Osaamista työhön, tukea elämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamista työhön, tukea elämään"

Transkriptio

1 3

2 4

3 Osaamista työhön, tukea elämään

4 Heikkinen Anne & Sipilä Salla (toim.) Osaamista työhön, tukea elämään Kiipula 60 v. ISBN (sid.) ISBN (pdf) Kiipula 2005 Julkaisija Kiipulasäätiö Kiipulantie Turenki puh. (03) fax. (03) Ulkoasu ja taitto BestPress Koski-Print Oy, Valkeakoski 2005

5 Osaamista työhön tukea elämään

6 Osaamista työhön, tukea elämään Sisällys Osaamista työhön, tukea elämään Kiipula 60 vuotta... 6 Pesola Helena Ammatillinen kuntoutus elää ajan virrassa... 8 Törmä Juhani Syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmia Syrjäytyminen kuntouttavan toiminnan kohteena ja haasteena Urponen Kyösti Nivelvaiheet ja siirtymät ammatillisessa kuntoutuksessa...17 Toivonen Leena, Vehkomäki Arto Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus siirtymien tukena Lehtonen Anne Ota koppi! Sieppari-projekti varhaisen puuttumisen asialla Kero Soile Kohti voimaannuttavaa ohjausta...42 Ora Petteri Kipinä-kuntoutus suunnitelmallista sytytystä...58 Aalto Petteri, Koponen Leila 4

7 Työelämävalmiuksia muuttuviin tarpeisiin Työelämä muuttuu nykytrendeistä ja niiden vaihtoehdoista Kasvio Antti Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus siltana työelämään Aunola Markku, Leskinen Eeva-Kaarina Erityisesti työhön...80 Ojala Kari Tavoitteena työkyvyn ylläpitäminen Näkökulmia työhyvinvoinnin kehittämiseen...85 Pohjonen Tiina Työhyvinvoinnin haasteita...96 Kaikkonen Maija-Leena, Simola Marita Osaamisen kehittäminen Kiipulan ammattiopistossa Konttila Rauno Erilaisen oppijan kohtaaminen ja oma jaksaminen Piha Leena Liikunnan rooli kehittyvässä ammatillisessa kuntoutuksessa Miilunpalo Seppo Sydämellistä kuntoutusta Kuusinen Patrik, Heino Marja-Liisa, Talvensaari Taisto, Wallin Kalervo Kirjoittajat

8 Osaamista työhön, tukea elämään Kiipula 60 vuotta Paraskaan instituutio ei osaa kuunnella, tuntea myötätuntoa, ottaa syliin ja rakastaa. Sen voivat tehdä vain ihmiset. Nämä Martti Lindqvistin sanat kuvaavat hyvin Kiipulassa tehtyä työtä. Ratkaiseva osuus tässä työssä on aina ollut ihmisellä, joka työnsä kautta on tarjonnut mahdollisuuksia erityisesti niille ihmisille, joiden työja toimintakyky on heikentynyt. Kiipulasäätiö perustettiin vuonna 1945 Miina ja Kustaa Kiipulan rusthollitilalle, joka siirtyi 1936 testamentissa ensin Janakkalan kunnalle ja 1939 Kultatähkä-yhdistykselle. Kymmenen ensimmäistä vuotta toiminta oli hiljaista keskittyen tuberkuloosipotilaiden kuntouttamiseen. Vasta 1953 laajennettu invalidihuoltolaki mahdollisti ammatillisen koulutuksen aloittamisen ja varsinaista kuntoutuskeskusta alettiin rakentaa Säätiön taustavoimiin tulivat tuolloin Janakkalan kunnan lisäksi Kansaneläkelaitos ja Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys. Säätiön perustajat eivät varmaankaan 60 vuotta sitten uskaltaneet edes unelmoida siitä tilanteesta, jossa Kiipulasäätiö on tänään. Vähitellen monien vaikeuksienkin kautta Kiipula on ohjautunut käyttöön, joka on ajanmukaista, laajaalaista ja tulevaisuuteen tähtäävää. Yhdistämme Kiipulassa ainutlaatuisella tavalla ammatillisen erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja kuntoutuksen työkykyä ja hyvinvointia palvelevaksi kokonaisuudeksi ja annamme kuntoutujalle ja koulutuksessa olevalle hyvät eväät elämän arkeen. Kiipulasäätiön vahvuus on ennen muuta siinä, että Kiipulassa voimme hyödyntää koulutuksen ja kuntoutuksen yhteistyön mukanaan tuomat edut. Kiipula onkin rohkea suunnannäyttäjä ja kehittäjä tällä alueella. Toiminta vastaa varmasti Miina ja Kustaa Kiipulan hengen laatua ja tarkoitusperiä mahdollistaessaan asiakkaidemme työelämän valmiuksien ja elämän edellytysten parantamisen. Kiipulassa on aina tehty rohkeasti yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan 6

9 kanssa. Yrityksiin meneminen ja yhteistyö muun muassa työnantajien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa on luonnollinen osa Kiipulan arkipäivää. Arvostamme hyvää kumppanuutta täällä koti-suomessa, mutta olemme mukana vahvasti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Työ Kiipulan eri yksiköissä on vaativaa. Koulutuksessa ja kuntoutuksessa kohtaamme päivittäin tuntevan, tahtovan ja ajattelevan ihmisen. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa sellainen työyhteisön toimivuus ja henkilöstön fyysinen ja henkinen työkyky, joka mahdollistaa kuntoutuksen ja koulutuksen tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden. Kiipulassa katsotaankin tänä päivänä rohkeasti ja tahtovasti tulevaan. Ajatuksen verkot on heitetty kauas eteenpäin. Kiipulasäätiön toiminnassa heijastuu tietynlainen inhimillisyys ja pehmeys, johon ympäristöllä ja historialla on varmasti osuutensa. Kiipulan työtä on siivittänyt ihmisyyteen kuuluva aito vastuu toisista ihmisistä. Haluan lausua vilpittömän kiitoksen Kiipulassa työtä tehneille ja työtä tekeville sekä Kiipulan taustayhteisöille, Kelalle, Filha ry:lle ja Janakkalan kunnalle ja muille yhteistyökumppaneille. Yhteistyöllä on syntynyt hyvää tulosta. Kiitos kuuluu myös asiakkaillemme, sillä ilman heitä puuttuu työ ja sen mukana työnteon ilo. On etuoikeus saada kulkea hetki toisen ihmisen rinnalla, eläytyä hänen iloihinsa ja suruihinsa, auttaa häntä elämässä eteenpäin ja hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on antaa asiantuntemuksen kautta osaamista työhön ja tukea elämään. Helena Pesola Kiipulasäätiön hallituksen puheenjohtaja 7

10 Ammatillinen kuntoutus elää ajan virrassa Kuntoutuksella on ollut tärkeä yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys kansakuntamme sotien jälkeisessä aikakaudessa. Kuntoutuksen vaikutukset näkyvät konkreettisimmin yksilötasolla, parantuneena tai palautuneena työ- ja toimintakykynä ja elämisen laadun kohentumisena. Suomalainen kuntoutusjärjestelmä ja ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen osaaminen ovat kansainvälisesti korkeaa tasoa. Toimintaympäristön muuttuessa on kuitenkin syytä pohtia, millaista ja miten järjestettyä kuntoutusta tulevaisuudessa tarvitaan. Samalla on arvioitava ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen käytäntöjä toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteella. Odotukset kuntoutusjärjestelmää ja kuntoutuslaitoksia kohtaan kasvavat jatkuvasti yhteiskunnan ja työelämän kiihkeässä muutosrytmissä. Globaalin kilpailun ja verkostoitumisen myötä työelämässä tarvitaan aivan uudenlaisia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Yritysten toiminnan tehostaminen tuo hyvinvointia, mutta valitettavasti myös rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä. Pyrkimys ennenaikaiselle eläkkeelle on yleistä, koska monet eivät koe selviytyvänsä työelämän kasvavista vaatimuksista. Erityisen tuen tarve ammatillisessa koulutuksessa on kasvamassa. Yhteiskunnan turvaverkkoja ja moniammatillista tukea tarvitsevat varsinkin ne henkilöt ja erityisryhmät, joiden sosiaalinen asema ja työmarkkinatilanne heikentyneen työ- tai toimintakyvyn tai pitkittyneen työttömyyden takia on kaikkein vaikein. Kuntouttajan tehtävä hyvinvointiyhteiskunnan tukena edellyttää monipuolista osaamista, yksilöllisesti suunniteltuja ratkaisumalleja ja saumatonta yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Kiipulasäätiön 60-vuotisjuhlavuoden julkaisuun olemme koonneet ajankohtaisia artikkeleita valottamaan niin kotoisia kuin globaalejakin muutostrendejä, jotka edellyttävät ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen jatkuvaa kehittämistä. Artikkelit ovat ajankuvia aihepiireistä ja haasteista, jotka puhututtavat toimijoitamme myös juhlan keskellä. Syrjäytymisen ehkäisy, työelämän muutoksiin vastaaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat teemoja, joihin kytkeytyvä työsarka on yhteistä koko Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskukselle. Kiipulan kirjoittajien lisäksi kiitämme professori Kyösti Urposta, tutkimusjohtaja, dosentti Antti Kasviota ja kehittämispäällikkö Tiina Pohjosta arvokkaiden näkökulmien avaamisesta edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin julkaisussamme. Juhlavuonna haluamme erityisesti suunnata katseen tulevaisuuteen arvostaen Kiipulasäätiön kunniakasta menneisyyttä ja menestyksellistä toimintaa. 8

11 Kiipulan kuntoutustoiminnan juuret ulottuvat yli 60 vuoden päähän sodan sävyttämään aikakauteen. Toiminta organisoitui vuonna 1945, jolloin Kiipulasäätiö perustettiin. Ensimmäiset asiakkaat olivat tuberkuloosivammaisia ja sotainvalideja. Kymmenen vuotta myöhemmin Kiipulaan perustettiin invalidien ammatilliset koulut. Se oli alku nykyiselle ammatilliselle erityisopetukselle ja samalla ammatilliselle kuntoutukselle, jota täydensivät myöhemmin perustetut kuntoutuskeskus ja ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Koulutus- ja kuntoutustyö ei nykyisin tapahdu pelkästään oppilaitosten tai kuntoutuskeskusten seinien sisäpuolella. Työssä oppiminen ja työhön valmentautuminen pyritään järjestämään aidoissa työympäristöissä, ensisijaisesti työnantajayrityksissä ja yhteisöissä. Oma puutarha, harjoitusmyymälä ja muut Kiipulan ympäristöt ovat kuitenkin hyviä valmentautumispaikkoja, joissa opittua voidaan soveltaa käytännön työhön. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus on 60-vuotiaana edistyksellinen organisaatio, joka haluaa kehittyä ja myös vastata luotettavasti asiakkaan ja yhteiskunnan tarpeista esille nouseviin haasteisiin. Vuosien saatossa hankittu kokemus, moniammatillinen osaaminen, halu ja rohkeus kehittyä luovat toiminnalle hyvät lähtökohdat. Kiipulasäätiön perustehtävä on saanut sisältönsä kansakunnan historiallisten vaiheiden ja kuntoutustarpeiden kautta. Inhimillinen ja yksilöä arvostava perusajatus on säilynyt, vaikka sanamuodot ovat vuosien saatossa jonkin verran muuttuneet ja nykyaikaistuneet. Luomme asiakkaille uusia mahdollisuuksia työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdistämällä Kiipulan ainutlaatuinen erityisosaaminen. Tämän perustehtävän toteuttamisessa ja läheisessä asiakastyössä tarvitaan vahvaa arvopohjaa ja yhteistoiminnallisuutta kannustavaa työkulttuuria. Me Kiipulassa arvostamme aitoutta, erityistä osaamista, kehittyvää kumppanuutta sekä työn tekemisen ja oppimisen iloa. Tervettä ammattiylpeyttä tuntien voimme tarjota ainutlaatuista erityisosaamista asiakkaidemme parhaaksi ja tuottaa laadukasta ja vaikuttavaa ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Katse tulevaisuuteen on avoin ja määrätietoinen. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus haluaa olla edelläkävijä työelämävalmiuksien mahdollistajana. Tavoitteemme on olla aktiivinen ja haluttu yhteistyökumppani niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Juhani Törmä Kiipulasäätiön toimitusjohtaja 9

12 Syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmia 10

13 Syrjäytyminen kuntouttavan toiminnan kohteena ja haasteena Professori Kyösti Urponen, Lapin yliopisto Kaksi näkökulmaa Hyvin yleisesti ilmaisten syrjäytymiseen avautuu kaksi erilaista näkökulmaa. Ensinnäkin asiaa voidaan tarkastella niin sanotun ekskluusion näkökulmasta. Toisaalta asiaa voidaan analysoida niin sanotun inkluusion näkökulmasta. Ekskluusiotarkastelussa olemme kiinnostuneita tiloista, jotka seuraavat syrjäytymistä eli tilanteita, joissa ihminen jää elämän kannalta keskeisistä asioista osattomaksi tai ajautuu niiden ulkopuolelle. Kysymys voi olla osattomuudesta työmarkkinoilla, asuntomarkkinoilla tai sosiaalisesta yhteydestä, kuten perheestä. Ihminen jää vaille työtä asianmukaisia taloudellisia resursseja. Hän elää vailla itsenäistä asuntoa. Hän ei kohtaa sosiaalista vuorovaikutusta tai sosiaalisia verkostoja. Kysymys on sen selittämisestä, kuvaamisesta tai/ja ymmärtämisestä, miten tullaan tai ollaan syrjäytyneitä. Analyysi koskee yhteiskunnallisten prosessien tai toimijoiden päätöksentekoa ja yksilöiden omia valintoja. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta syrjäytyminen on seurausta siitä, etteivät yksilöt täytä valintakriteereitä, kohtaa yhteiskunnan prosesseja ja verkostoja. Yksilö on tavallaan kriteereitä täyttämätön tai muulla tavalla ulkopuolinen resurssivajauksiensa, yhteiskunnassa esiintyvien valintakriteerien tai omien valintojensa vuoksi. Ekskluusiolähestymistapa tarkastelee asioita vailla olemisen, puuttumisen ja ulkopuolisuuden kannalta. Inkluusionäkökulmassa olemme kiinnostuneita osallisuudesta ja kiinnikkeistä sekä niiden palautumisesta tai rapautumisen estämisestä Jos ekskluusiossa on kysymys sidosten ja yhteyksien katkeamisen ongelmasta yksilön elämässä, inkluusiolähestymistapa on kiinnostunut sidosten ylläpitämisestä ja rakentamisesta taloudellisiin resursseihin, työmarkkinoihin, asumiseen, sosiaalisiin suhteisiin jne. Kysymys on jälleen yksilön valinnoista ja omasta päätöksenteosta, yhteiskunnallisten toimijoiden päätöksenteon prosesseista ja tavasta kohdata tai irtaantua yhteiskunnallisten instituutioiden kytköksistä. Eksluusio ja inkluusio ovat kaksi näkökulmaa, joita syrjäytymistä voidaan tarkastella. Ensin mainittu tuo esille irtaantumisen asioista ja irtaantuneena elämisen yhteiskunnassa. Jälkimmäinen näkökulma taasen pohtii sidoksia, niiden rapautumista ja rakentamista. Syrjäytymisenanalyyseissä kohdataan yhteiskunnallinen dynamiikka ja yksilöllinen toiminta. Yhteiskunta ja sen rakenteet koostuvat toiminnoista ja dynaamisista prosesseista. Yksilöllisen 11

14 toiminnan osa-alueita ovat vietteihin, vaistoihin, päätöksiin ja satunnaisiin tekijöihin perustuvat toiminnat. Taustalla ovat biologiset, ihmisyyteen liittyvät tekijät, rationaaliset ja epärationaaliset päätökset sekä virhetekijät. Eksluusio ja inkluusio ovat moninaisten yhteisöllisten, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yksilöllisen toiminnan seurauksia tai tuloksia. Syrjäytymiskeskustelun taustatekijöitä ja peruspiirteitä Syrjäytymiskeskustelulle voidaan löytää useita eri juuria tai taustoja. Näistä keskeisimpiä ovat ja 1970-lukujen vieraantuneisuuskeskustelu sekä luvun työttömyystutkimus ja pyrkimys ymmärtää makro- ja mikroprosesseja yhteiskunnassa. Vieraantuneisuusanalyysit toivat esille sen miten, yhteiskunta kohtelee yksilöä. Marksilainen traditio painotti yhteiskunnan negatiivisia vaikutuksia. Rakenteelliset tekijät tuottavat pakkopaitoja, joissa yksilöt eivät voi elää itse hallitsemaansa ja onnellista elämää. He ovat esineitä yhteiskunnalle ja vieraita itselleen. Tämä keskustelu koski yhteiskunnan luonnetta ja oli sisällöltään varsin teoreettista. Se ei koskettanut yhteiskunnan ajankohtaisia ja konkreettisia kysymyksiä. Työttömyys oli nousemassa vakavaksi ja uudenlaiseksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi 1980-luvulla. Talous kasvoi työpaikat alkoivat vähentyä koventuvan kilpailua seuranneen tuotannon rationalisointien seurauksena. Ihmisiä sanottiin irti. Uutta tilanteessa oli se, että irtisanotut eivät työllistyneet enää aiempiin ammatteihinsa. Työttömyys pitkittyi useissa tapauksissa. Ihmiset jäivät tavallaan syrjään tai kuten myös sanottiin; heidät lyötiin ulos työelämästä. Työttömyys ei ollut ainoa syrjäytymisen muoto. Työn menetystä seurasi toimeentulon aleneminen ja kulutusmahdollisuuksien aleneminen, asunnon ylläpitämisen tai hankkimisen ongelmat, sosiaalisten suhteiden köyhtyminen jne. Irtisanomista seurannut työttömyys ei ole ainoa tekijä, joka aiheutti syrjäytymistä ja sen eri muotoja. Työn menettämisen ohella esiintyi vaikeuksia astua työmarkkinoille, joka tuotti samoja ongelmia kuin irtisanomiset. Syrjäytymistutkimus on keskittynyt ilmiön syihin, syrjäytymisen prosessiin ja syrjäytymisenä elämiseen sekä sen seurauksiin. Nämä asiat ovat varsin hyvin tunnettuja. Tutkimuksella on kuitenkin ollut suhteellisen vähän annettavaa syrjäytyneiden auttamiselle ja kuntouttamiselle. Tutkimukset valottivat syrjäytymistä elämän olotilana ja sitä, miten ja minkälaisten prosessien tuloksena syrjäytyneeksi tullaan. Tutkimuksen tulokset olivat yleistäviä teorioita, jotka antoivat hyvin vähän vastauksia siihen, miten syrjäytymistä voidaan välttää tai syrjäytyneisyydestä vapaudutaan. Tosiasiassa syrjäytyminen ja syrjäytyneenä eläminen ovat oleellisesti monimuotoisempia kuin perinteinen yleistyksiin tähtäävä tutkimus antaa ymmärtää. 12

15 Syrjäytymisen monimuotoisuus Irtisanomisen ja työn menettämisen jälkeen ihmisten elämänkohtalot eivät ole samanlaisia. Työttömyys irtisanomista seuraavana tilana on yhteisesti jaettu kokemus. Sen jälkeen elämänkulut voivat muodostua hyvinkin erilaisiksi. Tutkimuksissa, joihin olen osallistunut, löytyi viisi seuraavanlaista elämänkulkua: 1. Välittömästi työllistyneet, jotka löysivät varsin nopeasti uuden työpaikan. Näille ihmisille oli ominaista se, että he olivat liikkuneet laajasti työmarkkinoilla, tehneet erilaisia töitä ja asuneet eri paikkakunnilla. He osoittivat työhönottotilanteissa sopeutuvuutta erilaisiin työpaikkakulttuureihin ja kykyä omaksua erilaisia työn tekemisen malleja. 2. Vähitellen työllistyneet, jotka saivat aluksi tilapäisen työpaikan ja sitten vähitellen löysivät uuden pysyvän työn. Näille työntekijöille oli ominaista se, että he olivat pitkään asuneet paikkakunnalla ja heillä oli siellä vahvat sukulaisuuteen tai muihin tekijöihin perustuvat sosiaaliset verkostot. Ensimmäinen uusi työpaikka tavallisesti löytyi sosiaalisen verkoston antaman vihjeen pohjalta. Jossain tarvittiin kipeästi sijaista tai ylimääräistä työntekijää. Kun on tilapäinen työpaikka, työllistyminen on usein helpompaa kuin työttömyydestä. 3. Epävakaalle työuralle ja pätkätöihin ajautuneet, joilla oli vaikeuksia löytää pysyvää vakinaista työpaikkaa ammattitaidon vajausten, kuntoutustarpeen, työmarkkinoiden toimintatavan tai muu syyn vuoksi. 4. Työmarkkinoilta poisajautuneet, joille ei enää löytynyt työtä. He päätyivät joko pitkäaikaiseen työttömyyteen tai jonkin eläkejärjestelmän piiriin. 5. Vaihtoehtoisen elämäntavan omaksujat, jotka hakeutuivat koulutukseen, uuteen ammattiin tai jäivät koti-isäksi tai hankittiin uusi lapsi, jolloin työttömäksi jäänyt vaimo jäi kotiin. Mitä työttömäksi jääneille tapahtui tai millaiseksi heidän elämänuransa muodostui, riippui monista eri tekijöistä. Asiaan vaikuttivat heidän valintansa ja oma päätöksentekonsa. Toisaalta oma vaikutuksensa tilanteiden muotoutumiselle oli sosiaalisten verkostojen tuella tai sen vähäisyydellä. Lopullisesti asian ratkaisivat työmarkkinoiden rakenne, sen valintamekanismit sekä käytetyt valintakriteerit. Työmarkkinoilta syrjäytyminen ei ole yksiselitteinen prosessi. Siihen ja elämänkulun uudelleen jäsentymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Myöskään syrjäytyneenä eläminen ei ole monoliittinen, yksimuotoinen elämäntapa. Työttömäksi jääneiden keskuudesta löytyy eri tavalla työllistyneiden, työttömäksi jääneiden ja pitkäaikaistyöttömien elämäntapa. Tutkimuksissa, 13

16 joissa mallitetaan työttömäksi jääneiden syrjäytyneiden erilaisia elämäntapoja, on löydetty hyvin monia elämisen muotoja. Yleisimpiä ovat ehkä kuusi seuraavaa: 1. Työttömyyttään ja syrjäytymistään häpeävä yksilö, joka vetäytyy sosiaalisista suhteista ja salaa oman tilansa. Henkilö ei uskalla tulla ulos asunnostaan entisenä työaikana, jotta ei joutuisi selittelemään asioitaan mahdollisesti tapaamilleen tuttaville. Kyseisenlaiset yksilöt ovat sisäistäneet vahvasti perinteisen työmoraalin. 2. Aktiivinen syrjäytynyt, joka on yhteisöllisesti suuntautunut. Hän etsii vaihtoehtoja menettämälleen työlle. Aktiivinen syrjäytynyt esimerkiksi perustaa työttömien yhdistyksiä, auttaa ihmisiä, huolehtii niistä, joilla on vaikeuksia selviytyä jokapäiväisistä askareista. Hän saattaa monilla tavoilla aktivoida yhteisöään ja luoda sosiaalisia tukirakenteita. Kyseisenlaisen henkilön työllistyminen voi olla menetys yhteisölle ja sen tukea saaneille jäsenille. 3. Syrjäytynyt, joka hakee sosiaalisia suhteita. Hän etsii itselleen uusia ystäviä ja seuraa. Usein kohdatut henkilöt ovat kohtalotovereita ja kokeneet syrjäytymisen. Sosiaaliset suhteet saattavat johtaa sosiaalisiin ongelmatilanteisiin. Ryhmä saattaa viettää aikaansa kaljabaareissa tai muodostaa jengejä, jotka kohentaakseen taloudellista tilannettaan tekevät erilaisia rikoksia. 4. Kompensaatiota ja itsetuntoa etsivä syrjäytynyt, joka hakeutuu kuntosalille ja ryhtyy kehorakentajaksi. Hän pyrkii ulkoisella olemuksellaan ja sen rakentamisella viestimään sitä, ettei ole luuseri tai todellinen syrjäytynyt. Kyseisenlaisen syrjäytyneen perusasenne on hyvin individualistinen. 5. Syrjäytynyt, joka antaa periksi ja ajautuu passiivisuuteen. Hän ei näe vaihtoehtoja ja tavoitteita elämälleen. Syrjäytynyt näkee tilanteensa hyvin deterministisenä. Passiivisena hän ajautuu vähitellen taloudellisiin ongelmiin ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. 6. Syrjäytynyt, joka lähtee aktiivisesti korjaamaan elämäntilannettaan ja etsii vaihtoehtoja. Hän näkee, ettei paluuta entiseen työhön ole. On löydettävä vaihtoehto ja vaihdettava ammattia sekä hakeuduttava koulutukseen. Näitä erilaisia elämäntapoja esiintyy sekä työmarkkinoilta tipahtaneiden että niiden keskuudessa, jotka eivät kykene astumaan ja kiinnittymään työmarkkinoille. Elämäntapojen variaatioiden valossa ei ole helppoa sanoa, mitä syrjäytyminen on. Syrjäytyneiden elämäntavat ovat tulosta heidän valintataipumuksistaan omassa päätöksenteossa ja siitä, miten he kohtaavat yhteiskunnan ja instituutiot. Elämäntavan muotoutumiseen ja siihen liittyviin valintoihin vaikuttaa oleellisesti se, miten syrjäytyneet itse tulkitsevat oman syrjäytymistilanteensa ja asennoituvat siihen. Asennoituminen syrjäytymiseen ja sen tulkinta paljastavat tavallaan yksi- 14

17 lön elämänhorisontin. Elämänhorisontti on se perusta, jolta elämäntavoitteita asetetaan. Syrjäytyneitä koskevat tutkimukset paljastavat useita erilaisia asennoitumistapoja ja niihin pohjaavia elämänhorisontteja. Näistä ehkä keskeisimpiä ovat kahdeksan seuraavaa: 1. Yksilö näkee ongelmallisen syrjäytymisen uhkan elämän käännekohtana. Hän suuntautuu tulevaisuuteen ja pyrkii löytämään vaihtoehtoja ja niiden toteuttamismahdollisuuksia Perusasenne on aktiivinen ja tavoitteellinen. 2. Yksilö rationalisoi elämän muutostilanteen. Hän pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan asiat rationaalisesti. Asiat kytketään taloudelliseen tilanteeseen ja työmarkkinakehitykseen. Oma elämä suhteutetaan muutokseen. Tilanteelle aletaan etsiä vaihtoehtoja. 3. Sisäänpäin suuntautunut yksilö ei ole varautunut elämän ulkoisiin muutoksiin. Hänellä on vaikeuksia sopeutua tilanteeseen. Vaihtoehtoja ei ole kovinkaan paljon näköpiirissä. Henkilö ei ole erityisen aktiivinen itsenäisesti etsimään ratkaisuja. Hän kääntyy sisäänpäin pohtimaan asioita ja kantamaan murhettaan. 4. Hyvin deterministisesti asioihin suhtautuva menettää muutostilanteessa luottamuksensa. Tilanteeseen on vaikea sopeutua ja näköpiirissä ei ole juurikaan ratkaisuja. Elämä on determinoitu. Tulevaisuus ei näytä kovinkaan valoisalta. 5. Kapinoiva yksilö suuntautuu ulospäin. Usein kapinointi on turhaa taistelua tuulimyllyjä vastaan ilman todellista elämäntilanteen paranemista. 6. Ihminen saattaa kokea elämäntilanteensa muutoksen ja työn menettämisen shokkina. Tapahtuma on yllätyksellinen. Keinot asioiden ratkaisemiseksi nähdään vähäisinä. Yksilö kuitenkin tavallaan herää etsimään muutosta elämäänsä. Ratkaisut kuitinkin saattavat edellyttää ulkopuolista tukea. 7. Tilanteeseen voidaan suhtautua myös hieman hällä väliä -tyyliin. Asennoidutaan ajattelemaan, että elämä kuljettaa, minne kuljettaa. Elämänmuutokseen ei varsinaisesti sopeuduta ja ryhdytä etsimään aitoja ratkaisuja. Toisaalta elämää ei koeta kovin stressaavanakaan. 8. Tilanteeseen voi liittyä kokemus pakollisesta sopeutumisesta. Sisäänpäin suuntautumisen jälkeen lähdetään etsimään ulospääsyä tilanteesta etsimällä uusia rationaalisia toimintatapoja. Nämä erilaiset asennoitumistavat erilaisine elämänhorisontteineen kuvastavat sitä, ettei syrjäytymisen voittamiseen ole vain yhtä ainoata ratkaisua. 15

18 Toisaalta selvästi nähtävissä se, että erilaisten tapojen ohelle ihmiset tarvitsevat eri tavalla tukea. Elämän näkeminen muutostilanteena tai käännekohtana ja välttämättömänä sopeutumisena saattaa luoda edellytykset suhteellisen itsenäiselle selviytymiselle tai tuen tarpeelle. Deterministinen suhtautuminen tai sisäänpäin kääntyminen edellyttävät tukea vaihtoehtojen näkemiseksi ja ulospäin suuntautumiseksi. Kapinointi vailla voimaa ja antaa mennä -asenne taasen harvoin johtavat tulokseen ilman pysähdyttävää apua ja tukea tavoitteiden asettelussa. Syrjäytyminen ja ongelmaratkaisutyö Syrjäytymisen eriytyneisyys tuo esille sen, että liian yleistävät tulkinnat eivät tarjoa riittävää perustaa ilmiön moninaisuuden ymmärtämiselle. Kyseiset tulkinnat eivät myöskään luo perustaa ongelmien yksilölliselle ja yhteiskunnalliselle käsittelemiselle ratkaisuja etsittäessä. Tutkimukset tavallisesti paljastavat ilmiöiden yleisiä piirteitä. Näin on myös syrjäytymistutkimuksissa. Ne tuovat esille keskimääräisiä piirteitä, jotka eivät paljasta asioiden monimuotoisuutta. Yleistävä tieto on vajavaista auttamis- ja ongelmaratkaisutyön perustana. Syrjäytymisen monimuotoisuuden näkeminen ja tilannekohtainen analyysi luovat perustan inkluusion rakentamiselle. Inkluusion rakentaminen edellyttää myös dynaamisten prosessien ymmärtämistä. Syrjäytymistä tulee tarkastella dynaamisesta näkökulmasta. Me tarvitsemme ennen ja jälkeen tietoa syrjäytymisen alettua. Inkluusiotyö vaatii dynaamista tietoa siitä, miten tilanteeseen tultiin ja miten se voidaan purkaa eli rakentaa purkautuneet kytkennät työelämään tai muille sosiaalisille areenoille. Edellä olen pyrkinyt paljastamaan syrjäytymisen monimuotoisuuden ja dynaamisuuden, joka sekin on monimuotoista. Monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että asioita ei voida tarkastella ja käsitellä ryhmäkohtaisesti, esimerkiksi periaatteella työttömät syrjäytyneinä. Tarvitaan sensitiivisempää lähestymistapaa. Toisaalta ilmiön monimutkaisuus tuo esille sen, että ongelmaratkaisutyö ei ole eksluusion ratkaisemista. Kysymys on inkluusion rakentamisesta eli kiinnikkeiden palauttamisesta. Tämä edellyttää edeltäneen tuntemista. Sen tuntemista, miten sidokset purkautuivat ja mihin eli minkälaiseen elämäntapaan tultiin. Näiden asioiden tietämisen avulla ymmärrämme jotain inkluusion edellyttämien sidosten ja interventioiden rakentamisen edellytyksistä. Edellä todettu tuo esille myös pari muuta näkökohtaa. Ongelmaratkaisuihin liittyy sosiaalisen ohella psyykkinen ulottuvuus ja yksityisyyteen liittyvät eettiset ongelmat. 16

19 Nivelvaiheet ja siirtymät ammatillisessa kuntoutuksessa Projektipäällikkö Leena Toivonen ja projektipäällikkö Arto Vehkomäki Elämä vie muutokseen Kuntoutuksen tarve liittyy vahvasti muutoksen tarpeeseen ja ristiriitatilanteeseen ihmisen elämässä. Syystä tai toisesta totuttu tapa elää ja aiemmat keinot selviytyä arjessa, työssä, opiskelussa, elämässä ylipäänsä, eivät enää toimi. Entiseen tavalliseen elämänmenoon tulee katkos. Yhtäältä se voi tulla odottamattoman ja traumaattisenkin tapahtuman, kuten tapaturman tai äkillisen sairastumisen myötä. Toisaalta se voi ilmaantua pikkuhiljaa, miltei huomaamatta, erilaisten fyysisten vaivojen ja terveydentilan pulmien kasaantuessa niin, että voimat eivät tunnu enää riittävän arjen toimista ja tehtävistä suoriutumiseen. Tilanteeseen voi liittyä henkistä uupumista työn paineiden tai erilaisten suoritusvaatimusten alla, jopa masennusta. Aina muutos ei liity sairastumiseen tai vajaakuntoisuuteen. Myös läheisten ihmisten elämän käännekohdat, perhe-elämän kriisit tai yhteisössä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja niiden heijastevaikutukset, esimerkiksi työttömyys, voivat sysätä ihmisen keskelle uutta ja odottamatonta elämäntilannetta. Halusit tai et, elämä tempaa mukaan muutokseen. Muutoksen välttämättömyys liittyy myös osaksi ihmisen luonnollista elämänkulkua, kasvua ja kehitystä. Näillä elämään liittyvien erilaisten siirtymien onnistumisella on ratkaisevan tärkeä merkitys myöhempien siirtymien sujumiselle ja aktiiviselle osallisuudelle yhteiskunnassa. Esimerkiksi siirtyminen perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen voi osalle nuorista olla syrjäytymisen paikka. Toinen kriittinen nivelvaihe nuoren aikuisen elämässä on siirtyminen koulutuksesta työelämään. Monilla elämän siirtymät sujuvat ilman suurempia ongelmia, tavanomaisten ohjausjärjestelmien avulla. Osa nuorista tarvitsee kuitenkin erityistä tukea ja ohjausta näissä elämän siirtymissä suotuisasti eteenpäin päästäkseen. Samoin on laita yhtäkkisten ja odottamattomien elämänmuutosten kohdalla. Toinen selviytyy kotikonstein, läheisten tai lähipalveluiden avulla, kun taas toisen tilanne voi johtaa syrjäytymiskehitykseen ilman tiivistä, kohdennettua ja asiantuntevaa apua. Tämä pätee myös vähitellen ilmaantuvien terveydentilan pulmien tai elämänhallinnan ongelmien tunnistamisessa ja niihin reagoimisessa. Vuosien myötä pikkuhiljaa kasaantu- 17

20 neen painolastin kanssa ihminen yrittää usein sinnitellä yksin niin pitkään kuin mahdollista. Vasta tilanteen kärjistyminen herättää pohtimaan, että tarttis tehdä jotain. Kuntoutuksen tavoitteet ja prosessi Elämän ristiriitatilanteessa ja taitekohdassa kuntoutus voi olla apuna paikallaan. Kuntoutusprosessin ensimmäinen ja yksi kriittisimmistä vaiheista onkin kuntoutustarpeen tunnistaminen: kuka, missä ja milloin havaitsee erityisten tukitoimien ja kuntoutuksen tarpeen. Harva ihminen itse mieltää olevansa varsinaisen kuntoutuksen tarpeessa, vaikka tuen ja muutoksen aihetta tilanteessaan tunnistaisikin. Vielä suurempi kynnys on lähteä omin neuvoin hakemaan itselleen kuntoutusta. Kuntoutusjärjestelmän monimuotoisuus ja hajanaisuus eivät helpota tätä tehtävää. Kuntoutuksen keinovalikoima on laaja, monitasoinen ja monesti ikään kuin kätkössä, osana erilaisten palvelujärjestelmien ja organisaatioiden toimintaa. Kuntoutuksen saavutettavuus voi joskus olla konstikasta ja kohdentuminen pahimmillaan jopa sattumanvaraista. Kuntoutuksen tarpeen havaitsemisessa paikallinen, julkinen palvelujärjestelmämme on avainasemassa. Muun muassa koulujen oppilashuolto, perusterveydenhuolto, työvoimatoimi, Kelan paikallistoimistot ja perusturvatoimi ovat niitä tahoja, joiden kanssa elämän pulma- ja taitekohdissa yleensä ollaan tekemisissä ja joissa erityisen tuen tarve useimmiten ilmenee. Erikoissairaanhoitoa vaativissa terveydentilan ongelmissa sairaaloiden poliklinikat ja työelämässä olevien kohdalla työterveyshuollot ovat merkittävässä roolissa kuntoutuksen tarpeen tunnistamisessa. Näiden palveluiden omaama mahdollisimman hyvä kuntoutustietämys ja erilaisten kuntoutusmahdollisuuksien tunteminen saa tällöin ratkaisevan merkityksen. Päätökset kuntoutuksen kohdentamisesta ja arviot sen oikea-aikaisuudesta tehdään usein muualla kuin varsinaisissa kuntoutuspalveluita tuottavissa organisaatioissa, minkä vuoksi julkisen palvelujärjestelmän kuntoutusosaaminen korostuu. Lisäksi kuntoutusjärjestelmän mahdollisimman selkeillä, yhdessä sovituilla toimintatavoilla on tärkeä merkitys kuntoutusaloitteen sujuvan etenemisen kannalta. Tässäkin tehtävässä kuntoutusorganisaatioilla on ajankohtaisia haasteita. Kun kuntoutuksen tarve on havaittu ja tunnistettu, liittyy seuraava kriittinen kysymys kuntoutustarpeen tarkempaan arviointiin ja tarkasteluun. Millainen kuntoutus juuri tässä tilanteessa ja tämän yksilön kohdalla olisi tarpeen? Mitkä ovat kuntoutujan omat tavoitteet, toiveet ja päämäärät? Millaista muutosta ihminen itse kaipaa elämäänsä? Professori Aila Järvikoski (2003) on kuvannut kuntoutuksen palveluohjausta erilaisine vaiheineen varsin havainnollisesti (kuvio 1). Malli kuvaa mielestämme mainiosti myös sitä, mistä kuntoutusprosessissa ylipäänsä on kysymys. 18

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? SYKSYN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS SYKSYN 2012 KURSSIT Harppaa elämäsi muutokseen ja ota tietokonetaidot

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot