Mahdollinen ylijäämä käytetään yhdistyksen yleisen toiminnan ja yhdistyksen jäsenten liikunnan ja virkistyksen tukemiseen. Vastaava päätoimittaja Professori Heikki Teräväinen Toimitussihteeri Kari Nykänen p Ilmoitusmarkkinointi Yhdistyksen toimisto ja jäsenet Levikki painos 1700 kpl, jakelu jäsenille Ilmoituskoot noin 1350 kpl, terveyskeskukset, sairaalat, apteekit, lääketeollisuus Aikataulu ilmestyy Aineisto 1/2003 maalisk /2003 kesäk /2003 syysk /2003 jouluk Aineistovaatimukset Taitto-ohjelma: Adobe PageMaker 7 PC Rasteriformaatit: TIFF, EPS, PSD, JPG, resoluutio min. 300 dpi Vektoriformaatit: EPS, PDF, CDR (-v. 11), (AI), (FH) Liitä fontit aineistoon tai konvertoi poluiksi Mediat: sähköposti, PClevyke 3,5" 1,44 MB, CD,(ZIP100/250 MB/PC) Tuettu pakkausformaatti ZIP Formaatti A4 Väri-ilmoitukset värillisiä ilmoituksia julkaistaan rajoitetusti Toistoalennus kun ilmoitustila varataan useampaan numeroon kerralla 2 ilmoituksen sarja -20% 3 ilmoituksen sarja -25% 4 ilmoituksen sarja -35% Arvonlisävero hintoihin ei sisälly arvonlisäveroa. Lehti ei ole alv-velvollinen. Aineisto-osoite kysy 16 Ilmoitushinnat Koko Lev.x kork. (mm) Hinta pysty vaaka mv. väri Takakansi 4- värinen 1/1 s. 210 x Sisäsivuilla 1/1 s 180 x /3 s /2 s. 87 x x /3 s 56 x x /4 s. 87x x /6 s. 56 x /8 s. 87 x /16 s 87 x Kannatusilmoitukset max 3 riviä 35 x max 4 riviä 56 x

17 Viihdettä Vikaraportteja ja korjaajan kuittauksia Nämä ovat USA:n ilmavoimien lentäjien tekemiä vikailmoituksia, sekä huoltomiesten kuittauksia vikaraportteihin: Vika: Vasemman laskutelineen sisempi rengas melkeinpä tarvitsee vaihtaa. Huolto: Vasemman laskutelineen sisempi rengas melkeinpä vaihdettu. Vika: Koelento OK, mutta autopilotti erittäin holtiton. Huolto: Tähän malliin ei ole asennettu autopilottia. Vika: Potkuri 2 laakeri vuotaa nestettä. Huolto: Potkuri 2 nestevuoto normaali. Vika 2: Potkureista 1, 3 ja 4 puuttuu normaali nestevuoto. Vika: Kojetaulussa jotakin löysällä. Huolto: Jotakin kiristetty kojelaudassa. Vika: Laskutelineessä jälkiä hydrauliikkanesteen vuodosta. Huolto: Jäljet poistettu. Vika: Moottori 3 puuttuu. Huolto: Lyhyen etsinnän jälkeen moottori 3 paikallistettu oikean siiven alla. Vika: Radion äänenvoimakkuus uskomattoman suuri. Huolto: Äänenvoimakkuus säädetty uskottavammalle tasolle. Vika: Kuolleita ötököitä tuulilasissa. Huolto: Tilattu eläviä ötököitä. Vika: Autopilotti menettää korkeutta 60 metriä minuutissa. Huolto: Vikaa ei havaittu maan pinnalla. Vika: Suunnistusjärjestelmä ei toimi. Huolto: Suunnistusjärjestelmä ei toimi, jos on kytketty pois päältä. Laivaseminaari Helsinki - Tukholma - Helsinki Suomen Parkinson-liiton syysristeilyn laiva lähtee tänä vuonna Helsingistä. Tarkemmat tiedot risteilystä Parkinson-postia 1/2003 lehdessä sivulla

18 Kulttuuritapahtuma Elämän korvalla Temppeliaukion kirkossa Lutherinkatu 3, Helsinki Tiistaina klo Dikter och musik av Parkinsonförbundets medlemmar I Tempelplatsens kyrkan Luthersgatan 3, Helsingfors Tisdagen kl Lausunta ja laulu Recitering och sång Ahti Jokinen Musiikki / Musik Maila Sulasaari Ohjelma/Program 10 Myynti ovelta tunti ennen tilaisuutta En timme före vid ingången Ennakkomyynt/Förhandsköp aluesihteeri Soile Kauppi Puh (09) gsm (vähintään 5 lipun lähetykset ilman postimaksua) Järjestäjät / Arrangörer Suomen Parkinson-liitto ry Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Helsingin seudun Dystonia-kerho Tämän tilaisuuden järjestämistä ovat tukeneet Miina Sillanpää-säätiö Huopalahden asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, HELSINKI Kartanokylpylä 18 Kaisankoti Bodomintie 37, ESPOO Altti Matero Anni Myllylä Kerttu Pääkkönen Juhani Soimajärvi Sirkka Welling Ari Valpas Jouko H. Nissinen Eero Vanhatalo Mary Pellinen Vappu Haapasaari Kalle Valta Miten vähän uskallamme Kun on elon illassa Eilinen lehdettömillä oksilla Kelo mykäksi harmaantunut Ajattelen, että olen lähtenyt Kerran palaan maisemaani Ei vielä sanoja, mutta Kärpänen hieroskeli hyristen Pihaltani kaatui kelo Kati, Matin kesäkissa Elämä ei ole kilpajuoksu Naisesta Miehestä Pihkatuuli Säv. Vesa Tuomi Kirje hänelle Ole onnellinen Säv. VesaTuomi Elä nyt Kuunsilta Säv. Vesa Tuomi Miksi Sinivuokko Maailman ihmeet Säv.Vesa Tuomi Knäppta händer Kirkkaat silmät Säv.Vesa Tuomi En liten gåva Ystävän sana Siellä kaukana Sirpaleita Masennus

19 Kulttuuritapahtuma Parkinson-liiton jäsenten omia Runoja ja lauluja Anita Kallio Yhteislaulu: Väliaika Altti Matero Hannu Loippo Ulla-Maija Bütt Kaarina Korhonen Eero Vanhatalo Aamu herätti meren Olisipa minulla Vaskesta valettu Tapasin vanhan ystävän Nostan purjeen Jokainen voi olla maailmassa suurin San. ja säv. Jussi Lammela Sanoja Ilo ja elämä Uusi aika Millainen päivä Kuu kysyi kulkijalta Kesän muistoissa katselen Kesällä -99 Säv. Vesa Tuomi Levoton yö Kotiin Aikaa tarvitsen Jag behöver tid Kiitos Säv. Vesa Tuomi Tack Kevätillassa Kevätmyrskyssä Alastoman vaahteran oksilla Kevätharmaa varis Ikkunani takana Vaahteroiden neonvaloissa Kun vaahteroiden suonikkaat Marraskuun yössä Jos et piirtäisi minua Siinä istuin Missä suolainen tuuli Minä itse -runot Ilmaan heitetty kivi Mary Pellinen Kesämuistoja Säv. VesaTuomi Tiistaina klo Temppeliaukion kirkossa 19

20 Liikunta Liikunta Lähde uuteen seikkailuun, kokeile eri liikuntalajeja ja löydä itsellesi sopiva tapa liikkua. Uudenmaan Parkinson-yhdistys järjestää Parkinson-potilaille sovitettua liikuntaa Kampin palvelukeskuksessa, Malminkatu 3 D, neljästi viikossa: JOOGA Tiistaisin klo 12 13, ohjaajana lääket. ja kir.tri Erkki Melartin. Tule kokeilemaan jooga rentouttaa! Tilaisuus kokemusten vaihtoon erilaisista hoitovaihtoehdoista toisten parkkislaisten kanssa. Kausimaksu on 18 euroa. JUMPPA Torstaisin klo asiantuntevan fysioterapeutin ohjauksessa. Jumppa ylläpitää kuntoa ja toimintakykyäsi se on mitoitettu parkkislaisille soveltuvaksi! Kausimaksu 18 euroa. PELKKIS JA PUKKA Maanantaisin klo ja keskiviikkoisin klo pelejä ohjaa Kainu Mikkola. Kummatkin pelit soveltuvat hyvin parkkislaisille, myös sellaisille, jotka eivät aikaisemmin ole pallopelejä pelanneet. Erityisesti naiset uskaltautukaa mukaan. Pelkkis on vauhdikas pehmopallopeli, johon hitaampikin ehtii mukaan. Pelkkis nostaa nopeasti hien pintaan. Pelin tuoksinassa saa runsaasti erilaisia taivutuksia, kiertoja ja venytyksiä. Jumpa tulee kuin huomaamatta. Pukka on rauhallisempi peli, jossa pelillinen viehätys ja yhdessäolo käyvät ehkä pelin liikunnallisten puolten edelle. Oppia ikä kaikki - tule pallopelioppiin ja nauttimaan pelaamisen ilosta! Kuntien liikuntavirastot järjestävät usein erityisryhmille ohjattua liikuntaa, joka sopii hyvin Parkinson-potilaille. Tarkempia tietoja saat oman kuntasi erityisliikunnan ohjaajalta. Helsingissä on esimerkiksi erityisliikunnan vesijumppa- ja kuntosaliryhmiä: Vesijumppa Itäkeskuksen uimahalli Olavinlinnantie 6. tiistaisin klo ja Tiedustelut puhelin ma 9 10, pe Kampin palvelukeskuksen uima-allas. ma ja to Tiedustelut p , ma , to ja pe 9-10 Yrjönkadun uimahalli, Yrjönkatu 21 b maanantaisin vain naisille. Ilmoittautuminen ja tiedustelut p ma ja to Vesivoimistelu on tehokasta liikuntaa ja soveltuu hyvin liikuntarajoitteisille. Puolituntinen koostuu alkulämmittelystä, lihaskunto-osuudesta ja venyttelystä. Ohjatun osuuden jälkeen on yleensä vielä mahdollisuus uida. Kuntosaliharjoittelu Pääkirjoitus Itäkeskuksen uimahallissa Olavinlinnantie 6, maanantaisin kello 16-18, tiistaisin ja pe Lihaskuntoharjoittelua kuntosalivälineillä. Ohjattu yhteinen alkulämmittely ja loppuvenyttely.tunneilla omakohtainen ohjelma ohjaajan valvonnassa. Kerhot järjestävät paikallisesti erilaista liikuntaa. Tarkemmat tiedot saat kerhojen tiedotteista ja yhteyshenkilöiltä. 20 Uudenmaan Parkinson-yhdistyksen liikuntavastaavat Kainu Mikkola p ja Kari Nykänen p ottavat mielellään vastaan uusia liikuntaideoita ja - toiveita.

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013 KEVÄT 2013 Helsingin kaupunki Liikuntavirasto Paavo Nurmen kuja 1 C 00250 Helsinki Puhelin: 09 310 87932 Faksi: 09 310 87771 Sähköp.: minna.ekman@hel.fi Liikuntaviraston kurssitoimintaan voi ilmoittautua

Lisätiedot

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU:

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU: JÄSENKIRJE 2/2010 Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistys ry Isokatu 47, 90100 Oulu, 4 krs. Puh. 044 287 1136 pp.epilepsia@luukku.com http://epilepsia.fi/pohjois_pohjanmaa TOIMISTO: Yhdistyksen toimisto sijaitsee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016)

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) Pieksämäen Erityisliikunta Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) YHTEYSTIETOJA ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, jotka vamman, sairauden ja muun toimintakyvyn

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Tilaushinta. Ilmoituskoot. Päätoimittaja. Painosmäärä ja kohderyhmät. Ilmestymistiheys

Tilaushinta. Ilmoituskoot. Päätoimittaja. Painosmäärä ja kohderyhmät. Ilmestymistiheys OLUTPOSTI - 2015 Julkaisija ja kustantaja Suomen Olutseura ry PL 142 00931 Helsinki Puh. 0400 648 080 Sähköposti: olut@suomenolutseura.fi www.suomenolutseura.fi OlutPOSTI on rekisteröity tuotemerkki. Suomen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013 Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Asta Rakentaja 2013 - Messulehti: Painosmäärä 140.000 Lehti jaetaan Aamulehden liitteenä pirkanmaalaisiin

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015. Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Tässä tiedotteessa

JÄSENTIEDOTE 2/2015. Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Tässä tiedotteessa Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry JÄSENTIEDOTE 2/2015 Tässä tiedotteessa Yhdistyskuulumiset... 2 Hallituksen kokoukset... 2 Toimiston kesäloma... 2 Lahden Seudun me itse... 2 Vapaa-ajan toiminta...

Lisätiedot

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 10.-12.2.2012 MEDIAKORTTI 2012. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 10.-12.2.2012 MEDIAKORTTI 2012. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 10.-12.2.2012 MEDIAKORTTI 2012 Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Asta Rakentaja -messulehti: Painosmäärä 140.000 Lehti jaetaan Aamulehden liitteenä pirkanmaalaisiin

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi MEDIA- TIEDOT 2016 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 * www.alueviesti.fi Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1980 perustettu perheyritys,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry JAGUARS!S!P!I!R!I!T!!!!A!T!H!L!E!T!E!S Jäsentiedote 1/2015 Kausi 2015 on startannut, Tervetuloa mukaan toimintaamme kaudelle 2015. Tulet jatkossa saamaan kaikille jäsenillemme

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 06.07.2015 HEINÄKUU 2015 Avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13 Salla Harteelan taulunäyttely Ti 21.7. Päättyy ilmoittautuminen Pöytyän teatterin esitykseen

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

MEDIATIEDOT 2014. Syksyn numerointi uudistunut. Opetusalan ammattilehti, joka tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.

MEDIATIEDOT 2014. Syksyn numerointi uudistunut. Opetusalan ammattilehti, joka tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Opetusalan ammattilehti, joka tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Syksyn numerointi uudistunut MEDIATIEDOT 2014 www.opettaja.fi Mediamyynti Opemedia Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Eteläkärjen ykkönen. Tommy Westerlund, päätoimittaja, HT LUKIJAPEITTO. Hanko 39 % RAASEPORI HANKO

Eteläkärjen ykkönen. Tommy Westerlund, päätoimittaja, HT LUKIJAPEITTO. Hanko 39 % RAASEPORI HANKO KSF MEDI MEDIKORTTI 2013 HL 61 Eteläkärjen ykkönen Tommy Westerlund, päätoimittaja, HT JULKISIJ & KUSTNTJ KSF Media b ulevardi 20, 10900 Hanko www.hangonlehti.fi Tommy Westerlund 029 0801 392 LUKIJPEITTO

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT KEVÄT 2016

HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT KEVÄT 2016 12.4.2016 HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT KEVÄT 2016 AKAA Paikka: Seurantalo Sampola, Sampolantie 3, Toijala Aika: Kevään 2016 kokoontumiset maanantaisin 25.1., 29.2, 21.3, 25.4 ja 23.5. kello 14.15-15.15.

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE Sovellettu kuntosali klo. 10-11. Terveyskeskuksen jatkoryhmä, ilmoittautuminen. Kuntosaliryhmä klo. 13-14, ei Tasapainoryhmä klo. 14:45-15:45. Monipuolista tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua. Ei Paikka:

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat marraskuussa 2015

Lähitori Kuusela tapahtumat marraskuussa 2015 Lähitori Kuusela tapahtumat marraskuussa 2015 Viikko 45 (2.11.-8.11.) Ma 2.11. - Klo 9-14 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry

Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry Kevään 2011 ohjelma Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät: Astrokerho Kerho on avoin kaikille astrologiasta kiinnostuneille. Kerhossa opimme katsomaan astrologiselta kartalta

Lisätiedot

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ 1 HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki harvinaiset! TEEMA: HARVINAISIA IHMISSUHTEITA Toinen harvinaisten yhdistysten itsensä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 2.4.2013 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

SYKSY 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE

SYKSY 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Sovellettu kuntosali klo. 9-10 sekä klo.10-11. Ohjattua kuntosaliliikuntaa pienryhmässä. Eläkeliiton Jaalan yhdistyksen kerho klo. 12, parittoman viikon

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 Mäntsälän Voimistelijat Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 1. TAUSTATIEDOT Kuinka vanha olet? 10 8 6 4 2 58,6 % 31,0 % 10,3 % alle 19 v 19-25 v 26-45 v 45-60 v yli 61 v Kaikki (KA:3.79, Hajonta:0.61)

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat syyskuussa 2015

Lähitori Kuusela tapahtumat syyskuussa 2015 Lähitori Kuusela tapahtumat syyskuussa 2015 Viikko 36 (1.9.-6.9.) Ti 1.9. - Klo 10.00 Voimavara ryhmä, (Päivätoiminnan tila 1. krs). Lisätietoja ja ilmoittautumiset: toimintaterapeutti Jatta Ahlvik 044-7225935.

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kouvola. Ruokolahti. Taipalsaari Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki. Imatra. Etelä-Karjala

Kouvola. Ruokolahti. Taipalsaari Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki. Imatra. Etelä-Karjala Mediatiedot 2013 Kouvola Ruokolahti Etelä-Karjala Taipalsaari Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki Imatra Vartti Kouvola Ilmestyy Vartti Kouvola ilmestyy kerran viikossa; keskiviikkoisin. Vartti Kouvola

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

Mediatiedot 2012 Selänne mediatiedot 2012

Mediatiedot 2012 Selänne mediatiedot 2012 Mediatiedot 2012 Ilmestyminen ja aineistoaikataulu Julkaisija Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite PL 45, 67101 Kokkola Käyntiosoite Mediakulma, Rantakatu 10 Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa puh.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA SYKSY 2007 ILMOITTAUTUMINEN Harjula-keskuksen toimistoon 20.8.2007 alkaen klo 8-15.30: puh. (03) 8725 130 Ilmoittaudu nyt! HARJULAN KUNTOUTUS Liikuntaryhmiemme tavoitteena on ikääntyvien

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

mediakortti 2013 WESTIE-lehti

mediakortti 2013 WESTIE-lehti mediakortti 2013 WESTIE-lehti Vuonna 2013 ilmestyy lehden 37. vuosikerta. Copyright Westiekerho ry. Kaikki oikeudet pidätetään. Lehden osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Westie-lehden

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot