LEADER-TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA VAIKUTTAVUUS VESURI-RYHMÄ RY:N TOIMINTA-ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEADER-TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA VAIKUTTAVUUS VESURI-RYHMÄ RY:N TOIMINTA-ALUEELLA 2007-2013"

Transkriptio

1 LEADER-TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA VAIKUTTAVUUS VESURI-RYHMÄ RY:N TOIMINTA-ALUEELLA STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VESURI-RYHMÄ RY:N TOIMIKAUDELLE Otto Huttunen, Helena Kairamo, Markku Mattila Maakuntakorkeakoulutoiminta 5/2013 YHTEINEN TULEVAISUUS MAASEUDULLA -HANKE

2 Esipuhe LEADER-toimintaryhmä Vesuri-ryhmä ry:n toimintaa ja vaikuttavuutta tutkittiin Kuhmoisissa, Jämsässä, Keuruulla, Multialla, Petäjävedellä sekä entisen Korpilahden kunnan alueella varsin tiukalla aikataululla maalis-toukokuussa Tekijäryhmämme on etsinyt vastauksia ja pyrkii nyt myös vastaamaan - muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin - onko toimintaryhmä saavuttanut sille asetetut tavoitteet - miten toimintaryhmän kautta myönnetyt erityyppiset hankerahoitukset ovat toteutuneet ja vaikuttaneet - onko rahoitus käytetty kustannustehokkaalla tavalla - mitkä ovat LEADER-toiminnan keskeiset kehittämiskohteet? Vesuri-ryhmä ry:n ohjelmakauden vaikutus- ja arviointitutkimus on tehty Tampereen ammattikorkeakoulun toteuttamana, sen maakuntakorkeakoulutoimintaan kuuluvana työnä. Tutkimuksen teosta ja raportoinnista ovat vastanneet yliopettajat Otto Huttunen ja Helena Kairamo. Tutkimuksen tekemiseen on osallistunut myös maakuntakorkeakoulupäällikkö Markku Mattila. Haluamme lämpimästi kiittää Vesuri-ryhmä ry:n hallitusta ja toimihenkilöitä miellyttävästä sekä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Kaikkia tutkimukseen osallistuneita henkilöitä kiitämme arvokkaasta panoksesta maaseudun kehittämiseen. Toivottavasti tämä tutkimus osaltaan innostaa meitä kaikkia yhteisten hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen etsinnässä. Mänttä-Vilppulassa Tekijät 2

3 Sisällys Johdanto Vesuri-ryhmä toiminta-alue Vesuri-ryhmä ry:n alueen väestö- ja elinkeinorakenne Vesuri-ryhmä ry:n toiminnan tulokset ja vaikuttavuus ohjelmakaudella Rahoituskehys, myönnetty rahoitus toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin LEADER-yritystukien kehitysvaikutukset Määrälliset indikaattorit uudet yritykset, työpaikat ja koulutukset Vesuri-ryhmän ry:n toiminnan laadullinen arviointi ohjelmakaudelta Kehittämisehdotukset tulevalle ohjelmakaudelle Kehittämisohjelma Strategiaprosessi Toimintasuunnitelman kuvaus, tavoitteet ja mittarit Vesuri-ryhmä ry:n alueen asukkaiden aktivointi kehittämistyöhön, viestintä ja tiedottaminen Alueen oppimistarpeet ja LEADER-toiminta yhteensovitus muiden toimijoiden kanssa Konkreettiset toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi ohjelmakaudella Kehittämisohjelman resursointi Hallinto ja seuranta Rahoitussuunnitelma LÄHTEET

4 Johdanto Maaseudun kehittämisohjelmien LEADER-toimintaryhmien käytössä oli ohjelmakaudella laaja keinovalikoima; yhteisöjen kehittämis- ja investointihankkeet sekä yritystuet investointeihin, kehittämiseen ja käynnistämiseen. Paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita koskevasta LEADER-lähestymistavasta on tullut maaseudun kehittämispolitiikan tärkeä osa, joka hyväksytään laajalti koko Euroopassa. Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet ovat toimivia ja tehokkaita ja täydentävät paikallisen tason muuta kehitystukea. LEADER on lyhenne ranskankielisistä sanoista Liaisons entre Acteurs du Développement Economique Rural ja tarkoittaa, että ohjelman tavoitteena on toimia yhdyssiteenä maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä. Paikallislähtöisyytensä vuoksi hankkeet ovat keskimäärin pienempiä kuin muiden ohjelmien hankkeet. Kehittämistyöhön saavat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet maaseudun asukkaat. Pieni, paikallinen hanke koetaan yleensä helpommin alueen ja kohderyhmän omaksi hankkeeksi ja siten siihen sitoudutaan paremmin. Monissa hankkeissa maaseudun kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen nähdään tärkeäksi etenkin kylien identiteetin ja matkailun kannalta. Hankkeissa kehitetään myös maaseutuasumista, maallemuuttoa, henkistä hyvinvointia ja jaksamista, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, kylien palveluja, ympäristön- ja maisemanhoitoa sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Käytännön hanketyötä hankaloittaa hanketasolla kohtuuttoman raskaaksi koettu byrokratia. Yhtenä ilmentymänä on hanketyön seuranta- ja palautejärjestelmän jäykkyys ja hallintokeskeisyys. Hankkeet ovat usein hankalasti purettavissa vaadittujen indikaattoreiden kehikkoon. Hallintomaailman vaativuuden vuoksi LEADER-toimintaryhmät ovat korostetusti jalostuneet hallinnon ja käytännön elämän välisiksi tulkeiksi. Tämän ansiosta väline ei enää varasta pääosaa toimintaprosesseissa, vaan kehittämistyön ytimeen päästään hanketyössä nopeasti. Tuloksellista työtä helpottaa myös se, että alueellisessa kehittämistyössä mukana olevat tahot ovat oppineet tuntemaan toistensa toimintatavat ja -mahdollisuudet. Tämä parantaa toiminnan yleistä hallintaa ja sujuvuutta. Maatalouden työllistävyys ja maatilojen määrä ovat viime vuosina vähentyneet. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut ja työllisyyden kasvu perustuu yrittäjyyteen. Kuluneen ohjelmakauden kehittämistoimet loivat edellytyksiä mikro- ja pienyritysten toiminnalle sekä uusien työpaikkojen syntymiselle. Kehitystyössä on keskeistä omaehtoinen paikallislähtöinen toiminta, joka kuluneella ohjelmakaudella korosti yhteisöllisyyttä ja asumisviihtyvyyttä. LEADER-toimintaryhmä Vesuri-ryhmä ry:n ohjelmakauden toiminnan arviointitutkimuksella selvitettiin MOTO-kehittämissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista, toiminnan hyviä ja huonoja käytäntöjä sekä toiminnan vaikuttavuutta. Arvioinnin tulosten mukaan asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä toimintaryhmältä saamaansa palveluun. Vesuri-ryhmä ry. on vahvistanut alueen toimijoiden yhteistyötä ja sosiaalista pääomaa. Yritystoiminnan tukemisessa on saavutettu hyviä tuloksia. Arviointiraportti luo katsauksen Vesuri-ryhmä ry:n toimintaan, niin ongelmiin ja onnistumisiin kuin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Vesuri-ryhmä ry. aloitti seuraavan ohjelmakauden strategian valmistelun syksyllä 2012, jolloin käynnistettiin teemalliset arviointikeskustelut neljän keskisuomalaisen toimintaryhmän ja PoKo ry:n yhteisessä Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hankkeessa. Arviointityössä hyödynnettiin erilaisia alueiden kehitystä kuvaavia tilasto- ja seuranta-aineistoja sekä toteutettiin hanke- ja kuntatoimijoiden teemahaastattelu. Kesän 2012 ja kevään 2013 aikana toteutettiin kansalais- ja hallituskysely. Vastauksia saatiin yrityksiltä, kunnilta, elinkeinoyhtiöiltä, valtion aluehallintoviranomaisilta sekä muilta toimintaryhmien yhteistyökumppaneilta eri vaiheissaan yli 130 kappaletta. Arviointityön etenemistä on esitelty toimintaryhmien hallituksille kahdessa kokouksessa. Toimintaryhmien henkilökunta on osallistunut korvaamattomalla asiantuntemuksellaan tiiviisti työhön. 4

5 1 Vesuri ryhmä toiminta alue KUVIO 1: Vesuri-ryhmä ry:n toimialue. (Maanmittauslaitos, 2012). Vesuri-ryhmä ry. on paikallinen toimintaryhmä (LAG= Local Action Group) Keski-Suomen maakunnassa. Ohjelmakauden aikana toimintaryhmän alue käsitti Kuhmoisten, Jämsän, Keuruun, Multian, Petäjäveden sekä Korpilahden kunnat. Korpilahden ja Jyväskylän vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Korpilahti liittyy tulevalla ohjelmakaudella JyväsRiihi ry:n LEADER-alueeseen. Jämsä ja Kuhmoinen muodostavat Jämsän seutukunnan, Keuruu ja Multia Keuruun seutukunnan. Petäjävesi kuuluu Jyväskylän seutukuntaan. Multia ja Kuhmoinen luokitellaan harvaan asuttuun maaseutuun, Keuruu ja Jämsä maaseutuun ja Petäjävesi kaupungin läheiseen maaseutuun. Toiminta-alue on maantieteellisesti laaja. Jyväskylän läheisyys merkitsee seudulle mahdollisuuksia, mutta muodostaa myös uhkatekijöitä. Toiminta-alueen sijainti on erinomainen valtakunnan liikenneyhteyksien ja matkailijapotentiaalin kannalta. Vesuri-ryhmä ry:n tehtävänä on edistää alueensa omaehtoista kehittämistä ja yhteistyötä. Painopiste on yritys- ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Yhdistys toimii myös alueen kehittämiseksi entistä omatoimisemmaksi, viihtyisämmäksi ja virikkeellisemmäksi. Erityisenä haasteena on lasten ja nuorten tarpeiden huomioon ottaminen sekä vanhusväestön tukipalvelujen kehittäminen. 5

6 Jämsä Jämsän kaupunki on syntynyt usean kuntaliitoksen tuloksena 2000 luvulla. Kaupungissa on monta taajamaa ja kyläkeskusta; tunnetuimpia ovat Halli, Himos, Jämsä, Kaipola, Jämsänkoski ja Koskenpää. Kaupungin rakennemuutos on ollut erittäin vaikea. Vanha, vahva puu- ja metalliteollisuuden keskittymä on hajonnut. Elinkeinorakenne muuttuu nopeasti palvelutuotantoon Himoksen matkailukeskuksen ollessa kehityksen veturi. Jämsän suurimmat työnantajat ovat UPM, Patria-konserni ja Himoksen alueen yritykset. Kuhmoinen Päijänteen vesistöalueella sijaitseva Kuhmoinen on keskeinen vapaa-ajan viettopaikkakunta hyvien liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden vuoksi. Kunnassa on yli 3000 vapaa-ajan asuntoa. Vuonna 2010 lähes 61 % työvoimasta työskenteli palvelualoilla. Kuhmoinen on mukana kansainvälisestikin ainutlaatuisessa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa, jolla pyritään vähentämään kuntien kasvihuonekaasupäästöjä EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Kuhmoisten suurimmat yksityiset yritykset ovat puukalusteita valmistava Puulon Oy, muovialan yritys Meltex Oy sekä maa- ja vesirakennukseen erikoistunut Kuhmoisten maa- ja kiinteistö Oy. Keuruu Keuruu on vetovoimainen, sijainniltaan erinomainen kaupunki Jyväskylän lähiseudulla. Kaupungin suurin haaste on Pioneerirykmentin noin 300 työpaikan menetys vuoden 2014 loppuun mennessä, unohtamatta vuosittain varuskunnassa palvelevia 1000 varusmiestä. Äkilliseen rakennemuutokseen vastataan +300 ohjelmalla. Keuruulla on monipuolinen elinkeinorakenne (hoiva-ala, kauppa, teollisuus, metsä- ja puutalous, viestintä jne.). Matkailuelinkeinossa on suuri potentiaali. Keuruun merkittävin matkailualan työnantaja on Iso Kirja koulutus- ja konferenssikeskus, jossa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia asiakkaita. Viestinnän alan työpaikkoja on 280, suurimmat yritykset ovat Otavan Kirjapaino Oy, Kirjavälitys Oy ja Aikamedia Oy. Metallialan työpaikkoja on 500. Multia Multian kunta on vireä ja viihtyisä pienkunta, joka tarjoaa asukkailleen tasokkaat peruspalvelut. Kunnan maine viihtyisänä asuinkuntana on houkutellut asukkaita, joiden työpaikat ovat muualla. Vahva metsätalous sekä erikoistuminen ovat muuttaneet maatiloja monitoimitiloiksi ja näin antaneet maaseudun asukkaille tarvittavan toimeentulon. Multian suurin yksityinen työnantaja on Multimek Oy (metalli- ja konepaja), joka työllistää 65 henkilöä. Petäjävesi Petäjävesi on järvirikas ja luonnonkaunis kunta Jyväskylän kupeessa. Mainiot liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin ovat Petäjäveden vahvuuksia. Kunnan omien palvelujen lisäksi Petäjäveden kuntalaisten käytössä on Jyväskylän kaupunkiseudun korkeatasoiset palvelut. Tästä syystä kunnan asukasluku kasvaa rauhallisesti. Petäjävesi tunnetaan kansainvälisestikin Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytystä v rakennetusta vanhasta kirkosta ja vahvasta käsityöperinteestä. Yli 160 vuotta yhtäjaksoisesti toiminut Koskensaaren naulatehdas on oivallinen esimerkki paikkakunnan osaamisesta. Petäjäveden kunnanvaltuutetuista yli 60 % on yrittäjiä. Maa- ja metsätaloudella sekä maaseutuyrittäjyydellä on suuri merkitys Vesuri-ryhmä ry:n alueella. Maakunnan reuna-alueilla jokainen toimiala, yritys, uusi työpaikka tai uusi palvelu ovat erityisen tärkeitä, näille alueille ei enää keskusseutujen positiivinen vaikutus ulotu yhtä voimakkaana kuin kaupunkien läheisyydessä sijaitseviin kuntiin. 6

7 1.1 Vesuri ryhmä ry:n alueen väestö ja elinkeinorakenne Vesuri-ryhmä ry:n tulevalla toimialueella asui vuoden 2012 lopussa henkilöä ja sen pinta-ala on km 2 (taulukko 1). Työpaikkaomavaraisin kunta on teollisuus- ja palvelualan vaikutuksesta Jämsä. Alueen kunnista eniten käydään muualla töissä Petäjävedellä, jossa korostuu Jyväskylän läheisyys. Alkutuotannossa olevien maatila- ja puutarhayritysten lukumäärä alueella on huomattava. Vesuri-alueen kuntien ongelmina ovat väestökato, epäedullinen väestörakenne sekä korkea työttömyysaste. Taulukossa 1 esitetty alueen kuntien huoltosuhde (63,6-82,6) kuvaa ikärakenteen vinoumaa verrattuna maakunnan keskiarvoon 54,5. Huoltosuhteen ennakoidaan nousevan rajusti kaikissa alueen kunnissa, Kuhmoisissa ja Multialla jopa yli 100 %, vuoteen 2020 mennessä. Ikäluokista 0-44-vuotiaiden osuus on pienin Kuhmoisissa (29,5 %), suurin Petäjävedellä (50,8 %) maakunnan keskiarvon ollessa 53 % (kuvio 2). Kokonaisuutena tarkasteltuna Vesuri-ryhmä ry:n alueen ikärakenne on vanheneva. TAULUKKO1: Vesuri-ryhmä ry:n toimialueen kuntien tunnuslukuja (Tilastokeskus, 2013). Väestö Huoltosuhde 2011 (%) Huoltosuhde 2020 (%) Väestöennuste 2020 Työttömien osuus työvoimasta 3/2013 Työpaikkaomavaraisuus 2010 (%) Maatilayritysten lukumäärä 2010 (kpl) Jämsä ,6 83,1 15,2 101,4 320 Keuruu ,1 90,3 12,7 96,9 156 Multia ,6 101,4 11,9 93,6 73 Kuhmoinen , ,6 80,5 84 Petäjävesi , , Keski-Suomi 54,5 67,7 14,3 Alueen työpaikkaomavaraisin kunta on teollisuus- ja palvelutoimialojen vaikutuksesta Jämsä. Alkutuotannossa olevien maatila- ja puutarhayritysten lukumäärä (748 kpl) on huomattava. Työttömyysaste alueen kunnissa on korkea (ka. 13,7 %), mutta jää Jämsää ja Kuhmoista lukuun ottamatta alle Keski- Suomen keskiarvon (Keski-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013). Vesuri yht. 14,9 9,9 18,7 30,9 25,7 Petäjävesi 19,7 10,2 21,0 28,8 20,3 Multia Kuhmoinen 14,8 8,8 14,9 9,6 6,3 13,6 31,2 33,6 30,3 36, Keuruu 14,2 9,6 18,6 31,4 26, Jämsä 14,9 10,5 19,1 30,7 24,8 65 Keski Suomi 16,5 12,9 23,6 27,6 19,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 2. Ikärakenne Vesuri-ryhmä ry:n tulevan toimialueen kunnissa, tilanne 2012 (Tilastokeskus, 2013). 7

8 Vesuri-ryhmä ry:n toimialueen väestökehitys vuoteen 2040 mennessä on aleneva (kuvio 3) Petäjävettä lukuun ottamatta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan koko alueen väkiluvun ennakoidaan vähenevän alle asukkaaseen miinusta on n. 11 %-vuoteen 2040 mennessä. Poikkeuksen muodostaa Petäjävesi, jonka väestökehityksen arvioidaan olevan +23 % vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin Petäjävedellä on asukkaita yli Jämsä Keuruu Petäjävesi Kuhmoinen Multia KUVIO 3. Vesuri-ryhmä ry:n tulevan toimialueen kuntien väestöennuste vuoteen 2040 saakka (Tilastokeskus, 2013). Väestönmuutokseen sisältyy mielenkiintoinen Petäjäveden väestönkasvun lisäksi koko aluetta koskeva positiivisen nettomaahanmuuton tekijä. Kuviossa neljä esitetty viiden viimeisen vuoden väestökehitys osoittaa, että alue saa jatkuvasti väestönlisäystä maahanmuutosta (noin 50 henkilöä vuodessa), kun luonnollinen väestönlisäys (syntyneet-kuolleet) sekä maassamuutto on koko alueen tasolla negativiista Nettomaahanmuutto Luonnollinen väestönlisäys Kokonaismuutos KUVIO 4. Väestön kokonaismuutos, luonnollinen väestönlisäys sekä nettomaahanmuutto yhteenlaskettuna Kuhmoisten, Jämsän, Keuruun, Petäjäveden ja Multian alueella vuosina (Tilastokeskus, 2013). 8

9 Kuviossa viisi on esitetty Kuhmoisten, Jämsän, Keuruun, Petäjäveden ja Multian alueen elinkeinorakenne. Työpaikat alkutuotannossa ovat alueella tärkeitä ja niiden osuus on merkittävä valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Teollisen jalostustoiminnan osuus elinkeinorakenteessa on sekin korostunut. Alueella toimii teollisuuden suuryrityksiä ja laaja pk-yritysten verkosto. Vaikka teollinen toiminta onkin leimallista, on palvelujen työpaikkaosuus yli 62 %. Palvelujen osuus työpaikoista on kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempi. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Vesurin alue Koko maa 20,0 10,0 0,0 Maa ja metsätalous Jalostus Kauppa ja palvelut Toimiala tuntematon KUVIO 5. Elinkeinorakenne 2012 (TOL 2008) Vesuri-ryhmä ry:n tulevalla toimialueella (Tilastokeskus, 2013). Toimintaryhmätyön näkökulmasta alue muodostaa hallittavan ja ymmärrettävän kokonaisuuden. Etenkin seutukuntatasolla aluetta sitoo yhteen useat taloudellisen, hallinnollisen ja inhimillisen elämän verkostot. Toiminta edeltävillä rakennerahastokausilla on osoittanut myös alueen rajojen ylittämisen tärkeyden. Naapuriseutujen, -maakuntien ja toimintaryhmien kanssa toimiminen on tärkeä voimavara. Järkevää rajoja ylittävää yhteistoimintaa jatketaan parempien toimintaedellytysten takaamiseksi kaikille alueen toimijoille. 9

10 2 Vesuri ryhmä ry:n toiminnan tulokset ja vaikuttavuus ohjelmakaudella Ohjelmakauden vaikutuksia arvioidaan rahoituksen ja määrällisten indikaattorien osalta käyttämällä tilastoaineistoa, joka sisältää yhteenvetotiedot myönnetyistä tuista toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin. Hankkeiden ja yritystukien osalta aineisto esittää myös kokonaisrahoituksen jakautumisen eri rahoituslähteisiin. Tilastotiedot, joihin analyysit perustuvat on kerätty Tilastokeskuksen ja Maaseutuviraston tietokannoista sekä LEADER-ryhmän hankeyhteenvedoista ja arkistoimista asiakirjoista. Yritystukien osalta tarkastelu on päädytty tekemään kesällä 2012 alueella toteutetun yrittäjäkyselytutkimuksen pohjalta (Maaseudun LEADER-yritysrahoitus, Kokemuksia Keski-Suomen LEADER-ryhmien ja PoKo ry:n alueen yrittäjiltä, Puistovirta Niina, 2012). LEADER-toiminnan asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään tilastomateriaalin lisäksi haastattelumateriaalia (kunta- ja hanketoimijakysely, kansalaiskysely, hallituskysely). Tärkeän lähdemateriaalin arviointityöhön muodostavat myös LEADER-ryhmän MOTO-kehittämisohjelma sekä luonnokset uuden ohjelmakauden strategiaksi. Tutkimuksen muodossa ja sisällön jäsentämisessä on pyritty samankaltaiseen esitystapaan kuin monissa viime vuosina Suomessa tehdyissä vastaavissa selvityksissä. Tutkimus on toteutettu Sami Talolan laatiman selvityssuunnitelman mukaisesti. Tutkimusprosessin tuloksena syntynyt raportti Vesuri-ryhmä ry:n toiminnasta osoittaa näistä lähtökohdista johtuen lähisukulaisuutta erityisesti tuoreen Pirkanmaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ( ) vaikutuksista ja vaikuttavuudesta tehdyn selvitystutkimuksen kanssa (Leiponen-Syyrakki, 2012). 2.1 Rahoituskehys, myönnetty rahoitus toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin Vesuri-ryhmä ry:n rahoitussuunnitelma ohjelmakaudeksi esiteltiin MOTO-ohjelmassa. Siinä noin 6,6 miljoonan euron rahoituskehys jakautuu neljään toimintalinjaan taulukossa 2 esitetyn mukaisesti. TAULUKKO 2. Vesuri-ryhmä ry:n rahoituskehys ohjelmakauden alussa 2007 ja tilanne muutosten jälkeen huhtikuussa Toimintalinja Rahoituslähteet MOTO-ohjelma, Toteuma 4/ Suunnitelma rahoituskehyksestä Sidottu rahoitus % % 1 Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Maaseudun elämänlaatu ja elinkeinojen monipuolistaminen LEADER-toimintatapa TOIMINTALINJAT JA RAHOITUS YHTEENSÄ EU ja valtio Kunnat Yksityinen

11 MOTO-ohjelman mukaisesti rahoituksen pääpaino oli toimintalinja kolmessa, jonka osuus koko rahoituksesta oli 70 %. Toimintalinja neljään, josta rahoitetaan LEADER-yhdistysten varsinainen toiminta sekä alueiden ja valtioiden väliset yhteistyöhankkeet varattiin 21 % kehyksestä. Julkisen rahoituksen EU, valtio, kunnat - osuus oli 65 % ( ), josta 20 % oli kuntien osuus ( ). Kuntarahoitus neuvoteltiin kaudelle vuoden 2006 aikana ja se sidottiin koko ohjelmakaudeksi vuoden 2005 lopun asukasmäärään. Rahoituskehyksen koko on ohjelmakauden aikana muuttunut useasti. Toimintalinja kahden rahoitusta on osin siirretty muihin toimintalinjoihin, osin otettu toimintaryhmän kehyksestä kokonaan pois. Toimintalinjojen välillä on tehty rahoitusvarauksen siirtoja 2010 ja 2011, jolloin on toimintalinja 3:een siirrettiin toimintalinja 1:n ja 4:n toimenpiteisiin tarkoitettuja myöntövaltuuksia. Varsinaisesti uutta rahaa on kehykseen saatu vuonna Lisäksi alitoteutuneista hankkeista jäänyttä rahoitusta on saatu uudelleen toimintaryhmän jaettavaksi neljästi, mikä tapahtuu kuitenkin kokonaiskehyksen puitteissa, eikä kasvata itse myöntövaltuutta. Taulukosta kaksi nähdään myös Vesuri-ryhmä ry:n rahoituskehyksen tilanne em. muutosten jälkeen huhtikuussa Eri vaiheissa kokonaisrahoitus on kasvanut niin, että sitä on voitu sitoa yhteensä euroa. Toimintalinja kolmeen on lopulta kohdistunut 86 % koko rahoituksesta, kun puolestaan toimintalinja neljän rahoitus on toteutunut alussa arvioitua pienempänä (14 %). Lisäkiintiöiden jälkeen sidonta on jokseenkin 100 %. Taulukossa kolme on esitetty sidottu ja toteutunut rahoitus toimintalinjoittain. Toimintalinjalla 1 (Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen) ja toimintalinjalla 2 (Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen) ei ole rahoitettuja hankkeita. Pääosan hankerahoituksesta muodostaa toimintalinja 3 (Maaseudun elämänlaatu ja elinkeinojen monipuolistaminen) muodostavat yritysten ja yhteisöjen hanketuet. 11

12 TAULUKKO 3. Vesuri-ryhmän hankkeet toimenpiteittäin ja toimintalinjoittain , tilanne 04/2013. Yritystuki toimintalinjoittain Hanketuki toimintalinjoittain Toimenpiteet 311 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 312 Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen 313 Matkailuelinkeinojen edistäminen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 322 Kylien kunnostaminen ja kehittäminen 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Hankemäärä/ josta yrityshankkeita EU ja valtio Kuntaraha + muu julkinen/ Vesuri Yksityinen ja talkootyö Toimenpide yhteensä 6/ % 100/ % / % 9/ % 43/ % 4/ % 331 Koulutus ja tiedotus 1/ % 421 Alueiden ja valtioiden välinen 6/ % yhteistyö 431 Paikallisten toimintaryhmien 2/ % toiminnan takaaminen Yhteensä 180/ % Kehyksestä Julkinen josta kunta 32 % 54 % 14 % yht. 70,42 % 20,58 % 40,20 % 12

13 Eniten rahoitusta on sidottu toimenpiteen 322 (Kylien kunnostaminen ja kehittäminen) mukaiseen toimintaan. Siihen kuuluvien hankebudjettien yhteenlaskettu loppusumma on euroa, josta EU:n ja valtion osuus on ja kuntien Toiseksi eniten rahoitusta on käytetty toimenpiteeseen 312 (Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen) hankkeiden loppusumman ollessa yhteensä euroa. Tässä toimenpiteessä käytetä kuntarahaa. EU:n ja valtion rahoitusosuus on yhteensä euroa. Muita suuria toimenpiteitä ovat 313 (Matkailuelinkeinojen edistäminen) ja 323 (Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen) Toimintaryhmän oman toiminnan sisältävä toimenpide 431 on yhteensä Vesuri-ryhmä ry:n käsittelemiä hankkeita vuosina on ollut yhteensä 264 (tilanne 4/2013). Toimintaryhmän suorittaman tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella puoltoa ei ole annettu 38 hankkeelle. Hakija on perunut 43 hanketta. Puollettuja, mutta ELY-keskuksen hylkäämiä hankkeita on ollut 8, joista hanketukia on ollut 7. Hylättyjä tai toteutumattomia hankkeita on näin ollen ollut yhteensä 83, joista 62 on ollut yrityshankkeita. Rahoitusta Vesuri-ryhmä ry:n kautta on myönnetty yhteensä 180 hankkeelle, joista yrityshankkeita on 106. Taulukon neljä mukaan määrällisesti ja rahallisesti eniten hankkeita on rahoitettu Jämsässä (70 kpl, joista 40 on yrityshankkeita) ja toiseksi eniten Keuruulla (46 kpl, joista 34 on yrityshankkeita). Taulukko 4. Vesuri-ryhmä ry:n rahoituksen kuntakohtainen jakautuminen , tilanne 4/2013. Hankemäärä/josta yrityshankkeita Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus ja talkoot Yhteensä Osuus kehyksestä % Jämsä 70/ Keuruu 46/ Korpilahti 15/ Multia 13/ Petäjävesi 11/ Kuhmoinen 16/ KV, alueiden väliset ja toimintaryhmähankkeet 9/ yht. 180/ Osuus kehyksestä % LEADER yritystukien kehitysvaikutukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tuetaan maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Avustusta on mahdollista saada investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. Tukea voidaan myöntää alle kymmenen henkeä työllistäville yrityksille, joilla on alle kahden miljoonan euron vuosiliikevaihto. Maaseutuohjelman rahoituksesta yritystuet muodostavat merkittävän osan. Pieniä yrityksiä on paljon ja niiltä odotetaan sekä kasvua että työllistävää vaikutusta. Maamme yrityksistä 93,4 % on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä ja uusista työpaikoista kolme neljästä syntyy pk-yrityksiin (Yrittäjyys Suomessa, 5). LEADER-toimintaryhmä on merkittävä rahoittaja toimialueensa aloittaville ja mikroyrityksille Vesuri-ryhmä ry:n alueella. Sen myöntämät yrityshankkeet muodostavat merkittävän osan (32 %) toimintaryhmän rahoittamasta toiminnasta. Yritysrahoitusta käsitellään kesällä 2012 tehtyyn yrittäjäkyselytutkimukseen perustuen (Puistovirta 2012). Se laadittiin yhteistyössä Keski-Suomen neljän LEADER-ryhmän (JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, ja Vesuri-Ryhmä ry) sekä PoKo ry:n kanssa. Haastateltaviksi valittiin n. 30 % kunkin LEADER-ryhmän yritysrahoitusta saaneista yrityksistä. Vesuri-ryhmä ry. arpoi mukaan 20 yritystä. 13

14 Kyselyyn vastasi 77 yrityksestä 70, joten vastausprosentti oli 90. Kyselyyn osallistui rahoitusta saaneiden yritysten lisäksi kehittämishankkeiden ja kehittämisyhtiöiden edustajia sekä kunnanjohtajia. Toimintaryhmän myöntämällä rahoituksella on monella tapaa positiivisia vaikutuksia maaseudun yritysten liiketoimintaan. Eniten tukea on myönnetty investointeihin (kuvio 6). Neljännes tuista oli kehittämistukea ja 16 % käynnistystukea. Sama vastaaja on saattanut useampaa kuin yhtä tukea. Jako noudattelee aiempien selvitysten (mm. Pekkala ym. 2012, Puistovirta 2012, Leiponen-Syyrakki 2012) tuloksia, joiden mukaan investointituki on käytetyin tukimuoto. KUVIO 6. Myönnettyjen yritystukien jakautuminen tukilajeittain viiden toimintaryhmän alueella (N70). (Puistovirta, 2012). KUVIO 7: Yritysten saama tuki viiden toimintaryhmän alueella, (N=70). (Puistovirta, 2012). Kyselyyn osallistuneet yritykset ovat saaneet hyvin erisuuruisia tukia (kuvio 7). Suurin yksittäinen summa oli , pienin puolestaan Sekä suuria yli euron että pienimpiä alle euron tukia jaettiin lähes yhtä paljon. Vesuri-ryhmä ry. on myöntänyt eniten alle euron tukia. (Puistovirta, 2012). TAULUKKO 5. Keskimääräiset Vesuri-ryhmä ry:n puoltamat yritystuet , tilanne 4/2013. toimenpide kpl Hankekoko keskimäärin Yritystuki keskimäärin Vesuri-ryhmä ry painotettu keskiarvo Tukiprosentit vaihtelevat alueittain ja ryhmittäin. Yritysten kehittämis- ja käynnistämishankkeissa Vesuriryhmä ry:n rahoitusosuus on 50%. Investointihankkeiden tuki Multian ja Kuhmoisten alueella on 35 %, Keuruulla ja Jämsässä 25 % ja Korpilahdella sekä Petäjävedellä 20 %. Keski-Suomessa kustannusarvioltaan yli euron arvoiset hankkeet käsitellään pääsääntöisesti suoraan ELY-keskuksessa. 14

15 KUVIO 8. Tukea saaneiden yritysten ikäjakauma viiden toimintaryhmän alueella, kpl (Puistovirta, 2012). Yli puolet tukea saaneista yrityksistä oli enintään neljä vuotta toimineita, eli melko tuoreita yrityksiä (kuvio 8) vuotta ja vuotta yrittäneitä oli molempia 14 kappaletta. Yli 20 vuotta toimineita yrityksiä oli mukana viisi. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten toimialakirjo oli hyvin heterogeeninen, eikä toimialakohtaista painottumista voida määritellä. KUVIO 9: Yritysten tietolähteet LEADER-rahoituksesta viiden toimintaryhmän alueella (Puistovirta, 2012). Selvitettäessä sitä, miten yrittäjät saavat tiedon LEADER-rahoituksesta ja onko tieto yrittäjille selkeää, korostuu henkilökohtaisesti saatu neuvonta. Kuvion yhdeksän mukaan puolet vastaajista oli saanut tiedon LEA- DER-rahoituksesta paikkakunnan kehittämisyhtiön tai muun yrittäjien neuvontatahon kautta kehittämisyhtiön lisäksi tiedonlähteiksi mainittiin ProAgria ja TE-toimisto. Osa yritysvastaajista ei ollut ollut LEADERryhmän kanssa yhteyksissä hakuvaiheessa, vaan hakemus täytettiin esimerkiksi kehittämisyhtiön avustuksella. Yhteys LEADER-ryhmään syntyi kuitenkin viimeistään rahoituspäätöksen tultua. Haastatteluissa kävi ilmi, että yrittäjät eivät ole lähes lainkaan etsineet oma-aloitteisesti tietoa LEADER-rahoituksesta. Yleensä tiedonkulku on edennyt niin, että yrittäjä on saanut vinkin LEADER-rahoitusmahdollisuudesta ja ottanut sitten suoraan yhteyttä joko LEADER-ryhmään tai aloittanut hakuprosessin kehittämisyhtiön kanssa. Vähiten tieto on välittynyt koulutustilaisuuksien, Internetin ja lehti-ilmoitusten kautta. (Puistovirta, 9). LEADER-rahoituskäytännön ongelmakohdaksi yrittäjät nimeävät prosessin synnynnäisen byrokratian. Toimintaryhmiä alueen yrittäjät kuvaavat kuitenkin hyvin palvelualttiiksi ja niiden koetaan hoitaneen työnsä erinomaisesti. Mahdollinen takkuaminen koetaan tapahtuvan ELY-keskuksissa. (Puistovirta, 11-12). Merkittävimmiksi LEADER- rahoituksen vaikutuksiksi yritykset arvioivat liikevaihdon kasvun, tuotannon tehostumisen ja tuotantomenetelmien kehittämisen. Myös rahoituksen myötä saatu usko yrityksen toimintaedellytyksiin on tärkeä yrittäjyyttä edistävä tekijä. Rahoituksella oli usein merkittävä rooli yrityksen toiminnan jatkumisessa, ja se saattoi olla välttämätön kyseisen hankkeen toteuttamiseksi. Vähiten vaikutusta rahoituksella oli yritysten kansainvälistymiseen, mutta harvalla kyselyyn osallistuneella yrityksellä oli tarkoituskaan suunnata kotimaan ulkopuolelle. (Puistovirta 2012, 23.). 15

16 2.3 Määrälliset indikaattorit uudet yritykset, työpaikat ja koulutukset Keski-Suomen maaseutuohjelmaan sisältyen on hanketoiminnassa seurattu useita määrällisiä kriteereitä, joilla pyritään kuvaamaan ohjelman vaikutusta syntyviin työpaikkoihin, uusiin yrityksiin ja tuotteisiin sekä pidettyihin koulutustilaisuuksiin. Maaseutuviraston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tietokannasta ajetut indikaattoritiedot eivät kuitenkaan ole täysin luotettavia. Tietoja on pidettävä suuntaa-antavina, sillä hanketoimijoiden ilmoittamia lukuja ei pystytä tarkastamaan ja lukujen laskenta- ja ilmoitustapoihin sisältyy vaihtelua. LEADER-ryhmät ovat esittäneet omia tavoitteitaan omissa strategioissaan (taulukko 6). TAULUKKO 6: Vesuri-ryhmä ry:n hanketoiminnan määrälliset tulostavoitteet sekä niiden toteuma MAVI:n tilaston mukaan, tilanne 4/2013. Vesuri ryhmä ry:n tavoitteet Hankkeiden omat tavoitteet (MAVI) Toteuma (MAVI) Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat ,9 33,4 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat 90 9,8 9,83 Uudet yritykset Koulutettujen määrä (koulutushankkeet) Aktivointi ja tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden 5 8 tilojen/yritysten lukumäärä Uusien palvelujen määrä Laaditut/päivitetyt ympäristön hoito/suojelu/maisemasuunnitelmat 10 3 Laaditut/päivitetyt kylien kehittämissuunnitelmat, kpl Vesuri-ryhmä ry:n alueella uusia kokoaikaisia työpaikkoja on tavoiteltu 80 kpl ja säilytettyjä työpaikkoja 150 kpl. Maaseutuviraston keräämä aineisto osoittaa vain 19 uutta ja noin 33 säilytettyä työpaikkaa. Ero lukumäärissä johtuu todennäköisesti siitä, että indikaattoritietojen täyttämisessä ei ole yhtenevää käytäntöä, eikä eri toimijoiden välillä ole vakiintunutta tiedonkeruun systematiikkaa. Osa tiedoista voi olla myös kirjaamatta tietokantaan. Tilaston pohjalta voidaan kuitenkin tehdä johtopäätös, että hanketoimilla on ollut vaikutusta uusien palvelujen (49 kpl) syntymiseen alueelle. Kylien kehittämissuunnitelmia on laadittu 12 kpl ja ympäristön hoito/suojelu/maisemasuunnitelmia 3 kpl. 2.4 Vesuri ryhmän ry:n toiminnan laadullinen arviointi ohjelmakaudelta Seuraavan ohjelmakauden strategian valmistelussa huomioitiin laajasti alueen asukkaiden, yhdistysten, yrittäjien ja muiden organisaatioiden edustajien mielipiteitä ja kokemuksia sekä kehittämisehdotuksia. Materiaalia kerättiin sähköisin lomakkein sekä henkilökohtaisten teemahaastatteluin. Hallitus- ja kansalaiskysely toteutettiin Yhteinen tulevaisuus maaseudulla hankkeen toimina. Yrityskysely suoritettiin puhelinhaastatteluna kesä-heinäkuussa Vesuri-ryhmä ry:n alueella 20 yrityksestä kyselyyn vastasi 18. Kansalaiskysely suoritettiin internet-kyselynä Vesuri-ryhmä ry:n sivujen kautta kesällä Vastauksia saatiin 73 kpl. Vesuri-ryhmän hallituksen itsearviointi toteutettiin helmi- ja maalis- 16

17 kuun 2013 aikana ja vastauksia saatiin 19 kpl. Kuntapäättäjiä ja hanketoimijoita haastateltiin kaikista toiminta-alueen kunnista. Huhti-toukokuussa 2013 toteutettuja haastatteluja oli yhteensä 17 kpl. Jenni Peltola teki Jämsän 4H-yhdistyksen toimesta nuorten kyselyn maalis-huhtikuussa vuotiaille nuorille suunnattuun kyselyyn saatiin vastauksia 422 kpl. Vastaajista noin puolet oli vuotiaita ja lähes 60 % tyttöjä. Nuorisotyötä tekevien virkamiesten ja vapaaehtoistoimijoiden näkemys kyselyyn saatiin 16 vastausta. (Jämsän 4H-yhdistys, 2013). Kysely- ja haastatteluaineistoa on tarkasteltu järjestelemällä ja yhdistelemällä löydöksiä diskursiivisesti. Tavoitteena on esittää aluekehittämistä kuvaavat faktat mahdollisimman loogisesti sekä käyttää luovaa arviointia näiden faktojen perusteista ja tulkinnoista. Menetelmä katsottiin parhaaksi myös aineiston heterogeenisuuden ja pienten vastaajamäärien vuoksi. Teemallisiksi kokonaisuuksiksi muodostuivat LEADER-ohjelmaan ja rahoitukseen liittyvät kysymykset, toimintaryhmää käsittelevä kokonaisuus sekä alueen tulevaisuus, kehittämistarpeet ja seuraavan ohjelmakauden suunniteluun liittyvät ehdotukset. LEADER ohjelman ja rahoituksen onnistuminen Vesuri-ryhmän alueella LEADER-ohjelman merkitys maaseudun kehittämisessä oli kaikkien vastaajaryhmien mielestä suuri ja toimenpideohjelma koettiin onnistuneeksi. Ohjelmasta tiedottaminen on ollut onnistunutta: nettisivut ovat toimivat ja ajantasaiset, yrityksille suunnatut aamukahvitilaisuudet ja muut tiedotustilaisuudet ovat saavuttaneet kohderyhmänsä. Lehdistölle on tiedotettu hyvin. LEADER-toimistossa on ollut henkilöstön vaihdoksia ja sairastumisia, jolloin hetkellisesti toimihenkilöiden tavoitettavuus on ollut huono. Tilanne on parantunut uuden toiminnanjohtajan palkkauksen jälkeen hyväksi. Rahoitus koetaan hyvin sopivaksi pienille yrityksille ja hankkeille. Rahoitus on yrittäjien mielestä selvästi parantanut liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten investointihankkeet koetaan erittäin onnistuneiksi. Yhteistyön sujuvuus elinkeinoyhtiöiden ja muiden kehittäjätahojen kanssa saa runsaasti mainintoja. Vesuri-ryhmä on onnistunut löytämään paikkansa aluekehittäjien joukossa. Läheisyysperiaate toteutuu etenkin kuntapäättäjien mielestä hyvin. LEADER koetaan joustavana ohjelmana ja rahoituksen hakeminen on helppoa. LEADER-rahoitusta saaneet yritykset ja hanketoimijat suosittelevat rahoitusta mielellään ja kertovat vaihtoehdosta omissa verkostoissaan. LEADER-ohjelman ja rahoituksen kritiikki kohdistuu Vesuri-ryhmän alueella byrokratiaan. Kritiikki ei kohdistu itse ohjelmaan eikä rahoitukseen, vaan ELY-keskuksen toimintaan. Hidas hakemusten käsittely ja pitkät maksatusajat koettiin vaikeuttavan hyvien hankkeiden toteuttamista. Vesuri-ryhmä ry:n kaikissa vastaajaryhmissä oli useita ehdotuksia, että rahoituspäätökset tulisi siirtää toimintaryhmälle. Toimintaryhmä toimii Kolmikantaperiaate toimii Vesuri-ryhmän alueella hyvin. Toimintaryhmän työskentely on avointa. Hallituksen kokoonpano on monipuolinen ja jäsenten vaihtuvuus riittävä. Hallitukseen toivotaan enemmän nuoria jäseniä. Kaikki vastaajaryhmät korostavat Vesuri-ryhmän toimiston merkitystä tiedottamisessa ja hakuprosessissa. Toimihenkilöiden osaamista arvostetaan. Erityisen usein mainitaan toimihenkilöiden palvelualttius. Kuntapäättäjien haastatteluissa esitettiin toivomus, että toimintaryhmä pitäisi tiiviimpää yhteyttä kuntien virkamiehiin ja kuntapäättäjiin. Toimintaryhmä on ruohonjuuritason toimijoiden tärkeä kontaktipinta. Paikallislähtöisyys ja alhaalta ylös -periaatteen koetaan toteutuvan. Toimintaryhmän pitäisi vahvistaa yhteistoimintaa maaseudulla toimivien muiden tahojen kanssa (esim. maataloustuottaja- ja muut yrittäjäjärjestöt). Toimintaryhmän jäsenten sitoutuneisuus maaseudun kehittämiseen (hallitus ja toimihenkilöt) koettiin erittäin hyvänä. Hallituksen kokouksia on kierrätetty tukea saaneissa kohteissa. Se sai yksinomaan positiivisia kommentteja. Vesuri-ryhmä ry:n alueen tulevaisuus Vesuri-ryhmän maantieteellinen alue on haasteellinen. Alueella ovat pitkät sisäiset välimatkat. Jyväskylän kaupungin merkitys tuli esiin kyselyissä sekä mahdollisuutena että uhkana. Tehtyihin ja mahdollisiin tuleviin kuntaliitoksiin otettiin reippaasti kantaa puolesta ja vastaan. Vesuri-ryhmän alue koetaan asumisviihtyvyyden ja asuinympäristön, yhteistyön ja yhteisöllisyyden sekä identiteetin ja kulttuurin puolesta melko hyväksi. Liikenneyhteydet koetaan toimiviksi hyvän tieverkoston, 17

18 juna- ja lentoyhteyksien ansiosta. Luonto ja vesistö mainitaan elämänlaatua parantavana, mutta myös liiketoimintapotentiaalia tarjoavana. Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen. Kaavoitus antaa mahdollisuuksia asumiseen ja yrittämiseen. Kansainvälistymiseen suhtaudutaan pidättyvästi, sillä nähdään olevan merkitystä etupäässä matkailuelinkeinon kannalta. Toimintaryhmän alueen uhkaksi koetaan työpaikkojen väheneminen, väestön ikääntyminen, nuorten poismuutto ja yleinen palvelujen keskittäminen. Myös yrittäjien ikääntyminen nähdään suurena uhkana ja sukupolvenvaihtoon liittyviä hankkeita toivotaan edistettävän. Nuoret ja maaseudun tulevaisuus Nuoret vastasivat aktiivisesti kyselyyn ja suurin osa vastauksista on asiallisia. Vastauksista yllättävin oli, että kaksi kolmasosaa vastanneista ei tunne mitään halua päästä vaikuttamaan kotikuntansa asioihin. Myönteisesti vastanneista monet toimivat nuorisovaltuustossa (Jämsä, Keuruu, Petäjävesi). Päällimmäisenä ajatuksena tuloksista heräsi, että jokaisella paikkakunnalla on hyvät ja monipuoliset liikuntaharrastusmahdollisuudet sekä kaunis luonto. Kesätyöpaikkoja ja osa-aikaisia työpaikkoja on hyvin tarjolla. Nuoret liikkuvat paljon ja heillä on paljon harrastuksia. Nuorten vastauksissa varuskuntien lakkautus sekä kauppojen vähäisyys tulivat esille useammalla paikkakunnalla. Nuorisotyötä tekevien ja vapaaehtoisten mielestä alueella on tehty hyviä hankkeita nuorten aktivoimiseksi. Rahoittajaa ei ole mainittu, muutamaa on rahoitettu Vesuri-ryhmä ry:n kautta. Mainintoja saivat musiikkiteatteri- ja bänditapahtumat, Minä osaan hanke= taidekasvatusta alakoululaisille ja HINKU= hiilineutraalikunta Kuhmoisissa. 4H -yhdistyksellä on esim. Tekemisen meininkiä kylille hanke. Etsivä nuorisotyö mainittiin, samoin yhteistyö seurakuntien ja liikuntajärjestöjen kanssa. Vastanneita huolestutti eniten kuntatalouden tulevaisuus ja vapaaehtoistyön väheneminen, nuorten poismuutto sekä syrjäytymisriskit. Vesuri-ryhmä ry:n alueelle halutaan nuorille suunnattuja tapahtumia sekä yhteistyössä tehtäviä hankkeita. Vapaa-ajalle kaivataan toimintojen keskittämistä ja eri tahojen keskinäistä organisoitumista. Vapaaehtoistoiminnalle on kysyntää sekä myös tuunailulle. Lisäksi kaivataan toimintaa, joka toisi yhteenkuuluvuuden tunnetta, tiloja jossa oleskella, taidetyöpajatoimintaa työttömille nuorille ja toimintaa yli 18-vuotiaille. 18

19 3 Kehittämisehdotukset tulevalle ohjelmakaudelle Kehittämisehdotukset ohjelmakauden toiminnalle ovat isojen linjojen osalta yhtenevät jo Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman väliarvioinnissa (Keränen, K., ym., 2012) esitettyjen huomioiden kanssa. Toiminnan myönteisiä vaikutuksia ovat yhteisöllisyyden ja yhteistyön lisääntyminen, parantunut viihtyvyys ja maaseudun kilpailukyky asuinympäristönä, vahvistunut ja monipuolistunut yrittäjyys ja pienyritystoiminta sekä maa- ja elintarviketalouden säilyminen ja kehittyminen. Suuriksi ongelmakohdiksi nousevat aidon kokeilevan kehittämisen ja joustavan toiminnan vaikeus, kun huomio kiinnittyy ensisijaisesti rahoitukseen ja byrokratiaan. Toiseksi potentiaalisia toimijoita ja toimintoja jää ohjelman ulkopuolelle eri syistä, minkä vuoksi osa ohjelman potentiaalista jää myös toteutumatta. Kolmanneksi isompien kokonaisuuksien rakentaminen on vaikeaa muun muassa hanketyypittelyn vuoksi. Vaikuttavuuden osalta isoimmaksi haasteeksi muodostuu, kuinka kehittämisohjelma voisi palvella kehittämistä pelkän tukemisen ja rahoittamisen sijaan. MOTO-ohjelmassa Vesuri-ryhmä ry:n toiminta-alueesta visioitiin vetovoimaista välittämisen, yrittämisen ja tekemisen mallimaaseutua, joka tarjoaa ihmisille elämänlaatua ja valinnanmahdollisuuksia. Nämä yleishyväksyttävät tavoitteet voidaan edelleen liittää seuraavan ohjelmakauden visioon. Olennaista on, että toimintaryhmän käyttöönsä valitsemat ja saamat keinot ovat asiallisia työkaluja ympärillä tapahtuvien muutosten ja megatrendien maailmassa. Tapahtuvien isojen taloudellisten ja hallinnollisten ratkaisujen muovaama tulevaisuus on epävarma, varsinkin kun lukuina esitetty aluetason kehitys on suppeneva. Vision vahvuuksina silti pysyy keskinäinen huolenpito ja yhteishenki, mukautuva toimintakulttuuri, innovatiivinen taloudellinen toimeliaisuus ja oman alueen mahdollisuuksien hyödyntäminen. Toimintaryhmätyöskentely on itsessään lunastanut paikkansa maaseudun kehittämisessä ja osoittanut joustavuutensa maailman muutoksiin. LEADER-ryhmien ja muiden neuvontapalvelujen välistä yhteistyötä voi tiivistää esimerkiksi hakemusten täyttämiseen liittyvällä koulutuksella. Myös selkeä työnjako, jossa LEADER-ryhmät hoitavat hakemusten täyttämisen ja kehittämisyhtiöt tekevät tarvittavat laskelmat, voi vähentää mahdollisia epäselvyyksiä sekä keventää yrittäjän kohtaamaa byrokratiaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa painotetaan innovaatioiden ja tuotekehityksen merkitystä ja korostetaan niitä tukevia yrityshankkeita. Haettavissa oleva kehittämisrahoitus istuu tähän tarkoitukseen kuitenkin huonosti. Tämä johtuu vaaditusta tarkasta etukäteissuunnittelusta, joka joustamattomana estää uutta luovissa hankkeissa nopeasti suuntaa vaihtavaa keksintötoimintaa. Rahoitusmenetelmät kaipaavat tältä osin kehittämistä merkittävästi joustavampaan suuntaan. (Puistovirta, 2012). Analyysiosasta saatujen tulosten pohjalta hanketoimijat kokevat kuitenkin hankkeisiin liittyvän byrokratian liialliseksi ja hanketoteutusta hidastavaksi. Viranomaispäätösten viipyminen nähdään kuitenkin ELYkeskuksista johtuvaksi ongelmaksi. Varsinkin maksatuksien pitkä käsittelyaika heikentää hankkeiden tuloksellisuutta. LEADER-ryhmien ja ELY-keskuksen työnjakoa tulee selkeyttää ja saada sujuvammaksi. Toimintaryhmälle halutaan enemmän sparraajan roolia kuin pelkkänä rahoituskanavana olemista. Yrittäjät voivat olla valmiita myös suurempiin hankkeisiin, mikäli rahoituksen saaminen on varmempaa ja yrittäjää osataan neuvoa tarkemmin, mitä hankkeeseen voi sisällyttää. On mielenkiintoista kysyä, voiko Vesuri-ryhmä ry:llä olla maksullista palvelutoimintaa, joka rakentuu henkilökunnan ydinosaamiselle? Byrokratian ongelmaa voidaan lieventää tuotteistamalla hankehallinnointia myytäviksi kokonaisuuksiksi. Käytännössä tämä voi merkitä hankkeita, joiden hallinnointi ja ehkäpä kirjanpitokin on LEADER-yhdistyksen toimiston hoidettavana. Tämän kaltainen järjestely voi merkitä myös keventynyttä työtaakkaa ELY-keskukselle, jonka prosesseihin syötettäisiin tarkoitukseen sopivia ja systemaattisesti samankaltaisia hankeasiakirjoja. Yritystoimijoiden kestohuolena on mm. myynnin ja markkinoinnin edistäminen. LEADER-yhdistys voi tarjota sopivia oppilaitosten kanssa yhteistyössä toteutettavia myynnin ja markkinoinnin palveluita alueen yrityksille. Oppilaitoksissa myynti ja markkinointi on keskeinen osaamisala ja siihen yhdistyy laajaa asiantuntijuutta. LEADERin kautta toteutettavat paikalliset toteutukset tai projektit tarjoavat mielenkiintoisia oppimisympäristöjä erilaisten oppilaitosten käyttöön. Yritysten kehittämistoimiin haettavissa oleva kehittämistuki tarvitsee tukiinstrumentin tunnettuutta lisääviä toimia. Toimintaryhmän pitää panostaa aktiiviseen tiedottamiseen sekä yhteydenpitoon hankkeen aikana. Lisäksi tiedottamisessa ja tunnettuudessa painitaan rahoituksen erottuvuuden ongelman kanssa. Jos mukana on LEADER-ryhmän lisäksi ELY-keskus ja usein myös paikallinen kehittämisyhtiö, ei toimija välttämättä tiedä, 19

20 mistä hänen saamansa rahoitus tulee. Hankerekisterin pitäminen ajan tasalla ulkoisessa tiedottamisessa edellyttää systemaattisen järjestelmän. Ikääntyvä väestö on otettava seuraavalla ohjelmakaudella selkeämmäksi kohderyhmäksi aktiivisina toimijoina. Palveluiden, etenkin hoivapalveluiden kehitystyön pilottihankkeet ovat selvä nähtävissä oleva tarve. Toisaalta työelämästä eläkkeelle siirtyy yhä edelleen virkeämpiä ja yhteiskunnallisesti aktiivisesti suuntautuneita ihmisiä, joiden aktiviteettien kehittäminen on suuri haaste. Myös yrittäjyys vaihtoehtona eläköitymiselle on nähtävä mahdollisuutena. Kansainvälisen toiminnan aktivoiminen Vesuri-ryhmä ry:n alueella on otettava keskeiseksi kriteeriksi seuraavan ohjelmakauden toimenpiteitä arvioitaessa. Vesuri-ryhmä ry. on rahoittanut useita kehittämishankkeita, joissa keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet nuoret. Tällaisia ovat 4H-yhdistysten hankkeet sekä mm. Oinaalan mäkihyppyseuran kehittämishanke. Nuorten aktivointi, heidän viihtyvyyteen ja osaamisen tasoon liittyvien hankkeiden tulee näkyä useassa hankkeessa seuraavalla toimintakaudella. Erityisenä kehittämisen kohteena voi olla kansainvälisen nuorten hankkeen käynnistäminen. TAULUKKO 7. Swot-analyysi Vesuri-ryhmä ry:n toiminta-alueesta VAHVUUDET luontoympäristö sijainti ja liikenneyhteydet toimivat kylät ja aktiiviset ihmiset asuinympäristön turvallisuus monipuoliset yritykset iso yhdistysten määrä HEIKKOUDET vinoutunut ikärakenne tulevaisuudenusko horjuu väestön ja aktiivisten määrä vähenee päätöksenteon karkaaminen kauemmaksi teollisten ja julkisten työpaikkojen väheneminen tietoliikenneyhteyksien laatu MAHDOLLISUUDET puhdas, turvallinen ja terveellinen asuinympäristö luonnon ympäristön hyödyntäminen matkailussa ja yrittämisessä metsän ja energian mahdollisuudet aktiiviset asukkaat ja yhdistykset onnistuneet ja vaikuttavat hankekokemukset kulttuuri ja maaseutuperinne oppilaitokset ja kehittämisyhtiöt UHAT aktiiviväestö vähenee palvelut katoavat ja loittonevat tulevaisuususko katoaa ympäristön epäsiisteys ja pilaantuminen heikko kuntatalous 20

21 4 Kehittämisohjelma Elinvoimainen maaseutu aktiiviset ihmiset osaavat yritykset Elinvoimainen maaseutu on kilpailukykyinen vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle. Vesuri-ryhmä ry:n toimintastrategia keskittyy maaseudun elinvoimaisuutta parantavien paikallistason yhteisöjen ja yritysten kehitystoimien tukemiseen. Maakuntasuunnitelman mukaan Keski-Suomi 2030 on yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen maakunta ja Keski-Suomen maaseutu tunnetaan yrittäjyyteen kannustavana, inhimillisenä toiminta- ja asuinympäristönä, jossa osaamista ja voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti monenlaisten toimeentulovaihtoehtojen perustana. Alueellisen kehittämisstrategian mukaan maaseudun kehittämisen peruskivet Keski-Suomessa ohjelmakaudella ovat kokeilukulttuuri, biotalous, lähitalous, asiakaslähtöisyys ja yrittäminen. Vesuri-ryhmä ry:n strategia täydentää edellä mainittuja. Lähtökohta on LEADER-toimintatavan mukaisesti paikallinen, yksittäisten asukkaiden, kylien, yhteisöjen ja yritysten kehittämistarpeista nouseva toiminta. 4.1 Strategiaprosessi Kehittämisstrategia on valmisteltu keväästä 2012 alkaen avoimesti ja laajasti sekä noudattaen alhaalta ylöspäin periaatetta. Vesuri-ryhmä ry:n hallitus päätti yksimielisesti aloittaa seuraavan ohjelmakauden valmistelun. Sitä on tehty tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen LEADER-ryhmien ja PoKo ry:n kanssa. Kesän 2012 aikana toteutettiin viiden LEADER-ryhmän yhteinen kysely, jonka avulla kerättiin tietoa alueen asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja muiden organisaatioiden kehittämistarpeista. Kysely oli avoin kaikille. Vesuri-ryhmän hallituksen jäsenet sitoutettiin aktivoimaan omia sidosryhmiään kattavien vastauksien saamiseksi. Vesuri-ryhmä ry:n alueelta vastauksia saatiin yhteensä 94 kpl. Keski-Suomen LEADER-ryhmät toteuttivat kesällä 2012 tutkimuksen rahoitusta saaneista yrityksistä. Sen tarkoituksena oli selvittää, miten ko. yritykset ovat kokeneet hyötyneensä LEADER-toiminnasta ja rahoituksesta ja mitä he toivovat rahoitukselta ja toimintaryhmätyöltä tulevaisuudessa. Vesuri-ryhmä ry:n rahoittama Tietolato-hanke päättyi kesäkuun lopussa Hankkeen tavoitteena oli selvittää maaseutuyritysten tulevaisuuden suunnitelmat sekä kehittämistarpeet. Saatujen tietojen pohjalta hanke kokosi alueen yhteisen kehittämisohjelman. Alue käsitti Jämsän, Keuruun, Multian, Petäjäveden ja Kuhmoisten. PoKo ry:n puolelta siihen kuuluvat Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat. Nämä kunnat muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen. Muista kylien kehittämishankkeista voidaan mainita Petäjäveden ja Multian yhteinen Kylät kuntoon hanke sekä käynnissä oleva Jämsän voimavara yhdessä eteenpäin ja Keuruun kaupungin Kylävoimaa hankkeet, joista on ja on ollut apua strategiatyössä. Ohjelman tavoitteiden asettamisessa on tehty paljon yhteistyötä Keski-Suomen LEADER-ryhmien sekä Po- Ko ry:n kanssa, jotta ohjelmien kautta saadaan vielä tehokkaammin parannettua vaikuttavuutta ja kehittämisen tuloksia. Strategian painopisteiden määrittelyn osalta järjestettiin kaksi työpajapäivää LEADER-ryhmien työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tampereen ammattikorkeakoulun maakuntakorkeakoulutoiminnan työnä toteutettiin Vesuri-ryhmä ry:n LEA- DER-toiminnan arviointi- ja vaikuttavuustutkimus maalis-toukokuussa Tutkimuksessa hyödynnettiin pääosin olemassa olevaa tilasto- ja kyselymateriaalia, minkä lisäksi suoritettiin kunta- ja hanketoimijoiden teemahaastattelut (17 kpl). Toimintaryhmätuntemusta ja näkökulmaa on vahvistanut tutkimusryhmän vetäjän, yliopettaja Otto Huttusen, rooli PoKo ry:n istuvana hallituksen puheenjohtajana. 21

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Hakemus ohjelmakaudella 2014 2020 toimivaksi paikalliseksi toimintaryhmäksi

Hakemus ohjelmakaudella 2014 2020 toimivaksi paikalliseksi toimintaryhmäksi Hakemus ohjelmakaudella 2014 2020 toimivaksi paikalliseksi toimintaryhmäksi Vesuri-ryhmä ry:n paikallinen kehittämisstrategia 2014 2020, luonnos 14.6.2013 1 Sisällys 1. Vesuri-ryhmä toiminta-alue ja väestömäärä...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

LEADER-TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA VAIKUTTAVUUS POKO RY:N TOIMINTA-ALUEELLA 2007-2013

LEADER-TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA VAIKUTTAVUUS POKO RY:N TOIMINTA-ALUEELLA 2007-2013 LEADER-TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA VAIKUTTAVUUS POKO RY:N TOIMINTA-ALUEELLA 2007-2013 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET POKO RY:N TOIMIKAUDELLE 2014-2020 Otto Huttunen, Helena Kairamo, Markku

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Vesuri-ryhmä ry:n kehittämisstrategia 2014 2020

Vesuri-ryhmä ry:n kehittämisstrategia 2014 2020 Vesuri-ryhmä ry:n kehittämisstrategia 2014 2020 Sisällys 1. Vesuri-ryhmä toiminta-alue ja väestömäärä... 3 2. Alueen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet... 5 3. Strategian kuvaus ja tavoitteet...12 4.

Lisätiedot

Vesuri-ryhmä ry:n kehittämisstrategia 2014 2020

Vesuri-ryhmä ry:n kehittämisstrategia 2014 2020 Vesuri-ryhmä ry:n kehittämisstrategia 2014 2020 Sisällys 1. Vesuri-ryhmä toiminta-alue ja väestömäärä... 3 2. Alueen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet... 5 3. Strategian kuvaus ja tavoitteet...12 4.

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue

Lisätiedot

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Leader toiminta koostuu kolmesta osa-alueesta Leader-rahoitus Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta.

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Pohjois-Satakunta Ikaalinen Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Yleistä maaseutuohjelmasta

Yleistä maaseutuohjelmasta Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö

Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Sivu 1 28.2.2019 Vuosi 2018 oli vaikuttavuuden vuosi aineistot Alkuvuosi 2018 - kick off tilaisuus Alueellisen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella 1.1.2017 Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta 2014-2020 Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 mahdollistaa yritysten tukemista maaseudulla.

Lisätiedot