Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma päivitys vuosille Julkaisu A:36 ISBN (nide) ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma päivitys vuosille 2012 2016 Julkaisu A:36 ISBN 978-951-766-164-5 (nide) ISBN"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma päivitys vuosille Suuremmat kokonaisuudet vahvoilla aloilla yhteistyöllä ja rajapintoja ylittämällä A:36

2 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma päivitys vuosille Julkaisu A:36 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Taitto Mainostoimisto Jukka Kaminen Paino I-Print

3 Esipuhe Euroopan Unionin alueella luovien alojen työllisyys kasvaa jatkuvasti. Suomessa luovien alojen työpaikat keskittyvät vielä voimakkaasti Etelä-Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Kansallisia luovien alojen strategioita ja suunnitelmia on viime vuosina valmistunut eri ministeriöiden laatimina ja rahoitusta on suunnattu alan kehittämiseen. Luovan alan merkityksen kasvu on näkynyt myös Etelä-Pohjanmaalla viime vuosina. Luovuudelle voidaan luoda edellytyksiä, joiden tukemisessa julkisella sektorilla on merkitystä. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin taiteilijoita, muotoilijoita ja kulttuurialan toimijoita, jotka pystyvät yhdistämään korkean ammattitaidon ja liiketoimintaosaamisen yhtäaikaisesti. Nyt päivitetyn suunnitelman alkuperäistä versiota vuodelta 2007 tarkastellessa voi huomata sen, miten monet tuolloin esitetyt ideat ja hankeaihiot ovat kuluneiden vuosien aikana toteutuneet joko hankerahoituksen tai kuntien ja yritysten yhteistyön tuloksena. On hyvä pitää mielessä, että suunnitelmilla on tapana toteutua, etenkin silloin, kun kaikki tahot puhaltavat yhteen hiileen. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman päivitystyö lähti käyntiin innostuneen keskustelun siivittämänä helmikuussa 2011, jolloin arvioitiin toteutunutta ja nostettiin esiin uusia ideoita ja kehittämistavoitteita luovien alojen kehittämiseksi maakunnassamme. Päivitystyötä on viety eteenpäin pienryhmien työskentelyn kautta ja kaiken kaikkiaan noin 100 eteläpohjalaista on osallistunut lähes vuoden ajan suunnitelman laatimiseen. Haluamme kiittää lämpimästi luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman kirjoittajaa vs. kehittämissuunnittelija Tuuliina Tuomista ja tausta-aineiston kokoajaa, opiskelija Maria Saloa, joiden työpanos suunnitelman laatimiseksi on ollut merkittävä. Osoitamme kiitokset myös kaikille työryhmien ja seminaarien osallistujille sekä Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan jäsenille aktiivisesta osallistumista päivitystyöhön. Yhdessä luovien eteenpäin! Asko Peltola Maakuntajohtaja Marjatta Eväsoja Kulttuurijohtaja

4

5 Sisällys 1. Johdanto Kehittämissuunnitelmatyön tausta ja päivittäminen Luovien alojen määritelmä Luovien alojen kansainvälinen kehittäminen Luovien alojen kansallinen kehittäminen Luovien toimialojen rakenteesta ja tilastoinnista Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen kulmakivet Hyvinvoinnin merkitys luovilla aloilla Luovien alojen tutkimus, koulutus ja ennakointi Luovien alojen verkostoituminen Luovien alojen kansainvälistyminen Luovien alojen yritystukipalvelut Luovien alojen kehittämisen koordinointi Kärkitoimialat ja toimenpide-ehdotukset Draivia Designiin Sävelet musiikille Vetovoimaa tapahtumille Kulttuuripalvelut matkailussa Media-alasta muutosvoimaa Kohti tulevaa Liitteet Lähteet

6 Vuonna 2006 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman tulevaisuusverstaisiin osallistui lähes 150 toimijaa. Päivitystyöhön on vuonna 2011 osallistunut noin 100 luovan alan toimijaa. Henna Mantere ja Frost-valaisimen viimeistelyt. 6

7 1. Johdanto 1.1. Kehittämissuunnitelmatyön tausta ja päivittäminen Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma ilmestyi vuonna Se laadittiin Etelä- Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tilauksesta Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ohjauksessa osallistavalla tulevaisuusverstasmenetelmällä. Maakunnan toimijoita oli laatimistyössä mukana lähes 150. Kehittämissuunnitelman laatimisen tavoitteena oli luoda näkemys luovien alojen yritystoiminnan sen hetkisestä tilasta maakunnassa sekä tuottaa strategiset suuntaviivat alan yritystoiminnan kehittämiseksi vuoteen 2013 asti. Nyt valmistunut päivitystyö vastaa osaltaan siihen, miten kehittämissuunnitelma on toteutunut, ja mihin asioihin täytyy kiinnittää vielä huomiota. Kehittämissuunnitelmalla edistetään luovien alojen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä, sisällöllistä kehittämistä ja kasvua. Luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmatyön käynnistäminen vuonna 2006 lähti liikkeelle poikkeuksellisen hyvältä pohjalta, sillä Etelä-Pohjanmaalla oli tehty yli kymmenen vuoden ajan määrätietoista työtä kulttuuriin liittyvän yritystoiminnan kehittämiseksi. 1 Päivitystyötä varten järjestettiin Yhdessä luovien eteenpäin luovien alojen tulevaisuus Etelä-Pohjanmaalla tilaisuus helmikuussa 2011, johon kutsuttiin maakunnan kulttuuritoimijoita. Vuorovaikutteisessa työpajassa pohdittiin ryhmissä, mitä uutta luovilla aloilla on tapahtunut vuoden 2006 jälkeen, mitkä ovat tämän päivän heikot signaalit, jotka tulisi ottaa huomioon luovien alojen kehittämisessä, mihin loput ohjelmakauden resurssit pitäisi kohdentaa sekä miten luovien alojen keskinäinen koordinaatio voitaisiin toteuttaa. Lisäksi järjestettiin kärkialakohtaisia pienpalavereita ja suunnitelmaan on pyydetty kommentteja laajalta joukolta luovien alojen kehittäjiä ja yrityksiä. Luovat alat on huomioitu Etelä-Pohjanmaalla suunnitelmissa ja ohjelmissa hyvin. Maakuntasuunnitelmassa ja Maakuntaohjelmassa vuosille luovat alat nähdään yhtenä kehittämistyön vahvana alana ja niihin liittyen on nostettu esiin useita tavoitteita. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuosille on yhtenä tavoitteena palvelujen ja elämysten kehittäminen kannattavaksi yritystoiminnaksi. Siihen kuuluu luovien alojen yrittäjyyttä tukevien hankkeiden toteuttaminen 2. Etelä-Pohjanmaalla onkin 2007 vuoden jälkeen ollut runsaasti hankkeita liittyen luoviin aloihin. Erityisesti on panostettu rytmimusiikin kehittämiseen, luovien alojen yritystoiminnan edistämiseen ja innovaatioympäristöihin. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian päivitetyssä versiossa vuosille on määritelty maakunnan kehittämisen painopistealueet kulttuurin näkökulmasta. Strategian tavoitteena on maakunnan hyvinvoinnin, yrittäjyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen kulttuurin keinoin. Yhdeksi strategian neljästä kulmakivestä on nostettu luovien alojen yrittäjyysmaakunta. Tavoitteena on nostaa luovien alojen yrittäjyys tasavertaiseksi yrittäjyyden alaksi sekä vahvistaa luovien alojen yrityspalveluita, tukea ja kannustaa kulttuurialalta valmistuvien ryhtymistä yrittäjiksi ja vahvistaa heidän liiketoimintaosaamistaan, sekä edistää luovien alojen keskittymien syntymistä ja verkostoitumista. 3 Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen koskettaa maakunnan elinkeinoelämää laajasti, sillä tavoitteena on saada yritykset verkostoitumaan keskenään entistä laajemmin. Maakunnassa jo olemassa olevan osaamisen huomaaminen ja entistä parempi hyödyntäminen sekä monipuolisen osaamisen kehittäminen ovat osa luovien alojen yritystoiminnan kehittämistä Luovien alojen määritelmä Luovien alojen luokittelu ja määrittely on jatkuvassa muutoksessa. Luovat alat on eräänlainen kattonimike monille hyvin erityyppisille sisältöjä tuottaville toimialoille. Viime aikoina on kansainvälisessä keskustelussa vakiintunut käyttöön termi Cultural and Creative Industries (CCIs), joka voidaan suomentaa luoviksi aloiksi. Luovuus laajasti määriteltynä on uusien ideoiden kehittelyä ja vanhan yhdistelemistä uudella tavalla. Luovuus ei siten rajoitu vain uusiin yrityksiin ja ideoihin, vaan yhtä keskeistä on tuoda luovuutta nykyiseen toimintaan ja toimiviin yrityksiin. Tätä laajaa tulkintaa kuvataan muun muassa luovan talouden käsitteellä, jolla korostetaan sitä, että luovuudesta ja innovatiivisuudesta on tullut entistä tärkeämpää koko talouselämälle ja kaikille toimialoille. Olennaista on, että luovat toimialat voidaan määritellä monesta eri nä kökulmasta - ja tietyssä mielessä nämä kaikki näkökulmat ovat oi keita. Erilaiset näkökulmat ovat voimavara. Siksi luovan talouden kehittämisen ensimmäinen askel on näiden eri nä kökulmien ja toimijoiden yhteen saattaminen erilaisilla foorumeilla: luovan, poikkisektoraalisen vuoropuhelun synnyttäminen 12. Vuoden 2010 lopulla ilmestyi opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tekesin yhteisprojektina selvitys 4 luovien alojen toimialoista, jota käytetään myös tämän suunnitelman luovien alojen 1 Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitto 2010c. 3 Etelä-Pohjanmaan liitto 2010d. 4 Fact sheets Luovat alat

8 määrittelynä. Selvityksen mukaiset toimialat ovat: 1. Animaatio 2. Antiikki ja taidekauppa 3. Arkkitehtuuri 4. Digitaaliset pelit 5. Elokuva 6. Kirjallisuus 7. Kuvataide ja taidegalleriat 8. Käsityö 9. Markkinointiviestintä 10. Muotoilu 11. Musiikki 12. Tanssi 13. Teatteri ja sirkus 14. Televisio Alkuperäisen kehittämissuunnitelman suunnitteluvaiheessa tavoitteena ei ollut rajautua tiukasti tietyille etukäteen päätetyille toimialoille, vaan hakea liiketoimintamahdollisuuksia rajapinnoilta. Tässä päivitystyössä tavoite on sama. Luvussa 2 esiin nousevat kehittämisen kulmakivet pätevät kaiken luovan alan kehittämistyön pohjana. Tämän suunnitelman kärkialoiksi on nostettu käsi- ja taideteollisuus sekä muotoilu, tapahtumatuotanto, musiikki, media-ala ja kulttuurimatkailu. Tämä ei tarkoita sitä, ettei maakunnassa ole luoviin aloihin liittyen runsaasti muitakin kehittämisen mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua. Kehittämissuunnitelman ensisijainen tavoite on rohkaista näkemään luovien alojen liiketoiminnan mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla. Kehittämissuunnitelmassa ei kaikilta osin yksilöidä tarkkoja toimenpiteitä, vaan pikemminkin osoitetaan suunta, johon jatkossa pitäisi edetä esimerkiksi uusia yhteistyöhankkeita käynnistämällä. Lopulliset toimenpide-ehdotukset ja toimenpiteet syntyvät luovilta toimijoilta alhaalta ylöspäin, jos tämä prosessi vain mahdollistetaan esimerkiksi tehokkailla yhteistyöfoorumeilla, kohtaamisen paikoilla sekä olemassa olevia rakenteita vahvistamalla Luovien alojen kansainvälinen kehittäminen Maailmantalouden muutos, siitä heijastuva rakennemuutos sekä työelämän murros haastavat etsimään kestävää uudistumista. Luovien alojen merkitys talouden uudistumiselle on huomattava. Tulevaisuuden kilpailukyvyn takia on tärkeää olla mukana koko EU:n luovan talouden kehittämisessä. Vaikuttavan yhteistyön aikaansaamiseksi on kaikkien hallinnon ja toimialojen välisen yhteistyön rooli ratkaiseva. Toimijoilla kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla tulee olla toimiva aukoton verkosto. 5 YK:n Creative Economy 2010-raportin mukaan luovien alojen tuotteiden ja palveluiden kansainvälinen kauppa on jatkanut kasvuaan vuonna 2008 alkaneesta huonosta 5 Työ- ja elinkeinoministeriä Etelä-Pohjanmaa on osallistunut Kulttuuri 2007 ohjelmasta rahoitettuun European Regions of Culture projektiin, jossa taiteilijat pääsivät verkostoitumaan kansainvälisesti. taloudellisesta tilanteesta huolimatta vuosien välillä kauppa kasvoi jopa 14 prosenttia vuodessa. 6 Suomessa on kulttuurin satelliittitilinpidon mukaan kulttuurin osuus koko talouden arvonlisäyksestä pysynyt suunnilleen samana vuosien välillä 7. EU on tehnyt aloitteita luovan talouden kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi ja esteiden poistamiseksi. EU on julkaissut selvitykset The Entrepreneurial Dimension of the Cultural and Creative Industries (2010) sekä Unlocking the potential of cultural and creative industries Vihreä kirja (2010) 8. Ensin mainitussa käsitellään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kohtaamia vaikeuksia luovilla aloilla. Toisen selvityksen tarkoituksena on avata keskustelua siitä, mitkä ovat vaatimukset innovatiiviselle ympäristölle, jossa luovat alat pystyvät kehittymään tärkeäksi osaksi elinkeinoelämää sekä miten parantaa luovien alojen kilpailukykyä. Vihreän kirjan mukaan luovien alojen kehityksen edellytyksenä ovat mahdollistavat työkalut (helpot rahoitusinstrumentit, toimivat yrityspalvelujärjestelmät ja verkostot), mahdollisuuksia luova toimintaympäristö alueellisesti sekä eri alojen rajaaidat ylittävän yhteistyön mahdollistaminen. Vihreässä kirjassa huomioidaan laajasti immateriaalioikeuksiin liittyvän osaamisen ja lainsäädännön kehittäminen. 9 Euroopan komission odotetaan julkaisevan vuoden 2011 loppupuolella European Creative Industries Alliance. Sen tavoitteena on saattaa yhteen alueellisten, kansallisten ja EU-tason toimijat yksityiseltä ja julkiselta sektorilta toteuttamaan kehittämistoimenpiteitä ja ennen kaikkea aktivoimaan yksityisiä rahoittajia mahdollistamaan innovaatioita luovilla aloilla. 9 6 Creative Economy Report Opetusministeriö 2008a. 8 European Commission European Commission

9 Euroopan komissio on ehdottanut Kulttuuri- ja Media ohjelmia uudistettavan siten, että ne muodostaisivat seuraavalla ohjelmakaudella yhden rahoitusohjelman - Luova Eurooppa. Luova Eurooppa ohjelma tukisi kulttuuria ja luovia aloja. Ohjelma edistäisi kulttuurin ja kielten monimuotoisuutta ja myötävaikuttaisi työllisyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvien Eurooppa 2020 tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjelmalle on ehdotettu budjetiksi 1,8 miljardia euroa, joka merkitsee noin 37 % lisäystä nykyiseen tasoon. Yli 900 miljoonaa euroa suunnataan elokuva- ja audiovisuaaliselle alalle ja lähes 500 miljoonaa euroa kulttuurille. Komissio ehdottaa myös, että 210 miljoonaa osoitettaisiin uuteen takausjärjestelmään, jonka avulla pienet toimijat voisivat saada pankkilainoja. Lisäksi on ehdotettu 60 miljoonan euron suuntaamista politiikkayhteistyöhön ja sellaisten innovatiivisten toimintatapojen kehittämiseen, joiden avulla voidaan saavuttaa uutta yleisöä ja uudistaa liiketoimintamalleja Luovien alojen kansallinen kehittäminen Viimeisten vuosien aikana Suomessa on julkaistu useita selvityksiä ja strategioita luovista aloista. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laadittu Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia (2007) yltää vuoteen 2015 asti. Strategiassa katsotaan, että luovilla aloilla on merkitystä ja annettavaa koko yrittäjyyden kentälle. Luovat alat parantavat yritysten kilpailukykyä tuotteiden ja palveluiden kautta. Tulevaisuudessa tuotteiden ja palveluiden tuotemerkit ja brändit ovat yhä vahvemmassa asemassa ja niihin liittyvä osaaminen on luovien alojen ydintä. Kuluttajien varallisuuden kasvun ja elämyshakuisuuden ansiosta kuluttajille suunnattujen vapaa-ajan palveluiden tarve tulee lisääntymään ja tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös luoville aloille. 10 Uudempia selvityksiä on opetusministeriön Luovan talouden ja kulttuurin alueelliset kehittämistoimenpiteet (2010), Osaava ja luova Suomi, Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus (2010) ja Valtioneuvoston selonteko kulttuurin tulevaisuudesta (2011). Näissä selvityksissä korostetaan kulttuurin ja luovien alojen kansantaloudellisen kasvun merkitystä. Kulttuurin ja luovien alojen ennakoidaan vahvistavan suomalaisen yhteiskunnan osaamisperustaa ja monipuolistavan toimialarakennetta. Lisäksi korostetaan verkostoitumisen merkitystä, kansainvälistymisen edistämistä, luovien alojen verkostojen ja koulutuksen kehittämistä ja kuluttajille suunnattujen uusien, monialaisten palveluinnovaatioiden ja -konseptien kehittämistä. Alueellisesti Suomessa on laadittu ja ollaan laatimassa erilaisia luovan alan strategisia linjauksia niin kunta-, seutukunta-, maakunta- kuin suuraluetasolla. Alan kehittämistä linjataan myös maakuntasuunnitelmissa 10 Kauppa- ja teollisuusministeriö Brändien rooli menestyksen avaimena kasvaa. Hyvä tuote kertoo tarinan, Jussi-paidassa on selvästi tuleva isäntä. Kuva Laura Syväoja. ja ohjelmissa. Luovaa taloutta ja kulttuuria käsitellään lähes kaikissa nykyisissä maakuntaohjelmissa (94,1 % maakunnista), mutta niitä ei välttämättä käsitellä omana kokonaisuutenaan. Strategiat on laadittu alueiden lähtökohdista ja niillä on yhteyksiä kansalliseen kehittämiseen. Luovan talouden kehittämisen kannalta on tärkeää, että kansallisen ja alueellisen tason toimijat verkostoituvat ja tekevät yhteistyötä Luovien toimialojen rakenteesta ja tilastoinnista Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla Kulttuurialojen tuottama arvonlisäys Suomessa oli vuonna 2008 noin 5,8 miljardia euroa (3,2 % BKT:sta). Luku on suurempi kuin matkailun, alkutuotannon toimialojen, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä massan ja paperin valmistuksen. Kulttuurin toimialalla oli samana vuonna yritystä, joissa työskenteli henkilöä (4,28 % kaikista työllisistä). Vuosina toimialoille syntyi 9200 uutta työpaikkaa Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010b. 12 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011b. 9

10 Etelä-Pohjanmaalla oli Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan vuonna yritystä. Eteläpohjalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä, ja niiden toimipaikkaa kohden laskettu henkilöstömäärä oli 2,7, kun se koko maan osalta oli 4,1. 13 Tärkeimmät toimialat ovat maa- ja metsätalous, elintarviketeollisuus sekä teknologiateollisuus sisältäen elektroniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen ja tietotekniikka-alan. Näiden lisäksi Etelä- Pohjanmaan maakuntaohjelmassa matkailu, luovat alat ja energiahuolto on nostettu tärkeiden toimialojen joukkoon. 14 Tilastojen avulla ei voida tyhjentävästi vastata kysymykseen luovien toimialojen sisällöstä, koska tilastojen pohjana käytetyissä luokitteluissa on eroja. Kansainvälisiä vertailuja vaikeuttaa eri maiden erilaiset määrittelyt ja rajanvedot kulttuurin alueesta. Vuonna 2008 opetusministeriö julkaisi kulttuurin satelliittitilinpidon, jonka tavoitteena on luoda pohja luotettavalle ja vertailukelpoiselle tilastotiedolle kulttuurin kansantaloudellisista vaikutuksista. Julkaistu satelliittitilinpito on kehitysversio, joka on ensimmäinen laatuaan myös Euroopassa. Satelliittitilinpidossa on lähdetty liikkeelle selvittämällä kulttuuriin joko kokonaan, tai osittain liittyvät toimialat ja osittain kuuluvista on pyritty selvittämään kulttuuriin kuuluva osuus. Lähestymistapa ei ole kattava, sillä osa kulttuuritoiminnasta, joka tapahtuu muilla kuin kulttuurialoiksi määritellyillä toimialoilla, jää puuttumaan ja toisaalta mukaan tulee joiltakin toimialoilta myös muuta kuin kulttuurista toimintaa. Satelliittitilinpidossa kulttuurin toimialoiksi ei ole otettu mukaan käsityö- ja pelialaa kun taas urheilu on otettu mukaan. 15 Tilastokeskuksen tuottama kulttuuritilinpito ei sisällä toistaiseksi luovan osaamisen tuottamaa arvonlisäystä ja työllistävyyttä muilla toimialoilla. merkitys Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä (Liite 4). Käsityön osuus liikevaihdosta, henkilöstöstä ja yritystoimipaikkojen määrästä on selkeästi suurempi kuin koko maassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman politiikkaanalyysin mukaan kulttuuritoimialat työllistivät Etelä- Pohjanmaalla yhteensä 1894 henkilöä, joka on 1,9 % alueen koko työllisestä työvoimasta. Etelä-Pohjanmaan ELY-alueen kulttuuritoimialojen tuotos oli 133,6 miljoonaa euroa ja arvonlisäys 67,3 miljoona euroa. Analyysissä todetaan, että toimialarakenne oli Etelä-Pohjanmaalla hyvin yksipuolinen arvonlisäyksen näkökulmasta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää monipuolistamiseen, koska aktiivisilla kulttuurikeskittymillä on tulevaisuudessa mahdollisuus alueen suurempaan taloudelliseen kasvuun. Politiikka-analyysin mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli kulttuurialan yritysten toimipaikkoja 429, joka on hiukan yli 2 % koko maan kulttuurialan yrityksistä. Henkilöstöä yrityksissä oli yhteensä 1014, mikä on 1,5 % koko maan kulttuurialan yritysten henkilöstöstä. Analyysin tiedot perustuvat ELY-keskusten vuonna 2010 antamiin tietoihin, eivätkä sisällä esim. kolmannen sektorin toimintaa, joka Etelä-Pohjanmaalla on aktiivista. 16 Kulttuurin satelliittitilinpidossa on käytössä tilastokeskuksen TOL 2002-luokitus, mutta vuoden 2009 jälkeen on käyttöön tullut uusi TOL 2008-luokitus (liite 1). Näissä luokituksissa toimialojen sisällöt eivät vastaa toisiaan. Tämän takia alkuperäiseen kehittämissuunnitelmaan tehtyjä tilastoja ei voida suoraan verrata tämän päivitystyön tilastoihin, jotka on tehty TOL 2008-luokituksen mukaan. Kansallisella tasolla tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2009 luovien alojen toimipaikkoja tuhatta asukasta kohden 1,8, joka on alle koko maan keskiarvon 2,2 (liite 2). Etelä-Pohjanmaalla oli kuitenkin maakunnista viidenneksi eniten luovien alojen toimipaikkoja. Kulttuurialan yrittäjyys on maakunnassa vahvaa muun muassa tapahtumatuotannossa, musiikissa sekä käsi- ja taideteollisuudessa. Vuonna 2005 luovien alojen osuus prosentteina kaikkien yritystoimipaikkojen liikevaihdosta, henkilöstöstä ja määrästä oli Etelä-Pohjanmaalla hivenen korkeampi kuin keskimäärin koko maassa (Liite 3). Vuonna 2009 tarkasteltaessa liikevaihtoa, henkilöstöä ja yritystoimipaikkojen määrää tarkemmin viiden eri toimialan mukaan, havaitaan, että luovien alojen sisällä erityisesti käsityön 13 Suomen virallinen tilasto (SVT) Etelä-Pohjanmaan liitto 2010b. 15 Opetusministeriö 2008a. 16 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011b. 10

11 Etelä-Pohjanmaalla tulisi panostaa kulttuurikeskusten aktiivisuuteen, jolloin luodaan taloudellisen kasvun mahdollisuuksia. Kuvassa Vanhan Paukun kulttuurikeskuksen myymäläkatu. Kuva Laura Syväoja. 11

12 2. Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen kulmakivet 2.1. Hyvinvoinnin merkitys luovilla aloilla Kulttuurin merkitys hyvinvointinäkökulmasta toteutuu osallistumisen ja yhdessä olemisen, tekemisen ja itsensä toteuttamisen kautta. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2030 visiona on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyysja kulttuurimaakunta. Ihmisten hyvinvointi on kaiken kehittämistyön lähtökohta ja päämäärä. 17 Hyvinvoinnin on siis tarkoitus lävistää koko maakunta kaikilla toimialoilla. Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu monista eri asioista, kuten terveydestä, taloudellisesta toimeentulosta, turvallisuudesta, itsensä kehittämisestä, koulutuksesta, toimivista sosiaalisista verkostoista, vapaa-ajan palveluista ja viihtyisästä elinympäristöstä. Kulttuuri ja luovat alat liittyvät kiinteänä osana hyvinvointiin. Kulttuurin kansantaloudellista merkitystä ei voikaan mitata ainoastaan yritysten liikevaihdon tai työllistymislukujen mukaan, vaan kansantaloudellisesti merkittäviä ovat kulttuurin vaikutukset ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä suvaitsevaisuuden, keskinäisen ymmärryksen ja luottamuksen edistämiseen monikulttuurisessa Suomessa. 18 Kansallisessa luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa todetaan, että luovien alojen liiketoiminnalla on tulevaisuudessa yhä enemmän yhtymäkohtia moniin teollisuus- ja palvelutoimialoihin, kun ne myyvät tekijänoikeuksiin pohjautuvia tuote- ja palvelukokonaisuuksia, joiden rakentamisessa hyödynnetään luovien alojen liiketoimintaa. Tulevaisuudessa arvioidaan myös perinteisten luovien alojen osa-alueiden, kuten musiikin, kuvataiteen ja teatterin kysynnän kasvavan mm. erilaisten uusien hyvinvoinnin ja matkailun palvelutuotteiden ja konseptien myötä. 19 Suomen väestön ikääntyminen 17 Etelä-Pohjanmaan liitto 2010a. 18 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011a. 19 Kauppa- ja teollisuusministeriö Nelimarkka-museo on tuotteistanut työhyvinvointipalveluja taidenäyttelyidensä yhteyteen onnistuneesti. nähdään mahdollisuutena yritystoiminnan näkökulmasta. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvaessa vapaan sivistystyön, liikunta-, kulttuuri- ja muiden vapaa-ajanpalveluiden kysyntä lisääntyy ja monipuolistuu. Tulevaisuudessa tarvitaan sekä peruspalveluja, että palvelujen tuottamisen uusia muotoja 20. Ikääntymiseen liittyvien liiketoimintakonseptien kehittämisessä Suomi voi jopa toimia edelläkävijämaana Euroopassa. Ikääntyville tarkoitettujen palvelujen ja tuotteiden suhteen Etelä-Pohjanmaalla on paljon liiketoimintamahdollisuuksia mm. matkailun, hyvinvointipalvelujen ja asumisen saralla. Etelä-Pohjanmaan Kulttuuristrategiassa hyvinvointi on nostettu voimakkaasti esiin visiolla hyvinvoivien yksilöiden ja yhteisöjen maakunta. Luovien alojen yrittäjyyttä pyritään edistämään toimenpidesuosituksilla mm. vahvistamalla kulttuurin yhteyttä sosiaali- ja terveysalaan sekä kehittämällä kulttuurisia hyvinvointipalveluja ja tuotteita. Hyvinvointiin liittyvä yrittäjyys tarjoaa ammattilaisille taloudellisen menestymisen mahdollisuuksia, etenkin jos tuotteiden markkinointiin panostetaan jatkossa enemmän työtilaisuuksien synnyttämiseksi. Työhyvinvointipalvelujen kehittäminen on keskiössä etenkin teatteritaiteen saralla. Hyvinvointi näkyy myös rakennetussa ympäristössä ja sitä pyritään edistämään taiteen huomioimisella julkisessa rakentamisessa jo suunnitteluvaiheessa. Tämä ns. prosenttiperiaate toteutuessaan loisi alueen taiteilijoille paljon työtilaisuuksia Luovien alojen tutkimus, koulutus ja ennakointi Jotta luovuudella on sijaa maakunnan yrityselämässä myös tulevaisuudessa, tulee luovuuteen ja sen tukemiseen kiinnittää enemmän huomiota jo lasten koulutuksessa ja kasvatuksessa. Maakunnassa on huolehdittava siitä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada opetusta ns. taide- ja taitoaineissa, sillä sitä kautta heissä kasvaa ymmärrys eri taidemuotoja kohtaan. Etelä-Pohjanmaalla on selvitetty taiteen perusopetuksen tilaa vuonna Taiteen perusopetuksen opiskelumahdollisuudet ovat alueittain ja taiteenaloittain epätasa-arvoiset. Joka kunnassa on mahdollisuus opiskella musiikkia, mutta esimerkiksi arkkitehtuuria ei ole tarjolla maakunnassa ollenkaan. Tarjonta keskittyy maakuntakeskukseen ja sen ympäristökuntiin, kun taas reuna-alueilla tarjonta on vähäisempää. 22 Jatkossa 20 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010c. 21 Etelä-Pohjanmaan liitto 2010 d. 22 Etelä-Pohjanmaan liitto 2011b. 12

13 Yrittäjille tarjottavaa täsmäkoulutusta pitää lisätä. Kuvassa Music Art Forumin workshopin osallistujia konserttien markkinointi luennolla. taiteen perusopetukseen tuleekin kiinnittää enemmän huomiota, sillä lapsena herännyt innostus taidetta ja kulttuuria kohtaan rohkaisee kuluttamaan taidetta ja kulttuuria myös aikuisena ja sitä kautta voidaan edistää luovien alojen yritystoimintaa. Suurimmassa osassa maata taiteen ja kulttuurin koulutustarjonnan osuus on työllisten osuutta suurempi ja kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on korkeampi kuin koulutetun työvoiman työttömyys keskimäärin. Perinteistä kulttuurialojen koulutusta onkin esitetty vähennettäväksi valmistuneiden työnsaannin vaikeuksien takia. Toisaalta monissa yhteyksissä on nostettu esiin myös kulttuurialan koulutuksen saaneiden uudenlaiset työllistymisen mahdollisuudet kulttuuriintensiivisessä yhteiskunnassa. 23 Luovien alojen yritystoiminnan kannalta olisikin tärkeätä, että kulttuurialan opiskelijoille opetettaisiin enemmän yrittäjyyskasvatusta, markkinointia ja viestintää. Näin luotaisiin kulttuurialan ihmisiin yrittäjähenkisyyttä jo opiskeluaikana. Koulutuksen haasteena on yhteistyöverkoston näkyväksi tekeminen sekä opiskelijoiden rooli kehittämishankkeissa. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2007 kulttuurialan ammatillisessa koulutuksessa 503 ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa 464 opiskelijaa 24. Luovan talouden tutkimus- ja ennakointitietoa on vähän ja se vaikeuttaa toimintaympäristön muutosten ennakoimista. Tutkimus- ja ennakointitietoa on kerättävä ja edistettävä sen tekemistä päätöksenteon ja kehittämisen tueksi. Luovien alojen yrittäjyyden kenttä on monimuotoinen ja siten tutkimusta tarvitaan monesta eri näkökulmasta. Huomiota tulee kiinnittää myös kulttuurin perustutkimukseen, josta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kulttuuri- ja harrastematkailuyrittäjyydessä, hyvinvointipalveluyrittäjyydessä ja uusien tuotekonseptien kehittämisessä teollisen alan yrityksissä, kuten tekstiilialan yrityksissä. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaan koulutusta ja tutkimusta tulee kehittää alueen työelämän ja ihmisten tarpeista lähtien yhteistyössä verkostojen eri toimijoiden kanssa. 25 Maakunnassa on toimiva koulutusjärjestelmä, jonka puitteissa on tutkimustoimintaa, niin ammattikorkeakoulu- kuin yliopistotasolla. Epanet-verkostossa on kaksi luovan alan professuuria, jotka vahvistavat maakunnan edellytyksiä innovatiiviseen tutkimustoimintaan. Seinäjoen ammattikorkeakoulun eri yksiköiden välistä yhteistyötä koulutuksen tarjoajana on vahvistettava. Kulttuurin ja muotoilun, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liiketalouden yksiköiden tavoitteellisemmalla yhteistyöllä saadaan aikaan mielenkiintoista täydennyskoulutusta luovien alojen yrittäjille ja rajapinnoilla toimiville, ja kenties myös perinteisille aloille siten, että luovuuden merkitys avautuu kaikille osapuolille, yhteistyön tekemisen kynnys madaltuu ja kaikki tahot oppivat toisiltaan. Substanssiosaamisen lisäksi luovien alojen yrittäjillä on tarvetta yrittäjyys- ja liiketalousosaamisen lisäämiseen. Ideoiden konseptoinnilla, tuotteistamisella, markkinoinnilla ja vientiosaamisella kaupallistetaan luovuutta ja osaamista. 26 Luovien alojen yritysten tuotteet ovat yhä enenevässä määrin palveluita, siksi tekijänoike- 23 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011a. 24 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011b. 25 Etelä-Pohjanmaan liitto 2010a. 26 Opetusministeriö 2009b. 13

14 Mars-tapahtuma on koonnut kotimaasta ja ulkomailta musiikkialan tekijöitä Seinäjoella mm. verkostoitumaan. uksien tuntemus, taito hyödyntää niitä ja muu tekijänoikeudellinen osaaminen ovat entistä merkittävämpiä kilpailutekijöitä 27. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa yhtenä kulmakivenä neljästä on luovien alojen yrittäjyysmaakunta. Siihen pyritään kehittämällä luovien alojen yrittäjille suunnattuja tukipalveluita, räätälöimällä luovien alojen yrittäjyyskoulutusta yrittäjäkohtaiseksi sekä kehittämällä ja tarjoamalla liiketoimintakoulutusta myös kulttuurin järjestö- ja harrastajakentälle Luovien alojen verkostoituminen Alkuperäisen kehittämissuunnitelman laatimisprosessin aikana kävi ilmeiseksi, että verkostoituminen on keskeisin haaste kaikkien toimialojen kohdalla. Verkostoituminen on edelleen haaste ja sitä tulee lisätä niin horisontaalisesti kuin vertikaalisti. Horisontaalinen verkostoituminen toimialojen sisällä on välttämätöntä, jotta pienten yritysten kriittinen massa ja kilpailukyky kasvavat. Myös toimialarajat ylittävän yhteistyön merkitys ja tarve luovien alojen liiketoiminnan kasvulle Etelä-Pohjanmaalla on erittäin suuri. Tarvitaan lisää vertikaalista verkostoitumista, jossa huomioidaan tuotteiden ja palveluiden arvoketjut ja asiakaslähtöisyys. Verkosto-osaamisen vahvistaminen on yksi keino ylläpitää ja lisätä maakunnan 27 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010c 28 Etelä-Pohjanmaan liitto 2010d. elinkeinoelämän kilpailukykyä myös tulevaisuudessa. 29 Yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeys nousi esiin vahvasti myös päivitystyön aikana. Ryhmissä nousi esiin Etelä-Pohjanmaalla jo syntyneet toimialakohtaiset verkostot, mutta sen lisäksi tärkeäksi nähtiin myös toimialojen sisäisten verkostojen törmäyttäminen keskenään. Verkostoitumistilaisuuksia kaivataan enemmän. Culture cafe tyyppisissä tilaisuuksissa toimijat voisivat tarjota omaa tietämystään ja saada muilta lisää tietoa. Verkostoitumisen seurauksena toimijat hahmottaisivat paremmin oman toimialansa ja koko luovien alojen kentän. Eri alojen rajapinnoilla on potentiaalia syntyä uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Alkuperäisessä kehittämissuunnitelmassa nostettiin esiin innovaatiofoorumien kehittäminen. Innovaatiofoorumien tarkoituksena ei ole olla tiukan ohjelmallisia, vaan pikemminkin toimia uusien verkostojen ja ideoiden syntymisen mahdollistajina maakunnassa. Innovaatiofoorumit voivat toimia yhtenä keinona yhdistää maakunnan yrittäjät yhteisiin tuotekehitys-, markkinointi- ja vientiponnistuksiin. Innovaatiofoorumit antavat mahdollisuuden luovien yritysalojen esittelylle ja uusien liiketoimintakonseptien syntymiselle. Foorumien tavoitteena on koota väkeä maakunnan kaikilta kulmilta ja lisätä verkostoitumista yli seutukuntarajojen. Foorumin tavoitteisiin sopii myös reagoiminen heikkoihin signaaleihin. Florida on sanonut: Luovat prosessit menestyvät paikoissa, jotka tarjoavat kattavan ekosysteemin, joka ruokkii ja tukee luovuutta ja kanavoi sen innovaatioiksi, uusiksi yrityksiksi ja lopulta talouskasvuksi ja elintason nousuksi Elinkeinoelämän keskusliitto Florida

15 Etelä-Pohjanmaalla on pitkät perinteet yhteistyöstä Schleswig-Holsteinin kanssa. Perinteen pohjalle syntyi 2011 taiteilijoiden Connecting-näyttely, joka oli esillä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa. Mars-tapahtuma Mars-tapahtuma on järjestetty kaksi kertaa Seinäjoen Rytmikorjaamolla. Tapahtuma kokoaa yhteen musiikkialan tekijöitä, toimijoita, harrastajia, tutkijoita ja kuluttajia maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Vuoden 2011 Mars koostui esitystekniikkamessuista, musiikkialan seminaareista, soitinmessuista ja rocklyriikka-kilpailusta. Mars-tapahtumasta vastaavat Selmu ry, Sibelius-Akatemia, Rytmi-Instituutti, Frami Oy, Louhimo sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Luovien alojen kansainvälistyminen Luovat alat ovat merkittävä taloudentekijä ja kasvava toimiala Suomessa. Ne tukevat muiden toimialojen kasvua innovaatioita tukevan roolinsa vuoksi. Alan kansainvälistyminen on kuitenkin Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vielä lähtökuopissa. Kansainvälistymisen polut ja mallit ovat muuttuneet markkinoiden yhdentymisen ja digitalisoitumisen myötä. Kansainväliset markkinat ja ulkomaisten asiakkaiden sitouttaminen on aivan uudella tavalla pientenkin yritysten saavutettavissa 31. Alueellisen kilpailustrategian osa-alueena kulttuurin merkitys vetovoimatekijänä on kasvussa. Kulttuuripalvelut ja 31 Työ- ja elinkeinoministeriö tapahtumat toimivat uusia asukkaita ja yrityksiä houkuttelevana tekijänä, mutta myös ihmisiä maakunnassa pitävänä voimana. Luovien alojen merkitys liittyy vahvasti alueellisen imagon parantamiseen sekä ulkoisen vetovoiman lisäämiseen. 31 Luovien alojen kansainvälistymisen haasteena ovat yritysten pieni koko ja rajalliset resurssit, pieni riskinottokyky, matala kasvuhalu, liiketoimintaosaamisen puutteet, julkisten rahoitusinstrumenttien sopimattomuus luoville aloille, uusien ansainta- ja kasvumallien tunnistaminen ja hyödyntäminen, erottautuminen sekä myynti- ja markkinointiosaaminen ja niiden resurssien vähäisyys. Luovilla aloilla on edellytykset selviytyä kaikista haasteista voittajana. Alan systemaattisella kehittämisellä on mahdollista synnyttää uudistuvaa dynaamista yrittäjyyttä, varmistaa luovan osaamisen pysyminen Suomessa ja edistää luovan osaamispääoman siirtymistä perinteisten toimialojen kasvun ja innovaatioiden lähteeksi. 31 Etelä-Pohjanmaalla on kulttuurin ja luovien alojen vientiin liittyen tehty systemaattista kehittämistyötä vuodesta 2003 lähtien. Kehittämistyö on tapahtunut hankkeiden ja Eteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelman toimenpiteiden kautta 32. Maakunnassa on toteutettu useita kansainvälisiä kulttuurisisältöisiä hankkeita mm. Professional Art Promotion and Development ja European Regions of Culture. Maakunnassa on parhaillaan useita luovien alojen kansainvälistymiseen liittyviä hankesuunnitelmia kehitteillä. Maakunnallisten toimenpiteiden ja projektien pitäisi aktiivisemmin hakeutua valtakunnallisen kansainvälistymiseen liittyvän rahoituk- 32 Etelä-Pohjanmaan liitto

16 sen piiriin ja maakunnassa pitäisi lisätä kansainväliseen rahoitukseen liittyvää osaamista. Opetusministeriö jakaa kulttuurivientitukea, työ- ja elinkeinoministeriö myöntää kulttuurivientiin yrityksille tukea, Finnvera ja Tekes rahoittavat myös kulttuurin toimialoja. 33 Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa vuosille nostetaan eurooppalainen kulttuurimaakunta yhdeksi neljästä teemallisesta visiosta. Strategian mukaan on tärkeää, että kulttuuritoimijoiden kansainvälistymiseen olemassa olevia resursseja hyödynnettäisiin nykyistä tehokkaammin. Maakunnan imagoa tulisi rakentaa monipuolisempaan suuntaan moderneja eteläpohjalaisia elementtejä esiin nostaen, kuitenkin nojaten Suomesta jo olemassa oleviin mielikuviin. 34 Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan toimenpiteitä kansainvälisten liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen, konseptien testaamiseen ulkomaisilla markkinoilla sekä luovien alojen agenttien ja managerien kouluttamiseen ja löytämiseen. Kansainvälisten verkostojen luomiseen ja jo olemassa olevien verkostojen ja suhteiden hyödyntämiseen on panostettava. Eteläpohjalaiset voivat lähteä mukaan esim. kansalliseen Nature Craft verkostoon, joka ylläpitää verkkokauppaa ja on jo mukana kansainvälisillä markkinoilla. Kansainvälisille markkinoille tähtääville yrittäjille voidaan luoda think tank -prosesseja sekä tarjota esim. tutorointipalveluja. Etelä-Pohjanmaalla asuvien ulkomaalaistaustaisten osaamista kannattaa hyödyntää voimakkaammin ja verkostoitua heidän kanssaan ja kauttaan. Etelä-Pohjanmaasta on tehtävä houkutteleva paikka myös ulkomaisille luovan alan toimijoille, esimerkiksi taiteilijaresidenssitoiminnan laajentamisen kautta. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma vuosille päivitetään vuoden 2012 aikana. Päivitystyössä on tärkeää huomioida luovien alojen erityistarpeet kansainvälistymisen edistämiseksi. European Regions of Culture verkosto European Regions of Culture hankkeen yhteydessä synnytettiin noin 40 eurooppalaisen alueen verkosto, jonka toimintaan maakunnassa pyritään aktiivisesti osallistumaan ja vaikuttamaan Luovien alojen yritystukipalvelut Luovien alojen yksi keskeinen ongelma on yritystukipalvelujen sekavuus ja toimimattomuus. Olemassa olevat yritystukipalvelut eivät vastaa nopeasti muuttuvan luovan alan toimintaympäristön haasteisiin, eivätkä tunnista immateriaalisen tuotannon ja ansaintalogiikan erityispiirteitä. Luovien alojen hankkeet ovat enenevässä määrin toimialojen raja-aidat ylittäviä, mikä osaltaan lisää palveluiden sopimattomuutta luoville aloille. Ongelmaa 33 Opetusministeriö 2008b. 34 Etelä-Pohjanmaan liitto 2010d. KOTO -tekstiilisarjan aiheet ovat eteläpohjalaisista vaakunoista. Kuvista muodostuu tarina, joka kertoo alueen monipuolisuudesta ja ylpeästä eteläpohjalaisuudesta. Kuva Anne Honkala. helpottavat valtakunnalliset DigiDemo- ja CreaDemo rahoitusmuodot, joiden kautta myönnetään avustuksia digitaalisiin päätelaitteisiin soveltuvien kulttuurisisältöisten teosten, ohjelmien, pelien ja palveluiden tuotekehitykseen sekä luovan alan tekijöille konseptointi- sekä proto-, demo- tai pilottivaiheeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asettama luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmä on laatinut ehdotuksen yritystukipalveluiden kehittämiseksi kansallisesti. Ehdotus koostuu olemassa olevien resurssien uudelleen organisoinnista siten, että nykyistä monimutkaista järjestelmää selkeytetään asteittain yksinkertaisella kahden toimijan mallilla. Ehdotetut toimijat ovat UNO Action ja UNO Policy. UNO Actionin tehtävänä olisi luovien alojen ja muiden toimialojen liiketoiminnan yhteisten ekosysteemien synnyttäminen, nykyjärjestelmän radikaali yksinkertaistaminen, alan yritysten osaamisen kehittäminen, rahoituksen generointi keskeisiin toimintamalleihin, tutkimus- ja selvitystoiminta, ennakointi ja visiointi. UNO Actionin ytimenä toimisi 15 hengen organisaatio, jonka tukena olisi vahva alueellinen verkosto mm. ELYjen ja seudullisten yrityspalvelujen kautta. UNO Policyn tehtävänä olisi olla luomassa uusia poliittisia aloitteita ja käynnistämässä tarvittavia muutoksia yhdessä eri toimijoiden kanssa sekä tukea UNO Actionia luovan talouden kehittymistä estävien pullonkaulojen tunnistamisessa ja purkamisessa. UNO Policyn tehtävä- 16

17 Rytmishop tarjoaa näyteikkunan eteläpohjalaiseen osaamiseen. Kuva Kari Jokinen. nä olisi myös koordinoida luovan talouden hankkeita eri konsernitoimijoiden ja hallinnonalojen välillä. UNO Policy toimisi ministeriöiden sisällä ja välillä, sekä välittämässä viestejä UNO Actionilta hallintoon ja hallinnon viestejä UNO Actionille. UNO Policya ja UNO Actionia johtaisi johtoryhmä, joka koostuu luovan talouden kentällä aktiivisesti toimivista toimijoista sekä eri hallinnonalojen asiantuntijoista. Johtoryhmän vetovastuu on ministeritasolla. Päivitystyön aloittaneessa luovien alojen tilaisuudessa tunnistettiin kansallisen tason ongelma koskien luovien alojen yritystukipalveluja. Maakunnan luovien alojen yritystukipalveluita tarjoavia organisaatioita on paljon, mutta luovan alan yrittäjällä on vaikeuksia löytää oikeaa tahoa. Luovien alojen yritystoiminnan erityisyys aiheuttaa myös sen, että perinteiset rahoitusinstrumentit palvelevat heikosti alan kehitystarpeita. Luovan alan yrittäjien näkemys on, että eri rahoittajatahojen tietämys luovista aloista on puutteellista. Luovan alan yrittäjä tulkitaan usein harrastelijamaiseksi yritystukipuolella, ja apurahapuolella sama toiminta saatetaan nähdä liian yrittäjämäiseksi, jolloin yrittäjä ei ole oikeutettu kumpaankaan tukimuotoon. Frami OY toteuttaa Seinäjoen seudun alueellista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa, KOKOa. Seinäjoen seutu haluaa yhtenä toimenpiteenä hyödyntää luovien alojen mahdollisuuksia yrittäjyyden edistämisessä. Osana toimenpidettä Frami Oy on tilannut konseptisuunnitelman luovien alojen yrityskehityksestä. Suunnitelman tavoitteena on selvittää luovien alojen yritysneuvontapalveluiden nykytilanne ja tuottaa konseptisuunnitelma alueen luovan alan neuvonta- ja kehityspalveluista. Suunnitelma koskee Seinäjoen seudun KOKO-aluetta, mutta hyödyttänee koko maakuntaa Luovien alojen kehittämisen koordinointi Suunnitelman päivitystyön aloittaneessa tilaisuudessa nousi esiin luovien alojen keskinäisen koordinaation järjestämisen tärkeys. Alkuperäistä kehittämissuunnitelmaa laadittaessa luovien alojen edustajat nostivat esille tarpeen perustaa kehittämisyhtiö luoville aloille. Kehittämisyhtiön tehtäväksi nähtiin toiminta taiteen ja elinkeinoelämän rajapinnassa, jolloin se lisäisi liiketoimintaosaamista kulttuuriin ja luovuutta elinkeinoelämään. Tavoitteeksi ajateltiin myös, että kehittämisyhtiö edistäisi luovien alojen yritystoiminnan kasvua itsenäisiksi klustereiksi, sekä innovoisi ja kehittäisi uusia kokonaisuuksia. Vuonna 2011 toimijat eivät enää halua luoda uutta organisaatiota koordinoimaan luovien alojen toimintaa, vaan tehostaa nykyisten kehittämistyötä tekevien tahojen yhteistyötä. Kehittämistyötä tekevien tahojen järjestäytymiseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyy haasteita. Nykyisillä toimijoilla on runsaasti tehtäviä, eikä ajallisia resursseja luovien alojen haasteisiin paneutumiselle käytännössä ole helppo irrottaa. Toinen haaste liittyy substanssiosaa- 17

18 Kirsi ja Mark Heidtin suunnittelema Home-keramiikkasarja syntyi kotipihan äänistä, tuoksuista ja kuvista. Kuva Laura Syväoja. miseen: luovien alojen ja kulttuurin elinkeinoistamiseen, ansaintalogiikkaan ja yrittäjyyteen liittyy piirteitä, jotka vaativat erityistä osaamista. Ongelmana ovat myös yrittäjien tavoitettavuus sekä heidän mahdollisuutensa osallistua kehittämistoimenpiteisiin. Luovan talouden koordinoimiseksi Etelä-Pohjanmaalla on esitetty Pohjalaismaakuntien yhteistoiminta-alueen kulttuurin ja luovien alojen aluehallinnon yhteistyöstä tehdyssä selvityksessä luovan talouden -ryhmän perustamista ELY-keskukseen koordinoimaan yhteistoimintaverkoston ylläpitoa, sekä olemassa olevien verkostojen hyödyntämistä 35. Mahdollisesti perustettavan luovan talouden -ryhmän tehtäviin voisi kuulua myös alan kehittämistyön seuranta ja siihen vaikuttaminen, tässä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä luovan alan hankkeiden tietopankin luominen. Tietopankin avulla voitaisiin poistaa päällekkäisyyksiä sekä jakaa toimintoja ja tehtäviä mielekkäästi eri toimijoiden välillä. Verkoston kautta yritystoiminnan kehittämistoimenpiteitä voidaan edistää tehokkaasti niin, että yrittäjät saavat asiantuntevaa apua oman alansa erityiskysymyksiin. Päivityksen käynnistäneessä tilaisuudessa painotettiin kehittämisen lisäksi tarvittavan konkreettista toimintaa yrittäjien avuksi. kautta välittyisi myös hyvien käytäntöjen jakaminen hankkeiden toteuttajille meneillään olevasta projektitoiminnasta. Ennakointiryhmän kanssa tehtävän yhteistyön avulla saataisiin enemmän tietoa luovilta aloilta kulttuurin kehittämisen tueksi. Aluekehitystyö on kehittynyt entistä strategisemmaksi, joten kaikkien aluekehittäjien on tunnistettava toistensa tavoitteet. Vain siten voidaan muodostaa yhteiset alueen kehittämistavoitteet. Alueellisen koordinaation lisäksi kaivataan valtakunnallista luovien alojen kehittämisen koordinaatiota. Opetus- ja kulttuuriministeriön luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmä on hahmotellut toimintamallia luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseksi. Nykyisen järjestelmän monimutkaisuus tunnistetaan ja tilalle tahdotaan selkeämpi toimintamalli. Työryhmän esitys on, että nykyinen tehoton järjestelmä korvataan kahden toimijan mallilla: UNO Actionilla ja UNO Policylla, joiden toiminta selvitetään luvussa 2.5. Pohjalaismaakuntien yhteistoiminta-alueen kulttuurin ja luovien alojen aluehallinnon yhteistyöstä tehdyssä selvityksessä nostettiin esiin toimijoiden kaipaama vahvempi yhteys maakunnassa jo toimiviin hanke- ja ennakointiryhmiin, jotta niiden tieto välittyisi myös kehittäjä- ja toimijakentälle tehokkaasti. Hankeryhmien kautta välittyisi tieto suunnitteilla olevista ja jo rahoitetuista hankkeista, jolloin hankkeita suunnittelevia tahoja voitaisiin ohjata ja informoida nykyistä paremmin. Hankeryhmän 35 Etelä-Pohjanmaan liitto 2011a. 18

19 3. Kärkitoimialat ja toimenpide-ehdotukset Käsi- ja taideteollisuus sekä muotoilu ovat toimialoina lähellä toisiaan ja tulevaisuudessa niitä on yhä vaikeampi erottaa toisistaan. Nykyään voidaankin puhua designista. Käsi- ja taideteollisuus sekä muotoilu on osa kansallista osaamistamme, josta meidät maailmalla tunnetaan. Käsi- ja taideteollisuus on vahva luovien alojen yritysala Etelä-Pohjanmaalla. Käsityötoimialaan kuuluvat yritykset muodostavat tällä hetkellä merkittävämmän osan maakunnan luovien toimialojen toimipaikoista, liikevaihdosta ja henkilöstöstä. Käsi- ja taideteollisuusalan yrityksistä monet ovat pieniä mikroyrityksiä, joiden tuotteet ovat usein uniikkeja ja ne valmistetaan käsityönä tai pieninä sarjoina. Etelä-Pohjanmaa ei poikkea tässä muusta Suomesta, sillä käsityöyrityksistä 75 % työllistää yhden henkilön. Käsityöläisen osaamisessa on erityisen paljon hiljaista tietoa. Luultavasti siksi monet käsityöyritykset ovat hyvin henkilöityneitä yrittäjään itseensä. Tämä tekee alan kehittämisestä haasteellista. 36 Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisema Käsillä yrittäminen Käsityöalan yrittäjyyden kehittämisstrategia nostaa keskeisiksi kehittämistoimenpiteiksi: mikroyritysten työllistämiskynnyksen madaltamisen, työnantaja- ja veroratkaisujen parantamisen, pitkäjän- 36 Opetusministeriö 2009b Draivia Designiin teiseen kehitystyöhön panostamisen, uusien tuotteiden ja palveluiden konkreettisen kehittämisen sekä valtakunnallisten toimenpiteiden koordinoinnin. Strategiassa nähdään tärkeänä myös ammatillisen koulutuksen kehittämisen ja yrityspalveluiden saamisen yrittäjien ulottuville, kansainvälistymispalvelujen kehittämisen sekä Suomen Taitoverkon kehittämisen käsityön sähköiseksi kansainväliseksi tietopankiksi ja markkinointivälineeksi 37. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa yhtenä tavoitteena on Etelä-Pohjanmaan vetovoiman ja viihtyisyyden lisääminen. Siihen päästään tuotteistamalla kulttuurin ja luonnon mahdollisuuksia ja eteläpohjalaisuutta sekä hyödyntämällä eteläpohjalaisia tarinoita ja vahvoja brändejä markkinoinnissa 38. Tarinat antavat palvelulle tai tuotteelle täysin uuden ja mieleenpainuvan sisällön. Eteläpohjalaisuuden ja perinteiden tuotteistamisessa on kuitenkin otettava huomioon kulttuurin kestävä kehitys. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa on maakuntaohjelman tavoitteiden lisäksi pyrkimyksenä kytkeä käsi- ja taideteollisuusala maakunnan kärkitapahtumien kehittämiseen ja lisätä alan yritysten näkyvyyttä 39. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian yhtenä tavoitteena on muotoiluosaamisen tason nostaminen. Muotoilualan yritykset tarjoavat asiakkailleen erilaisia muotoilu- ja suunnittelupalveluja. Yritysten muotoiluosaaminen on 37 Kauppa- ja teollisuusministeriö Etelä-Pohjanmaan liitto 2010b. 39 Etelä-Pohjanmaan liitto 2010d. Aakia Design Collection on koonnut yhteen kuuden eteläpohjalaisen muotoilijan tuotteet. Kuva Laura Syväoja. 19

20 pääomaa, jonka arvo tulisi tiedostaa entistä paremmin. Muotoiluosaamista on tehtävä tunnetuksi maakunnassa yli toimialarajojen ja näin edistettävä sen hyödyntämisen lisääntymistä yrityksissä. Muotoiluosaaminen liittyy kaikkien toimialojen yritystoimintaan palvelu- ja tuotemuotoiluna, kuten myös kaikki kansalaiset huomioivana osallistavana suunnitteluna. Korkeatasoisen muotoiluosaamisen avulla maakunnassa valmistettavat tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja varmistavat yritystoiminnan kannattavuuden myös jatkossa globaalissa kilpailutilanteessa. Kansainvälistymisen ja viennin kasvua tavoiteltaessa on hyvä muistaa, että muotoilupainotteisten tuotteiden kauppa on noin neljännes Suomen koko viennistä 40. Toimenpide-ehdotukset Etelä-Pohjanmaalle Verkostoituminen Mentoripankin ja sparrausringin perustaminen Nostetaan esiin alan erityiset kehittämistarpeet Verkostoituminen matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointisektorin toimijoiden kanssa Uusien ideoiden innovoinnin kehittäminen Tuottamisen uudet mahdollisuudet verkostossa esiin Kansainvälisen kasvun suunnittelu ja partneriverkoston luominen Hyödynnetään kansainvälisiä verkostoja vaikuttamalla aktiivisesti verkoston toimintaan sekä tiedottamalla verkoston tarjoamista mahdollisuuksista Suomen Taitoverkon hyödyntäminen Osuuskuntien perustamisen edistäminen sekä olemassa olevien edellytysten parantaminen Oppilaitosten vahvempi verkostoituminen yritysten kanssa Toimialatiedon keräämisen vahvistaminen Suunnittelu- ja valmistajaosaamisen koulutus on säilytettävä ja sitä on kehitettävä omavaraisen luovuuden säilyttämiseksi Etelä-Pohjanmaalla ja Suomessa Kärkiyritysten valinta Managerointipalvelujen kehittäminen Menestystarinoiden esiin nostaminen Sähköisen median haltuunotto Designtapahtumien ja näyttelyiden järjestäminen koti- ja ulkomailla Tuotekehitysedellytysten parantaminen Tuotekehityksen ja tuoteperheiden luomisen edistäminen Yhteisen tunnuksen luominen eteläpohjalaiselle designille Käyttäjätarpeiden innovointi ja redesign perinnetuotteille Tuotearviointien tilaaminen Tuotekehitysapurahoista tiedottaminen ja kokeiluverstaiden luominen Osaamisen tuotteistaminen kulttuuripalveluksi matkailun käyttöön Kannustetaan yhteishankintoihin, alihankintatyöhön ja piensarjatuotantoon Kulttuurikeskusten yhteistyön kehittäminen verkostomaisemmaksi Sisustuskeskus Sellasta Suomen alansa johtava yritystukipalveluiden tarjoaja Työssäoppimisen toteutumisen kannustaminen alan pienissä yrityksissä Lisätään täsmäkoulutusta, erityisesti liiketoimintaosaamiseen, kumppanuusvalmiuteen, ja IPR-osaamiseen Yritystoiminta vahvemmin esiin koulutuksessa Graafisen muotoilun koulutuksen hyödyntäminen tuotekonseptoinnissa Perinneosaamisen siirtäminen kansainvälisen koulutuksen kautta tulevaisuuteen tähtääviin tuotteisiin (SeAMK:n Nordic Design koulutuskokonaisuus) Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen Yhteisen neuvonta- ja markkinointirenkaan perustaminen Uusien markkinointimallien luominen Kuluttajakäyttäytymisen seuraaminen Yritysten aktivoiminen käyttämään teollisen muotoilun mahdollisuuksia 40 Muotoilualan vientistrategia (2006). Sisustuskeskus Sella Sella on valtakunnallinen kaluste- ja asumisteollisuuden osaamis- ja innovaatiokeskus Kurikan Jurvassa. Yhtiön tehtävänä on promotoida alueellista ja kansallista kaluste- ja asumisteollisuuden osaamista sekä auttaa alan yrityksiä ja yrittäjiä tuote- ja liiketoiminnankehittämisessä. Sellassa sijaitsee yrityshautomotiloja, yrityspalveluyrityksiä sekä SeAMK:in kulttuurialan ja muotoilun yksikön kirjasto ja työpajoja. Aakia Design Collection Professional Art Promotion and Development hankkeen tavoitteena oli käynnistää luovan talouden yrittäjyyden edistäminen sekä luoda toiminnan edellytykset lähivuosien kansainväliselle kulttuurivaihdolle. Toimintasuunnitelma koskee kulttuurimatkailua, säveltaidetta, tanssitaidetta, käsi- ja taideteollisuutta sekä veisto- ja kuvataidetta. Hankkeen myötä on syntynyt kuuden eteläpohjalaisen designerin luoma käsityömallisto Aakia Design Collection. Aakian tuotteet ovat huolella ajateltuja ja laadulla tehtyjä. Niissä näkyvät alueella syntyvä luovuus ja innovatiivisuus uudella ajanhenkisellä tavalla, sillä suomalainen käsityö on designia, jota tehdään sekä perinteitä että nykyaikaa kunnioittaen. 20

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Luovuutta ja liike-elämän palveluita

Luovuutta ja liike-elämän palveluita Luovuutta ja liike-elämän palveluita CIBS -klusteri Carita Harju MYR 26.6.07 Päätoimijat: Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Keski-Suomen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot