FYSI-yrittäjäinfo 3/2012

Transkriptio

1 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B, Helsinki Puh , fax fysi.info@fysi.fi, KOKOUSKUTSU FYSI RY:n KEVÄTKOKOUKSEEN Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään FYSI-päivien yhteydessä keskiviikkona, klo alkaen. Paikka: Helsinki, FYSI ry:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. kerros, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat: FYSI ry:n vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös 2011 ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kevätkokouksessa valitaan FYSI ry:lle puheenjohtaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa on jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä, joka on maksanut jäsenmaksun edelliseltä vuodelta. Kokouksessa läsnä oleva äänioikeutettu jäsen voi edustaa kahta poissaolevaa muuta jäsentä esitettyään kokouksen alussa asianmukaisen valtakirjan. Ulko- ja kunniajäsenet eivät ole äänivaltaisia eivätkä vaalikelpoisia elleivät ole samalla varsinaisia jäseniä. Ilmoittautuminen kevätkokoukseen: Tarjoiluvarausten ja jäsenmaksutarkistuksen vuoksi pyydämme ilmoittautumiset mennessä FYSI ry:n toimistoon, puh tai fysi.info@fysi.fi. Toivotamme kaikki FYSI ry:n jäsenet tervetulleiksi kevätkokoukseen. FYSI ry:n hallitus

2 FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 2

3 Päätoimittaja Martti Heinonen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitysten tulipalokiire Fysioterapiaakin koskevien sosiaali- ja terveydenhuollon säännösten uudistamisessa on uusien selvitysten näkökulmasta edetty tällä hallituskaudella erittäin rivakasti ja suuria muutoksia on tarkoitus saada voimaan pika-aikataululla. Vai mitä sanotte tästä: Aikaisempien kuntamalliselvitysten perään valtioneuvosto käynnisti palvelurakenteen uudistamista koskevan jatkotyön pidetyssä iltakoulussa, jonka mukaan uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Työryhmän toimeksiantona on tehdä vähintään kolme erilaista mallia palvelurakenteeksi, joista hallitus valitsee poliittisesti tarkoituksenmukaisimman. Nämä mallit on oltava valmiina mennessä. Työryhmän loppuraportti taas valmistuu jo mennessä. Ja vielä: Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on saatava vaiheittain toimimaan vuoden 2015 alusta ja sen on tuettava kuntarakenteen uudistusta. Kun aikataulua ja selvitysten sisältöä katsoo tarkemmin, niin todellisuudessa lopputulos on jo paljolti määrätty ennen selvitysten valmistumista ja mallien valinnassa on kyse ennen kaikkea poliittisesta harkinnasta. Poliittinen harkinta, asiakkaiden huomioiminen sekä kustannustehokkuuden yhteensovittaminen on haastava tehtävä jo sellaisenaan puhumattakaan siitä, että lopputulos aikatauluineen on jo ennen selvitysten valmistumista lyöty erittäin pitkälti lukkoon. Kun tähän aikatauluun on vielä tarkoitus kuulla eri sidosryhmiä, niin aikataulu tuntuu kunnollisen sidosryhmien näkemysten huomioinnin näkökulmasta mahdottomalta. Näissäkin selvityksissä on viitattu STM:n sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä koskevaan työryhmämuistioon (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:34). Tässä fysioterapian osalta on todettu mm. seuraavaa: Fysioterapian korvattavuuden periaatteiden ja fysioterapian vaikuttavuuden selvittämiseksi työryhmällä ei ole ollut riittävästi tutkittua tietoa käytössään. Tämän johdosta työryhmä ehdottaa, että fysioterapian vaikuttavuuteen ja korvattavuuteen vaikuttavat seikat selvitettäisiin erikseen. Nyt meneillään olevat uudistukset asettavat erittäin suuren edunvalvonnallisen haasteen toimialalle. Tulemme toimimaan entistä laajemmassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, jotta potilaiden ja asiakkaiden tarvitsema fysioterapia olisi jatkossakin kaikkien kansalaisten saatavilla mahdollisimman tasapuolisesti. HUOM! FYSI ry:n asiantuntijajuristin Ismo Saarisen sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi osoite on: Kaikki yhteystiedot: Asianajaja Ismo Saarinen Nuijamiestentie 5 B, HELSINKI puh. (09) , fax (09) ismo.saarinen@saarinenlaw.fi FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 3

4 Ajankohtaista Yksityisten sairaanhoitopalvelujen hinnat vertailtavissa Kelan verkkosivuilla avatussa palvelussa voi nyt vertailla, kuinka suuria palkkioita keskimäärin eri kunnissa asuvat ovat maksaneet yksityisistä sairaanhoitopalveluista. Kelan tilastotietokannassa Kelastossa on julkaistu uusi raportti, jossa voi tarkastella yleisimmistä yksityisistä sairaanhoitopalveluista perittyjä keskimääräisiä maksuja. Tietoja voi vertailla sekä kunnittain että laajempien aluejakojen mukaan ryhmiteltyinä. Raportissa kunta määräytyy palvelua käyttäneen henkilön kotikunnan mukaan. Tiedoista käy ilmi esimerkiksi, että vuonna 2011 kuopiolaiset maksoivat yleislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä keskimäärin 52 euroa ja helsinkiläiset 47 euroa. Gynekologin 20 minuutin vastaanottokäynnistä perittiin oululaisilta keskimäärin 75 euroa, kun taas tamperelaiset maksoivat samasta palvelusta keskimäärin 69 euroa. Raportin avulla voi tarkastella myös laajempia alueita, vaikkapa viittä suuraluetta tai 21 sairaanhoitopiiriä. Esimerkiksi polven röntgentutkimuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asuvat maksoivat keskimäärin 84 euroa ja Etelä- Pohjanmaan alueella asuvat 68 euroa. Kelaston raportti Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt keskimääräiset maksut mahdollistaa hintavertailun niin kansalaisille, päättäjille kuin asiantuntijoillekin. Käyttäjä voi hakea hintatietoja omatoimisesti ja tarpeensa mukaan esimerkiksi oman kunnan, naapurikuntien tai koko maan tasolla. Tiedot perustuvat sairausvakuutuskorvausten maksamisen yhteydessä muodostuviin rekistereihin. Keskimääräiset kustannustiedot on laskettu vuositasolla. Tällä hetkellä tiedot ovat saatavissa vuosilta 2010 ja Jatkossa tiedot päivitetään vuosittain helmikuussa. Tutustu palveluun: tai > Sairastaminen > Sairaanhoitokorvaukset > Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt keskimääräiset maksut Lisätietoja palvelusta: Kelan tutkimusosasto, tutkija Ulla Tuominen, puh tai Vertailussa tavallisimmista toimenpiteistä maksetut palkkiot Raportissa on myös tiedot yleisimpien röntgen- ja laboratoriotutkimusten keskimääräisistä hinnoista, mm. hammasröntgenkuva, keuhkojen, jalkaterän ja polven röntgen, mammografia, perusverenkuva, lasko ja virtsatutkimus. Mukaan on otettu myös hintatietoja fysioterapiasta. Kaikkiaan raportissa on tiedot 55:stä eri sairaanhoitopalvelusta perityistä keskimääräisistä palkkioista. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 4

5 Kela maksoi etuuksia 12,5 miljardia euroa Halutessaan työnantajat voivat järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoitopalveluja. Kela käytti vuonna 2011 sosiaaliturvaetuuksiin yhteensä 12,5 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 2,6%. Valtaosa suomalaisista sai Kelan etuuksia myös viime vuonna. Työttömyysturvamenot kasvoivat 3,4 %, ja ne olivat milj. euroa. Viime vuonna yhä suurempi osa työttömistä osallistui erilaisiin työllistymistä edistäviin toimiin. Ns. aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettujen etuuksien määrä kasvoi 34 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kotihoidon tukea maksettiin lapsesta perheelle. Yksityisen hoidon tukea sai perhettä ja osittaista hoitorahaa perhettä. Osittaisen hoitorahan suosio on selvästi kasvanut parin viime vuoden aikana. Valvonta paljasti puutteita työterveyshuollon järjestämisessä Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoi viime vuonna alueellaan (Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa) tarkastuksella työnantajien velvollisuutta järjestää työterveyshuolto. Sopimus työterveyshuollosta puuttui kokonaan yli 150 työnantajalta. Eniten sopimuspuutteita löytyi pieniltä, alle 5 työntekijän työpaikoilta. Lisäksi puutteita työterveyshuollon lakisääteisten velvoitteiden toimeenpanossa havaittiin noin 250 tarkastuksella. Työsuojelun vastuualue valvoo työterveyshuollon järjestämisvelvollisuutta tehostetusti myös vuonna Työsuojeluhallinnon keskeinen tavoite vuosille on työurien pidentymisen tukeminen. Toimiva työterveyshuolto on tärkeä tekijä työssäjaksamisessa ja -jatkamisessa. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto aina kun on työntekijöitä, vaikka vain yksikin määräaikainen työntekijä. Säädökset velvoittavat, että työnantajilla tulee olla vähintään työterveyshuollon työpaikkaselvitys sekä ajantasainen toimintasuunnitelma. Terveydelle vaaraa aiheuttavassa työssä tulee lisäksi toteuttaa säännölliset terveystarkastukset. Työterveyshuoltojen toimintamallit eivät nykyisellään vastaa pienyrittäjän tarpeita Työterveyshuoltoon kaivataan lisää joustavuutta, yhteistyön lisäämistä esimerkiksi kuntoutuspalveluiden ja työsuojelun kanssa sekä työterveyshuollon henkilöstön toimenkuvien uudelleen tarkastelua. Kuntoutussäätiön työselosteita -sarjassa on julkaistu Perustuksia valamassa -raportti, joka esittää hyviä käytäntöjä ja välineitä pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyön kehittämiseen. Raportin keskeinen viesti on, etteivät työterveyshuoltojen toimintamallit nykyisellään vastaa pienyrittäjän tarpeita. Työterveyshuolto on aikoinaan syntynyt isojen työpaikkojen tarpeisiin ja sitä kehitetään yhä isoja työpaikkoja silmällä pitäen. Pienet yritykset ovat yhä toissijaisia, vaikka noin puolet työvoimasta työskentelee pienillä tai keskisuurilla työpaikoilla. Pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyö on yleensä vähäistä. Pienyrityksissä ei välttämättä tunneta työterveyshuollon mahdollisuuksia ja työterveyshuolto saatetaan nähdä vain kulueränä. Konkreettisia toimia yhteistyön kehittämiseksi Raportissa esitetään kolme osa-aluetta, joilla pientyöpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä voisi kehittää. 1) Työterveyshuollon oma toiminta: toimintaa on muutettava joustavammaksi, jotta pienyritysten erityistarpeet tulisi huomioiduksi. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 5

6 2) Työterveystyötä tukevat välineet, kuten työterveyshuollon toimintasuunnitelman selkeyttäminen ja yhteistyön lisääminen esimerkiksi kuntoutuspalveluiden ja työsuojelun kanssa. 3) Yhteiskunnallinen ohjaus: Työterveyshuollon oman työn suunnittelulla ja johtamisella voidaan vaikuttaa työterveysyhteistyön laatuun. Esimerkiksi työterveyshuollon henkilöstön toimenkuvia tulisi tarkastella uudelleen ja koulutusta uudistaa. Perustuksia valamassa -raportti on toteutettu osana Pientyöpaikoilla uudistumisen (Punk) - hanketta. Punk-hankkeen ( ) tavoitteena on työhyvinvoinnin kehittäminen. Hankkeessa ovat mukana Kun-toutussäätiö, Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Kiipulasäätiö sekä seitsemän työterveyshuoltoyksikköä. Hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Perustuksia valamassa -raportti esittää toimia pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyön parantamiseksi Kuntoutussäätiön työselosteita -sarjassa on julkaistu Perustuksia valamassa -raportti, joka esittää hyviä käytäntöjä ja välineitä pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyön kehittämiseen. Perustuksia valamassa julkaistaan osana Pientyöpaikoilla uudistumisen (Punk) -hanketta. Työselosteeseen on koottu huomioita ja kehittämisehdotuksia koko hankkeen ajalta. Työkyvyttömyyden pitkittymistä ehkäistään työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Työnantajan pitää selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, voidaanko työntekijän paluuta työhön tukea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtävien muutoksilla tai joustavilla työaikajärjestelyillä. Lakimuutoksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja helpottaa työhön paluuta. Tarvittavien tukitoimien käynnistämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Työterveyshuolto koordinoi yhteistyötä, jolla selvitetään työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Kela muistuttaa kirjeellä ennen 90 päivän täyttymistä Työntekijä voi edelleen hakea Kelasta sairauspäivärahaa valitsemansa lääkärin lausunnon perusteella, mutta hänen on toimitettava lisäksi työterveyslääkärin lausunto viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää. Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa, joka sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja selvityksen työhön paluun mahdollisuuksista. Lakimuutos koskee ainoastaan työntekijöitä. Kela informoi kirjeitse jokaista sairauspäivärahaasiakasta, jota uusi muutos koskee tai saattaa koskea. Muutos alkaa näkyä asiakkaille vähitellen tai sen jälkeen alkavissa uusissa sairauspäivärahajaksoissa. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan lääkärinlausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä. Sairauspäivärahan hakuaika puolittuu Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen, jotta Kela saa ajoissa tiedon pitkittyvistä sairauspoissaoloista. Osasairauspäivärahaa on myös haettava kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön alkamisesta. Hakuajan muutos koskee päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa tai sen jälkeen. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 6

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys liikkeelle Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista aletaan selvittää STM:n työryhmässä. Sen tehtävänä on arvioida, millainen palvelurakenne olisi toimivin kuntauudistuksen myötä muodostuvissa uusissa peruskunnissa. Työryhmän väliraportin tulee valmistua toukokuussa Lisäksi työryhmä valmistelee ns. järjestämislakia. Työryhmän loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Työn lähtökohtana on hallitusohjelma ja hallituksen iltakoulun kirjaus, jonka mukaan uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Palvelurakenneselvityksessä pitää myös ottaa huomioon, että uusi kuntarakenne voi olla erilainen kuin tällä hetkellä esillä olevat selvitysalueet. Sen vuoksi työryhmän pitää tehdä vähintään kolme erilaista mallia palvelurakenteeksi. Toimeksiannossa todetaan, että palvelurakenteen pitää tukea sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista yhteyttä. Kunnallisen terveyspalvelujärjestelmän ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteensovittamista selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön jo asettamassa työryhmässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne on saatava vaiheittain toimintaan vuoden 2015 alusta. Sen on tuettava kuntarakenteen uudistamisen aikataulutusta. Selvitystä valmistellaan kahdessa työryhmässä Palvelurakennetta selvittävän työryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö Kari Välimäki. STM:n lisäksi työryhmässä on edustus VM:stä, THL:stä, Suomen Kuntaliitosta sekä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon edustus. Työryhmä kuulee vähintään keskeisten ammattijärjestöjen ja palvelujen käyttäjien edustajia sekä kuntien keskeisiä luottamushenkilöitä. Työryhmälle asetetaan valmisteleva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on hankkia ja koota työssä tarvittava tieto. Sen puheenjohtaja on sosiaali- ja terveyspalveluosaston ylijohtaja Päivi Sillanaukee. Asiantuntijaryhmä kuulee palvelujärjestelmän asiantuntijoita. Palvelurakenneselvitys on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain valmistelua (ns. järjestämislaki). Työryhmä antaa hallituksen iltakoululinjauksen tarkoittaman palvelurakenneselvityksen väliraporttinaan mennessä. Loppuraportti valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Suomi sai kansallisen lääkeinformaatiostrategian Suomessa on ensimmäistä kertaa laadittu kansallinen lääkeinformaatiostrategia, joka kokoaa yhteen terveydenhuollon ja lääkealan toimijat. Strategialla pyritään turvaamaan kansalaisten tehokas, turvallinen ja taloudellinen lääkehoito. Viime vuosina potilaan omaa roolia ja aktiivisuutta terveyden ylläpitämisessä ja sairauden hoidossa on korostettu. Samaan aikaan virallisten ja epävirallisten lähteiden paljous on muodostunut haasteeksi sekä potilaille että terveydenhuoltohenkilöstölle. Siksi puolueettoman ja luotettavan tiedon löytäminen sekä olemassa olevan tiedon arviointi on tärkeää. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean julkaisemassa strategiassa kuvataan kattavasti lääkeinformaatiotoiminnan nykytila, eri toimijoiden hyvät käytännöt sekä lääkeinformaatiotoiminnan puutteet ja haasteet. Strategia on laadittu yhteistyössä terveydenhuollon ja lääkealan eri toimijoiden kanssa. Strategian tärkeimpänä tavoitteena on lisätä näyttöön perustuvaa, puolueetonta ja luotettavaa tietoa väestölle ja terveydenhuollon ammattilaisille. Oikea tieto tukee potilaan turvallista lääkehoitoa, ja kansalaisten näkökulmasta lääkeinformaatio voidaan nähdä oikeutena, jonka tulisi liittyä oleellisena osana lääkehoitojen toteuttamiseen. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 7

8 Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus moduulia, yhteensä 12 päivää vuosina Uusin tieto ja osaaminen iäkkäiden kuntoutuksesta,lähes 30 huippukouluttajaa Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus on fysioterapeuteille kehitetty koulutuskokonaisuus. FYSI toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Villa Consulting Oy/ Maija Käyhtyn kanssa. Koulutuksessa on luennoijina geriatrisen kuntoutuksen suomalaisia huippuosaajia, sekä lääkäreitä että fysioterapeutteja. mm. Raimo Sulkava, Jukka Pekka Kouri, Tiina Huusko, Kaisu Pitkälä, Heikki Tikkanen, Maj- Britt Forsbom, Kitty Seppälä, Nina Helajärvi, Maija Käyhty jne. Kaikilla moduuleilla on sekä teoriaa että käytäntöä Moduuli I: (ma-ke) Moduuli II: (ke-pe) Moduuli III: (ma-ke) Moduuli IV: (ke-pe) Lisätiedot ja ilmoittautumiset: FYSI ry:n koulutussuunnittelija Mari Visakko p tai sähköpostitse mari.visakko(at)fysi.fi. Kädentaidot Kuntoon: Mobilisointi- ja kivunhoitotekniikat, Mulligan Concept koulutus 2012 Käsittelytekniikat heti käytettävissä työssä, Tuloksellinen menetelmä, Käytännönläheiset harjoitteet ja hyvät esimerkit, Kouluttajalla hieno tieto-taito - osaaminen, Paljon uutta asiaa - sain paljon irti, Toimivat niska- ja päänsärkytekniikat, Olkapää-ja kyynärpääosiot heti hyötykäyttöön! FYSI järjestää fysioterapeuteille kolmesta moduulista koostuvan, mobilisaation ja aktiivisen liikkeen yhdistävän Mulligan Concept koulutuksen vuonna 2012 seuraavasti: Aika: Moduuli I : (ma-ti) Moduuli II : (ma-ti) Syventävä koulutus : (ma-ti) Kouluttaja: Virve Havulinna, ft, OMT, akkreditoitu Mulligan Concept -kouluttaja. Koulutuksen pääpaino on käytännön harjoitteissa. Tiedot ja tekniikat ovat sovellettavissa työhön heti. Tavoitteena on nivelten liikkuvuuden parantuminen ja kivun lievittyminen. Tekniikalle on ominaista kivuttomuus ja asiakkaan aktiivinen rooli mobilisaatiossa. Tekniikan avulla voidaan saavuttaa hyviä hoitotuloksia nopeasti. Hinta sisältää mm. Brian R Mulliganin Manual therapy -kirjan ja yhden mobilisaatiovyön, joita voi ostaa lisää koulutuksessa. Paikka: FYSI:n koulutustila, Helsinki, Nuijamiestentie 5 B, 2. kerros. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: mari.visakko@fysi.fi tai puh Katso tarkempi info: /koulutus Fysioterapeutin ensiapukoulutus Hätäensiapu (8h): Maanantai Helsinki Kohderyhmä: Koulutus on räätälöity fysioterapeuteille,mutta soveltuu myös kuntohoitajille ja hierojille. Enintään 15 osallistujaa. Koulutus toteutetaan SPR:n voimassa olevien ensiapuohjelmien mukaisesti. Koulutus täyttää Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen standardin vaatimukset. Paikka: FYSI ry:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, Helsinki Järjestäjä: Suomen Fysioterapia ja kuntoutusyritykset FYSI ry Kouluttaja: SPR:n ensiapukouluttaja tth Virpi Vilkman Hinta: 198, sisältää lounaan, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä todistuksen. Oheismateriaali: Hätäensiapukirjallisuutta on myynnissä paikan päällä. Ilmoittautuminen: FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 8

9 Tilannekatsaus: Sähköisen lääkemääräyksen käyttö laajenee valtakunnalliseksi Tällä hetkellä jo yli 90 prosentilla apteekeista on valmiudet ereseptien käsittelyyn. Julkisen terveydenhuollon ereseptin käyttöönotot ovat myös täydessä vauhdissa. ereseptejä kirjoitetaan jo seitsemän sairaanhoitopiirin alueella. Kevään aikana käyttöönotot alkavat suurimmassa osassa muitakin sairaanhoitopiirejä, mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Toukokuun 20. päivänä 2010 Turussa alettiin ensimmäisenä Suomessa kirjoittaa ereseptejä. Turun kokemuksia rikkaampana, toisena pilottikaupunkina aloitti Kotka lähes vuotta myöhemmin. Vuoden 2011 aikana ereseptiin liittyivät Länsi-Pohjan, Itä-Savon, Päijät-Hämeen, Kanta- Hämeen ja Lapin sairaanhoitopiirit. Alkuvuodesta mukaan tulivat Etelä-Karjala ja Varsinais-Suomi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluvien kuntien alueilla asuu noin 1,5 miljoonaa kansalaista. Suurten volyymien vuoksi HUS liittyykin ereseptin käyttäjäksi asteittain siten, että Hyvinkää, Järvenpää ja Mäntsälä ovat jo liittyneet. Seuraavina liittyvät huhtikuussa Tuusula, Kerava ja Vantaa. Kevään aikana suuri osa HUSin erikoissairaanhoidon yksiöistä tulee mukaan. Syksyn aikana mukaan tulevat kaikki Itä- ja Länsi-Uudenmaan kunnat sekä Helsinki, Espoo ja Kauniainen. Pohjois-Karjalassa eresepti on otettu käyttöön ensimmäisenä Kontiolahdella. Muut alueen kunnat tulevat mukaan vaiheittain, viimeisetkin kunnat ovat mukana vuoden 2013 helmikuussa. Myös Etelä-Savo ja suurin osa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kunnista tulee mukaan kevään 2012 aikana. Valviran maksuja korotetaan vastaamaan paremmin omakustannusarvoja Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) maksullisista suoritteista. Maksuja tarkistetaan vastaamaan paremmin suoritteiden omakustannusarvoja. Suurin osa maksuista nousee. Asetuksessa määritellään maksut muun muassa terveydenhuollon ammatinharjoittamispäätöksille, yksityisen sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottajien luville ja alkoholilainsäädännön nojalla annettavilla luville. Uusina suoritteina maksuasetukseen lisätään sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyttä sekä optikon ja suuhygienistin lääkkeenmääräämisoikeuden rekisteröintiä koskeva maksu. Opiskelijoiden rekisteröinti säilyy maksuttomana. Lisäksi yleislääketieteen erityiskoulutuksen merkitseminen rekisteriin säädetään maksuttomaksi, koska tiedot tulevat Valviralle yliopiston ilmoituksella. Asetuksessa määritellään erikseen maksut Suomessa, Pohjoismaissa, EU/ETA-maissa sekä näiden maiden ulkopuolella koulutuksensa suorittaneiden laillistamisesta, nimikesuojauksesta ja koulutuksen hyväksymisestä ja merkitsemisestä. Aiemmin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa koulutuksensa suorittaneiden laillistamismaksut olivat samansuuruiset. Asetus on voimassa STM: Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan etenemistä arvioidaan laajasti Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittäminen etenee. Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämisestä laajan arvioinnin, johon pyydetään mukaan myös kansainvälisiä asiantuntijoita. - Laajan arvioinnin tavoitteena on saada näkemyksiä siitä, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kokonaisuutta olisi järkevää kehittää jatkossa ja miten se palvelisi parhaiten koko väestöä ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kertoo peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 2009 riskianalyysin terveydenhuollon tietoteknologiahankkeiden etenemisestä. Analyysin perusteella KanTa-hanketta organisoitiin uudelleen ja lainsäädäntöön tehtiin tarvittavia muutoksia. Ministeriö on sopinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa KanTa-hankkeen uudesta riskianalyysistä tämän vuoden aikana. Tämä riskianalyysi yhdistetään osaksi laajaa arviointia. 9 FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta

10 Kanta-palvelut ovat jo valmiit, paikallisissa potilastietojärjestelmissä parannettavaa Potilastiedon valtakunnallisen saatavuuden mahdollistavat KanTa-palvelut (eresepti, earkisto) on rakennettu, ja ne otetaan vaiheittain käyttöön sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Paikallisten ja alueellisten potilastietojärjestelmien käytettävyydessä on kuitenkin edelleen paljon parannettavaa, jotta ne toimisivat paremmin yhteen ja vastaisivat tietoturvavaatimuksia. Tällä hetkellä eresepti on käytössä lähes kaikissa apteekeissa ja julkisen terveydenhuollon käyttöönotot ovat meneillään. Maaliskuun 2012 lopulla lääkkeitä oli toimitettu apteekista sähköisellä reseptillä yli kertaa yli henkilölle. Sähköisen potilastiedon arkiston (earkisto) käyttöä on kokeiltu Kuopiossa, missä kolmen kuukauden aikana kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla arkistoitiin lähes potilaan tiedot. Terveydenhuollon IT-menot Terveydenhuolto on suuri toimiala, joten myös sen IT-kustannukset ovat euromääräisesti suuria moniin muihin toimialoihin verrattuna. Kustannusten prosentuaalinen osuus kokonaiskustannuksista on terveydenhuollossa kuitenkin huomattavasti monia toimialoja pienempi. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa laskenut, että kansallisten tietojärjestelmien rakentamisen ja käyttöönoton kokonaiskustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa. Tästä vain pieni osa on kansallisen järjestelmän IT-kustannuksia. Merkittäviä kustannuksia tulee muun muassa paikallisesta järjestelmien uusimisesta sekä terveydenhuoltohenkilöstön kouluttautumisesta järjestelmän käyttöön. Tietojärjestelmien hankinta on kunkin organisaation vastuulla. Lainsäädäntö ja nyt käyttöönotettavat kansalliset tietojärjestelmäpalvelut ovat edistäneet avoimia rajapintoja ja markkinoiden avoimuutta. Potilastieto ei ole enää kiinni järjestelmä- tai organisaatiorajoissa, joten järjestelmät joutuvat kilpailemaan ensisijaisesti käytettävyydellä ja järjestelmän vaihtaminen käy helpommaksi. Käytettävyyttä voidaan parantaa lisäämällä hankintayhteistyötä ja käyttäjien näkökulmaa suunnittelutyössä. Iäkkäiden kaatumisia voi ehkäistä tehokkaasti työn tueksi uusi opas Iäkkäillä yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, jonka seuraukset ovat vakavia iäkkäälle itselleen ja kalliita yhteiskunnalle. Iäkkäiden kaatumisia voidaan kuitenkin tehokkaasti ehkäistä näyttöön perustuvilla toimilla, joiden käyttöönotto laajasti on ajankohtaista, koska iäkkäiden määrä sosiaalija terveydenhuollon palveluissa lisääntyy tulevina vuosina. THL on julkaissut kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ)-oppaan, joka on tuoreinta tutkitun tiedon ja käytännön työvälineitä kokoava kattava tietopankki. Opas on alan ammattilaisille toimiva tietopaketti ja työväline IKINÄ-opas on kotien, hoivakotien ja sairaaloiden kattava tietopaketti tuoreimmasta näyttöön perustuvasta tiedosta kaatumisten ehkäisystä ja käytännön toimista. Opas tarjoaa toimintamallin, jonka yhtenäistää ja tukee sosiaali- ja terveydenhuollon vanhuspalveluiden kaatumisten ehkäisyn toteutumisen saumattomasti iäkkään palvelu- ja hoitoketjussa. Opas tarjoaa myös käytännön työvälineitä kaatumisvaaran arviointiin, ehkäisyn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppaaseen liittyvä verkkomateriaali sisältää muun muassa kaatumisvaaran arviointilomakkeet ja niiden käyttöohjeet sekä videon toimintakyvyn arviointitestistä. Oppaassa on laaja lähdeluettelo alan tuoreimmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Opas on tarkoitettu kaikille iäkkäiden parissa toimiville ammattilaisille ja se sopii myös oppimateriaaliksi. Oppaan kirjoittajalla, terveystieteen tohtori Satu Pajalalla on pitkä kokemus iäkkäiden parista sekä kliinisessä työssä fysioterapeuttina että gerontologian tutkijana. Lähde: Satu Pajala. Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy. THL:n Opas 16/2012. Tampere FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 10

11 'Core Stability', Exercise and Motor Control for Low Back Pain: What should you be doing now? Aika: Paikka: Järjestäjä: Kurssin johtaja: Kohderyhmät: Tavoite: Hinta: Ilmoittautuminen: Invalidisäätiö ORTON, auditorio Invalidisäätiö ORTON Ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri, luennoitsija professori Paul Hodges Lääkärit ja fysioterapeutit Kurssilla käsitellään alaselkäkivun motorista kontrollia. Kurssikieli on englanti 200. Hinta sisältävät luentomateriaalin, lounaat ja kahvit. Laskutus vahvistuksen yhteydessä mennessä kotisivujen kautta ( > koulutuskalenteri) tai sähköpostitse: 13th Physiatric Summer School August 16-17, 2012 Placebo Placebo Effects in Musculoskeletal Disorders Aika: Paikka: Järjestäjä: Invalidisäätiö ORTON, auditorio Invalidisäätiö ORTON Kurssin johtaja: Ylilääkäri Karl-August Lindgren, puh. (09) Kohderyhmät: Tavoite: Hinta: Ilmoittautuminen: Lääkärit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sairaanhoitajat ja muu hoitohenkilöstö Kurssilla käsitellään placebon vaikutusta tules -kipuihin uusimpien tutkimusten valossa. Kurssikieli on englanti. 350 /2 pv. Hinnat sisältävät luentomateriaalin, lounaat ja kahvit. Laskutus vahvistuksen yhteydessä mennessä kotisivujen kautta ( > koulutuskalenteri) tai sähköpostitse: Oulun Rehaboliksessa videoyhteys, hinta 250. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 11

12 Liikunnasta ei olla valmiita tinkimään Helsingin Messukeskuksessa maalis-huhtikuun vaihteessa järjestetyn tapahtumakokonaisuus GoExpon kävijägallup kertoi, että messuvieraat eivät halua tinkiä liikunnasta edes haastavien talousnäkymien vuoksi. TNS Gallupin tekemän kävijätutkimuksen mukaan 91 % messuvieraista uskoo, että liikuntaan käytettävä raha kasvaa tai pysyy ennallaan seuraavan puolen vuoden aikana. Reilu viidennes kävijöistä aikoo kasvattaa liikuntaan käyttämänsä rahan määrää ja yli kaksi kolmesta uskoo, että liikuntaan käytettävä rahamäärä pysyy samana kuin tähän saakka. Vastaisku vaivoille -luentokiertue jatkaa uusilla paikkakunnilla Viime vuonna suuren suosion saaneet Vastaisku vaivoille -yleisöluennot tavoittavat tänä vuonna 40 uutta paikkakuntaa eri puolilla Suomea. Luennoilla käsitellään monipuolisesti tuki- ja liikuntaelinten ongelmia, kuten selkä- ja nivelvaivoja sekä osteoporoosia. Tarkoituksena on herättää ihmiset itse huolehtimaan liikuntaelintensä kunnosta, ennaltaehkäisemään vaivoja ja tarttumaan ripeästi jo ilmenneiden ongelmien hoitamiseen. Luentokiertueen järjestävät yhteistyössä Huoltoliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Selkäliitto ry ja Suomen Tule ry, johon myös FYSI ry kuuluu. Luentokiertueen mahdollistaa RAY:n tuki. Luentokonsepti syntyi järjestöjen yhteistyönä Viime vuonna aloitetut Vastaisku vaivoille - luennot onnistuivat yli odotusten: salit täyttyivät ja yleisön palaute oli erittäin positiivista. Edellä mainittujen järjestöjen yhteistyönä huolella laatima luentomateriaali on pitänyt huolen siitä, että luentojen pääviestit ovat olleet eri paikkakunnilla samat. Luennoijiksi on pyydetty paikallisia tukiliikuntaelinasioiden asiantuntijoita, useimmiten fysioterapeutteja tai lääkäreitä. Luentokiertueen suunnittelu ja toteutus on vahvistanut myös järjestöjen ja niiden paikallisyhdistysten välistä yhteistyötä. Luennoilla yleisöä palvellaan varsinaisen tietosisällön lisäksi esittelemällä paikallisyhdistysten ja -osastojen tarjoamia vertaistuki- ja toimintamahdollisuuksia. Kevään 2012 aikana luennoidaan vielä seuraavilla paikkakunnilla: klo 18, Sastamala, Sylvään koulun auditorio, Ojansuunkatu klo 18, Heinola, Heinolan lukion auditorio, Rajakatu klo 18, Imatra, Kulttuuritalo Virta, Karelia- Sali, Virastotie klo 18, Kitee, Kitee-sali, Koulutie 3 A 9.5. klo 18, Kuusankoski, Voikkaasali, Kymenlaaksonkatu klo 18, Porvoo, Linnankosken lukio, Piispankatu klo 18, Kauhajoki, Suupohjasali, Oppitie klo 18, Riihimäki, HAMK iso auditorio, Kaartokatu klo 18, Vihti, Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattiopisto, Ojakkalantie 2, Nummela klo 18, Forssa, kaupungintalo, Turuntie 18 Ajantasaiset tiedot luennoista löytyvät osoitteesta Lisätietoja Vastaisku vaivoille -luentokiertueesta: Suomen Tule ry, pääsihteeri, emeritusprofessori Ilkka Vuori, p , ilkkavuori@kolumbus.fi Suomen Nivelyhdistys ry, toiminnanjohtaja Jyrki Laakso, p , jyrki.laakso@niveltieto.net FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 12

13 TÄTÄ TUTKITTIIN Osteoporoosin tarkkaan mittaamiseen kehitetty uusi menetelmä Lasermittaus on osoittautumassa lupaavaksi menetelmäksi osteoporoosin mittaamisessa. Professori Jussi Timosen johtama työryhmä on kehittänyt lasersäteitä hyödyntävää ultraäänitekniikkaa osteoporoosin nopeaa ja tarkkaa seulontaa varten. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät - tutkimusohjelmaa ja siihen osallistuu tutkijoita Jyväskylän, Helsingin ja Oulun yliopistoista. Uusille mittausmenetelmille on tarvetta, sillä osteoporoosin aiheuttamat murtumat ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, mutta nykyiset röntgenpohjaiset menetelmät havaitsevat vain luun tiheyttä eivätkä ennusta luotettavasti tulevia murtumia. Osteoporoosi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin murtumaa, joiden hoitokustannukset ovat satoja miljoonia euroja vuodessa. - Nykyisin käytössä oleva röntgenpohjainen DXA-menetelmä on kallis eikä mahdollista väestön seulontaa. Lisäksi sen tarkkuuteen liittyy joitakin rajoituksia, professori Timonen Jyväskylän yliopistosta kertoo. Timosen mukaan ultraäänimenetelmiä on jo pitkään kehitetty kustannustehokasta ja nopeaa osteoporoosin seulontaa varten. Periaatteessa ultraäänimenetelmät ovat röntgenmenetelmiä monipuolisempia, mutta ne ovat melko häiriöalttiita eivätkä siksi aina anna luotettavia mittaustuloksia. Mittausvaikeudet johtuvat esimerkiksi ultraäänilähteen ja ihon välisestä kontaktista sekä pehmytkudoksen aiheuttamista häiriöistä. Nyt kehitetyssä uudessa osteoporoosin mittausmenetelmässä käytetään ensimmäistä kertaa luun mittauksessa ultraäänen kanssa laserpohjaisia, fotoakustisia, keinoja. - Luomme luussa etenevän ultraäänipulssin kohdistamalla ihon pinnalle sopivan lasersäteen. Tämä estää kontaktiongelmat mittauksen aikana. Lisäksi tuotettua ultraäänipulssia voidaan helposti räätälöidä muokkaamalla käytettyä lasersädettä. Mittauksesta saadaan siten paljon tarkempi, Timonen kuvailee. Tutkimus etenee seuraavaksi kliiniseen tutkimukseen, jota varten tutkimusryhmä on viimeistelemässä mittauslaitteistoa koehenkilöillä käytettäväksi. Suomen Akatemian Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät -tutkimusohjelma on käynnissä vuosina Siinä on mukana yhteensä 26 tutkimushanketta, joita Akatemia rahoittaa 13 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian verkkosivut Uusi EEG näyttää miten aivoradat rakentuvat Helsingin yliopiston tutkijat ovat viime vuosina tehneet useita läpimurtoja keskosten aivojen toiminnan selvittämisessä, aivoja suojaavien hoitomuotojen kehittämisessä sekä niihin liittyvien sairaalakelpoisten tutkimusmenetelmien luomisessa. Heidän työtään esitellään ilmestyvässä the Journal of Visualized Experiments -tiedelehdessä, joka ainoana tiedelehtenä maailmassa julkaisee kaikki artikkelinsa sekä tekstiettä videomuodossa. Joka vuosi satojen suomalaislasten aivot ja sen myötä tuleva elämä vaarantuvat liian varhaisen syntymän tai synnytyksen aikaisen hapen puutteen vuoksi. Aivot ovat herkkä elin, eikä niiden selviytymiseen riitä pelkkä lapsen pitäminen hengissä. Tieteen uusimmat saavutukset ovat tarjoamassa merkittävää parannusta vauvan aivoille ja elämälle. - Keskeinen haaste aivojen hoidon kehittämisessä on löytää menetelmiä, joilla aivojen hyvinvointia voisi tutkia ja tarkkailla vauvojen tehoosaston olosuhteissa, sanoo lasten neurofysiologian dosentti Sampsa Vanhatalo. Helsingin yliopiston perusneurobiologian laboratoriossa tehty tutkimus- ja kehitystyö on opettanut ymmärtämään vauvojen aivosähkötoimintaa FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 13

14 täysin uudella tasolla. Nyt tiedetään, että monet EEG-rekisteröinnissä näkyvät aivotapahtumat, joiden merkitystä ei aikaisemmin ole ymmärretty, ovat välttämättömiä pikkukeskosen aivojen rakentumisen ja kehittymisen kannalta. Nämä havainnot ovat avanneet mahdollisuuden kehittää monitorointilaitteita, joilla voidaan seurata vauvan aivojen hyvinvointia teho-osastohoidon aikana. Helsingin yliopisto ja Hyksin lastenklinikan vauvateho-osasto ovatkin saaneet erityistä kansainvälistä huomiota EEG-menetelmistä, joissa pienten keskosvauvojen aivosähkökäyrää mitataan huomattavan suurella tarkkuudella. - Nämä kehittämämme tiheäelektrodimyssyt (dense array EEG) ja niihin liittyvä laajakaistavahvistin (full-band EEG) tuovat esiin sellaisia tärkeitä vauvan aivotoiminnan muotoja, jotka ovat jääneet aiemmin täysin huomiotta. Lisäksi on kehitetty menetelmä selvittää pikkukeskosen aistitoimintoja jo silloin kun aivojen radat vasta kasvavat paikoilleen eikä perinteinen neurologinen tutkimus vielä onnistu, Vanhatalo kertoo. Helsingissä tehty tutkimustyö on siirtynyt poikkeuksellisen nopeasti käytäntöön myös muualla maailmassa: laajakaistavahvistimet kuuluvat jo alan suurimpien laitevalmistajien valikoimiin ja myös vauvojen tiheäelektrodimyssyjä valmistetaan teollisesti. Laitteilla on kliiniset myyntiluvat sekä Euroopan Unionin (CE certificate) että Yhdysvaltojen (FDA) markkinoilla. -Vauvojen 'multimodaalinen' EEG-tutkimus voi auttaa tunnistamaan välitöntä hoitoa tai neurologista kuntoutusta tarvitsevat lapset jo varhain keskosaikana. Nykyisin diagnoosi voidaan tehdä usein vasta pikkulapsivaiheessa. Lapsen kehityksen ja myöhemmän elämänlaadun kannalta voi olla ratkaisevan tärkeää, että oikeanlainen hoito ja kuntoutus osataan aloittaa mahdollisimman varhain, Vanhatalo sanoo. Journal of Visualized Experiments (JoVE) - lehdessä suomalaistutkijat esittelevät kehittämänsä tutkimusmenetelmän ja osoittavat, miten sitä käytännössä voidaan turvallisesti ja lapsen muuta hoitoa häiritsemättä soveltaa teho-osaston olosuhteissa. Linkki artikkeliin: =oiu0lsup HYKS:n Lastenklinikan tutkijat ovat mukana EU:n rahoittamassa (EU/FP7) NEMOhankkeessa, jossa kehitetään hoitoa vastasyntyneiden epileptisiin kohtauksiin. Tähän hankkeeseen liittyen Vanhatalon tutkimusryhmä on kehittänyt useita täysiaikaisen vastasyntyneen lapsen EEG-mittaustekniikoita. Hankkeen yhteydessä on myös tuotettu kansainväliseen käyttöön tarkoitettu videopaketti, jossa opetetaan muille vauvateho-osastoille erilaisia tapoja suorittaa vauvan EEG-tutkimus sekä näytetään ratkaisuja ongelmatilanteisiin laadukkaan EEG-tutkimuksen varmistamiseksi. Linkki videokoosteeseen: FYSI-yrittäjä: Voit ilmoittaa AVOIMISTA TYÖPAIKOISTA osoitteessa Ilmoituksen jättö on helppoa esimerkiksi Työpaikat-välilehdeltä löytyvän Jätä oma ilmoitus nettilomakkeen kautta. Voit lähettää ilmoituksen myös sähköpostilla osoitteeseen fysi.info@fysi.fi tai soittaa tai faksata ilmoitustiedot FYSI:iin. Voit laittaa FYSI:n www-sivuille myös MYYDÄÄN/OSTETAAN -ilmoituksia. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 14

15 FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 15

16 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n hallitus 2012: Varapuheenjohtaja: Mika Mustonen Fysio-MM Oy/Bomban Fysio, Nurmes puh Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Matti Auvinen Jukka Pekka Kouri Petosen Fysioterapia, Kuopio Kuntoutus Orton Oy puh puh Merja Fager Tuula Bondár Tampereen Kuntouttamislaitos Oy Pohjan Fysioterapia Oy Pojo Fysioterapi Ab puh puh Kirsti Jännes Anna-Liisa Tanninen Pirkka-Hoito Oy, Tampere Helsingin Fysioterapia Ky puh puh Raija Keihänen-Ekstam Kylli Pesonen Kirkkonummen Palvelukeskussäätiö Olarin Fysikaalinen Hoitolaitos Oy puh Espoo, puh Raija Knuuttila Terhi Enjala Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias Oy, Keravan Lääkintävoimistelu Oy Oulu, puh puh Kirsi Miss Sinikka Hevonoja Salpakankaan Lääkintävoimistelu Oy, Urjalan Fysioterapia Ky Hollola, puh. (03) puh Tuula Mustonen Kari Pitkänen Fysiokuusamo Oy, Kuusamo Turun Lääkintävoimistelukeskus Ky puh puh Minna Penttilä Heikki Hämäläinen Vanhan Kutomon Fysioterapia, Turun Ortopedinen Kuntotalo Forssa APEX Oy puh puh FYSI:n toimisto: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B HELSINKI puh fax fysi.info@fysi.fi Toiminnanjohtaja Martti Heinonen martti.heinonen@fysi.fi Järjestöpäällikkö Leila Salonen leila.salonen@fysi.fi Koulutussuunnittelija Mari Visakko mari.visakko@fysi.fi Talousassistentti Sirpa Leskinen sirpa.leskinen@fysi.fi Järjestösihteeri Tuula Väyrynen tuula.vayrynen@fysi.fi Freelancer-toimittaja Ritva Tiittanen-Wallenius ritva.wallenius@gmail.com Ilmoitushankinta Seija Ijäs seija.ijas@fysi.fi FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 16