SATAKUNTA OSAA PRIZZTECH OY - 15 VUOTTA SATAKUNTALAISTA KEHITYSTYÖTÄ

Transkriptio

1

2 SATAKUNTA OSAA PRIZZTECH OY - 15 VUOTTA SATAKUNTALAISTA KEHITYSTYÖTÄ

3 Julkaisija: Prizztech Oy Toimitus: Katri Kujanpää Kuvat: Marko Mikkola Graafinen suunnittelu: Anne Autioniemi Kirjapaino: Satakunnan Painotuote Oy Kokemäki 2005 ISBN

4 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...5 Risto Liljeroos: Satakuntalainen innovaatioympäristö...6 Matti Linnainmaa: Prizztech kulkee hyvässä myötätuulessa Kyösti Jääskeläinen: Teknologiakeskukset vanhasta navetasta innopoleiksi Aulis Laaksonen: Teknologiakeskus Pripolin ja Prizztech Oy:n kehitys ENERGIA JA YMPÄRISTÖ Esa Merivalli: Uusiutuvat energialähteet käyttöön Juha Korkeaoja: Uusiutuvan energian hyödyntäminen osana kuntien elinkeinostrategiaa Matti Rintanen: Jätteenpolttosuunnitelmat Porissa Veijo Ryhänen: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Pekka Turunen: Tavoitteeksi jätteiden tehokkaampi energiahyödyntäminen Tuomo Raininko: Peltoenergia - realismia vai ei? HYVINVOINTI JA TEKNOLOGIA Jari-Pekka Niemi: Hyvinvointi ja teknologia osana Prizztech Oy:tä Katrina Harjuhahto-Madetoja: Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma Pertti Rajala: Korvaako teknologia ihmisen vammaisen arjessa? Ari Juntunen: Diabeteksen omahoitojärjestelmän esiselvitysprojekti Kari-Erik Berg: Palveluverkosto hallintaan tietotekniikan avulla Jari Lehto: Satalinna uudistuu INNOVAATIO- JA YRITYSPALVELUT Jari Järnstedt: Innovaatioympäristön kehittäminen maakunnan haasteena Edvins Karnitis: Development of innovative economy in Latvia Eoin O Driscoll: The Role of Innovation in Transforming the Enterprise Landscape in Ireland Juhani Ikonen: Olkiluoto 3 luo Satakunnalle uusia mahdollisuuksia ETÄTEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUSOHJELMA Etäteknologian osaamiskeskusohjelma mukana maakunnan kehityksessä Ari Eklund: Etäteknologian osaamiskeskusohjelma - katse kohti tulevaa Jari Multisilta: Opiskelu ja työskentely verkossa Hannu Jaakkola: Satakunta etäteknologiamaakunnaksi

5 MATERIAALITEKNIIKAN OSAAMISKESKUSOHJELMA Iiro Andersson: Materiaalitekniikkaa projekteista huippututkimukseen Hannu Miettinen: Sirkusteltta-suomen tukipuu - ajatuksia Porin ja Satakunnan tulevaisuudesta Jenny Poulsen: Pohjoismainen magneettiteknologian seminaari YLIOPISTOKESKUKSEN PALVELUT Kari Kukkonen: Yhteinen palvelukeskus Porin yliopistokeskukseen Martti Sinisalmi: Porin yliopistokeskuksen synty, nykyvaihe ja tulevaisuus PRIZZTECH OY LYHYESTI Prizztech Oy:n hallitus Satakunnan Teknologiakylä Oy Prizztech Oy rakennuttajasta maakunnan kehittäjäksi

6 ESIPUHE Prizztech Oy täytti viisitoista vuotta. Viisitoista vuotta on lyhyt aika tarkastellaanpa sitä yksittäisen ihmisen näkökulmasta tai laajempaa viitekehystä vasten. Viisitoista vuotta on kuitenkin merkittävä ajanjakso, kun tarkastelun näkökulmaksi otetaan suomalaisessa ja satakuntalaisessa innovaatioympäristössä tapahtuneet muutokset. Teknologiakeskusorganisaatiot ovat omalta osaltaan olleet tämän muutoksen keskiössä. Siksi monet samanikäiset organisaatiot ovat juhlistaneet merkkivuottaan eri tavoin. Juhlavuoden osalta Prizztech Oy:ssä syntyi ajatus juhlien viettämisen sijasta järjestää seminaarisarja toiminnan painopistealueilta. Näin saatiin sopiva läpileikkaus yhtiön kehittämistyön painopisteiden ajankohtaisista asioista. Satakunnan innovaatioympäristössä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana tulevaisuuden kannalta merkittäviä muutoksia positiiviseen suuntaan. Innovaatioympäristöstä on syntynyt monipuolinen ja osaava kokonaisuus, joka on omalta osaltaan toteuttamassa maakunnan strategia-asiakirjoja. Maakunnan osaamispääomasta vastaavien Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun rooli innovaatioympäristössä on tiedon tuottajina keskeinen. Maakuntaan on syntynyt rakenteita, jotka mahdollistavat teknologian ja osaamisen siirron hyödyntäjäorganisaatioille, lähinnä elinkeinoelämälle. Prizztech Oy on maakunnallisena kehittäjäorganisaationa keskeisessä roolissa innovaatioympäristössä. Yhtiön toiminta on organisoitunut kuuteen toiminnalliseen yksikköön ja yhtiön toiminta on painottunut maakuntaohjelman mukaisille painopistealoille. Prizztech Oy on myös omalta osaltaan toteuttamassa maakunnallista teknologiastrategiaa. Tämä julkaisu perustuu pidettyihin seminaareihin sekä joukkoon muita artikkeleita. Ne on järjestetty teemakokonaisuuksiin, joissa on osin kapeiltakin osa-alueilta tarkasteltu ajankohtaisten asioiden lisäksi myös lähitulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Toivomme tämän julkaisun antavan käsityksen satakuntalaisen innovaatioympäristön ajankohtaisteemoista ja tarjoavan samalla mielenkiintoisia lukuhetkiä. Porissa Prizztech Oy

7 TOIMITUSJOHTAJA RISTO LILJEROOS PRIZZTECH OY SATAKUNTALAINEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖ PRIZZTECH OY:N ROOLI SATAKUNTALAISESSA INNOVAATIOYMPÄRISTÖSSÄ Tänä päivänä Prizztech Oy:n rooli satakuntalaisessa innovaatioympäristössä on selkeä. Yhtiö toimii maakunnallisena kehittäjäorganisaationa toteuttaen maakunnan yhteistä tahtotilaa valikoiduilla painopistealoilla. Yhtiön toiminnalliset yksiköt - Energia ja ympäristö, Hyvinvointi ja teknologia, Innovaatio- ja yrityspalvelut, Satakunnan osaamiskeskusohjelma ja Yliopistokeskuksen palvelut sekä näitä tukevat sisäiset palvelut - ovat kukin vakiinnuttaneet toimintansa. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Yhtiön käynnistyminen teknologiakeskuksen rakennuttajana kuvaa hyvin tuon aikakauden teemoja. Osaamispääoman tuottajien läheisyyteen rakennettiin uudella teknologiakeskuskonseptilla innovatiivisten yritysten tarpeisiin ensiluokkaisia tiloja. Valtakunnallinen trendi on sittemmin osoittautunut menestyksekkääksi, ja teknologiakeskusten rooli on maakunnissa tunnustettu. Satakunnassa liikkeellelähtö oli osin ongelmallista johtuen mm. valtakuntaa koetelleesta lamasta. Myös osaamispääoman tuottajien 6

8 rooli oli nykyistä selkeästi pienempi. Satakunnan ammattikorkeakoulun muodostuminen ja siellä tapahtunut voimakas kehittyminen sekä Porin yliopistokeskuksen synty ovat sittemmin merkittävästi parantaneet alueen ja yritysten kilpailukyvyn parantamisen edellytyksiä luku kaikkine vaikeuksineen pakotti maakunnan päättäjät pohtimaan keinoja Satakunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Jo tuolloin maakunnallista tahtotilaa etsittiin ensimmäisten kärkihankkeiden listauksilla. Yliopistotasoisen koulutuksen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen nähtiin keskeisiksi menestystekijöiksi. Yhteistä tahtotilaa synnytettiin mm. valmistelemalla Satakunnan osaamiskeskusohjelman sisältöä kahdella osaamisalalla, jotka ovat etäteknologia ja materiaalitekniikka. Satakunnan osaamiskeskusohjelmasta syntyi kokonaisuus, johon olivat maakunnan alueviranomaisten lisäksi sitoutuneet kuntasektori, oppilaitokset sekä ennen kaikkea elinkeinoelämä. Kun Satakunta pääsi osaksi kansallista osaamiskeskusohjelmaa vuoden 1999 alussa, alkoi ohjelmaa hallinnoivan Prizztech Oy:n voimakas kasvu. Näin osoittautui selkeästi, että yhteisen tahtotilan toteuttajaorganisaatiolle oli selkeä tarve. Erityisesti Satakunnan osaamiskeskusohjelman toteutuksen rinnalle kaivattiin myös muita innovaatioympäristön palveluita. Näitä palveluita ovat mm. innovaatioaihioiden seulonta, tuotteistamis- ja kaupallistamispalvelut, ohjattu toimintaympäristö eli yrityshautomo, yritys- ja yritysryhmäkohtaiset hankkeet sekä kansainvälistymispalvelut. Lisäksi tarvittiin myös teknologiaasiamiehiä, henkilöitä, jotka kiertävät yrityksissä etsien kehittämistarpeita ja kertovat yrityksille kehittämismahdollisuuksista. Näitä kehittämismahdollisuuksia tarjoavat monien käynnissä olevien hankkeiden lisäksi yhteistyö korkeakoulu- ja yliopistoyksiköiden sekä eri asiantuntijoiden kanssa. Teknologian ja osaamisen siirrosta on tänä päivänä tullut monelle yritykselle arkipäivää. Kuitenkin Satakunnassa, kuten laajemminkin valtakunnassa, on vielä suuri joukko yrityksiä, jotka eivät näitä mahdollisuuksia ole oppineet hyödyntämään. Tehtäväkenttää siis kehittäjäorganisaatioilla riittää. Tosin yhä laajempi joukko ns. veturiyrityksistä edellyttää toimittajaverkostoltaan omien kriteeriensä mukaisia vaatimuksia. Näiden yritysverkostojen kehittäminen on vahvassa myötätuulessa. Eräänä esimerkkinä tällaisesta toimittajaverkostosta voidaan todeta Olkiluodon uusi ydinvoimalainvestointi, johon osallistuvilta yrityksiltä edellytetään tiettyjä valmiuksia. Näiden valmiuksien synnyttämiseksi ja parantamiseksi on käynnissä erillishankkeita. Prizztech Oy:n toiminta ulottuu koko maakunnan alueelle, sillä yhtiöllä on toimipisteet Porin lisäksi Raumalla, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Kokemäellä. 7

9 KANSALLINEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Teknologia, innovatiivisuus ja osaaminen ovat avainsanoja, kun tällä hetkellä pohditaan Suomen kilpailukykyä globalisoituvassa ympäristössä. Suomi on viime vuosina niittänyt mainetta maailman kilpailukykyisimpänä valtiona. Tähän asemaan ovat erityisesti vaikuttaneet vahva ja kehittynyt koulutusjärjestelmä sekä panostukset t & k toimintaan. Nämä panostukset kasvoivatkin merkittävästi 1990-luvun aikana lähinnä yksityisen sektorin panostusten myötä. Tällä hetkellä yksityisen sektorin ja ennen kaikkea sen merkittävimmän kehittämiseen panostavan yrityksen, Nokian, osalta on epäilyjä panostusten suhteellisen osuuden kasvattamisesta. Julkinen valta on omalta osaltaan pyrkinyt keskusteluissa tuomaan esille mm. Tekesin panostusten korotustarvetta, joka kuitenkin on konkretisoitunut varsin maltillisesti. Suomen julkissektorin toimijoiden työnjaot ovat myös keskustelun alla. Finnveran, Tekesin, Sitran, Finpron, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja TEkeskusten keskinäisten työnjakojen lisäksi myös alueellistamiseen liittyvät selvitykset ja keskustelut ovat ajankohtaisia. Suomen julkisen sektorin toimijaverkko on rakentunut varsin monipuoliseksi. Palveluverkoston toimintoja ja koordinaatioita kehittämällä on mahdollista vastata nykyistä paremmin uusiutuviin haasteisiin. Suomen kilpailukyky ei ole muuttunut hyvinvoinniksi toivotulla tavalla. Investoinnit Suomeen ovat säilyneet vaatimattomina, ja investointien virta onkin ollut maasta ulospäin. Tämä on luonnollisesti huolestuttavaa, etenkin kun samanaikaisesti globalisaation on nähty muodostavan enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Osaaminen on tässäkin keskeisessä roolissa. Suomen koulutusjärjestelmä on kilpailukykyinen, mutta samanaikaisesti on keskusteluun noussut lisääntyvässä määrin mielipiteitä tutkimustoiminnan keskittämisestä suuriin emoyliopistoihin. Alueellisille innovaatioympäristöille nämä trendit ovat osin huolestuttavia. Toisaalta kilpailukyvyn hyödyntäminen hyvinvoinniksi on myös nostanut esille innovaatioympäristöjen kehittämistarpeen. Tutkimustulosten ja innovaatioiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on nähty yhdeksi keinoksi vahvistaa kilpailukykyä. Kyseessä on palveluvalikoima, jonka toteuttaminen edellyttää julkista panostusta. Erityisesti pääomasijoitusmarkkinat eivät ole nykyisellään toimineet yritystoimintaa käynnistettäessä. Näitä palveluita on nyt selvitelty useissa eri työryhmissä, ja onkin varsin todennäköistä, että päätöksiä näiden osalta saadaan lähitulevaisuudessa. Maakunnallisena toimijana Prizztech Oy voi olla näiden välittäjäorganisaatiopalveluiden toteuttajana. 8

10 YHTEISTYÖ ON VOIMAA Prizztech Oy:n toiminta perustuu verkostojen toimintaan. Yhteistyö osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien välillä on perusedellytys menestyksekkäälle toiminnalle. Yhteistyö ei voi rajautua vain maakunnan sisälle, vaan asiantuntemusta on hyödynnettävä kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Prizztech Oy:n yhteistyöverkostossa ovatkin lähes kaikki kansalliset yliopistot ja tutkimuslaitokset, ja yhtiön toimintaan on verkostoituneena yli 700 asiantuntijaa. Osaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat kilpailukyvyn kehittämisessä keskeisessä asemassa. Tämän vuoksi alueen elinkeinoelämän ja sen osaamisten tunteminen on ratkaisevassa asemassa. Satakunnassa on viime vuosina tapahtunut huomattavaa kehitystä myös yrityspalveluorganisaatioiden osalta. Vuonna 1999 perustettu Porin seutukunnalla toimiva, alkavien yritysten neuvontaan erikoistunut Yrityspalvelu Enter sai vuonna 2004 seurakseen kaksi uutta seudullista elinkeinotoimijaa Rauman Seudun Kehitys Oy:n ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n. Lisäksi Porin seudulle on suunnitteilla mahdollisimman laajan maantieteellisen alueen kattava yhteinen elinkeino-organisaatio. Nämä elinkeino-organisaatiot tuntevat omien toimialueittensa yritykset ja niiden kehittämistarpeet. Kehittämiseen liittyvät toimenpiteet nämä organisaatiot tilaavat tapauskohtaisesti siihen parhaiten soveltuvalta organisaatiolta. Näin ollen Prizztech Oy:n yhteistyö toteutuu elinkeino-organisaatioiden kanssa erityisesti kehittämishankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Satakunnassa yhteistyö on vakiintunut monilta osin jo niin itsestään selvyydeksi, että sitä päivittäisessä työssä ei edes huomaa. Tämä onkin välttämätöntä jo siksi, että maakunnan rajallisilla panostuksilla on kyettävä saamaan aikaiseksi mahdollisimman tuloksekasta toimintaa. Suuri kiitos tehokkaalle hankekoordinaatiolle kuuluu maakunnan alueviranomaisille, Satakunnan TE-keskukselle ja Satakuntaliitolle, jotka ovat omalla toiminnallaan aktivoineet maakunnallista yhteistyötä. Osa innovaatioympäristön palveluista on tarkoituksenmukaisinta järjestää yhteistyöverkostojen kautta. Jatkossa maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätön, mutta ei riittävä, edellytys menestyksekkäälle toiminnalle. Kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja niiden hyödyntäminen maakunnan toimijoiden ja elinkeinoelämän lähtökohdista on seuraava väistämätön kehitysaskel. Tämä korostuu erityisesti tulevia rahoitusmahdollisuuksia suunniteltaessa. 9

11 LÄHITULEVAISUUDEN HAASTEET Satakunnan tulevaisuudesta on julkisessa keskustelussa esitetty hyvinkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Työttömyyden säilyminen korkealla tasolla ja jatkuva muuttotappio ovat omalta osaltaan synkentämässä monen näkemystä tulevaisuudesta. Satakuntalaisen koulutussektorin vahvistuminen antaa puolestaan uskoa erityisesti muuttotappion hillitsemiseen. Muuttovoittoiseksi alueeksi siirtyminen edellyttää kuitenkin maakunnan elinkeinoelämän kykyä ja tarvetta osaavan työvoiman rekrytointiin. Mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä on mahdollista jossain määrin synnyttää myös tutkimussektorille. Satakuntaan on syntymässä myös tutkimussektorille uusia rakenteita, kuten esimerkiksi magneettitutkimuskeskus. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittymisessä keskeisessä asemassa ovat omistajien päätökset. Satakunnan näkökulmasta yksi uhkatekijä on se, että eräiden keskeisten toimialojen toimintavolyymistä merkittävää osaa koskevat päätökset tehdään maakunnan ulkopuolella, osin jopa ulkomailla. Satakuntalaisten toimijoiden haasteena on rakentaa yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö, jotta yritys sitoutuisi mahdollisimman tiiviisti alueelle. Toimintaympäristö sisältää mm. osaavan henkilöstön saannin, t&k -toiminnan, toimivat toimittajaverkostot ja yleisen infrastruktuurin. Nämä haasteet ovat lähes identtiset globalisaatiosta aiheutuvien haasteiden kanssa. Toiminta- ja innovaatioympäristön on siis jatkossa oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen erityisesti, mikäli Satakuntaan halutaan lisääntyvässä määrin investointeja. Innovaatioympäristön palveluiden ongelmana on niiden projektiluonteisuus. Pysyvän rahoituksen puuttuminen heikentää mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toiminnalliseen kehittämiseen. Lähitulevaisuuteen liittyy rahoituksellisesti myös epävarmuustekijöitä EU:n nykyisen rahoituskauden päättyessä. Vaikka rahoituksellisesti tilanne ei välttämättä ratkaisevasti muutu, saattaa kuitenkin syntyä epäjatkuvuuskohta, jossa palveluita joudutaan hetkellisesti heikentämään ja mahdollisesti menetetään osaajia. Eri rahoituslähteiden laajempi ja monipuolisempi hyödyntäminen nouseekin lähitulevaisuudessa merkittävään rooliin. EU:n rahoituskauden vaihtuminen ei vaikuttane kansallisten kehitysohjelmien, kuten osaamis- ja aluekeskusohjelmien, toteutukseen, sillä ohjelmien jatko näyttää turvatulta. Valtakunnallisesti Suomessa on kuitenkin tehtävä päätöksiä niistä innovaatioympäristön palveluista, jotka jat- 10

12 kossakin halutaan säilyttää tai kehittää. Näiden osioiden valmisteluun on varauduttu myös Prizztech Oy:ssä mm. toimimalla aktiivisesti Suomen teknologiakeskusten liiton työssä. Yksi tällä hetkellä selkeästi esille noussut trendi on liiketoimintaosaamisen vahvistunut rooli kehitystyössä. Prizztech Oy:n näkökulmasta yritysten ja muiden hyödyntäjäorganisaatioiden liiketoimintaprosessit ovat yhtiön markkinat, korkeakouluissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa oleva osaaminen sen tuote ja teknologia on mahdollistaja. Teknologia mahdollistaa uuden tuotteen, uuden tuotantomenetelmän tai uuden liiketoimintaprosessin erityisesti monitoimittajaympäristössä. Liiketoiminnan tutkimukseen ja osaamisen siirtoon on synnytettävissä toimivia rakenteita, joiden osalta kehitystyö Satakunnassa on jo varsin pitkällä. Menestyville innovaatioympäristöille tunnusomaista on myös niiden joustava sopeutumiskyky muutostilanteisiin. Muutoksiin reagointia on mahdollista nopeuttaa ennakointitutkimuksesta saatavaa tietoa hyödyntämällä. Prizztech Oy on osaltaan vahvistamassa ennakointitiedon hyödyntämistä edistävien toimintojen synnyttämistä maakuntaan. Yksi jo ohjelmatasollakin edellytetty muutos toiminnassa on lisääntyvä kansainvälinen toiminta. Kansainvälistyminen ei tarkoita toimijoiden kansainvälistymistä vain kansainvälistymisen vuoksi, vaan se on nähtävä keinona löytää uusia ratkaisuja yhä kiristyvässä alueiden välisessä kilpailussa. Esimerkiksi tutkimus- ja hankeyhteistyö sekä opiskelijavaihto ovat konkreettisia tapoja vahvistaa alueen osaamispohjaa. LÄHTÖKOHDAT HUOMISEEN Satakuntaan on rakentunut viime vuosien aikana toimiva ja kehittyvä innovaatioympäristö. Kehitystyön osalta maakunnan eri ohjelma-asiakirjat ovat yhdenmukaiset, ja kehitystyön toteutukseen liittyvä yksimielisyys on hyvällä tasolla. Rakenteellisesti Satakunnan innovaatioympäristö on tehokkaasti organisoitunut ja yhteistyökykyinen. Satakuntalaiset toimijat ovat lisääntyvässä määrin verkostoitumassa kansallisesti ja kansainvälisesti. Profiloituminen näissä verkostoissa omille vahvuusalueille on toteutumassa. Kansallisen tason ohjelmavalmistelu on aktiivisen vuorovaikutuksen kohteena. Myös uusien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen on panostettu. Lähtökohdat huomiseen ovat siis periaatteessa kunnossa. Onnistuminen alueiden kilpailussa ratkaistaan oikeiden valintojen, yhteistyön sekä reagointi- ja päätöksentekokyvyn avulla. 11

13 PRIZZTECH OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KAUPPANEUVOS MATTI LINNAINMAA PRIZZTECH KULKEE HYVÄSSÄ MYÖTÄTUULESSA Satakunnassa on myönteistä kehitystä estänyt menneinä vuosina kyvyttömyys hyvään yhteistyöhön. Toinen suuri ongelma maakunnassamme on ollut korkeakoulutuksen puute. Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittyminen ja Porin yliopistokeskuksen synty ovat nyt poistamassa jälkimmäistä vajausta. Aikaisemmin täältä lähdettiin korkeakouluopiskeluun muualle, ja usein jäätiin lopuksi elämäksi sille tielle. Satakunnan nuoret saavat nyt hyvää koulutusta omassa maakunnassamme, ja toivottavasti he löytävät myös työpaikkansa täällä. Aluekeskusohjelmat sekä kiinteytyvä seutuyhteistyö ovat opettamassa meitä rakentavaan yhteispeliin. Turhasta keskinäisestä kahinoinnista on päästävä pois, sellaiseen ei kannata uhrata voimavaroja Meidän on nähtävä koko Satakunta samana työssäkäyntialueena. On toissijaista mihin Satakunnan kuntaan saamme uutta kehittyvää yritystoimintaa. Pääasia on se, että tällaisia yrityksiä syntyy maakuntaamme. Mielestäni Prizztech Oy:n toiminta on hyvä esimerkki rakentavasta satakuntalaisesta yhteistyöstä. Alunperin varsin porilaislähtöisestä kehittäjäorganisaatiosta on tullut koko Satakuntaa palveleva yritys. Viimeisen 12

14 kolmen vuoden aikana Prizztech Oy on perustanut toimipisteet Raumalle, Kokemäelle, Kankaanpäähän ja Huittisiin. Yhtiömme on nyt voimakkaasti mukana Satakunnan kaikkien seutukuntien kehitystyössä. Prizztech Oy.n hallitustyöskentelyssä ei ole häivääkään mistään keskinäisestä nahistelusta, vaan kaikki työskentelevät Satakunnan kehittämisen puolesta. Prizztech Oy on toiminut nyt 15 vuotta. Toimintaan tuli aivan uutta vauhtia vuonna 1999, kun yhtiö sai hoitaakseen kaksi osaamiskeskusohjelmaa. Materiaalitekniikka ja etäteknologia ovat toimiala-alueita, joissa meillä on Satakunnassa jo paljon osaamista, jonka perustalle voidaan luoda kasvavaa yritystoimintaa. Globaalisti voi todeta, että ne maantieteelliset alueet menestyvät, jotka pystyvät rakentamaan tarpeeksi voimakkaita toimialaklustereita. Tämä klusteriajattelu on ollut yhtenä kantavana voimana Prizztech Oy.n toiminnassa. Nyt on materiaalitekniikan alueella astuttu suuret askeleet eteenpäin. Porin yliopistokeskuksen yhteyteen perustetaan magneettialan tutkimuskeskus. Raumalle on syntymässä vuoden 2005 alussa vastaavanlainen Vesi-instituutti. Näiden tutkimuskeskusten taustajoukoissa on jo satakuntalaisten toimijoiden lisäksi merkittäviä suomalaisia suuryrityksiä. Tämä tuo heti alusta alkaen tarpeellista uskottavuutta tutkimuskeskusten toiminnalle. Suomalaiset ovat hyviä keksimään ja kehittämään teknologiaa ja teknisiä tuotteita. Valitettavasti erittäin usein uusien tuotteiden kaupallistaminen epäonnistuu. Kuitenkin uusien tuotteiden saanti markkinoille ja siitä syntyvä lisäarvo työllisyysvaikutuksineen on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa liiketoimintaosaaminen on varsinkin pk-yrityksissä varsin huonoa. Tähän on viime aikoina tosin kiinnitetty varsin paljon huomiota, mutta asiaa on käsitelty liikaa vain teoriatasolla. Liiketoimintaosaaminen on pystyttävä konkretisoimaan, ja yrityksiä on opetettava hakemaan asiantuntija- apua oikeilta tahoilta. Uskon Prizztech Oy:nkin toiminnassa liiketoimintaosaamiseen liittyvän kehittämistyön saavan jatkossa varsin suuren painoarvon. Prizztech Oy:n palveluksessa on tällä hetkellä viitisenkymmentä asiantuntijaa. Eri projekteissa on mukana niin yrityksistä, oppilaitoksista kuin julkiseltakin sektorilta satoja henkilöitä. Kun tällainen joukko panostaa asiantuntemuksensa yhteisiin hankkeisiin, on sillä valtava kehitysvoima. Prizztech Oy:n toiminta on tällä hetkellä suotuisalla uralla. Uskon yhtiömme tuovan jatkossa huomattavaa lisäarvoa koko Satakunnan kehittämiselle. 13

15 Kuva: Asta Sjöblom TOIMITUSJOHTAJA KYÖSTI JÄÄSKELÄINEN SUOMEN TEKNOLOGIAKESKUSTEN LIITTO TEKEL TEKNOLOGIAKESKUKSET VANHASTA NAVETASTA INNOPOLEIKSI Suomi kuuluu edellä kulkijoihin kansainvälisesti tunnetun ja melkoisen yhtenevän teknologiakeskusmallin soveltamisessa. Näin sekä historiallisesti, määrällisesti että laadullisesti. Oululaisesta navetasta vuonna 1982 alkanut kehitys jatkuu eri puolilla maata järjestäytyneenä toimintana, jossa yhdistyvät järkevästi hoidettu liiketoiminta, alueellinen elinkeinopolitiikka ja kansallisen innovaatiopolitiikan operatiivinen toteutus. Juhlajulkaisussa sopinee ensin katsoa, miten tämä on saavutettu. Teknologiakeskuskonseptin kestävyydestä keskusteltiin paljon vielä 80- luvun lopulla ja 90-luvun alussa, jolloin Suomessa oli jo kymmenkunta teknologiakeskusta, osin valmiiksi rakennettuina, osin kaupunkien suunnitelmissa. Rakennuksiin tehdyillä huomattavilla alkuinvestoin- 14

16 neilla käynnistyneen toiminnan epäiltiin ajautuvan taloudelliseen mahdottomuuteen. Monissa uusissa hankkeissa olikin kyse uskosta ja muodista: jos kerran Lappeenrannassa niin kyllä Porissakin teknologiakeskus olla pitää. Vaikka toiminnan sisällöstä ja perusmenestystekijöiden olemassaolosta ei vielä ollut varmuutta, teknologiakeskus piti saada. Tärkein eli yliopistoyhteys oli lähes kaikilla suunnitelluilla keskuksilla, mutta yhteistyökulttuurin kehittyminen vei aikaa. Esimerkiksi 90-luvun alussa yliopistorehtoreiden neuvosto kutsui minut alustamaan rehtoreiden vuositapaamiseen otsikolla Teknologiakeskus yliopistojen menestystekijä vai verenimijä. Alustuksesta seurasi melkoinen mediamylläkkä, mutta nyt rohkenemme jo puhua menestystekijästä. TEKELin eli vuonna 1988 perustetun Suomen Teknologiakeskusten Liiton puitteissa meillä on ollut ilo yhdessä kehittää suomalaista sovellusta kansainvälisestä teknologiakeskuskonseptista. Globaalina lähtökohtana on tiedon, osaamisen, osaajien sekä uuden teknologian tuotanto yliopistoissa, korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Tavoitteena on hyödyntää tätä yritysten, alueiden ja kansakunnan kannalta keskeistä voimavaraa yhteisen hyvinvoinnin ja taloudellisen kehityksen menestykseksi. Konseptia toteutetaan alueellisissa innovaatioympäristöissä, joiden ytimenä toimii paikallinen teknologiakeskus. Ne ovat eri aikoihin syntyneitä, erilaisista lähtökohdista ponnistavia, omiin teknologia- ja osaamisaloihinsa painottuvia ja eri muodoin organisoituneita. Silti kaikki toteuttavat varsin yhtenevää suomalaista teknologiakeskusmallia. Teknologiakeskuksen toimiva yhteys tiedon ja osaamisen tuotantoon lisättiinkin pian TEKELin jäsenyysehtoihin. Tämä yhteys on mielestäni koko konseptin vaikuttavuuden ja samalla Suomen menestymisen taustalla. Olemme edellä monia kilpailijamaitamme siinä, että Suomessa yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja erityisesti niissä toimivat ihmiset ovat olleet valmiita yhteistoimintaan. Tiedosta ja osaamisesta on tullut mobiilia, tavoitettavaa ja hyödynnettävää. Haasteena on, että yhteistyö koituu kaikkien osapuolten hyödyksi. Tähän tarvitaan rakenteita ja toimintamuotoja: hyvin toimivia välittäjäorganisaatioita. Tilat ja toimintaympäristöt ovat toinen lähtökohta teknologiakeskuskonseptin soveltamiselle. Technopoliksen menestystarina on osoittanut selkeästi, että kun perustekijät vahva osaamis- ja teknologiatuotanto, riittävä hyödyntävä yrityskanta ja vahva yritysosaaminen ovat tukena, Suomenkin kokoisessa maassa on mahdollista rakentaa menestyvä pörssiyhtiö tuottamaan korkeatasoisia toimintaympäristöjä teknologiayrityksille. Tästä menestyksestä on kansallista hyötyä monin tavoin. Vaikka tilojen 15

17 16 rakentaminen ja omistaminen jakautuu hyvin monille tahoille eri teknologiakeskuksissamme, kaikilla on yhteinen käsitys siitä, että toimintaympäristöihin kannattaa panostaa. Rationaalisesti ajatellen tilat ovat konseptissa tavallaan työkalun asemassa ja niitä kannattaa rakentaa silloin, kun todellinen käyttötarkoitus tunnistuu. Silti riskiäkin on pystyttävä ottamaan palvelua kun pystyy käyttämään vasta sitten kun se on olemassa. Vahvoja tarvitaan, sillä vain riittävän vahva toimija pystyy riskinottoon. Teknologiakeskusten toiminnallinen tuote on kontakti. Jos kontakti on oikea, siitä seuraa toimintaa ja vastavuoroista toimintaa, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Suomalaisilla teknologiakeskuksilla on toimintaan perustuva kontakti noin yritykseen maassamme. Monet niistä ovat nimenomaan kaivattuja kasvukykyisiä ja kansainvälistyviä teknologiayrityksiä. Kauppa- ja teollisuusministeriö tuotti syksyllä 2004 useita alaamme koskevia selvityksiä valtion tiede- ja teknologianeuvoston pyynnöstä ja yksi niistä, Markus Koskenlinnan raportti käsittelee välittäjäorganisaatioiden merkitystä. Selvityksessä todetaan teknologiakeskusten olevan mitä selkeimmin välittäjäorganisaatioita, joiden kauaskantoinen merkitys tulee nykyistä paremmin hyödyntää kansallisessa innovaatiopolitiikassa. Erityisen tärkeitä ovat välittäjäorganisaatiot, joilla on käytettävissään kansallinen verkosto. TEKEL-verkosto täyttää tämän vaatimuksen. Teknologiakeskukset ovat olleet mukana kansallisen innovaatiopolitiikan toteutuksessa jo vuodesta 1994, jolloin alkaneen kansallisen Osaamiskeskusohjelman toteutus tukeutuu pääosin teknologiakeskuksiin. Saaduista kokemuksista on arvokasta hyötyä määriteltäessä uusien kansallisten ohjelmien toteutusrakenteita. Kansainvälisyyttä edistävät toimet ovat painopiste teknologiakeskusten yhteisessä TEKEL-strategiassa. Kasvun jatkuminen ja osaamistaseemme säilyminen ovat välttämättömiä tilanteessa, jossa suomalaiset kasvuyritykset luonnollisesti investoivat pääomaa ja osaamista sinne, missä markkinat sitä edellyttävät. Suomalaisten innovaatioympäristöjen tunnettuus ja houkuttelevuus kansainvälisten yritysten, tutkimusryhmien, osaajien ja sijoittajien silmissä on toinen panostuskohde. Näin sekä kansainväliset sijoitukset suomalaisiin teknologiakeskuksiin että suomalaisten laajentuminen kansainvälisille markkinoille voivat tasapainoisesti edistää maamme kehitystä. Myös kansallisen osaamiskeskustyöryhmän tuoreet linjaukset korostavat tätä ja onkin toivottavaa, että seuraavan kansallisen ohjelman sisällöissä nämä painotukset näkyvät.

18 Pori ja koko Satakunta ovat tulleet vaikeiden alkuvaiheiden jälkeen vahvasti mukaan suomalaisten teknologiakeskusten joukkoon. Nykyinen Prizztech Oy on operatiivisena toimijana esimerkillinen. Siitä on kehittynyt oloissamme suuri, hyvin johdettu alueellisiin ja kansallisiin tavoitteisiin aktiivisesti tarttuva työyhteisö. Taustalla on eri toimijoiden ja koko maakunnan osoittama vahva yhteistoimintakyky ja luottamus omiin mahdollisuuksiin. Saavutuksista on syytä onnitella. Tämän trendin jatkumiseen Prizztechillä on erinomaiset edellytykset. 17

19 APULAISKAUPUNGINJOHTAJA AULIS LAAKSONEN PRIZZTECH OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA TEKNOLOGIAKESKUS PRIPOLIN JA PRIZZTECH OY:N KEHITYS Satakunta ja Pori ovat perinteisesti olleet vahvoja teollisen tuotannon alueita Suomessa. Ensimmäiset varoittavat oireet edessä olevista muutoksista saatiin 1970-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä koettiin ensimmäinen rakennemuutosten aalto, joka voimakkaasti pyyhkäisi satakuntalaisen monipuolisen ja siihen asti erittäin vahvan teollisen toiminnan yli. Kansallisesti toiveita kohdistettiin teollisuuden kilpailukyvyn kohentamiseen uuden teknologisen tiedon ja osaamisen kehittämisellä. Korkeakoulupaikkakunnille nousi teknologiakeskusten joukko, joka rakentui erityisesti teknisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja huipputeknologiayritysten ympärille. Teknologiakeskukset kasvoivat niissä toimivien yritysten mukana ja niin maailmalta omaksuttu menestysmalli sai kansallisen verkostonsa. Teknologiakeskusten nousu perustui myös siihen huomioon, että yhä tärkeämmäksi tuotannontekijäksi on uudestaan nousemassa ihminen. Osaamisesta oli tullut tärkein pääoma ja kilpailuvaltti. 18

20 Porissa Vähäraumalla toimi koulutuskeskittymä, jossa oli paitsi teknillinen oppilaitos ja teknillinen ammattikoulu, myös Tampereen teknillisen korkeakoulun Porin yksikkö. Porin teknologiakylän valmistelu käynnistyi pohdinnasta, miten tulisi organisoida oppilaitosten tutkimus- ja tuotekehitystyötä ja siihen liittyvää palvelutoimintaa. Porin kaupunki asetti vuonna 1988 työryhmän valmistelemaan hanketta. Arvovaltaisen työryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Martti Sinisalmi. Työryhmän esitysten pohjalta asetettiin toiminnan käynnistämistä suunnitellut ja valmistellut työryhmä, jota veti apulaiskaupunginjohtaja Mikko Sävelä. Toiminnaksi työryhmien mietinnöt muuttuivat kaupunginvaltuuston päätöksellä Valtuusto päätti, että Porin kaupunki on mukana toteuttamassa oppilaitosten naapuriksi rakennettavaa teknologiakylähanketta, jonka ensimmäisen vaiheen laajuudeksi määriteltiin noin m 2. Tavoitteena oli, että tilat ovat valmiina Päätöksessä sitouduttiin varaamaan tiloista kaupungin toimintoja varten n m 2. Osakepääomaa varten varattiin mk ja yhtiölle päätettiin osoittaa tontti teollisuustonttien ehdoin. Kaupunginhallitus päätti monipuolisen keskustelun jälkeen elokuussa perustaa Satakunnan Teknologiakylä Oy -nimisen yhtiön. Yhtiölle valittiin hallitus, jonka puheenjohtajaksi minut, aiemmin keväällä mm. kiinteistöasioista vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi valittu, määrättiin. Toimeksianto tuntui selkeältä ja määräaikakin oli tiedossa. Noin kolmen vuoden projekti. Useimmat Suomen varhaisista teknologiakeskuksista olivat silloin tosiasiassa erikoistuneita kiinteistöyhtiöitä. Porin suunnitelmat olivat monella tavalla samankaltaiset Tampereen Hermian kanssa. Pohjana on kiinteistöyhtiö, joka rakennuttaa tiloja, myy niitä ja vuokraa kaupungin merkitsemiä tiloja erityisesti alkaville yrityksille, huolehtii kylän peruspalveluista ja vuokraa ns. yhteisiä tiloja. Lisäksi yhtiön tehtäväksi määriteltiin yleinen teknologian edistämistehtävä. Yhtiön tuli edistää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä toteuttaa teknologiaprojekteja. Toinen esisuunnittelussa tehty valinta oli, että hanke toteutetaan rakentajavetoisesti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että rakennusurakassa kilpailutettiin tavanomaisten suunnittelun ja fyysisen rakentamisen lisäksi myös markkinointiriski eli alkuperäisen kilpailuohjelman mukaan rakentaja otti vastuulleen myös tilamyynnin onnistumisen. Suunnitelman mukaan tilat oli tavoitteena rakentaa rahoitusmallilla, jossa rakentamiskustannuksista maksetaan käteisellä 20 % ja loppu jää rahoitettavaksi yhtiön ottamilla lainoilla. 19