SOSIAALIPALVELUIDEN LAADUNHALLINTAOHJELMA ( SOSIALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA)

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUIDEN LAADUNHALLINTAOHJELMA ( SOSIALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA) 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Mehiläinen Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Lastensuojelupalvelut Muu yhtiö Palvelujen tuottajan nimi Sijaintikunta Joensuu Sijaintikunnan yhteystiedot (valvonnan yhteyshenkilöt Joensuun kaupunki, PL 261, Joensuu Yhteyshenkilö: va. sosiaalipalveluiden johtaja Leena Korhonen Palvelujen tuottajan virallinen nimi Mehiläinen Oy / Kuntapalvelut, Lastensuojelu Toimintayksikön nimi Mehiläinen Joensuun erityisyksikkö Toimintayksikön postiosoite Kuhilaskuja 4 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Heli Treuthardt Postitoimipaikka Joensuu Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Postiosoite Kuhilaskuja 4 Postinumero Sähköposti heli.treuthardt@mehilainen.fi Postitoimipaikka Joensuu Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Valtakunnallinen lupa Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta jolloin Joensuu liitetty valtakunnalliseen lupaan Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta TUOTETTAVAT PALVELUT, TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toimintayksikössä tuotettavat palvelut Avohuollon sijoitus Kiireellinen sijoitus Sijoitus huostaanoton kautta Jälkihuolto perhekuntoutus Ilmoituksenvaraiset palvelut: avohuollon perhetyön palvelut avi21u1 1/20

2 Toiminta-ajatus Mehiläisen lastensuojelun palveluiden ytimen muodostavat perhe, ammatillisuus sekä humaanius. Työntekijämme ovat kasvatustyön ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisia. Heidän erityisosaamistaan on moniongelmaisten ja psyykkisistä häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten tuki ja hoito. Kiinnitämme toimipisteidemme arjessa erityistä huomiota lasten ja nuorten elinympäristöön, turvallisuuteen ja koulunkäynti- ja harrastusmahdollisuuksiin. Turvaamme lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tekemällä läheistä ja aktiivista yhteistyötä kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kanssa. Mehiläisen lastensuojelu on kuntien vahva ja luotettu kumppani. Arvot ja toimintaperiaatteet Vastuullisuus Luottamus, turvallisuus ja välittäminen luovat perustan kaikelle toiminnallemme. Kohtaamme jokaisen ihmisen ainutkertaisena. Kannamme vastuuta toiminnastamme, asiakkaistamme ja työtovereistamme. Työpaikkana luomme erinomaiset edellytykset onnistumisille. Pidämme lupauksemme ja hoidamme asiat loppuun. Asiantuntijuus Vahvan ammattitaidon lisäksi asiantuntijuus tarkoittaa osaamisen ja kokemusten jakamista sekä yhdessä tekemistä asiakkaan parhaaksi. Kannustamme ja tuemme jatkuvaan tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä työssä oppimiseen. Haastamme toimintaamme vaikuttavuuden varmistamiseksi. Ainutlaatuisuus Haluamme palveluillamme ylittää asiakkaan odotukset. Kehitämme toimintaamme hyödyntäen vahvuuksiamme yhdessä henkilöstön, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Käytämme kaikki Mehiläisen mahdollisuudet luodaksemme toimialaa uudistavia palvelukokonaisuuksia avi21u1 2/20

3 Päivittämissuunnitelma Mehiläisen arvojen toteutumista arjessa ja toimintaperiaatteita arvoidaan vuosittain organisaation eri tasoilla monin eri tavoin. Yksilö- ja tiimitason tarkastelussa tärkeässä roolissa on kehityskeskustelut. Yksikkötason tarkastelu toteutetaan tiiviisti samassa yhteydessä, kun koko palvelualueen eli lastensuojelusektorin vuosisuunnittelu toteutetaan. Tässä yhteydessä käydään läpi toteutunutta vuotta asiakkaan, henkilöstön ja prosessien näkökulmasta, verrataan toteutunutta kehitystä tavoitteisiin ja asetetaan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Tässä yhteydessä laaditaan yksikölle toimintasuunnitelma. Toteutetut arviot ovat osaltaan pohjana yksiköiden vuosittain laadittavalle toimintakertomukselle. Sektorikohtaisen päivityksen tarpeen arvionnista vastaa palvelualueen sektorijohtaja. 3. (OMA)LAADUN VALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Mehiläisen palvelujen ja tuotteiden laatua kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Yhtiössä järjestelmä toimii ennakoivasti ja itse ohjautuvasti asiakas- ja lainsäädäntövaatimukset täyttäen. Järjestelmä kuvaa Mehiläisen tapaa toimia. Laadun tuottamisvastuu on jokaisella Mehiläisessä työskentelevällä. Laadunvalvonnan vastuut ovat määriteltyinä organisaation eri tasoilla. Laatujohtaja Carita Rönnberg, Laatupäällikkö Jaana Ikonen, Sektorinjohtaja ja laatuvastaava Marko Nikkanen, (Oma-) Laadun valvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät toimintayksikössä: Laatuyhteyshenkilö Katri Honkala (Oma-) Laadun valvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet toimintayksikössä (ammattinimikkeet) Laatuyhteyshenkilö, vastaava ohjaaja ja yksikönjohtaja Henkilöstön osallistuminen ( oma) laadun valvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Ammattitaitoinen perehdytys on työnteon perusedellytys, uudelle osaajalle tarjotaan perustiedot ja -taidot toimia uudessa tehtävässä toimipiste-/yksikkö-, sektori-, linja- ja konsernitasoille. Perehdytys annetaan paitsi uudelle työntekijälle niin myös työntekijän oltua pitkään poissa työstään. Hyvä perehdytys parantaa laatua, sitouttaa uuden osaajan organisaatioon ja lisää työn tehokkuutta. Onnistunut perehdytys osaltaan vaalii Mehiläinen brändiä ja työnantajakuvaa. Perehdytysprosessi on osa Mehiläisen toimintajärjestelmää ja sitä on selkeytetty ja päivitetty alkuvuodesta ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE avi21u1 3/20

4 Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Kaikki saadut asiakaspalautteet dokumentoidaan toimintayksikössä olemassa olevien ohjeiden mukaisesti. Palautteen antaja voi olla palvelun käyttäjä (asukas, kuntoutuja), omainen / läheinen, sidosryhmän työntekijä tai muu yhteistyötaho. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Jokaisessa yksikössä on laatuyhteyshenkilö, jonka tehtävä on käsitellä kaikki saadut palautteet, jotka edelleen käsitellään yksikön työyhteisöpalavereissa lähiesimiehen johdolla. Joensuun erityisyksikön laatuyhteyshenkilönä toimii sosionomi AMK Katri Honkala. Vastaavalle ohjaajalle, yksikön johtajalle ja sektorin nimetylle henkilölle raportoidaan kaikista tulleista palautteista säännöllisesti annettujen ohjeiden mukaisesti. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Yksiköiden vuosittain päivitettävissä kehittämissuunnitelmissa käytetään näkökulmina asiakasta, henkilöstöä ja prosessia. Näissä kehittämissuunnitelmista huomioidaan aina yksikön laatuyhteyshenkilön koordinoima palaute eri tahoilta tulleisiin asiakaspalautteisiin ja havaintoihin. Sektorikohtaisen kehittämisen tavoitteet perustuvat aina tilaaja- sekä käyttäjäasiakkaiden tarpeista tehtyyn arvioon. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Käytössä olevan asiakaspalautejärjestelmän vuosittaisilla katselmoinneilla varmistetaan olemassa olevan ohjeistuksen ja käytäntöjen toimivuus. Myös sisäisellä auditoinnilla pyritään löytämään kehittämiskohteita asiakaspalautejärjestelmään. Lastensuojelupalveluissa valmistellaan asiakaskyselyä, joka perustuu kolmen ydintuotteen palveluprosesseissa kuvattuihin totuuden hetkiin. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Vaarojen selvittäminen ja arviointi Kartoituksella selvitetään osaston tai yksikön työolosuhteita, työn kuormitustekijöitä ja mahdollisia vaaratekijöitä. Tavoitteena on tapaturmien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy sekä työstä johtuvan kuormituksen vähentäminen. Selvitystä käytetään pohjana yksikön toimintaa suunniteltaessa. Tulokset kerätään myös Työhyvinvointiryhmän käyttöön. Vaarojen selvittäminen ja arviointi on arkityön havainnointia. Kartoitus tehdään ryhmässä, jonka vastaavat ohjaajat kokoavat. Ryhmän kokoonpano sovitaan tilannekohtaisesti. On tärkeää hyödyntää henkilöstön kokemuksia ja ammattitaitoa kartoituksen tekemisessä. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Kaikki turvallisuusriskit, vaarat ja toiminnalliset virheet dokumentoidaan havaitsijan toimesta Haipro järjestelmään ja käsitellään yksikön työpaikkakokouksessa esimiehen johdolla. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Havaintojen pohjalta muutetaan käytäntöjä niin että haittatilanne voidaan jatkossa välttää. Käytäntöjen muuttamisessa huomioidaan sekä yksiköiden että sektoritason työskentely johtoryhmissä. Merkittävän haitan osalta tilanteesta tehdään kirjallinen korjaussuunnitelma edelleen koko sektorin yksiköiden toiminta huomioiden. avi21u1 4/20

5 Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Kaikki turvallisuuspoikkeamat ja toiminnalliset virheet kirjataan Haipro järjestelmmään ja käsitellään yksikön viikkokokouksessa esimiehen johdolla ja kirjataan muistioon. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Yksikön henkilöstö: nimikkeet ja määrä: Kouluaste AMK Korkeakoulu Kokoaikaisia Osa-aikaisia Muut Yhteensä Lähihoitaja 3+1 (peku 1) Nuoriso- ja vapaa ajanohjaaja 1 Sosionomi AMK 5+1 ( peku 2) Yhteisöpedagogi AMK 6 Sairaanhoitaja AMK 3 ( peku 1) Toimintaterapeutti 1 Ytm 1 2 Emäntä ( + peku 2) Henkilökunnan erityisosaaminen: Henkilökunnan erityisosaamiseen kuuluu lastensuojelun ja terveydenhuollon osaamisen lisäksi mm. toimintaterapia osaaminen sekä yksilö- ja perheterapia valmius Yksikössä määritellyt erityispätevyydet: Toimintaterapeutti, Psykoterapeutti ET (Perhetepia), psykoterapeutti VET ( kognitiivinen käyttäytymisterapia) Lastensuojelun hallinnon henkilökunta: Yksikön johtaja Nina Akkanen sosiaalikasvattaja, psykoterapeutti Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Rekrytoinnin toteutus Henkilöstöstrategia osana konsernistrategiaa määrittelee ne henkilöstöä koskevat asiat, jotka tukevat Mehiläisen visiota, missiota ja arvojen mukaista toimintaa konsernin kaikilla tasoilla. Liiketoiminnan ja henkilöstöjohtamisen haasteet ja mahdollisuudet ovat yhteiset. Henkilöstösuunnittelusta ja rekrytointien toteutuksesta vastaa kukin esimies omien tehtävä- ja vastuualueiden mukaisesti. Tätä työtä tukee omalla toiminnallaan HR-tiimi. Resurssikartoitus uudelle työntekijälle Resurssikartoitus kuuluu osalle toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen valittavalle henkilöstölle, kts. alla. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkattavien osalta kartoituksen tarve harkitaan tilannekohtaisesti. Kartoituksessa arvioidaan työntekijän soveltuvuutta tehtävään ja työyhteisöön, mutta myös henkilön tulevaisuuden kehittämiskohteita, joita voidaan hyödyntää yhdessä työntekijän kanssa henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Sijaisten rekrytointi Sijaisten rekrytointi on kuvattu osana henkilöstöprosessia. Sijaisten pätevyys ja ammattioikeudet tarkistetaan jokaisen rekrytoinnin yhteydessä. Työntekijän huumetestaus avi21u1 5/20

6 Työntekijöiden huumetestaus toteutuu rekrytoinnin yhteydessä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Rikosrekisteriote: Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi 504/2002. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Mehiläisen perehdytysohjelma: "Onnistu perehdytyksessä ohjeistus ja vastuut 2012" antaa ohjeet eri tehtäviin liittyvästä perehdytyksestä. Yksikön perehdytysohjelmassa käydään kaikki työtehtävän osa-alueet läpi. Perehdytyksestä tehdään kirjaukset perehdytyslomakkeisiin. Perehdytyksessä käytetään sekä henkilöstötietojärjestelmä Sympassa olevaa lomakkeistoa että lastensuojeluyksikön perehdytyslistausta. Joensuun erityisyksikön perehdytys koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä ja tukevasta osasta. Yksikön johtaja vastaa konsernin ja sektorin keskeisten asioiden selkiyttämisestä valmiin materiaalin pohjalta joka jokaisessa Mehiläisen yksikössä yhteinen. Johtaja käy läpi johtamisjärjestelmän ja kokouskäytännöt sekä avaa Mehiläisen lastensuojelun prosesseja. Vastaavaohjaaja saattelee työntekijää yksikön toimintaan ja työntekijän työkäytänteisiin ja työnantajan välisiin käytänteisiin Sympan materiaalin kautta ja toiminnan käsikirjaa hyväksi käyttäen. Vastaavaohjaaja käy työntekijän kanssa läpi mm. työsopimukseen, palkkaukseen työvuorosuunnitteluun ja poissaolokäytänteisiin liittyvät asiat. Arjessa uusi työntekijä kulkee viikon verran mahdollisimman tiiviisti perehdytysvastaavan tai hänen valtuuttamansa henkilön kanssa ja saa oppia yksikön struktuurista, toimintatavoista ja yksittäisen asiakkaan tarpeista. Perehdytysyhteys henkilönä Joensuun erityisyksikössä toimii toimintaterapeutti AMK Emma Pössi Oppilaitos vastaava ja opiskelijoiden perehdyksestä ja opiskelun ohjauksesta ja sen suunnittelusta vastaava sosionomi AMK Helmi Hiltunen Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Henkilöstön osaamis- ja koulutusstrategia Menestyminen muuttuvassa maailmassa edellyttää jatkuvaa oppimista sekä työntekijän että yrityksen näkökulmasta. Osaamisen hallinta on erittäin tärkeä kilpailuetu. Nopeus ja oikea ajoitus ovat kriittisiä tekijöitä osaamisen kehittämisessä. Osaamisen hallinta tarkoittaa osaamisen kehittämisen lisäksi sellaisten toimintatapojen kehittämistä, jotka tukevat henkilökohtaisten kompetenssien siirtymistä tuotteisiin ja palveluihin ja näin ollen yhteiseksi osaamiseksi. Osaamisen hallintaan liittyy myös yrityskulttuurin luominen, joka mahdollistaa tiedon ja osaamisen jakamisen sekä yhdessä oppimisen. Onnistuminen edellyttää tavoitteellista osaamisen johtamista, jossa jokaisella työntekijällä on vastuu omasta osaamisestaan ja sen kehittämisestä. Kehityskeskustelu Kehityskeskustelut käydään vuosittain elokuun-syyskuun aikana lähiesimiehen kansssa Tasapainoisen johtamisen näkökulman mukaisesti. Uusien työntekijöiden kohdalla kehityskeskustelu ja siihen liittyvä henkilökohtainen kehittämissuunnitelma käydään perehdytysprosessin jatkumona noin kuuden kuukauden kuluttua työn aloittamisesta. Tämän jälkeen osaamista arvioidaan normaalin prosessin mukaisesti. Kehityskeskustelun tavoitteena on olla tasavertainen ja aktiivisen vuorovaikutteinen keskustelu. Kehityskeskustelun perusteella laaditaan osaajan henkilökohtainen kehittämissunnitelma. Tulos- ja tavoitekeskustelu avi21u1 6/20

7 Tulos- ja tavoitekeskustelu käydään vuosittain tammi-helmikuussa lähiesimiehen kanssa. Keskustelun tavoitteena on arvioida edellisen kauden suoriutumista ja tavoitteiden toteutumista sekä sopia tulevan vuoden tavoitteet. On erityisen tärkeätä, että jokainen työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan, että hän saa palautetta suorituksistaan ja että hän tietää, miten hyvistä suorituksista palkitaan. Koulutusohjelmat ja Koulutuskalenteri Koulutuskalenteriin on koottu tietoa Mehiläisen valtakunnallisista koulutuksista ja yhteistyökumppaneiden järjestämistä koulutuksista. Mehiläinen Oy:n erilliset koulutusohjelmat laaditaan yksiköissä ja sektoreilla ilmenevän tarpeen mukaisina. Työhyvinvointi ohjelma Mehiläisen Työhyvinvointiohjelma kattaa konsernin kaikki yksiköt. Ohjelma toimii viitekehyksenä ja peruslinjauksena toimipaikkakohtaisille työhyvinvointisuunnitelmille, jotka sisältyvät kunkin tulosyksikön tuloskortteihin. Työhyvinvointiohjelma kohdistuu henkilöstön työkykyyn, hyvinvointiin ja työturvallisuuteen sekä työympäristöön ja työsuojeluun. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Yksikön koulutussuunnitelma perustuu koko sektorin osaamispolkuun. Vuosittain kehityskeskusteluissa esille nousseen koulutustarpeen perusteella henkilökohtainen osaamispolku. Yksikön työhyvinvointisuunnitelma laaditaan vuosittain yksikön lähiesimehen johdolla. Suunnitelman toteutumista seurataan sännöllisesti. Yksikköön laaditaan liikuntasuunnitelma elo-syyskuussa Liikuntasuunnitelman tavoitteena on työyhteisön yhteisöllisyyden vahvistaminen ja liikunnan ilon löytäminen sekä työhyvinvoinnin lisääminen. Liikuntasuunnitelman laatimisesta Joensuun yksikön henkilöstölle vastaa????? 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET (Oma) Laadun valvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Joensuun erityisyksikkö on 14 paikkainen ja kaksiosastoinen talo. Osastot sijaitsevat L muotoisen talon molemmisssa päissä. Jokaisella asikkaalla oma tilava, 16 neliöinen, valmiiksi kalustettu huone jota voi halutessa sisustaa omilla henkilökohtaisilla tavaroilla. Valmiiseen kalustukseen kuuluu sänky, työpöytä tuolineen, lipasto, kolme vaatekaappia ja valaisimet. Sisustustekstiilit kuuluvat kalustukseen ja ovat paloturvallisia. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Talon molemmilla osastoilla on asiakkaiden yhteisessä käytössä on oleskelutila, valmistuskeittiö ja 3 WC joissa suihkut. Ma- pe lounaan, välipalan ja päivällisen valmistaa emäntä. Viikonloppuisin ruoan valmistuksesta huolehtii ohjaaja. Lapsen mukanaolo ruoana valmistuksessa aina kun mahdollista. Talossa on osastojen yhteisessä käytössä monitoimitila, pesutupa ja sauna. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Osastoilla on nuorten käytössä tupakeittiötila jossa sohvakalusteet ja televisio sekä pelikonsoli ja dvd laitteet jotka ovat asiakkaiden käytössä sovitusti. ruokailupöydän äärellä on mahdollisuus pelailla pelejä, askarella jne. Toimintatila soveltuu sekä ohjattuun toiminnalliseen toimintaan tai esim. elokuvien katseluun videotykin kautta. avi21u1 7/20

8 Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Mehiläisen ympäristöpolitiikka on osa yhtiön laadunhallintaa. Ympäristöjärjestelmän vastuut noudattavat laadun hallinnan laatuorganisaation vastuumääräyksiä. Ympäristövastuullisuus tulee Mehiläisen ympäristöohjelmien laajentumisen myötä koskemaan jokaista työntekijää. Kaikki Mehiläisessä työskentelevät sitoutuvat omassa työssään ympäristövastuuseen. Mehiläisen hygieniasuunnitelmaan on kuvattu seuraavat aihealueet: Hygienia hoitotyössä, Infektioidentorjunta, Toimintaympäristön hygienia, Elintarvikehygienia, Koulutus. Mehiläisen valtakunnallinen hygieniatoimikunta tukee toimintayksköiden hygieniatyötä. Yksiköissä on elintarvike ja ympäristöhygieniasta vastaava yhteyshenkilö ( terveydensuojelun ja elintarvikehuollon omavalvonta). Siivous toteutetaan siten että talossa käy kerran kk ISS siivouspalvetut toteuttamassa tarkemman siivouken muutoin ohjaajat huolehtivat siivoussuunnitelman mukaisesti yhteisten tilojen siisteydestä. Siivous kuuluu myös osana nuoren kuntoutusta joten ma ja to nuori siivoaa omanhuoneensa sekä sovitun lisäalueen. Siivousvälineet säilytetään erillisessä siivouskomerossa joka on lukittu. Keittiön siisteydestä ja elintarvike hygieniasta vastaa emäntä Sari Kykkänen ohjaajat huolehtivat talon yhteisestä pyykkihuollosta käyttäen yksikön pyykkitupaa jossa on kaksi pesukonetta, kaksi kuivausrumpua, kuivauskaappi ja kuivaushuone. Pesuaineet sijaitsevat lukitussa tilassa. Asiakas pesee omat vaatteensa ja huolehtii pyykin jälkikäsittelysta ohjatusti työntekijän kanssa vähintään kerran viikossa. Yksikön pihapiirissä sijaitsee jätekatos jossa on sekajätepiste. Metalli ja lasi toimitetaan erilliseen keräyspisteeseen samoin kun paperi. Nuoria ohjataan em. kierrätys toimintaan. Ruokajätteelle on oma komposti. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Kiinteistöhuollon ja hoidon tehtävät ja vastuut ovat ulkoistettu ISS kiinteistöpalveluille. Yksikössä on terveydensuojelun ja elintarvikehuollon omavalvontasuunnitelma josta vastaa emäntä Sari Kykkänen yhdessä laatuvastaavan ja esimiesten kanssa. Mehiläisessä kosteushaittoja ja sisäilmaongelmia selvitetään Työterveyslaitoksen Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen antaman mallin mukaisesti. Linkki: Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Laiteturvallisuus Mehiläisessä kaikki potilaan hoitoon tai tarkkailuun välittömästi tai välillisesti käytettävät laitteet on kirjattu toimipistekohtaisiin laiterekistereihin. Rekisterissä tulee olla ajantasainen tieto laitteen huolto-, kalibrointi- ja validiointihistoriasta sekä laitteen tunnistetiedot. Laitteet huolletaan ja kalibroidaan laitetoimittajan suositusten mukaisesti ja/tai vähintään vuosittain. Laiterekisterin laatimisesta ja tarkistamisesta vastaa terveydenhuollon tiimin vetäjä sairaanhoitaja YAMK Linda Raunio. Laiteturvallisuus on paitsi laitteiden turvallisuutta myös niiden käyttöön liittyvää turvallisuutta. Terveydenhuollon tiimin vetäjä ja turvallisuus vastaava yhdessä vastaavan ohjaajan kanssa vastaa siitä, että henkilöstö on saanut laitteiden käyttökoulutusta ja käyttöturvallisuusohjeet ovat saatavilla ja niitä noudatetaan. Laitteisiin perehtyminen dokumentoidaan henkilökohtaiseen perehdytysohjelmaan. Yksikössä on vähäinen määrä em. laitteita. Verenpaine- ja verensokerimittari sekä alkometri joiden huollosta ja kalibroinnin tarpeesta vastaa terveydenhuollon tiimin jäsenet. Huoltotoimenpiteet suorittaa ammattilainen. Vastuuhenkilön yhteystiedot Sairaanhoitaja YAMK Linda Raunio avi21u1 8/20

9 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Yksikkö on toteuttanut ja edelleen kehittää terveydenhuollon tiimin toimintaa. Yksikössä on kameravalvottu lääkehuone jossa virallinen lukittu kolmiosainen lääkekaappi tarvikkeille ja asiakirjoille. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Jukka Saari (yksikön turvallisuus vastaava/ työsuojeluasiamies) jukka.saari@mehilainen.fi Heli Treuthardt ( vastaava ohjaaja) heli.treuthardt@mehilainen.fi Nina Akkanen (yksikön johtaja) nina.akkanen@mehilainen.fi Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Yksikön turvallisuustyön tehtävät ja vastuut on kuvattu. Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden turvallisuus arvioidaan säännöllisesti. Vaarojen kartoituksen/riskien arvioinnin pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Korjaavien toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan myöhemmissä tarkastuksissa ja arvioinnissa. Sektorilla varmistetaan yhtenäinen henkilöturvakoulutus yksiköiden työntekijöille. Kts Mehiläisen turvallisuusstrategia vuosille Yksikössä on vuosittain tarkistettava ja tarpeen mukaan päivitettävä pelastussuunnitelma jonka mukaan henkilökunta ja asiakkaat toimivat. Asiakirja tulee käydä läpi sekä asiakkaan että henkilökunnan anssa. Em asioista vastaa tuvallisuusvastaava yhdessä yksikön johtajan kanssa. Pelastusviranomaiset pitävät määräajoin poistumisharjoituksia koko talon väelle ( nuoret ja henkilökunta). Pelsastusviranomainen käy vuosittain tarkistamassa henkilö ja paloturvallisuuteen vaikuttavat asiat Aluehallintoviraston ja kunnan edustaja on vastuussa siitä, että he määräajoin tarkistavat yksikön puitteet että ne vastaavat lastensuojelulain vaateita. Elintarvike valvonnasta huolehtii emäntä kunnanterveystarkastajan ohjeiden ja säädösten mukaisesti. Emäntä on vastuussa elintarvike omavalvontasuunnitelman laadinnasta ja sen päivittämisestä yhdessä yksikön johtajan kanssa. Henkilöäkunnalta vaaditaan hygieniapassi. Talon jakautuminen kahteen osastoon ja edelleen soluihin lisää asiakasturvallisuutta tilanteissa jossa yksittäisellä asikkaalla on haastellisempi hetki. Ohjaajat voivat rajata haasteellisen asikkaan toiminta aluetta ja antaa tilan rauhoittu. Yksiköllä on toiminta ohje miten tulee toimia jos asiakas käyttäytyy uhkaavasti. Toimintasuunnitelmaa käydään läpi uuden työntekijän kanssa, vuosittain koko henkilöstön kanssa ja ohjeesta on kirjallinen muistio. Perehdytyksestä vastaa turvallisuusvastaava Henkilöstön työvuorosuunnittelussa ( vastuu vastaavallaohjaajalla ja johtajalla) on otettu huomioon se, että henkilökuntaa on riittävästi suhteessa asiakkaisiin ja toimintaan. ( ilta ja viikonloppu painotus työvuoroissa) avi21u1 9/20

10 Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Kaikille teknisille turvalaitteille on laadittu kunnossapito-ohjelma. Laitteet testaan ja huolletaan säännöllisesti, nämä toimenpiteet dokumentoidaan. Laitteiden käyttöön annetaan riittävä perehdytys ja tarvittaessa erityinen koulutus (esim. paloilmoittimen hoitaja). Tietoa tallentavista valvontalaitteista on laadittu rekisteriseloste. Linkki: Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne Kaikille teknisille turvalaitteille on laadittu kunnossapito-ohjelma. Laitteet testaan ja huolletaan säännöllisesti, nämä toimenpiteet dokumentoidaan. Huoltokirjasta vastaa turvallisuusvastaava Yhteisöpedagogi AMK Jukka Saari yhdessä ISS kiinteistöhuollon kanssa. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Mehiläinen Kuntapalveluissa on käynnissä hanke turvallisuustyön kehittämiseksi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa määritellään turvallisuusstrategia ja tavoitteet vuosille Yksikkökohtaiset kehittämiskohteet määritellään vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin yhteenvedossa. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Lastensuojelu Lastensuojelulaki 417/ Lastensuojelussa lastensuojelulain mukaisesti lapsen/nuoren asioista vastaa nimetty viranomainen/sosiaalityöntekijä, joka tekee lasta/nuorta koskevat päätökset. Asiakassuunnitelmaneuvottelussa laaditaan asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen/nuoren, vanhempien sekä hoitotahon/hoitotahojen kanssa. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Asiakkailla ja heidän omaisillaan on aina mahdollisuus tutustua yksikköön ennen avohuollon sijoituspäätöstä tai huostaanottoa. Yksikön vastaavan ohjaajan kanssa voi sopia tutustumiskäynnin. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Sosiaalityöntekijän johtamassa asiakassuunnitelmaneuvottelussa käydään läpi palvelun kokonaisuus, sisältö sekä suunnitelma näiden toteuttamiseksi. Yhteisen asiakassuunnitelmaneuvottelun lisäksi on lapselle taattava mahdollisuus keskustella oman sosiaalityöntekijän kanssa säännöllisesti kahden kesken. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Palveluissa noudatetaan asiaa koskevia lakeja ja asetuksia ja käytännöt perustuvat korkeaan eettiseen ja moraaliseen toimintatapaan sekä Mehiläisen arvoihin. Lisäksi huomioidaan yksilölliset erityistarpeet ja toiveet. Mahdollisista kulunrajoituksista sovitaan yhteistyössä asukkaan kanssa ja ne perustuvat lääketieteellisiin arvioon ja ovat aina turvallisuusperusteisia. avi21u1 10/20

11 Yksikön toiminta perustuu hallittuun johtamis- ja toimintajärjestelmään sekä yhdessä suunniteltuun toimintarakenteeseen, joilla varmistetaan lapsen/nuoren ja perheen oikeusturva ja osallisuus omassa prosessissaan. Joensuun erityisyksikössä on jokaisella nuorella oma huone joka on nuoren yksityistä aluetta. Huoneen oven saa lukkoon ja avaamisesta huolehtii vuorossa olevat ohjaajat. Nuoren yksilöllinen asioiden hoito puhelimitse, keskustelut ohjaajan kanssa jne. toteutuvat yksityisyyttä kunnioittaen toimistossa, omassa huoneessa tai toimintatilassa. Mehiläisen lastensuojeluyksiköissä kaikki asiakkaisiin liittyvä dokumentointi tapahtuu teknisesti hyvin suojatussa NecoraSystems Oy:n Nappula-asiakastietojärjestelmässä. Myös muut sähköiset asiakirjat luodaan ja säilytetään Mehiläisen suojatussa tietojärjestelmässä, johon jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus ja salasana. Sähköisten asiakirjojen suojauksesta ja varmuuskopioinneista vastaa Mehiläisen IT-yksikkö. Kaikki nuorten hoitoon, kasvatukseen ja kuntoutukseen liittyvät paperiset asiakirjat säilytetään omissa kansioissaan lukitussa kulunvalvonnalla varustetussa huoneessa (toimistot) ja lukitussa kaapissa. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Pääsääntöisesti lasten/nuorten varat ovat toimistossa asiakkaan omassa lokerossa josta hän ne pyydettäessä saa tai asiakkaalla itsellään. Sijoitetun lapsen/nuoren kanssa tehdään aina kirjallinen sopimus varojen säilyttämisestä ja varojen käytöstä pidetään kirjaa. Lastensuojelulaki 417/ Käyttövarat. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Yksikön työtekijöiden ja johdon suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työskentely sekä asiakassuunnitelman avaaminen arkeen hoito- ja kasvatussuunnitelmaksi helpottaa asiakkaan arjen hallintaa ja edelleen lisää tunnetta osallisuudesta jonka uskotaan vähentävän rajoitteiden käyttöä. Rajoitteiden käytön vähentämiseen edelleen pyritään johdetulla sektorin tuella mm. alueellisilla - ja valtakunnallisilla päivillä sekä osaamisen kehittämisellä. Talon jakautuminen kahteen osastoon ja edelleen soluihin lisää asiakasturvallisuutta tilanteissa jossa yksittäisellä asikkaalla on haastellisempi hetki. Ohjaajat voivat rajata haasteellisen asikkaan toiminta aluetta ja antaa hänelle tilan rauhoittua. Yksikköön on laadittu selkeä toimintaohje miten tulee toimia jos asiakas käyttäytyy uhkaavasti. Toimintasuunnitelma käydään läpi uuden työntekijän kanssa, vuosittain koko henkilöstön kanssa ja ohjeesta on kirjallinen muistio. Em. toimintaa tärkeämmäksi koetaan kokonaisvaltainen ennakoiminen niin työnsuunnittelussa ja toteuttamisessa asiakaan kanssa toimimisessa kun riittävä tietämys asiakaan tarpeista ja tilanteesta. Edellistä tuetaan työvuorosuunnittelulla ja työntekijän omalla valmistautumisella työvuoroon. Tiedon siirtyminen vuorosta toiseen raportin muodossa, lasten kanssa ennakoitu toiminta runko jne. vähentää levottomuuden ja epätietoisuuden syntyä. Arjessa toimimme yhdessä suunnitellun ja sovitun strukturoidun viikko- ja päivä toiminnan mukaan sekä yhteisillä pelisäännöillä. Sekä asiakkaat perheineen että ohjaajat ovat tietoisia em. rakenteista ja niiden välttämättömyydestä turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääjänä. Kasvatuksessa tavoitellaa ohjaavaa keskustelevaa työotetta nuoren ja yhteisön kanssa jossa pyritään varmistamaan yksilön ja yhteisön osallisuus. Nuorten osallisuus omiin yhteisiin asioihin ja ennakoiva tieto varmistetaan päivittäisillä lapsen kohtaamisella ja viikottaisilla yhteisöpalavereilla. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Lastensuojelulaki 417/2007 sekä Laki lastensuojelulain muuttamisesta 88/ Laitoshuoltona järjestettävän sijaishuollon aikana lapseen saa :n nojalla kohdistaa rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuoltoon johtaneen päätöksen tarkoituksen toteutuminen, lapsen oman tai toisen henkilön terveys ja turvallisuus taikka muun mainituissa säännöksissä säädetyn edun turvaaminen välttämättä vaatii. Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen. avi21u1 11/20

12 Rajoitustoimenpiteiden keskeisimmät tavoitteet ovat huostaanoton tarkoituksen toteutumisen varmistaminen sekä lapsen itsensä ja toisen henkilön suojaaminen. Päätökset rajoitustoimenpiteistä tekee yksikön vastaavan ohjaajan/vastuuvuorolaisen päätöksellä rajoituksen toetuttajat. Rajoitustoimenpiteistä tehdään kirjalliset päätökset asiakastietojärjestelmä Nappulaan. Rajoitteisiin on lainmukaiset muutoksenhakuoikeudet. Asiakassuunnitelmaneuvottelussa ja asiakassuunnitelmassa huomioidaan kirjatut ja toteutuneet rajoitustoimenpiteet sekä niiden vaikutukset. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Jos asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti henkilökunnan toimesta, on henkilökunnalla asiasta ilmoitusvelvollisuus esimiehille ja yksikönjohtajalle. Asiakkailla on oikeus tehdä muistutus yksikön vastaavalle ohjaajalle. Yksikössä on olemassa ohjeet muistutusmenettelystä ja asiakasta ohjeistetaan ja autetaan saamaan apua muistutuksen laatimisessa (esim. sosiaaliasiamies). Kaikki tilanteet käsitellään yhdessä yksikönjohtajan kanssa ja niistä tehdään poikkeama. Korjaustoimenpiteet määritellään ja näiden toteutuksesta vastaa yksikön lähiesimies. Koko sektoritasolla pyritään vahvistamaan lapsen ja perheen yksilöllisiä voimavaroja ja näin vahvistamaan heidän oikeusturvaansa. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Laatujärjestelmässä on kuvattu toimenpiteet ja prosessipolut liittyen asiakassuhteen päättymiseen eri tilanteissa. Tavoitteena on hoidon ja palvelujen jatkuvuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Lastensuojelussa asiakassuhteen päättymisestä päättää lapsen/nuoren sosiaalityöntekijä. Yhteistyössä asiakkaan sosiaalityöntekijän kanssa järjestetään asiakassunnitelmaneuvottelu, missä suunnitellaan ja kirjataan lapsen/nuoren jatkosuunnitelmat. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Nuoren asiaa hoitava sosiaalityöntekijä jonka tiedot löytyvät asiakastieto järjestelmästä tai lastensuojelun päätöksestä jota säilytetään toimistossa lukitussa kaapissa vaihtoehtoisesti voi muistutuksen osoittaa Kuopion hallintooikeus, Puijonkatu 29 A 2.krs, PL 1744, Kuopio Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Ovat aina kaikkien palvelunkäyttäjien ja heidän läheistensä saatavilla. Ilmoitustaulu tmv. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot löytyvät muistitaululta toimistossa. Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Kaikki palvelua koskevat muistutukset käsitellään vastaavan ohjaajan ja yksikönjohtajan toimesta. Muistutuksista tiedotetaan aina myös sektorinjohtajaa ja sektorin nimettyä päällikköä. Muistutuksesta ja vastauksesta muistutukseen annetaan tieto myös asiakkaan kotikunnan vastaavalle sosiaalityöntekijälle (Asiakaslaki 23 ). Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Kunta- ja sidosryhmäyhteistyö on kuvattu vastaavan ohjaajan, perhetyöntekijän, th-tiiminvetäjän ja yksikönjohtajan tehtäväkuvauksissa. Lisäksi sektorin prosessipolut on suunniteltu yhteistyössä kuntien kanssa. Päävastuu valtakunnallisesta kuntayhteistyöstä on sektorinjohtajilla ja alueellinen kuntayhteistyö yksikön johtajalla. avi21u1 12/20

13 Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Lastensuojeluyksiköissä ei ole palveluseteliasiakkaita. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Mehiläisessä toteutetaan jatkuvan kehittämisen periaatetta: asiakkaan asemaan, oikeuksiin ja oikeusturvan toteutumiseen liittyviä kysymyksiä arvioidaan säännöllisesti laatujärjestelmän mukaisesti. Mehiläisen lastensuojelun kulmakivet ovat perhe, ammatillisuus ja humaanius. Asiakkaan asema ja oikeudet perustuvat koko sektoritason suunnitelmalliseen johtoryhmätyöskentelyyn, jolloin asiakkaan oikeusturvan varmistaa useampi ammattihenkilö. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Hoidon ja kuntoutuksen perustana on ihmisyyden ja sen vajavaisuuksien ymmärtäminen. Hoito- ja kasvatustyössä työssä huomioidaan nuoren, hänen perheensä ja läheistensä elämäntilanteet. Laadukkaan hoito- ja kasvatustyön tavoitteena on nuoren ja hänen läheistensä vahvuuksien löytäminen, onnistumisien ja positiivisten tekijöiden kautta mutta yhtä lailla myös sen kautta, että yhdessä löydämme ratkaisun kohdata ja käsitellä haasteita siten, että tuloksena on uusia ajatteluja toiminta malleja. Haitallisesta elämäntavasta luopumisessa eletään onnistumisten ja epäonnistumisten kehässä joissa sijaishuollon henkilökunta toimii nuorelle ja tämän lähipiirille peilinä, sanoittajana ja uuden toimintamallin tukijana. Aito ja rehellinen asiakkaan tarpeet ja tavoitteet kuuleva, näkevä ja sensitiiviseen toimintaan pyrkivä vuorovaikutus on humaanin toiminnan perusta. Yksikön kuntoutustavoitteessa lapsi ja perhe ovat osallistujia. Perhettä kuullaan, tuetaan, ohjataan ja vastuutetaan huomioiden koko prosessin ajan heidän elämän tilanteensa ja voimavaransa. Tuessa ja ohjauksessa perhe ja vanhemmuus nähdään lapsen kasvun ja kehityksen perustana ja sijaishuollon kannalta on oleellista saada vanhemmat, sisarukset ja muut läheiset osallisiksi sijoitusprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ohjaaja on sijoitetun nuoren oheiskasvattaja joka kuulee vanhempaa herkällä korvalla tukien häntä lasta ja perhettä vahvistavissa vuorovaikutus- ja toimintamalleissa ja ohjaa vanhempaa haasteellisessa toiminnassa. Tavoitteena on toimiva muutos juuri konkreettisessa elämässä. Yksilöä on aina tarkasteltava omassa yhteydessään, sisäisten ja ulkoisten tekijöiden kokonaisuudessa. Tavoitteena tukea ja saada aikaan muutosta ihmisessä ainutlaatuisena fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Yksikön kaikille kuntouttaville ja ohjaaville yksilötoiminnoille ja ryhmille on tavoite löydettävissä em. näkökulmia tarkastellen. Ohjaajien tehtävänä on auttaa ja tukea nuorta tiedostamaan ristiriita, joka hänen ajattelun, mielipiteiden ja käyttäytymisen välillä usein on. Ohjaaja sanoittaa em. asioista johtuvaa huolta jota kantaa lastensuojelun lisäksi mm. lähipiiri ja nuoren muut verkostot. Nuoren kasvatus, kuntoutus ja ohjaus perustuu vuorovaikutussuhteeseen jossa ohjaajan tehtävä ei ole kertoa mitä nuoren tulisi tehdä, vaan auttaa häntä yhdessä löytämään toiminnan ja keskustelujen kautta erilaisia mahdollisuuksia asioiden ratkaisuun. Lopullinen vastuu mahdollisesta muutoksesta jää nuorelle itselleen. Turvallisuuden tunteen vahvistamisessa arki-elämän ennustettavuus ja jatkuvuus sekä että ihmissuhteiden pysyvyys ovat keskeisiä rakennusaineita. Vuorovaikutussuhteissa lämpö, johdonmukainen rajojen asettaminen ja siihen liittyvien asioiden selittäminen, tukevat lapsen itsehallinnan kehittymistä. Eläminen kodinomaisen päivärytmityksen mukaan ja mm. kodin töiden ja osallisuuden kautta tapahtuva perushoito, huolenpito, välittäminen ja kasvatus luovat jatkuvuutta. Edellisten pohjalta syntyy usko itseen ainutlaatuisena ja arvokkaana, luottamus omiin realistisiin kykyihin ja kehitystavoitteisiin ja osallisuudesta omaan lähipiiriin ja muuhun ympäröivään yhteisöön. Omahoitajatyöskentely on vuorovaikutussuhde, jossa tärkeintä on nuorta arvostava ja kunnioittava asenne. Työntekijä pyrkii pääsemään perille nuoren omista tavoitteista, ydinarvoista ja tavoitellun muutoksen merkityksistä. Lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet määritellään myönteisenä toimintana mahdollisimman konkreettisesti. Omahoitajuus ja varsinkin pidempiaikainen suhde avi21u1 13/20

14 rakentaa yhteistyötä, lujittaa avointa tutkimista, rohkaisee nuorta muutokseen ja luo toiveikkuutta, voimaannuttaa. Nuori motivoituu omista lähtökohdistaan omien arvojensa ja pyrkimystensä suunnassa siinä tahdissa kun se on hänelle mahdollista. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Ravitsemukseen liittyvät tavoitteet ja toimintaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti sektorikohtaisissa palvelukuvauksissa. Ruokahuollon kehittämistä ohjaa Kuntapalveluissa Ruokapalvelupäällikkö Anja Hankala. Ruokahuolto toteutetaan yleisten ja yksilöllisten ruokasuositusten mukaisesti. Tästä huolehtii emäntä Sari Kykkänen. Ruokalista on riittävän monipuolinen ja kaikkien nähtävillä. Ruokailu toteutetaan päivittäisen toistuvan rytmin mukaisesti aamupala lounas välipala päivällinen iltapala tarvittaessa asiakas saa iltapalan jälkeen hedelmää tms. Asiakkaan ravitsemusta seuraa vuorossa oleva ohjaaja ruokaillessaan nuorten kanssa. Työntekijä ohjaa nuoria monipuolisuuteen ruokavalinnoissa ja ottaa emännän ohella nuoren toiveita vastaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Elintarvikehuollon omavalvonnan yhteyshenkilö on emäntä Sari Kykkänen Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Lastensuojelu Yksikössä noudatetaan päivä- ja viikko-ohjelmaa, jonka perusteena on lasten tarve säännölliseen vuorokausirytmiin sekä ennustettavaan turvalliseen arkeen. Koulu on lapsen työtä ja sen hoitaminen sovitusti ja lapsen voimavaroja ja taitoja huomioiden on asia johon ohjaajat kannustavat ja antavat tukeaan yksikössä. Asiakkaiden kouluna toimii sijoituksen aikana Noljakan koulu ( alakoulu) ja Lyseon peruskoulu ( yläkoulu) joka myös vastaa erityisopetuksen järjestämisestä. Kouluyhteyshenkilönä toimii omaohjaajan ohella yksikön toimintaterapeutti Emma Pössi Lapset hoitavat vuorollaan keittiövuoron, johon kuuluu ruokien esille laittaminen ja pois kerääminen sekä keittiön siistiminen ammattihenkilön ohjauksessa. Jokainen lapsi harjoittelee huolehtimaan vaatehuollostaan ohjaajien avustamina, myös pyykkihuollosta. Siivouspäivinä kahdesti viikossa lapset osallistuvat heidän käytössään olevien yhteisten tilojen siivoukseen ja kerran viikossa he siivoavat omat huoneensa. Päivä- ja viikko-ohjelmien avulla lapset oppivat arkielämän taitoja ja terveellisiä elämäntapoja, esimerkiksi ruokaillen säännöllisin väliajoin viisi kertaa päivässä. Päivien ja viikon rytmittäminen mm. ulkoiluajoista kiinni pitämällä, tukee sääntöihin ja yhteiskunnan odotuksiin sopeutumista. Mehiläisen lastensuojeluyksiköissä turvataan yhteisen yhteisöllisen ohjelman lisäksi lasten yksilölliset ja yksityisyyden tarpeet tekemällä jokaiselle lapselle yhteisen ohjelman huomioiva ja toisaalta lapsen tarpeet huomioiva yksilöllinen päivä- ja viikko ohjelma. Oppivelvollisuuden suorittaneille jatkoopintopaikkaa vaille jäänneille nuorille laaditaan viikoittain avi21u1 14/20

15 oma yksilöllinen viikko-ohjelmansa ottaen huomioon lapsen psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset tarpeet kokonaisvaltaisesti. Viikkoohjelam voi sisältää työharjoittelujaksoja, kuntouttavaa työtoimintaa jne. Riittävän unensaannin takaamiseksi arkipäivinä hiljaisuus on klo ja viikonloppuisin myös välisenä aikana. Arkisin yksikössä herätään klo 7.00 ja viikonloppuisin klo 10. Kaikki lastensuojeluyksiköt ovat savuttomia niin asiakkaiden kun työntekijöiden näkökulmasta. Savuttomaan elämään on saatavilla tukea yhteisesti sovituilla muodoilla johon voi kuulua korvaushoito mikäli lääkäri/terveydenhuollon asiantuntija katsoo sen tarpeelliseksi. Päivärytmiin kuuluu hiljainen tunti jolloin tehdään mm. koulutehtäviä. Tämän jälkeen ja tätä ennen lapset voivat viettää hiljaisuuden alkamiseen asti aikaa yhteisissä tiloissa. Heillä on mahdollisuus tällöin viettää aikaa muun muassa televisiota katsellen, pelaten konsolipelejä tai tietokonetta (internetyhteydellä) käyttäen. Lasten käytössä on tietokone, jonka käyttöön he voivat varata itselleen aikaa. Mehiläisen lastensuojelussa tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle/ nuorelle yksilöllinen oman kiinnostuksen kautta tullut harrastus tai tukea ja ylläpitää harrastusta, joka lapsella on ollut ennen lastensuojeluyksikköön tuloa. Oman harrastuksen lisäksi yksikössä toimii lasten tarpeista lähtöisin suunniteltuja avoimia ja suljettuja suunnitelmallisia ryhmiä kuten kuvataide-, musiikki-, ruoanvalmistus-, liikunta, erä- ja kulttuuriryhmä. Nämä ryhmät suunnitellaan aina kevät- tai syyslukukaudeksi kerrallaan ja niihin nimetään vastuu ohjaajat. Ohjatun ja harrastetoiminnan lisäksi asiakkaalla tulee olla vapaata toimita aikaa. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Kts. kohta 7. Puhtaanapitokäytäntöjen lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota käsihygieniaan joka kuuluu myös oleellisena osana nuorten hygieniakasvatusta. Keittiössä toimiessaan sekä ohjaajat että nuori noudattaa erityista huolellisuutta. Infektioaikana pyritään siihen, että ruokahuollosta huolehtii vain emäntä tai vuorossa oleva ohjaaja. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Mehiläinen toteuttaa jatkuvan kehittämisen periaatetta kaikessa toiminnassa. Käytäntöjä kehitetään, uusia käytäntöjä luodaan ja niiden toteutumista arvioidaan konsernitasolla, alueellisesti ja yksikkötasolla. Yksikönjohtajat ja lähiesimiehet vastaavat yksiköiden toiminnan kehittämisestä. Lastensuojelupalvelujen kehittämisen päävastuu on sektorin johtoryhmällä (sektorijohtaja, kasvatuksellinen johtaja, lääketieteellinen johtaja, konseptipäällikkö ja perhepäällikkö). Sektorin johtoryhmä tukee yksiköiden toiminnan, asiakastyön, kuntoutuksen laadun ja sisältöjen kehittämisessä yksiköitä tukee sektorin johtoryhmä. Mehiläisen muu organisaatio, osaaminen ja tukipalvelut ovat myös yksiköiden käytössä. Yksikön toiminnan kehittäminen lähtee Mehiläisen yhteisistä toimintaohjeista ja työkäytänteistä joita sovelletaan yksikön omaan arkeen kuullen työntekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä. Säännölliset raportti ja kokouskäytänteet takaavat kehittämistarpeiden esiintulon ja niiden juurruttamisen. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN avi21u1 15/20

16 Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Mehiläisen potilasturvallisuussuunnitelma sekä potilasturvallisuuteen liittyvät valtakunnalliset linjaukset ja ohjeistukset löytyvät sisäisen intranetin potilasturvallisuus-sivuilta. Valtakunnallisten linjausten ja ohjeistusten sekä yhteisten toimintatapojen toteutumista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Sektorikohtaisissa sairaanhoidon ohjeissa korostetaan käypähoitosuositusten ja lääkärin hoitolinjausten noudattamista. Lastensuojelu Laki 88/ Lapsen terveydentilan tutkiminen 16 b Kunnan, jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna taikka jälkihuollossa (sijoituskunta), on järjestettävä yhteistyössä 16.n 1 momentin tai 17.n mukaan vastuussa olevan kunnan (sijoittajakunta) kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja tukitoimet. Tämä kattaa myös terveydenhuoltoon ja -hoitoon liittyvät palvelut. Yksiköissä on nimetty terveydenhuollon tiiminvetäjä ja Mehiläisen lastensuojelun henkilöstömallin mukaisesti sairaanhoitaja/sairaanhoitajia. Linkki: Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Lastensuojelulaki 417/2007 Kts. kuvaus yllä. Joensuu erityisyksikköön sijoitettavien lasten terveydenhuoltopalvelut järjestyvät eri tavoin riippuen nuoren sijoitusmuodosta. Yhteistyötahoina toimivat sijoittavien kuntien terveydenhoitopalvelut, Joensuun perusterveydenhuolto ja Pohjois-Karjalan keskussairaala. Kiireellisten sijoitusten osalta nuoreten kotikunta ei muutu, joten heidän perusterveydenhuoltonsa ja hammashoitonsa toteutusvastuu säilyy sijoittavalla kunnalla. Kuitenkin esimerkiksi Lastensuojelulain 51 :n mukainen lapsen terveydentilan tutkiminen toteutetaan sijoittajan kanssa yhdessä sovitun tavan mukaan joko Joensuun perusterveyden huollossa tai konsultoivalla lääkärillä psykiatri Päivi Pölösellä. Pidempiaikaisissa sijoituksissa perusterveydenhuolto ja hammashuolto järjestyy Joensuun perusterveydenhuollon kautta sijoittajakunnan maksusitoumuksella. Erikoislääkäreiden palvelut tulevat joko Joensuun perusterveydenhuollon lähetteillä tai konsultoivan lääkärin kautta Em. yksikön konsultoivan lääkärin ja sen lisäksi psykologipalvelut ostamme TietoTaito Groupilta Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Asiakkaiden kiireellinen sairaanhoito toteutetaan paikkakunnan julkisen terveyspalvelujen päivystys- ja ensiapupalvelujen kautta. Yksikön henkilökunta on perehdytetty päivystyspalvelujen toteutukseen ja hätätilanneohjeistukseen. Perehdytys- ja ohjausvastuu on työsuojelulain mukaisesti yksikön esimiehellä. avi21u1 16/20

17 Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Kts. kohta 11. Erikoisairaanhoidon palvelut Joensuun erityisyksiköön tulee keskussairaalan kautta tai ostopalveluna TietoTaidolta. Mahdolliseen nuorten yksilölliseen terapiaan järjestetään tarvittaessa kuljetus yksiköstä ja teemme yhteistyötä tiiviisti terapeuttien kanssa. Lasta/ nuorta ja hänen perhettään tuetaan tarpeen mukaisesti yksilöterapian järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kaikkien Joensuun erityisyksikköön sijoitettujen lasten psyykkistä ja fyysistä terveydentilaa tarkkailee ja hoitaa yksikön oma terveydenhuollon ammattihenkilöstö. Terveydenhuollon tiiminvetäjä valmistelee lasten tarpeista konsultaatiokysymykset nuoren omalle psykiatrian erikoislääkärille säännöllisin väliajoin. Yksikössä on terveydenhuollon tiiminvetäjän lisäksi kaksi sairaanhoitajaa kolme lähihoitajaa tukemassa hoidon toteutumista muun henkilökunnan ohella. Lääkehoidonosaaminen varmistetaan säännöllisin väliajoin terveydenhuollon tiiminvetäjän toimesta Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Mehiläisen toimintayksiköissä ja palveluissa, joissa toteuteaan lääkehoitoa on käytössä Turvallinen lääkehoito oppaan mukainen lääkehoidon suunnitelma. Lääkehoidon toteutukseen on nimetty yksikkökohtainen vastuuhenkilö, th- tiiminvetäjä, jota tukee sektorin lääketieteellinen johtaja. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Toimintayksikön lääkehoidosta vastaava: Sairaanhoitaja YAMK Linda Raunio Potilasasiamiehen yhteystiedot Kirjattu www-sivuille ja yhteystiedot löytyvät kunkin yksikön asiakaskansiosta/ ilmoitustaululta KaijaLeena Räisänen Yhteystiedot: ma pe klo p Torikatu 18 A, 3. krs Joensuu Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Mehiläinen toteuttaa jatkuvan kehittämisen periaatetta kaikessa toiminnassa. Käytäntöjä kehitetään, uusia käytäntöjä luodaan ja niiden toteutumista arvioidaan konsernitasolla, alueellisesti ja yksikkötasolla. Terveydenhuollon tiiminvetäjä esimiesten tuella vastaavat yksiköiden toiminnan kehittämisestä lääketieteellisen johtajan ohjeiden mukaisesti. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) avi21u1 17/20

18 Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Lastensuojelussa asiakastiedot kirjataan ja tallennetaan sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Tietosuojan toteutus on kuvattu Mehiläisen laadunhallintaan tietoturva osiossa. Mehiläisen itvastuut ja valtuudet on määritelty tietoturvastrategiassa. Kaikkien työntekijöiden työsopimukseen liittyy salassapitositoumus. Mehiläisen tietoturvapolitiikan kantava periaate on se, että kaikki muu kuin julkiseksi luokiteltu tieto on vain niiden tunnistettujen henkilöiden saatavissa, joilla on oikeus kyseisen tiedon käsittelyyn. Tietoturvapolitiikan noudattaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus ja on esimiesten vastuulla huolehtia siitä, että työntekijät ymmärtävät tietoturvan tärkeyden. Tietoturvapolitiikan rikkomukset käsitellään tietoturvallisuuden ohjausryhmässä. Asiakas- ja potilastietojärjestemän tietosuoja ominaisuudet ovat määräysten ja suositusten mukaiset. Sähköisellä asiakastietojärjestelmällä tietosuoja ominaisuudet ovat määräysten ja suositusten mukaiset. Toimintayksikön vastuuhenkilö on nimetty asiakasrekisteristä vastaavaksi. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) kts. kohta 3 Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Asiakirjat toimitetaan palvelusopimuksissa tai saaduissa ohjeissa kuvatulla tavalla sosiaaliviranomaisen haltuun. Muu asiakirja aineisto hävitetään tai säilytetään säädetysti. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Potilas- ja sosiaalihuollon asiakirjojen käsittely on kuvattu ja ohjeistettu Mehiläisen tietohallinnon toimesta. Asiakirjojen siirtoon ja luovutukseen pyydetään asiakkaan suostumus sille varatulla lomakkeella. avi21u1 18/20

19 Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Tietoturvallisuuden ohjausryhmä vastaa tietoturvapolitiikan mukaisen tietoturvaohjeistuksen laatimisesta sekä siitä, että tietoturvallisuustilannetta seurataan jatkuvasti ja suoritetaan säännöllistä tietoturvallisuusriskien arviointia. Tietoturvallisuuden ohjausryhmä vastaa Mehiläisen tietoturvallisuuden kehittämisestä ja tämän tietoturvapolitiikan toteutumisen valvonnasta, ajantasaisten vaste- ja toipumissuunnitelmien olemassaolosta sekä tietoturvapolitiikan jakelusta kaikille niille tahoille, joita se koskee. Tietoturvallisuuden ohjausryhmä nimeää tarvittaessa tietoturvallisuuden kehittämisen projektiryhmiä. Mehiläinen toteuttaa jatkuvan kehittämisen periaattetta kaikessa toiminnassa. Käytäntöjä kehitetään, uusia käytäntöjä luodaan ja niiden toteutumista arvioidaan konsernitasolla, alueellisesti ja yksikkötasolla. Yksikönjohtajat ja lähiesimiehet vastaavat yksiköiden toiminnan kehittämisestä. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua. Laadunhallintaan on kuvattu sektorikohtaiseti alihankinta- ja yhteistyötahot. Palveluhankinnat on kuvattu Mehiläisen hankintatoimen ohjeissa ja hankintapolitiikassa. Hankintapolitiikan tavoitteena on luoda edellytykset suunnitelmallisille ja kokonaistaloudellisille hankinnoille. Sen avulla turvataan konsernin etu luomalla yhtenäinen toimintatapa ja sopimuskäytännöt, joilla ohjataan konsernin resurssin käyttöä tehokkaasti. Mehiläisessä toteutetaan vastuullista hankintapolitiikkaa ja ympäristöasiat huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Valittujen toimittajien toimintamallit tukevat mahdollisimman hyvin Mehiläisen omaa ympäristöpolitiikkaa. Valtakunnallisten tuote- ja palvelun tuottajien laadunarviointi suoritetaan hankinnan toimesta vuosittain sopimusten päivittämisen yhteydessä. Muut kuin valtakunnalliset palveluiden tai tuotteiden toimittajat on luetteloitu yksikön intrasivuilla ja laadunvalvonta tapahtuu vuosittain hankintojen ohjeistusten mukaisesti. Luettelo alihankkijoita Ylläpidetään Mehiläisen hankintahenkilöstön toimesta. Yksikönjohtaja voi tehdä paikallisia hankintasopimuksia. Joensuun yksiköllä on useita niin paikallisia kuin lähialueella sijaitevia yhteistyökumppaneita joiden kanssa on solmittu hankintasopimuksia Mehiläisen hankinta ohjeen mukaisesti. Kehittämissuunnitelma Mehiläinen toteuttaa jatkuvan kehittämisen periaatetta kaikessa toiminnassa. Käytäntöjä kehitetään, uusia käytäntöjä luodaan ja niiden toteutumista arvioidaan konsernitasolla, alueellisesti ja yksikkötasolla. Yksikönjohtajat ja lähiesimiehet vastaavat yksiköiden toiminnan kehittämisestä. 14. (OMA)LAADUN VALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön (oma) laadunvalvonnan toteutumisen seurannasta Yksikön omavalvontasuunitelma katselmoidaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa tai useammin, jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Yksikköön tehtävissä laatuarvioinneissa ( auditoinnit ) arvioidaan aina myös omavalvontasuunnitelman toteutumista. Mehiläisen laatupäällikkö vastaa yksiköiden auditointikäytännöistä ja aikataulutuksesta. Yksikkökohtaista kehittämistä tukevat ja ohjaavat sektorin johtoryhmä sekä Mehiläisen tukipalvelut. avi21u1 19/20

20 Kuvaus (oma) laadun valvontasuunnitelman päivittämisprosessista Yksikköön nimetty laatuyhteyshenkilö huolehtii omavalvontasuunnitelman katselmointiin ja päivittämiseen liittyvistä käytänteistä. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Joensuu Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys Nina Akkanen avi21u1 20/20