FYSI-yrittäjäinfo 3/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FYSI-yrittäjäinfo 3/2012"

Transkriptio

1 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B, Helsinki Puh , fax KOKOUSKUTSU FYSI RY:n KEVÄTKOKOUKSEEN Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään FYSI-päivien yhteydessä keskiviikkona, klo alkaen. Paikka: Helsinki, FYSI ry:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. kerros, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat: FYSI ry:n vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös 2011 ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kevätkokouksessa valitaan FYSI ry:lle puheenjohtaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa on jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä, joka on maksanut jäsenmaksun edelliseltä vuodelta. Kokouksessa läsnä oleva äänioikeutettu jäsen voi edustaa kahta poissaolevaa muuta jäsentä esitettyään kokouksen alussa asianmukaisen valtakirjan. Ulko- ja kunniajäsenet eivät ole äänivaltaisia eivätkä vaalikelpoisia elleivät ole samalla varsinaisia jäseniä. Ilmoittautuminen kevätkokoukseen: Tarjoiluvarausten ja jäsenmaksutarkistuksen vuoksi pyydämme ilmoittautumiset mennessä FYSI ry:n toimistoon, puh tai Toivotamme kaikki FYSI ry:n jäsenet tervetulleiksi kevätkokoukseen. FYSI ry:n hallitus

2 FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 2

3 Päätoimittaja Martti Heinonen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitysten tulipalokiire Fysioterapiaakin koskevien sosiaali- ja terveydenhuollon säännösten uudistamisessa on uusien selvitysten näkökulmasta edetty tällä hallituskaudella erittäin rivakasti ja suuria muutoksia on tarkoitus saada voimaan pika-aikataululla. Vai mitä sanotte tästä: Aikaisempien kuntamalliselvitysten perään valtioneuvosto käynnisti palvelurakenteen uudistamista koskevan jatkotyön pidetyssä iltakoulussa, jonka mukaan uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Työryhmän toimeksiantona on tehdä vähintään kolme erilaista mallia palvelurakenteeksi, joista hallitus valitsee poliittisesti tarkoituksenmukaisimman. Nämä mallit on oltava valmiina mennessä. Työryhmän loppuraportti taas valmistuu jo mennessä. Ja vielä: Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on saatava vaiheittain toimimaan vuoden 2015 alusta ja sen on tuettava kuntarakenteen uudistusta. Kun aikataulua ja selvitysten sisältöä katsoo tarkemmin, niin todellisuudessa lopputulos on jo paljolti määrätty ennen selvitysten valmistumista ja mallien valinnassa on kyse ennen kaikkea poliittisesta harkinnasta. Poliittinen harkinta, asiakkaiden huomioiminen sekä kustannustehokkuuden yhteensovittaminen on haastava tehtävä jo sellaisenaan puhumattakaan siitä, että lopputulos aikatauluineen on jo ennen selvitysten valmistumista lyöty erittäin pitkälti lukkoon. Kun tähän aikatauluun on vielä tarkoitus kuulla eri sidosryhmiä, niin aikataulu tuntuu kunnollisen sidosryhmien näkemysten huomioinnin näkökulmasta mahdottomalta. Näissäkin selvityksissä on viitattu STM:n sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä koskevaan työryhmämuistioon (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:34). Tässä fysioterapian osalta on todettu mm. seuraavaa: Fysioterapian korvattavuuden periaatteiden ja fysioterapian vaikuttavuuden selvittämiseksi työryhmällä ei ole ollut riittävästi tutkittua tietoa käytössään. Tämän johdosta työryhmä ehdottaa, että fysioterapian vaikuttavuuteen ja korvattavuuteen vaikuttavat seikat selvitettäisiin erikseen. Nyt meneillään olevat uudistukset asettavat erittäin suuren edunvalvonnallisen haasteen toimialalle. Tulemme toimimaan entistä laajemmassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, jotta potilaiden ja asiakkaiden tarvitsema fysioterapia olisi jatkossakin kaikkien kansalaisten saatavilla mahdollisimman tasapuolisesti. HUOM! FYSI ry:n asiantuntijajuristin Ismo Saarisen sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi osoite on: Kaikki yhteystiedot: Asianajaja Ismo Saarinen Nuijamiestentie 5 B, HELSINKI puh. (09) , fax (09) FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 3

4 Ajankohtaista Yksityisten sairaanhoitopalvelujen hinnat vertailtavissa Kelan verkkosivuilla avatussa palvelussa voi nyt vertailla, kuinka suuria palkkioita keskimäärin eri kunnissa asuvat ovat maksaneet yksityisistä sairaanhoitopalveluista. Kelan tilastotietokannassa Kelastossa on julkaistu uusi raportti, jossa voi tarkastella yleisimmistä yksityisistä sairaanhoitopalveluista perittyjä keskimääräisiä maksuja. Tietoja voi vertailla sekä kunnittain että laajempien aluejakojen mukaan ryhmiteltyinä. Raportissa kunta määräytyy palvelua käyttäneen henkilön kotikunnan mukaan. Tiedoista käy ilmi esimerkiksi, että vuonna 2011 kuopiolaiset maksoivat yleislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä keskimäärin 52 euroa ja helsinkiläiset 47 euroa. Gynekologin 20 minuutin vastaanottokäynnistä perittiin oululaisilta keskimäärin 75 euroa, kun taas tamperelaiset maksoivat samasta palvelusta keskimäärin 69 euroa. Raportin avulla voi tarkastella myös laajempia alueita, vaikkapa viittä suuraluetta tai 21 sairaanhoitopiiriä. Esimerkiksi polven röntgentutkimuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asuvat maksoivat keskimäärin 84 euroa ja Etelä- Pohjanmaan alueella asuvat 68 euroa. Kelaston raportti Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt keskimääräiset maksut mahdollistaa hintavertailun niin kansalaisille, päättäjille kuin asiantuntijoillekin. Käyttäjä voi hakea hintatietoja omatoimisesti ja tarpeensa mukaan esimerkiksi oman kunnan, naapurikuntien tai koko maan tasolla. Tiedot perustuvat sairausvakuutuskorvausten maksamisen yhteydessä muodostuviin rekistereihin. Keskimääräiset kustannustiedot on laskettu vuositasolla. Tällä hetkellä tiedot ovat saatavissa vuosilta 2010 ja Jatkossa tiedot päivitetään vuosittain helmikuussa. Tutustu palveluun: tai > Sairastaminen > Sairaanhoitokorvaukset > Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt keskimääräiset maksut Lisätietoja palvelusta: Kelan tutkimusosasto, tutkija Ulla Tuominen, puh tai Vertailussa tavallisimmista toimenpiteistä maksetut palkkiot Raportissa on myös tiedot yleisimpien röntgen- ja laboratoriotutkimusten keskimääräisistä hinnoista, mm. hammasröntgenkuva, keuhkojen, jalkaterän ja polven röntgen, mammografia, perusverenkuva, lasko ja virtsatutkimus. Mukaan on otettu myös hintatietoja fysioterapiasta. Kaikkiaan raportissa on tiedot 55:stä eri sairaanhoitopalvelusta perityistä keskimääräisistä palkkioista. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 4

5 Kela maksoi etuuksia 12,5 miljardia euroa Halutessaan työnantajat voivat järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoitopalveluja. Kela käytti vuonna 2011 sosiaaliturvaetuuksiin yhteensä 12,5 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 2,6%. Valtaosa suomalaisista sai Kelan etuuksia myös viime vuonna. Työttömyysturvamenot kasvoivat 3,4 %, ja ne olivat milj. euroa. Viime vuonna yhä suurempi osa työttömistä osallistui erilaisiin työllistymistä edistäviin toimiin. Ns. aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettujen etuuksien määrä kasvoi 34 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kotihoidon tukea maksettiin lapsesta perheelle. Yksityisen hoidon tukea sai perhettä ja osittaista hoitorahaa perhettä. Osittaisen hoitorahan suosio on selvästi kasvanut parin viime vuoden aikana. Valvonta paljasti puutteita työterveyshuollon järjestämisessä Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoi viime vuonna alueellaan (Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa) tarkastuksella työnantajien velvollisuutta järjestää työterveyshuolto. Sopimus työterveyshuollosta puuttui kokonaan yli 150 työnantajalta. Eniten sopimuspuutteita löytyi pieniltä, alle 5 työntekijän työpaikoilta. Lisäksi puutteita työterveyshuollon lakisääteisten velvoitteiden toimeenpanossa havaittiin noin 250 tarkastuksella. Työsuojelun vastuualue valvoo työterveyshuollon järjestämisvelvollisuutta tehostetusti myös vuonna Työsuojeluhallinnon keskeinen tavoite vuosille on työurien pidentymisen tukeminen. Toimiva työterveyshuolto on tärkeä tekijä työssäjaksamisessa ja -jatkamisessa. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto aina kun on työntekijöitä, vaikka vain yksikin määräaikainen työntekijä. Säädökset velvoittavat, että työnantajilla tulee olla vähintään työterveyshuollon työpaikkaselvitys sekä ajantasainen toimintasuunnitelma. Terveydelle vaaraa aiheuttavassa työssä tulee lisäksi toteuttaa säännölliset terveystarkastukset. Työterveyshuoltojen toimintamallit eivät nykyisellään vastaa pienyrittäjän tarpeita Työterveyshuoltoon kaivataan lisää joustavuutta, yhteistyön lisäämistä esimerkiksi kuntoutuspalveluiden ja työsuojelun kanssa sekä työterveyshuollon henkilöstön toimenkuvien uudelleen tarkastelua. Kuntoutussäätiön työselosteita -sarjassa on julkaistu Perustuksia valamassa -raportti, joka esittää hyviä käytäntöjä ja välineitä pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyön kehittämiseen. Raportin keskeinen viesti on, etteivät työterveyshuoltojen toimintamallit nykyisellään vastaa pienyrittäjän tarpeita. Työterveyshuolto on aikoinaan syntynyt isojen työpaikkojen tarpeisiin ja sitä kehitetään yhä isoja työpaikkoja silmällä pitäen. Pienet yritykset ovat yhä toissijaisia, vaikka noin puolet työvoimasta työskentelee pienillä tai keskisuurilla työpaikoilla. Pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyö on yleensä vähäistä. Pienyrityksissä ei välttämättä tunneta työterveyshuollon mahdollisuuksia ja työterveyshuolto saatetaan nähdä vain kulueränä. Konkreettisia toimia yhteistyön kehittämiseksi Raportissa esitetään kolme osa-aluetta, joilla pientyöpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä voisi kehittää. 1) Työterveyshuollon oma toiminta: toimintaa on muutettava joustavammaksi, jotta pienyritysten erityistarpeet tulisi huomioiduksi. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 5

6 2) Työterveystyötä tukevat välineet, kuten työterveyshuollon toimintasuunnitelman selkeyttäminen ja yhteistyön lisääminen esimerkiksi kuntoutuspalveluiden ja työsuojelun kanssa. 3) Yhteiskunnallinen ohjaus: Työterveyshuollon oman työn suunnittelulla ja johtamisella voidaan vaikuttaa työterveysyhteistyön laatuun. Esimerkiksi työterveyshuollon henkilöstön toimenkuvia tulisi tarkastella uudelleen ja koulutusta uudistaa. Perustuksia valamassa -raportti on toteutettu osana Pientyöpaikoilla uudistumisen (Punk) - hanketta. Punk-hankkeen ( ) tavoitteena on työhyvinvoinnin kehittäminen. Hankkeessa ovat mukana Kun-toutussäätiö, Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Kiipulasäätiö sekä seitsemän työterveyshuoltoyksikköä. Hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Perustuksia valamassa -raportti esittää toimia pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyön parantamiseksi Kuntoutussäätiön työselosteita -sarjassa on julkaistu Perustuksia valamassa -raportti, joka esittää hyviä käytäntöjä ja välineitä pienyritysten ja työterveyshuollon yhteistyön kehittämiseen. Perustuksia valamassa julkaistaan osana Pientyöpaikoilla uudistumisen (Punk) -hanketta. Työselosteeseen on koottu huomioita ja kehittämisehdotuksia koko hankkeen ajalta. Työkyvyttömyyden pitkittymistä ehkäistään työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Työnantajan pitää selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, voidaanko työntekijän paluuta työhön tukea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtävien muutoksilla tai joustavilla työaikajärjestelyillä. Lakimuutoksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja helpottaa työhön paluuta. Tarvittavien tukitoimien käynnistämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Työterveyshuolto koordinoi yhteistyötä, jolla selvitetään työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Kela muistuttaa kirjeellä ennen 90 päivän täyttymistä Työntekijä voi edelleen hakea Kelasta sairauspäivärahaa valitsemansa lääkärin lausunnon perusteella, mutta hänen on toimitettava lisäksi työterveyslääkärin lausunto viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää. Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa, joka sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja selvityksen työhön paluun mahdollisuuksista. Lakimuutos koskee ainoastaan työntekijöitä. Kela informoi kirjeitse jokaista sairauspäivärahaasiakasta, jota uusi muutos koskee tai saattaa koskea. Muutos alkaa näkyä asiakkaille vähitellen tai sen jälkeen alkavissa uusissa sairauspäivärahajaksoissa. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan lääkärinlausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä. Sairauspäivärahan hakuaika puolittuu Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen, jotta Kela saa ajoissa tiedon pitkittyvistä sairauspoissaoloista. Osasairauspäivärahaa on myös haettava kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön alkamisesta. Hakuajan muutos koskee päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa tai sen jälkeen. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 6

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys liikkeelle Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista aletaan selvittää STM:n työryhmässä. Sen tehtävänä on arvioida, millainen palvelurakenne olisi toimivin kuntauudistuksen myötä muodostuvissa uusissa peruskunnissa. Työryhmän väliraportin tulee valmistua toukokuussa Lisäksi työryhmä valmistelee ns. järjestämislakia. Työryhmän loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Työn lähtökohtana on hallitusohjelma ja hallituksen iltakoulun kirjaus, jonka mukaan uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Palvelurakenneselvityksessä pitää myös ottaa huomioon, että uusi kuntarakenne voi olla erilainen kuin tällä hetkellä esillä olevat selvitysalueet. Sen vuoksi työryhmän pitää tehdä vähintään kolme erilaista mallia palvelurakenteeksi. Toimeksiannossa todetaan, että palvelurakenteen pitää tukea sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista yhteyttä. Kunnallisen terveyspalvelujärjestelmän ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteensovittamista selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön jo asettamassa työryhmässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne on saatava vaiheittain toimintaan vuoden 2015 alusta. Sen on tuettava kuntarakenteen uudistamisen aikataulutusta. Selvitystä valmistellaan kahdessa työryhmässä Palvelurakennetta selvittävän työryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö Kari Välimäki. STM:n lisäksi työryhmässä on edustus VM:stä, THL:stä, Suomen Kuntaliitosta sekä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon edustus. Työryhmä kuulee vähintään keskeisten ammattijärjestöjen ja palvelujen käyttäjien edustajia sekä kuntien keskeisiä luottamushenkilöitä. Työryhmälle asetetaan valmisteleva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on hankkia ja koota työssä tarvittava tieto. Sen puheenjohtaja on sosiaali- ja terveyspalveluosaston ylijohtaja Päivi Sillanaukee. Asiantuntijaryhmä kuulee palvelujärjestelmän asiantuntijoita. Palvelurakenneselvitys on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain valmistelua (ns. järjestämislaki). Työryhmä antaa hallituksen iltakoululinjauksen tarkoittaman palvelurakenneselvityksen väliraporttinaan mennessä. Loppuraportti valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Suomi sai kansallisen lääkeinformaatiostrategian Suomessa on ensimmäistä kertaa laadittu kansallinen lääkeinformaatiostrategia, joka kokoaa yhteen terveydenhuollon ja lääkealan toimijat. Strategialla pyritään turvaamaan kansalaisten tehokas, turvallinen ja taloudellinen lääkehoito. Viime vuosina potilaan omaa roolia ja aktiivisuutta terveyden ylläpitämisessä ja sairauden hoidossa on korostettu. Samaan aikaan virallisten ja epävirallisten lähteiden paljous on muodostunut haasteeksi sekä potilaille että terveydenhuoltohenkilöstölle. Siksi puolueettoman ja luotettavan tiedon löytäminen sekä olemassa olevan tiedon arviointi on tärkeää. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean julkaisemassa strategiassa kuvataan kattavasti lääkeinformaatiotoiminnan nykytila, eri toimijoiden hyvät käytännöt sekä lääkeinformaatiotoiminnan puutteet ja haasteet. Strategia on laadittu yhteistyössä terveydenhuollon ja lääkealan eri toimijoiden kanssa. Strategian tärkeimpänä tavoitteena on lisätä näyttöön perustuvaa, puolueetonta ja luotettavaa tietoa väestölle ja terveydenhuollon ammattilaisille. Oikea tieto tukee potilaan turvallista lääkehoitoa, ja kansalaisten näkökulmasta lääkeinformaatio voidaan nähdä oikeutena, jonka tulisi liittyä oleellisena osana lääkehoitojen toteuttamiseen. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 7

8 Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus moduulia, yhteensä 12 päivää vuosina Uusin tieto ja osaaminen iäkkäiden kuntoutuksesta,lähes 30 huippukouluttajaa Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus on fysioterapeuteille kehitetty koulutuskokonaisuus. FYSI toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Villa Consulting Oy/ Maija Käyhtyn kanssa. Koulutuksessa on luennoijina geriatrisen kuntoutuksen suomalaisia huippuosaajia, sekä lääkäreitä että fysioterapeutteja. mm. Raimo Sulkava, Jukka Pekka Kouri, Tiina Huusko, Kaisu Pitkälä, Heikki Tikkanen, Maj- Britt Forsbom, Kitty Seppälä, Nina Helajärvi, Maija Käyhty jne. Kaikilla moduuleilla on sekä teoriaa että käytäntöä Moduuli I: (ma-ke) Moduuli II: (ke-pe) Moduuli III: (ma-ke) Moduuli IV: (ke-pe) Lisätiedot ja ilmoittautumiset: FYSI ry:n koulutussuunnittelija Mari Visakko p tai sähköpostitse mari.visakko(at)fysi.fi. Kädentaidot Kuntoon: Mobilisointi- ja kivunhoitotekniikat, Mulligan Concept koulutus 2012 Käsittelytekniikat heti käytettävissä työssä, Tuloksellinen menetelmä, Käytännönläheiset harjoitteet ja hyvät esimerkit, Kouluttajalla hieno tieto-taito - osaaminen, Paljon uutta asiaa - sain paljon irti, Toimivat niska- ja päänsärkytekniikat, Olkapää-ja kyynärpääosiot heti hyötykäyttöön! FYSI järjestää fysioterapeuteille kolmesta moduulista koostuvan, mobilisaation ja aktiivisen liikkeen yhdistävän Mulligan Concept koulutuksen vuonna 2012 seuraavasti: Aika: Moduuli I : (ma-ti) Moduuli II : (ma-ti) Syventävä koulutus : (ma-ti) Kouluttaja: Virve Havulinna, ft, OMT, akkreditoitu Mulligan Concept -kouluttaja. Koulutuksen pääpaino on käytännön harjoitteissa. Tiedot ja tekniikat ovat sovellettavissa työhön heti. Tavoitteena on nivelten liikkuvuuden parantuminen ja kivun lievittyminen. Tekniikalle on ominaista kivuttomuus ja asiakkaan aktiivinen rooli mobilisaatiossa. Tekniikan avulla voidaan saavuttaa hyviä hoitotuloksia nopeasti. Hinta sisältää mm. Brian R Mulliganin Manual therapy -kirjan ja yhden mobilisaatiovyön, joita voi ostaa lisää koulutuksessa. Paikka: FYSI:n koulutustila, Helsinki, Nuijamiestentie 5 B, 2. kerros. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: tai puh Katso tarkempi info: /koulutus Fysioterapeutin ensiapukoulutus Hätäensiapu (8h): Maanantai Helsinki Kohderyhmä: Koulutus on räätälöity fysioterapeuteille,mutta soveltuu myös kuntohoitajille ja hierojille. Enintään 15 osallistujaa. Koulutus toteutetaan SPR:n voimassa olevien ensiapuohjelmien mukaisesti. Koulutus täyttää Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen standardin vaatimukset. Paikka: FYSI ry:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, Helsinki Järjestäjä: Suomen Fysioterapia ja kuntoutusyritykset FYSI ry Kouluttaja: SPR:n ensiapukouluttaja tth Virpi Vilkman Hinta: 198, sisältää lounaan, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä todistuksen. Oheismateriaali: Hätäensiapukirjallisuutta on myynnissä paikan päällä. Ilmoittautuminen: FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 8

9 Tilannekatsaus: Sähköisen lääkemääräyksen käyttö laajenee valtakunnalliseksi Tällä hetkellä jo yli 90 prosentilla apteekeista on valmiudet ereseptien käsittelyyn. Julkisen terveydenhuollon ereseptin käyttöönotot ovat myös täydessä vauhdissa. ereseptejä kirjoitetaan jo seitsemän sairaanhoitopiirin alueella. Kevään aikana käyttöönotot alkavat suurimmassa osassa muitakin sairaanhoitopiirejä, mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Toukokuun 20. päivänä 2010 Turussa alettiin ensimmäisenä Suomessa kirjoittaa ereseptejä. Turun kokemuksia rikkaampana, toisena pilottikaupunkina aloitti Kotka lähes vuotta myöhemmin. Vuoden 2011 aikana ereseptiin liittyivät Länsi-Pohjan, Itä-Savon, Päijät-Hämeen, Kanta- Hämeen ja Lapin sairaanhoitopiirit. Alkuvuodesta mukaan tulivat Etelä-Karjala ja Varsinais-Suomi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluvien kuntien alueilla asuu noin 1,5 miljoonaa kansalaista. Suurten volyymien vuoksi HUS liittyykin ereseptin käyttäjäksi asteittain siten, että Hyvinkää, Järvenpää ja Mäntsälä ovat jo liittyneet. Seuraavina liittyvät huhtikuussa Tuusula, Kerava ja Vantaa. Kevään aikana suuri osa HUSin erikoissairaanhoidon yksiöistä tulee mukaan. Syksyn aikana mukaan tulevat kaikki Itä- ja Länsi-Uudenmaan kunnat sekä Helsinki, Espoo ja Kauniainen. Pohjois-Karjalassa eresepti on otettu käyttöön ensimmäisenä Kontiolahdella. Muut alueen kunnat tulevat mukaan vaiheittain, viimeisetkin kunnat ovat mukana vuoden 2013 helmikuussa. Myös Etelä-Savo ja suurin osa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kunnista tulee mukaan kevään 2012 aikana. Valviran maksuja korotetaan vastaamaan paremmin omakustannusarvoja Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) maksullisista suoritteista. Maksuja tarkistetaan vastaamaan paremmin suoritteiden omakustannusarvoja. Suurin osa maksuista nousee. Asetuksessa määritellään maksut muun muassa terveydenhuollon ammatinharjoittamispäätöksille, yksityisen sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottajien luville ja alkoholilainsäädännön nojalla annettavilla luville. Uusina suoritteina maksuasetukseen lisätään sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyttä sekä optikon ja suuhygienistin lääkkeenmääräämisoikeuden rekisteröintiä koskeva maksu. Opiskelijoiden rekisteröinti säilyy maksuttomana. Lisäksi yleislääketieteen erityiskoulutuksen merkitseminen rekisteriin säädetään maksuttomaksi, koska tiedot tulevat Valviralle yliopiston ilmoituksella. Asetuksessa määritellään erikseen maksut Suomessa, Pohjoismaissa, EU/ETA-maissa sekä näiden maiden ulkopuolella koulutuksensa suorittaneiden laillistamisesta, nimikesuojauksesta ja koulutuksen hyväksymisestä ja merkitsemisestä. Aiemmin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa koulutuksensa suorittaneiden laillistamismaksut olivat samansuuruiset. Asetus on voimassa STM: Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan etenemistä arvioidaan laajasti Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittäminen etenee. Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämisestä laajan arvioinnin, johon pyydetään mukaan myös kansainvälisiä asiantuntijoita. - Laajan arvioinnin tavoitteena on saada näkemyksiä siitä, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kokonaisuutta olisi järkevää kehittää jatkossa ja miten se palvelisi parhaiten koko väestöä ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kertoo peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 2009 riskianalyysin terveydenhuollon tietoteknologiahankkeiden etenemisestä. Analyysin perusteella KanTa-hanketta organisoitiin uudelleen ja lainsäädäntöön tehtiin tarvittavia muutoksia. Ministeriö on sopinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa KanTa-hankkeen uudesta riskianalyysistä tämän vuoden aikana. Tämä riskianalyysi yhdistetään osaksi laajaa arviointia. 9 FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta

10 Kanta-palvelut ovat jo valmiit, paikallisissa potilastietojärjestelmissä parannettavaa Potilastiedon valtakunnallisen saatavuuden mahdollistavat KanTa-palvelut (eresepti, earkisto) on rakennettu, ja ne otetaan vaiheittain käyttöön sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Paikallisten ja alueellisten potilastietojärjestelmien käytettävyydessä on kuitenkin edelleen paljon parannettavaa, jotta ne toimisivat paremmin yhteen ja vastaisivat tietoturvavaatimuksia. Tällä hetkellä eresepti on käytössä lähes kaikissa apteekeissa ja julkisen terveydenhuollon käyttöönotot ovat meneillään. Maaliskuun 2012 lopulla lääkkeitä oli toimitettu apteekista sähköisellä reseptillä yli kertaa yli henkilölle. Sähköisen potilastiedon arkiston (earkisto) käyttöä on kokeiltu Kuopiossa, missä kolmen kuukauden aikana kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla arkistoitiin lähes potilaan tiedot. Terveydenhuollon IT-menot Terveydenhuolto on suuri toimiala, joten myös sen IT-kustannukset ovat euromääräisesti suuria moniin muihin toimialoihin verrattuna. Kustannusten prosentuaalinen osuus kokonaiskustannuksista on terveydenhuollossa kuitenkin huomattavasti monia toimialoja pienempi. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa laskenut, että kansallisten tietojärjestelmien rakentamisen ja käyttöönoton kokonaiskustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa. Tästä vain pieni osa on kansallisen järjestelmän IT-kustannuksia. Merkittäviä kustannuksia tulee muun muassa paikallisesta järjestelmien uusimisesta sekä terveydenhuoltohenkilöstön kouluttautumisesta järjestelmän käyttöön. Tietojärjestelmien hankinta on kunkin organisaation vastuulla. Lainsäädäntö ja nyt käyttöönotettavat kansalliset tietojärjestelmäpalvelut ovat edistäneet avoimia rajapintoja ja markkinoiden avoimuutta. Potilastieto ei ole enää kiinni järjestelmä- tai organisaatiorajoissa, joten järjestelmät joutuvat kilpailemaan ensisijaisesti käytettävyydellä ja järjestelmän vaihtaminen käy helpommaksi. Käytettävyyttä voidaan parantaa lisäämällä hankintayhteistyötä ja käyttäjien näkökulmaa suunnittelutyössä. Iäkkäiden kaatumisia voi ehkäistä tehokkaasti työn tueksi uusi opas Iäkkäillä yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, jonka seuraukset ovat vakavia iäkkäälle itselleen ja kalliita yhteiskunnalle. Iäkkäiden kaatumisia voidaan kuitenkin tehokkaasti ehkäistä näyttöön perustuvilla toimilla, joiden käyttöönotto laajasti on ajankohtaista, koska iäkkäiden määrä sosiaalija terveydenhuollon palveluissa lisääntyy tulevina vuosina. THL on julkaissut kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ)-oppaan, joka on tuoreinta tutkitun tiedon ja käytännön työvälineitä kokoava kattava tietopankki. Opas on alan ammattilaisille toimiva tietopaketti ja työväline IKINÄ-opas on kotien, hoivakotien ja sairaaloiden kattava tietopaketti tuoreimmasta näyttöön perustuvasta tiedosta kaatumisten ehkäisystä ja käytännön toimista. Opas tarjoaa toimintamallin, jonka yhtenäistää ja tukee sosiaali- ja terveydenhuollon vanhuspalveluiden kaatumisten ehkäisyn toteutumisen saumattomasti iäkkään palvelu- ja hoitoketjussa. Opas tarjoaa myös käytännön työvälineitä kaatumisvaaran arviointiin, ehkäisyn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppaaseen liittyvä verkkomateriaali sisältää muun muassa kaatumisvaaran arviointilomakkeet ja niiden käyttöohjeet sekä videon toimintakyvyn arviointitestistä. Oppaassa on laaja lähdeluettelo alan tuoreimmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Opas on tarkoitettu kaikille iäkkäiden parissa toimiville ammattilaisille ja se sopii myös oppimateriaaliksi. Oppaan kirjoittajalla, terveystieteen tohtori Satu Pajalalla on pitkä kokemus iäkkäiden parista sekä kliinisessä työssä fysioterapeuttina että gerontologian tutkijana. Lähde: Satu Pajala. Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy. THL:n Opas 16/2012. Tampere FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 10

11 'Core Stability', Exercise and Motor Control for Low Back Pain: What should you be doing now? Aika: Paikka: Järjestäjä: Kurssin johtaja: Kohderyhmät: Tavoite: Hinta: Ilmoittautuminen: Invalidisäätiö ORTON, auditorio Invalidisäätiö ORTON Ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri, luennoitsija professori Paul Hodges Lääkärit ja fysioterapeutit Kurssilla käsitellään alaselkäkivun motorista kontrollia. Kurssikieli on englanti 200. Hinta sisältävät luentomateriaalin, lounaat ja kahvit. Laskutus vahvistuksen yhteydessä mennessä kotisivujen kautta (www.orton.fi > koulutuskalenteri) tai sähköpostitse: 13th Physiatric Summer School August 16-17, 2012 Placebo Placebo Effects in Musculoskeletal Disorders Aika: Paikka: Järjestäjä: Invalidisäätiö ORTON, auditorio Invalidisäätiö ORTON Kurssin johtaja: Ylilääkäri Karl-August Lindgren, puh. (09) Kohderyhmät: Tavoite: Hinta: Ilmoittautuminen: Lääkärit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sairaanhoitajat ja muu hoitohenkilöstö Kurssilla käsitellään placebon vaikutusta tules -kipuihin uusimpien tutkimusten valossa. Kurssikieli on englanti. 350 /2 pv. Hinnat sisältävät luentomateriaalin, lounaat ja kahvit. Laskutus vahvistuksen yhteydessä mennessä kotisivujen kautta (www.orton.fi > koulutuskalenteri) tai sähköpostitse: Oulun Rehaboliksessa videoyhteys, hinta 250. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 11

12 Liikunnasta ei olla valmiita tinkimään Helsingin Messukeskuksessa maalis-huhtikuun vaihteessa järjestetyn tapahtumakokonaisuus GoExpon kävijägallup kertoi, että messuvieraat eivät halua tinkiä liikunnasta edes haastavien talousnäkymien vuoksi. TNS Gallupin tekemän kävijätutkimuksen mukaan 91 % messuvieraista uskoo, että liikuntaan käytettävä raha kasvaa tai pysyy ennallaan seuraavan puolen vuoden aikana. Reilu viidennes kävijöistä aikoo kasvattaa liikuntaan käyttämänsä rahan määrää ja yli kaksi kolmesta uskoo, että liikuntaan käytettävä rahamäärä pysyy samana kuin tähän saakka. Vastaisku vaivoille -luentokiertue jatkaa uusilla paikkakunnilla Viime vuonna suuren suosion saaneet Vastaisku vaivoille -yleisöluennot tavoittavat tänä vuonna 40 uutta paikkakuntaa eri puolilla Suomea. Luennoilla käsitellään monipuolisesti tuki- ja liikuntaelinten ongelmia, kuten selkä- ja nivelvaivoja sekä osteoporoosia. Tarkoituksena on herättää ihmiset itse huolehtimaan liikuntaelintensä kunnosta, ennaltaehkäisemään vaivoja ja tarttumaan ripeästi jo ilmenneiden ongelmien hoitamiseen. Luentokiertueen järjestävät yhteistyössä Huoltoliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Selkäliitto ry ja Suomen Tule ry, johon myös FYSI ry kuuluu. Luentokiertueen mahdollistaa RAY:n tuki. Luentokonsepti syntyi järjestöjen yhteistyönä Viime vuonna aloitetut Vastaisku vaivoille - luennot onnistuivat yli odotusten: salit täyttyivät ja yleisön palaute oli erittäin positiivista. Edellä mainittujen järjestöjen yhteistyönä huolella laatima luentomateriaali on pitänyt huolen siitä, että luentojen pääviestit ovat olleet eri paikkakunnilla samat. Luennoijiksi on pyydetty paikallisia tukiliikuntaelinasioiden asiantuntijoita, useimmiten fysioterapeutteja tai lääkäreitä. Luentokiertueen suunnittelu ja toteutus on vahvistanut myös järjestöjen ja niiden paikallisyhdistysten välistä yhteistyötä. Luennoilla yleisöä palvellaan varsinaisen tietosisällön lisäksi esittelemällä paikallisyhdistysten ja -osastojen tarjoamia vertaistuki- ja toimintamahdollisuuksia. Kevään 2012 aikana luennoidaan vielä seuraavilla paikkakunnilla: klo 18, Sastamala, Sylvään koulun auditorio, Ojansuunkatu klo 18, Heinola, Heinolan lukion auditorio, Rajakatu klo 18, Imatra, Kulttuuritalo Virta, Karelia- Sali, Virastotie klo 18, Kitee, Kitee-sali, Koulutie 3 A 9.5. klo 18, Kuusankoski, Voikkaasali, Kymenlaaksonkatu klo 18, Porvoo, Linnankosken lukio, Piispankatu klo 18, Kauhajoki, Suupohjasali, Oppitie klo 18, Riihimäki, HAMK iso auditorio, Kaartokatu klo 18, Vihti, Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattiopisto, Ojakkalantie 2, Nummela klo 18, Forssa, kaupungintalo, Turuntie 18 Ajantasaiset tiedot luennoista löytyvät osoitteesta Lisätietoja Vastaisku vaivoille -luentokiertueesta: Suomen Tule ry, pääsihteeri, emeritusprofessori Ilkka Vuori, p , Suomen Nivelyhdistys ry, toiminnanjohtaja Jyrki Laakso, p , FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 12

13 TÄTÄ TUTKITTIIN Osteoporoosin tarkkaan mittaamiseen kehitetty uusi menetelmä Lasermittaus on osoittautumassa lupaavaksi menetelmäksi osteoporoosin mittaamisessa. Professori Jussi Timosen johtama työryhmä on kehittänyt lasersäteitä hyödyntävää ultraäänitekniikkaa osteoporoosin nopeaa ja tarkkaa seulontaa varten. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät - tutkimusohjelmaa ja siihen osallistuu tutkijoita Jyväskylän, Helsingin ja Oulun yliopistoista. Uusille mittausmenetelmille on tarvetta, sillä osteoporoosin aiheuttamat murtumat ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, mutta nykyiset röntgenpohjaiset menetelmät havaitsevat vain luun tiheyttä eivätkä ennusta luotettavasti tulevia murtumia. Osteoporoosi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin murtumaa, joiden hoitokustannukset ovat satoja miljoonia euroja vuodessa. - Nykyisin käytössä oleva röntgenpohjainen DXA-menetelmä on kallis eikä mahdollista väestön seulontaa. Lisäksi sen tarkkuuteen liittyy joitakin rajoituksia, professori Timonen Jyväskylän yliopistosta kertoo. Timosen mukaan ultraäänimenetelmiä on jo pitkään kehitetty kustannustehokasta ja nopeaa osteoporoosin seulontaa varten. Periaatteessa ultraäänimenetelmät ovat röntgenmenetelmiä monipuolisempia, mutta ne ovat melko häiriöalttiita eivätkä siksi aina anna luotettavia mittaustuloksia. Mittausvaikeudet johtuvat esimerkiksi ultraäänilähteen ja ihon välisestä kontaktista sekä pehmytkudoksen aiheuttamista häiriöistä. Nyt kehitetyssä uudessa osteoporoosin mittausmenetelmässä käytetään ensimmäistä kertaa luun mittauksessa ultraäänen kanssa laserpohjaisia, fotoakustisia, keinoja. - Luomme luussa etenevän ultraäänipulssin kohdistamalla ihon pinnalle sopivan lasersäteen. Tämä estää kontaktiongelmat mittauksen aikana. Lisäksi tuotettua ultraäänipulssia voidaan helposti räätälöidä muokkaamalla käytettyä lasersädettä. Mittauksesta saadaan siten paljon tarkempi, Timonen kuvailee. Tutkimus etenee seuraavaksi kliiniseen tutkimukseen, jota varten tutkimusryhmä on viimeistelemässä mittauslaitteistoa koehenkilöillä käytettäväksi. Suomen Akatemian Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät -tutkimusohjelma on käynnissä vuosina Siinä on mukana yhteensä 26 tutkimushanketta, joita Akatemia rahoittaa 13 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian verkkosivut Uusi EEG näyttää miten aivoradat rakentuvat Helsingin yliopiston tutkijat ovat viime vuosina tehneet useita läpimurtoja keskosten aivojen toiminnan selvittämisessä, aivoja suojaavien hoitomuotojen kehittämisessä sekä niihin liittyvien sairaalakelpoisten tutkimusmenetelmien luomisessa. Heidän työtään esitellään ilmestyvässä the Journal of Visualized Experiments -tiedelehdessä, joka ainoana tiedelehtenä maailmassa julkaisee kaikki artikkelinsa sekä tekstiettä videomuodossa. Joka vuosi satojen suomalaislasten aivot ja sen myötä tuleva elämä vaarantuvat liian varhaisen syntymän tai synnytyksen aikaisen hapen puutteen vuoksi. Aivot ovat herkkä elin, eikä niiden selviytymiseen riitä pelkkä lapsen pitäminen hengissä. Tieteen uusimmat saavutukset ovat tarjoamassa merkittävää parannusta vauvan aivoille ja elämälle. - Keskeinen haaste aivojen hoidon kehittämisessä on löytää menetelmiä, joilla aivojen hyvinvointia voisi tutkia ja tarkkailla vauvojen tehoosaston olosuhteissa, sanoo lasten neurofysiologian dosentti Sampsa Vanhatalo. Helsingin yliopiston perusneurobiologian laboratoriossa tehty tutkimus- ja kehitystyö on opettanut ymmärtämään vauvojen aivosähkötoimintaa FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 13

14 täysin uudella tasolla. Nyt tiedetään, että monet EEG-rekisteröinnissä näkyvät aivotapahtumat, joiden merkitystä ei aikaisemmin ole ymmärretty, ovat välttämättömiä pikkukeskosen aivojen rakentumisen ja kehittymisen kannalta. Nämä havainnot ovat avanneet mahdollisuuden kehittää monitorointilaitteita, joilla voidaan seurata vauvan aivojen hyvinvointia teho-osastohoidon aikana. Helsingin yliopisto ja Hyksin lastenklinikan vauvateho-osasto ovatkin saaneet erityistä kansainvälistä huomiota EEG-menetelmistä, joissa pienten keskosvauvojen aivosähkökäyrää mitataan huomattavan suurella tarkkuudella. - Nämä kehittämämme tiheäelektrodimyssyt (dense array EEG) ja niihin liittyvä laajakaistavahvistin (full-band EEG) tuovat esiin sellaisia tärkeitä vauvan aivotoiminnan muotoja, jotka ovat jääneet aiemmin täysin huomiotta. Lisäksi on kehitetty menetelmä selvittää pikkukeskosen aistitoimintoja jo silloin kun aivojen radat vasta kasvavat paikoilleen eikä perinteinen neurologinen tutkimus vielä onnistu, Vanhatalo kertoo. Helsingissä tehty tutkimustyö on siirtynyt poikkeuksellisen nopeasti käytäntöön myös muualla maailmassa: laajakaistavahvistimet kuuluvat jo alan suurimpien laitevalmistajien valikoimiin ja myös vauvojen tiheäelektrodimyssyjä valmistetaan teollisesti. Laitteilla on kliiniset myyntiluvat sekä Euroopan Unionin (CE certificate) että Yhdysvaltojen (FDA) markkinoilla. -Vauvojen 'multimodaalinen' EEG-tutkimus voi auttaa tunnistamaan välitöntä hoitoa tai neurologista kuntoutusta tarvitsevat lapset jo varhain keskosaikana. Nykyisin diagnoosi voidaan tehdä usein vasta pikkulapsivaiheessa. Lapsen kehityksen ja myöhemmän elämänlaadun kannalta voi olla ratkaisevan tärkeää, että oikeanlainen hoito ja kuntoutus osataan aloittaa mahdollisimman varhain, Vanhatalo sanoo. Journal of Visualized Experiments (JoVE) - lehdessä suomalaistutkijat esittelevät kehittämänsä tutkimusmenetelmän ja osoittavat, miten sitä käytännössä voidaan turvallisesti ja lapsen muuta hoitoa häiritsemättä soveltaa teho-osaston olosuhteissa. Linkki artikkeliin: =oiu0lsup HYKS:n Lastenklinikan tutkijat ovat mukana EU:n rahoittamassa (EU/FP7) NEMOhankkeessa, jossa kehitetään hoitoa vastasyntyneiden epileptisiin kohtauksiin. Tähän hankkeeseen liittyen Vanhatalon tutkimusryhmä on kehittänyt useita täysiaikaisen vastasyntyneen lapsen EEG-mittaustekniikoita. Hankkeen yhteydessä on myös tuotettu kansainväliseen käyttöön tarkoitettu videopaketti, jossa opetetaan muille vauvateho-osastoille erilaisia tapoja suorittaa vauvan EEG-tutkimus sekä näytetään ratkaisuja ongelmatilanteisiin laadukkaan EEG-tutkimuksen varmistamiseksi. Linkki videokoosteeseen: FYSI-yrittäjä: Voit ilmoittaa AVOIMISTA TYÖPAIKOISTA osoitteessa Ilmoituksen jättö on helppoa esimerkiksi Työpaikat-välilehdeltä löytyvän Jätä oma ilmoitus nettilomakkeen kautta. Voit lähettää ilmoituksen myös sähköpostilla osoitteeseen tai soittaa tai faksata ilmoitustiedot FYSI:iin. Voit laittaa FYSI:n www-sivuille myös MYYDÄÄN/OSTETAAN -ilmoituksia. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 14

15 FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 15

16 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n hallitus 2012: Varapuheenjohtaja: Mika Mustonen Fysio-MM Oy/Bomban Fysio, Nurmes puh Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Matti Auvinen Jukka Pekka Kouri Petosen Fysioterapia, Kuopio Kuntoutus Orton Oy puh puh Merja Fager Tuula Bondár Tampereen Kuntouttamislaitos Oy Pohjan Fysioterapia Oy Pojo Fysioterapi Ab puh puh Kirsti Jännes Anna-Liisa Tanninen Pirkka-Hoito Oy, Tampere Helsingin Fysioterapia Ky puh puh Raija Keihänen-Ekstam Kylli Pesonen Kirkkonummen Palvelukeskussäätiö Olarin Fysikaalinen Hoitolaitos Oy puh Espoo, puh Raija Knuuttila Terhi Enjala Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias Oy, Keravan Lääkintävoimistelu Oy Oulu, puh puh Kirsi Miss Sinikka Hevonoja Salpakankaan Lääkintävoimistelu Oy, Urjalan Fysioterapia Ky Hollola, puh. (03) puh Tuula Mustonen Kari Pitkänen Fysiokuusamo Oy, Kuusamo Turun Lääkintävoimistelukeskus Ky puh puh Minna Penttilä Heikki Hämäläinen Vanhan Kutomon Fysioterapia, Turun Ortopedinen Kuntotalo Forssa APEX Oy puh puh FYSI:n toimisto: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B HELSINKI puh fax Toiminnanjohtaja Martti Heinonen Järjestöpäällikkö Leila Salonen Koulutussuunnittelija Mari Visakko Talousassistentti Sirpa Leskinen Järjestösihteeri Tuula Väyrynen Freelancer-toimittaja Ritva Tiittanen-Wallenius Ilmoitushankinta Seija Ijäs FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa 40 vuotta 16

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

KOULUTUS- KALENTERI 2016

KOULUTUS- KALENTERI 2016 INVALIDISÄÄTIÖ ORTON KOULUTUS- KALENTERI 2016 Invalidisäätiö Orton kouluttaa TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE Invalidisäätiö Orton tarjoaa korkeatasoista erikoistumis- ja täydennyskoulutusta terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Kirsi Varhila Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Keskeiset tavoitteet Uudistus osana

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA Lapin ja Länsi-Pohjan sote-johdon seminaari Pohtimolammella 27.5.2016 JUHANI HEIKKA OULUN KAUPUNKI / KOORDINAATIORYHMÄN PJ. ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Lakivalmistelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Satakunnan verkostotapaaminen

Satakunnan verkostotapaaminen Satakunnan verkostotapaaminen 28.02.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa 5. Pohjois-Karjala 6. Etelä - Pohjanmaa

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8. ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.2016 10.6.2016 Kanta-liittymisen tukiprojekti Miksi? Auttaa liittymisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Kysely jäsenille ja varajäsenille joulukuussa 2012 Yhteenveto kyselyn tuloksista Hanna Nyfors 23.1.2013 KUNK tänään Kotipesä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntajakoasioista. Kuntamarkkinat Ylitarkastaja Suvi Savolainen Valtiovarainministeriö

Ajankohtaista kuntajakoasioista. Kuntamarkkinat Ylitarkastaja Suvi Savolainen Valtiovarainministeriö Ajankohtaista kuntajakoasioista Kuntamarkkinat 10.9.2014 Ylitarkastaja Suvi Savolainen Valtiovarainministeriö Kuntarakenneselvitysten tilanne Kuntarakenneselvitysten tilanteen kartoitus hallitukselle 4/2014

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot