Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Asemakaavoitus. Putikon asemakaavan muutos, kaavaselostus TEKNINEN LTK. PVM. 3.6.

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Asemakaavoitus Putikon asemakaavan muutos, kaavaselostus SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PUTIKON ASEMAKAAVAN MUUTOS, PUNKAHARJU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. VIREILLETULO PVM. TEKNINEN LTK. PVM. NÄHTÄVÄNÄ OLO Kh luonnos luonnos x.x.2014 x ehdotus x.x.-x.x.xxxx ehdotus KAUPUNGINHALLITUS PVM. KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: KAAVOITUSARKKITEHTI JAANA HUOVINEN OLAVINKATU 27 (C 3.KRS.) SAVONLINNA PUH jaana.huovinen@savonlinna.fi SELOSTUS: JH TELEFAX / 34

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Savonlinnan Punkaharjun alueella n. 40 km:n etäisyydellä Savonlinnan keskustasta ja n. 7 km:n etäisyydellä Punkaharjun keskustaajamasta, Punkasalmesta, etelään. Kaavamuutosalue rajautuu lännessä Saimaan Puruveden Utrasselkään, pohjoisessa korkokuvaltaan vaihtelevaan, kallioiseen metsään, idässä vt.14:ään. Etelässä kaavamuutosalueen rajaus mukailee rataa ja Putikonjokea. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Putikon asemakaavan muutos. Kaavamuutos on sisältynyt vuoden 2013 asemakaavoitusohjelmaan, jonka Savonlinnan kaupunginhallitus on hyväksynyt Asemakaavamuutoksella on tarkoitus ajantasaistaa Putikon rakennuskaava, joka on vahvistettu Alueen maankäyttö tarkistetaan vastaamaan alueen nykyisiä ja tulevia tarpeita. Putikon asemakaavan muutos ja laajennus koskee: vahvistettua Putikon asemanseudun rakennuskaavaa, korttelia 33 ja osaa teollisuus- ja varastorakennusten aluetta sekä liikennealuetta vahvistettua Putikon rakennuskaavan muutosta ja laajennusta, kortteleita 2-7, ja 46 sekä katu-, vesi-, liikenne- ja maatalousalueita sekä osaa virkistys-, liikenne- ja maa- ja metsätalousalueita. 2 / 34

3 Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella sekä laajennuksella muodostuu: Korttelit 2-7, sekä niihin liittyvät katu-, erityis-, virkistys-, liikenne-, vesi-, maa- ja metsätalousalueet. 1.4 Kaavan vireille tulo Punkaharjun tekninen tuotantolautakunta päätti käynnistää Putikon asemakaavan kokonaisvaltaisen tarkastelun vuoden 2012 alussa (Punkaharjun tekninen tuotantolautakunta , 77). Punkaharjun liityttyä osaksi Savonlinnan kaupunkia v kaavamuutostyö siirtyi Savonlinnan kaupungin kaavoituspalveluille. Asemakaavamuutos on kuulunut vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan vireille tulo Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Nykytilanne Suunnittelu Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Mitoitus LÄHTÖKOHDAT Kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suunnittelutilanne Asemakaavaan liittyvät muut hankkeet ja päätökset Rakennusjärjestys / 34

4 3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskielto SELVITYS ALUEESTA Maanomistus Maisema- ja kaupunkikuva Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja suojelukohteet Luonnonympäristö Luonnonolot Merkittävät lajiesiintymät Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Palvelut Väestön rakenne Virkistys ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Rakentamisen laadun ohjaaminen Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutosalueen liikenne Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset elinympäristöön Palvelut Väestörakenne Viihtyisyys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Taloudelliset vaikutukset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS / 34

5 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Käsittelyvaiheet Osalliset Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Liite 3: yhdyskuntatekninen huolto Liite 4: kulttuuriympäristöselvitys Liite 5: muinaisjäännösinventointi Liite 6: luontoselvitys Liite 7: lepakkoselvitys Liite 8: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 9 a,b: voimassa olevat asemakaavat määräyksineen Liite 10: lausunnot ja mielipiteet kaavasta sekä vastineet 5 / 34

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne Putikon kylä on syntynyt 1880-luvulla alueella toimineen sahateollisuuden vaikutuksesta Punkaharjun eteläiseen osaan, Kauvonniemen maarekisterikylään. Merkittävä sahateollisuus alueella päättyi 1980-luvun loppuun mennessä. Putikko on muuttunut elinvoimaisesta tehdasyhdyskunnasta hiljaiseksi taajamaksi työpaikkojen ja palvelujen vähetessä kylältä. Teollisuustoiminnan jälkeen Putikossa on panostettu matkailun kehittämiseen. Asuntorakennuskannassa näkyvä ajallinen kerroksisuus kertoo tehdasyhdyskunnan historiasta. Suuri osa vientisahatoiminnan yhteyteen rakennetusta rakennuskannasta on säilynyt nykyhetkiin asti. Putikon sahayhdyskunta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aluerajaus käsittää koko Putikon taajaman. 2.2 Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu teknisen toimialan kaavoituspalveluissa. Valmistelusta on vastannut kaavoitusarkkitehti Jaana Huovinen. 2.3 Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Putikon asemakaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa vahvistettua Putikon rakennuskaavan muutosta ja laajennusta. Rakennuskaavaan merkityt aluevaraukset ovat jääneet toteuttamatta, eikä niiden säilyttämiselle tulevaisuuden tarpeita varten ole perustetta. Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on huomioida Putikon erityispiirteet sekä luoda kaavoituksen keinoin edellytykset Putikon taajaman kehittämiselle olemassa olevaa arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen. Putikon asemakaavan tarkistamisesta on järjestetty aloitusvaiheenviranomaisneuvottelu , jossa on määritelty alustavasti tavoitteita kaavamuutokselle. Kaavamuutoksessa on huomioitu seuraavat tavoitteet: Kylämiljöön olemassa olevien arvojen säilyttäminen: - Suojelumerkintöjen osoittaminen (suojeltavat rakennukset ja alueet). Teollisuusalueiden tarkentaminen: - T ja TY -merkintöjen poistaminen Teollisuustien varresta, 6 / 34

7 - korttelin 31 T-alueen poistaminen. Matkailua palvelevien alueiden tarkistaminen (RM-alueet): - korttelia 40 (Ylätalo) koskevan maatilojen talouskeskuksen korttelialueen (AM) muuttaminen matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM/s). - uuden matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen (RM-1) kaavoittaminen alueelle. Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden tarkentaminen: - Suolle osoitettujen tonttien poistaminen (korttelit 20, 22, 23), tonttien kokojen tarkistaminen (kortteli 29 tontti 4), rakentamattomien tonttien tutkiminen (kortteli 21 tontti 8). Liikenneväylien tarkistaminen: - Teollisuustien ja Notkotien poistaminen kaavasta. - Radan ylityspaikan tutkiminen (säilyy toistaiseksi entisessä paikassa). - Uuden katuyhteyden (Vaihdekuja) osoittaminen asemarakennuksen tontin vierestä kiinteistölle Putikontien kaavamerkinnän (LYT, yleinen tie) poistaminen. - Laaksotien, Kyläsepäntien ja Ylätalontien raittien mittakaavan säilyttäminen (leveys ja muoto säilytettävä raittimaisena, säilytettävä tiealue). Leikkikentän paikan siirtäminen urheilukentän läheisyyteen. Yhteisen ranta-alueen kaavoittaminen Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä n. 163 ha. Alueesta 36,9 ha on kaavoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jonka rakennusoikeus on yhteensä k-m2 (e=0,25). Suurin sallittu kerrosluku on II AO- korttelialueilla. Suojeltuja rakennuksia kaavoitettavalla alueella on kaavamuutoksessa merkitty yhteensä LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntakaavassa koko Putikon tehdasyhdyskunnan alue on osoitettu merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Tärkeinä kulttuuriympäristön osa-alueina mainitaan asema-alue, saha ja vanha asuntoalue. Maakuntakaavassa Putikon kylätaajamaa hallitsevat alueen kulttuuriympäristöarvojen sekä kylän kautta kulkevien liikenneväylien merkinnät. Kaikki keskustasta aikaisemmin inventoidut rakennusperin- 7 / 34

8 tökohteet sisältyvät aluekokonaisuuteen, joka on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä mav 552 eli kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä aluekokonaisuus: Putikon taajaman vanhat osat. Aluevarauksen sisältä on mainittu yksittäisinä kulttuuriympäristökohteina: Putikon rautatieasema, Ylätalo, Putikon saha, Putikontie 35 (eli Lassila) ja Harjola sekä Taipaleentie ja sillat (eli nykynimeltään Vanha Viipurintie Vanhatie). Salpalinjan eli Salpa-aseman linnoitteisiin kuuluvat puolustusvarustukset on merkitty sinisin ruuduin. Kylän halki kulkee yhdysrata Huutokoski-Parikkala (yr ) ja valtatie 14 Juva-Parikkala (vt ) eli Punkaharjuntie. Lisäksi satamaan johtaa laivaväylä ja satama on osoitettu uiton toiminta- sekä raakapuun lastauspaikaksi (ls ). Vanhatien varressa on aluevaraukset päävesi- ja runkoviemärijohtojen yhteyslinjoille. Valtatie 14 on merkitty matkailutieksi (Vihreän kullan kulttuuritie). Merkintää liittyy kehittämissuositus: Matkailutiehen kytkeytyviä matkailupalveluja kehitetään siten, että huomioidaan maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Liite 2: ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Yleiskaava Putikon kyläalueella ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. 8 / 34

9 3.1.3 Asemakaava Alueella ovat voimassa asemanseudun rakennuskaava (vahvistettu ) ja Putikon rakennuskaavan muutos ja laajennus (vahvistettu ). Ote Putikon asemanseudun rakennuskaavasta (vahvistettu ). Ote Putikon rakennuskaavasta (vahvistettu ). Liite 5: voimassa olevat asemakaavat määräyksineen 9 / 34

10 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaavaan liittyvät muut hankkeet ja päätökset Putikon rakennuskaavan muutostyö on käynnistetty alustavasti 1990-luvun puolivälissä Punkaharjun kunnan toimesta. Vuonna 1994 valmistui Putikon kylälle toivottua rakennuskaavan muutosta varten YVA-selvitys eli ympäristövaikutusten arviointiselvitys (arkkitehti Hannu Nieminen ja arkkitehti Frèdèric Bonnet). Kaavamuutosta olivat anoneet Putikon maanomistajat. Putikkoa koskeva YVA oli pilottityö, jolla oli tarkoitus selvittää tarvitaanko pienen kyläyhteisön kaavoituksessa ympäristövaikutusten arviointia, mitkä ovat tärkeimmät ympäristötekijät pienessä mittakaavassa, miten sosiaaliset, kulttuuri ja muut vaikutukset selvitetään ja miten ne voidaan kaavassa tai kaavamuutoksessa ottaa huomioon. YVA-selvitykseen sisältyvän analyysin kyläkeskustasta ja suunnitelmat Putikon kehittämiseksi laati ranskalainen arkkitehti Frèdèric Bonnet, joka oli tutustunut kylään 1980-luvun lopulla Putikossa järjestetyillä kansainvälisten arkkitehtiopiskelijoiden työleireillä. Vuonna 1992 valmistui hänen arkkitehtuurin diplomityönsä nimellä Putikko Pariisi. YVA-selvitykseen sisältyvät luonnokset kyläkeskustan tiivistämiseksi vanhan kylämiljöön ehdoilla antavat edelleen hyviä ideoita asemakaavalliseen tarkasteluun. Putikon kaavamuutostyö keskeytyi v.2002, kunnes Punkaharjun tekninen tuotantolautakunta päätti käynnistää uudelleen Putikon asemakaavan tarkistuksen v (Punkaharjun tekninen tuotantolautakunta 77). Sahan alueen kehittämisestä on tehty opinnäytetyö 2000-luvulla Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen Rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kaavamuutosalue kuuluu maarekisterialueeseen. Rekisteröinti on suoritettu uudelleen Punkaharjun liityttyä Savonlinnaan Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen toimialan mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttävät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 10 / 34

11 3.2.5 Rakennuskielto Jos asemakaavassa on määrätty sitovasta tonttijaosta, on rakennuskielto voimassa, kunnes tontti on muodostettu ja rakennuspaikka on tonttina merkitty tonttirekisteriin. 4 SELVITYS ALUEESTA 4.1 Maanomistus Kaavoitettavasta alueesta Savonlinnan kaupungin omistuksessa ovat virkistysalueet (VL, VV,VU) sekä osa tiealueista ja pientalotonteista. Suurin osa asuinrakennusten korttelialueista on yksityisessä omistuksessa. Savonlinnan kaupungille kuuluvat maa-alueet on merkitty vihreällä. (toukokuu, 2014) Maisema- ja kyläkuva Kaava-alueen keskiosa on varsin tiheään rakennettua asuinaluetta. Tämän asutuksen väliin jäävät rakentamattomat kaistaleet ovat enimmäkseen metsittynyttä entistä viljelysmaata. Alueen koillislaidan Vanhatien varsi on lähes kokonaan asutettua tonttialuetta tai peltoa. Kaava-alueen rannanpuoleinen reuna-alue sahalta Kartunrantaan on sahan, radan ja entisen ratapihan vuoksi kokonaan ihmisen 1900-luvulla muokkaamaa ympäristöä. Putikon kylän solmukohtana on aseman edusta, jossa sijaitsevat vanhat kauppatalot. Kyläkeskusta on säilyttänyt hyvin alkuperäisen kylärakenteensa sekä eri osa-alueiden tunnusmerkit. Kylä jakautuu asemanseutuun ja asemalle vievään liike-elämään keskittäneeseen raittiin, sen ja sivu- 11 / 34

12 teiden varsilta löytyvään vanhaan kyläasutukseen, rannan teollisuusalueeseen, sahan yhtiön rakennustoiminnan leimaamiin kyläalueisiin sekä jälleenrakennuskauden nauhamaisesti teitä reunustaviin asumusryhmiin. Uudet omakotitaloalueet jäävät ydinalueen reunamille metsäympäristöön. Suurin osa rantaviivasta on rakennettua. Alkuperäistä rantaviivaa on todettavissa lähinnä Kartunrannan alueella. Alueen talot on rakennettu peltojen ja niittyjen yläpuolelle kohoaville hiekkamoreeni- ja kalliomaille. Suurin osa vanhasta kyläasutuksesta sijaitsee tasolla m mpy. Tonttien koot vaihtelevat; m 2. Kylän vanhemmissa osissa talot on rakennettu mahdollisimman lähelle teitä: kyläkuva on pienipiirteinen ja tiivis. Kapea ja kauniisti maastoa myötäilevä Kyläsepäntie mutkittelee talojen ja ulkorakennusten keskeltä muodostaen pittoreskin kyläilmeen. Putikossa maisema, arkkitehtuuri ja rakennusten välinen tila muodostavat harmonisen kokonaisuuden. (kuva: JH 2013) Teollisuuden, palvelujen ja työpaikkojen häviäminen sekä asukasmäärän lasku näkyvät kylän toiminnallisella puolella ja samalla kyläkuvassa. Putikon kylän yleisilme on heikentynyt; maisema on osittain kasvanut umpeen, rakennusten käyttötarkoitus on muuttunut ja paikoin rakennuskanta on ränsistynyt. Putikon alueesta on tehty herkkyysanalyysi, johon on kartoitettu muutoksille herkät rakennetut kulttuuriympäristöt ja vihervyöhykkeet. Kylän solmukohta sijaitsee entisen rautatieaseman ympäristössä. Eheitä maisematiloja löytyy itäosan maanviljelyalueelta, Laaksotien-Kyläsepäntien ympäristöstä ja alueen kaakkoisosasta, vanhan Viipurintien varrelta. Suuremmat yhtenäiset vihervyöhykkeet sijaitsevat ranta-alueella ja kaavoitettavan alueen keskellä, lähivirkistysalueella. 12 / 34

13 Osa-alueiden luonnehdinnat: 1. Harjulan maatalousmaisema Maisemassa korostuu maankäyttö, eheä ja avoin maisematila. Painoarvo viljelymaiseman historiallisella jatkuvuudella. Yksittäisinä maisemaelementteinä puukujanne ja tilan päärakennus 2. Sahan tilan ympäristö. Maaseutumainen väljä aluerakenne. Ympäristössä korostuu teollisuuden rakennusperintö ja alueen historiallinen eheys. Painoarvo alueen teollisuushistoriaan liittyvillä elementeillä. Tilan päärakennus, meijeri ja maatalousrakennukset (edustavuus, harvinaisuus) Yhtiön työväenasuntoja eri aikakausilta (edustavuus, yhtenäisyys) Vanha tiestö 3. Tehdasyhdyskunnan vanha kyläkeskusta Ympäristössä korostuu kylän aluerakenteen monimuotoisuus ja pienipiirteisyys sekä mittakaavaltaan suuri teollisuus- ja satamarakenteita sisältävä rantamaisema. Painoarvo saha- ja asemakylän historiallisella kyläkuvalla Putikon muutoksille herkät rakennetut kulttuuriympäristöt ja vihervyöhykkeet (kartta: Putikon kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2012) 13 / 34

14 4.1.2 Liikenne Tieliikenne Kaava-alueen itäpuolella kulkee Juva-Parikkala valtatie 14 eli Punkaharjuntie. Valtatie 14:ltä johtaa yhdystie, Putikontie, Putikon taajamaan. Pohjois-etelä suunnassa Putikon kylää sivuaa Punkaharjun keskustaan johtava vanha yleinen maantie, Vanhatie. Putikon kylässä ei ole julkista liikennettä. Lähimmät linja-autojen pysäkit sijaitsevat vt. 14:n varrella. Alueen kokoojateinä toimivat Putikontie, Vanhatie ja Kauppatie. Raideliikenne Kylän halki kulkee Huutokoski-Parikkala yhdysrata. Nykyinen täytemaalle rakennettu raide ohittaa Putikon aseman n. 60 metrin päästä. Raidelinjan muutos tehtiin 1960-luvulla, mutta junat koukkasivat asemalle aina vuoteen 1975 saakka vanhaa sivuraidetta myöten. Juna eivät ole pysähtyneet Putikossa vuoden 1991 jälkeen. Putikon asukkaat pitävät tärkeänä junayhteyden palauttamista ja ovat aktiivisesti esittäneet VR:lle Putikkoa yhdeksi kiskobussin pysähdyspaikaksi. Junayhteyden palauttaminen palvelisi osaltaan Savonlinnan kaupungin sisäistä liikennettä. Sekä kuljettuun matkaan että liikenteessä kuluvaan aikaan nähden joukkoliikenne, erityisesti raideliikenne, on muita liikennemuotoja turvallisempaa. Jos käyttäjiä on tarpeeksi, raideliikenne on myös käyttökustannuksiltaan, energiankulutukseltaan ja päästöiltään edullisin liikennemuoto. Putikon kylän kohdalla rata kulkee rannan läheisyydessä. Rata-alueen reunaa pitkin rannan puolella kulkee tie Kartunrantaan. Oikealla Putikon rautatieasema. (kuva: JH 2013) Vesiliikenne Satamaan johtaa laivaväylä. Maakuntakaavassa satama on osoitettu uiton toiminta- sekä raakapuun lastauspaikaksi (ls ). Teiden parantuessa, autokannan kasvaessa ja metsäautoteiden tihentyessä1950-luvulla tukkien kuljetus sahalle siirrettiin maakuljetukseksi. 14 / 34

15 Kevytliikenne Kaavoitettavalla alueella ei ole rakennettuja kevyenliikenteen raitteja. Jalankulku ja pyöräily tapahtuvat kyläteitä pitkin. Putikon liikenneverkko 2012 (kartta: Putikon kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2012) Yhdyskuntatekninen huolto Alue kuuluu valmiin kunnallistekniikan piiriin. Liite 4: yhdyskuntatekninen huolto Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja suojelukohteet Putikon kylän historiaa Putikon nykyinen asutus syntyi Putikonlahteen laskevan Myllyjoen varrelle, nykyisen Ylätalon eli Putikon kartanon kohdalle luvulla rakennetun vesisahan ja sen myöhemmin korvanneen höyrysahan ympärille. Höyrysahan ja Savonlinna-Elisenvaara radan asemapaikan perustaminen harvaan asuttuun maalaiskylään synnytti lyhyellä ajalla myös tiiviin kyläasutuksen palveluineen. 15 / 34

16 Putikon hovin päärakennus eli Ylätalo (1880). Rakennus toimi tilan työntekijöiden asuntona ja myös liike- ja konttorirakennuksena. Ylätalossa asuivat tilanhoitajat, metsätyönjohtajien esimies sekä tilan karja- ja maatyöntekijöitä. Nykyisin rakennus on matkailukäytössä. (kuva: JH 2013) Putikko teollisuuspaikkakuntana Putikon kylään alkoi kehittyä muuta teollisuutta sahateollisuuden ympärille v. 1887, kun sahan ja tilan omistajaksi tuli Anders Auvinen. And. Auvinen Oy:n sahaustoiminta Putikossa jatkui vuoteen 1984, jolloin tehtiin päätös kauppahuoneen realisoinnista. And. Auvinen rakennutti sahan viereen myllyn, joka oli toiminnassa 1950-luvun puoliväliin asti. And. Auvinen laajensi liiketoimintaansa myös elintarvikepuolelle ja perusti Putikkoon meijerin ja rinkelileipomon. Anders Auvinen ryhtyi vuonna 1894 itsenäiseksi laivanvarustajaksi ja tätä tarkoitusta varten Putikon rautatieaseman läheltä vuokrattiin telakaksi sopiva maa-alue. Seuraavana vuonna valmistui Putikossa ensimmäinen rakennettu rahtialus Ahkera, joka vei Pietariin halkoja ja toi paluumatkallaan kauppatavaroita Savonlinnaan, Putikkoon, Kerimäelle ja Kesälahdelle luvun alkupuolella Putikon telakalla rakennettiin puiset rahtilaivat Jalo, Putikko ja Nalle. Anders Auvisen toimesta Putikossa tuotettiin tervaa telakalla rakennettuja puulaivoja varten. Vilkas rahtilaivaliikenne päättyi Saimaan vesistöllä olosuhteiden ja kuljetusmuotojen muuttuessa 1960-luvulla. Rautaiset alukset myytiin Suomenlahdelle siirrettäviksi ja puiset purettiin. Putikonjoen suulla toimi saha yhtäjaksoisesti vuodesta 1897 vuoteen 1987 ja sen jälkeen vaihtelevasti eri yrittäjien toimesta vuoteen Saha-alue ja rakennukset ovat olleet 1990-luvun alusta Nordautomation Oy (Hansa Timber Oy) omistuksessa. Rakennuksissa on ollut vuokralla eri alojen yrityksiä. 16 / 34

17 Ilmakuva Putikon Saha-alueelta 1970-luvulta, kun sahatoiminta alueella oli vielä voimissaan. (kuva: Olli Auvisen valokuvakokoelma) Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö on syntynyt sahan toiminnan tuloksena. And. Auvinen Oy rakennutti sahan tilan maille yhtiön palveluksessa työskenteleville asunnot sekä konttori- ja kaupparakennuksen. Putikon kylässä rakennukset ovat eri aikakausilta mutta yhtenäinen mittakaava, yhteneväiset rakennusmateriaalit sekä rakennusmassojen sijoittelu luovat harmonisen kylämiljöön. Vanhin rakennuskanta (ennen 1940-lukua rakennettu) sijoittuu aseman ja sahan ympäristöön. 17 / 34

18 Rakennuskannan ikäjakauma (kartta: Putikon kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2012) Ennen vuotta 1920 syntynyt rakennuskanta -Putikon saha ja sahan tilan pihapiiri meijerirakennuksineen. -Sahan tilan mailla sijaitsevat yhtiön rakennuttamat työväen asunnot sekä konttori- ja kaupparakennus. Kauppaneuvos Anders Auvisen vuonna 1906 rakennuttama talo toimi aikanaan kauppana ja Putikon sahan liikerakennuksena (rakennusmestari L.H. Korhonen). (kuva: JH 2013) syntynyt rakennuskanta -Putikon tehdasyhdyskunnan vanha keskusta kauppa- ja asuinrakennuksineen. -Suoja, entinen suojeluskuntatalo. -Putikon vanha asema-alue ja rautatieläisten asuinrakennukset 18 / 34

19 Putikon asemarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Granholmin arkkitehtuurissa näkyvät aikakauden kansallisromanttiset ihanteet mm. epäsymmetrisyytenä ja runsaina puuleikkauksina. Asemarakennus otettiin käyttöön v Granholm on suunnitellut lukuisia asemarakennuksia eri paikkakunnille mm. Savonlinnan entisen päärautatieaseman. Asemarakennuksessa toimii saviseppä Hannu Sairasen työpaja. (kuva: JH 2013) , jälleenrakennusaika -Rintamamiestalot Vanhatien varressa. -2-kerroksiset Terveystien asuinrakennukset Putikon uudempaa rakennuskantaa (1980-luvun jälkeen rakennetut) edustaa Kauppatien varrella sijaitseva Hoitokoti Anna ja Aatu. (kuva: JH, 2013) Muinaisjäännökset Kaavamuutosalueella on tehty syksyllä 2012 muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy). Tutkimukset suoritettiin Antti Bilundin toimesta maastotutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa, yhden pitkän päivän aikana Inventoinnissa ei havaittu kohteita, joita tulisi ehdottomasti pitää lain tarkoittamina kiinteinä muinaisjäännöksinä. Inventoinnissa löytyi kuitenkin Salpalinjaan liittyviä varustuksia, joiden osalta suojelussa on museoviraston ohjeiden mukaan käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Salpalinjaan liittyviä juoksuhautoja, poteroita ja pesäkkeitä havaittiin tutkimusalueen pohjoisosassa kolmessa eri paikassa, osa kohteista oli jo ennestään Savonlinnan maakuntamuseon tiedossa. Liite 6: Suojelukohteet muinaisjäännösinventointi Putikon sahayhdyskunta on merkitty kohteena Museoviraston luettelossa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä 2009: Putikon sahayhdyskunta on edustavimpia maassamme. Erityisesti kyläraitin varrella olevat rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Putikon sahayhdyskunta on kasvanut Saimaaseen kuuluvan Utrasselän rannalle. Sahan ympäristöön 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kasvaneessa taajamassa on höyrysahan ja vanhemman vesisahan paikan lisäksi säi- 19 / 34

20 lynyt asuinrakennuksia, rautatieasema, koulu ja seuraintaloja. Alueen halki kulkee vanha 1600-luvulla rakennettu Viipuri-Savonlinna - maantie, Taipaleen tie. Putikon 1906 valmistunut rautatieasema on sahan naapurina Utrasselän rannalla. Asemalta sahalle on noin 300 metriä pitkä sivuraide. Asemalla on asemarakennuksen lisäksi hyvin säilynyt tavaramakasiini, talousrakennuksia ja harvinainen kunnostettu puinen yleisökäymälä. Asuinalue jatkuu idempänä kyläkaupan lähellä. Aseman puinen sadekatos on valmistunut 1987 arkkitehtiopiskelijoiden kansainvälisenä yhteistyönä. Putikon sahayhdyskunta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aluerajaus käsittää koko Putikon taajaman. (kartta: Paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitos) Sopimuksin suojellut kohteet (Rautatiesopimus 1998) ovat Putikon rautatieasema, talousrakennus, tavaramakasiini ja yleisökäymälä. Tarkastelualueella ei ole rakennussuojelulailla (1985/60) suojeltuja kohteita eikä rakennuksia, jotka olisi suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Alueella ei myöskään ole kirkkolain (1054/1993) nojalla suojeltavia kirkollisia rakennuksia. Maakuntakaavassa osoitetut suojelukohteet ovat rautatieasema, Ylätalo, Putikon saha, Putikon tila eli vanha koulu, Harjola ja Putikontie 35. Rakennuskaavassa (vahvistettu v ) suojeltaviksi kohteiksi (sr) ja suojeltaviksi alueiksi (s) on osoitettu: Brunola, asemarakennus sr Brunola, tavaramakasiini sr Brunola, aseman piha-alue s Kauppapiha, päärakennus sr Kauppapiha, asuinrakennus sr / 34

21 Kauppapiha,ulkorakennus sr Suoja sr Nasaret, asuinrakennus sr Kiviharju, asuinrakennus sr Ylätalo, päärakennus sr Ylätalo, meijeri sr Ylätalo, navetta sr Ylätalo, ulkorakennus sr Ylätalo, kivipato s Vanhakartano, päärakennus sr Petäjikkö, asuinrakennus sr Metsäpelto, asuinrakennus sr Mäntykangas, asuinrakennus sr Käpälämäki, asuinrakennus sr Rajala, asuinrakennus sr Terveystalo sr Harjola, päärakennus sr Harjola, pihapiiri s Rakennuskaavassa (vahvistettu v ) osoitetut suojelukohteet on osoitettu merkinnällä (sr): historiallisesti ja ympäristökuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen rakennusala Rakennusalalla olevaa rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja ympäristökuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä on pyrittävä korjaamaan mahdollisesti aikaisemmin suoritetut suojelutavoitteiden vastaiset toimenpiteet. Rakennuksen ullakolle saa sijoittaa kerrosluvun ja rakennusoikeuden estämättä rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä tiloja. 21 / 34

22 Suojelun lähtökohdat kartalla (kartta: Putikon kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2012). 4.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Alueen luontoa hallitsee alueiden keskiosien hieman korkeammat mäntyvaltaiset kumpareet, sekä matalampi rantakaista. Pohjoisessa ranta on hyvin tuulista ja karua kalliopaljastumaa ja kuivaa männikköä. Suojaisa Saunalahti ja sen mukanaan tuoma kosteus leimaavat eteläosaa, jossa on paljon ojituksia ja soistumaa, kuten Mäntymäen lehtipuulle metsitetyt pellot, Niskalampeen liittyvät joet ja Ratasuo. Niskalampi on muodostunut myllysahaa varten rakennetun padon aiheuttaman vedenpinnan nousun seurauksena. Lammen vesi virtaa myllyn läpi ja jatkuu rehevän uoman pohjalla purona. Alueen puustoa luonnehtii keski-ikäinen, hyvin hoidettu metsä vaihtelevine metsäkuvioineen. Purojen ja ojien varsilla on kosteaa lehtimetsää. Pohjoisosista löytyy varttuneita kuusilaikkuja. Ihmistoiminnan vaikutus alueella on ollut pitkäaikaista. Alueella sijaitsee ti- 22 / 34

23 heä tieverkosto ja runsaasti asutusta sekä joitakin peltoja. Näin ollen suunnittelualueelta ei havaittu alkuperäisbiotooppeja. Alueelle on tehty luontoselvitys sekä (JS- Enviro Oy, Niina Onttonen). Maastoltaan tasaisemmat alueet ovat viljelykäytössä ja sijaitsevat kaavoitettavan alueen itä ja pohjoisosissa. Peltoalue rajautuu takana Vt 14:ään. (kuva JH 2013) Merkittävät lajiesiintymät Luontoselvityksen yhteydessä alueella ei havaittu merkkejä liitooravista tai sille sopivista elinympäristöistä. Erityishuomiota kiinnitettiin myös lahopuustoon alueella aiemmin havaittua valkoselkätikkaa ajatellen. Itse tikkaa ei kuitenkaan tämän tarkastelun yhteydessä havaittu. Radan ja Putikontien välisellä alueella on kangasvuokon (Pulsatilla vernalis) kasvupaikka. Kangasvuokko on luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi ja koko maassa rauhoitetuksi säädetty kasvilaji. Alueelle ei tulisi osoittaa rakentamista tai muuta nykytilannetta muuttavaa maankäyttöä. Liite 7: luontoselvitys Muita havaittuja luontoarvoja Punkaharjun Putikossa tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi kesäkuussa Inventoinnin kohteena olivat lepakot. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kaikki lepakkomme kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajilistaan. Alueen lepakkoselvityksen on tehnyt biologi FM Jouko Sipari. Punkaharjun Putikon asemakaavan suunnittelualueella todettiin Suomessa yleisesti tavattavat lepakkolajit. Keski- ja loppukesän inventoinneissa tuli esille paitsi yksittäisiä saalistusreviirejä, jotka sijoittuivat pääasiassa pihapiireihin ja tielinjoille, myös kaksi hieman merkittävämpää saalistusaluetta. Toinen merkittävistä saalistusalu- 23 / 34

24 eista todettiin venerannan ympäristössä ja toinen Saunalahden - Niskalammen ympäristössä. Venerannan lepakkomäärät nousivat korkeiksi sinä aikana, kun tukkilautat olivat rannan läheisyyden puomilla. Kun tukkilautat oli viety pois, yksilömäärät laskivat ja saalistus keskittyi venerannan itäpuolen lahdelmalle. Molemmat alueet on merkitty liitteiden karttoihin. Lepakoita ei todettu yhtenäisillä metsäalueilla, hakkuaukeilla, pelloilla eikä sahan alueella kuin satunnaisesti. Putikon alueen rakennuksia ei tarkastettu, mutta lepakoiden liikkuminen viittasi siihen, että vanhempi rakennuskanta (erityisesti omakotitalot) toimivat lepakoiden päiväpiiloina sekä mahdollisesti myös talvisina horrostamispaikkoina. Liite 8: lepakkoselvitys Putikko ei sijaitse tai rajaudu Natura 2000-alueeseen. Lähin Natura 2000 alue (tummennettu alue) sijaitsee Punkaharjun taajaman Punkasalmen harjualueesta pohjoiseen. (Lähde: paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitos) Maa- ja kallioperä Maaperä alueella on osittain hiekkamoreenia, osittain harjumuodostumiin liittyvää tai rantavoimien muokkaamaa lajittunutta hiekkaa. Korkeimmat mäet ovat yläosiltaan kallioisia Pinta- ja pohjavesi Kaava-aluetta rajaa lännessä Putikonlahti. Lahti on ruskeavetinen ja vesikasvillisuus indikoi vesialueen rehevöitymistä. Kaavamuutosalue ei sijoitu vedenoton kannalta merkittävälle pohjavesialueelle. 24 / 34