Ikääntynyt ja teknologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntynyt ja teknologia"

Transkriptio

1 2 Jenni Wessman, Kaaren Erhola, Satu Meriläinen-Porras, Richard Pieper ja Minna-Liisa Luoma Ikääntynyt ja teknologia Kokemuksiani teknologian käytöstä KÄKÄTE-tutkimuksia 2/2013

2 Jenni Wessman, Kaaren Erhola, Satu Meriläinen-Porras, Richard Pieper ja Minna-Liisa Luoma Ikääntynyt ja teknologia Kokemuksiani teknologian käytöstä KÄKÄTE-tutkimuksia 2/2013

3 KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti) Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A HELSINKI Puh Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Malmin kauppatie HELSINKI Puh Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) HELSINKI Puh ISBN (nid., Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) ISBN (nid., Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN (PDF, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) ISBN (PDF, Vanhustyön keskusliitto ry) KÄKÄTE-tutkimuksia 2/2013 Ikääntynyt ja teknologia Kokemuksiani teknologian käytöstä Tekijät: Jenni Wessman, Kaaren Erhola, Satu Meriläinen-Porras, Richard Pieper ja Minna-Liisa Luoma Yhteyshenkilö: Lea Stenberg, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Tekstin stilisointi: Hennariikka Intosalmi, Vanhustyön keskusliitto ry Kannet ja taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Kopio Niini Oy, Helsinki 2013 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä.

4 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Ikääntyneet ja teknologia Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Näkökulmia elämänlaatuun Elämänlaadun sipulimalli Tutkimuksen toteutus Aineisto Menetelmät Eettiset seikat Kyselytutkimuksen tulokset Haastattelututkimuksen tulokset Teknologia osana ikääntyneen arjen tarpeita ja ympäristöjä Teknologia yksilön toimintakyvyn lisääjänä Teknologia sosiaalisen kanssakäymisen tukijana Teknologia tunteiden tukijana Yhteenveto POHDINTA Tutkimuksen teoreettiset ja menetelmälliset haasteet Teknologian käyttön mahdollisuuksia ja haasteita Kirjallisuus Liitteet... 50

5 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ikääntyneet itse kokevat teknologian käytön jokapäiväisessä elämässään kotona ja lähiympäristössä sekä miten teknisiä ratkaisuja voitaisiin kehittää ikääntyneiden tarpeisiin paremmin sopiviksi. Hanke on osa Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton vuonna 2010 aloittamaa KÄKÄTEprojektia (Käyttäjälle kätevä teknologia). Tutkimusta varten kerättiin kyselyaineisto ja tehtiin viisi ryhmähaastattelua vuosina Tutkimukseen osallistui yhteensä 23 yli 75-vuotiasta iäkästä henkilöä Riistavuoren palvelukeskuksesta Helsingissä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii elämänlaadun malli (Pieper & Vaarama 2008). Iäkkäiden elämänlaatuun vaikuttavaa teknologiaa tarkasteltiin tutkimuksessa ensinnäkin suhteessa yksilön ympärillä oleviin elämänlaatua tukeviin tekijöihin ja toiseksi suhteessa henkilökohtaiseen elämänlaadun kokemiseen ja sitä tukeviin teknologioihin. Tulosten mukaan matkapuhelin ja lankapuhelin olivat tutkittavilla yleisimmin käytössä olevaa teknologiaa. Tietokone ja internet olivat myös melko yleisiä. Keskimäärin tutkittavat ilmoittivat kodissaan olevan kolme tai neljä kysyttyä teknologista ratkaisua. Aineiston perusteella ei pystytty osoittamaan yhteyttä elämänlaadun ja teknologian välillä. Ikä oli yhteydessä teknologian käyttöön siten, että kaikkein vanhimmilla vastaajilla oli todennäköisimmin kotonaan vain muutama teknologinen ratkaisu. Myös koulutuksen ja teknologian välillä näytti olevan yhteys. Korkeimmin koulutetuilla oli useimmiten kotonaan eniten teknologisia ratkaisuja, matalimmin koulutetuilla vähiten. Tutkimuksessa kävi ilmi, että teknologia oli iäkkäille osittain vierasta tai sitä ei osattu käyttää tai hyödyntää. Hyödyllisimpinä nähtiin kännykkä sekä arkiteknologia, haastavimpana puolestaan tietotekniikka. Kaikki eivät toisaalta nähneet teknologian hankkimiselle konkreettista tarvetta. Asioita hoidettiin mieluummin vanhoin tutuin keinoin. Teknologia haastoi ikääntyneen toimintakykyä mm. verkkopankkiasioinnin ja tiedonhaun myötä. Lisäksi tiedonhaun hallitsemisessa oli ongelmia. Teknologia toisaalta mahdollisti uudenlaisia kommunikoinnin muotoja ja lisäsi sen laatua. Teknologia paransi joidenkin iäkkäiden elämänlaatua tuomalla mukavuutta arkeen erilaisten hyödykkeiden muodossa. Se lisäsi osittain turvallisuuden tunnetta. Toisaalta teknologian myötä uutena epävarmuustekijänä nähtiin tietoturvallisuusriskeihin liittyvät seikat. Teknologialla on mahdollista lisätä iäkkäiden elämän laatua arjessa. Edellytyksenä on kuitenkin sen yksinkertaisuus ja käyttäjälähtöisyys sekä sulautuvuus arjen toimintoihin. Iäkkäät tarvitsevat tuekseen myös tietoteknistä osaamista, osaamisen tukemista ja koulutusta. Lisäksi on huomioitava iän tuomat erityistarpeet. Teknologiaa tulee aktiivisesti tehdä tutuksi tälle ikäryhmälle. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä enemmän huomiota niihin, joilla ei ole läheisiä tukemassa teknologian käyttöä ja auttamassa. Tärkeää on pitää yllä vaihtoehtoista palvelutarjontaa niille, jotka eivät osaa tai halua käyttää teknologiaa arjessa. 4

6 1 Johdanto Uudet teknologiset ratkaisut ja innovaatiot ovat mullistaneet päivittäisten asioiden hoitamista ja ihmisten välisiä kommunikaatiomuotoja. Teknologiaa on tänä päivänä kaikkialla. Nyky-yhteiskunnassa onkin välttämätöntä omata tietyntasoista teknologiaosaamista. Tietoyhteiskunnassa teknologia ei ole vain yksityishenkilöiden arjen hyödyke, vaan yhä useammat julkiset ja yksityiset palvelut ovat siirtyneet teknologian välityksellä hoidettaviksi. Myös ikääntyneet kohtaavat päivittäin erilaista teknologiaa, johon on reagoitava. Haastavaksi tämän tekee se, että tämän hetken yli 75-vuotiaat vanhukset kuuluvat ns. puhelinsukupolveen (Leikas 2008, 43). Kyseisen ikäluokan ihmiset eivät välttämättä ole olleet tekemisissä tietokoneiden kanssa työelämässään tai sen jälkeen. Heillä teknologian hyödyntämisen näkökulma on erilainen, kuin esimerkiksi nuoremmalla sukupolvella. Teknologia voi olla tälle sukupolvelle arjen haaste sen tuoman hyödyn ja mahdollisuuksien sijaan. Esimerkiksi tilojen ja palveluiden automaatio ja teknologisoituminen saattaa vaikeuttaa ikääntyneiden osallistumista sosiaaliseen elämään. Se saattaa myös hankaloittaa omien asioiden hoitamista kodin ulkopuolella (Leikas 2008, 56). Teknologia ei myöskään aina huomioi ikääntymisen tuomia erityistarpeita, sillä valtaosa teknologisista ratkaisuista suunnitellaan nuorten aikuisten näkökulmasta (Isomäki, Päykkönen ja Sankari 2003, 149). Parhaimmillaan teknologia kuitenkin parantaa ikääntyneiden elämänlaatua tarjoamalla muun muassa mahdollisuuden hoitaa itsenäisesti omia asioita ja pääsyn tiedon äärelle. Esimerkiksi internet voi vähentää sosiaalista eristyneisyyttä ja lisätä kommunikaatiota. Teknologiset ratkaisut saattavat parantaa ikääntyneiden osallisuutta omien sairauksiensa hoidossa ja mahdollistaa kotona asumisen pidempään. (Czaja & Lee 2007.) Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten ikääntyneet itse kokevat teknologian käytön jokapäiväisessä elämässään kotona ja lähiympäristössä. Ikääntyneiden kokemuksia tarkastellaan elämänlaadun viitekehyksestä. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, miten teknisiä ratkaisuja voitaisiin kehittää ikääntyneiden tarpeisiin paremmin sopiviksi. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää pohdittaessa, kuinka ikääntyneet ylipäätään kokevat teknologian ja osaavat hyödyntää sitä arjessaan. Tulokset mahdollistavat teknologian kehittämisen ja käytön ongelmakohtien paikantamisen. Tutkimus tuo tietoa esimerkiksi niistä saumakohdista, joissa teknologia hyvistä mahdollisuuksistaan huolimatta ei tuota toivottua lopputulosta ja sujahda iäkkään käyttöön vaivoitta. Tutkimus on osa KÄKÄTE-projektia (Käyttäjälle kätevä teknologia). KÄKÄTE on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton käynnistämä viisivuotinen 5

7 projekti vuosina Projektissa selvitetään, miten teknologia voisi nykyistä paremmin tukea ikääntyneiden kotona asumista ja hyvää arkea sekä vanhustyötä. Projektin rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa KÄKÄTE-projektiin kuuluvan tutkimuksen Ikääntynyt ja teknologia kokemuksiani teknologian käytöstä. 6

8 2 Ikääntyneet ja teknologia Ikääntyneitä ja teknologiaa voidaan lähestyä hyvin eri tavoin. Teemaa on tutkittu niin hoitotieteellisesti kuin yhteiskuntatieteellisestikin sekä mm. teknologisten innovaatioiden näkökulmasta. Aihetta on tutkittu runsaasti tietoyhteiskunnan buumivaiheessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun vaihteessa, mutta tuoreempaa suomalaista tutkimusta ei juuri ole. Tietoyhteiskunnassa muutokset tapahtuvat nopeasti, eikä kaikki kymmenen vuotta vanha tutkimustieto ole enää relevanttia. Esimerkiksi verkkopankkipalvelut ovat kehittyneet nopeasti, eivätkä ne vielä 2000-luvun alussa olleet kovin yleisesti käytössä. Ikääntyneistä ja teknologiasta on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä (esim. Tanskanen 2011, Kangas 2003). Tämä viittaa aiheen uuteen nousuun kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksissa on usein tutkittu ikääntyneitä, jotka käyttävät teknologiaa aktiivisesti, kuten esimerkiksi ikääntyneiden atk-kurssille osallistuneita. (Esim. Sankari 2004, Gatto & Tak 2008.) Tutkimukseen osallistuvat ovat tällöin jo valmiiksi kiinnostuneita teknologiasta, eikä teknologiaa vierastavia ikääntyneitä tavoiteta. Lisäksi tutkimukset ovat olleet melko pieniä eikä tieteellisesti yleistettävissä olevaa tutkimusta juuri ole. Seuraavaksi esitellään aiempaa tutkimustietoa ikääntyneistä ja teknologiasta, keskittyen erityisesti suomalaiseen tutkimukseen, jossa on kartoitettu ikääntyneiden omia kokemuksia teknologiasta. Käyttövaikeudet. Ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset ja psyykkiset muutokset hankaloittavat nuorten aikuisten näkökulmasta suunnitellun teknologian käyttöä. Fyysisistä muutoksista teknologian käyttöön yleisimmin ja selkeimmin vaikuttava on näön heikkeneminen. Myös nivelten liikkuvuuden vähentyminen sekä lihasvoiman heikkeneminen vaikuttavat mahdollisuuksiin käyttää teknologiaa. Kyky tehdä tarkkoja ja nopeita liikkeitä heikkenee, samoin sormien tarkka hallinta. Psyykkisistä ikääntymisen mukanaan tuomista muutoksista teknologian käyttöön vaikuttaa reagointiajan piteneminen sekä kyky jakaa huomiota usean eri tehtävän kesken. Lisäksi ikääntyneillä on nuoria enemmän vaikeuksia oppia uusia taitoja. (Isomäki ym. 2003, Czaja & Lee 2007.) Teknologiaan liittyvät pelot ja turvattomuus. Erityisesti tietotekniikka on monelle ikääntyneelle vierasta ja he suhtautuvat siihen pelokkaasti. He pelkäävät vahingossa rikkovansa laitteen tai etteivät osaakaan käyttää sitä. (Sankari 2004, 82 94; Virkkunen 2011, Mäensivu 2002, 149.) Internetiä käytettäessä pelätään viruksiin ja tietoturvaan liittyviä asioita (Gatto & Tak 2008). Teknologiapelkoa ja negatiivisia asenteita helpottaa, jos laitteen käyttöä saa opetella kiireettömästi omassa rauhassa ja tarjolla on henkilökohtaista opastusta (Sankari 2004, 83; Aro & Ikävalko 2012, 77). Ikääntyneet kokevat turvattomuutta myös käyttäessään pankkiautomaatteja ja erilaisia 7

9 maksupäätteitä. Erityisen turvattomana pidetään ulkona olevan automaatin käyttöä ilta-aikaan. (Aro & Ikävalko 2012, 39, Nykänen & Virkkunen 2012.) Turvattomuutta voidaan lieventää panostamalla automaattien sijoitteluun, valaistukseen ja muiden asiakkaiden ryhmittäytymiseen ympäristössä (Aro & Ikävalko 2012, 77). Teknologia välinearvona. Useiden tutkimusten mukaan ikääntyneiden asenteet teknologiaa kohtaan ovat melko myönteisiä (Mäensivu 2002, Li & Perkins 2007, Virkkunen 2011, Jauhiainen & Kärnä 2009), mutta myönteiset asenteet eivät välttämättä tarkoita, että laitteen käyttöä aiottaisiin opetella (Mäensivu 2002, 149). Tietokonetta ja muita teknologisia välineitä saatetaan pitää tarpeellisina ja hyödyllisinä muille, mutta ei itselle (Hakkarainen 2012, Mäensivu 2002, ). Ikääntyneet kokevat, että teknologialla on pelkkä välinearvo. Sen ei koeta tuovan lisää kulttuurista pääomaa, eikä tietotekniikkataitoja nähdä itseisarvona. (Sankari 2004, 89 ja 96.) Suurin osa ikääntyneistä hoitaisi asiansa mieluummin kasvokkain kuin internetin välityksellä (Mäensivu 2002, 149). Mitä tutumpia teknologiset ratkaisut ovat ja mitä paremmin ikääntyneet ovat perillä teknologisesta terminologiasta, sitä positiivisempi suhtautuminen heillä on uusien teknologisten laitteiden käytön oppimiseen. (Li & Perkins 2007.) Joidenkin geronteknologisten ratkaisujen (esimerkiksi turvapuhelimen) käyttö saatetaan kokea leimaavaksi, eivätkä ikääntyneet mielellään myönnä olevansa niin huonokuntoisia, että tarvitsisivat sellaisia (Nordlund 2011, vrt. Pekkarinen 2005). Suunnittelussa huomioitavaa. Ikääntyneille suunniteltavan teknologian tulee olla elämänhallintaa sekä omaehtoista toimijuutta ja itsenäisyyttä tukevaa. Sen tulee tukea ikääntyneille merkityksellisiä rooleja sekä mahdollistaa ihmissuhteiden ylläpitoa ja vahvistaa osallisuutta. (Leikas 2008.) Suunnittelun käyttäjälähtöisyys on tärkeää. Erilaisissa hankkeissa onkin pyritty kehittämään innovaatioita yhdessä ikääntyneiden kanssa (esimerkiksi VTT:n Ikääntyneiden Idealiike, Lehtonen & Leikas 2007). Digitaalinen kuilu. Yleisin ikääntyneillä käytössä oleva teknologinen ratkaisu on matkapuhelin, jonka omistaa 84 prosenttia vuotiaista. Turvapuhelin on vain joka kymmenennellä ikääntyneellä. (Intosalmi, Nykänen & Stenberg 2013, ks. myös Ling, 2008.) Kun yhdeksän kymmenestä vuotiaista suomalaisesta käyttää internetiä (Suomen virallinen tilasto 2012), vuotiaista puolestaan vain noin viidenneksellä on internet-yhteys (Intosalmi ym. 2013). Verkkopankissa maksaminen on vuotiaiden keskuudessa vähäistä, vuonna 2012 heistä 13 prosenttia käytti verkkopankkia yleisimpänä laskunmaksutapanaan (Finanssialan keskusliitto 2012). Ikääntyneiden eri ryhmien välillä on eroja, sillä kaikkein vanhimmat (85 89-vuotiaat) käyttävät internetiä kaikkein vähiten (Intosalmi ym. 2013). Samoin alueelliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Espoossa yli 75-vuotiaista 35,1 prosenttia käyttää internetiä sähköiseen asiointiin, Laihian ja Vähäkyrön alueella puolestaan 9,7 prosenttia. (Alueellinen terveysja hyvinvointitutkimus 2012.) Digitaalisella kuilulla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian hyötyjen epätasaista jakautumista. Ikääntyneiden ja muun väestön välillä on digitaalinen kuilu, sillä ikäihmiset 8

10 käyttävät teknologiaa, erityisesti tietotekniikkaa, selvästi vähemmän kuin muu väestö. Toisaalta kuilu ammottaa myös ikääntyneiden eri ryhmien välillä. Toiset ovat aktiivisia uusien teknologioiden käyttäjiä, toiset vierastavat niitä ja sinnittelevät mieluummin vanhojen, tuttujen ratkaisujen varassa. Niillä ikääntyneillä, jotka ovat olleet johtavassa asemassa, ovat nuorempia ja kokevat, että heillä on paljon läheisiä henkilöitä, on muita useammin erilaisia teknologisia laitteita käytössään (Intosalmi ym. 2013). 9

11 3 Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ikääntyneiden kokemuksia teknologian käytöstä jokapäiväisessä elämässään. Ikääntyneiden kokemuksia lähestytään elämänlaadun viitekehyksestä. Tutkimuskysymys on: Miksi ikääntyneet käyttävät tai jättävät käyttämättä saatavilla olevia arjen teknologioita? 3.1 Näkökulmia elämänlaatuun Mitä on elämänlaatu? Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatu tarkoittaa yksilön arviota elämästään siinä kulttuuri- ja arvokontekstissa, missä hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin (Vaarama ym. 2010a, WHOQOL Group 1996). Ikääntyneiden elämänlaatua on tutkittu paljon erityisesti psykologian ja terveystieteiden näkökulmasta (Vaarama ym. 2010b, 150). Elämänlaatu on monitieteinen käsite, jolle ei ole olemassa yhtenevää teoreettista pohjaa. Pohjoismaiselle perinteelle on tyypillistä objektiivinen, tarpeisiin ja resursseihin perustuva näkökulma elämänlaatuun (Bowling 2007, 17). Yhdysvaltalainen tutkimus on puolestaan keskittynyt elämänlaadun subjektiiviseen määrittelyyn, jolloin elämänlaadulla käsitetään koettu elämänlaatu ja yksilön siihen liittämät kokemukset ja arvot (Bowling 2004, 4; Bond & Lynne 2004, 6). Suurin osa ajankohtaisista elämänlaatuteorioista pyrkii yhdistämään molemmat näkökulmat (Bowling 2004, 17). Vaikka elämänlaadulle ei ole olemassa yhtenevää teoreettista pohjaa, kokonaisvaltaiseen elämänlaatukäsitykseen pyrkivät teoriat sisällyttävät siihen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaaliset suhteet ja elinolot (Vaarama ym. 2010a, 128). Näitä neljää ulottuvuutta lähestytään eri teorioissa eri näkökulmista ja erilaisin painotuksin. Esimerkiksi Veenhoven puhuu elämän neljästä laadusta, jotka ovat elinolojen laatu, sisäisten voimavarojen laatu, hyödyksi olemisen tunne sekä elämän merkityksellisyys (Veenhoven 2000, 4 7; Vaarama ym. 2010a, 128). Felcen ja Perryn (1995) mukaan elämänlaatu koostuu kolmesta eri elementistä: objektiiviset elämän olosuhteet, subjektiivinen kokemus omasta hyvinvoinnista sekä henkilökohtaiset arvot ja tavoitteet. Ikääntyneiden elämänlaadun erityispiirteitä. Tutkittaessa eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä on sovellettava erilaisia elämänlaatumalleja tai painotettava osa-alueita eri tavoin. Terveys ja toimintakyky vaikuttavat ikääntyneiden elämänlaatuun enemmän kuin nuorempien. Samoin tunne omasta riittävyydestä ja hyödyllisyydestä, sosiaalinen 10

12 osallisuus ja perhesuhteet sekä sosio-ekonominen asema ovat tärkeitä ikääntyneiden elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä. (Walker & Mollenkopf 2007, 9; Bowling 2004, 8.) Teknologia ja elämänlaatu. Elämänlaatu tarjoaa monipuolisen näkökulman ikääntyneiden teknologian käytön tutkimiseen. Käsitteen avulla voidaan tarkastella teknologian aiheuttamia vaikutuksia laajasti, sillä teknologialla on mahdollisuus olla kosketuksissa kaikkiin elämänlaadun neljään osa-alueeseen: fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon sekä elinoloihin. Ei ole itsestään selvää, että teknologialla olisi vain myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun. Tutkimukset eivät esimerkiksi ole pystyneet osoittamaan, että tietokoneilla itsessään olisi positiivinen vaikutus ikääntyvien elämänlaatuun (Czaja & Lee 2007). Teknologia voi parantaa elämänlaatua tarjoamalla uudenlaisia kommunikoinnin ja asioiden hoitamisen keinoja esimerkiksi niille, joiden kyky liikkua oman kodin ulkopuolelle on heikentynyt. Toisaalta teknologia saattaa heikentää sellaisten henkilöiden elämänlaatua, jotka eivät pysty omaksumaan tarvittavia teknologisia taitoja. Suomessa ei aiemmin ole juuri tutkittu teknologian vaikutusta ikääntyneiden elämänlaatuun. 3.2 Elämänlaadun sipulimalli Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii elämänlaadun sipulimalli, joka on muokattu Pieperin ja Vaaraman (2008) alkuperäisestä mallista. Teoreettinen viitekehys linkittää tutkimuksen kansainväliseen keskusteluun elämänlaadusta, sillä WHO:n elämänlaatumalli toimii sipulimallin lähtökohtana. Teoreettinen viitekehys on kuvattu kuviossa 1. Sipulimallissa on ristiintaulukoitu yksilö ympäristö-näkökulma sekä elämänlaadun objektiivinen ja subjektiivinen näkökulma (eli hyvään elämään tarvittavat resurssit sekä subjektiivinen kokemus hyvästä elämästä). Syntyvä nelikenttä on kokonaisvaltainen malli elämänlaadusta, joka sisältää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden. Tässä tutkimuksessa ikääntyneiden teknologian käyttöä lähestytään näiden neljän elämänlaadun ulottuvuuden kautta. Samoin kuin WHO:n elämänlaatumalli, sipulimalli painottaa koettua elämänlaatua. Mallin keskiössä on oma kokemus neljästä eri elämänlaadun ulottuvuudesta, subjektiivinen elämänlaatu. Sen ympärillä oleva kehä, elämänlaatu, sisältää kaikki elämänlaadun kannalta keskeiset elementit: sosiaalinen identiteetti, sosiaaliset suhteet, psyykkinen hyvinvointi, toimintakyky ja pystyvyys, ympäristö, resurssit ja palvelut. Elämänlaatu-kehän ympärille on kuvattu elämänlaadun ulkoinen viitekehys, eli ne ympäristölliset ja yhteiskunnalliset tekijät, joiden sisään elämänlaatu käsitteenä paikantuu. Mallin eri osa-alueet ovat monensuuntaisessa vuorovaikutuksessa keskenään, eivätkä kaikki nelikentän osiot ole selkeärajaisia. Esimerkiksi sosiaalisten suhteiden osio on luettavissa sekä subjektiivisen että objektiivisen elämänlaadun piiriin kuuluvaksi. Sipulimalli on hyvin kattava elämänlaatumalli, joka sopii monenlaisten elämänlaatuun liittyvien kysymysten tutkimiseen. Tutkittaessa ikääntyneiden kokemuksia teknologiasta haastattelututkimuksella liikutaan aivan sipulimallin ydinosassa, subjektiivi- 11

13 sessa elämänlaadussa. Haastatteluaineiston analyysissä hahmottelemme, miten elämänlaadun kehällä olevat tekijät vuorovaikuttavat ikääntyneiden oman kokemuksen kanssa. Elämänlaadun ulkoinen viitekehys jää tässä tutkimuksessa vähemmälle huomiolle, sillä laadullisen tutkimuksen keinoin ei pystytä osoittamaan kausaalisuhteita elämänlaadun eri tekijöiden ja elämänlaadun ulkoisen viitekehyksen välille. Tutkimuksen haastatteluaineiston tulokset esitetään keskittymällä ensin mallin vasempaan puoleen eli resursseihin. Resursseja tarkastellaan arjen ympäristön ja toimintakyvyn puitteissa. Tällä tarkoitetaan jokapäiväisiä mahdollisuuksia ja haasteita, joita teknologia tuo ikääntynen elämään. Tämän jälkeen keskitytään mallin oikeaan puoleen eli subjektiiviseen kokemukseen hyvästä elämästä. Se koostuu ihmissuhteista sekä mielihyvän ja -pahan sekä turvallisuuden tunteesta. Näitä ovat esimerkiksi teknologiaan liittyvät ilon ja pelon tunteet sekä vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Ympäristöulottuvuus Sosiaalinen ulottuvuus olosuhteet ja mahdollisuudet hyvinvointitalous arvot olosuhteet ja mahdollisuudet ekologia palvelut resurssit Elämänlaatu sosiaalinen identiteetti sosiaaliset normit ympäristö pystyvyys mukavuuden tunne elämän tarkoitus Subjektiivinen elämänlaatu hallinnan tunteet tunne sosiaaliset suhteet ympäristö yksilö sosiaalinen voimaantuminen toimintakyky psyykkinen hyvinvointi yleinen luottamus olosuhteet ja mahdollisuudet Fyysinen ulottuvuus organisaatiorakenteet hyvään elämään tarvittavat resurssit instituutioiden reagointikyky olosuhteet ja mahdollisuudet Psyykkinen ulottuvuus subjektiivinen kokemus hyvästä elämästä Kuvio 1. Elämänlaadun sipulimalli. (Muokattu Pieper & Vaarama 2008.) 12

14 4 Tutkimuksen toteutus 4.1 Aineisto Tutkimus toteutettiin vuosina Tutkimukseen osallistui ikääntyneitä, jotka olivat lähtökohdiltaan kotona asuvia Riistavuoren palvelukeskuksen palveluja hyödyntäviä yli 75-vuotiaita vanhuksia. Tutkimukseen pyrittiin ottamaan mukaan ensisijaisesti yli 80-vuotiaita. Mukaan otettiin vaihtoehtoisesti 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä, mikäli 80 vuotta täyttäneitä halukkaita osallistujia ei löytynyt tarpeeksi. Tutkimukseen osallistui yhteensä 23 vanhusta, joista 19 oli naisia ja 4 miehiä. Aineisto on vino sukupuolen osalta, sillä miehiä oli vaikea tavoittaa. Miehet olivat ikäryhmä huomioon ottaen huonompikuntoisia. Lisäksi yli 80-vuotiaita vielä kotona asuvia miehiä oli Riistavuoressa vähän. Taulukko 1. Ryhmähaastatteluun osallistuneet. Ryhmä Naisia Miehiä Yhteensä Tutkittavat rekrytoitiin Riistavuoren palvelukeskuksesta. Merkittävänä apuna tutkittavien löytämisessä ja opastamisessa toimi palvelukeskuksen työntekijä ja tutkimuksen yhteyshenkilö Tuija Virtanen. Tutkittavat rekrytoitiin miltei poikkeuksetta palvelukeskuksen harrasteryhmistä, joissa yhteyshenkilö kävi juttelemassa ja kertoi lyhyesti tutkimuksesta. Tämä osoittautui hyväksi tavaksi tavoittaa ikääntyneitä. Kahdesti tutkimukseen pyydettiin osallistujaa suoraan palvelukeskuksen käytävältä, kun ryhmässä ei ollut tarpeeksi osallistujia. Haasteena rekrytoinnissa oli ikääntyneiden saaminen sovittuna aikana ryhmätapaamiseen. Osa vanhuksista ei muistanut tulla paikalle tutkimuspäivänä. Tätä ratkottiin antamalla tutkimukseen pyydetyille henkilöille muistilappuja. Toinen haaste liittyi kehtaamiseen. Moni vanhus kieltäytyi ensin tutkimuksesta vedoten siihen, etteivät he kehtaa tulla paikalle sillä he eivät käytä teknologiaa juuri ollenkaan. He pelkäsivät tietävänsä aiheesta niin vähän, ettei heillä olisi ollut mitään sanottavaa. 13

15 Tutkimuksen aineisto koostuu ikääntyneille tehdystä kyselystä ja fokusryhmähaastattelusta. Aineiston keruu toteutettiin ryhmätapaamiskerroilla Riistavuoressa. Ryhmätilanteita järjestettiin yhteensä viisi, joissa oli 4 5 henkilöä tutkijoiden ohella läsnä. Tapaamiskertoja oli yksi per ryhmä. Tapaamiset järjestettiin Riistavuoren tiloissa, jotka olivat ikääntyneille ennestään tuttuja harraste/kokoustiloina. Tapaamiset kestivät noin 1,5 2 tuntia (tämä poikkesi suunnitelmassa esitetystä 3 tunnista, joka todettiin tutkimusryhmän kanssa vanhusten näkökulmasta liian pitkäksi ajaksi). Tapaamisen alussa sovittiin, että taukoja sai pitää ja tapaamisesta poistua jos halusi. Aineiston keruuseen osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Ikääntynyt ja teknologia Kokemuksiani teknologian käytöstä -hankkeen tutkimusryhmän tutkijat Jenni Wessman, Satu Meriläinen-Porras, Minna-Liisa Luoma ja Kaaren Erhola. Kyselyaineisto. Kyselyaineisto kerättiin marras-joulukuussa 2012 hankkeen pilottivaiheessa sekä tammi helmikuussa 2013 varsinaisessa tutkimusvaiheessa. Ryhmätapaamiskerroilla vanhuksille annettiin tutkimuksen esittelyn jälkeen kyselylomake. Kyselyn täyttäneitä ikääntyneitä on yhteensä 23. Eräs nainen totesi kesken ryhmätapaamisen, että hän oli ehkä jo osallistunut tähän tutkimukseen aiemmin syksyllä. Hänen toistamiseen täyttämänsä kyselylomake on poistettu aineistosta, jolloin lopullinen tutkimukseen otettujen kyselyiden määrä on 22. Kyselylomakkeet laadittiin yhteistyössä Satu Meriläinen-Portaan (THL), Minna-Liisa Luoman (THL), Richard Pieperin (THL) ja Lea Stenbergin (KÄKÄTE) kanssa. Kyselyn analyysin ja koodauksen toteutti Kaaren Erhola (THL). Ryhmähaastatteluaineisto. Haastattelut tehtiin heti kyselylomakkeiden täyttämisen jälkeen. Näin lomake ja sen täyttö toimivat eräänlaisena ajatusten virittäjänä sitä seuranneelle keskustelulle. Yhdellä kerralla järjestystä muutettiin siirtämällä haastattelu kyselyn edelle erään osallistujan toiveesta. Haastatteluihin osallistui yhteensä 22 ikääntynyttä. Yksi nainen osallistui vain kyselyn täyttämiseen. Hän poistui henkilökohtaisiin menoihin vedoten heti kyselylomakkeen täytön jälkeen. Häntä ei siis haastateltu. Haastatteluaineiston analyysistä vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jenni Wessman ja litteroinnista Wessmanin lisäksi Kaaren Erhola. 4.2 Menetelmät Kyselytutkimus. Kyselylomakkeen kysymykset liittyivät tutkittavan sosiaaliseen elämään (sosiaalinen laatu), elämänlaatuun sekä ikääntyvien käyttämiin teknisiin laitteisiin, kuten puhelin tai tietokone. Käytettyjä mittareita olivat WHOQOL-Bref, SocQ ja Tech-Meter. Iäkkäiden elämänlaatua kartoitettiin 10 kysymyksen patteristolla. Kysymyksistä kahdeksan pohjautuu EUROHIS Quality of life 8 -mittariin (Power 2003), joka perustuu WHO:n Quality of Life Bref -kysymyspatteristoon (WHOQOL Group 1996). Lisäksi kyselyssä on kaksi kysymystä WHOQOL Bref -patteristosta. WHO:n kehittämä mittari 14

16 kartoittaa neljää elämänlaadun osa-aluetta: fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja ympäristöllistä, minkä lisäksi kahdella erillisellä kysymyksellä selvitetään yleistä elämänlaatua ja koettua terveydentilaa (WHOQOL Group 1996). Elämänlaatua ja sosiaalista laatua koskevat kysymykset olivat väittämiä, joihin vastattiin likert-asteikolla. Väittämistä muodostettiin kaksi summamuuttujaa, elämänlaatu ja sosiaalinen elämänlaatu. Sosiaalisen laadun summamuuttuja jaettiin alkuperäisten väittämien mukaan 4-portaiselle asteikolle (huono, kohtalainen, hyvä, erinomainen) ja elämänlaadun summamuuttuja 5-portaiselle asteikolle (erittäin huono, huono, kohtalainen, hyvä, erinomainen). Kyselyssä kartoitettiin, millaista tieto- ja geronteknologiaa tutkittavilla on kotonaan ja käyttävätkö he sellaisia palveluja, joiden tilaamiseen tai toimittamiseen liittyy tietotekniikkaa. Palveluihin liittyviin kysymyksiin vastattiin sanallisin vastauksin. Kyselyaineisto syötettiin SPSS-ohjelmaan ja sitä analysoitiin ristiintaulukoimalla. Ristiintaulukoinnilla etsittiin yhteyksiä iän, koulutuksen, elämänlaadun, sosiaalisen laadun ja teknologian käytön välille. Kyselyyn osallistuneiden pienen lukumäärän vuoksi (N=22) kyselyn tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti. Kyselylomakkeella saatuja tietoja voidaan lähinnä käyttää tutkittavien ikääntyneiden kuvailuun, eivätkä ne ole yleistettävissä. Fokusryhmähaastattelut. Ryhmäkeskustelun teemat olivat ympäristö, toimintakyky, sosiaaliset suhteet ja yhteydenpito sekä teknologiaan liitetyt tunteet. Ryhmäkeskustelussa käytiin lisäksi läpi normaaleja arkipäivän tilanteita kotona, kuinka tutkittavat esimerkiksi käyttävät puhelinta tai tietokonetta. Keskustelua käytiin lähiympäristön tapahtumista, kuten minkälaisia ajatuksia esimerkiksi bussikortin käyttäminen herätti. Lopuksi keskusteltiin toiveista liittyen siihen, miten teknisiä ratkaisuja voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin ikääntyneiden tarpeita. Pieni ryhmä toimi tutkimuksen tarkoituksen näkökulmasta hyvin ja keskustelua syntyi runsaasti. Ryhmät olivatkin hyvin aktiivisia keskustelussa yhtä ryhmää lukuun ottamatta. Muutamat yksittäiset ryhmissä olleet henkilöt olivat hyvin hiljaisia, eivätkä osallistuneet kuin muutamalla lauseella keskusteluun. Keskustelut sujuivat pääosin hyvässä hengessä. Muutamassa ryhmässä ryhmäläisten kesken oli pientä erimielisyyttä, jopa kiistaa, teknologian käytön hyödyistä ja siitä, tuleeko teknologian käyttöön ikääntyneenä enää ylipäätään lähteä mukaan. Fokusryhmähaastatteluissa oli tarkoitus käyttää pääpiirteittäin teemoittain jaoteltua kysymysrunkoa, joka perustui tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Teemoittain jaoteltu haastattelurunko oli paikoittain liian tiukkarajainen luontevalle keskustelulle. Haasteena oli ikääntyneiden erittäin polveilevat keskustelunaiheet ja toisaalta teknologian vähäinen käyttökokemus. Lisäksi tutkittavien korkean iän tuoma kohteliaisuusmuuri esti tutkijoita keskeyttämästä ja puuttumasta liikaa vanhusten keskinäiseen ajatustenvaihtoon. Tämä hankaloitti ajoittain keskustelun suuntaamista haluttuihin aiheisiin. Tutkimuksen edetessä päätettiinkin, että haastattelurunkoon ei takerruta liiaksi, vaan panostetaan keskustelun laatuun ja ylläpitoon vanhusten ehdoilla. 15

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus...

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla

Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Nordlund, Marika Stenberg, Lea Lempola, Hanna-Mari Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta www.ikateknologia.fi Sisällys Lukijalle... Tietoteknologian

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot