Lahti Aqua Oy vuosikertomus Sisällysluettelo

Transkriptio

1 Lahti Aqua vuosikertomus

2 vuosikertomus Sisällysluettelo 1 LAHTI AQUA KONSERNI Lahti Aqua concern TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Yleinen tilanne ja talouden kehitys Lahti Aqua Oy:n tulos Toimenpiteet joilla turvataan veden hankinta tulevaisuudessa Asiakaspalvelu uudistuu Henkilöstön hyvinvointi Kehitys jatkuu vuonna MYYNTI JA ASIAKKAAT Veden myynti väheni Liittyjien määrä lisääntyy tasaisesti Lahti Aqua sai kiitettävän arvosanan Lahden ja Hollolan asiakkailta VUOSI AQUA PALVELU OY:SSÄ Vesihuoltopalveluiden toimivuus Toiminnan kehittäminen VEDENTUOTANTO Juomaveden laatutavoitteet täyttyivät Vedenhankinta Hyvälaatuinen pohjavesi vaatii vähän käsittelyä Keskimääräiset kemikaaliannostusmäärät VERKOSTOT Toimivat verkostot Kunnossapidolla turvataan verkostojen toimivuus JÄTEVEDENPUHDISTUS Jätevedenpuhdistus täytti lupaehdot Lietteenkäsittelystä lämmitysenergiaa INVESTOINNIT Kariniemen puhdistamon ilmastuskompressoreiden uusiminen Verkostoa rakennettiin uusille asuinalueille Launeen vedenottamon ja Kariniemen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin varajärjestelmän suunnittelut aloitettiin HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärässä ei muutosta Henkilöstö kehittää aktiivisesti omaa osaamistaan Työhyvinvointiin panostettiin liikunnallisin keinoin Työtyytyväisyydessä ei muutoksia Tapaturmien määrä ennätyksellisen alhainen HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana ja sen päättymisen jälkeen Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja yhtiön toiminnan kehittämisestä Riskien hallinta ja vakuutukset Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Investoinnit Rahoitus Hallitus Henkilöstö Ympäristö TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TUNNUSLUVUT LAHTI TUNNUSLUVUT HOLLOLA... 38

3 1 LAHTI AQUA KONSERNI Lahti Aqua on seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka tuottaa laadukkaat vesihuoltopalvelut Lahden ja Hollolan alueen asukkaille ja elinkeinotoiminnalle. Vesihuoltopalvelut käsittävät veden hankinnan ja jakelun, jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä em. toimintojen yllä- ja kunnossapidon sekä kehittämisen. Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö. Lahti Aqua Oy toimii emoyhtiönä konsernissa, johon kuuluu tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy ja Aqua Verkko Oy. Lisäksi konsernin osakkuusyhtiö on Kujalan Komposti Oy, josta Lahti Aqua Oy omistaa 50 %. Aqua Palvelu Oy tuottaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut ja vastaa näin ollen jatkuvasti veden jakelusta ja viemäröintipalveluiden toiminnasta asiakkailleen Lahdessa ja Hollolassa. Aqua Verkko Oy omistaa Lahden vesihuoltotoiminnan omaisuuden, tuotantolaitokset ja verkostot, ja vastaa niihin liittyvistä investoinneista. Emoyhtiö Lahti Aqua Oy vastaa vesihuoltotoiminnasta, sen kehittämisestä ja hoitaa konsernin hallinnon ja asiakaspalvelun sekä tuottaa suunnittelun ja investointien rakennuttamisen. Kujalan Komposti Oy käsittelee Päijät-Hämeen kuntien yhdyskuntalietteet ja biojätteet. 3

4 1.1 Lahti Aqua concern Lahti Aqua is a regional water service company, which provides high quality water services for domestic and industrial use in the Lahti and Hollola region. Our services cover clean water supply and distribution, wastewater collection and treatment, as well as managing and developing water services as a whole. Lahti Aqua Ltd is owned by the city of Lahti. Lahti Aqua is the parent company for subsidiaries Aqua Service Ltd and Aqua network Ltd. Lahti Aqua Concern also owns 50 % of Kujalan Komposti Ltd. 4

5 Aqua Service Ltd is responsible for operative clean water supply and wastewater treatment services. It also manages the maintenance of the distribution network and processing facilities in Lahti and Hollola. Aqua network Ltd owns the assets, processing facilities and the distribution network in Lahti, and is responsible for the related investments. The parent company Lahti Aqua Ltd takes care of the water services as a whole, including its development. It also executes the concern s ad- ministration and customer services, as well as handles contracting work. Kujala Komposti Ltd processes the municipal sewage sludge and biowaste in the Päijät-Häme region. 5

6 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2.1 Yleinen tilanne ja talouden kehitys Taloudellinen tilanne Euroopassa rauhoittui jonkin verran kesän 2012 jälkeen. Pahin notkahdus ohitettiin, mutta mennyt ja seuraavakin vuosi ovat edelleen nollakasvun tai parhaimmillaan matalan kasvun aikaa. Investointitarvikkeiden kysyntä on edelleen heikkoa. Vesihuollon vakaalla tasolla pysyvät investoinnit, osana infrastruktuurin palvelutason ylläpitoa, osaltaan täyttävät tätä investointivajetta. 2.2 Lahti Aqua Oy:n tulos Yhtiön palveluiden ja tuotteiden laatu oli huippuluokkaa. Kaikissa puolueettomissa tutkimuksissa pystyimme pitämään ykkössijan. Päätuotteissa veden myynti laski edellisestä vuodesta 3,5 prosenttia ja jäteveden laskutus pysyi edellisen vuoden tasolla. Vesihuoltopalveluiden kokonaismyynnin kehityksestä johtuen liikevaihto kasvoi noin 3 prosenttia, eli lähes 30 miljoonaan euroon. Konsernin liikevoitto ylsi likimain edellisen vuoden tasolle 6,4 miljoonalla eurolla ja tilikauden tulos oli vastaavasti 2 miljoonaa euroa. Tulos on erinomainen, ottaen huomioon, että operatiiviset kulut kasvoivat kustannustason muutoksen johdosta, mutta vesihuoltomaksuja ei nostettu. 2.3 Toimenpiteet joilla turvataan veden hankinta tulevaisuudessa Takana on ennätyskostea vuosi. Tämä on aiheuttanut kuormaa jätevesijärjestelmille. Jätevedenpuhdistamoiden tulovirtaamat ovat kasvaneet samalla kun teollisuuden kuormitus on myös kasvussa. Yhtiön ympäristöluvan päätös on edelleen hallinnollisella kierroksella, mutta olemme varautuneet päätöksen mukaisiin muutoksiin. Merkittävää valmistelua tuleviin haasteisiin toteutettiin jatkamalla pääjärjestelmien automaation saneerausta, jonka on määrä valmistua Veden hankinnan turvaamiseksi käynnistettiin perinteikkään Launeen vedenottamon käyttöönottoon liittyvät valmistelut sekä jatkettiin seudullisen viiden kunnan (Asikkala- Hollola- Heinola- Nastola- Lahti) vesihuoltohanketta pohjoisessa osallistumalla verkostoinvestointiin kohteessa. Lisänä hankkeeseen kytkimme tutkimukset ja suunnittelun veden hankinnasta ja johtamisesta osana edellä kuvattua järjestelyä. Etelässä jatkoimme valmistelua ja neuvotteluja vesihuoltoyhteistyöstä Orimattilan, Kärkölän ja Mäntsälän kanssa. Nämä seudulliset hankkeet ovat vastavalmistuneen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelman mukaisia. Isona kuvana on vesihuollon toimintavarmuuden varmistaminen laajemman alueen kattavana. Lahti Aqua Oy on ottanut roolin tämän tavoitteen saavuttamisessa, mutta se edellyttää osallistumista myös muilta osapuolilta. Cleantech -sektori on yksi Lahden alueen vetovoimatekijä ja ns. kärkihanke. Tähän tavoitteeseen voi yhdistää osakkuusyhtiömme Kujalan Komposti Oy:n ja Gasumin biokaasun toimitussopimuksen kesäkuussa. Tarkoituksena on rakentaa biojätteistä yms. jätteistä biokaasua tuottava laitos, jonka kaasun tuotannosta vastaa Kujalan Komposti. Gasumin tehtävä on jalostaa kaasu maakaasuverkkoon ja jakaa sitä liikennepolttoaineena. 6

7 2.4 Asiakaspalvelu uudistuu Toimialamme asiakaspalvelun mallit ja välineet ovat murrosvaiheessa. Tämä tarkoittaa vuorovaikutteisen asiakasliittymän toteuttamista, joka ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet ja käytettävissä olevat uusimmat mahdollisuudet. Liittymisen, mittarin lukemien hallinnan, laskutuksen ja laskujen maksamisen lisäksi sähköinen kanava voi jatkossa jakaa erilaista informaatiota liittyjän ja toimijan välillä. Tietojärjestelmän valmisteluvaihe aloitettiin maamme vesitoimijoiden yhteistyöllä, mutta eriytyi sen jälkeen omaksi hankkeeksemme, joka toteutetaan pääosin vuoden 2013 aikana. 2.5 Henkilöstön hyvinvointi Yhtiön henkilöstön hyvinvointiin on panostettu useilla toimenpiteillä, jotka ovat osa jo pidempään toiminutta Aqua Way- kehittämismallia. Työhyvinvointia ja toiminnan sisäistä laatua selvitettiin ja tulosten perusteella käynnistettiin parannustoimenpiteitä. Tulosten perusteella työtyytyväisyys on nousujohteista. Työtapaturmien ja sairastumisten johdosta olevien poissaolojen määrä on laskussa ja vastaa täten valtakunnan keskitasoa. 2.6 Kehitys jatkuu vuonna 2013 Taloudelliset ennusteemme ensi vuodelle lähtevät siitä, että vesihuoltopalveluiden myynti pysyy tämän vuoden tasolla. Liiketoiminnassa olemme saavuttaneet tavoitteen mukaisen liikevoittotason. Tehokkuuden ja tuottavuuden kasvulla pystymme vastaamaan kustannustason muutokseen. Tämän johdosta lähdemme vuoteen 2013 ilman vesihuoltomaksujen korotuksia. Jatkamme valitulla strategialla vesihuoltotoiminnan kehittämistä. Haluan lausua kiitokset henkilökunnalle ja kaikille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä. Martti Lipponen Lahti Aqua Oy:n toimitusjohtaja 7

8 3 MYYNTI JA ASIAKKAAT 3.1 Veden myynti väheni Veden myynti oli vuonna 2012 Lahdessa noin 7,10 milj. m 3, joka laski edellisestä vuodesta 3,5 prosenttia. Veden myynnin laskua tapahtui niin yksityisillä kuluttajilla kuin teollisuus- ja palvelusektoreillakin. Laskutetun jäteveden määrä oli 7,36 milj. m 3 ja vastasi edellisvuoden lukemaa. Eniten veden myynti ja jäteveden laskutus laski suurteollisuusasiakkaiden keskuudessa. Vuonna 2012 Hollolassa vettä myytiin edellisvuotta vastaava määrä siis 0,82 milj. m 3. laskutettu jätevesimäärä pysyi samana ollen 0,80 milj. m 3. Myös 8

9 3.2 Liittyjien määrä lisääntyy tasaisesti Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjinä. Lisäksi yhtiö huolehtii noin hollolalaisen vesihuoltopalvelut Hollolan kunnan alueella. Hollolan kunnan asukkaista noin 89 % on vesihuoltopalvelujen piirissä. Vuoden 2012 lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli yhteensä Hollolassa vastaava määrä oli Uusien liittyjien määrä kasvoi yhteensä 218 kiinteistöllä. 3.3 Lahti Aqua sai kiitettävän arvosanan Lahden ja Hollolan asiakkailta Asiakkaat Lahdessa ja Hollolassa arvioivat kouluasteikolla 4-10 veden laatua, vesilaitoksen palvelua sekä veden jakelua ja viemäröintiä eri kriteereillä. Veden laadun kokonaisarvosana oli Lahden alueella 8,86 ja vesilaitoksen palvelun arvosana 8,23. Veden jakelun ja viemäröinnin vastaava arvosana oli 8,78. Laatua kuvaavissa, veden makua, hajua ja väriä koskevissa indikaattoreissa Lahti Aqua sijoittui ensimmäiseksi. Vesilaitoksen palvelua arvioitaessa korkeimmat arvosanat saivat toiminnan uskottavuutta sekä asiakaspalvelua mittaavat väittämät. Eniten parannusta oli edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut yhtiön tiedotustoiminnassa ja toiminnan uskottavuudessa. Veden jakelua ja viemäröintiä koskevissa indikaattoreissa veden toimitusvarmuus sai parhaimman arvosanan kyselyyn osallistuneiden vesilaitosten vertailussa. Hintataso vastasi tutkimuksen keskiarvoa; Lahden hintoihin oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Hollolan hintataso jäi hieman alle keskiarvon. Kaikkiaan kyselyssä oli mukana 15 vesihuoltotoimijaa ja he edustavat reilua miljoonaa kuluttajaa maassamme. Yhdeksän suurimman toimijan vertailussa (kattaen noin 80 % tutkimuksen kuluttajista) Lahti Aqua sai asiakkailtaan parhaan arvosanan yhteenvedoissa, jotka kuvaavat veden laatua sekä veden jakelua ja viemäröintiä. Vesilaitoksen palvelua mittaavassa yhteenvedossa Lahti Aqua sijoittui niukasti toiseksi, mutta ilman vesihuoltomaksujen vaikutusta tässäkin luokassa ykköseksi. Vuosittainen riippumaton asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin kesäkuussa. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 500 asiakasta Lahdesta ja Hollolasta. Vuoden 2012 ykkössija on yhtiölle viides peräkkäinen. Tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut Lahdessa ja Hollolassa. Vuosi 2012 oli Aqua Palvelu Oy:lle jo viides toimintavuosi ja yhtiön palveluksessa on 59 henkilöä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 8,6 miljoonaa euroa. 9

10 4 VUOSI AQUA PALVELU OY:SSÄ Aqua Palvelu Oy:n toimintaan eli vesihuollon operointiin vaikuttaa oleellisesti luonnonolosuhteiden ääri-ilmiöt. Erityisen piirteen vuodelle antoi ennätyksellisen runsas sadanta ja sen vaikutukset vesihuoltoon. Vesihuoltopalvelut asiakkaille toimivat kuitenkin luotettavasti. Vuonna 2012 vuotuinen sademäärä oli Lahdessa Ilmatieteenlaitoksen mittauksen mukaan 814 mm, joka on poikkeuksellisen suuri. Vastaava sademäärä on tilastoitu edellisen kerran yli 30 vuotta sitten (vuonna 1981; 858 mm). Ilmatieteenlaitoksen pitkän aikavälin keskiarvo Lahden seudulla on 636 mm, joten vuoden 2012 sademäärä oli yli neljänneksen tavanomaista suurempi. Runsas sadanta vaikeuttaa vesihuoltopalveluiden tuottamista ja kasvattaa toimintariskiä kaikissa vesihuoltopalveluiden teknisissä vaiheissa ja myös asiakkaiden kiinteistöjen järjestelmissä. 4.1 Vesihuoltopalveluiden toimivuus Vedenjakelujärjestelmissä runsaan sadannan aiheuttama tyypillinen uhka on vedenottokaivojen saastuminen vesistöjen vedenpinnan nousun ja maastossa virtaavien pintavesien takia. Lahdessa ja Hollolassa näistä aiheutuvat ongelmat vältettiin valvomalla kaivorakenteiden tiiveyttä ja priorisoimalla vedenottokaivojen käyttöä sääolosuhteiden mukaan. Asiakkaille jaettava vesi täytti viranomaisten asettamat laatuvaatimukset ja suositukset, eikä vedenjakelussa ollut häiriöitä. Jakeluverkoston suurin vesijohtovuoto - halkaisija 500 mm - tapahtui Kariniemenkadulla Sen vaikutukset onnistuttiin osaavalla ja ripeällä toiminnalla rajaamaan siten, että vesihuoltopalvelut toimivat vahingon aikana normaalisti. Edellä olevan toiminnan onnistumista kuvaa parhaiten Taloustutkimus Oy:n teettämä puolueeton Wacsi-tutkimus. Tutkimus kattoi kaikki vesihuoltopalveluiden tärkeimmät kriteerit kuten: veden laatu, toiminnan uskottavuus, tiedottamisen onnistuminen poikkeustilanteessa, toimitusvarmuus ja vesikatkosten keston minimointi. Merkillepantavaa on, että näissä kaikissa kriteereissä Lahden ja Hollolan asiakkaat arvostivat Lahti Aqua -konsernin valtakunnan parhaaksi vesitoimijaksi. Runsas ja jatkuva sadanta lisää vuotovesiä jätevesiviemäreissä. Normaalia runsaampi virtaama aiheuttaa luonnollisesti jäteveden pumppaamoiden energiankulutuksen lisääntymistä ja kustannusten vääjäämätöntä kasvua. Todettakoon kuitenkin, että viemäröintipalvelut toimivat tälläkin erityiskuormituksella erinomaisesti eikä runsas virtaama aiheuttanut tulvimisvahinkoja kiinteistöihin. Runsaat vuotovedet päätyvät lopulta jätevedenpuhdistamoille ja aiheuttavat siellä vaikeuksia puhdistusprosessin eri vaiheissa. Kylmät ja ravinteiltaan niukat hulevedet heikentävät biologisen puhdistamon bakteeripopulaation elinmahdollisuuksia ja erityisesti typenpoisto jätevesistä vaikeutuu. Poikkeavista olosuhteista huolimatta lupaehdot kuitenkin saavutettiin vuositasolla molemmilla puhdistamoilla. Syksyn huippusateiden aikana, vuoden viimeisellä neljänneksellä, typenpoistossa oli vaikeuksia molemmilla puhdistamoilla. Puhdistamoilla tuotetusta biokaasusta tehtiin lämpöä 16,9 GWh. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin 10 %. Syntynyt biolämpö tyydytti puhdistamoiden oman lämpöenergiatarpeen lähes 100 % ja pakkastalvesta huolimatta, siitä riitti vielä 6,2 GWh myyntiin Lahti Energia Oy:lle ja edelleen lahtelaisten hyötykäyttöön. Poikkeuksellisista sääolosuhteista voi löytää myös positiivisen näkökulman. Aqua Palvelu Oy hyödynsi sateisen vuoden tehokkaasti viemäriverkoston vuotovesitutkimuksissa. Tehtyjen virtaamamittausten ja analyysien mukaan varmistui tieto siitä, että merkittävä osa vuotovesistä tulee kiinteistöjen vastuulla olevista järjestelmistä. Käytännössä havainto tarkoittaa sitä, että vaikka Lahti Aqua -konserni on saneerannut jollakin alueella oman viemäriverkostonsa vuotamattomaksi, 10

11 vuotovedet eivät vähene toivotulla tavalla. Vanhat kiinteistöt johtavat kunnossapitovastuullaan olevan heikkokuntoisen tonttiviemärinsä kautta hulevetensä Lahti Aqua Oy:n jätevesiverkostoon. Tämän seikan kuntoon saattaminen vaatii paljon työpanoksia ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa. 4.2 Toiminnan kehittäminen Vuoden aikana jatkettiin toiminnan kehittämistä sekä henkilöstöorganisaation että teknisten ratkaisujen osalta. Laitosten kunnossapidossa painopistettä siirrettiin korjaavasta kunnossapidosta ennakoivaan kunnossapitoon. Muutos suunniteltiin yhdessä henkilöstön kanssa Aqua Waykehitystyönä ja uusi toimintatapa otettiin käyttöön Toimintamallin mukaan päälaitoksilla, Kariniemessä ja Ali-Juhakkalassa, on jatkuvasti paikalla kunnossapidon ammattihenkilöstö, joka keskittyy laitteiden ja koneiden ennakkohuoltoon. Laitteiden huollot ja kuntotiedot rekisteröidään tietojärjestelmään, jolloin samalla saadaan määriteltyä omaisuuden optimaalinen pitoaika ja tulevan saneerauksen oikea ajankohta. Teknisissä ratkaisuissa kehittämistä ja uudistamista tapahtui eniten tietoteknisten ohjelmistojen osalta. Vuoden aikana käyttöön otettiin vaiheittain uusi jätevedenpumppaamoiden kaukovalvontajärjestelmä. Sen avulla pumppaamoiden valvonta yhtenäistyy ja nykyaikaistuu koko toiminta-alueella. Ennen muutosta käytössä oli neljä erilaista valvontajärjestelmää jotka ovat nyt korvattu uudella, entistä monipuolisemmalla järjestelmällä. Lisäksi valmistauduttiin laitosautomaation uudistamiseen suunnittelemalla yhdessä emoyhtiön kanssa, niin vedenjakelujärjestelmän, kuin jätevedenpuhdistamoiden parhaat ajotapamallit uutta automaatiojärjestelmää varten. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2012 aikana Aqua Palvelu Oy onnistui erinomaisesti tehtävässään eli tuottamaan vesihuollon operatiiviset palvelut Lahden ja Hollolan toiminta-alueilla. Myös taloudellinen tulos oli hyvä ottaen huomioon haastavat olosuhteet. Kiitos onnistumisesta kuuluu osaavalle ja kehityskykyiselle henkilöstölle. Vuonna 2013 toimintaa ja organisointia kehitetään edelleen osana Lahti Aqua -konsernia yhteisen liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Hannu Mustonen Aqua Palvelu Oy:n toimitusjohtaja 11

12 5 VEDENTUOTANTO 5.1 Juomaveden laatutavoitteet täyttyivät Vuonna 2012 Lahti Aqua Oy:n toimittama vesi täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset Lahdessa sekä Hollolassa. Verkostovedestä otettiin viranomaisnäytteitä Lahdessa noin 80 kappaletta ja Hollolassa noin 30. Viranomaistarkkailun lisäksi tehdään omaa käyttötarkkailua. Lahden vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta ja vesisäiliöstä otettiin käyttötarkkailunäytteitä noin 300 ja vastaava luku Hollolassa oli noin 260 näytettä. Yhtiön toimesta käyttötarkkailua tehdään myös Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän vedenottamoilla. Näytteenotto tehtiin myös uusista ja saneeratuista vesijohtolinjoista ennen niiden käyttöönottoa. 5.2 Vedenhankinta Vesi Lahdessa ja Hollolassa on kokonaan hyvälaatuista pohjavettä Salpausselän harjusta. Vuonna 2012 lahtelaisten tarpeeseen tuotettiin yhteensä 7,58 milj. m 3 ja Hollolassa 0,98 milj. m 3 vettä. Lahdessa vedenottamoita on seitsemän ja Hollolassa viisi sekä lisäksi vettä johdetaan Hollolan- Lahden vesilaitoskuntayhtymältä. Veden pumppauksen jakautuma ottamoittain on esitetty alla olevassa kuvassa. 12

13 5.3 Hyvälaatuinen pohjavesi vaatii vähän käsittelyä Raakaveden ollessa hyvälaatuista pohjavettä vedenkäsittelytarve on vähäinen. Vettä kuitenkin desinfioidaan veden hygieenisen turvallisuuden varmistamiseksi. Jalkarannan, Kunnaksen ja vesilaitoskuntayhtymän Ruopan vedenottamoilla sekä Hollolan Kukonkankaan paineenkorotusasemalla desinfiointikemikaaleina käytetään natriumhypokloriittia ja ammoniumkloridia, joista muodostuu verkostossa hyvin säilyvää klooriamiinia. Kemikaalien lisäksi em. vedenottamoilla on käytössä UV-laitteet. Muilla vedenottamoilla desinfiointiin käytetään natriumhypokloriittia. Veden ph:ta säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi tasolle 7,5 8,0. Jalkarannan vedenottamolla veden ph-säätö tapahtuu ilmastuksella ja kalkkikivisuodatuksella, jossa vesi virtaa neljän metrin paksuisen kalkkikivirouheen läpi. Muilla vedenottamoilla ph-säätöön käytetään natronlipeää. 5.4 Keskimääräiset kemikaaliannostusmäärät Vuonna 2012 jatkettiin puhdistus- ja koepumppausta yhtiön Launeen vedenottamolla ja Urheilukeskuksen vedenottamolla pohjavedessä olevien torjunta-ainejäämien vuoksi. Näistä ottamoista ei johdettu talousvettä jakeluun. Puhdistuspumppauksen määrä oli yhteensä lähes 2 milj. m 3. 13

14 6 VERKOSTOT 6.1 Toimivat verkostot Vedenjakelu- ja viemäröintipalvelut toimivat erinomaisesti Lahdessa ja Hollolassa. Verkostojen toimintaan liittyviä häiriöilmoituksia kirjattiin Lahdessa 71 kappaletta ja Hollolassa 8 kappaletta. Häiriöilmoitukset liittyvät yleisemmin veden laatu- ja jakeluhäiriöihin sekä viemäreiden toimintahäiriöihin. Vesijohtovuotoja oli Lahden runkojohdoissa 17 kpl, mikä on samaa tasoa kuin edellisvuonna Huomioitavaa on, että Hollolassa ei ollut yhtään runkojohtovuotoa koko vuonna Viemäritukokset pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, niitä havaittiin 21 kpl. Suurin osa vuodoista ja tukoksista havaittiin ennakkohuollon yhteydessä, jolloin ne saatiin korjattua ilman suoranaisia asiakasvaikutuksia. Vakuutusyhtiön korvaamia vahinkoja oli kaksi kappaletta. Lahdessa vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus on pysynyt edelleen pienenä. Mittaamaton kulutus nousi hieman vuoden 2011 mitatusta 3,9 prosentista 5,8 prosenttiin. Hyvän tuloksen mahdollistaa nykyaikaisten valvontajärjestelmien ja digitaalisen verkkotietojärjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen. Hollolassa mittaamaton kulutusprosentti on myös pysynyt hyvällä tasolla, ollen vuoden lopussa 14,6 %. Viemäriverkoston vuotovesiprosentti (45,1) nousi edellisvuodesta poikkeuksellisen suuresta sadannasta johtuen. Sademäärä oli Lahdessa 814 mm ja se on yli 25 % keskimääräistä suurempi. Sateet ajoittuivat aika tasaisesti läpi vuoden. Myös Hollolan vuotovesiprosentti (37,8) nousi sadannasta johtuen, mutta vähemmän kuin Lahdessa. 14

15 6.2 Kunnossapidolla turvataan verkostojen toimivuus Kunnossapidettävää verkostoa on yhteensä noin 2000 km. Vuonna 2012 kunnossapidon toimenpiteet keskittyivät Lahdessa viemärien vuotovesiprojektiin, jonka painopistealuiksi tehtyjen tutkimusten mukaan valikoitui Etelä-Lahti ja kiinteistöjen liitokset. Hollolassa jatkettiin verkostojen toimintojen tutkimista, seurantaa ja kunnossapitoa. Vesijohtoverkoston mittausasemien ja painepiirien vedenkulutuksen seurannalla havaitaan vuodot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Verkostoa tutkitaan myös vuodonetsintälaittein ja painemittauksin. Lisäksi tehdään aktiivisesti venttiileiden toimivuustarkastuksia. Viemäreiden kuntoa tutkitaan erilaisilla mittauksilla, tutkimuksilla ja tv-kuvauksella. Lisäksi viemäreitä puhdistetaan painehuuhtelulla ja samalla tutkitaan tarkastuskaivojen kunto. 15

16 7 JÄTEVEDENPUHDISTUS 7.1 Jätevedenpuhdistus täytti lupaehdot Yhtiön Ali-Juhakkalan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoilla saavutettiin jätevesien lupaehtojen edellyttämät puhdistusvaatimukset vuonna Puhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 14,7 milj. m 3, josta 53 % Kariniemessä ja 47 % Ali-Juhakkalassa. Kariniemen puhdistamo palvelee Lahden pohjoispuolista aluetta ja lisäksi sinne johdetaan jätevedet Hollolan kunnan Tervamäen, Kukkilan ja Messilän alueilta. Ali-Juhakkalan puhdistamolla käsitellään eteläisen Lahden jätevesien lisäksi Hollolan kunnan Salpakankaan ja Herralan jätevedet. Laskutetun jäteveden määrä oli yhteensä 8,2 milj. m 3, josta Lahden osuus oli 7,4 milj. m 3 ja Hollolan osuus 0,80 milj. m 3. Kokonaan puhdistamon ohijuoksutusta oli vain Ali-Juhakkalassa, jossa sitä tapahtui 11 kertaa johtuen rankkasateista. Vesimäärä oli yhteensä m 3. Lisäksi Ali-Juhakkalassa oli biologisen käsittelyn ohitusta 10 kertaa, niiden yhteisvesimäärä oli m 3. Kariniemen puhdistamolla tapahtui vuoden aikana kerran biologisen käsittelyn ohijuoksutusta, vesimäärä oli yhteensä 260 m 3. Biologisen osan ohittaneet vedet sekä Ali-Juhakkalassa että Kariniemessä käsiteltiin mekaanisesti ja kemiallisesti. Ohivirtauksien osuus koko jätevesimäärästä oli 0,13 % eivätkä ne vähäisen määränsä takia juurikaan heikennä puhdistustuloksia. 7.2 Lietteenkäsittelystä lämmitysenergiaa Jätevedenkäsittelyssä syntyvää lietettä mädätetään anaerobisissa olosuhteissa, jolloin suurin osa lietteen orgaanisesta aineksesta hajoaa pääasiassa biokaasuksi, eli metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Vuonna 2012 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla biokaasua muodostui yhteensä 2,95 milj. m 3, josta tuotettiin lämmitysenergiaa MWh. Tästä määrästä 64 % käytettiin puhdistamoiden 16

17 lämmitykseen ja 36 % myytiin Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkostoon johdettu lämmitysenergia vastasi noin 410 omakotitalon vuotuista lämmitysenergiatarvetta. Lämmitysenergiatarpeen suhteen puhdistamo on lähes omavarainen. Kokonaisuudessaan biokaasun hyötykäyttöaste on 100 %. Mädätyksen jälkeen liete kuivataan lingoilla. Kuivatettua lietettä toimitettiin tonnia Kujalan Komposti Oy:lle, jossa liete kompostoidaan yhdessä biojätteen kanssa. Tuotetusta kompostimullasta 70 % käytetään maanviljelykseen ja 30 % viherrakentamiseen. 7.2 Porvoonjoen kuormitus on pienentynyt Lahti Aqua Oy:n puhdistamien jätevesien kuormitus Porvoonjokeen on pienentynyt puhdistamoiden korkean reduktioasteen ansiosta. Yhtiö seuraa Porvoonjoen veden laatua ja kalaston tilaa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamojen vesistökuormituksella on vaikutuksia Porvoonjoen vedenlaatuun erityisesti alivirtaama-aikaan ja joen yläjuoksulla. Jätevesien aiheuttamaa happitilanteen heikkenemistä lievennetään ilmastamalla Porvoonjoen vettä ilmastuspadoin sekä johtamalla laimennusvettä Vesijärvestä. Laimennusvettä laskettiin Porvoonjokeen m 3. 17

18 8 INVESTOINNIT 8.1 Kariniemen puhdistamon ilmastuskompressoreiden uusiminen Vuoden 2012 merkittävin laitosinvestointikohde oli Kariniemen jätevedenpuhdistamon ilmastuskompressoreiden uusinta. Kokonaisinvestoinnit olivat noin 0,3 milj. euroa. Vuoden 2011 aikana käynnistetty projekti Lahti Aqua Oy:n prosessiautomaation ja jätevedenpumppaamoiden uudistamisesta jatkui vuoden 2012 ajan. Automaation uudistamisen piiriin kuuluu sekä vedentuotanto että jätevedenpuhdistus. Projekti kestää noin kolme vuotta ja investoinnin kokonaisarvo tulee olemaan noin miljoona euroa. Jätevedenpumppaamoiden kaukovalvonnan uudistaminen valmistui vuoden 2012 lopussa. 8.2 Verkostoa rakennettiin uusille asuinalueille Vuonna 2012 Lahdessa rakennettiin uutta vesihuoltoverkostoa yhteensä 16,2 km ja saneerattiin noin 5,4 km. Saneerattujen verkostojen keski-ikä oli reilut 50 vuotta. Lahden vesihuoltoverkoston kokonaispituus on km ja keski-ikä 26 vuotta. Suurimpia uudisrakennuskohteita olivat Kytölä, Lahdenportti, Purolaakso 3 ja Vartiolaakso. Uudisrakennusohjelmalla tuotettiin yhteensä 120 tontille vesihuoltoliittymät. Saneerauskohteista merkittävämpiä olivat Tenavankadun alue, Tanssimäenkatu ja Tapanilankatu. Uudisrakennusinvestoinnit olivat noin 4,1 milj. euroa ja saneerausinvestoinnit noin 2,1 milj. euroa. Hollolan kunta vastaa verkostoinvestoinneistaan kunnan alueella. Kunta rakennutti uutta runkoverkostoa 2,2 km, jotka siirtyvät yhtiölle kunnossapidettäviksi. 8.3 Launeen vedenottamon ja Kariniemen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin varajärjestelmän suunnittelut aloitettiin Vuonna 2012 aloitettiin vedentuotannon turvaamiseen tähtääviä hankkeita. Launeen vedenottamolle rakennettiin uusi kaivo ja aloitettiin suunnittelutyö laitoksen saneerauksesta tuotantokäyttöön. Uusi käsittelylaitos valmistunee kevään 2014 aikana. Asikkalan Hyrtiälänkankaalla tehtiin koepumppauksia uutta vedenottamoa varten. Hanke liittyy verkoston osalta viiden kunnan vesihuoltohankkeeseen. Varayhteyden rakentaminen ja vedenottamon suunnittelu jatkuu vuoden 2013 aikana. 18

19 Kariniemen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin varajärjestelmän suunnittelu aloitettiin vuonna Hankkeen toteutus käynnistyy kesän 2013 aikana ja jatkuu vuoteen 2015 asti. 9 HENKILÖSTÖ 9.1 Henkilöstömäärässä ei muutosta Lahti Aqua konsernin palveluksessa työskenteli 84 henkilöä vuoden 2012 lopussa. Vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi yhdellä työntekijällä ja konsernissa työskenteli yksi määräaikainen työntekijä. Eläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä vuoden 2012 aikana. Henkilöstöstä Lahti Aqua Oy:n palveluksessa työskenteli 24 henkilöä ja Aqua Palvelu Oy:ssa 59 henkilöä. Kausityöntekijöiden määrä oli sama mitä edellisenäkin vuonna, siis 10 henkilöä. 19

20 9.2 Henkilöstö kehittää aktiivisesti omaa osaamistaan Henkilöstö osallistui vuoden aikana kaikkiaan 70 koulutustilaisuuteen, joissa osallistujamäärä oli yhteensä 71 henkilöä. Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden oli 3,4 päivää, mikä on vuoden 2011 tasoa. Neljä henkilöä suoritti työn ohella kaksivuotisen vesihuollon ammattitutkinnon, jossa kouluttajana toimi Suomen ympäristöopisto SYKLI. Kyseisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä on nyt Lahti Aqua konsernissa kaikkiaan 11 henkilöä. 9.3 Työhyvinvointiin panostettiin liikunnallisin keinoin Lahti Aqua -konsernin strategisiin painopisteisiin kuuluu henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja tähän liittyvät toimenpiteet. Henkilöstön työkykyä ylläpidetään tarjoamalla kattavat työterveyspalvelut Työterveys Wellamo Oy:n kautta. Lisäksi konserni tukee henkilöstön virkistystoimintaa liikunta- ja kulttuurisetelein sekä hierontakäynnein. Vuoden 2012 aikana henkilöstöä motivoitiin kunnon seurantaan mm. tarjoamalla mahdollisuus mitata oman kunnon tasoa polkupyöräergometritestillä ja mittauttaa kehon koostumista Inbody 720 testillä. Yhteistä liikuntailtapäivää vietettiin lokakuussa suunnistuksen merkeissä. Vuoden 2012 aikana alkoivat myös yhteiset kuntosalitunnit, joihin työntekijöillä on mahdollisuus osallistua kahdesti viikossa. 9.4 Työtyytyväisyydessä ei muutoksia Vuosittain tehtävässä henkilöstön työhyvinvointikyselyssä tarkennettiin myös henkilöstön ajatuksia työhyvinvoinnin tilasta. Vuoden 2012 kokonaisarvosana oli 3,59 asteikolla 1-5, vastausprosentin ollessa 70,6 %. Kokonaisarvosana oli sama mitä edellisvuoden tulos osoitti. Parhaimmat arvosanat saivat työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvät väittämät tarkoittaen, että työhyvinvointia tukevissa toimenpiteissä oli onnistuttu. Lisäksi kysely osoitti, että henkilöstö arvostaa toimivaa työilmapiiriä ja henkilösuhteita sekä työtehtävien oikeanlaista mitoitusta. Myös konsernin strategia on viestitty onnistuneesti. Tärkeimmäksi mitattavaksi väittämäksi henkilöstö arvioi oikeudenmukaisen kohtelun työyksikössä. Kehittämiskohteina säilyivät viime vuodesta tutut kokonaisuudet: oikeudenmukaisuuden ja kehittymismahdollisuuksien lisääminen sekä tulospalkkaukseen vaikuttavien mittareiden kehittäminen. 9.5 Tapaturmien määrä ennätyksellisen alhainen Konsernin tavoitteena on työtapaturmaton työyhteisö. Vuoden 2012 aikana sattui kolme työtapaturmaa ja niissä menetettiin yhteensä 10 työpäivää, mikä on ennätyksellisen alhainen lukema. Ennaltaehkäisevään toimintaan kuuluu mm. työturvallisuus- ja ensiapukoulutukset, suojainten käyttöopastus sekä työpaikkatarkastukset. 20

21 10 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Lahti Aqua Oy on konsernin emoyhtiö. Tytäryhtiöitä ovat Aqua Palvelu Oy ja Aqua Verkko Oy. Lisäksi konsernilla on osakkuusyhtiö Kujalan Komposti Oy (50 % omistusosuus). Lahti Aqua Oy:n kaikki osakkeet omistaa Lahden kaupunki. Lahti Aqua Oy omistaa tytäryhtiöiden koko osakekannan. Tytäryhtiöt eivät maksa osinkoa vuodelta Lahti Aqua konserni tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungissa toiminta-alueellaan, toimien liiketaloudellisesti kannattavasti. Lisäksi konserni tuottaa vesihuoltopalveluita Hollolan kunnalle sopimuspohjaisesti. Yhtiön toiminnan arvoina ovat korkea laatu, matala riski, kilpailukykyiset kustannukset ja hyvä asiakaspalvelu Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana ja sen päättymisen jälkeen Veden myynti väheni 3,5 % (budjetissa +0,2 %) ja jäteveden laskutus pysyi edellisen vuoden tasolla (budjetissa +0,2 %). Konserni tuotti biokaasua ja sillä edelleen lämpöä 14,8 GWh, josta oman käytön lisäksi myi Lahti Energialle 6,2 GWh. Taloudellisesti yhtiön tulos ylittää budjetin tavoitteet. Liittymismaksutulojen määrä ylitti budjetin. Yhtiö sai Itä-Suomen Aluehallintoviraston ympäristövastuualueen myöntämän ympäristöluvan jätevedenpuhdistamoilleen helmikuussa. Lupapäätöksestä on tehty valituksia ja annettu vastineita Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset marraskuussa antamallaan päätöksellä. Hallintooikeuden päätökseen tyytymättömät ovat valittaneet siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Palveluiden ja tuotteiden laatu täytti tavoitteet ja lupaehdot. Taloustutkimuksen tekemän asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan yhtiön toiminta ja veden laatu ovat laadullisesti parasta suurimpien toimijoiden joukossa. Kuntien hyvinvointitutkimuksessa juomaveden laatu sai Lahdessa absoluuttisesti parhaimmat pisteet. Yhtiössä saatiin päätökseen henkilöstön koulutus- ja kehitysprosessi, johon koko henkilökunta on osallistunut neljän vuoden aikana eri tasoilla. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut mitään olennaisia tapahtumia Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja yhtiön toiminnan kehittämisestä Konserni jatkaa strategiansa mukaisesti toiminnan kehittämistä. Myytyjen palveluiden ja tuotteiden kokonaismäärän uskotaan olevan hienoisessa nousussa. Pääkuluttajasegmentin- kerrostalojenkäyttäjien laitteistojen modernisointi ja huoneistokohtainen vedenmittaus tulee jatkumaan ja tältä osin pienentämään ominaiskulutusta sekä madollisesti vähentämään veden myyntiä riippuen asukasmäärän kehityksestä. Teollisuusasiakkaat ovat ennakoineet tuotannon kasvua. Investointien kokonaisvolyymi on samaa luokkaa kuin vuonna 2012, painottuen varautumistyyppisiin investointeihin veden tuotannossa ja jätevesijärjestelmissä. Konsernilla on useita omia kehityshankkeita sekä yhteishankkeita eri tahojen kanssa, joilla tavoitellaan toiminnan tehostamista ja tuottavuuden kasvua sekä muita strategian mukaisia tavoitteita. Tuottavuuden parantumisen johdosta yhtiön vesi- ja jätevesimaksuja on korotettu viimeksi vuonna Yhtiö osallistuu ja rahoittaa vesihuoltoalan tutkimusta toimialan järjestön vesilaitosyhdistyksen 21

22 käynnistämissä projekteissa sekä muissa yhteistyöhankkeissa omien kehitysprojektien lisäksi. Yhtiö osallistuu Vesijärvisäätiön kautta järven hoito- ja kunnostustoimiin, osana yhtiön lupiin liittyviä valvontatutkimusohjelmia Riskien hallinta ja vakuutukset Yhtiö noudattaa konsernin kokonaisvaltaista riskienhallintaohjelmaa (ERM), joka on hyväksytty emoyhtiön ja tytäryhtiöiden hallituksissa. Ohjelmassa on arvioitu liiketoiminnan riskit, operatiiviset riskit, rahoitus- ja taloudelliset riskit sekä vahinkoriskit. Riskit on dokumentoitu seuranta-, hallinta- ja vastuurekisteriin. Kaikista riskeistä on arvioitu todennäköisyys ja vuosikustannus. Riskit on luokiteltu ja priorisoitu. Konsernissa riskienhallintaprosessi on yhteinen. Emoyhtiön hallitus on päättänyt riskitoleransseista konsernissa ja sen yhtiöissä. Konsernin riskitasosta raportoidaan vuosineljännesraportoinnin osana. Konsernin riskienhallinta on osa aktiivista strategista johtamista. Riskianalyysit on toteutettu ohjelman mukaisesti konsernin johtoryhmätasolla syksyllä. Suurimmat liiketoimintariskit ovat yhteistyösopimuksiin ja vastuiden mahdollisiin siirtoihin liittyvät riskit, operatiivisissa riskeissä inhimilliset virheet, rahoitus- ja talousriskeissä avainasiakas- ja veroriskit sekä vahinkoriskeissä ilkivalta- ja tapaturmariskit. Erityisesti yhtiö on panostanut pohjavesialueiden ja ottamoiden varustukseen ja hallintaan herkillä pohjavedenottamoalueilla sekä osallistunut seudullisen pohjavedensuojelusuunnitelman valmisteluun. Osa riskienhallintaa on lakisääteisten vakuutusten lisäksi vakuuttaminen vapaehtoisilla vakuutuksilla. Konsernilla on kattava, ajan tasalla oleva vakuutusturva. Vapaaehtoinen vakuutusturva kattaa tuotevahinkovastuun, omaisuusvahinkovastuun ja oikeusturvavastuun. Konsernilla on ajan tasalla oleva valmiussuunnitelma osana ERM- ohjelmaa vesihuollon poikkeustilanteiden varalle. Suunnitelma perustuu valmiuslainsäädäntöön ja muihin viranomaismääräyksiin ja säädöksiin Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Maksut Yhtiön vesihuoltomaksuja ei korotettu vuonna Yhtiön perimiä käyttömaksuja ei nostettu alkaen. Vesihuoltomaksujen tarkoituksena on kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, ml. kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Yhtiön perimät maksut ovat valtakunnan keskitasoa ja noin 10 % alle keskiarvon, verrattuna muihin vertailuryhmän toimijoihin ja toimialan kokonaiskeskiarvoon. Yhtiö laskuttaa Hollolan kunnan asiakkaita Hollolan kunnan teknisen lautakunnan ( ) hyväksymillä vesihuoltomaksuilla, joita aletaan periä alkaen. Asiakkaat Vuoden 2012 aikana uudisrakentaminen Lahden kaupungin alueella jatkui vilkkaana. Uusia liittyjiä tuli 175, näistä oli omakotitaloja 148 sekä kerros- ja rivitaloja 14 kappaletta, muita rakennuksia rakennettiin 13. Vuoden lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli yhteensä Yhtiön palveluiden käyttäjiä oli Lahden alueella Hollolan kunnassa vesihuoltoon liittyi 43 uutta kiinteistöä ja liittyneiden kiinteistöjen määrä oli vuoden lopussa ja asiakkaita

23 Liikevaihto Emoyhtiön liikevaihto oli 26,7 M ja konsernin liikevaihto oli 28,5 M. Emoyhtiön liikevaihto Lahden alueelta oli noin 23,3 M ja Hollolan alueelta 3,4 M. Liikevaihdosta vesimaksujen osuus oli 30,2 %, jätevesimaksujen osuus 54,2 % ja muiden tulojen osuus 15,6 %. Yhtiön muut tulot olivat 1,2 M. Palveluiden ja tuotteiden myynnin muutokset vuoteen 2011 verrattuna olivat seuraavat: Veden myynti väheni 3,5 % ja laskutetun jäteveden määrä pysyi ennallaan, yhtiön liikevaihto oli samansuuruinen kuin vuonna

24 Kulut Emoyhtiön käyttökulut olivat 25,6 M, johon sisältyvät tytäryhtiöiden palvelumaksu 8,1 M ja vuokra 9,9 M. Konsernin käyttökulut olivat 16,9 M. Suurimmat yksittäiset kuluerät olivat henkilöstömenot ja vuokrat. Tulos Emoyhtiön liikevoitto oli 1,4 M, suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 0,9 M. Yhtiön tilikauden voitto oli verojen jälkeen ,08 euroa. Konsernin liikevoitto oli 6,4 M, suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 6,7 M. Nettorahoituskulut olivat 3,5 M. Konsernin tilikauden voitto oli laskennallisten verojen jälkeen ,59 euroa. Konsernin tuloksentekokyvyn ennakoidaan säilyvän vakaana v Investoinnit Lahti Aqua Oy:n käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 0,1 M, jotka olivat kalustohankintoja ja rakennuksiin liittyviä töitä. 24

25 Konsernin investoinnit olivat 8,7 M. Rakennuksiin ja niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin investoitiin 1,7 M. Vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen käytettiin 6,1 M, josta saneerauksen osuus oli 1,6 M. Verkoston määrä kasvoi noin 16,2 km:llä ja saneerausvolyymi oli 5,4 km. Verkostojen kokonaispituus oli vuoden lopussa noin 1 410,5 km ja keski-ikä 26 vuotta. Muuta omaisuutta hankittiin 0,9 M :lla. Rahoitus Emoyhtiön taseen loppusumma oli 28,7 M. Konsernin velka muodostuu Aqua Verkko Oy:n lainoista, jotka ovat kaupungin konsernipankista yhteensä 52,0 M. Laina koostuu pankkilainasta 21,0 M, sekä pääomalainasta, 31 M. Viimeksi mainittu on osakeyhtiölain 12 luvun mukainen laina. Konsernin taseen loppusumma oli 89,5 M. 25

26 10.5 Hallitus Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Opetusneuvos Ilkka Simolin, varamies Pekka Oinonen, myymäläpäällikkö Liisa Feodorow, koulutussihteeri Arja Nikkanen, koneistaja Juha Ulmanen, förvaltningsekonom Sija Sahalahti, kustannuspäällikkö Sonja Falk, henkilöstön varsinainen edustaja prosessiasentaja Keijo Koskensaari ja henkilöstön varaedustaja puhe- ja läsnäolo-oikeudella reskontranhoitaja Marja-Leena Märkjärvi. Kaupunginhallitus erotti varapuheenjohtaja Pekka Oinosen kokouksessaan ja valitsi hänen tilalleen Jouko Pylvään Henkilöstö Lahti Aqua Oy:n henkilökunnan määrä lisääntyi yhdellä henkilöllä. Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 24 henkilöä. Tilapäiset työntekijät tekivät 1,3 työvuotta. Henkilökunnan keskimääräinen työvuosimäärä oli 24,3 työvuotta. Konsernin henkilökunnan määrä lisääntyi vuonna 2012 yhdellä henkilöllä. Vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 84 henkilöä. Emoyhtiön palveluksessa on 25 henkilöä ja loput 59 Aqua Palvelu Oy:ssä. Yhtiön palveluksessa olleet tilapäiset työtekijät tekivät vuonna 2011 yhteensä noin 3,3 työvuotta. 26

27 Lahti Aqua konsernissa on käytössä koko henkilöstöä koskeva kannustinjärjestely, joka perustuu tulospalkkiosopimukseen yhtiön ja henkilöstöjärjestöjen kesken. Tulospalkkio määräytyy koko konsernin taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen sekä lisäksi yhtiö- ja yksikkökohtaisten tavoitteiden toteutumisen perusteella. Tulospalkkion ehtoina ovat mm. tuotteiden ja palveluiden laatutavoitteet sekä toiminnan tehokkuus- ja kehittämistavoitteet. Tulospalkkio voi olla enimmillään kuukauden palkan suuruinen. Toimitusjohtajalla on johtajasopimukseen perustuva kuukausipalkka, luontaisedut ja maksimissaan kahden kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio, jonka perusteena on yhtiön liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät tavoitteet erillisen sopimuksen mukaisesti. Yhtiön muu johto kuuluu koko henkilöstön tulospalkkiosopimuksen piiriin. Hallituksen palkkiot ovat kaupunginhallituksen valtuustokaudelle tekemän päätöksen mukaiset. Toimitusjohtajan ja hallituksen palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä oli tilikaudella 216 t Ympäristö Konsernin päätoiminnot perustuvat voimassaoleviin, eri lakien pohjalta saatuihin lupiin, jotka ovat emoyhtiöllä. Vedenottamoilta on ympäristölupaviranomaisten lupiin perustuen mahdollisuus pumpata kulutukseen pohjavettä m 3 /d. Tämän lisäksi voidaan ostaa vettä Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä, jolla on vedenottolupia noin m 3 /d määrälle. Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoista ei pumpattu verkostoon talousvettä vuoden 2012 aikana. Jätevedenpuhdistamot ovat toimineet ympäristöviranomaisten asettamien lupaehtojen mukaisesti. Yhtiö on jättänyt uuden jäteveden lupahakemuksen lupaviranomaisille vuoden 2008 lopulla. Kaikki jätevesilietteen käsittelyssä omana tuotantona syntynyt biokaasu käytettiin lämmöntuotantoon omiin prosesseihin ja lämmön myyntiin. 27

28 11 TILINPÄÄTÖS 28

29 29

30 30

31 12 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konsernitilinpäätös on laadittu hankinta menomenetelmällä. Yhtiön osakkuusyhtiö Kujalan Komposti Oy on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaomaisuusmenetelmällä. Yhtiö omistaa 250 kappaletta (50 %) Kujalan Komposti Oy:n osakkeista ( ). Yhtiön tulos oli vuonna ,74 ja oma pääoma ,54. Lisäksi yhtiö omistaa 52 kpl (50 %) As Oy Kittilän Petsukan osaketta ,10, sen oma pääoma on ,32. Yhtiötä ei ole yhdistetty Lahti Aqua konserniin. Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy, kotipaikka Lahti ja Aqua Verkko Oy, kotipaikka Lahti. Molemmat ovat kokonaan emoyhtiön Lahti Aqua Oy:n omistamia. Aqua Palvelu Oy:n kirjanpitoarvo on ja Aqua Verkko Oy:n , molempien yhtiöiden osakkeiden määrä on 100 kpl. Yhtiöt on yhdistetty Lahti Aqua konserniin ja yhtiöiden keskinäiset velat ja saatavat on eliminoitu. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vaihto-omaisuus esitetään fi-fo periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä aiemman jälleenhankintahinnan tai todellisen myyntihinnan määräisenä. Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 13 TUNNUSLUVUT LAHTI Yksikkö Väkiluku asukasta Liittyjien määrä kpl Talous Liikevaihto milj. /a 23,5 25,7 27,1 28,2 28,5 Vesimaksu sis. Alv % (1 /m3 1,06 1,11 1,18 1,24 1,24 Jätevesimaksu sis. Alv % (1 /m3 1,68 1,77 1,87 1,97 1,97 Kuluttajahintaindeksi 2000= ,3 115,3 116,7 120,7 124,1 Oikaistuja laskuja kpl Henkilöstö Henkilökunta henkilöä Keski-ikä vuotta 48,2 48, ,3 47,9 Tapaturmat kpl Sairauspoissaolot d/hlö 13,1 12,4 10,7 10,7 10,7 Koulutuspäivät d/hlö 3, ,7 3,4 Vedentuotanto Vedenhankinta Mm3/a 8 7,9 7,7 7,7 7,6 Vedenmyynti Mm3/a 7,5 7,2 7,2 7,4 7,1 MAX kulutus m3/d MIN kulutus m3/d Enegiankulutus kwh/m3 0,52 0,54 0,59 0,61 0,56 Verkostot Vesijohtoverkosto Liittymisprosentti % 98,95 98,96 98,96 98,96 98,96 Vesijohtoverkosto km Verkoston pituus m/liittyjä Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus % 5,8 8,2 5,8 3,9 5,8 Vesimittarien määrä kpl Virheelliset vesimittarit %/tark. 9,6 4,4 6,7 2 3,4 Viemäriverkosto Liittymisprosentti % 98,75 98,76 98,76 98,76 98,77 Jätevesiviemärit km Hulevesiviemärit km

37 Tukokset verkostossa kpl/km 0,04 0,03 0,01 0,02 0,03 Saneerattujen jv-viemäreiden keski-ikä vuotta Jätevesipumppaamot kpl Jätevedenpuhdistus Laskutettu jätevesimäärä Lahdessa Mm 3 /a 7,4 7,3 7,2 7,4 Käsiteltyjätevesi - Kariniemi (sis. Hollolan jvt) Mm 3 /a 8 6,7 6,7 6,6 Käsiteltyjätevesi - Ali-Juhakkala (sis. Hollolan jvt) Mm 3 /a 6 4,8 4,5 5,1 Käsitelty jätevesimäärä yhteensä Mm 3 /a 14 11,5 11,2 11,7 Vuotovedet Lahdessa % 41,4 29,5 28,5 30 Keskimääräiset puhdistustulokset (2 BHK (lupa <15 mg/l) mg/l 6 5,7 5,7 5,1 Kokonaisfosfori (lupa<0,5 mg/l) mg/l 0,23 0,22 0,27 0,24 Ammoniumtyppi (lupa<4,0 mg/l) mg/l 1,73 3,38 3,06 2,25 Kokonaistyppi (lupa 70%) reduktio% 72,7 75,4 76,1 76,9 Vesistön kuormitus BHK7 t/a 83 65,2 63,6 59,4 Amm.typpi t/a 24 38,8 34,3 26,2 Kok.typpi t/a ,6 Kok.fosfori t/a 3,2 2,5 3 2,8 Energiankulutus kwh/m 3 0,69 0,81 0,81 0,78 Kuivatun lietteen määrä m Kuivatun lietteen ka. % ,3 Tuotetun kaasun määrä Mm 3 /a 1,9 2,28 2,61 3 Kaasun hyötykäyttö % ) Arvonlisävero muuttui prosenttiin 2) Painotettu keskiarvo Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoiden tuloksista, ohitukset ja tasausaltaan puhdistusvaikutukset huomioiden 37

38 14 TUNNUSLUVUT HOLLOLA yksikkö Talous Kunnan alueen liikevaihto milj. euroa 3 3,1 3,4 3,4 3,4 Vesimaksu sis. alv /m3 1,48 1,55 1,65 1,65 1,65 Jätevesimaksu sis. alv /m3 2,42 2,54 2,68 2,68 2,68 Oikaistut laskut kpl Asiakkaat Hollolan kunnan väkiluku asukasta Liittyjien määrä kpl Kunnan väestöstä vesihuoltopalvelujen piirissä % Uudet liittyjät kpl Vedenhankinta ja -jakelu Vedenhankinta milj. m3 1,1 1,1 1,1 1 1 Oman vedentuotannon osuus % 27 25,3 32,9 15,8 12,3 Kuntayhtymän vedentuotannon osuus % 73 74,7 67,1 84,2 87,7 Vedenmyynti milj. m3 0,85 0,85 0,86 0,82 0,82 Vesijohtoverkosto km Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus % 20 22,8 24,5 13,6 14,6 Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Jätevesiviemärit km Hulevesiviemärit km Tukokset verkostossa kpl/km 0,05 0,03 0,03 0,02 0,06 Jätevesipumppaamot kpl Vuotovesiprosentti % 34,4 29, ,5 37,8 Käsitellyt jätevedet milj. m3 1,25 1,17 1,15 1,18 1,28 Laskutettu jätevesimäärä milj. m3 0,82 0,83 0,83 0,79 0,8 38