1. Johdanto Tulevaisuuden näkymät 15 Sukupolvenvaihdos 17 Erikoistuminen muuhun kuin perusmaatalouteen 18 Investointisuunnitelmat 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto 3. 4. Tulevaisuuden näkymät 15 Sukupolvenvaihdos 17 Erikoistuminen muuhun kuin perusmaatalouteen 18 Investointisuunnitelmat 19"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Taustatiedot 4 Työssäkäynti 5 Perheenjäsenet 6 Maatilan koko 7 Työllistävyys 8 Päätoimiala 9 Kotieläimet 9 Liitännäiselinkeinot 9 Kannattavuus 10 Maatilojen suurimmat haasteet tällä hetkellä Tulevaisuuden näkymät 15 Sukupolvenvaihdos 17 Erikoistuminen muuhun kuin perusmaatalouteen 18 Investointisuunnitelmat Hankkeet/palvelut 20 Neuvontapalvelut ja koulutus 20 Hanketoiminta ja kylä/kunnan yhteistoiminta 21 Palvelujen ostaminen ja tarjoaminen Maaseututoimistot 25 Sijainti 25 Toiveet ja odotukset Terveisiä/palautetta/Kommentteja Johtopäätökset 29 2

3 1. Johdanto Edellisellä vuosisadalla suomalainen maatila koki suuria mullistuksia, sotavuosista rintamamiestilojen perustamiseen ja maatalouden koneistumiseen, joka aiheutti maatiloilla sen, että ihmisiä ei enää tarvittu töihin niin kuin aikaisemmin. Seuraava iso mullistus oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin 1995, jolloin monet käytännöt maatilojen pidossa muuttuivat vastaamaan uusia vaatimuksia. Nyt suomalaisilla maatiloilla on ollut jo 15 vuotta aikaa sopeutua EU:n maatalouspolitiikan tuomiin vaatimuksiin. Miten sopeutuminen on onnistunut? Toinen merkittävä asia maatilojen tulevaisuuden kannalta, kuten myös muiden elinkeinojen, on suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tulevina vuosina. Tämä on haasteena myös monelle kyrönmaalaiselle maatilalle. On mietittävä onko tilaa kannattavaa enää jatkaa, mistä löytyy jatkaja tai myydäänkö/vuokrataanko tila pois. Maatilan nuorille, jotka suunnittelevat tulevaisuuden uraa, on pohdittavana myös mielenkiintoisia kysymyksiä. Halutaanko tilaa jatkaa, onko se vielä mielekästä ja voiko siitä oikeasti saada elantonsa edes osittain. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä ajantasaista tietoa Kyrönmaan maatilojen tämänhetkisestä toiminnasta ja tilanteesta sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Tarkoituksena on selvittää millaisia kehittämistarpeita tiloilla tällä hetkellä on ja minkälaista neuvontaa sekä kehittämistoimenpiteitä tilan omistajat kaipaavat. Tämän tiedon avulla voidaan analysoida maatalouden tilanne alueella ja mahdollistaa eri toimijoiden tehokas hyödyntäminen toiminnassa. Tutkimuksessa on lähetetty kyselylomake kaikille Isonkyrön, Laihian ja Vähänkyrön maatiloille. Yhteensä kyselyitä lähetettiin 838 kpl. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä Kyrönmaan kuntien maaseututoimistojen kanssa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa tilojen nykyistä tilannetta työvoiman, osaamisen ja infrastruktuurin kannalta sekä mitkä ovat keskeiset tekijät tilojen säilymisen kannalta. Kyselyssä selvitetään erityisesti halukkuutta erikoistua tuotannossaan johonkin tiettyyn alaan, esimerkiksi bioenergian tuotantoon, lähiruokaan, palvelujen tuottamiseen tai vaikkapa matkailuun. Tarkoituksena on myös selvittää, millaista neuvontaa, tukea ja apua tiloilla kaivataan kilpailukyvyn säilyttämisessä ja parantamisessa. Vastaukset on analysoitu ikäryhmittäin ja kunnittain. Tutkimushanketta hallinnoi YHYRES-kehittämisyhdistys ry. Tutkimus on rahoitettu Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintalinjasta. 3

4 2. Taustatiedot Kyselyitä lähetettiin yhteensä 838 kappaletta, Isoonkyröön 351 kpl, Laihialle 317 kpl ja Vähäänkyröön 170 kpl. Kysely lähettiin maaliskuussa 2010 kaikille kyrönmaalaisille maatiloille ja osoite tiedot saatiin kuntien maaseututoimistoilta. Vastauksia saatiin yhteensä 274 kappaletta. Vastausinnokkuus nousi 32,7 prosenttiin. Suurin vastausprosentti saatiin Vähänkyrön maatiloilta, 34,1 %. Laihian maatilojen vastausprosentti on 31,9 ja Isonkyrön 30,5. Vastaukset jakaantuivat kunnittain seuraavasti: Isostakyröstä vastauksia saatiin 107 kpl, joka on 39 prosenttia kaikista vastauksista. Laihian maatiloilta vastauksia tuli 101 kpl, joka 37 prosenttia kaikista vastauksista. Vähästäkyröstä 58 kappaletta kaikista vastauksista, yhteensä 21 prosenttia. Ulkopaikkakunnalla asuvia maatilallisista vastasi viisi, joka on kaksi prosenttia kaikista vastauksista. Yksi prosentti (3 kpl) vastanneista ei ilmoittanut kotipaikkaansa Vastausten jakautuminen asuinpaikkakunnittain 45 % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Isokyrö Laihia Vähäkyrö Muu Ei Ilm. Vastanneista 92 prosenttia on miehiä. Naisia oli vastanneiden joukossa 8 prosenttia. Naisten osuus vastaajista kunnittain on seuraava: Isokyrö 9 %, Laihia 7 % ja Vähäkyrö 1. Suurin osa vastaajista on vuotiaita, 42,3 prosenttia. Nuorten viljelijöiden (18 40 vuotta) osuus oli 20,8 prosenttia. Yli 56-vuotiaita vastanneista oli 36,5 prosenttia. Eniten vuotiaita on Isonkyrön vastaajien joukossa (27 %) ja vähiten Vähänkyrön vastaajien joukossa (16 %). Laihialla vuotiaita on 19 prosenttia vastaajista. Yli 56-vuotiaita vastaajia on Laihialla 41 prosenttia, Vähässäkyrössä 36 prosenttia ja Isossakyrössä 34 prosenttia. Keski-ikäisiä vuotiaita vastaajia on Vähässäkyrössä 48 prosenttia, Isossakyrössä 39 prosenttia ja Laihialla 41 prosenttia. 4

5 Vastaajien ikäjakauma kunnittain > 1 Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki Työssäkäynti Tilan ulkopuolella työskentelee kokopäiväisesti 35,8 prosenttia vastanneista. Lähes puolet (49 %) vuotiaden ikäluokasta työskentelee kokopäiväisesti tilan ulkopuolella ja vuotiasta tilan ulkopuolella käy kokopäiväisesti töissä 46 prosenttia. Tähän selityksenä voidaan ajatella sitä, että monet tilat ovat viljatiloja, jotka eivät vaadi ympärivuotista työskentelyä. Nykypäivän trendinä on usein niin kutsuttu harrastelijamaanviljelys eli jatketaan perintötilaa, mutta halutaan säilyttää myös muu työpaikka. Yli 56-vuotiaiden ikäluokasta tilan ulkopuolella työskentelee 18 prosenttia vastanneista. Vähäiseen kokopäivätyössä käyntiin on todennäköisesti syynä se, että menneinä vuosikymmeninä, jolloin suurin ko. ikäluokasta on aloittanut maanviljelyn, maanviljelyä harjoitettiin kokopäiväisesti pienimmilläkin tiloilla. Osa-aikatyötä tilan ulkopuolella tekee 16 prosenttia vastaajista. Eniten osa-aikatyötä tekee yli 56-vuotiaat (17 %) ja vähiten alle 40-vuotiaat (12 %). Työssäkäynnissä tilan ulkopuolella ei ollut merkittäviä eroja kuntien välillä. Eniten kokopäivätyössä tilanulkopuolella käyvät Vähänkyrön tilalliset (45 %) ja vähiten Isossakyrössä (32 %). Laihialaisista tilan ulkopuolella työskentelee kokopäiväisesti 34 prosenttia vastaajista. Osaaikaisesti tilan ulkopuolella käyvät töissä eniten laihialaiset (18 %) ja vähiten vähäkyröläiset (13 %). Isokyröläisistä maatilallisista 16 prosenttia käy osa-aikaisesti tilan ulkopuolella töissä. 5

6 Työssäkäynti tilan ulkopuolella Kaikki Yli 56 vuotiaat vuotiaat Kokopäiväisesti Osa-aikaisesti Ei käy muualla töissä vuotiaat Työssäkäynti tilan ulkopuolella kunnittain Kaikki Vähäkyrö Laihia Kokopäiväisesti Osa-aikaisesti Ei käy muualla töissä Isokyrö Perheenjäsenet Vastaajien perheiden/kotitalouksienjäsenten ikään vaikuttaa olennaisesti vastaajan ikä. Vastaajista 33 prosentilla on alle 15-vuotiaita perheenjäseniä. Nuorten vuotiaiden ikäluokasta lapsiperheitä on 63 prosenttia. Maatiloista 15 prosentilla on nuoria vuotiaita perheenjäseniä. Eniten nuoria vuotiaita perheenjäseniä on vuotiaiden ikäluokassa (23 %). Yli 18- vuotiaita perheenjäseniä on 84 prosentilla vastaajista. Yksin eläviä ilmoittaa vastaajista olevansa alle prosentti. 6

7 Perheenjäsenet ikäryhmittäin > Ei perhettä vuotta vuotta Yli 56- Kaikki Alle 15-vuotiaita perheenjäseniä on eniten Vähässäkyrössä asuvilla vastaajilla (38 %) ja vähiten Laihialla asuvilla (24 %). Nuoria vuotiaita perheenjäseniä on eniten Isonkyrön vastaajilla (20 %) ja vähiten Laihialla asuvilla tilallisilla (1). Eniten yli 18-vuotiaita perheenjäseniä on laihialaisilla vastaajilla (49 %) ja vähiten Vähässäkyrössä asuvilla (43 %). Eniten yksin eläviä on Isossakyrössä (32 %) ja vähiten Vähässäkyrössä (26 %). Perheenjäsenet kunnittain > 1 Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki Maatilan koko Keskikooltaan vastanneiden tiloilla on peltoa 41,8 hehtaaria ja metsää 54,6 hehtaaria. Tilojen koot vaihtelivat huomattavasti eri ikäluokkien kesken. Peltoalaltaan suurimmat tilat ovat vuotiaiden ikäluokalla (59,3 ha) ja metsää on eniten vuotiaden ikäluokalla (71,1 ha). Pienimmät tilat ovat yli 56-vuotiailla, joilla on yli puolet vähemmän peltoa kuin vuotiailla tilallisilla ja 35 hehtaaria vähemmän metsää kuin vuotiailla. (peltoa 26,3 hehtaaria ja metsää 36,1 hehtaaria.) Näihin eroihin vaikuttaa paljon historia, silloin kun yli 56-vuotiaat ovat aloittaneet viljelyn, pienemmilläkin tiloilla on ollut kannattavan toiminnan edellytykset. Euroopan Unioniin ja 7

8 sen maatalouspolitiikkaan liittymisen myötä v alenneiden tuottajahintojen vuoksi kannattavuuteen vaaditaan yleisesti suurempaa tilakokoa kuin ennen. Myös valtiovallan vaatimukset sukupolvenvaihdosten rahoittamiselle edellyttävät suurempaa yksikkökokoa kuin ennen EU:iin liittymistä. Mielenkiintoista on myös se, että nuoret viljelijät käyvät muualla töissä huomattavasti useammin kuin yli 56-vuotiaat. Kunnittain tarkasteltuna keskiarvoltaan suurimmat tilat ovat peltoalaltaan Vähässäkyrössä (45 ha) ja metsäalaltaan Laihialla (63 ha). Pienimmät tilat peltoalaltaan löytyvät Isostakyröstä (40,5 ha) ja metsäalaltaan Vähästäkyröstä (29,4 ha). Isonkyrön maatiloilla on keskimäärin metsää 61,53 hehtaaria. Laihian maatiloilla on keskimäärin 42 hehtaaria peltoa. Tilan keskikoko (ha) peltoa metsä Isokyrö Laihia Vähäkyrö vuotta vuotta Yli 56- vuotta Kaikki Tilan työllistävyys 51 prosenttia vastanneista tiloista työllistää täysipäiväisesti ainakin yhden henkilön. Keskimäärin tilat työllistävät 0,64 henkilöä täysipäiväisesti vuotiaiden tilat työllistävät eniten täysipäiväisesti henkilöitä, keskimäärin 0,8 henkilöä. Tämä selittyneet sillä, että heidän tilansa ovat kooltaan usein suurempia kuin muiden ikäluokkien tilat. Vähiten työllistäviä tiloja ovat vuotiaiden tilat, keskimäärin 0,64 henkilöä. Kunnittain tarkasteltuna eniten työllistävät Isonkyrön maatilat, 0,77 henkeä täysipäiväisesti, jossa myös tilalliset käyvät vähiten kokopäivätyössä muualla. Täysipäiväisesti vähiten työllistävät Laihian maatilat, 0,69 henkilöä. Vähänkyrön maatilat työllistävät täysipäiväisesti keskimäärin 0,7 henkilöä. 65 prosenttia tiloista työllistää osa-aikaisesti ainakin yhden henkilön. Keskimäärin kyrönmaalainen tila työllistää osa-aikaisesti 1,1 henkilöä vuotiaiden tilat työllistävät keskimäärin eniten osaaikaisesti, 1,4 henkilöä ja vähiten osa-aikaisia työllistää yli 56-vuotiaiden tilat, 0,88 henkilöä. Kunnittain tarkasteltuna eniten osa-aikaisia työllistävät vähäkyröläiset maatilat (1,25 henkilöä) ja vähiten laihialaiset maatilat (0,95 henkilöä). Isonkyrön maatilat työllistävät osa-aikaisesti keskimäärin 1,2 henkilöä. 8

9 Päätoimiala Suurimmalla osalla (68 %) kyselyyn vastanneista tiloista harjoitetaan viljanviljelyä. Monella maatilalla on useampi päätoimiala. Yleisin yhdistelmä oli viljanviljely ja metsätalous. Metsätaloutta päätoimisesti harjoittaa 12 prosenttia vastanneista. Muuta kasvinviljelyä harjoittaa kolme prosenttia vastanneista tiloista. Maitotiloja on kuusi prosenttia, sikatiloja viisi prosenttia, naudanlihan tuotantoa kolme prosenttia ja hevostaloutta prosentti vastanneista. Muuta tuotantoa harjoitettiin hieman yli neljällä prosentilla vastanneiden tiloista. Ikäluokittain tilojen päätoimialoissa ei ollut huomattavia vaihteluita. Kunnittain suhteutettuna eniten viljatiloja on Vähässäkyrössä (76 %) ja vähiten Isossakyrössä (65 %). Laihian tiloista 67 prosenttia on viljatiloja. Metsätaloustiloja on eniten Laihialla (19 %) ja vähiten Isossakyrössä (5 %). Vähässäkyrössä metsätaloutta päätoimialanaan harjoittavia tiloja on seitsemän prosenttia tiloista. Maitotiloja on eniten Isossakyrössä (11 %) ja sikatiloja Vähässäkyrössä (12 %). Tilan päätoimiala metsätalous lihakarja maidon tuotanto sikatalous vilja hevostalous muu muu kasvin viljely Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki Kotieläimet Kotieläimiä löytyy 25 prosentilta vastaajista. Eniten kotieläimiä (48 %) on vuotiaiden vastaajien tiloilla. Vähiten kotieläimiä on yli 55-vuotiailla, joista vain 14 % prosentilla on eläimiä. Eniten kotieläimiä on isokyröläisillä tiloilla (32 %) ja vähiten laihialaisilla tiloilla (19 %). Vähäkyröläisillä tiloilla kotieläimiä on 24 prosentilla. Liitännäiselinkeinot Hieman yli 40 prosentilla vastanneista tiloista harjoitetaan perusmaatalouden lisäksi liitännäiselinkeinoja. Eniten tiloilla harjoitetaan koneurakointia (15 %). Tähän luetaan muun muassa lumityöt, traktoriurakointi, ruiskutus, puinti, kaivinkoneurakointi, paalaus, kylvö ja puutavaran kuljetus. Bioenergian tuotantoa harjoitetaan (mm. polttopuu, hake, ruokohelpi) ja erikoiskasvien 9

10 tuotantoa kolmella prosentilla tiloista (mm. kumina, mansikka, herne, varhaisperuna). Metsätyöurakointia ja metallin alihankintatyötä harjoitetaan kahdella prosentilla maatiloista. Matkailua, lähiruuan tuotantoa, hyvinvointipalveluja, maataloustuotteiden jatkojalostusta ja ohjelmapalveluja harjoitetaan kutakin hieman alle prosentilla vastanneista maatiloista. Muuta elinkeinotoimintaa harjoitetaan 13 prosentilla tiloista (mm. rakentaminen, taksi, maahantuonti, ilmastointi, elintarvike, muuraus, ratsastuspalvelut, taloushallinnon palvelut, autojen myynti, hevosten kasvatus, tietokoneapu). Puolella vuotiaiden tiloista on muuta elinkeinotoimintaa. Vähiten muuta elinkeinotoimintaa on yli 56-vuotiaiden tiloista (33 %) vuotiaiden tiloista 43 prosentilla on muuta toimintaa perusmaatalouden lisäksi. Nuorten ikäluokan suuri prosenttiluku viittaa siihen, että pelkkä perusmaatalous ja metsätalous ei yksin takaa riittävää toimeentuloa tilalta. Yli 56-vuotiaiden pieni prosentti johtunee perinteestä, jonka mukaan tilan pääasiallinen toiminta perustui perusmaatalouteen ja tila oli kannattava. Toisaalta pieneen prosenttiin vaikuttaa varmasti myös se, että monella yli 56-vuotiaalla alkaa maataloustoiminta olla hiipumaan päin tulevaa eläköitymistä ajatellen. Yli 56-vuotiailla tilallisilla ei useinkaan ole enää suuria velkoja, joten tilan tuottovaatimus on alhaisempi. Liitännäiselinkeinoilla tuntuu olevan yhteyttä myös siihen, miten oman tilan kannattavuus ja tulevaisuus nähdään. Kunnittain tarkasteltuna poikkeavuuksia esiintyi seuraavilla aloilla: Lähiruuan tuotantoa harjoitetaan 4 prosentilla vähäkyröläisistä tiloista, kun muissa kunnissa sitä ei vastausten mukaan harjoiteta ollenkaan. Koneurakointia harjoitetaan selvästi eniten isokyröläisillä tiloilla, 21 prosenttia tiloista. Laihialla koneurakointia harjoitetaan 13 prosentilla ja Vähässäkyrössä 11 prosentilla tiloista. Tilalla tehtävä muu elinkeinotoiminta 2 18 % 16 % 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % vuotta vuotta Yli 56- Kaikki matkailu metalli lähiruoka hyvinvointipalvelut ohjelmapalvelut metsäurakointi koneurakointi bioenergian jatkojalostus erikoiskasvien vilj. maataloustuotteiden jatkojalostus muu Kannattavuus Oman tilan kannattavuuden positiivisimpana näkivät vuotiaat, heistä 4 prosenttia pitää kannattavuutta erinomaisena, 23 prosenttia hyvänä ja 57 % tyydyttävänä, heikkona 11 prosenttia ja 10

11 kannattamattoman omaa tilaansa pitää 5 prosenttia vastanneista. Syynä positiivisiin kannattavuusnäkemyksiin voidaan ajatella sitä, että vuotiailla on keskiarvoltaan suurimmat maatilat ja puolet heistä harjoittaa liitännäiselinkeinoja, jotka oletettavasti lisäävät tilan kannattavuutta. Heikompana oman tilan kannattavuutta pitävät yli 56-vuotiaat. Heistä kukaan ei pitänyt tilaansa erinomaisen kannattavana, yhdeksän prosenttia piti tilansa kannattavuutta hyvänä, tyydyttävänä kannattavuutta piti 37 prosenttia, heikkona 44 prosenttia ja kannattamattomana tilaansa piti yhdeksän prosenttia vastanneista. Näihin lukuihin syynä voi olla pieni tilakoko, vähäinen liitännäiselinkeinojen määrä ja myös vaikutusta voi olla omalla jaksamisella vuotiaista oman tilan kannattavuutta erinomaisena pitää prosentti vastaajista, hyvänä 13 prosenttia ja tyydyttävänä 52 prosenttia. Heikkona oman maatilan kannattavuutta pitää 27 prosenttia ja kannattamattomana seitsemän prosenttia vastaajista. Keskimäärin prosentti vastanneista pitää tilaansa erinomaisen kannattavana ja 14 prosenttia piti kannattavuutta hyvänä. Tyydyttävänä tilansa kannattavuutta pitää lähes puolet vastanneista (48 %). Heikkona tilan kannattavuutta piti 30 prosenttia vastanneista ja seitsemän prosentin mielestä oma tila on kannattamaton. Oma näkemys tilan kannattavuudesta vuotiaat vuotiaat Yli 56 vuotiaat Kaikki 1 erin. hyvä tyyd. heik. kannat. Kunnittain tarkasteltuna positiivisin näkemys oman tilan kannattavuudesta on isokyröläisillä. Heistä 20 prosenttia pitää oman tilan kannattavuutta erinomaisena tai hyvänä. Tähän vaikuttaa todennäköisesti ainakin se, että Isonkyrön vastaajissa on eniten vuotiaita (27 %). Isokyröläisistä tilansa kannattavuutta tyydyttävänä pitää 43 prosenttia ja heikkona tai kannattamattomana 37 prosenttia vastaajista. Heikoimpana oman tilansa kannattavuutta pitivät laihialaiset vastaajat, heistä 39 prosenttia piti oman tilan kannattavuutta heikkona tai kannattamattomana. Erinomaisena tilansa kannattavuutta ei pitänyt kukaan laihialaisista vastaajista ja hyvänä kannattavuutta pitää 14 prosenttia. Tyydyttävänä tilan kannattavuutta pitää hieman alle puolet (47 %) laihialaisista maatilallisista. Syynä heikkoon kannattavuusnäkymään voidaan pitää sitä, että laihialaisista vastaajista on puolestaan eniten yli 56-vuotiaita vastaajia (41 %), joilla on pienet tilakoot ja vähän liitännäiselinkeinoja. Vähänkyrön vastaajista oman tilan kannattavuutta 11

12 erinomaisena tai hyvänä piti yhdeksän prosenttia, tyydyttävänä 58 prosenttia ja heikkona tai kannattamattomana 33 prosenttia. Näkemys oman tilan kannattavuudesta Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki 1 erinomainen hyvä tyydyttyvä heikko kannattamaton Maatilojen suurimmat haasteet tällä hetkellä Suurimmaksi ongelmatekijäksi vastaajat ilmoittivat taloudellisen epävarmuuden. 65 prosenttia vastanneista ilmoitti sen kolmen suurimman ongelman joukossa ja 35 prosentille vastaajista se on suurin ongelma maatilalla. Toiseksi suurimmaksi ongelmaksi koettiin tukiriippuvuuden aiheuttama epäitsenäisyys. Yli puolet (58 %) vastaajista mainitsi sen kolmen suurimman ongelman joukossa ja 30 prosentille se on suurin ongelma. Kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi vastaajat kokivat oman jaksamisen. 33 prosenttia vastaajista ilmoittaa sen kolmen suurimman ongelman joukkoon ja 11 prosentille oma jaksaminen on suurin ongelma tällä hetkellä. Tiedon saannin hankaluutta ja koulutuksen saantia ei pidetty kovinkaan suurena ongelmana maatiloilla. Muina ongelmina mainittiin muun muassa viljasta maksettava huono hinta (12 mainintaa), tilan/viljelyn kannattamattomuus (10 kpl), lisämaan saannin vaikeus (9 mainintaa), markkinoiden epävakaus (6 kpl), eläinaktivistit (2 kpl), huonokuntoiset tiet (2kpl), kunnanvirkamiehet, EU, paperisota, ajan puute/sivutoimisuus, oma ikä, tilanpidon jatkuminen, urakoitsijoiden puute, pitkä etäisyys, lainamäärä ja konekannan vähyys. 12

13 Mitkä asiat koet suurimmiksi ongelmiksi tällä hetkellä? Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu 3. suurimman joukossa Suurin ongelma Ikäluokittain tarkasteltuna suurimmat ongelmat poikkesivat jonkin verran eri ikäluokkien vä1illä sekä vuotiaat kokivat suurimmaksi ongelmaksi taloudellisen epävarmuuden. Yli 56- vuotiailla suurin ongelma on tuki riippuvuuden aiheuttama epäitsenäisyys. Yli 56-vuotiaita huolettaa myös erityisesti tilan pidon jatkuminen. Oma jaksaminen on melko tasaisesti kaikkien ikäluokkien ongelma vuotialla investointien rahoitus nousee suurimmaksi ongelmaksi 11 prosentille vastaajista, kun taas muissa ikäluokissa luku jää viiden alle. Yrittäjyystaitojen puutetta pitää ongelmana vain pieni osa yli 56-vuotiaista, muista ikäluokista se ei ole yhdellekään vastaajista suurin ongelma. Suurin ongelma maatilalla tällä hetkellä 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % vuotta vuotta Yli 56- Kaikki Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu Kunnittain tarkasteltuna eroavaisuuksia suurimpien ongelmien kohdalla ei juuri ole. Alla olevissa taulukoissa suurin ongelma, toiseksi suurin ongelma ja kolmanneksi suurin ongelma on eroteltuna kunnittain. 13

14 Mitkä asiat koet suurimmiksi ongelmiksi tällä hetkellä? (Isokyrö) 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu Suurin ongelma 2.Suurin ongelma 3. Suurin ongelma Mitkä asiat koet suurimmiksi ongelmiksi tällä hetkellä? (Laihia) 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Suurin ongelma 2.Suurin ongelma Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu 3. Suurin ongelma Mitkä asiat koet suurimmiksi ongelmiksi tällä hetkellä? (Vähäkyrö) 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Suurin ongelma 2.Suurin ongelma Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu 3. Suurin ongelma 14

15 4. Tulevaisuuden näkymät Parhaimpana tilansa tulevaisuuden näkevät nuoret, vuotiaat tilalliset. Heistä viisi prosenttia pitää oman tilansa tulevaisuutta erinomaisena ja 42 prosenttia näkee tulevaisuuden hyvänä. Tyydyttävänä nuorista tilallisista tulevaisuuden näkee 40 prosenttia ja heikkona seitsemän prosenttia vastaajista. Viiden prosentin mielestä omalla tilalla ei ole tulevaisuutta. Tulokset ovat melko yhtenäiset näkemykseen tilan tämän hetken kannattavuudesta. Erona on että 23 prosenttia pitää tilan kannattavuutta hyvänä ja tulevaisuutta hyvänä pitää 42 prosenttia vastaajista, joten tilan tulevaisuus nähdään hyvänä, vaikka kannattavuutta ei tällä hetkellä pidetä erityisen hyvänä. Näihin lukuihin vaikuttaa varmasti se, että vuotiaat ovat innokkaimpia kehittämään tilan toimintaa, heillä on suurimmat keskimääräiset tilakoot ja eniten liitännäiselinkeinoja tiloilla. Heikoimpana tilan tulevaisuutta pitävät yli 56-vuotiaat. Heistä 16 prosentin mielestä omalla tilalla ei ole tulevaisuutta ja heikkona tulevaisuutta piti 32 prosenttia. Kukaan heistä ei pitänyt tilansa tulevaisuutta erinomaisena ja hyvänä tulevaisuutta piti 14 prosenttia vastanneista. Nämä luvut ovat melko yhteneväisiä näkemykseen tilan kannattavuudesta. Maatilan heikot tulevaisuuden näkymät johtunevat siitä, että moni on jäämässä eläkkeelle muutamien vuosien päästä ja jatkajaa ei välttämättä ole tiedossa sekä siitä että tilakoot ovat pieniä verrattuna nuorempiin ikäryhmiin. Myös kiinnostus kehittää tilan toimintaa ja liitännäiselinkeinoja ovat muihin ikäluokkiin verrattuna pienempää. Hieman yli puolet (52 %) vuotiasta pitää tilansa tulevaisuutta tyydyttävänä ja heikkona tulevaisuutta pitää 22 prosenttia vastaajista. Erinomaisena tulevaisuutta piti prosentti vastaajista. Luvut vastaavat melko hyvin näkemystä tilan tämän hetkisestä kannattavuudesta. Keskimäärin prosentti vastanneista näkee oman tilansa tulevaisuuden erinomaisena, 22 prosenttia pitää tulevaisuutta hyvänä, 44 prosenttia näkee sen tyydyttävänä. 23 prosenttia näkee tulevaisuuden heikkona ja kymmenen prosentin mielestä tilalla ei ole tulevaisuutta. Näkemys oman tilan tulevaisuudesta vuotiaat vuotiaat Yli 56 vuotiaat Kaikki 1 erinomainen hyvä tyydyttävä heikko ei tulevaisuutta Kuntien väliset erot tilan tulevaisuudennäkymissä eivät ole suuria. Vaihtelut selittyvät todennäköisesti kuntien ikäjakaumalla. Kunnittain tarkasteltuna tilan tulevaisuutta erinomaisena piti kaksi prosenttia Isonkyrön ja Laihian vastaajista. Vähänkyrön vastaajista tulevaisuutta erinomaisena ei pitänyt kukaan. Hyvänä tulevaisuutta piti isokyröläisistä ja vähäkyröläisistä 22 prosenttia ja 15

16 laihialaisista 23 prosenttia. Laihialaisista 35 prosenttia näki että tilan tulevaisuus on heikko tai sillä ei ole tulevaisuutta ollenkaan. Isokyröläisistä Isossakyrössä ja Vähässäkyrössä vastaava luku on 30 prosenttia. Näkemys oman maatilan tulevaisuudesta 5 45 % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % erin. hyvä tyyd. heikko ei tulev Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki Tilan tulevaisuutta arvioitaessa 38 prosenttia vastanneista näkee tilan toiminnan jatkuvan entisellään 5-10 kuluttua. Lähes puolet (48 %) alle 40-vuotiaiden omistamista tiloista jatkaa vastanneiden arvion mukaan toimintaa entisellään ja puolestaan vain neljännes yli 56-vuotiaista näkee tilan toiminnan jatkuvan nykymuotoisena vuotiaista 42 prosenttia arvioi toiminannan jatkuvan entisellään. Kunnittain tarkasteltuna tilan toiminta jatkuu entisellään Isossakyrössä ja Laihialla 39 prosentilla ja Vähässäkyrössä 34 prosentilla vastaajista. 35 prosenttia vastanneista arvioi tilan toiminnan 5-10 vuoden kuluttua jatkuvan sivutoimisena vuotiaiden tiloista arvion mukaan sivutoimisina jatkaa 42 prosenttia vuotiaiden tiloista vastanneiden arvion mukaan toimii 38 % sivutoimisena 5-10-vuoden kuluttua. Yli 56-vuotiaiden tiloista 25 prosenttia jatkaa arvion mukaan sivutoimisesti 5-10 vuoden kuluttua. Sivutoimisena tilan arvioivat toimivan Isossakyrössä 35 prosenttia, Laihialla 38 prosenttia ja Vähässäkyrössä 29 prosenttia vastaajista. Tilan pois vuokraamista todennäköisenä piti 12 prosenttia vastanneista. Eniten tilan vuokraamista kannattivat yli 56-vuotiaat vastaajat, heistä 28 prosenttia näki tilan tulevaisuuden 5-10 vuoden kuluttua pois vuokrattuna. Vähiten vuokraamisen puolesta olivat vuotiaat, vain 2 prosenttia vastanneista näki tilan tulevaisuuden pois vuokrattuna. Tilan pois vuokraamisen kannalla on 18 prosenttia vähäkyröläisistä vastaajista, 11 prosenttia Isonkyrön vastaajista ja 10 prosenttia Laihian vastaajista. Tilan myynnin kannalla oli kuusi prosenttia vastanneista. Yli 56-vuotiaiden ikäluokassa tilan myyminen tai vuokraaminen on tulevaisuuden vaihtoehto huomattavasti useammin kuin nuoremmissa ikäluokissa. Tähän syynä voi olla tuleva sukupolvenvaihdos ja jatkajan puuttuminen. 15 prosenttia yli 56-vuotiaista näki, että tilan tulevaisuus on myydä se pois. Tätä nuoremmissa ikäluokissa tilan myymisen kannalla oli vain kaksi prosenttia vastanneista. Tilan pois myynnin kannalla oli 8 prosenttia Laihian vastaajista, 6 prosenttia Vähänkyrön ja 4 prosenttia Isonkyrön vastaajista. 16

17 Muun vaihtoehdon valitsi yhdeksän prosenttia vastaajista. Pääsääntöisesti tähän kohtaan merkittiin, että kehitetään tilan toimintaa. Eniten kehittämisintoa löytyi alle 40-vuotiailta (11 %) ja vähiten yli 56-vuotiailta (6 %) vuotiasta toimintaa haluaa kehittää yhdeksän prosenttia vastaajista. Eniten kehittämisintoisia löytyy Vähästäkyröstä, 12 prosenttia. Isossakyrössä 11 prosenttia ja Laihialla neljä prosenttia aikoo kehittää tilan toimintaa. Kehittämistoimenpiteitä mainittiin mm. tilakoon kasvattaminen ja tuloksen parantaminen, laajennus, tuotantosuunnan muutos, sivuelinkeinojen lisääminen ja erikoistuminen. Tilan toiminta 5-10 vuoden kuluttua vuotta vuotta Yli 56- Kaikki 1 jatkuu entisellään sivutoimiseksi vuokrataan myydään muu Sukupolvenvaihdos Tilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden sisällä 43 prosentille vastaajista. Yli 56-vuotiaiden vastaajien tiloilla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden kuluessa 78 prosentille vastaajista. 15 prosenttia sukupolvenvaihdoksista on ajankohtaisia 0-2 vuoden kuluessa, 21 prosenttia 3-5 vuoden kuluessa, 32 prosenttia 5-8 vuoden ja 31 prosenttia 9-10 vuoden kuluessa vuotiaiden ikäluokassa sukupolvenvaihdos kymmenen vuoden sisällä ajankohtainen 23 prosentille vastaajista. Alle 40-vuotiaiden joukossa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden sisällä yhdeksälle prosentille vastaajista. Tässä on mukana myös ne nuoret vastaajat, jotka hoitavat jo tilaa, mutta virallista sukupolvenvaihdosta ei ole tehty. Kunnittain sukupolven vaihdoksia on tiedossa 50 prosentille Laihian, 40 prosentille Vähänkyrön ja 38 prosentille Isonkyrön tiloista. Tilan jatkaja on tiedossa 40 prosentille niistä tiloista joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden kuluessa. Mahdollinen jatkaja on tiedossa yhdeksälle prosentille vastaajista. Ilman jatkajaa on 51 prosenttia tiloista, joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden kuluessa. Kuten luonnollista on, paras tilanne jatkajan suhteen on yli 56-vuotiaiden ikäluokassa, joille sukupolvenvaihdos on ajankohtaisin. Näille jatkaja on tiedossa 44 prosentille ja mahdollinen jatkaja kuudelle prosentille. Tilanne ei ole niin akuutti alle 40-vuotiaiden tiloilla, mutta niilläkin jatkaja on tiedossa 33 prosentille tiloista ja mahdollinen jatkaja löytyy seitsemälle 17

18 prosentille. Parhaiten jatkajia on tiedossa laihialaisille maatiloille (45 %) ja heikoiten jatkajia on tiedossa Vähänkyrön maatiloille (33 %). Isonkyrön tiloista jatkajia on tiedossa 39 prosentille. Erikoistuminen muuhun kuin perusmaatalouteen Suurin osa, 77 prosenttia, vastanneista on kiinnostunut erikoistumaan johonkin perusmaatalouden lisäksi. Luvussa on mukana myös niitä jotka ovat jo erikoistaneet tilan toimintaa. Kaikista innokkaimpia erikoistumaan ovat vuotiaat tilalliset, heistä jopa 93 % on kiinnostunut erikoistumisesta. Vähäisintä kiinnostus on 56-vuotiaiden ikäluokassa, jossa erikoistumiseen kiinnostusta osoittaa 66 prosenttia vastanneista. Tähän lukuun vaikuttaa todennäköisesti jo hiipumassa oleva maatilan toiminta tulevan eläkkeelle jäännin häämöttäessä muutamien vuosien päästä vuotiaista erikoistumiseen kiinnostusta osoittaa 71 prosenttia vastanneista. Kiinnostuneimpia erikoistumaan ovat isokyröläiset maatilalliset, heistä jopa 83 prosenttia ilmoittaa kiinnostuksensa. Kiinnostus jakaantui suhteellisen tasaisesti kaikille aloille, poikkeuksena koneurakointi, joka kiinnosti 12 prosenttia vastaajista sekä klapien tuotanto, joka kiinnosti 12 prosenttia vastaajista. Vähäkyröläisistä 70 prosenttia ja laihialaisista 60 on kiinnostunut erikoistumaan johonkin perusmaatalouden lisäksi. Kiinnostuksen kohteet eivät vaihdelleen ikäluokittain huomattavasti. Suurimmat kiinnostuksen kohteet erikoistumisaloista on koneurakointi, bioenergian tuotanto, erikoiskasvien tuotanto ja klapien tuotanto ja myynti. Vähiten kiinnostusta herätti matkailu, maataloustuotteiden jatkojalostus, hyvinvointipalvelut, ohjelmapalvelut, puusepäntyöt ja mehiläistuotanto. Erikoistuminen perusmaatalouden lisäksi 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % koneurakointi matkailu metallin alihankinta lähiruuantuotanto jatkojalostus bioenergia erikoiskasvit hyvinvointipalvelut ohjelmapalvelut maisemaurakointi auraus varastointi puusepän työt klapit mehiläistuotanto heinä hevostalous muu 18

19 Investointisuunnitelmat 66 % vastanneista ilmoittaa että tilalla on lähitulevaisuudessa tarvetta investointeihin. Yli investointeja on tulossa 16 prosentille vastanneista, investointeja oli tulossa 14 prosentille vastanneista ja investointeja 33 prosentille vastanneista. Pienempiä investointeja oli tiedossa 37 prosentille vastanneista. Suurimmat investointitarpeet ovat vuotiailla, heistä 83 prosenttia ilmoittaa investoinnin olevan ajankohtaisessa lähitulevaisuudessa. Suuret investointitarpeet liittynevät osittain siihen, että moni tilallisista ei ole vielä kauaa viljellyt sekä siihen että erikoistuminen ja tilan kehittäminen kiinnostavat tätä ikäluokkaa eniten. Näistä 41 prosenttia on yli investointeja. Pienin investointitarve on yli 56-vuotiailla, heistä 39 prosenttia ilmoittaa investoinnin olevan ajankohtaisessa lähitulevaisuudessa. Investointien suuruus on myös pienempi kuin alle 40- vuotiaiden ikäluokassa. Yli investointeja 22 prosenttia. Kunnittain analysoituna investointitarpeissa ja määrissä ei ollut huomattavia eroavaisuuksia. Lähitulevaisuuden investointien määrä (suhteutettuna omaan vastaajaryhmään) 4 35 % 3 25 % 2 15 % vuotiaat vuotiaat Yli 56 vuotiaat Kaikki 5 % Suurin osa investoinneista (47 %) on koneinvestointeja, rakennusinvestointeja on 29 prosenttia ja maainvestointeja 17 prosenttia. Eläininvestointeja ja muita on suunnitelmissa 3 prosenttia. Investointien kohteissa ei ole ikäluokittain huomattavaa vaihtelua. Suurin osa investoinneista (64 %) on ajankohtaisia 2-5 vuoden kuluttua. Kunnittain analysoituna investointien kohteissa ei ollut merkittäviä eroja. 19

20 5. Hankkeet ja palvelut Neuvontapalvelut ja koulutus Hieman yli puolet (55 %) vastanneista ilmoittaa tarvitsevansa neuvontapalveluja. Eniten kaivattiin maatilaneuvontaa (27 % vastanneista). Neuvontapalveluja kaivattiin myös omaan jaksamiseen liittyvissä asioissa (2) sekä yritystoimintaan liittyvissä asioissa (19 %). Rahoitusneuvontaa kaipasi 15 % vastanneista. Hankeneuvontaa (8 %), TYKY-neuvontaan (7 %) ja muissa asioissa neuvontaa kaipasivat 3 % vastanneista (ATK, eläke, tilanlaajennus, tilan myynti ja kannattavuus laskelmiin). Alle 40-vuotiaat kaipaavat (77 %) huomattavasti enemmän neuvontapalveluja kuin iäkkäämmät vuotiaista puolet (51 %) ja yli 56-vuotiaista 47 prosenttia kaipaavat neuvontapalveluja. Maatilaneuvontaa kaipaa eniten yli 56-vuotiaat (35 %), yritysneuvontaa (23 %) ja rahoitusneuvontaa (24 %) kaipaavat eniten alle 40-vuotiaat. Oma jaksamiseen liittyvää neuvontaa kaipaavat eniten yli 56-vuotiaat (26 %) ja työkykyyn liittyvää neuvontaa kaipaavat eniten vuotiaat (13 %). Millaisia neuvontapalveluja tarvitsisit? 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % maatilaneuvontaa yritysneuvontaa rahoitusneuvontaa hankeneuvontaa oma jaksaminen TYKY muuta vuotiaat vuotiaat Yli 56 vuotiaat Kaikki Kunnittain analysoituna neuvontapalveluja kaipaavat eniten isokyröläiset vastaajat, heistä 65 prosenttia kaipaa neuvontapalveluja. Laihialaisista ja vähäkyröläisistä neuvonta palveluja kaipaavat 55 prosenttia vastaajista. Maatilaneuvontaa tarvitsevat eniten isokyröläiset (17 % vastaajista), Yritysneuvontaa vähäkyröläiset (16 %), rahoitusneuvontaa Laihialaiset (1), hankeneuvontaa isokyröläiset ja laihialaiset (5 %), omaan jaksamiseen liittyvää neuvontaa vähäkyröläiset (16 %) ja työkykyyn liittyvää neuvontaa laihialaiset (5 %). 20

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Ristijärvi

Kainuun Maatilakysely Ristijärvi Kainuun Maatilakysely 2012 - Ristijärvi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 14 1 0 1 2 3 4 5 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha 81-100 ha 101-150 ha yli 151 ha Yrittäjien ikä

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Puolanka

Kainuun Maatilakysely Puolanka Kainuun Maatilakysely 2012 - Puolanka Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 18 1 0 1 2 3 4 5 6 7 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha 81-100 ha 101-150 ha yli 151 ha Yrittäjien ikä

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY 1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Koneurakoinnin mahdollisuudet Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (

Lisätiedot

Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa. Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn

Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa. Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn 1. YLEISTÄ Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto teki kesällä 2012 valtatien 13 välin Mustola- Nuijamaa

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011 Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä Kevät Päijät-Häme kevät JOHDANTO Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2009.

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä KEN EI TUNNE HISTORIAA EIKÄ TIEDOSTA NYKYPÄIVÄÄ, EI VOI TUNNISTAA TULEVAA 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maataloustukia saaneet tilat 2500 2000 Tiloja kpl 1500 1000

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä 30.3.2017 Juha Lappalainen Esittely Jonniinmoinen viljelijä 1989- Koulutus MMM/agronomi Agrologi Lomittaja/karjanhoitaja

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Riitta Juvonen 2.6.2015 1 Sisältö Prosessiala Kemianteollisuus Tilanne ja näkymät tällä hetkellä

Lisätiedot