SATAKUNTA OSAA PRIZZTECH OY - 15 VUOTTA SATAKUNTALAISTA KEHITYSTYÖTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNTA OSAA PRIZZTECH OY - 15 VUOTTA SATAKUNTALAISTA KEHITYSTYÖTÄ"

Transkriptio

1

2 SATAKUNTA OSAA PRIZZTECH OY - 15 VUOTTA SATAKUNTALAISTA KEHITYSTYÖTÄ

3 Julkaisija: Prizztech Oy Toimitus: Katri Kujanpää Kuvat: Marko Mikkola Graafinen suunnittelu: Anne Autioniemi Kirjapaino: Satakunnan Painotuote Oy Kokemäki 2005 ISBN

4 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...5 Risto Liljeroos: Satakuntalainen innovaatioympäristö...6 Matti Linnainmaa: Prizztech kulkee hyvässä myötätuulessa Kyösti Jääskeläinen: Teknologiakeskukset vanhasta navetasta innopoleiksi Aulis Laaksonen: Teknologiakeskus Pripolin ja Prizztech Oy:n kehitys ENERGIA JA YMPÄRISTÖ Esa Merivalli: Uusiutuvat energialähteet käyttöön Juha Korkeaoja: Uusiutuvan energian hyödyntäminen osana kuntien elinkeinostrategiaa Matti Rintanen: Jätteenpolttosuunnitelmat Porissa Veijo Ryhänen: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Pekka Turunen: Tavoitteeksi jätteiden tehokkaampi energiahyödyntäminen Tuomo Raininko: Peltoenergia - realismia vai ei? HYVINVOINTI JA TEKNOLOGIA Jari-Pekka Niemi: Hyvinvointi ja teknologia osana Prizztech Oy:tä Katrina Harjuhahto-Madetoja: Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma Pertti Rajala: Korvaako teknologia ihmisen vammaisen arjessa? Ari Juntunen: Diabeteksen omahoitojärjestelmän esiselvitysprojekti Kari-Erik Berg: Palveluverkosto hallintaan tietotekniikan avulla Jari Lehto: Satalinna uudistuu INNOVAATIO- JA YRITYSPALVELUT Jari Järnstedt: Innovaatioympäristön kehittäminen maakunnan haasteena Edvins Karnitis: Development of innovative economy in Latvia Eoin O Driscoll: The Role of Innovation in Transforming the Enterprise Landscape in Ireland Juhani Ikonen: Olkiluoto 3 luo Satakunnalle uusia mahdollisuuksia ETÄTEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUSOHJELMA Etäteknologian osaamiskeskusohjelma mukana maakunnan kehityksessä Ari Eklund: Etäteknologian osaamiskeskusohjelma - katse kohti tulevaa Jari Multisilta: Opiskelu ja työskentely verkossa Hannu Jaakkola: Satakunta etäteknologiamaakunnaksi

5 MATERIAALITEKNIIKAN OSAAMISKESKUSOHJELMA Iiro Andersson: Materiaalitekniikkaa projekteista huippututkimukseen Hannu Miettinen: Sirkusteltta-suomen tukipuu - ajatuksia Porin ja Satakunnan tulevaisuudesta Jenny Poulsen: Pohjoismainen magneettiteknologian seminaari YLIOPISTOKESKUKSEN PALVELUT Kari Kukkonen: Yhteinen palvelukeskus Porin yliopistokeskukseen Martti Sinisalmi: Porin yliopistokeskuksen synty, nykyvaihe ja tulevaisuus PRIZZTECH OY LYHYESTI Prizztech Oy:n hallitus Satakunnan Teknologiakylä Oy Prizztech Oy rakennuttajasta maakunnan kehittäjäksi

6 ESIPUHE Prizztech Oy täytti viisitoista vuotta. Viisitoista vuotta on lyhyt aika tarkastellaanpa sitä yksittäisen ihmisen näkökulmasta tai laajempaa viitekehystä vasten. Viisitoista vuotta on kuitenkin merkittävä ajanjakso, kun tarkastelun näkökulmaksi otetaan suomalaisessa ja satakuntalaisessa innovaatioympäristössä tapahtuneet muutokset. Teknologiakeskusorganisaatiot ovat omalta osaltaan olleet tämän muutoksen keskiössä. Siksi monet samanikäiset organisaatiot ovat juhlistaneet merkkivuottaan eri tavoin. Juhlavuoden osalta Prizztech Oy:ssä syntyi ajatus juhlien viettämisen sijasta järjestää seminaarisarja toiminnan painopistealueilta. Näin saatiin sopiva läpileikkaus yhtiön kehittämistyön painopisteiden ajankohtaisista asioista. Satakunnan innovaatioympäristössä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana tulevaisuuden kannalta merkittäviä muutoksia positiiviseen suuntaan. Innovaatioympäristöstä on syntynyt monipuolinen ja osaava kokonaisuus, joka on omalta osaltaan toteuttamassa maakunnan strategia-asiakirjoja. Maakunnan osaamispääomasta vastaavien Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun rooli innovaatioympäristössä on tiedon tuottajina keskeinen. Maakuntaan on syntynyt rakenteita, jotka mahdollistavat teknologian ja osaamisen siirron hyödyntäjäorganisaatioille, lähinnä elinkeinoelämälle. Prizztech Oy on maakunnallisena kehittäjäorganisaationa keskeisessä roolissa innovaatioympäristössä. Yhtiön toiminta on organisoitunut kuuteen toiminnalliseen yksikköön ja yhtiön toiminta on painottunut maakuntaohjelman mukaisille painopistealoille. Prizztech Oy on myös omalta osaltaan toteuttamassa maakunnallista teknologiastrategiaa. Tämä julkaisu perustuu pidettyihin seminaareihin sekä joukkoon muita artikkeleita. Ne on järjestetty teemakokonaisuuksiin, joissa on osin kapeiltakin osa-alueilta tarkasteltu ajankohtaisten asioiden lisäksi myös lähitulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Toivomme tämän julkaisun antavan käsityksen satakuntalaisen innovaatioympäristön ajankohtaisteemoista ja tarjoavan samalla mielenkiintoisia lukuhetkiä. Porissa Prizztech Oy

7 TOIMITUSJOHTAJA RISTO LILJEROOS PRIZZTECH OY SATAKUNTALAINEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖ PRIZZTECH OY:N ROOLI SATAKUNTALAISESSA INNOVAATIOYMPÄRISTÖSSÄ Tänä päivänä Prizztech Oy:n rooli satakuntalaisessa innovaatioympäristössä on selkeä. Yhtiö toimii maakunnallisena kehittäjäorganisaationa toteuttaen maakunnan yhteistä tahtotilaa valikoiduilla painopistealoilla. Yhtiön toiminnalliset yksiköt - Energia ja ympäristö, Hyvinvointi ja teknologia, Innovaatio- ja yrityspalvelut, Satakunnan osaamiskeskusohjelma ja Yliopistokeskuksen palvelut sekä näitä tukevat sisäiset palvelut - ovat kukin vakiinnuttaneet toimintansa. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Yhtiön käynnistyminen teknologiakeskuksen rakennuttajana kuvaa hyvin tuon aikakauden teemoja. Osaamispääoman tuottajien läheisyyteen rakennettiin uudella teknologiakeskuskonseptilla innovatiivisten yritysten tarpeisiin ensiluokkaisia tiloja. Valtakunnallinen trendi on sittemmin osoittautunut menestyksekkääksi, ja teknologiakeskusten rooli on maakunnissa tunnustettu. Satakunnassa liikkeellelähtö oli osin ongelmallista johtuen mm. valtakuntaa koetelleesta lamasta. Myös osaamispääoman tuottajien 6

8 rooli oli nykyistä selkeästi pienempi. Satakunnan ammattikorkeakoulun muodostuminen ja siellä tapahtunut voimakas kehittyminen sekä Porin yliopistokeskuksen synty ovat sittemmin merkittävästi parantaneet alueen ja yritysten kilpailukyvyn parantamisen edellytyksiä luku kaikkine vaikeuksineen pakotti maakunnan päättäjät pohtimaan keinoja Satakunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Jo tuolloin maakunnallista tahtotilaa etsittiin ensimmäisten kärkihankkeiden listauksilla. Yliopistotasoisen koulutuksen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen nähtiin keskeisiksi menestystekijöiksi. Yhteistä tahtotilaa synnytettiin mm. valmistelemalla Satakunnan osaamiskeskusohjelman sisältöä kahdella osaamisalalla, jotka ovat etäteknologia ja materiaalitekniikka. Satakunnan osaamiskeskusohjelmasta syntyi kokonaisuus, johon olivat maakunnan alueviranomaisten lisäksi sitoutuneet kuntasektori, oppilaitokset sekä ennen kaikkea elinkeinoelämä. Kun Satakunta pääsi osaksi kansallista osaamiskeskusohjelmaa vuoden 1999 alussa, alkoi ohjelmaa hallinnoivan Prizztech Oy:n voimakas kasvu. Näin osoittautui selkeästi, että yhteisen tahtotilan toteuttajaorganisaatiolle oli selkeä tarve. Erityisesti Satakunnan osaamiskeskusohjelman toteutuksen rinnalle kaivattiin myös muita innovaatioympäristön palveluita. Näitä palveluita ovat mm. innovaatioaihioiden seulonta, tuotteistamis- ja kaupallistamispalvelut, ohjattu toimintaympäristö eli yrityshautomo, yritys- ja yritysryhmäkohtaiset hankkeet sekä kansainvälistymispalvelut. Lisäksi tarvittiin myös teknologiaasiamiehiä, henkilöitä, jotka kiertävät yrityksissä etsien kehittämistarpeita ja kertovat yrityksille kehittämismahdollisuuksista. Näitä kehittämismahdollisuuksia tarjoavat monien käynnissä olevien hankkeiden lisäksi yhteistyö korkeakoulu- ja yliopistoyksiköiden sekä eri asiantuntijoiden kanssa. Teknologian ja osaamisen siirrosta on tänä päivänä tullut monelle yritykselle arkipäivää. Kuitenkin Satakunnassa, kuten laajemminkin valtakunnassa, on vielä suuri joukko yrityksiä, jotka eivät näitä mahdollisuuksia ole oppineet hyödyntämään. Tehtäväkenttää siis kehittäjäorganisaatioilla riittää. Tosin yhä laajempi joukko ns. veturiyrityksistä edellyttää toimittajaverkostoltaan omien kriteeriensä mukaisia vaatimuksia. Näiden yritysverkostojen kehittäminen on vahvassa myötätuulessa. Eräänä esimerkkinä tällaisesta toimittajaverkostosta voidaan todeta Olkiluodon uusi ydinvoimalainvestointi, johon osallistuvilta yrityksiltä edellytetään tiettyjä valmiuksia. Näiden valmiuksien synnyttämiseksi ja parantamiseksi on käynnissä erillishankkeita. Prizztech Oy:n toiminta ulottuu koko maakunnan alueelle, sillä yhtiöllä on toimipisteet Porin lisäksi Raumalla, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Kokemäellä. 7

9 KANSALLINEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Teknologia, innovatiivisuus ja osaaminen ovat avainsanoja, kun tällä hetkellä pohditaan Suomen kilpailukykyä globalisoituvassa ympäristössä. Suomi on viime vuosina niittänyt mainetta maailman kilpailukykyisimpänä valtiona. Tähän asemaan ovat erityisesti vaikuttaneet vahva ja kehittynyt koulutusjärjestelmä sekä panostukset t & k toimintaan. Nämä panostukset kasvoivatkin merkittävästi 1990-luvun aikana lähinnä yksityisen sektorin panostusten myötä. Tällä hetkellä yksityisen sektorin ja ennen kaikkea sen merkittävimmän kehittämiseen panostavan yrityksen, Nokian, osalta on epäilyjä panostusten suhteellisen osuuden kasvattamisesta. Julkinen valta on omalta osaltaan pyrkinyt keskusteluissa tuomaan esille mm. Tekesin panostusten korotustarvetta, joka kuitenkin on konkretisoitunut varsin maltillisesti. Suomen julkissektorin toimijoiden työnjaot ovat myös keskustelun alla. Finnveran, Tekesin, Sitran, Finpron, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja TEkeskusten keskinäisten työnjakojen lisäksi myös alueellistamiseen liittyvät selvitykset ja keskustelut ovat ajankohtaisia. Suomen julkisen sektorin toimijaverkko on rakentunut varsin monipuoliseksi. Palveluverkoston toimintoja ja koordinaatioita kehittämällä on mahdollista vastata nykyistä paremmin uusiutuviin haasteisiin. Suomen kilpailukyky ei ole muuttunut hyvinvoinniksi toivotulla tavalla. Investoinnit Suomeen ovat säilyneet vaatimattomina, ja investointien virta onkin ollut maasta ulospäin. Tämä on luonnollisesti huolestuttavaa, etenkin kun samanaikaisesti globalisaation on nähty muodostavan enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Osaaminen on tässäkin keskeisessä roolissa. Suomen koulutusjärjestelmä on kilpailukykyinen, mutta samanaikaisesti on keskusteluun noussut lisääntyvässä määrin mielipiteitä tutkimustoiminnan keskittämisestä suuriin emoyliopistoihin. Alueellisille innovaatioympäristöille nämä trendit ovat osin huolestuttavia. Toisaalta kilpailukyvyn hyödyntäminen hyvinvoinniksi on myös nostanut esille innovaatioympäristöjen kehittämistarpeen. Tutkimustulosten ja innovaatioiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on nähty yhdeksi keinoksi vahvistaa kilpailukykyä. Kyseessä on palveluvalikoima, jonka toteuttaminen edellyttää julkista panostusta. Erityisesti pääomasijoitusmarkkinat eivät ole nykyisellään toimineet yritystoimintaa käynnistettäessä. Näitä palveluita on nyt selvitelty useissa eri työryhmissä, ja onkin varsin todennäköistä, että päätöksiä näiden osalta saadaan lähitulevaisuudessa. Maakunnallisena toimijana Prizztech Oy voi olla näiden välittäjäorganisaatiopalveluiden toteuttajana. 8

10 YHTEISTYÖ ON VOIMAA Prizztech Oy:n toiminta perustuu verkostojen toimintaan. Yhteistyö osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien välillä on perusedellytys menestyksekkäälle toiminnalle. Yhteistyö ei voi rajautua vain maakunnan sisälle, vaan asiantuntemusta on hyödynnettävä kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Prizztech Oy:n yhteistyöverkostossa ovatkin lähes kaikki kansalliset yliopistot ja tutkimuslaitokset, ja yhtiön toimintaan on verkostoituneena yli 700 asiantuntijaa. Osaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat kilpailukyvyn kehittämisessä keskeisessä asemassa. Tämän vuoksi alueen elinkeinoelämän ja sen osaamisten tunteminen on ratkaisevassa asemassa. Satakunnassa on viime vuosina tapahtunut huomattavaa kehitystä myös yrityspalveluorganisaatioiden osalta. Vuonna 1999 perustettu Porin seutukunnalla toimiva, alkavien yritysten neuvontaan erikoistunut Yrityspalvelu Enter sai vuonna 2004 seurakseen kaksi uutta seudullista elinkeinotoimijaa Rauman Seudun Kehitys Oy:n ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n. Lisäksi Porin seudulle on suunnitteilla mahdollisimman laajan maantieteellisen alueen kattava yhteinen elinkeino-organisaatio. Nämä elinkeino-organisaatiot tuntevat omien toimialueittensa yritykset ja niiden kehittämistarpeet. Kehittämiseen liittyvät toimenpiteet nämä organisaatiot tilaavat tapauskohtaisesti siihen parhaiten soveltuvalta organisaatiolta. Näin ollen Prizztech Oy:n yhteistyö toteutuu elinkeino-organisaatioiden kanssa erityisesti kehittämishankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Satakunnassa yhteistyö on vakiintunut monilta osin jo niin itsestään selvyydeksi, että sitä päivittäisessä työssä ei edes huomaa. Tämä onkin välttämätöntä jo siksi, että maakunnan rajallisilla panostuksilla on kyettävä saamaan aikaiseksi mahdollisimman tuloksekasta toimintaa. Suuri kiitos tehokkaalle hankekoordinaatiolle kuuluu maakunnan alueviranomaisille, Satakunnan TE-keskukselle ja Satakuntaliitolle, jotka ovat omalla toiminnallaan aktivoineet maakunnallista yhteistyötä. Osa innovaatioympäristön palveluista on tarkoituksenmukaisinta järjestää yhteistyöverkostojen kautta. Jatkossa maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätön, mutta ei riittävä, edellytys menestyksekkäälle toiminnalle. Kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja niiden hyödyntäminen maakunnan toimijoiden ja elinkeinoelämän lähtökohdista on seuraava väistämätön kehitysaskel. Tämä korostuu erityisesti tulevia rahoitusmahdollisuuksia suunniteltaessa. 9

11 LÄHITULEVAISUUDEN HAASTEET Satakunnan tulevaisuudesta on julkisessa keskustelussa esitetty hyvinkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Työttömyyden säilyminen korkealla tasolla ja jatkuva muuttotappio ovat omalta osaltaan synkentämässä monen näkemystä tulevaisuudesta. Satakuntalaisen koulutussektorin vahvistuminen antaa puolestaan uskoa erityisesti muuttotappion hillitsemiseen. Muuttovoittoiseksi alueeksi siirtyminen edellyttää kuitenkin maakunnan elinkeinoelämän kykyä ja tarvetta osaavan työvoiman rekrytointiin. Mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä on mahdollista jossain määrin synnyttää myös tutkimussektorille. Satakuntaan on syntymässä myös tutkimussektorille uusia rakenteita, kuten esimerkiksi magneettitutkimuskeskus. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittymisessä keskeisessä asemassa ovat omistajien päätökset. Satakunnan näkökulmasta yksi uhkatekijä on se, että eräiden keskeisten toimialojen toimintavolyymistä merkittävää osaa koskevat päätökset tehdään maakunnan ulkopuolella, osin jopa ulkomailla. Satakuntalaisten toimijoiden haasteena on rakentaa yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö, jotta yritys sitoutuisi mahdollisimman tiiviisti alueelle. Toimintaympäristö sisältää mm. osaavan henkilöstön saannin, t&k -toiminnan, toimivat toimittajaverkostot ja yleisen infrastruktuurin. Nämä haasteet ovat lähes identtiset globalisaatiosta aiheutuvien haasteiden kanssa. Toiminta- ja innovaatioympäristön on siis jatkossa oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen erityisesti, mikäli Satakuntaan halutaan lisääntyvässä määrin investointeja. Innovaatioympäristön palveluiden ongelmana on niiden projektiluonteisuus. Pysyvän rahoituksen puuttuminen heikentää mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toiminnalliseen kehittämiseen. Lähitulevaisuuteen liittyy rahoituksellisesti myös epävarmuustekijöitä EU:n nykyisen rahoituskauden päättyessä. Vaikka rahoituksellisesti tilanne ei välttämättä ratkaisevasti muutu, saattaa kuitenkin syntyä epäjatkuvuuskohta, jossa palveluita joudutaan hetkellisesti heikentämään ja mahdollisesti menetetään osaajia. Eri rahoituslähteiden laajempi ja monipuolisempi hyödyntäminen nouseekin lähitulevaisuudessa merkittävään rooliin. EU:n rahoituskauden vaihtuminen ei vaikuttane kansallisten kehitysohjelmien, kuten osaamis- ja aluekeskusohjelmien, toteutukseen, sillä ohjelmien jatko näyttää turvatulta. Valtakunnallisesti Suomessa on kuitenkin tehtävä päätöksiä niistä innovaatioympäristön palveluista, jotka jat- 10

12 kossakin halutaan säilyttää tai kehittää. Näiden osioiden valmisteluun on varauduttu myös Prizztech Oy:ssä mm. toimimalla aktiivisesti Suomen teknologiakeskusten liiton työssä. Yksi tällä hetkellä selkeästi esille noussut trendi on liiketoimintaosaamisen vahvistunut rooli kehitystyössä. Prizztech Oy:n näkökulmasta yritysten ja muiden hyödyntäjäorganisaatioiden liiketoimintaprosessit ovat yhtiön markkinat, korkeakouluissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa oleva osaaminen sen tuote ja teknologia on mahdollistaja. Teknologia mahdollistaa uuden tuotteen, uuden tuotantomenetelmän tai uuden liiketoimintaprosessin erityisesti monitoimittajaympäristössä. Liiketoiminnan tutkimukseen ja osaamisen siirtoon on synnytettävissä toimivia rakenteita, joiden osalta kehitystyö Satakunnassa on jo varsin pitkällä. Menestyville innovaatioympäristöille tunnusomaista on myös niiden joustava sopeutumiskyky muutostilanteisiin. Muutoksiin reagointia on mahdollista nopeuttaa ennakointitutkimuksesta saatavaa tietoa hyödyntämällä. Prizztech Oy on osaltaan vahvistamassa ennakointitiedon hyödyntämistä edistävien toimintojen synnyttämistä maakuntaan. Yksi jo ohjelmatasollakin edellytetty muutos toiminnassa on lisääntyvä kansainvälinen toiminta. Kansainvälistyminen ei tarkoita toimijoiden kansainvälistymistä vain kansainvälistymisen vuoksi, vaan se on nähtävä keinona löytää uusia ratkaisuja yhä kiristyvässä alueiden välisessä kilpailussa. Esimerkiksi tutkimus- ja hankeyhteistyö sekä opiskelijavaihto ovat konkreettisia tapoja vahvistaa alueen osaamispohjaa. LÄHTÖKOHDAT HUOMISEEN Satakuntaan on rakentunut viime vuosien aikana toimiva ja kehittyvä innovaatioympäristö. Kehitystyön osalta maakunnan eri ohjelma-asiakirjat ovat yhdenmukaiset, ja kehitystyön toteutukseen liittyvä yksimielisyys on hyvällä tasolla. Rakenteellisesti Satakunnan innovaatioympäristö on tehokkaasti organisoitunut ja yhteistyökykyinen. Satakuntalaiset toimijat ovat lisääntyvässä määrin verkostoitumassa kansallisesti ja kansainvälisesti. Profiloituminen näissä verkostoissa omille vahvuusalueille on toteutumassa. Kansallisen tason ohjelmavalmistelu on aktiivisen vuorovaikutuksen kohteena. Myös uusien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen on panostettu. Lähtökohdat huomiseen ovat siis periaatteessa kunnossa. Onnistuminen alueiden kilpailussa ratkaistaan oikeiden valintojen, yhteistyön sekä reagointi- ja päätöksentekokyvyn avulla. 11

13 PRIZZTECH OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KAUPPANEUVOS MATTI LINNAINMAA PRIZZTECH KULKEE HYVÄSSÄ MYÖTÄTUULESSA Satakunnassa on myönteistä kehitystä estänyt menneinä vuosina kyvyttömyys hyvään yhteistyöhön. Toinen suuri ongelma maakunnassamme on ollut korkeakoulutuksen puute. Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittyminen ja Porin yliopistokeskuksen synty ovat nyt poistamassa jälkimmäistä vajausta. Aikaisemmin täältä lähdettiin korkeakouluopiskeluun muualle, ja usein jäätiin lopuksi elämäksi sille tielle. Satakunnan nuoret saavat nyt hyvää koulutusta omassa maakunnassamme, ja toivottavasti he löytävät myös työpaikkansa täällä. Aluekeskusohjelmat sekä kiinteytyvä seutuyhteistyö ovat opettamassa meitä rakentavaan yhteispeliin. Turhasta keskinäisestä kahinoinnista on päästävä pois, sellaiseen ei kannata uhrata voimavaroja Meidän on nähtävä koko Satakunta samana työssäkäyntialueena. On toissijaista mihin Satakunnan kuntaan saamme uutta kehittyvää yritystoimintaa. Pääasia on se, että tällaisia yrityksiä syntyy maakuntaamme. Mielestäni Prizztech Oy:n toiminta on hyvä esimerkki rakentavasta satakuntalaisesta yhteistyöstä. Alunperin varsin porilaislähtöisestä kehittäjäorganisaatiosta on tullut koko Satakuntaa palveleva yritys. Viimeisen 12

14 kolmen vuoden aikana Prizztech Oy on perustanut toimipisteet Raumalle, Kokemäelle, Kankaanpäähän ja Huittisiin. Yhtiömme on nyt voimakkaasti mukana Satakunnan kaikkien seutukuntien kehitystyössä. Prizztech Oy.n hallitustyöskentelyssä ei ole häivääkään mistään keskinäisestä nahistelusta, vaan kaikki työskentelevät Satakunnan kehittämisen puolesta. Prizztech Oy on toiminut nyt 15 vuotta. Toimintaan tuli aivan uutta vauhtia vuonna 1999, kun yhtiö sai hoitaakseen kaksi osaamiskeskusohjelmaa. Materiaalitekniikka ja etäteknologia ovat toimiala-alueita, joissa meillä on Satakunnassa jo paljon osaamista, jonka perustalle voidaan luoda kasvavaa yritystoimintaa. Globaalisti voi todeta, että ne maantieteelliset alueet menestyvät, jotka pystyvät rakentamaan tarpeeksi voimakkaita toimialaklustereita. Tämä klusteriajattelu on ollut yhtenä kantavana voimana Prizztech Oy.n toiminnassa. Nyt on materiaalitekniikan alueella astuttu suuret askeleet eteenpäin. Porin yliopistokeskuksen yhteyteen perustetaan magneettialan tutkimuskeskus. Raumalle on syntymässä vuoden 2005 alussa vastaavanlainen Vesi-instituutti. Näiden tutkimuskeskusten taustajoukoissa on jo satakuntalaisten toimijoiden lisäksi merkittäviä suomalaisia suuryrityksiä. Tämä tuo heti alusta alkaen tarpeellista uskottavuutta tutkimuskeskusten toiminnalle. Suomalaiset ovat hyviä keksimään ja kehittämään teknologiaa ja teknisiä tuotteita. Valitettavasti erittäin usein uusien tuotteiden kaupallistaminen epäonnistuu. Kuitenkin uusien tuotteiden saanti markkinoille ja siitä syntyvä lisäarvo työllisyysvaikutuksineen on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa liiketoimintaosaaminen on varsinkin pk-yrityksissä varsin huonoa. Tähän on viime aikoina tosin kiinnitetty varsin paljon huomiota, mutta asiaa on käsitelty liikaa vain teoriatasolla. Liiketoimintaosaaminen on pystyttävä konkretisoimaan, ja yrityksiä on opetettava hakemaan asiantuntija- apua oikeilta tahoilta. Uskon Prizztech Oy:nkin toiminnassa liiketoimintaosaamiseen liittyvän kehittämistyön saavan jatkossa varsin suuren painoarvon. Prizztech Oy:n palveluksessa on tällä hetkellä viitisenkymmentä asiantuntijaa. Eri projekteissa on mukana niin yrityksistä, oppilaitoksista kuin julkiseltakin sektorilta satoja henkilöitä. Kun tällainen joukko panostaa asiantuntemuksensa yhteisiin hankkeisiin, on sillä valtava kehitysvoima. Prizztech Oy:n toiminta on tällä hetkellä suotuisalla uralla. Uskon yhtiömme tuovan jatkossa huomattavaa lisäarvoa koko Satakunnan kehittämiselle. 13

15 Kuva: Asta Sjöblom TOIMITUSJOHTAJA KYÖSTI JÄÄSKELÄINEN SUOMEN TEKNOLOGIAKESKUSTEN LIITTO TEKEL TEKNOLOGIAKESKUKSET VANHASTA NAVETASTA INNOPOLEIKSI Suomi kuuluu edellä kulkijoihin kansainvälisesti tunnetun ja melkoisen yhtenevän teknologiakeskusmallin soveltamisessa. Näin sekä historiallisesti, määrällisesti että laadullisesti. Oululaisesta navetasta vuonna 1982 alkanut kehitys jatkuu eri puolilla maata järjestäytyneenä toimintana, jossa yhdistyvät järkevästi hoidettu liiketoiminta, alueellinen elinkeinopolitiikka ja kansallisen innovaatiopolitiikan operatiivinen toteutus. Juhlajulkaisussa sopinee ensin katsoa, miten tämä on saavutettu. Teknologiakeskuskonseptin kestävyydestä keskusteltiin paljon vielä 80- luvun lopulla ja 90-luvun alussa, jolloin Suomessa oli jo kymmenkunta teknologiakeskusta, osin valmiiksi rakennettuina, osin kaupunkien suunnitelmissa. Rakennuksiin tehdyillä huomattavilla alkuinvestoin- 14

16 neilla käynnistyneen toiminnan epäiltiin ajautuvan taloudelliseen mahdottomuuteen. Monissa uusissa hankkeissa olikin kyse uskosta ja muodista: jos kerran Lappeenrannassa niin kyllä Porissakin teknologiakeskus olla pitää. Vaikka toiminnan sisällöstä ja perusmenestystekijöiden olemassaolosta ei vielä ollut varmuutta, teknologiakeskus piti saada. Tärkein eli yliopistoyhteys oli lähes kaikilla suunnitelluilla keskuksilla, mutta yhteistyökulttuurin kehittyminen vei aikaa. Esimerkiksi 90-luvun alussa yliopistorehtoreiden neuvosto kutsui minut alustamaan rehtoreiden vuositapaamiseen otsikolla Teknologiakeskus yliopistojen menestystekijä vai verenimijä. Alustuksesta seurasi melkoinen mediamylläkkä, mutta nyt rohkenemme jo puhua menestystekijästä. TEKELin eli vuonna 1988 perustetun Suomen Teknologiakeskusten Liiton puitteissa meillä on ollut ilo yhdessä kehittää suomalaista sovellusta kansainvälisestä teknologiakeskuskonseptista. Globaalina lähtökohtana on tiedon, osaamisen, osaajien sekä uuden teknologian tuotanto yliopistoissa, korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Tavoitteena on hyödyntää tätä yritysten, alueiden ja kansakunnan kannalta keskeistä voimavaraa yhteisen hyvinvoinnin ja taloudellisen kehityksen menestykseksi. Konseptia toteutetaan alueellisissa innovaatioympäristöissä, joiden ytimenä toimii paikallinen teknologiakeskus. Ne ovat eri aikoihin syntyneitä, erilaisista lähtökohdista ponnistavia, omiin teknologia- ja osaamisaloihinsa painottuvia ja eri muodoin organisoituneita. Silti kaikki toteuttavat varsin yhtenevää suomalaista teknologiakeskusmallia. Teknologiakeskuksen toimiva yhteys tiedon ja osaamisen tuotantoon lisättiinkin pian TEKELin jäsenyysehtoihin. Tämä yhteys on mielestäni koko konseptin vaikuttavuuden ja samalla Suomen menestymisen taustalla. Olemme edellä monia kilpailijamaitamme siinä, että Suomessa yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja erityisesti niissä toimivat ihmiset ovat olleet valmiita yhteistoimintaan. Tiedosta ja osaamisesta on tullut mobiilia, tavoitettavaa ja hyödynnettävää. Haasteena on, että yhteistyö koituu kaikkien osapuolten hyödyksi. Tähän tarvitaan rakenteita ja toimintamuotoja: hyvin toimivia välittäjäorganisaatioita. Tilat ja toimintaympäristöt ovat toinen lähtökohta teknologiakeskuskonseptin soveltamiselle. Technopoliksen menestystarina on osoittanut selkeästi, että kun perustekijät vahva osaamis- ja teknologiatuotanto, riittävä hyödyntävä yrityskanta ja vahva yritysosaaminen ovat tukena, Suomenkin kokoisessa maassa on mahdollista rakentaa menestyvä pörssiyhtiö tuottamaan korkeatasoisia toimintaympäristöjä teknologiayrityksille. Tästä menestyksestä on kansallista hyötyä monin tavoin. Vaikka tilojen 15

17 16 rakentaminen ja omistaminen jakautuu hyvin monille tahoille eri teknologiakeskuksissamme, kaikilla on yhteinen käsitys siitä, että toimintaympäristöihin kannattaa panostaa. Rationaalisesti ajatellen tilat ovat konseptissa tavallaan työkalun asemassa ja niitä kannattaa rakentaa silloin, kun todellinen käyttötarkoitus tunnistuu. Silti riskiäkin on pystyttävä ottamaan palvelua kun pystyy käyttämään vasta sitten kun se on olemassa. Vahvoja tarvitaan, sillä vain riittävän vahva toimija pystyy riskinottoon. Teknologiakeskusten toiminnallinen tuote on kontakti. Jos kontakti on oikea, siitä seuraa toimintaa ja vastavuoroista toimintaa, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Suomalaisilla teknologiakeskuksilla on toimintaan perustuva kontakti noin yritykseen maassamme. Monet niistä ovat nimenomaan kaivattuja kasvukykyisiä ja kansainvälistyviä teknologiayrityksiä. Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotti syksyllä 2004 useita alaamme koskevia selvityksiä valtion tiede- ja teknologianeuvoston pyynnöstä ja yksi niistä, Markus Koskenlinnan raportti käsittelee välittäjäorganisaatioiden merkitystä. Selvityksessä todetaan teknologiakeskusten olevan mitä selkeimmin välittäjäorganisaatioita, joiden kauaskantoinen merkitys tulee nykyistä paremmin hyödyntää kansallisessa innovaatiopolitiikassa. Erityisen tärkeitä ovat välittäjäorganisaatiot, joilla on käytettävissään kansallinen verkosto. TEKEL-verkosto täyttää tämän vaatimuksen. Teknologiakeskukset ovat olleet mukana kansallisen innovaatiopolitiikan toteutuksessa jo vuodesta 1994, jolloin alkaneen kansallisen Osaamiskeskusohjelman toteutus tukeutuu pääosin teknologiakeskuksiin. Saaduista kokemuksista on arvokasta hyötyä määriteltäessä uusien kansallisten ohjelmien toteutusrakenteita. Kansainvälisyyttä edistävät toimet ovat painopiste teknologiakeskusten yhteisessä TEKEL-strategiassa. Kasvun jatkuminen ja osaamistaseemme säilyminen ovat välttämättömiä tilanteessa, jossa suomalaiset kasvuyritykset luonnollisesti investoivat pääomaa ja osaamista sinne, missä markkinat sitä edellyttävät. Suomalaisten innovaatioympäristöjen tunnettuus ja houkuttelevuus kansainvälisten yritysten, tutkimusryhmien, osaajien ja sijoittajien silmissä on toinen panostuskohde. Näin sekä kansainväliset sijoitukset suomalaisiin teknologiakeskuksiin että suomalaisten laajentuminen kansainvälisille markkinoille voivat tasapainoisesti edistää maamme kehitystä. Myös kansallisen osaamiskeskustyöryhmän tuoreet linjaukset korostavat tätä ja onkin toivottavaa, että seuraavan kansallisen ohjelman sisällöissä nämä painotukset näkyvät.

18 Pori ja koko Satakunta ovat tulleet vaikeiden alkuvaiheiden jälkeen vahvasti mukaan suomalaisten teknologiakeskusten joukkoon. Nykyinen Prizztech Oy on operatiivisena toimijana esimerkillinen. Siitä on kehittynyt oloissamme suuri, hyvin johdettu alueellisiin ja kansallisiin tavoitteisiin aktiivisesti tarttuva työyhteisö. Taustalla on eri toimijoiden ja koko maakunnan osoittama vahva yhteistoimintakyky ja luottamus omiin mahdollisuuksiin. Saavutuksista on syytä onnitella. Tämän trendin jatkumiseen Prizztechillä on erinomaiset edellytykset. 17

19 APULAISKAUPUNGINJOHTAJA AULIS LAAKSONEN PRIZZTECH OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA TEKNOLOGIAKESKUS PRIPOLIN JA PRIZZTECH OY:N KEHITYS Satakunta ja Pori ovat perinteisesti olleet vahvoja teollisen tuotannon alueita Suomessa. Ensimmäiset varoittavat oireet edessä olevista muutoksista saatiin 1970-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä koettiin ensimmäinen rakennemuutosten aalto, joka voimakkaasti pyyhkäisi satakuntalaisen monipuolisen ja siihen asti erittäin vahvan teollisen toiminnan yli. Kansallisesti toiveita kohdistettiin teollisuuden kilpailukyvyn kohentamiseen uuden teknologisen tiedon ja osaamisen kehittämisellä. Korkeakoulupaikkakunnille nousi teknologiakeskusten joukko, joka rakentui erityisesti teknisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja huipputeknologiayritysten ympärille. Teknologiakeskukset kasvoivat niissä toimivien yritysten mukana ja niin maailmalta omaksuttu menestysmalli sai kansallisen verkostonsa. Teknologiakeskusten nousu perustui myös siihen huomioon, että yhä tärkeämmäksi tuotannontekijäksi on uudestaan nousemassa ihminen. Osaamisesta oli tullut tärkein pääoma ja kilpailuvaltti. 18

20 Porissa Vähäraumalla toimi koulutuskeskittymä, jossa oli paitsi teknillinen oppilaitos ja teknillinen ammattikoulu, myös Tampereen teknillisen korkeakoulun Porin yksikkö. Porin teknologiakylän valmistelu käynnistyi pohdinnasta, miten tulisi organisoida oppilaitosten tutkimus- ja tuotekehitystyötä ja siihen liittyvää palvelutoimintaa. Porin kaupunki asetti vuonna 1988 työryhmän valmistelemaan hanketta. Arvovaltaisen työryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Martti Sinisalmi. Työryhmän esitysten pohjalta asetettiin toiminnan käynnistämistä suunnitellut ja valmistellut työryhmä, jota veti apulaiskaupunginjohtaja Mikko Sävelä. Toiminnaksi työryhmien mietinnöt muuttuivat kaupunginvaltuuston päätöksellä Valtuusto päätti, että Porin kaupunki on mukana toteuttamassa oppilaitosten naapuriksi rakennettavaa teknologiakylähanketta, jonka ensimmäisen vaiheen laajuudeksi määriteltiin noin m 2. Tavoitteena oli, että tilat ovat valmiina Päätöksessä sitouduttiin varaamaan tiloista kaupungin toimintoja varten n m 2. Osakepääomaa varten varattiin mk ja yhtiölle päätettiin osoittaa tontti teollisuustonttien ehdoin. Kaupunginhallitus päätti monipuolisen keskustelun jälkeen elokuussa perustaa Satakunnan Teknologiakylä Oy -nimisen yhtiön. Yhtiölle valittiin hallitus, jonka puheenjohtajaksi minut, aiemmin keväällä mm. kiinteistöasioista vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi valittu, määrättiin. Toimeksianto tuntui selkeältä ja määräaikakin oli tiedossa. Noin kolmen vuoden projekti. Useimmat Suomen varhaisista teknologiakeskuksista olivat silloin tosiasiassa erikoistuneita kiinteistöyhtiöitä. Porin suunnitelmat olivat monella tavalla samankaltaiset Tampereen Hermian kanssa. Pohjana on kiinteistöyhtiö, joka rakennuttaa tiloja, myy niitä ja vuokraa kaupungin merkitsemiä tiloja erityisesti alkaville yrityksille, huolehtii kylän peruspalveluista ja vuokraa ns. yhteisiä tiloja. Lisäksi yhtiön tehtäväksi määriteltiin yleinen teknologian edistämistehtävä. Yhtiön tuli edistää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä toteuttaa teknologiaprojekteja. Toinen esisuunnittelussa tehty valinta oli, että hanke toteutetaan rakentajavetoisesti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että rakennusurakassa kilpailutettiin tavanomaisten suunnittelun ja fyysisen rakentamisen lisäksi myös markkinointiriski eli alkuperäisen kilpailuohjelman mukaan rakentaja otti vastuulleen myös tilamyynnin onnistumisen. Suunnitelman mukaan tilat oli tavoitteena rakentaa rahoitusmallilla, jossa rakentamiskustannuksista maksetaan käteisellä 20 % ja loppu jää rahoitettavaksi yhtiön ottamilla lainoilla. 19

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI 4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI -!2++)./).4)%3)4% 4ËSSË MARKKINOINTIESITTEESSË ESITETYT TIEDOT PERUSTUVAT LISTALLEOTTOESITTEESEEN JOHON SIJOITUSTA HARKITSEVIA KEHOTETAAN TUTUSTUMAAN ENNEN SIJOITUSPËËTÚKSEN

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot