Osaamista työhön, tukea elämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamista työhön, tukea elämään"

Transkriptio

1 3

2 4

3 Osaamista työhön, tukea elämään

4 Heikkinen Anne & Sipilä Salla (toim.) Osaamista työhön, tukea elämään Kiipula 60 v. ISBN (sid.) ISBN (pdf) Kiipula 2005 Julkaisija Kiipulasäätiö Kiipulantie Turenki puh. (03) fax. (03) Ulkoasu ja taitto BestPress Koski-Print Oy, Valkeakoski 2005

5 Osaamista työhön tukea elämään

6 Osaamista työhön, tukea elämään Sisällys Osaamista työhön, tukea elämään Kiipula 60 vuotta... 6 Pesola Helena Ammatillinen kuntoutus elää ajan virrassa... 8 Törmä Juhani Syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmia Syrjäytyminen kuntouttavan toiminnan kohteena ja haasteena Urponen Kyösti Nivelvaiheet ja siirtymät ammatillisessa kuntoutuksessa...17 Toivonen Leena, Vehkomäki Arto Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus siirtymien tukena Lehtonen Anne Ota koppi! Sieppari-projekti varhaisen puuttumisen asialla Kero Soile Kohti voimaannuttavaa ohjausta...42 Ora Petteri Kipinä-kuntoutus suunnitelmallista sytytystä...58 Aalto Petteri, Koponen Leila 4

7 Työelämävalmiuksia muuttuviin tarpeisiin Työelämä muuttuu nykytrendeistä ja niiden vaihtoehdoista Kasvio Antti Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus siltana työelämään Aunola Markku, Leskinen Eeva-Kaarina Erityisesti työhön...80 Ojala Kari Tavoitteena työkyvyn ylläpitäminen Näkökulmia työhyvinvoinnin kehittämiseen...85 Pohjonen Tiina Työhyvinvoinnin haasteita...96 Kaikkonen Maija-Leena, Simola Marita Osaamisen kehittäminen Kiipulan ammattiopistossa Konttila Rauno Erilaisen oppijan kohtaaminen ja oma jaksaminen Piha Leena Liikunnan rooli kehittyvässä ammatillisessa kuntoutuksessa Miilunpalo Seppo Sydämellistä kuntoutusta Kuusinen Patrik, Heino Marja-Liisa, Talvensaari Taisto, Wallin Kalervo Kirjoittajat

8 Osaamista työhön, tukea elämään Kiipula 60 vuotta Paraskaan instituutio ei osaa kuunnella, tuntea myötätuntoa, ottaa syliin ja rakastaa. Sen voivat tehdä vain ihmiset. Nämä Martti Lindqvistin sanat kuvaavat hyvin Kiipulassa tehtyä työtä. Ratkaiseva osuus tässä työssä on aina ollut ihmisellä, joka työnsä kautta on tarjonnut mahdollisuuksia erityisesti niille ihmisille, joiden työja toimintakyky on heikentynyt. Kiipulasäätiö perustettiin vuonna 1945 Miina ja Kustaa Kiipulan rusthollitilalle, joka siirtyi 1936 testamentissa ensin Janakkalan kunnalle ja 1939 Kultatähkä-yhdistykselle. Kymmenen ensimmäistä vuotta toiminta oli hiljaista keskittyen tuberkuloosipotilaiden kuntouttamiseen. Vasta 1953 laajennettu invalidihuoltolaki mahdollisti ammatillisen koulutuksen aloittamisen ja varsinaista kuntoutuskeskusta alettiin rakentaa Säätiön taustavoimiin tulivat tuolloin Janakkalan kunnan lisäksi Kansaneläkelaitos ja Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys. Säätiön perustajat eivät varmaankaan 60 vuotta sitten uskaltaneet edes unelmoida siitä tilanteesta, jossa Kiipulasäätiö on tänään. Vähitellen monien vaikeuksienkin kautta Kiipula on ohjautunut käyttöön, joka on ajanmukaista, laajaalaista ja tulevaisuuteen tähtäävää. Yhdistämme Kiipulassa ainutlaatuisella tavalla ammatillisen erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja kuntoutuksen työkykyä ja hyvinvointia palvelevaksi kokonaisuudeksi ja annamme kuntoutujalle ja koulutuksessa olevalle hyvät eväät elämän arkeen. Kiipulasäätiön vahvuus on ennen muuta siinä, että Kiipulassa voimme hyödyntää koulutuksen ja kuntoutuksen yhteistyön mukanaan tuomat edut. Kiipula onkin rohkea suunnannäyttäjä ja kehittäjä tällä alueella. Toiminta vastaa varmasti Miina ja Kustaa Kiipulan hengen laatua ja tarkoitusperiä mahdollistaessaan asiakkaidemme työelämän valmiuksien ja elämän edellytysten parantamisen. Kiipulassa on aina tehty rohkeasti yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan 6

9 kanssa. Yrityksiin meneminen ja yhteistyö muun muassa työnantajien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa on luonnollinen osa Kiipulan arkipäivää. Arvostamme hyvää kumppanuutta täällä koti-suomessa, mutta olemme mukana vahvasti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Työ Kiipulan eri yksiköissä on vaativaa. Koulutuksessa ja kuntoutuksessa kohtaamme päivittäin tuntevan, tahtovan ja ajattelevan ihmisen. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa sellainen työyhteisön toimivuus ja henkilöstön fyysinen ja henkinen työkyky, joka mahdollistaa kuntoutuksen ja koulutuksen tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden. Kiipulassa katsotaankin tänä päivänä rohkeasti ja tahtovasti tulevaan. Ajatuksen verkot on heitetty kauas eteenpäin. Kiipulasäätiön toiminnassa heijastuu tietynlainen inhimillisyys ja pehmeys, johon ympäristöllä ja historialla on varmasti osuutensa. Kiipulan työtä on siivittänyt ihmisyyteen kuuluva aito vastuu toisista ihmisistä. Haluan lausua vilpittömän kiitoksen Kiipulassa työtä tehneille ja työtä tekeville sekä Kiipulan taustayhteisöille, Kelalle, Filha ry:lle ja Janakkalan kunnalle ja muille yhteistyökumppaneille. Yhteistyöllä on syntynyt hyvää tulosta. Kiitos kuuluu myös asiakkaillemme, sillä ilman heitä puuttuu työ ja sen mukana työnteon ilo. On etuoikeus saada kulkea hetki toisen ihmisen rinnalla, eläytyä hänen iloihinsa ja suruihinsa, auttaa häntä elämässä eteenpäin ja hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on antaa asiantuntemuksen kautta osaamista työhön ja tukea elämään. Helena Pesola Kiipulasäätiön hallituksen puheenjohtaja 7

10 Ammatillinen kuntoutus elää ajan virrassa Kuntoutuksella on ollut tärkeä yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys kansakuntamme sotien jälkeisessä aikakaudessa. Kuntoutuksen vaikutukset näkyvät konkreettisimmin yksilötasolla, parantuneena tai palautuneena työ- ja toimintakykynä ja elämisen laadun kohentumisena. Suomalainen kuntoutusjärjestelmä ja ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen osaaminen ovat kansainvälisesti korkeaa tasoa. Toimintaympäristön muuttuessa on kuitenkin syytä pohtia, millaista ja miten järjestettyä kuntoutusta tulevaisuudessa tarvitaan. Samalla on arvioitava ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen käytäntöjä toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteella. Odotukset kuntoutusjärjestelmää ja kuntoutuslaitoksia kohtaan kasvavat jatkuvasti yhteiskunnan ja työelämän kiihkeässä muutosrytmissä. Globaalin kilpailun ja verkostoitumisen myötä työelämässä tarvitaan aivan uudenlaisia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Yritysten toiminnan tehostaminen tuo hyvinvointia, mutta valitettavasti myös rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä. Pyrkimys ennenaikaiselle eläkkeelle on yleistä, koska monet eivät koe selviytyvänsä työelämän kasvavista vaatimuksista. Erityisen tuen tarve ammatillisessa koulutuksessa on kasvamassa. Yhteiskunnan turvaverkkoja ja moniammatillista tukea tarvitsevat varsinkin ne henkilöt ja erityisryhmät, joiden sosiaalinen asema ja työmarkkinatilanne heikentyneen työ- tai toimintakyvyn tai pitkittyneen työttömyyden takia on kaikkein vaikein. Kuntouttajan tehtävä hyvinvointiyhteiskunnan tukena edellyttää monipuolista osaamista, yksilöllisesti suunniteltuja ratkaisumalleja ja saumatonta yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Kiipulasäätiön 60-vuotisjuhlavuoden julkaisuun olemme koonneet ajankohtaisia artikkeleita valottamaan niin kotoisia kuin globaalejakin muutostrendejä, jotka edellyttävät ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen jatkuvaa kehittämistä. Artikkelit ovat ajankuvia aihepiireistä ja haasteista, jotka puhututtavat toimijoitamme myös juhlan keskellä. Syrjäytymisen ehkäisy, työelämän muutoksiin vastaaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat teemoja, joihin kytkeytyvä työsarka on yhteistä koko Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskukselle. Kiipulan kirjoittajien lisäksi kiitämme professori Kyösti Urposta, tutkimusjohtaja, dosentti Antti Kasviota ja kehittämispäällikkö Tiina Pohjosta arvokkaiden näkökulmien avaamisesta edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin julkaisussamme. Juhlavuonna haluamme erityisesti suunnata katseen tulevaisuuteen arvostaen Kiipulasäätiön kunniakasta menneisyyttä ja menestyksellistä toimintaa. 8

11 Kiipulan kuntoutustoiminnan juuret ulottuvat yli 60 vuoden päähän sodan sävyttämään aikakauteen. Toiminta organisoitui vuonna 1945, jolloin Kiipulasäätiö perustettiin. Ensimmäiset asiakkaat olivat tuberkuloosivammaisia ja sotainvalideja. Kymmenen vuotta myöhemmin Kiipulaan perustettiin invalidien ammatilliset koulut. Se oli alku nykyiselle ammatilliselle erityisopetukselle ja samalla ammatilliselle kuntoutukselle, jota täydensivät myöhemmin perustetut kuntoutuskeskus ja ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Koulutus- ja kuntoutustyö ei nykyisin tapahdu pelkästään oppilaitosten tai kuntoutuskeskusten seinien sisäpuolella. Työssä oppiminen ja työhön valmentautuminen pyritään järjestämään aidoissa työympäristöissä, ensisijaisesti työnantajayrityksissä ja yhteisöissä. Oma puutarha, harjoitusmyymälä ja muut Kiipulan ympäristöt ovat kuitenkin hyviä valmentautumispaikkoja, joissa opittua voidaan soveltaa käytännön työhön. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus on 60-vuotiaana edistyksellinen organisaatio, joka haluaa kehittyä ja myös vastata luotettavasti asiakkaan ja yhteiskunnan tarpeista esille nouseviin haasteisiin. Vuosien saatossa hankittu kokemus, moniammatillinen osaaminen, halu ja rohkeus kehittyä luovat toiminnalle hyvät lähtökohdat. Kiipulasäätiön perustehtävä on saanut sisältönsä kansakunnan historiallisten vaiheiden ja kuntoutustarpeiden kautta. Inhimillinen ja yksilöä arvostava perusajatus on säilynyt, vaikka sanamuodot ovat vuosien saatossa jonkin verran muuttuneet ja nykyaikaistuneet. Luomme asiakkaille uusia mahdollisuuksia työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdistämällä Kiipulan ainutlaatuinen erityisosaaminen. Tämän perustehtävän toteuttamisessa ja läheisessä asiakastyössä tarvitaan vahvaa arvopohjaa ja yhteistoiminnallisuutta kannustavaa työkulttuuria. Me Kiipulassa arvostamme aitoutta, erityistä osaamista, kehittyvää kumppanuutta sekä työn tekemisen ja oppimisen iloa. Tervettä ammattiylpeyttä tuntien voimme tarjota ainutlaatuista erityisosaamista asiakkaidemme parhaaksi ja tuottaa laadukasta ja vaikuttavaa ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Katse tulevaisuuteen on avoin ja määrätietoinen. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus haluaa olla edelläkävijä työelämävalmiuksien mahdollistajana. Tavoitteemme on olla aktiivinen ja haluttu yhteistyökumppani niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Juhani Törmä Kiipulasäätiön toimitusjohtaja 9

12 Syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmia 10

13 Syrjäytyminen kuntouttavan toiminnan kohteena ja haasteena Professori Kyösti Urponen, Lapin yliopisto Kaksi näkökulmaa Hyvin yleisesti ilmaisten syrjäytymiseen avautuu kaksi erilaista näkökulmaa. Ensinnäkin asiaa voidaan tarkastella niin sanotun ekskluusion näkökulmasta. Toisaalta asiaa voidaan analysoida niin sanotun inkluusion näkökulmasta. Ekskluusiotarkastelussa olemme kiinnostuneita tiloista, jotka seuraavat syrjäytymistä eli tilanteita, joissa ihminen jää elämän kannalta keskeisistä asioista osattomaksi tai ajautuu niiden ulkopuolelle. Kysymys voi olla osattomuudesta työmarkkinoilla, asuntomarkkinoilla tai sosiaalisesta yhteydestä, kuten perheestä. Ihminen jää vaille työtä asianmukaisia taloudellisia resursseja. Hän elää vailla itsenäistä asuntoa. Hän ei kohtaa sosiaalista vuorovaikutusta tai sosiaalisia verkostoja. Kysymys on sen selittämisestä, kuvaamisesta tai/ja ymmärtämisestä, miten tullaan tai ollaan syrjäytyneitä. Analyysi koskee yhteiskunnallisten prosessien tai toimijoiden päätöksentekoa ja yksilöiden omia valintoja. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta syrjäytyminen on seurausta siitä, etteivät yksilöt täytä valintakriteereitä, kohtaa yhteiskunnan prosesseja ja verkostoja. Yksilö on tavallaan kriteereitä täyttämätön tai muulla tavalla ulkopuolinen resurssivajauksiensa, yhteiskunnassa esiintyvien valintakriteerien tai omien valintojensa vuoksi. Ekskluusiolähestymistapa tarkastelee asioita vailla olemisen, puuttumisen ja ulkopuolisuuden kannalta. Inkluusionäkökulmassa olemme kiinnostuneita osallisuudesta ja kiinnikkeistä sekä niiden palautumisesta tai rapautumisen estämisestä Jos ekskluusiossa on kysymys sidosten ja yhteyksien katkeamisen ongelmasta yksilön elämässä, inkluusiolähestymistapa on kiinnostunut sidosten ylläpitämisestä ja rakentamisesta taloudellisiin resursseihin, työmarkkinoihin, asumiseen, sosiaalisiin suhteisiin jne. Kysymys on jälleen yksilön valinnoista ja omasta päätöksenteosta, yhteiskunnallisten toimijoiden päätöksenteon prosesseista ja tavasta kohdata tai irtaantua yhteiskunnallisten instituutioiden kytköksistä. Eksluusio ja inkluusio ovat kaksi näkökulmaa, joita syrjäytymistä voidaan tarkastella. Ensin mainittu tuo esille irtaantumisen asioista ja irtaantuneena elämisen yhteiskunnassa. Jälkimmäinen näkökulma taasen pohtii sidoksia, niiden rapautumista ja rakentamista. Syrjäytymisenanalyyseissä kohdataan yhteiskunnallinen dynamiikka ja yksilöllinen toiminta. Yhteiskunta ja sen rakenteet koostuvat toiminnoista ja dynaamisista prosesseista. Yksilöllisen 11

14 toiminnan osa-alueita ovat vietteihin, vaistoihin, päätöksiin ja satunnaisiin tekijöihin perustuvat toiminnat. Taustalla ovat biologiset, ihmisyyteen liittyvät tekijät, rationaaliset ja epärationaaliset päätökset sekä virhetekijät. Eksluusio ja inkluusio ovat moninaisten yhteisöllisten, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yksilöllisen toiminnan seurauksia tai tuloksia. Syrjäytymiskeskustelun taustatekijöitä ja peruspiirteitä Syrjäytymiskeskustelulle voidaan löytää useita eri juuria tai taustoja. Näistä keskeisimpiä ovat ja 1970-lukujen vieraantuneisuuskeskustelu sekä luvun työttömyystutkimus ja pyrkimys ymmärtää makro- ja mikroprosesseja yhteiskunnassa. Vieraantuneisuusanalyysit toivat esille sen miten, yhteiskunta kohtelee yksilöä. Marksilainen traditio painotti yhteiskunnan negatiivisia vaikutuksia. Rakenteelliset tekijät tuottavat pakkopaitoja, joissa yksilöt eivät voi elää itse hallitsemaansa ja onnellista elämää. He ovat esineitä yhteiskunnalle ja vieraita itselleen. Tämä keskustelu koski yhteiskunnan luonnetta ja oli sisällöltään varsin teoreettista. Se ei koskettanut yhteiskunnan ajankohtaisia ja konkreettisia kysymyksiä. Työttömyys oli nousemassa vakavaksi ja uudenlaiseksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi 1980-luvulla. Talous kasvoi työpaikat alkoivat vähentyä koventuvan kilpailua seuranneen tuotannon rationalisointien seurauksena. Ihmisiä sanottiin irti. Uutta tilanteessa oli se, että irtisanotut eivät työllistyneet enää aiempiin ammatteihinsa. Työttömyys pitkittyi useissa tapauksissa. Ihmiset jäivät tavallaan syrjään tai kuten myös sanottiin; heidät lyötiin ulos työelämästä. Työttömyys ei ollut ainoa syrjäytymisen muoto. Työn menetystä seurasi toimeentulon aleneminen ja kulutusmahdollisuuksien aleneminen, asunnon ylläpitämisen tai hankkimisen ongelmat, sosiaalisten suhteiden köyhtyminen jne. Irtisanomista seurannut työttömyys ei ole ainoa tekijä, joka aiheutti syrjäytymistä ja sen eri muotoja. Työn menettämisen ohella esiintyi vaikeuksia astua työmarkkinoille, joka tuotti samoja ongelmia kuin irtisanomiset. Syrjäytymistutkimus on keskittynyt ilmiön syihin, syrjäytymisen prosessiin ja syrjäytymisenä elämiseen sekä sen seurauksiin. Nämä asiat ovat varsin hyvin tunnettuja. Tutkimuksella on kuitenkin ollut suhteellisen vähän annettavaa syrjäytyneiden auttamiselle ja kuntouttamiselle. Tutkimukset valottivat syrjäytymistä elämän olotilana ja sitä, miten ja minkälaisten prosessien tuloksena syrjäytyneeksi tullaan. Tutkimuksen tulokset olivat yleistäviä teorioita, jotka antoivat hyvin vähän vastauksia siihen, miten syrjäytymistä voidaan välttää tai syrjäytyneisyydestä vapaudutaan. Tosiasiassa syrjäytyminen ja syrjäytyneenä eläminen ovat oleellisesti monimuotoisempia kuin perinteinen yleistyksiin tähtäävä tutkimus antaa ymmärtää. 12

15 Syrjäytymisen monimuotoisuus Irtisanomisen ja työn menettämisen jälkeen ihmisten elämänkohtalot eivät ole samanlaisia. Työttömyys irtisanomista seuraavana tilana on yhteisesti jaettu kokemus. Sen jälkeen elämänkulut voivat muodostua hyvinkin erilaisiksi. Tutkimuksissa, joihin olen osallistunut, löytyi viisi seuraavanlaista elämänkulkua: 1. Välittömästi työllistyneet, jotka löysivät varsin nopeasti uuden työpaikan. Näille ihmisille oli ominaista se, että he olivat liikkuneet laajasti työmarkkinoilla, tehneet erilaisia töitä ja asuneet eri paikkakunnilla. He osoittivat työhönottotilanteissa sopeutuvuutta erilaisiin työpaikkakulttuureihin ja kykyä omaksua erilaisia työn tekemisen malleja. 2. Vähitellen työllistyneet, jotka saivat aluksi tilapäisen työpaikan ja sitten vähitellen löysivät uuden pysyvän työn. Näille työntekijöille oli ominaista se, että he olivat pitkään asuneet paikkakunnalla ja heillä oli siellä vahvat sukulaisuuteen tai muihin tekijöihin perustuvat sosiaaliset verkostot. Ensimmäinen uusi työpaikka tavallisesti löytyi sosiaalisen verkoston antaman vihjeen pohjalta. Jossain tarvittiin kipeästi sijaista tai ylimääräistä työntekijää. Kun on tilapäinen työpaikka, työllistyminen on usein helpompaa kuin työttömyydestä. 3. Epävakaalle työuralle ja pätkätöihin ajautuneet, joilla oli vaikeuksia löytää pysyvää vakinaista työpaikkaa ammattitaidon vajausten, kuntoutustarpeen, työmarkkinoiden toimintatavan tai muu syyn vuoksi. 4. Työmarkkinoilta poisajautuneet, joille ei enää löytynyt työtä. He päätyivät joko pitkäaikaiseen työttömyyteen tai jonkin eläkejärjestelmän piiriin. 5. Vaihtoehtoisen elämäntavan omaksujat, jotka hakeutuivat koulutukseen, uuteen ammattiin tai jäivät koti-isäksi tai hankittiin uusi lapsi, jolloin työttömäksi jäänyt vaimo jäi kotiin. Mitä työttömäksi jääneille tapahtui tai millaiseksi heidän elämänuransa muodostui, riippui monista eri tekijöistä. Asiaan vaikuttivat heidän valintansa ja oma päätöksentekonsa. Toisaalta oma vaikutuksensa tilanteiden muotoutumiselle oli sosiaalisten verkostojen tuella tai sen vähäisyydellä. Lopullisesti asian ratkaisivat työmarkkinoiden rakenne, sen valintamekanismit sekä käytetyt valintakriteerit. Työmarkkinoilta syrjäytyminen ei ole yksiselitteinen prosessi. Siihen ja elämänkulun uudelleen jäsentymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Myöskään syrjäytyneenä eläminen ei ole monoliittinen, yksimuotoinen elämäntapa. Työttömäksi jääneiden keskuudesta löytyy eri tavalla työllistyneiden, työttömäksi jääneiden ja pitkäaikaistyöttömien elämäntapa. Tutkimuksissa, 13

16 joissa mallitetaan työttömäksi jääneiden syrjäytyneiden erilaisia elämäntapoja, on löydetty hyvin monia elämisen muotoja. Yleisimpiä ovat ehkä kuusi seuraavaa: 1. Työttömyyttään ja syrjäytymistään häpeävä yksilö, joka vetäytyy sosiaalisista suhteista ja salaa oman tilansa. Henkilö ei uskalla tulla ulos asunnostaan entisenä työaikana, jotta ei joutuisi selittelemään asioitaan mahdollisesti tapaamilleen tuttaville. Kyseisenlaiset yksilöt ovat sisäistäneet vahvasti perinteisen työmoraalin. 2. Aktiivinen syrjäytynyt, joka on yhteisöllisesti suuntautunut. Hän etsii vaihtoehtoja menettämälleen työlle. Aktiivinen syrjäytynyt esimerkiksi perustaa työttömien yhdistyksiä, auttaa ihmisiä, huolehtii niistä, joilla on vaikeuksia selviytyä jokapäiväisistä askareista. Hän saattaa monilla tavoilla aktivoida yhteisöään ja luoda sosiaalisia tukirakenteita. Kyseisenlaisen henkilön työllistyminen voi olla menetys yhteisölle ja sen tukea saaneille jäsenille. 3. Syrjäytynyt, joka hakee sosiaalisia suhteita. Hän etsii itselleen uusia ystäviä ja seuraa. Usein kohdatut henkilöt ovat kohtalotovereita ja kokeneet syrjäytymisen. Sosiaaliset suhteet saattavat johtaa sosiaalisiin ongelmatilanteisiin. Ryhmä saattaa viettää aikaansa kaljabaareissa tai muodostaa jengejä, jotka kohentaakseen taloudellista tilannettaan tekevät erilaisia rikoksia. 4. Kompensaatiota ja itsetuntoa etsivä syrjäytynyt, joka hakeutuu kuntosalille ja ryhtyy kehorakentajaksi. Hän pyrkii ulkoisella olemuksellaan ja sen rakentamisella viestimään sitä, ettei ole luuseri tai todellinen syrjäytynyt. Kyseisenlaisen syrjäytyneen perusasenne on hyvin individualistinen. 5. Syrjäytynyt, joka antaa periksi ja ajautuu passiivisuuteen. Hän ei näe vaihtoehtoja ja tavoitteita elämälleen. Syrjäytynyt näkee tilanteensa hyvin deterministisenä. Passiivisena hän ajautuu vähitellen taloudellisiin ongelmiin ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. 6. Syrjäytynyt, joka lähtee aktiivisesti korjaamaan elämäntilannettaan ja etsii vaihtoehtoja. Hän näkee, ettei paluuta entiseen työhön ole. On löydettävä vaihtoehto ja vaihdettava ammattia sekä hakeuduttava koulutukseen. Näitä erilaisia elämäntapoja esiintyy sekä työmarkkinoilta tipahtaneiden että niiden keskuudessa, jotka eivät kykene astumaan ja kiinnittymään työmarkkinoille. Elämäntapojen variaatioiden valossa ei ole helppoa sanoa, mitä syrjäytyminen on. Syrjäytyneiden elämäntavat ovat tulosta heidän valintataipumuksistaan omassa päätöksenteossa ja siitä, miten he kohtaavat yhteiskunnan ja instituutiot. Elämäntavan muotoutumiseen ja siihen liittyviin valintoihin vaikuttaa oleellisesti se, miten syrjäytyneet itse tulkitsevat oman syrjäytymistilanteensa ja asennoituvat siihen. Asennoituminen syrjäytymiseen ja sen tulkinta paljastavat tavallaan yksi- 14

17 lön elämänhorisontin. Elämänhorisontti on se perusta, jolta elämäntavoitteita asetetaan. Syrjäytyneitä koskevat tutkimukset paljastavat useita erilaisia asennoitumistapoja ja niihin pohjaavia elämänhorisontteja. Näistä ehkä keskeisimpiä ovat kahdeksan seuraavaa: 1. Yksilö näkee ongelmallisen syrjäytymisen uhkan elämän käännekohtana. Hän suuntautuu tulevaisuuteen ja pyrkii löytämään vaihtoehtoja ja niiden toteuttamismahdollisuuksia Perusasenne on aktiivinen ja tavoitteellinen. 2. Yksilö rationalisoi elämän muutostilanteen. Hän pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan asiat rationaalisesti. Asiat kytketään taloudelliseen tilanteeseen ja työmarkkinakehitykseen. Oma elämä suhteutetaan muutokseen. Tilanteelle aletaan etsiä vaihtoehtoja. 3. Sisäänpäin suuntautunut yksilö ei ole varautunut elämän ulkoisiin muutoksiin. Hänellä on vaikeuksia sopeutua tilanteeseen. Vaihtoehtoja ei ole kovinkaan paljon näköpiirissä. Henkilö ei ole erityisen aktiivinen itsenäisesti etsimään ratkaisuja. Hän kääntyy sisäänpäin pohtimaan asioita ja kantamaan murhettaan. 4. Hyvin deterministisesti asioihin suhtautuva menettää muutostilanteessa luottamuksensa. Tilanteeseen on vaikea sopeutua ja näköpiirissä ei ole juurikaan ratkaisuja. Elämä on determinoitu. Tulevaisuus ei näytä kovinkaan valoisalta. 5. Kapinoiva yksilö suuntautuu ulospäin. Usein kapinointi on turhaa taistelua tuulimyllyjä vastaan ilman todellista elämäntilanteen paranemista. 6. Ihminen saattaa kokea elämäntilanteensa muutoksen ja työn menettämisen shokkina. Tapahtuma on yllätyksellinen. Keinot asioiden ratkaisemiseksi nähdään vähäisinä. Yksilö kuitenkin tavallaan herää etsimään muutosta elämäänsä. Ratkaisut kuitinkin saattavat edellyttää ulkopuolista tukea. 7. Tilanteeseen voidaan suhtautua myös hieman hällä väliä -tyyliin. Asennoidutaan ajattelemaan, että elämä kuljettaa, minne kuljettaa. Elämänmuutokseen ei varsinaisesti sopeuduta ja ryhdytä etsimään aitoja ratkaisuja. Toisaalta elämää ei koeta kovin stressaavanakaan. 8. Tilanteeseen voi liittyä kokemus pakollisesta sopeutumisesta. Sisäänpäin suuntautumisen jälkeen lähdetään etsimään ulospääsyä tilanteesta etsimällä uusia rationaalisia toimintatapoja. Nämä erilaiset asennoitumistavat erilaisine elämänhorisontteineen kuvastavat sitä, ettei syrjäytymisen voittamiseen ole vain yhtä ainoata ratkaisua. 15

18 Toisaalta selvästi nähtävissä se, että erilaisten tapojen ohelle ihmiset tarvitsevat eri tavalla tukea. Elämän näkeminen muutostilanteena tai käännekohtana ja välttämättömänä sopeutumisena saattaa luoda edellytykset suhteellisen itsenäiselle selviytymiselle tai tuen tarpeelle. Deterministinen suhtautuminen tai sisäänpäin kääntyminen edellyttävät tukea vaihtoehtojen näkemiseksi ja ulospäin suuntautumiseksi. Kapinointi vailla voimaa ja antaa mennä -asenne taasen harvoin johtavat tulokseen ilman pysähdyttävää apua ja tukea tavoitteiden asettelussa. Syrjäytyminen ja ongelmaratkaisutyö Syrjäytymisen eriytyneisyys tuo esille sen, että liian yleistävät tulkinnat eivät tarjoa riittävää perustaa ilmiön moninaisuuden ymmärtämiselle. Kyseiset tulkinnat eivät myöskään luo perustaa ongelmien yksilölliselle ja yhteiskunnalliselle käsittelemiselle ratkaisuja etsittäessä. Tutkimukset tavallisesti paljastavat ilmiöiden yleisiä piirteitä. Näin on myös syrjäytymistutkimuksissa. Ne tuovat esille keskimääräisiä piirteitä, jotka eivät paljasta asioiden monimuotoisuutta. Yleistävä tieto on vajavaista auttamis- ja ongelmaratkaisutyön perustana. Syrjäytymisen monimuotoisuuden näkeminen ja tilannekohtainen analyysi luovat perustan inkluusion rakentamiselle. Inkluusion rakentaminen edellyttää myös dynaamisten prosessien ymmärtämistä. Syrjäytymistä tulee tarkastella dynaamisesta näkökulmasta. Me tarvitsemme ennen ja jälkeen tietoa syrjäytymisen alettua. Inkluusiotyö vaatii dynaamista tietoa siitä, miten tilanteeseen tultiin ja miten se voidaan purkaa eli rakentaa purkautuneet kytkennät työelämään tai muille sosiaalisille areenoille. Edellä olen pyrkinyt paljastamaan syrjäytymisen monimuotoisuuden ja dynaamisuuden, joka sekin on monimuotoista. Monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että asioita ei voida tarkastella ja käsitellä ryhmäkohtaisesti, esimerkiksi periaatteella työttömät syrjäytyneinä. Tarvitaan sensitiivisempää lähestymistapaa. Toisaalta ilmiön monimutkaisuus tuo esille sen, että ongelmaratkaisutyö ei ole eksluusion ratkaisemista. Kysymys on inkluusion rakentamisesta eli kiinnikkeiden palauttamisesta. Tämä edellyttää edeltäneen tuntemista. Sen tuntemista, miten sidokset purkautuivat ja mihin eli minkälaiseen elämäntapaan tultiin. Näiden asioiden tietämisen avulla ymmärrämme jotain inkluusion edellyttämien sidosten ja interventioiden rakentamisen edellytyksistä. Edellä todettu tuo esille myös pari muuta näkökohtaa. Ongelmaratkaisuihin liittyy sosiaalisen ohella psyykkinen ulottuvuus ja yksityisyyteen liittyvät eettiset ongelmat. 16

19 Nivelvaiheet ja siirtymät ammatillisessa kuntoutuksessa Projektipäällikkö Leena Toivonen ja projektipäällikkö Arto Vehkomäki Elämä vie muutokseen Kuntoutuksen tarve liittyy vahvasti muutoksen tarpeeseen ja ristiriitatilanteeseen ihmisen elämässä. Syystä tai toisesta totuttu tapa elää ja aiemmat keinot selviytyä arjessa, työssä, opiskelussa, elämässä ylipäänsä, eivät enää toimi. Entiseen tavalliseen elämänmenoon tulee katkos. Yhtäältä se voi tulla odottamattoman ja traumaattisenkin tapahtuman, kuten tapaturman tai äkillisen sairastumisen myötä. Toisaalta se voi ilmaantua pikkuhiljaa, miltei huomaamatta, erilaisten fyysisten vaivojen ja terveydentilan pulmien kasaantuessa niin, että voimat eivät tunnu enää riittävän arjen toimista ja tehtävistä suoriutumiseen. Tilanteeseen voi liittyä henkistä uupumista työn paineiden tai erilaisten suoritusvaatimusten alla, jopa masennusta. Aina muutos ei liity sairastumiseen tai vajaakuntoisuuteen. Myös läheisten ihmisten elämän käännekohdat, perhe-elämän kriisit tai yhteisössä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja niiden heijastevaikutukset, esimerkiksi työttömyys, voivat sysätä ihmisen keskelle uutta ja odottamatonta elämäntilannetta. Halusit tai et, elämä tempaa mukaan muutokseen. Muutoksen välttämättömyys liittyy myös osaksi ihmisen luonnollista elämänkulkua, kasvua ja kehitystä. Näillä elämään liittyvien erilaisten siirtymien onnistumisella on ratkaisevan tärkeä merkitys myöhempien siirtymien sujumiselle ja aktiiviselle osallisuudelle yhteiskunnassa. Esimerkiksi siirtyminen perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen voi osalle nuorista olla syrjäytymisen paikka. Toinen kriittinen nivelvaihe nuoren aikuisen elämässä on siirtyminen koulutuksesta työelämään. Monilla elämän siirtymät sujuvat ilman suurempia ongelmia, tavanomaisten ohjausjärjestelmien avulla. Osa nuorista tarvitsee kuitenkin erityistä tukea ja ohjausta näissä elämän siirtymissä suotuisasti eteenpäin päästäkseen. Samoin on laita yhtäkkisten ja odottamattomien elämänmuutosten kohdalla. Toinen selviytyy kotikonstein, läheisten tai lähipalveluiden avulla, kun taas toisen tilanne voi johtaa syrjäytymiskehitykseen ilman tiivistä, kohdennettua ja asiantuntevaa apua. Tämä pätee myös vähitellen ilmaantuvien terveydentilan pulmien tai elämänhallinnan ongelmien tunnistamisessa ja niihin reagoimisessa. Vuosien myötä pikkuhiljaa kasaantu- 17

20 neen painolastin kanssa ihminen yrittää usein sinnitellä yksin niin pitkään kuin mahdollista. Vasta tilanteen kärjistyminen herättää pohtimaan, että tarttis tehdä jotain. Kuntoutuksen tavoitteet ja prosessi Elämän ristiriitatilanteessa ja taitekohdassa kuntoutus voi olla apuna paikallaan. Kuntoutusprosessin ensimmäinen ja yksi kriittisimmistä vaiheista onkin kuntoutustarpeen tunnistaminen: kuka, missä ja milloin havaitsee erityisten tukitoimien ja kuntoutuksen tarpeen. Harva ihminen itse mieltää olevansa varsinaisen kuntoutuksen tarpeessa, vaikka tuen ja muutoksen aihetta tilanteessaan tunnistaisikin. Vielä suurempi kynnys on lähteä omin neuvoin hakemaan itselleen kuntoutusta. Kuntoutusjärjestelmän monimuotoisuus ja hajanaisuus eivät helpota tätä tehtävää. Kuntoutuksen keinovalikoima on laaja, monitasoinen ja monesti ikään kuin kätkössä, osana erilaisten palvelujärjestelmien ja organisaatioiden toimintaa. Kuntoutuksen saavutettavuus voi joskus olla konstikasta ja kohdentuminen pahimmillaan jopa sattumanvaraista. Kuntoutuksen tarpeen havaitsemisessa paikallinen, julkinen palvelujärjestelmämme on avainasemassa. Muun muassa koulujen oppilashuolto, perusterveydenhuolto, työvoimatoimi, Kelan paikallistoimistot ja perusturvatoimi ovat niitä tahoja, joiden kanssa elämän pulma- ja taitekohdissa yleensä ollaan tekemisissä ja joissa erityisen tuen tarve useimmiten ilmenee. Erikoissairaanhoitoa vaativissa terveydentilan ongelmissa sairaaloiden poliklinikat ja työelämässä olevien kohdalla työterveyshuollot ovat merkittävässä roolissa kuntoutuksen tarpeen tunnistamisessa. Näiden palveluiden omaama mahdollisimman hyvä kuntoutustietämys ja erilaisten kuntoutusmahdollisuuksien tunteminen saa tällöin ratkaisevan merkityksen. Päätökset kuntoutuksen kohdentamisesta ja arviot sen oikea-aikaisuudesta tehdään usein muualla kuin varsinaisissa kuntoutuspalveluita tuottavissa organisaatioissa, minkä vuoksi julkisen palvelujärjestelmän kuntoutusosaaminen korostuu. Lisäksi kuntoutusjärjestelmän mahdollisimman selkeillä, yhdessä sovituilla toimintatavoilla on tärkeä merkitys kuntoutusaloitteen sujuvan etenemisen kannalta. Tässäkin tehtävässä kuntoutusorganisaatioilla on ajankohtaisia haasteita. Kun kuntoutuksen tarve on havaittu ja tunnistettu, liittyy seuraava kriittinen kysymys kuntoutustarpeen tarkempaan arviointiin ja tarkasteluun. Millainen kuntoutus juuri tässä tilanteessa ja tämän yksilön kohdalla olisi tarpeen? Mitkä ovat kuntoutujan omat tavoitteet, toiveet ja päämäärät? Millaista muutosta ihminen itse kaipaa elämäänsä? Professori Aila Järvikoski (2003) on kuvannut kuntoutuksen palveluohjausta erilaisine vaiheineen varsin havainnollisesti (kuvio 1). Malli kuvaa mielestämme mainiosti myös sitä, mistä kuntoutusprosessissa ylipäänsä on kysymys. 18

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot