1. Johdanto Tulevaisuuden näkymät 15 Sukupolvenvaihdos 17 Erikoistuminen muuhun kuin perusmaatalouteen 18 Investointisuunnitelmat 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto 3. 4. Tulevaisuuden näkymät 15 Sukupolvenvaihdos 17 Erikoistuminen muuhun kuin perusmaatalouteen 18 Investointisuunnitelmat 19"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Taustatiedot 4 Työssäkäynti 5 Perheenjäsenet 6 Maatilan koko 7 Työllistävyys 8 Päätoimiala 9 Kotieläimet 9 Liitännäiselinkeinot 9 Kannattavuus 10 Maatilojen suurimmat haasteet tällä hetkellä Tulevaisuuden näkymät 15 Sukupolvenvaihdos 17 Erikoistuminen muuhun kuin perusmaatalouteen 18 Investointisuunnitelmat Hankkeet/palvelut 20 Neuvontapalvelut ja koulutus 20 Hanketoiminta ja kylä/kunnan yhteistoiminta 21 Palvelujen ostaminen ja tarjoaminen Maaseututoimistot 25 Sijainti 25 Toiveet ja odotukset Terveisiä/palautetta/Kommentteja Johtopäätökset 29 2

3 1. Johdanto Edellisellä vuosisadalla suomalainen maatila koki suuria mullistuksia, sotavuosista rintamamiestilojen perustamiseen ja maatalouden koneistumiseen, joka aiheutti maatiloilla sen, että ihmisiä ei enää tarvittu töihin niin kuin aikaisemmin. Seuraava iso mullistus oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin 1995, jolloin monet käytännöt maatilojen pidossa muuttuivat vastaamaan uusia vaatimuksia. Nyt suomalaisilla maatiloilla on ollut jo 15 vuotta aikaa sopeutua EU:n maatalouspolitiikan tuomiin vaatimuksiin. Miten sopeutuminen on onnistunut? Toinen merkittävä asia maatilojen tulevaisuuden kannalta, kuten myös muiden elinkeinojen, on suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tulevina vuosina. Tämä on haasteena myös monelle kyrönmaalaiselle maatilalle. On mietittävä onko tilaa kannattavaa enää jatkaa, mistä löytyy jatkaja tai myydäänkö/vuokrataanko tila pois. Maatilan nuorille, jotka suunnittelevat tulevaisuuden uraa, on pohdittavana myös mielenkiintoisia kysymyksiä. Halutaanko tilaa jatkaa, onko se vielä mielekästä ja voiko siitä oikeasti saada elantonsa edes osittain. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä ajantasaista tietoa Kyrönmaan maatilojen tämänhetkisestä toiminnasta ja tilanteesta sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Tarkoituksena on selvittää millaisia kehittämistarpeita tiloilla tällä hetkellä on ja minkälaista neuvontaa sekä kehittämistoimenpiteitä tilan omistajat kaipaavat. Tämän tiedon avulla voidaan analysoida maatalouden tilanne alueella ja mahdollistaa eri toimijoiden tehokas hyödyntäminen toiminnassa. Tutkimuksessa on lähetetty kyselylomake kaikille Isonkyrön, Laihian ja Vähänkyrön maatiloille. Yhteensä kyselyitä lähetettiin 838 kpl. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä Kyrönmaan kuntien maaseututoimistojen kanssa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa tilojen nykyistä tilannetta työvoiman, osaamisen ja infrastruktuurin kannalta sekä mitkä ovat keskeiset tekijät tilojen säilymisen kannalta. Kyselyssä selvitetään erityisesti halukkuutta erikoistua tuotannossaan johonkin tiettyyn alaan, esimerkiksi bioenergian tuotantoon, lähiruokaan, palvelujen tuottamiseen tai vaikkapa matkailuun. Tarkoituksena on myös selvittää, millaista neuvontaa, tukea ja apua tiloilla kaivataan kilpailukyvyn säilyttämisessä ja parantamisessa. Vastaukset on analysoitu ikäryhmittäin ja kunnittain. Tutkimushanketta hallinnoi YHYRES-kehittämisyhdistys ry. Tutkimus on rahoitettu Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintalinjasta. 3

4 2. Taustatiedot Kyselyitä lähetettiin yhteensä 838 kappaletta, Isoonkyröön 351 kpl, Laihialle 317 kpl ja Vähäänkyröön 170 kpl. Kysely lähettiin maaliskuussa 2010 kaikille kyrönmaalaisille maatiloille ja osoite tiedot saatiin kuntien maaseututoimistoilta. Vastauksia saatiin yhteensä 274 kappaletta. Vastausinnokkuus nousi 32,7 prosenttiin. Suurin vastausprosentti saatiin Vähänkyrön maatiloilta, 34,1 %. Laihian maatilojen vastausprosentti on 31,9 ja Isonkyrön 30,5. Vastaukset jakaantuivat kunnittain seuraavasti: Isostakyröstä vastauksia saatiin 107 kpl, joka on 39 prosenttia kaikista vastauksista. Laihian maatiloilta vastauksia tuli 101 kpl, joka 37 prosenttia kaikista vastauksista. Vähästäkyröstä 58 kappaletta kaikista vastauksista, yhteensä 21 prosenttia. Ulkopaikkakunnalla asuvia maatilallisista vastasi viisi, joka on kaksi prosenttia kaikista vastauksista. Yksi prosentti (3 kpl) vastanneista ei ilmoittanut kotipaikkaansa Vastausten jakautuminen asuinpaikkakunnittain 45 % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Isokyrö Laihia Vähäkyrö Muu Ei Ilm. Vastanneista 92 prosenttia on miehiä. Naisia oli vastanneiden joukossa 8 prosenttia. Naisten osuus vastaajista kunnittain on seuraava: Isokyrö 9 %, Laihia 7 % ja Vähäkyrö 1. Suurin osa vastaajista on vuotiaita, 42,3 prosenttia. Nuorten viljelijöiden (18 40 vuotta) osuus oli 20,8 prosenttia. Yli 56-vuotiaita vastanneista oli 36,5 prosenttia. Eniten vuotiaita on Isonkyrön vastaajien joukossa (27 %) ja vähiten Vähänkyrön vastaajien joukossa (16 %). Laihialla vuotiaita on 19 prosenttia vastaajista. Yli 56-vuotiaita vastaajia on Laihialla 41 prosenttia, Vähässäkyrössä 36 prosenttia ja Isossakyrössä 34 prosenttia. Keski-ikäisiä vuotiaita vastaajia on Vähässäkyrössä 48 prosenttia, Isossakyrössä 39 prosenttia ja Laihialla 41 prosenttia. 4

5 Vastaajien ikäjakauma kunnittain > 1 Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki Työssäkäynti Tilan ulkopuolella työskentelee kokopäiväisesti 35,8 prosenttia vastanneista. Lähes puolet (49 %) vuotiaden ikäluokasta työskentelee kokopäiväisesti tilan ulkopuolella ja vuotiasta tilan ulkopuolella käy kokopäiväisesti töissä 46 prosenttia. Tähän selityksenä voidaan ajatella sitä, että monet tilat ovat viljatiloja, jotka eivät vaadi ympärivuotista työskentelyä. Nykypäivän trendinä on usein niin kutsuttu harrastelijamaanviljelys eli jatketaan perintötilaa, mutta halutaan säilyttää myös muu työpaikka. Yli 56-vuotiaiden ikäluokasta tilan ulkopuolella työskentelee 18 prosenttia vastanneista. Vähäiseen kokopäivätyössä käyntiin on todennäköisesti syynä se, että menneinä vuosikymmeninä, jolloin suurin ko. ikäluokasta on aloittanut maanviljelyn, maanviljelyä harjoitettiin kokopäiväisesti pienimmilläkin tiloilla. Osa-aikatyötä tilan ulkopuolella tekee 16 prosenttia vastaajista. Eniten osa-aikatyötä tekee yli 56-vuotiaat (17 %) ja vähiten alle 40-vuotiaat (12 %). Työssäkäynnissä tilan ulkopuolella ei ollut merkittäviä eroja kuntien välillä. Eniten kokopäivätyössä tilanulkopuolella käyvät Vähänkyrön tilalliset (45 %) ja vähiten Isossakyrössä (32 %). Laihialaisista tilan ulkopuolella työskentelee kokopäiväisesti 34 prosenttia vastaajista. Osaaikaisesti tilan ulkopuolella käyvät töissä eniten laihialaiset (18 %) ja vähiten vähäkyröläiset (13 %). Isokyröläisistä maatilallisista 16 prosenttia käy osa-aikaisesti tilan ulkopuolella töissä. 5

6 Työssäkäynti tilan ulkopuolella Kaikki Yli 56 vuotiaat vuotiaat Kokopäiväisesti Osa-aikaisesti Ei käy muualla töissä vuotiaat Työssäkäynti tilan ulkopuolella kunnittain Kaikki Vähäkyrö Laihia Kokopäiväisesti Osa-aikaisesti Ei käy muualla töissä Isokyrö Perheenjäsenet Vastaajien perheiden/kotitalouksienjäsenten ikään vaikuttaa olennaisesti vastaajan ikä. Vastaajista 33 prosentilla on alle 15-vuotiaita perheenjäseniä. Nuorten vuotiaiden ikäluokasta lapsiperheitä on 63 prosenttia. Maatiloista 15 prosentilla on nuoria vuotiaita perheenjäseniä. Eniten nuoria vuotiaita perheenjäseniä on vuotiaiden ikäluokassa (23 %). Yli 18- vuotiaita perheenjäseniä on 84 prosentilla vastaajista. Yksin eläviä ilmoittaa vastaajista olevansa alle prosentti. 6

7 Perheenjäsenet ikäryhmittäin > Ei perhettä vuotta vuotta Yli 56- Kaikki Alle 15-vuotiaita perheenjäseniä on eniten Vähässäkyrössä asuvilla vastaajilla (38 %) ja vähiten Laihialla asuvilla (24 %). Nuoria vuotiaita perheenjäseniä on eniten Isonkyrön vastaajilla (20 %) ja vähiten Laihialla asuvilla tilallisilla (1). Eniten yli 18-vuotiaita perheenjäseniä on laihialaisilla vastaajilla (49 %) ja vähiten Vähässäkyrössä asuvilla (43 %). Eniten yksin eläviä on Isossakyrössä (32 %) ja vähiten Vähässäkyrössä (26 %). Perheenjäsenet kunnittain > 1 Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki Maatilan koko Keskikooltaan vastanneiden tiloilla on peltoa 41,8 hehtaaria ja metsää 54,6 hehtaaria. Tilojen koot vaihtelivat huomattavasti eri ikäluokkien kesken. Peltoalaltaan suurimmat tilat ovat vuotiaiden ikäluokalla (59,3 ha) ja metsää on eniten vuotiaden ikäluokalla (71,1 ha). Pienimmät tilat ovat yli 56-vuotiailla, joilla on yli puolet vähemmän peltoa kuin vuotiailla tilallisilla ja 35 hehtaaria vähemmän metsää kuin vuotiailla. (peltoa 26,3 hehtaaria ja metsää 36,1 hehtaaria.) Näihin eroihin vaikuttaa paljon historia, silloin kun yli 56-vuotiaat ovat aloittaneet viljelyn, pienemmilläkin tiloilla on ollut kannattavan toiminnan edellytykset. Euroopan Unioniin ja 7

8 sen maatalouspolitiikkaan liittymisen myötä v alenneiden tuottajahintojen vuoksi kannattavuuteen vaaditaan yleisesti suurempaa tilakokoa kuin ennen. Myös valtiovallan vaatimukset sukupolvenvaihdosten rahoittamiselle edellyttävät suurempaa yksikkökokoa kuin ennen EU:iin liittymistä. Mielenkiintoista on myös se, että nuoret viljelijät käyvät muualla töissä huomattavasti useammin kuin yli 56-vuotiaat. Kunnittain tarkasteltuna keskiarvoltaan suurimmat tilat ovat peltoalaltaan Vähässäkyrössä (45 ha) ja metsäalaltaan Laihialla (63 ha). Pienimmät tilat peltoalaltaan löytyvät Isostakyröstä (40,5 ha) ja metsäalaltaan Vähästäkyröstä (29,4 ha). Isonkyrön maatiloilla on keskimäärin metsää 61,53 hehtaaria. Laihian maatiloilla on keskimäärin 42 hehtaaria peltoa. Tilan keskikoko (ha) peltoa metsä Isokyrö Laihia Vähäkyrö vuotta vuotta Yli 56- vuotta Kaikki Tilan työllistävyys 51 prosenttia vastanneista tiloista työllistää täysipäiväisesti ainakin yhden henkilön. Keskimäärin tilat työllistävät 0,64 henkilöä täysipäiväisesti vuotiaiden tilat työllistävät eniten täysipäiväisesti henkilöitä, keskimäärin 0,8 henkilöä. Tämä selittyneet sillä, että heidän tilansa ovat kooltaan usein suurempia kuin muiden ikäluokkien tilat. Vähiten työllistäviä tiloja ovat vuotiaiden tilat, keskimäärin 0,64 henkilöä. Kunnittain tarkasteltuna eniten työllistävät Isonkyrön maatilat, 0,77 henkeä täysipäiväisesti, jossa myös tilalliset käyvät vähiten kokopäivätyössä muualla. Täysipäiväisesti vähiten työllistävät Laihian maatilat, 0,69 henkilöä. Vähänkyrön maatilat työllistävät täysipäiväisesti keskimäärin 0,7 henkilöä. 65 prosenttia tiloista työllistää osa-aikaisesti ainakin yhden henkilön. Keskimäärin kyrönmaalainen tila työllistää osa-aikaisesti 1,1 henkilöä vuotiaiden tilat työllistävät keskimäärin eniten osaaikaisesti, 1,4 henkilöä ja vähiten osa-aikaisia työllistää yli 56-vuotiaiden tilat, 0,88 henkilöä. Kunnittain tarkasteltuna eniten osa-aikaisia työllistävät vähäkyröläiset maatilat (1,25 henkilöä) ja vähiten laihialaiset maatilat (0,95 henkilöä). Isonkyrön maatilat työllistävät osa-aikaisesti keskimäärin 1,2 henkilöä. 8

9 Päätoimiala Suurimmalla osalla (68 %) kyselyyn vastanneista tiloista harjoitetaan viljanviljelyä. Monella maatilalla on useampi päätoimiala. Yleisin yhdistelmä oli viljanviljely ja metsätalous. Metsätaloutta päätoimisesti harjoittaa 12 prosenttia vastanneista. Muuta kasvinviljelyä harjoittaa kolme prosenttia vastanneista tiloista. Maitotiloja on kuusi prosenttia, sikatiloja viisi prosenttia, naudanlihan tuotantoa kolme prosenttia ja hevostaloutta prosentti vastanneista. Muuta tuotantoa harjoitettiin hieman yli neljällä prosentilla vastanneiden tiloista. Ikäluokittain tilojen päätoimialoissa ei ollut huomattavia vaihteluita. Kunnittain suhteutettuna eniten viljatiloja on Vähässäkyrössä (76 %) ja vähiten Isossakyrössä (65 %). Laihian tiloista 67 prosenttia on viljatiloja. Metsätaloustiloja on eniten Laihialla (19 %) ja vähiten Isossakyrössä (5 %). Vähässäkyrössä metsätaloutta päätoimialanaan harjoittavia tiloja on seitsemän prosenttia tiloista. Maitotiloja on eniten Isossakyrössä (11 %) ja sikatiloja Vähässäkyrössä (12 %). Tilan päätoimiala metsätalous lihakarja maidon tuotanto sikatalous vilja hevostalous muu muu kasvin viljely Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki Kotieläimet Kotieläimiä löytyy 25 prosentilta vastaajista. Eniten kotieläimiä (48 %) on vuotiaiden vastaajien tiloilla. Vähiten kotieläimiä on yli 55-vuotiailla, joista vain 14 % prosentilla on eläimiä. Eniten kotieläimiä on isokyröläisillä tiloilla (32 %) ja vähiten laihialaisilla tiloilla (19 %). Vähäkyröläisillä tiloilla kotieläimiä on 24 prosentilla. Liitännäiselinkeinot Hieman yli 40 prosentilla vastanneista tiloista harjoitetaan perusmaatalouden lisäksi liitännäiselinkeinoja. Eniten tiloilla harjoitetaan koneurakointia (15 %). Tähän luetaan muun muassa lumityöt, traktoriurakointi, ruiskutus, puinti, kaivinkoneurakointi, paalaus, kylvö ja puutavaran kuljetus. Bioenergian tuotantoa harjoitetaan (mm. polttopuu, hake, ruokohelpi) ja erikoiskasvien 9

10 tuotantoa kolmella prosentilla tiloista (mm. kumina, mansikka, herne, varhaisperuna). Metsätyöurakointia ja metallin alihankintatyötä harjoitetaan kahdella prosentilla maatiloista. Matkailua, lähiruuan tuotantoa, hyvinvointipalveluja, maataloustuotteiden jatkojalostusta ja ohjelmapalveluja harjoitetaan kutakin hieman alle prosentilla vastanneista maatiloista. Muuta elinkeinotoimintaa harjoitetaan 13 prosentilla tiloista (mm. rakentaminen, taksi, maahantuonti, ilmastointi, elintarvike, muuraus, ratsastuspalvelut, taloushallinnon palvelut, autojen myynti, hevosten kasvatus, tietokoneapu). Puolella vuotiaiden tiloista on muuta elinkeinotoimintaa. Vähiten muuta elinkeinotoimintaa on yli 56-vuotiaiden tiloista (33 %) vuotiaiden tiloista 43 prosentilla on muuta toimintaa perusmaatalouden lisäksi. Nuorten ikäluokan suuri prosenttiluku viittaa siihen, että pelkkä perusmaatalous ja metsätalous ei yksin takaa riittävää toimeentuloa tilalta. Yli 56-vuotiaiden pieni prosentti johtunee perinteestä, jonka mukaan tilan pääasiallinen toiminta perustui perusmaatalouteen ja tila oli kannattava. Toisaalta pieneen prosenttiin vaikuttaa varmasti myös se, että monella yli 56-vuotiaalla alkaa maataloustoiminta olla hiipumaan päin tulevaa eläköitymistä ajatellen. Yli 56-vuotiailla tilallisilla ei useinkaan ole enää suuria velkoja, joten tilan tuottovaatimus on alhaisempi. Liitännäiselinkeinoilla tuntuu olevan yhteyttä myös siihen, miten oman tilan kannattavuus ja tulevaisuus nähdään. Kunnittain tarkasteltuna poikkeavuuksia esiintyi seuraavilla aloilla: Lähiruuan tuotantoa harjoitetaan 4 prosentilla vähäkyröläisistä tiloista, kun muissa kunnissa sitä ei vastausten mukaan harjoiteta ollenkaan. Koneurakointia harjoitetaan selvästi eniten isokyröläisillä tiloilla, 21 prosenttia tiloista. Laihialla koneurakointia harjoitetaan 13 prosentilla ja Vähässäkyrössä 11 prosentilla tiloista. Tilalla tehtävä muu elinkeinotoiminta 2 18 % 16 % 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % vuotta vuotta Yli 56- Kaikki matkailu metalli lähiruoka hyvinvointipalvelut ohjelmapalvelut metsäurakointi koneurakointi bioenergian jatkojalostus erikoiskasvien vilj. maataloustuotteiden jatkojalostus muu Kannattavuus Oman tilan kannattavuuden positiivisimpana näkivät vuotiaat, heistä 4 prosenttia pitää kannattavuutta erinomaisena, 23 prosenttia hyvänä ja 57 % tyydyttävänä, heikkona 11 prosenttia ja 10

11 kannattamattoman omaa tilaansa pitää 5 prosenttia vastanneista. Syynä positiivisiin kannattavuusnäkemyksiin voidaan ajatella sitä, että vuotiailla on keskiarvoltaan suurimmat maatilat ja puolet heistä harjoittaa liitännäiselinkeinoja, jotka oletettavasti lisäävät tilan kannattavuutta. Heikompana oman tilan kannattavuutta pitävät yli 56-vuotiaat. Heistä kukaan ei pitänyt tilaansa erinomaisen kannattavana, yhdeksän prosenttia piti tilansa kannattavuutta hyvänä, tyydyttävänä kannattavuutta piti 37 prosenttia, heikkona 44 prosenttia ja kannattamattomana tilaansa piti yhdeksän prosenttia vastanneista. Näihin lukuihin syynä voi olla pieni tilakoko, vähäinen liitännäiselinkeinojen määrä ja myös vaikutusta voi olla omalla jaksamisella vuotiaista oman tilan kannattavuutta erinomaisena pitää prosentti vastaajista, hyvänä 13 prosenttia ja tyydyttävänä 52 prosenttia. Heikkona oman maatilan kannattavuutta pitää 27 prosenttia ja kannattamattomana seitsemän prosenttia vastaajista. Keskimäärin prosentti vastanneista pitää tilaansa erinomaisen kannattavana ja 14 prosenttia piti kannattavuutta hyvänä. Tyydyttävänä tilansa kannattavuutta pitää lähes puolet vastanneista (48 %). Heikkona tilan kannattavuutta piti 30 prosenttia vastanneista ja seitsemän prosentin mielestä oma tila on kannattamaton. Oma näkemys tilan kannattavuudesta vuotiaat vuotiaat Yli 56 vuotiaat Kaikki 1 erin. hyvä tyyd. heik. kannat. Kunnittain tarkasteltuna positiivisin näkemys oman tilan kannattavuudesta on isokyröläisillä. Heistä 20 prosenttia pitää oman tilan kannattavuutta erinomaisena tai hyvänä. Tähän vaikuttaa todennäköisesti ainakin se, että Isonkyrön vastaajissa on eniten vuotiaita (27 %). Isokyröläisistä tilansa kannattavuutta tyydyttävänä pitää 43 prosenttia ja heikkona tai kannattamattomana 37 prosenttia vastaajista. Heikoimpana oman tilansa kannattavuutta pitivät laihialaiset vastaajat, heistä 39 prosenttia piti oman tilan kannattavuutta heikkona tai kannattamattomana. Erinomaisena tilansa kannattavuutta ei pitänyt kukaan laihialaisista vastaajista ja hyvänä kannattavuutta pitää 14 prosenttia. Tyydyttävänä tilan kannattavuutta pitää hieman alle puolet (47 %) laihialaisista maatilallisista. Syynä heikkoon kannattavuusnäkymään voidaan pitää sitä, että laihialaisista vastaajista on puolestaan eniten yli 56-vuotiaita vastaajia (41 %), joilla on pienet tilakoot ja vähän liitännäiselinkeinoja. Vähänkyrön vastaajista oman tilan kannattavuutta 11

12 erinomaisena tai hyvänä piti yhdeksän prosenttia, tyydyttävänä 58 prosenttia ja heikkona tai kannattamattomana 33 prosenttia. Näkemys oman tilan kannattavuudesta Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki 1 erinomainen hyvä tyydyttyvä heikko kannattamaton Maatilojen suurimmat haasteet tällä hetkellä Suurimmaksi ongelmatekijäksi vastaajat ilmoittivat taloudellisen epävarmuuden. 65 prosenttia vastanneista ilmoitti sen kolmen suurimman ongelman joukossa ja 35 prosentille vastaajista se on suurin ongelma maatilalla. Toiseksi suurimmaksi ongelmaksi koettiin tukiriippuvuuden aiheuttama epäitsenäisyys. Yli puolet (58 %) vastaajista mainitsi sen kolmen suurimman ongelman joukossa ja 30 prosentille se on suurin ongelma. Kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi vastaajat kokivat oman jaksamisen. 33 prosenttia vastaajista ilmoittaa sen kolmen suurimman ongelman joukkoon ja 11 prosentille oma jaksaminen on suurin ongelma tällä hetkellä. Tiedon saannin hankaluutta ja koulutuksen saantia ei pidetty kovinkaan suurena ongelmana maatiloilla. Muina ongelmina mainittiin muun muassa viljasta maksettava huono hinta (12 mainintaa), tilan/viljelyn kannattamattomuus (10 kpl), lisämaan saannin vaikeus (9 mainintaa), markkinoiden epävakaus (6 kpl), eläinaktivistit (2 kpl), huonokuntoiset tiet (2kpl), kunnanvirkamiehet, EU, paperisota, ajan puute/sivutoimisuus, oma ikä, tilanpidon jatkuminen, urakoitsijoiden puute, pitkä etäisyys, lainamäärä ja konekannan vähyys. 12

13 Mitkä asiat koet suurimmiksi ongelmiksi tällä hetkellä? Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu 3. suurimman joukossa Suurin ongelma Ikäluokittain tarkasteltuna suurimmat ongelmat poikkesivat jonkin verran eri ikäluokkien vä1illä sekä vuotiaat kokivat suurimmaksi ongelmaksi taloudellisen epävarmuuden. Yli 56- vuotiailla suurin ongelma on tuki riippuvuuden aiheuttama epäitsenäisyys. Yli 56-vuotiaita huolettaa myös erityisesti tilan pidon jatkuminen. Oma jaksaminen on melko tasaisesti kaikkien ikäluokkien ongelma vuotialla investointien rahoitus nousee suurimmaksi ongelmaksi 11 prosentille vastaajista, kun taas muissa ikäluokissa luku jää viiden alle. Yrittäjyystaitojen puutetta pitää ongelmana vain pieni osa yli 56-vuotiaista, muista ikäluokista se ei ole yhdellekään vastaajista suurin ongelma. Suurin ongelma maatilalla tällä hetkellä 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % vuotta vuotta Yli 56- Kaikki Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu Kunnittain tarkasteltuna eroavaisuuksia suurimpien ongelmien kohdalla ei juuri ole. Alla olevissa taulukoissa suurin ongelma, toiseksi suurin ongelma ja kolmanneksi suurin ongelma on eroteltuna kunnittain. 13

14 Mitkä asiat koet suurimmiksi ongelmiksi tällä hetkellä? (Isokyrö) 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu Suurin ongelma 2.Suurin ongelma 3. Suurin ongelma Mitkä asiat koet suurimmiksi ongelmiksi tällä hetkellä? (Laihia) 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Suurin ongelma 2.Suurin ongelma Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu 3. Suurin ongelma Mitkä asiat koet suurimmiksi ongelmiksi tällä hetkellä? (Vähäkyrö) 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % Suurin ongelma 2.Suurin ongelma Investointien rahoitus Tukiriippuvuuden aih.ep.itsenäisyys Oma jaksaminen Vanha konekanta tiedon saannin hankaluus rakennusten kunto yrittäjyystaitojen puute tilanpidon jatkuminen taloudellinen epävarmuus riittävän koulutuksen saanti muu 3. Suurin ongelma 14

15 4. Tulevaisuuden näkymät Parhaimpana tilansa tulevaisuuden näkevät nuoret, vuotiaat tilalliset. Heistä viisi prosenttia pitää oman tilansa tulevaisuutta erinomaisena ja 42 prosenttia näkee tulevaisuuden hyvänä. Tyydyttävänä nuorista tilallisista tulevaisuuden näkee 40 prosenttia ja heikkona seitsemän prosenttia vastaajista. Viiden prosentin mielestä omalla tilalla ei ole tulevaisuutta. Tulokset ovat melko yhtenäiset näkemykseen tilan tämän hetken kannattavuudesta. Erona on että 23 prosenttia pitää tilan kannattavuutta hyvänä ja tulevaisuutta hyvänä pitää 42 prosenttia vastaajista, joten tilan tulevaisuus nähdään hyvänä, vaikka kannattavuutta ei tällä hetkellä pidetä erityisen hyvänä. Näihin lukuihin vaikuttaa varmasti se, että vuotiaat ovat innokkaimpia kehittämään tilan toimintaa, heillä on suurimmat keskimääräiset tilakoot ja eniten liitännäiselinkeinoja tiloilla. Heikoimpana tilan tulevaisuutta pitävät yli 56-vuotiaat. Heistä 16 prosentin mielestä omalla tilalla ei ole tulevaisuutta ja heikkona tulevaisuutta piti 32 prosenttia. Kukaan heistä ei pitänyt tilansa tulevaisuutta erinomaisena ja hyvänä tulevaisuutta piti 14 prosenttia vastanneista. Nämä luvut ovat melko yhteneväisiä näkemykseen tilan kannattavuudesta. Maatilan heikot tulevaisuuden näkymät johtunevat siitä, että moni on jäämässä eläkkeelle muutamien vuosien päästä ja jatkajaa ei välttämättä ole tiedossa sekä siitä että tilakoot ovat pieniä verrattuna nuorempiin ikäryhmiin. Myös kiinnostus kehittää tilan toimintaa ja liitännäiselinkeinoja ovat muihin ikäluokkiin verrattuna pienempää. Hieman yli puolet (52 %) vuotiasta pitää tilansa tulevaisuutta tyydyttävänä ja heikkona tulevaisuutta pitää 22 prosenttia vastaajista. Erinomaisena tulevaisuutta piti prosentti vastaajista. Luvut vastaavat melko hyvin näkemystä tilan tämän hetkisestä kannattavuudesta. Keskimäärin prosentti vastanneista näkee oman tilansa tulevaisuuden erinomaisena, 22 prosenttia pitää tulevaisuutta hyvänä, 44 prosenttia näkee sen tyydyttävänä. 23 prosenttia näkee tulevaisuuden heikkona ja kymmenen prosentin mielestä tilalla ei ole tulevaisuutta. Näkemys oman tilan tulevaisuudesta vuotiaat vuotiaat Yli 56 vuotiaat Kaikki 1 erinomainen hyvä tyydyttävä heikko ei tulevaisuutta Kuntien väliset erot tilan tulevaisuudennäkymissä eivät ole suuria. Vaihtelut selittyvät todennäköisesti kuntien ikäjakaumalla. Kunnittain tarkasteltuna tilan tulevaisuutta erinomaisena piti kaksi prosenttia Isonkyrön ja Laihian vastaajista. Vähänkyrön vastaajista tulevaisuutta erinomaisena ei pitänyt kukaan. Hyvänä tulevaisuutta piti isokyröläisistä ja vähäkyröläisistä 22 prosenttia ja 15

16 laihialaisista 23 prosenttia. Laihialaisista 35 prosenttia näki että tilan tulevaisuus on heikko tai sillä ei ole tulevaisuutta ollenkaan. Isokyröläisistä Isossakyrössä ja Vähässäkyrössä vastaava luku on 30 prosenttia. Näkemys oman maatilan tulevaisuudesta 5 45 % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % erin. hyvä tyyd. heikko ei tulev Isokyrö Laihia Vähäkyrö Kaikki Tilan tulevaisuutta arvioitaessa 38 prosenttia vastanneista näkee tilan toiminnan jatkuvan entisellään 5-10 kuluttua. Lähes puolet (48 %) alle 40-vuotiaiden omistamista tiloista jatkaa vastanneiden arvion mukaan toimintaa entisellään ja puolestaan vain neljännes yli 56-vuotiaista näkee tilan toiminnan jatkuvan nykymuotoisena vuotiaista 42 prosenttia arvioi toiminannan jatkuvan entisellään. Kunnittain tarkasteltuna tilan toiminta jatkuu entisellään Isossakyrössä ja Laihialla 39 prosentilla ja Vähässäkyrössä 34 prosentilla vastaajista. 35 prosenttia vastanneista arvioi tilan toiminnan 5-10 vuoden kuluttua jatkuvan sivutoimisena vuotiaiden tiloista arvion mukaan sivutoimisina jatkaa 42 prosenttia vuotiaiden tiloista vastanneiden arvion mukaan toimii 38 % sivutoimisena 5-10-vuoden kuluttua. Yli 56-vuotiaiden tiloista 25 prosenttia jatkaa arvion mukaan sivutoimisesti 5-10 vuoden kuluttua. Sivutoimisena tilan arvioivat toimivan Isossakyrössä 35 prosenttia, Laihialla 38 prosenttia ja Vähässäkyrössä 29 prosenttia vastaajista. Tilan pois vuokraamista todennäköisenä piti 12 prosenttia vastanneista. Eniten tilan vuokraamista kannattivat yli 56-vuotiaat vastaajat, heistä 28 prosenttia näki tilan tulevaisuuden 5-10 vuoden kuluttua pois vuokrattuna. Vähiten vuokraamisen puolesta olivat vuotiaat, vain 2 prosenttia vastanneista näki tilan tulevaisuuden pois vuokrattuna. Tilan pois vuokraamisen kannalla on 18 prosenttia vähäkyröläisistä vastaajista, 11 prosenttia Isonkyrön vastaajista ja 10 prosenttia Laihian vastaajista. Tilan myynnin kannalla oli kuusi prosenttia vastanneista. Yli 56-vuotiaiden ikäluokassa tilan myyminen tai vuokraaminen on tulevaisuuden vaihtoehto huomattavasti useammin kuin nuoremmissa ikäluokissa. Tähän syynä voi olla tuleva sukupolvenvaihdos ja jatkajan puuttuminen. 15 prosenttia yli 56-vuotiaista näki, että tilan tulevaisuus on myydä se pois. Tätä nuoremmissa ikäluokissa tilan myymisen kannalla oli vain kaksi prosenttia vastanneista. Tilan pois myynnin kannalla oli 8 prosenttia Laihian vastaajista, 6 prosenttia Vähänkyrön ja 4 prosenttia Isonkyrön vastaajista. 16

17 Muun vaihtoehdon valitsi yhdeksän prosenttia vastaajista. Pääsääntöisesti tähän kohtaan merkittiin, että kehitetään tilan toimintaa. Eniten kehittämisintoa löytyi alle 40-vuotiailta (11 %) ja vähiten yli 56-vuotiailta (6 %) vuotiasta toimintaa haluaa kehittää yhdeksän prosenttia vastaajista. Eniten kehittämisintoisia löytyy Vähästäkyröstä, 12 prosenttia. Isossakyrössä 11 prosenttia ja Laihialla neljä prosenttia aikoo kehittää tilan toimintaa. Kehittämistoimenpiteitä mainittiin mm. tilakoon kasvattaminen ja tuloksen parantaminen, laajennus, tuotantosuunnan muutos, sivuelinkeinojen lisääminen ja erikoistuminen. Tilan toiminta 5-10 vuoden kuluttua vuotta vuotta Yli 56- Kaikki 1 jatkuu entisellään sivutoimiseksi vuokrataan myydään muu Sukupolvenvaihdos Tilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden sisällä 43 prosentille vastaajista. Yli 56-vuotiaiden vastaajien tiloilla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden kuluessa 78 prosentille vastaajista. 15 prosenttia sukupolvenvaihdoksista on ajankohtaisia 0-2 vuoden kuluessa, 21 prosenttia 3-5 vuoden kuluessa, 32 prosenttia 5-8 vuoden ja 31 prosenttia 9-10 vuoden kuluessa vuotiaiden ikäluokassa sukupolvenvaihdos kymmenen vuoden sisällä ajankohtainen 23 prosentille vastaajista. Alle 40-vuotiaiden joukossa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden sisällä yhdeksälle prosentille vastaajista. Tässä on mukana myös ne nuoret vastaajat, jotka hoitavat jo tilaa, mutta virallista sukupolvenvaihdosta ei ole tehty. Kunnittain sukupolven vaihdoksia on tiedossa 50 prosentille Laihian, 40 prosentille Vähänkyrön ja 38 prosentille Isonkyrön tiloista. Tilan jatkaja on tiedossa 40 prosentille niistä tiloista joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden kuluessa. Mahdollinen jatkaja on tiedossa yhdeksälle prosentille vastaajista. Ilman jatkajaa on 51 prosenttia tiloista, joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen kymmenen vuoden kuluessa. Kuten luonnollista on, paras tilanne jatkajan suhteen on yli 56-vuotiaiden ikäluokassa, joille sukupolvenvaihdos on ajankohtaisin. Näille jatkaja on tiedossa 44 prosentille ja mahdollinen jatkaja kuudelle prosentille. Tilanne ei ole niin akuutti alle 40-vuotiaiden tiloilla, mutta niilläkin jatkaja on tiedossa 33 prosentille tiloista ja mahdollinen jatkaja löytyy seitsemälle 17

18 prosentille. Parhaiten jatkajia on tiedossa laihialaisille maatiloille (45 %) ja heikoiten jatkajia on tiedossa Vähänkyrön maatiloille (33 %). Isonkyrön tiloista jatkajia on tiedossa 39 prosentille. Erikoistuminen muuhun kuin perusmaatalouteen Suurin osa, 77 prosenttia, vastanneista on kiinnostunut erikoistumaan johonkin perusmaatalouden lisäksi. Luvussa on mukana myös niitä jotka ovat jo erikoistaneet tilan toimintaa. Kaikista innokkaimpia erikoistumaan ovat vuotiaat tilalliset, heistä jopa 93 % on kiinnostunut erikoistumisesta. Vähäisintä kiinnostus on 56-vuotiaiden ikäluokassa, jossa erikoistumiseen kiinnostusta osoittaa 66 prosenttia vastanneista. Tähän lukuun vaikuttaa todennäköisesti jo hiipumassa oleva maatilan toiminta tulevan eläkkeelle jäännin häämöttäessä muutamien vuosien päästä vuotiaista erikoistumiseen kiinnostusta osoittaa 71 prosenttia vastanneista. Kiinnostuneimpia erikoistumaan ovat isokyröläiset maatilalliset, heistä jopa 83 prosenttia ilmoittaa kiinnostuksensa. Kiinnostus jakaantui suhteellisen tasaisesti kaikille aloille, poikkeuksena koneurakointi, joka kiinnosti 12 prosenttia vastaajista sekä klapien tuotanto, joka kiinnosti 12 prosenttia vastaajista. Vähäkyröläisistä 70 prosenttia ja laihialaisista 60 on kiinnostunut erikoistumaan johonkin perusmaatalouden lisäksi. Kiinnostuksen kohteet eivät vaihdelleen ikäluokittain huomattavasti. Suurimmat kiinnostuksen kohteet erikoistumisaloista on koneurakointi, bioenergian tuotanto, erikoiskasvien tuotanto ja klapien tuotanto ja myynti. Vähiten kiinnostusta herätti matkailu, maataloustuotteiden jatkojalostus, hyvinvointipalvelut, ohjelmapalvelut, puusepäntyöt ja mehiläistuotanto. Erikoistuminen perusmaatalouden lisäksi 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % koneurakointi matkailu metallin alihankinta lähiruuantuotanto jatkojalostus bioenergia erikoiskasvit hyvinvointipalvelut ohjelmapalvelut maisemaurakointi auraus varastointi puusepän työt klapit mehiläistuotanto heinä hevostalous muu 18

19 Investointisuunnitelmat 66 % vastanneista ilmoittaa että tilalla on lähitulevaisuudessa tarvetta investointeihin. Yli investointeja on tulossa 16 prosentille vastanneista, investointeja oli tulossa 14 prosentille vastanneista ja investointeja 33 prosentille vastanneista. Pienempiä investointeja oli tiedossa 37 prosentille vastanneista. Suurimmat investointitarpeet ovat vuotiailla, heistä 83 prosenttia ilmoittaa investoinnin olevan ajankohtaisessa lähitulevaisuudessa. Suuret investointitarpeet liittynevät osittain siihen, että moni tilallisista ei ole vielä kauaa viljellyt sekä siihen että erikoistuminen ja tilan kehittäminen kiinnostavat tätä ikäluokkaa eniten. Näistä 41 prosenttia on yli investointeja. Pienin investointitarve on yli 56-vuotiailla, heistä 39 prosenttia ilmoittaa investoinnin olevan ajankohtaisessa lähitulevaisuudessa. Investointien suuruus on myös pienempi kuin alle 40- vuotiaiden ikäluokassa. Yli investointeja 22 prosenttia. Kunnittain analysoituna investointitarpeissa ja määrissä ei ollut huomattavia eroavaisuuksia. Lähitulevaisuuden investointien määrä (suhteutettuna omaan vastaajaryhmään) 4 35 % 3 25 % 2 15 % vuotiaat vuotiaat Yli 56 vuotiaat Kaikki 5 % Suurin osa investoinneista (47 %) on koneinvestointeja, rakennusinvestointeja on 29 prosenttia ja maainvestointeja 17 prosenttia. Eläininvestointeja ja muita on suunnitelmissa 3 prosenttia. Investointien kohteissa ei ole ikäluokittain huomattavaa vaihtelua. Suurin osa investoinneista (64 %) on ajankohtaisia 2-5 vuoden kuluttua. Kunnittain analysoituna investointien kohteissa ei ollut merkittäviä eroja. 19

20 5. Hankkeet ja palvelut Neuvontapalvelut ja koulutus Hieman yli puolet (55 %) vastanneista ilmoittaa tarvitsevansa neuvontapalveluja. Eniten kaivattiin maatilaneuvontaa (27 % vastanneista). Neuvontapalveluja kaivattiin myös omaan jaksamiseen liittyvissä asioissa (2) sekä yritystoimintaan liittyvissä asioissa (19 %). Rahoitusneuvontaa kaipasi 15 % vastanneista. Hankeneuvontaa (8 %), TYKY-neuvontaan (7 %) ja muissa asioissa neuvontaa kaipasivat 3 % vastanneista (ATK, eläke, tilanlaajennus, tilan myynti ja kannattavuus laskelmiin). Alle 40-vuotiaat kaipaavat (77 %) huomattavasti enemmän neuvontapalveluja kuin iäkkäämmät vuotiaista puolet (51 %) ja yli 56-vuotiaista 47 prosenttia kaipaavat neuvontapalveluja. Maatilaneuvontaa kaipaa eniten yli 56-vuotiaat (35 %), yritysneuvontaa (23 %) ja rahoitusneuvontaa (24 %) kaipaavat eniten alle 40-vuotiaat. Oma jaksamiseen liittyvää neuvontaa kaipaavat eniten yli 56-vuotiaat (26 %) ja työkykyyn liittyvää neuvontaa kaipaavat eniten vuotiaat (13 %). Millaisia neuvontapalveluja tarvitsisit? 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % maatilaneuvontaa yritysneuvontaa rahoitusneuvontaa hankeneuvontaa oma jaksaminen TYKY muuta vuotiaat vuotiaat Yli 56 vuotiaat Kaikki Kunnittain analysoituna neuvontapalveluja kaipaavat eniten isokyröläiset vastaajat, heistä 65 prosenttia kaipaa neuvontapalveluja. Laihialaisista ja vähäkyröläisistä neuvonta palveluja kaipaavat 55 prosenttia vastaajista. Maatilaneuvontaa tarvitsevat eniten isokyröläiset (17 % vastaajista), Yritysneuvontaa vähäkyröläiset (16 %), rahoitusneuvontaa Laihialaiset (1), hankeneuvontaa isokyröläiset ja laihialaiset (5 %), omaan jaksamiseen liittyvää neuvontaa vähäkyröläiset (16 %) ja työkykyyn liittyvää neuvontaa laihialaiset (5 %). 20

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011 Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä Kevät Päijät-Häme kevät JOHDANTO Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2009.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Tiedot vastaajasta (valitse oikea vaihtoehto) mies 17 56,67% 2. nainen 13 43,33% 30 100%

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Tukihakukoulutus kevät 2017 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Merja Uusi-Laurila Neuvo 2020 -neuvontakorvaus (tilanne 14.2.2017) Neuvontatapahtumia noin 17 500 kpl = maksettujen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Syntynyt asiakkaiden omistamaksi.

Syntynyt asiakkaiden omistamaksi. Syntynyt asiakkaiden omistamaksi. Mikroyrittäjien talouden digitalisaatio 3.5.2016 Mikroyrittäjien talouden digitalisaatio Kvantitatiivinen kyselylomake mikroyrittäjille (1-9 hlöä) Taloustutkimuksen onlinepaneelissa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot