SATAKUNTA OSAA PRIZZTECH OY - 15 VUOTTA SATAKUNTALAISTA KEHITYSTYÖTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNTA OSAA PRIZZTECH OY - 15 VUOTTA SATAKUNTALAISTA KEHITYSTYÖTÄ"

Transkriptio

1

2 SATAKUNTA OSAA PRIZZTECH OY - 15 VUOTTA SATAKUNTALAISTA KEHITYSTYÖTÄ

3 Julkaisija: Prizztech Oy Toimitus: Katri Kujanpää Kuvat: Marko Mikkola Graafinen suunnittelu: Anne Autioniemi Kirjapaino: Satakunnan Painotuote Oy Kokemäki 2005 ISBN

4 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...5 Risto Liljeroos: Satakuntalainen innovaatioympäristö...6 Matti Linnainmaa: Prizztech kulkee hyvässä myötätuulessa Kyösti Jääskeläinen: Teknologiakeskukset vanhasta navetasta innopoleiksi Aulis Laaksonen: Teknologiakeskus Pripolin ja Prizztech Oy:n kehitys ENERGIA JA YMPÄRISTÖ Esa Merivalli: Uusiutuvat energialähteet käyttöön Juha Korkeaoja: Uusiutuvan energian hyödyntäminen osana kuntien elinkeinostrategiaa Matti Rintanen: Jätteenpolttosuunnitelmat Porissa Veijo Ryhänen: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Pekka Turunen: Tavoitteeksi jätteiden tehokkaampi energiahyödyntäminen Tuomo Raininko: Peltoenergia - realismia vai ei? HYVINVOINTI JA TEKNOLOGIA Jari-Pekka Niemi: Hyvinvointi ja teknologia osana Prizztech Oy:tä Katrina Harjuhahto-Madetoja: Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma Pertti Rajala: Korvaako teknologia ihmisen vammaisen arjessa? Ari Juntunen: Diabeteksen omahoitojärjestelmän esiselvitysprojekti Kari-Erik Berg: Palveluverkosto hallintaan tietotekniikan avulla Jari Lehto: Satalinna uudistuu INNOVAATIO- JA YRITYSPALVELUT Jari Järnstedt: Innovaatioympäristön kehittäminen maakunnan haasteena Edvins Karnitis: Development of innovative economy in Latvia Eoin O Driscoll: The Role of Innovation in Transforming the Enterprise Landscape in Ireland Juhani Ikonen: Olkiluoto 3 luo Satakunnalle uusia mahdollisuuksia ETÄTEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUSOHJELMA Etäteknologian osaamiskeskusohjelma mukana maakunnan kehityksessä Ari Eklund: Etäteknologian osaamiskeskusohjelma - katse kohti tulevaa Jari Multisilta: Opiskelu ja työskentely verkossa Hannu Jaakkola: Satakunta etäteknologiamaakunnaksi

5 MATERIAALITEKNIIKAN OSAAMISKESKUSOHJELMA Iiro Andersson: Materiaalitekniikkaa projekteista huippututkimukseen Hannu Miettinen: Sirkusteltta-suomen tukipuu - ajatuksia Porin ja Satakunnan tulevaisuudesta Jenny Poulsen: Pohjoismainen magneettiteknologian seminaari YLIOPISTOKESKUKSEN PALVELUT Kari Kukkonen: Yhteinen palvelukeskus Porin yliopistokeskukseen Martti Sinisalmi: Porin yliopistokeskuksen synty, nykyvaihe ja tulevaisuus PRIZZTECH OY LYHYESTI Prizztech Oy:n hallitus Satakunnan Teknologiakylä Oy Prizztech Oy rakennuttajasta maakunnan kehittäjäksi

6 ESIPUHE Prizztech Oy täytti viisitoista vuotta. Viisitoista vuotta on lyhyt aika tarkastellaanpa sitä yksittäisen ihmisen näkökulmasta tai laajempaa viitekehystä vasten. Viisitoista vuotta on kuitenkin merkittävä ajanjakso, kun tarkastelun näkökulmaksi otetaan suomalaisessa ja satakuntalaisessa innovaatioympäristössä tapahtuneet muutokset. Teknologiakeskusorganisaatiot ovat omalta osaltaan olleet tämän muutoksen keskiössä. Siksi monet samanikäiset organisaatiot ovat juhlistaneet merkkivuottaan eri tavoin. Juhlavuoden osalta Prizztech Oy:ssä syntyi ajatus juhlien viettämisen sijasta järjestää seminaarisarja toiminnan painopistealueilta. Näin saatiin sopiva läpileikkaus yhtiön kehittämistyön painopisteiden ajankohtaisista asioista. Satakunnan innovaatioympäristössä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana tulevaisuuden kannalta merkittäviä muutoksia positiiviseen suuntaan. Innovaatioympäristöstä on syntynyt monipuolinen ja osaava kokonaisuus, joka on omalta osaltaan toteuttamassa maakunnan strategia-asiakirjoja. Maakunnan osaamispääomasta vastaavien Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun rooli innovaatioympäristössä on tiedon tuottajina keskeinen. Maakuntaan on syntynyt rakenteita, jotka mahdollistavat teknologian ja osaamisen siirron hyödyntäjäorganisaatioille, lähinnä elinkeinoelämälle. Prizztech Oy on maakunnallisena kehittäjäorganisaationa keskeisessä roolissa innovaatioympäristössä. Yhtiön toiminta on organisoitunut kuuteen toiminnalliseen yksikköön ja yhtiön toiminta on painottunut maakuntaohjelman mukaisille painopistealoille. Prizztech Oy on myös omalta osaltaan toteuttamassa maakunnallista teknologiastrategiaa. Tämä julkaisu perustuu pidettyihin seminaareihin sekä joukkoon muita artikkeleita. Ne on järjestetty teemakokonaisuuksiin, joissa on osin kapeiltakin osa-alueilta tarkasteltu ajankohtaisten asioiden lisäksi myös lähitulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Toivomme tämän julkaisun antavan käsityksen satakuntalaisen innovaatioympäristön ajankohtaisteemoista ja tarjoavan samalla mielenkiintoisia lukuhetkiä. Porissa Prizztech Oy

7 TOIMITUSJOHTAJA RISTO LILJEROOS PRIZZTECH OY SATAKUNTALAINEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖ PRIZZTECH OY:N ROOLI SATAKUNTALAISESSA INNOVAATIOYMPÄRISTÖSSÄ Tänä päivänä Prizztech Oy:n rooli satakuntalaisessa innovaatioympäristössä on selkeä. Yhtiö toimii maakunnallisena kehittäjäorganisaationa toteuttaen maakunnan yhteistä tahtotilaa valikoiduilla painopistealoilla. Yhtiön toiminnalliset yksiköt - Energia ja ympäristö, Hyvinvointi ja teknologia, Innovaatio- ja yrityspalvelut, Satakunnan osaamiskeskusohjelma ja Yliopistokeskuksen palvelut sekä näitä tukevat sisäiset palvelut - ovat kukin vakiinnuttaneet toimintansa. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Yhtiön käynnistyminen teknologiakeskuksen rakennuttajana kuvaa hyvin tuon aikakauden teemoja. Osaamispääoman tuottajien läheisyyteen rakennettiin uudella teknologiakeskuskonseptilla innovatiivisten yritysten tarpeisiin ensiluokkaisia tiloja. Valtakunnallinen trendi on sittemmin osoittautunut menestyksekkääksi, ja teknologiakeskusten rooli on maakunnissa tunnustettu. Satakunnassa liikkeellelähtö oli osin ongelmallista johtuen mm. valtakuntaa koetelleesta lamasta. Myös osaamispääoman tuottajien 6

8 rooli oli nykyistä selkeästi pienempi. Satakunnan ammattikorkeakoulun muodostuminen ja siellä tapahtunut voimakas kehittyminen sekä Porin yliopistokeskuksen synty ovat sittemmin merkittävästi parantaneet alueen ja yritysten kilpailukyvyn parantamisen edellytyksiä luku kaikkine vaikeuksineen pakotti maakunnan päättäjät pohtimaan keinoja Satakunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Jo tuolloin maakunnallista tahtotilaa etsittiin ensimmäisten kärkihankkeiden listauksilla. Yliopistotasoisen koulutuksen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen nähtiin keskeisiksi menestystekijöiksi. Yhteistä tahtotilaa synnytettiin mm. valmistelemalla Satakunnan osaamiskeskusohjelman sisältöä kahdella osaamisalalla, jotka ovat etäteknologia ja materiaalitekniikka. Satakunnan osaamiskeskusohjelmasta syntyi kokonaisuus, johon olivat maakunnan alueviranomaisten lisäksi sitoutuneet kuntasektori, oppilaitokset sekä ennen kaikkea elinkeinoelämä. Kun Satakunta pääsi osaksi kansallista osaamiskeskusohjelmaa vuoden 1999 alussa, alkoi ohjelmaa hallinnoivan Prizztech Oy:n voimakas kasvu. Näin osoittautui selkeästi, että yhteisen tahtotilan toteuttajaorganisaatiolle oli selkeä tarve. Erityisesti Satakunnan osaamiskeskusohjelman toteutuksen rinnalle kaivattiin myös muita innovaatioympäristön palveluita. Näitä palveluita ovat mm. innovaatioaihioiden seulonta, tuotteistamis- ja kaupallistamispalvelut, ohjattu toimintaympäristö eli yrityshautomo, yritys- ja yritysryhmäkohtaiset hankkeet sekä kansainvälistymispalvelut. Lisäksi tarvittiin myös teknologiaasiamiehiä, henkilöitä, jotka kiertävät yrityksissä etsien kehittämistarpeita ja kertovat yrityksille kehittämismahdollisuuksista. Näitä kehittämismahdollisuuksia tarjoavat monien käynnissä olevien hankkeiden lisäksi yhteistyö korkeakoulu- ja yliopistoyksiköiden sekä eri asiantuntijoiden kanssa. Teknologian ja osaamisen siirrosta on tänä päivänä tullut monelle yritykselle arkipäivää. Kuitenkin Satakunnassa, kuten laajemminkin valtakunnassa, on vielä suuri joukko yrityksiä, jotka eivät näitä mahdollisuuksia ole oppineet hyödyntämään. Tehtäväkenttää siis kehittäjäorganisaatioilla riittää. Tosin yhä laajempi joukko ns. veturiyrityksistä edellyttää toimittajaverkostoltaan omien kriteeriensä mukaisia vaatimuksia. Näiden yritysverkostojen kehittäminen on vahvassa myötätuulessa. Eräänä esimerkkinä tällaisesta toimittajaverkostosta voidaan todeta Olkiluodon uusi ydinvoimalainvestointi, johon osallistuvilta yrityksiltä edellytetään tiettyjä valmiuksia. Näiden valmiuksien synnyttämiseksi ja parantamiseksi on käynnissä erillishankkeita. Prizztech Oy:n toiminta ulottuu koko maakunnan alueelle, sillä yhtiöllä on toimipisteet Porin lisäksi Raumalla, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Kokemäellä. 7

9 KANSALLINEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Teknologia, innovatiivisuus ja osaaminen ovat avainsanoja, kun tällä hetkellä pohditaan Suomen kilpailukykyä globalisoituvassa ympäristössä. Suomi on viime vuosina niittänyt mainetta maailman kilpailukykyisimpänä valtiona. Tähän asemaan ovat erityisesti vaikuttaneet vahva ja kehittynyt koulutusjärjestelmä sekä panostukset t & k toimintaan. Nämä panostukset kasvoivatkin merkittävästi 1990-luvun aikana lähinnä yksityisen sektorin panostusten myötä. Tällä hetkellä yksityisen sektorin ja ennen kaikkea sen merkittävimmän kehittämiseen panostavan yrityksen, Nokian, osalta on epäilyjä panostusten suhteellisen osuuden kasvattamisesta. Julkinen valta on omalta osaltaan pyrkinyt keskusteluissa tuomaan esille mm. Tekesin panostusten korotustarvetta, joka kuitenkin on konkretisoitunut varsin maltillisesti. Suomen julkissektorin toimijoiden työnjaot ovat myös keskustelun alla. Finnveran, Tekesin, Sitran, Finpron, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja TEkeskusten keskinäisten työnjakojen lisäksi myös alueellistamiseen liittyvät selvitykset ja keskustelut ovat ajankohtaisia. Suomen julkisen sektorin toimijaverkko on rakentunut varsin monipuoliseksi. Palveluverkoston toimintoja ja koordinaatioita kehittämällä on mahdollista vastata nykyistä paremmin uusiutuviin haasteisiin. Suomen kilpailukyky ei ole muuttunut hyvinvoinniksi toivotulla tavalla. Investoinnit Suomeen ovat säilyneet vaatimattomina, ja investointien virta onkin ollut maasta ulospäin. Tämä on luonnollisesti huolestuttavaa, etenkin kun samanaikaisesti globalisaation on nähty muodostavan enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Osaaminen on tässäkin keskeisessä roolissa. Suomen koulutusjärjestelmä on kilpailukykyinen, mutta samanaikaisesti on keskusteluun noussut lisääntyvässä määrin mielipiteitä tutkimustoiminnan keskittämisestä suuriin emoyliopistoihin. Alueellisille innovaatioympäristöille nämä trendit ovat osin huolestuttavia. Toisaalta kilpailukyvyn hyödyntäminen hyvinvoinniksi on myös nostanut esille innovaatioympäristöjen kehittämistarpeen. Tutkimustulosten ja innovaatioiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on nähty yhdeksi keinoksi vahvistaa kilpailukykyä. Kyseessä on palveluvalikoima, jonka toteuttaminen edellyttää julkista panostusta. Erityisesti pääomasijoitusmarkkinat eivät ole nykyisellään toimineet yritystoimintaa käynnistettäessä. Näitä palveluita on nyt selvitelty useissa eri työryhmissä, ja onkin varsin todennäköistä, että päätöksiä näiden osalta saadaan lähitulevaisuudessa. Maakunnallisena toimijana Prizztech Oy voi olla näiden välittäjäorganisaatiopalveluiden toteuttajana. 8

10 YHTEISTYÖ ON VOIMAA Prizztech Oy:n toiminta perustuu verkostojen toimintaan. Yhteistyö osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien välillä on perusedellytys menestyksekkäälle toiminnalle. Yhteistyö ei voi rajautua vain maakunnan sisälle, vaan asiantuntemusta on hyödynnettävä kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Prizztech Oy:n yhteistyöverkostossa ovatkin lähes kaikki kansalliset yliopistot ja tutkimuslaitokset, ja yhtiön toimintaan on verkostoituneena yli 700 asiantuntijaa. Osaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat kilpailukyvyn kehittämisessä keskeisessä asemassa. Tämän vuoksi alueen elinkeinoelämän ja sen osaamisten tunteminen on ratkaisevassa asemassa. Satakunnassa on viime vuosina tapahtunut huomattavaa kehitystä myös yrityspalveluorganisaatioiden osalta. Vuonna 1999 perustettu Porin seutukunnalla toimiva, alkavien yritysten neuvontaan erikoistunut Yrityspalvelu Enter sai vuonna 2004 seurakseen kaksi uutta seudullista elinkeinotoimijaa Rauman Seudun Kehitys Oy:n ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n. Lisäksi Porin seudulle on suunnitteilla mahdollisimman laajan maantieteellisen alueen kattava yhteinen elinkeino-organisaatio. Nämä elinkeino-organisaatiot tuntevat omien toimialueittensa yritykset ja niiden kehittämistarpeet. Kehittämiseen liittyvät toimenpiteet nämä organisaatiot tilaavat tapauskohtaisesti siihen parhaiten soveltuvalta organisaatiolta. Näin ollen Prizztech Oy:n yhteistyö toteutuu elinkeino-organisaatioiden kanssa erityisesti kehittämishankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Satakunnassa yhteistyö on vakiintunut monilta osin jo niin itsestään selvyydeksi, että sitä päivittäisessä työssä ei edes huomaa. Tämä onkin välttämätöntä jo siksi, että maakunnan rajallisilla panostuksilla on kyettävä saamaan aikaiseksi mahdollisimman tuloksekasta toimintaa. Suuri kiitos tehokkaalle hankekoordinaatiolle kuuluu maakunnan alueviranomaisille, Satakunnan TE-keskukselle ja Satakuntaliitolle, jotka ovat omalla toiminnallaan aktivoineet maakunnallista yhteistyötä. Osa innovaatioympäristön palveluista on tarkoituksenmukaisinta järjestää yhteistyöverkostojen kautta. Jatkossa maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätön, mutta ei riittävä, edellytys menestyksekkäälle toiminnalle. Kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja niiden hyödyntäminen maakunnan toimijoiden ja elinkeinoelämän lähtökohdista on seuraava väistämätön kehitysaskel. Tämä korostuu erityisesti tulevia rahoitusmahdollisuuksia suunniteltaessa. 9

11 LÄHITULEVAISUUDEN HAASTEET Satakunnan tulevaisuudesta on julkisessa keskustelussa esitetty hyvinkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Työttömyyden säilyminen korkealla tasolla ja jatkuva muuttotappio ovat omalta osaltaan synkentämässä monen näkemystä tulevaisuudesta. Satakuntalaisen koulutussektorin vahvistuminen antaa puolestaan uskoa erityisesti muuttotappion hillitsemiseen. Muuttovoittoiseksi alueeksi siirtyminen edellyttää kuitenkin maakunnan elinkeinoelämän kykyä ja tarvetta osaavan työvoiman rekrytointiin. Mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä on mahdollista jossain määrin synnyttää myös tutkimussektorille. Satakuntaan on syntymässä myös tutkimussektorille uusia rakenteita, kuten esimerkiksi magneettitutkimuskeskus. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittymisessä keskeisessä asemassa ovat omistajien päätökset. Satakunnan näkökulmasta yksi uhkatekijä on se, että eräiden keskeisten toimialojen toimintavolyymistä merkittävää osaa koskevat päätökset tehdään maakunnan ulkopuolella, osin jopa ulkomailla. Satakuntalaisten toimijoiden haasteena on rakentaa yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö, jotta yritys sitoutuisi mahdollisimman tiiviisti alueelle. Toimintaympäristö sisältää mm. osaavan henkilöstön saannin, t&k -toiminnan, toimivat toimittajaverkostot ja yleisen infrastruktuurin. Nämä haasteet ovat lähes identtiset globalisaatiosta aiheutuvien haasteiden kanssa. Toiminta- ja innovaatioympäristön on siis jatkossa oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen erityisesti, mikäli Satakuntaan halutaan lisääntyvässä määrin investointeja. Innovaatioympäristön palveluiden ongelmana on niiden projektiluonteisuus. Pysyvän rahoituksen puuttuminen heikentää mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toiminnalliseen kehittämiseen. Lähitulevaisuuteen liittyy rahoituksellisesti myös epävarmuustekijöitä EU:n nykyisen rahoituskauden päättyessä. Vaikka rahoituksellisesti tilanne ei välttämättä ratkaisevasti muutu, saattaa kuitenkin syntyä epäjatkuvuuskohta, jossa palveluita joudutaan hetkellisesti heikentämään ja mahdollisesti menetetään osaajia. Eri rahoituslähteiden laajempi ja monipuolisempi hyödyntäminen nouseekin lähitulevaisuudessa merkittävään rooliin. EU:n rahoituskauden vaihtuminen ei vaikuttane kansallisten kehitysohjelmien, kuten osaamis- ja aluekeskusohjelmien, toteutukseen, sillä ohjelmien jatko näyttää turvatulta. Valtakunnallisesti Suomessa on kuitenkin tehtävä päätöksiä niistä innovaatioympäristön palveluista, jotka jat- 10

12 kossakin halutaan säilyttää tai kehittää. Näiden osioiden valmisteluun on varauduttu myös Prizztech Oy:ssä mm. toimimalla aktiivisesti Suomen teknologiakeskusten liiton työssä. Yksi tällä hetkellä selkeästi esille noussut trendi on liiketoimintaosaamisen vahvistunut rooli kehitystyössä. Prizztech Oy:n näkökulmasta yritysten ja muiden hyödyntäjäorganisaatioiden liiketoimintaprosessit ovat yhtiön markkinat, korkeakouluissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa oleva osaaminen sen tuote ja teknologia on mahdollistaja. Teknologia mahdollistaa uuden tuotteen, uuden tuotantomenetelmän tai uuden liiketoimintaprosessin erityisesti monitoimittajaympäristössä. Liiketoiminnan tutkimukseen ja osaamisen siirtoon on synnytettävissä toimivia rakenteita, joiden osalta kehitystyö Satakunnassa on jo varsin pitkällä. Menestyville innovaatioympäristöille tunnusomaista on myös niiden joustava sopeutumiskyky muutostilanteisiin. Muutoksiin reagointia on mahdollista nopeuttaa ennakointitutkimuksesta saatavaa tietoa hyödyntämällä. Prizztech Oy on osaltaan vahvistamassa ennakointitiedon hyödyntämistä edistävien toimintojen synnyttämistä maakuntaan. Yksi jo ohjelmatasollakin edellytetty muutos toiminnassa on lisääntyvä kansainvälinen toiminta. Kansainvälistyminen ei tarkoita toimijoiden kansainvälistymistä vain kansainvälistymisen vuoksi, vaan se on nähtävä keinona löytää uusia ratkaisuja yhä kiristyvässä alueiden välisessä kilpailussa. Esimerkiksi tutkimus- ja hankeyhteistyö sekä opiskelijavaihto ovat konkreettisia tapoja vahvistaa alueen osaamispohjaa. LÄHTÖKOHDAT HUOMISEEN Satakuntaan on rakentunut viime vuosien aikana toimiva ja kehittyvä innovaatioympäristö. Kehitystyön osalta maakunnan eri ohjelma-asiakirjat ovat yhdenmukaiset, ja kehitystyön toteutukseen liittyvä yksimielisyys on hyvällä tasolla. Rakenteellisesti Satakunnan innovaatioympäristö on tehokkaasti organisoitunut ja yhteistyökykyinen. Satakuntalaiset toimijat ovat lisääntyvässä määrin verkostoitumassa kansallisesti ja kansainvälisesti. Profiloituminen näissä verkostoissa omille vahvuusalueille on toteutumassa. Kansallisen tason ohjelmavalmistelu on aktiivisen vuorovaikutuksen kohteena. Myös uusien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen on panostettu. Lähtökohdat huomiseen ovat siis periaatteessa kunnossa. Onnistuminen alueiden kilpailussa ratkaistaan oikeiden valintojen, yhteistyön sekä reagointi- ja päätöksentekokyvyn avulla. 11

13 PRIZZTECH OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KAUPPANEUVOS MATTI LINNAINMAA PRIZZTECH KULKEE HYVÄSSÄ MYÖTÄTUULESSA Satakunnassa on myönteistä kehitystä estänyt menneinä vuosina kyvyttömyys hyvään yhteistyöhön. Toinen suuri ongelma maakunnassamme on ollut korkeakoulutuksen puute. Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittyminen ja Porin yliopistokeskuksen synty ovat nyt poistamassa jälkimmäistä vajausta. Aikaisemmin täältä lähdettiin korkeakouluopiskeluun muualle, ja usein jäätiin lopuksi elämäksi sille tielle. Satakunnan nuoret saavat nyt hyvää koulutusta omassa maakunnassamme, ja toivottavasti he löytävät myös työpaikkansa täällä. Aluekeskusohjelmat sekä kiinteytyvä seutuyhteistyö ovat opettamassa meitä rakentavaan yhteispeliin. Turhasta keskinäisestä kahinoinnista on päästävä pois, sellaiseen ei kannata uhrata voimavaroja Meidän on nähtävä koko Satakunta samana työssäkäyntialueena. On toissijaista mihin Satakunnan kuntaan saamme uutta kehittyvää yritystoimintaa. Pääasia on se, että tällaisia yrityksiä syntyy maakuntaamme. Mielestäni Prizztech Oy:n toiminta on hyvä esimerkki rakentavasta satakuntalaisesta yhteistyöstä. Alunperin varsin porilaislähtöisestä kehittäjäorganisaatiosta on tullut koko Satakuntaa palveleva yritys. Viimeisen 12

14 kolmen vuoden aikana Prizztech Oy on perustanut toimipisteet Raumalle, Kokemäelle, Kankaanpäähän ja Huittisiin. Yhtiömme on nyt voimakkaasti mukana Satakunnan kaikkien seutukuntien kehitystyössä. Prizztech Oy.n hallitustyöskentelyssä ei ole häivääkään mistään keskinäisestä nahistelusta, vaan kaikki työskentelevät Satakunnan kehittämisen puolesta. Prizztech Oy on toiminut nyt 15 vuotta. Toimintaan tuli aivan uutta vauhtia vuonna 1999, kun yhtiö sai hoitaakseen kaksi osaamiskeskusohjelmaa. Materiaalitekniikka ja etäteknologia ovat toimiala-alueita, joissa meillä on Satakunnassa jo paljon osaamista, jonka perustalle voidaan luoda kasvavaa yritystoimintaa. Globaalisti voi todeta, että ne maantieteelliset alueet menestyvät, jotka pystyvät rakentamaan tarpeeksi voimakkaita toimialaklustereita. Tämä klusteriajattelu on ollut yhtenä kantavana voimana Prizztech Oy.n toiminnassa. Nyt on materiaalitekniikan alueella astuttu suuret askeleet eteenpäin. Porin yliopistokeskuksen yhteyteen perustetaan magneettialan tutkimuskeskus. Raumalle on syntymässä vuoden 2005 alussa vastaavanlainen Vesi-instituutti. Näiden tutkimuskeskusten taustajoukoissa on jo satakuntalaisten toimijoiden lisäksi merkittäviä suomalaisia suuryrityksiä. Tämä tuo heti alusta alkaen tarpeellista uskottavuutta tutkimuskeskusten toiminnalle. Suomalaiset ovat hyviä keksimään ja kehittämään teknologiaa ja teknisiä tuotteita. Valitettavasti erittäin usein uusien tuotteiden kaupallistaminen epäonnistuu. Kuitenkin uusien tuotteiden saanti markkinoille ja siitä syntyvä lisäarvo työllisyysvaikutuksineen on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa liiketoimintaosaaminen on varsinkin pk-yrityksissä varsin huonoa. Tähän on viime aikoina tosin kiinnitetty varsin paljon huomiota, mutta asiaa on käsitelty liikaa vain teoriatasolla. Liiketoimintaosaaminen on pystyttävä konkretisoimaan, ja yrityksiä on opetettava hakemaan asiantuntija- apua oikeilta tahoilta. Uskon Prizztech Oy:nkin toiminnassa liiketoimintaosaamiseen liittyvän kehittämistyön saavan jatkossa varsin suuren painoarvon. Prizztech Oy:n palveluksessa on tällä hetkellä viitisenkymmentä asiantuntijaa. Eri projekteissa on mukana niin yrityksistä, oppilaitoksista kuin julkiseltakin sektorilta satoja henkilöitä. Kun tällainen joukko panostaa asiantuntemuksensa yhteisiin hankkeisiin, on sillä valtava kehitysvoima. Prizztech Oy:n toiminta on tällä hetkellä suotuisalla uralla. Uskon yhtiömme tuovan jatkossa huomattavaa lisäarvoa koko Satakunnan kehittämiselle. 13

15 Kuva: Asta Sjöblom TOIMITUSJOHTAJA KYÖSTI JÄÄSKELÄINEN SUOMEN TEKNOLOGIAKESKUSTEN LIITTO TEKEL TEKNOLOGIAKESKUKSET VANHASTA NAVETASTA INNOPOLEIKSI Suomi kuuluu edellä kulkijoihin kansainvälisesti tunnetun ja melkoisen yhtenevän teknologiakeskusmallin soveltamisessa. Näin sekä historiallisesti, määrällisesti että laadullisesti. Oululaisesta navetasta vuonna 1982 alkanut kehitys jatkuu eri puolilla maata järjestäytyneenä toimintana, jossa yhdistyvät järkevästi hoidettu liiketoiminta, alueellinen elinkeinopolitiikka ja kansallisen innovaatiopolitiikan operatiivinen toteutus. Juhlajulkaisussa sopinee ensin katsoa, miten tämä on saavutettu. Teknologiakeskuskonseptin kestävyydestä keskusteltiin paljon vielä 80- luvun lopulla ja 90-luvun alussa, jolloin Suomessa oli jo kymmenkunta teknologiakeskusta, osin valmiiksi rakennettuina, osin kaupunkien suunnitelmissa. Rakennuksiin tehdyillä huomattavilla alkuinvestoin- 14

16 neilla käynnistyneen toiminnan epäiltiin ajautuvan taloudelliseen mahdottomuuteen. Monissa uusissa hankkeissa olikin kyse uskosta ja muodista: jos kerran Lappeenrannassa niin kyllä Porissakin teknologiakeskus olla pitää. Vaikka toiminnan sisällöstä ja perusmenestystekijöiden olemassaolosta ei vielä ollut varmuutta, teknologiakeskus piti saada. Tärkein eli yliopistoyhteys oli lähes kaikilla suunnitelluilla keskuksilla, mutta yhteistyökulttuurin kehittyminen vei aikaa. Esimerkiksi 90-luvun alussa yliopistorehtoreiden neuvosto kutsui minut alustamaan rehtoreiden vuositapaamiseen otsikolla Teknologiakeskus yliopistojen menestystekijä vai verenimijä. Alustuksesta seurasi melkoinen mediamylläkkä, mutta nyt rohkenemme jo puhua menestystekijästä. TEKELin eli vuonna 1988 perustetun Suomen Teknologiakeskusten Liiton puitteissa meillä on ollut ilo yhdessä kehittää suomalaista sovellusta kansainvälisestä teknologiakeskuskonseptista. Globaalina lähtökohtana on tiedon, osaamisen, osaajien sekä uuden teknologian tuotanto yliopistoissa, korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Tavoitteena on hyödyntää tätä yritysten, alueiden ja kansakunnan kannalta keskeistä voimavaraa yhteisen hyvinvoinnin ja taloudellisen kehityksen menestykseksi. Konseptia toteutetaan alueellisissa innovaatioympäristöissä, joiden ytimenä toimii paikallinen teknologiakeskus. Ne ovat eri aikoihin syntyneitä, erilaisista lähtökohdista ponnistavia, omiin teknologia- ja osaamisaloihinsa painottuvia ja eri muodoin organisoituneita. Silti kaikki toteuttavat varsin yhtenevää suomalaista teknologiakeskusmallia. Teknologiakeskuksen toimiva yhteys tiedon ja osaamisen tuotantoon lisättiinkin pian TEKELin jäsenyysehtoihin. Tämä yhteys on mielestäni koko konseptin vaikuttavuuden ja samalla Suomen menestymisen taustalla. Olemme edellä monia kilpailijamaitamme siinä, että Suomessa yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja erityisesti niissä toimivat ihmiset ovat olleet valmiita yhteistoimintaan. Tiedosta ja osaamisesta on tullut mobiilia, tavoitettavaa ja hyödynnettävää. Haasteena on, että yhteistyö koituu kaikkien osapuolten hyödyksi. Tähän tarvitaan rakenteita ja toimintamuotoja: hyvin toimivia välittäjäorganisaatioita. Tilat ja toimintaympäristöt ovat toinen lähtökohta teknologiakeskuskonseptin soveltamiselle. Technopoliksen menestystarina on osoittanut selkeästi, että kun perustekijät vahva osaamis- ja teknologiatuotanto, riittävä hyödyntävä yrityskanta ja vahva yritysosaaminen ovat tukena, Suomenkin kokoisessa maassa on mahdollista rakentaa menestyvä pörssiyhtiö tuottamaan korkeatasoisia toimintaympäristöjä teknologiayrityksille. Tästä menestyksestä on kansallista hyötyä monin tavoin. Vaikka tilojen 15

17 16 rakentaminen ja omistaminen jakautuu hyvin monille tahoille eri teknologiakeskuksissamme, kaikilla on yhteinen käsitys siitä, että toimintaympäristöihin kannattaa panostaa. Rationaalisesti ajatellen tilat ovat konseptissa tavallaan työkalun asemassa ja niitä kannattaa rakentaa silloin, kun todellinen käyttötarkoitus tunnistuu. Silti riskiäkin on pystyttävä ottamaan palvelua kun pystyy käyttämään vasta sitten kun se on olemassa. Vahvoja tarvitaan, sillä vain riittävän vahva toimija pystyy riskinottoon. Teknologiakeskusten toiminnallinen tuote on kontakti. Jos kontakti on oikea, siitä seuraa toimintaa ja vastavuoroista toimintaa, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Suomalaisilla teknologiakeskuksilla on toimintaan perustuva kontakti noin yritykseen maassamme. Monet niistä ovat nimenomaan kaivattuja kasvukykyisiä ja kansainvälistyviä teknologiayrityksiä. Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotti syksyllä 2004 useita alaamme koskevia selvityksiä valtion tiede- ja teknologianeuvoston pyynnöstä ja yksi niistä, Markus Koskenlinnan raportti käsittelee välittäjäorganisaatioiden merkitystä. Selvityksessä todetaan teknologiakeskusten olevan mitä selkeimmin välittäjäorganisaatioita, joiden kauaskantoinen merkitys tulee nykyistä paremmin hyödyntää kansallisessa innovaatiopolitiikassa. Erityisen tärkeitä ovat välittäjäorganisaatiot, joilla on käytettävissään kansallinen verkosto. TEKEL-verkosto täyttää tämän vaatimuksen. Teknologiakeskukset ovat olleet mukana kansallisen innovaatiopolitiikan toteutuksessa jo vuodesta 1994, jolloin alkaneen kansallisen Osaamiskeskusohjelman toteutus tukeutuu pääosin teknologiakeskuksiin. Saaduista kokemuksista on arvokasta hyötyä määriteltäessä uusien kansallisten ohjelmien toteutusrakenteita. Kansainvälisyyttä edistävät toimet ovat painopiste teknologiakeskusten yhteisessä TEKEL-strategiassa. Kasvun jatkuminen ja osaamistaseemme säilyminen ovat välttämättömiä tilanteessa, jossa suomalaiset kasvuyritykset luonnollisesti investoivat pääomaa ja osaamista sinne, missä markkinat sitä edellyttävät. Suomalaisten innovaatioympäristöjen tunnettuus ja houkuttelevuus kansainvälisten yritysten, tutkimusryhmien, osaajien ja sijoittajien silmissä on toinen panostuskohde. Näin sekä kansainväliset sijoitukset suomalaisiin teknologiakeskuksiin että suomalaisten laajentuminen kansainvälisille markkinoille voivat tasapainoisesti edistää maamme kehitystä. Myös kansallisen osaamiskeskustyöryhmän tuoreet linjaukset korostavat tätä ja onkin toivottavaa, että seuraavan kansallisen ohjelman sisällöissä nämä painotukset näkyvät.

18 Pori ja koko Satakunta ovat tulleet vaikeiden alkuvaiheiden jälkeen vahvasti mukaan suomalaisten teknologiakeskusten joukkoon. Nykyinen Prizztech Oy on operatiivisena toimijana esimerkillinen. Siitä on kehittynyt oloissamme suuri, hyvin johdettu alueellisiin ja kansallisiin tavoitteisiin aktiivisesti tarttuva työyhteisö. Taustalla on eri toimijoiden ja koko maakunnan osoittama vahva yhteistoimintakyky ja luottamus omiin mahdollisuuksiin. Saavutuksista on syytä onnitella. Tämän trendin jatkumiseen Prizztechillä on erinomaiset edellytykset. 17

19 APULAISKAUPUNGINJOHTAJA AULIS LAAKSONEN PRIZZTECH OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA TEKNOLOGIAKESKUS PRIPOLIN JA PRIZZTECH OY:N KEHITYS Satakunta ja Pori ovat perinteisesti olleet vahvoja teollisen tuotannon alueita Suomessa. Ensimmäiset varoittavat oireet edessä olevista muutoksista saatiin 1970-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä koettiin ensimmäinen rakennemuutosten aalto, joka voimakkaasti pyyhkäisi satakuntalaisen monipuolisen ja siihen asti erittäin vahvan teollisen toiminnan yli. Kansallisesti toiveita kohdistettiin teollisuuden kilpailukyvyn kohentamiseen uuden teknologisen tiedon ja osaamisen kehittämisellä. Korkeakoulupaikkakunnille nousi teknologiakeskusten joukko, joka rakentui erityisesti teknisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja huipputeknologiayritysten ympärille. Teknologiakeskukset kasvoivat niissä toimivien yritysten mukana ja niin maailmalta omaksuttu menestysmalli sai kansallisen verkostonsa. Teknologiakeskusten nousu perustui myös siihen huomioon, että yhä tärkeämmäksi tuotannontekijäksi on uudestaan nousemassa ihminen. Osaamisesta oli tullut tärkein pääoma ja kilpailuvaltti. 18

20 Porissa Vähäraumalla toimi koulutuskeskittymä, jossa oli paitsi teknillinen oppilaitos ja teknillinen ammattikoulu, myös Tampereen teknillisen korkeakoulun Porin yksikkö. Porin teknologiakylän valmistelu käynnistyi pohdinnasta, miten tulisi organisoida oppilaitosten tutkimus- ja tuotekehitystyötä ja siihen liittyvää palvelutoimintaa. Porin kaupunki asetti vuonna 1988 työryhmän valmistelemaan hanketta. Arvovaltaisen työryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Martti Sinisalmi. Työryhmän esitysten pohjalta asetettiin toiminnan käynnistämistä suunnitellut ja valmistellut työryhmä, jota veti apulaiskaupunginjohtaja Mikko Sävelä. Toiminnaksi työryhmien mietinnöt muuttuivat kaupunginvaltuuston päätöksellä Valtuusto päätti, että Porin kaupunki on mukana toteuttamassa oppilaitosten naapuriksi rakennettavaa teknologiakylähanketta, jonka ensimmäisen vaiheen laajuudeksi määriteltiin noin m 2. Tavoitteena oli, että tilat ovat valmiina Päätöksessä sitouduttiin varaamaan tiloista kaupungin toimintoja varten n m 2. Osakepääomaa varten varattiin mk ja yhtiölle päätettiin osoittaa tontti teollisuustonttien ehdoin. Kaupunginhallitus päätti monipuolisen keskustelun jälkeen elokuussa perustaa Satakunnan Teknologiakylä Oy -nimisen yhtiön. Yhtiölle valittiin hallitus, jonka puheenjohtajaksi minut, aiemmin keväällä mm. kiinteistöasioista vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi valittu, määrättiin. Toimeksianto tuntui selkeältä ja määräaikakin oli tiedossa. Noin kolmen vuoden projekti. Useimmat Suomen varhaisista teknologiakeskuksista olivat silloin tosiasiassa erikoistuneita kiinteistöyhtiöitä. Porin suunnitelmat olivat monella tavalla samankaltaiset Tampereen Hermian kanssa. Pohjana on kiinteistöyhtiö, joka rakennuttaa tiloja, myy niitä ja vuokraa kaupungin merkitsemiä tiloja erityisesti alkaville yrityksille, huolehtii kylän peruspalveluista ja vuokraa ns. yhteisiä tiloja. Lisäksi yhtiön tehtäväksi määriteltiin yleinen teknologian edistämistehtävä. Yhtiön tuli edistää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä toteuttaa teknologiaprojekteja. Toinen esisuunnittelussa tehty valinta oli, että hanke toteutetaan rakentajavetoisesti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että rakennusurakassa kilpailutettiin tavanomaisten suunnittelun ja fyysisen rakentamisen lisäksi myös markkinointiriski eli alkuperäisen kilpailuohjelman mukaan rakentaja otti vastuulleen myös tilamyynnin onnistumisen. Suunnitelman mukaan tilat oli tavoitteena rakentaa rahoitusmallilla, jossa rakentamiskustannuksista maksetaan käteisellä 20 % ja loppu jää rahoitettavaksi yhtiön ottamilla lainoilla. 19

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot