30 vuotta ajassa. Henkilökuntaneuvoston toiminta tutuksi. Karavaanareita kolmessa sukupolvessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30 vuotta ajassa. Henkilökuntaneuvoston toiminta tutuksi. Karavaanareita kolmessa sukupolvessa"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Henkilökuntaneuvoston toiminta tutuksi 30 vuotta suu- ja leukasairauksia Tyksissä Isoja uudistuksia lyhyessä ajassa Karavaanareita kolmessa sukupolvessa LUE LISÄÄ SIVULTA» 4 LUE LISÄÄ SIVULTA» 10 LUE LISÄÄ SIVULTA» 12 LUE LISÄÄ SIVULTA» 24

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Lisäpanostusta turvallisuuteen...2 KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE MÅNADENS SKRIVELSE Extra satsning på säkerheten...2 Lomakkeet sähköistyvät...3 Tyksin toiminta Paimion ja Raision sairaaloissa loppuu....3 Syyskuussa tutkitaan työhyvinvointia!...3 Tyksin keuhkosairauksilla erikoisalansa ensimmäinen auditointi Suomessa....3 Sarvesta härkää Ollaan ylpeitä työstämme?...4 Henkilökuntaneuvoston toiminta tutuksi....4 Henkilökuntaneuvosto Tyks henkilökuntaneuvosto jo vuodesta Pysäköinti muuttuu Tyksin kantasairaalan alueella...6 Turun lääkärihelikopteri uusiin tiloihin....7 Nu är det museet som vaktar sjukhusets port....8 TYÖYHTEISÖ TUTUKSI Syntymäkellonaikatiedusteluja ja tiedonhallintanäkökulmaa vuotta suu- ja leukasairauksia Tyksissä...10 Hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojekti TO3:lla...11 T3-hankkeen suunnittelijat valittu..11 Isoja uudistuksia lyhyessä ajassa...12 Vuoden Menestyjät 2015 palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa...14 Turun Lääketieteenkandidaattiseura Elämyksiä, edunvalvontaa ja palveluita...15 MET-palvelu: potilasturvallisuutta varmistavaa asiakaskeskeistä yhteistyötä...16 Henrik Jalo Suojelupäällikkö Säkerhetschef Lisäpanostusta turvallisuuteen Sairaanhoitopiiri panostaa lisää turvallisuuteen palkkaamalla erikseen sekä turvallisuuspäällikön että työsuojelupäällikön. Aikaisemmin suojelupäällikkö on hoitanut kumpaakin tehtävää. Muutos on tarpeellinen, jotta turvallisuusasioita voidaan hoitaa riittävän hyvin. Turvallisuusasiat koetaan niin työnantajan kuin henkilöstönkin näkökulmasta tärkeiksi. Tämä on näkynyt mm. päivittäin saaminani kymmeninä yhteydenottoina ja kysymyksinä. Osa kysymyksen esittäneistä on saattanut kokea vastaamisen kestäneen liian pitkään. Sisäilma-asiat kuuluvat työhygieniaan ja työsuojeluun. Sosiaali- ja terveysministeriön Työelämä katsauksen mukaan työhygienian osaamiseen on panostettava myös tulevaisuudessa. Erityisesti ennakoivaa mittaamista sekä pitoisuuksien ja altistusten etukäteisarviointia tulee vahvistaa. Tulevaisuudessa riskit eivät ole enää toimialakohtaisia, vaan ne hajautuvat tietyille ammattiryhmille, tehtäville tai lyhyille ajanjaksoille. Näyttää myös siltä, että monialtistus lisääntyy. Sähköyliherkkyyteen ja homeyliherkkyyteen altistuneiden määrän arvioidaan lisääntyvän. Tämä tulee todennäköisesti toteutumaan myös sairaalaympäristössä. Turvallisuusasioiden hoitamista tulee vaikeuttamaan myös Extra satsning på säkerheten se, että erilaisten virtuaalipalveluiden perustaminen yleistyy ja niiden kautta voidaan tarjota omaa tai tietyn asiantuntijaryhmän osaamista. Osa työstä siirtyy pois työpaikalta ja työyhteisöstä. Työ tulee paikasta riippumattomaksi, jolloin työja vapaa-aika sekoittuvat. Virtuaalipalveluiden käyttäminen voi olla taloudellisesti houkuttelevaa, mutta se voi johtaa ennakoimattomiin riskeihin. Turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluvat laitosturvallisuuteen, valmiussuunnitteluun sekä suuronnettomuusohjeistukseen liittyvät asiat. Palotarkastuspöytäkirjojen mukaan sairaaloiden paloturvallisuudessa on vielä kehitettävää ja poistumisturvallisuusselvitysten laatiminen kolmen vuoden välein vaatii suurta työmäärää. Laitosturvallisuuden tehtäväkenttä on laaja. Siihen kuuluu paloturvallisuuden lisäksi mm. kulunvalvontaan ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Laitosturvallisuuteen kuuluu myös se, että sairaalan häiriötön toiminta on turvattu kaikissa tilanteissa (mm. veden-, sähkön- ja lämmönsaatavuus). Laitosturvallisuudella on yhteisiä pintoja valmiussuunnittelun kanssa. Valmiussuunnitelma yhteen sovitetaan alueen kuntien ja valtion viranomaisten kanssa. Oikeaa työergonomiaa harjoiteltava säännöllisesti...16 Tyksissä käyttöön uusi simulaatiohuone Asiakasraatitoiminta alkoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä...17 LOVea oppilaitoksissa!...18 Sähköistyneen työvuorosuunnittelun käyttökokemuksia...19 Etiikka on hoitotyön arjessa...20 Kevään yleisöluennot löysivät kuulijansa...20 AMMATTINA Laboratoriohoitaja vai bioanalyytikko?...21 Myssytys synnytysvuodeosastolla äitienpäivänä Tyksin Kätilökuoron äitienpäiväkonsertti...22 MULTASORMELLA ON ASIAA Vihreyden aika HARRASTUKSENA Karavaanareita kolmessa sukupolvessa Sjukvårdsdistriktet ökar satsningen på säkerheten genom att anställa en separat säkerhetschef och arbetarskyddschef. Tidigare har säkerhetschefen skött båda uppgifterna. Förändringen behövs för att säkerhetsfrågorna ska kunna skötas tillräckligt bra. Både arbetsgivare och personal ser säkerhetsfrågor som viktiga. Ett tecken på det är de tiotal gånger jag dagligen blir kontaktad och ställd frågor. En del av frågeställarna har kanske upplevt att det dröjt för länge att få svar. Frågor som rör inomhusluft ingår i arbetshygienen och arbetarskyddet. Enligt Social- och hälsovårdsministeriets översikt Arbetsliv 2025 kommer kunskaper i arbetshygien att vara viktiga även i framtiden. Speciellt de förebyggande mätningarna och förhandsbedömningarna av halter och exponeringar bör utökas. I framtiden kommer riskerna inte längre att vara branschspecifika utan fördela sig mellan vissa yrkesgrupper, uppgifter eller korta tidsperioder. Det verkar även som om exponeringsfaktorerna blivit fler. Antalet el- och mögelallergiska förutspås öka. Det här kommer troligtvis att gälla även i sjukhusmiljö. Hanteringen av säkerhetsfrågor kommer också att försvåras av olika virtuella tjänster genom vilka man erbjuder sitt eget eller någon viss expertgrupps kunnande blir vanligare. En del av arbetet flyttar bort från arbetsplatsen och arbetsgemenskapen. Arbetet blir platsoberoende, vilket betyder att arbetstid och fritid blandas ihop. Användningen av virtuella tjänster kan vara ekonomiskt lockande men också leda till oförutsedda risker. Till säkerhetschefens uppgifter hör frågor som rör säkerheten vid sjukhusen, beredskapsplaneringen och anvisningarna för hanteringen av större olyckor. Enligt protokollen från brandinspektionerna kan sjukhusens brandsäkerhet ännu utvecklas. Att utreda utrymningssäkerheten vart tredje år kräver en stor arbetsinsats. Uppgifterna som berör säkerheten vid sjukhusen är många. Dit hör förutom brandsäkerheten bland annat uppgifter i anknytning till passerkontrollen och den allmänna säkerheten. Också sjukhusets driftsäkerhet bör kunna garanteras i alla situationer (bland annat tillgången till vatten, el och värme). Säkerheten vid sjukhusen har gemensamma kontaktytor med beredskapsplaneringen. Beredskapsplanen samordnas med områdets kommuner och statens myndigheter. Kansi: Vuoden Menestyjät 2015 palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa. Kuva: Esa Halsinaho. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 9. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Kristiina Andreasson, puh , Toimituskunta: (suluissa varajäsenet) Kristiina Andreasson, Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 5 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy Aineistopäivä Mediatiedot: > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

3 Lomakkeet sähköistyvät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) käynnistyy henkilöstöhallinnollisten lomakkeiden sähköistäminen. Työkaluna tulee olemaan selainpohjainen järjestelmä Sähköiset lomakkeet, joka mahdollistaa lomakkeen täytön, allekirjoituksen ja hyväksynnän sähköisesti. Valmis lomake jää talteen itse järjestelmään ja siirtyy myös sähköiseen arkistoon. Lisäksi erikseen määriteltävät tiedot (kuten virkavapausaika) siirtyvät automaattisesti Primaan. Sähköiset lomakkeet nopeuttavat lomakkeiden kiertoa ja vähentävät käsityön määrää. Saamme tarvittaessa paremmin seurattua, missä ko. lomake liikkuu ja kuka sen on jo käsitellyt. Korjaus- ja täydennystyön määrä vähenee, kun lomakkeelle voidaan merkitä kenttiä pakollisesti täytettäviksi. Ennen vuodenvaihdetta meillä tulee olemaan käytössä sekä räätälöityjä että peruspakettiin kuuluvia lomakkeita. Räätälöitynä toteutetaan koulutushakemus, omailmoitus sairauspoissaolosta sekä lupapyyntö toimia VSSHP:n tiloissa ilman palvelussuhdetta. Peruspakettiin kuuluvat mm. työsopimukset, työaikakorvaukset ja henkilötietojen muutoslomakkeet. Tiedotamme tarkemmasta aikataulusta, tietoiskuista ja koulutuksista syksymmällä. Sähköistys jatkuu varmasti myös vuoden 2016 puolella uusia lomakkeita räätälöiden ja peruspaketin lomakkeita hioen! Marjut Kahilainen, projektipäällikkö Tyksin toiminta Paimion ja Raision sairaaloissa loppuu Teksti» ESA HALSINAHO Tämän Hospitaalin ilmestyessä VSSHP on lopettanut potilaiden hoidon Tyksin Paimion sairaalassa kokonaan, sillä viimeisenä siellä toiminut Tyksin kuntoutusosasto muutti Paimion sairaalan 5. ja 6. kerroksesta Turkuun. Uusi katuosoite: Tyks Kuntoutusosasto, Kaskenlinna D 3.krs, Vähäheikkiläntie 3, Turku. Uusi postiosoite: Tyks Kuntoutusosasto, Kaskenlinna D 3.krs, PL 52, Turku. Syyskuussa tutkitaan työhyvinvointia! Tähyillään jo alustavasti syksyyn, vaikka kesä on vasta käsillä. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus tehdään jälleen syksyllä Kyseessä on Työterveyslaitoksen kahden vuoden välein toteuttama kysely. Kysely lähetetään sähköisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) henkilöstölle syyskuun alussa. Tutkimustulokset saamme viimeistään joulukuussa. Tarkempi aikataulu selviää kesälomien jälkeen. Yksikkötason tulosten käsittely toteutetaan samalla tavoin kuin edellisellä kierroksella. Tavoitteenamme on mahdollisimman korkea vastausprosentti, jotta VSSHP:n käyttöön tulevat tutkimusyhteenvedot ovat luotettavia. Tavoittelemme myös erinomaista vastausprosenttia sähköiseen kyselyyn, jotta Työterveyslaitoksen ei tarvitsisi muistutella meitä paperilomakkeilla. Marjut Kahilainen, henkilöstöasiantuntija Hospitaali 3 Haavanhoitajan palveluita lisätty Tyksissä Tyksin kirurgian poliklinikan haavanhoitajatoiminta on laajentunut. Haavanhoitaja pystyy nyt aiempaa paremmin vastaamaan sekä Tyksin omilta osastoilta että perusterveydenhuollosta tuleviin haavan paikallishoitoa koskeviin kysymyksiin. Haavanhoitajan konsultaatiopuhelimeen voi soittaa arkisin klo sisäpuhelut dect-numeroon ulkopuhelut numeroon Lisäksi poliklinikalla on mahdollisuus reaaliaikaiseen etäkonsultaatioon. Tyksin keuhkosairauksilla erikoisalansa ensimmäinen auditointi Suomessa Teksti JA KUVA» ESA HALSINAHO Tyksin keuhkosairauksien vastuualueella tehtiin toukokuun lopulla hengitysvajeen ja uniapnean diagnostiikkaa, hoitoa ja tutkimusta koskeva vertaisarviointi. Toimintaa olivat arvioimassa professori Anita Simonds Lontoosta (Royal Brompton and Harefield Trust) ja professori Olli Polo Tampereen yliopistosta. Simonds kertoi, että vertaisarviointeja tehdään heillä paljon, ja että niistä on parhaimmillaan paljon hyötyä kohdeorganisaatiolle. On hyvin opettavaista avata oma toimintansa rakentavalle, kriittiselle tarkastelulle. Siinä pääsee vaihtamaan arvokkaita tietoja kollegiaalisesti muiden saman alan toimijoiden kanssa. Ulkopuolinen arvioija voi tuoda hyödyllisiä tietoja kohdeorganisaatiolle ja tukea sitä kautta sen tiimien työskentelyä, Simonds totesi päivän ohjelman välijalalla. Olli Polo pitää tällaista vertaisarviointia organisaation yhtenä kehitysaskeleena, jonka avulla se voi tehostaa toimintaansa muiden toimijoiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä omaksumalla. Viime kädessä tästä hyötyy tietysti potilas parantuvien hoitokäytäntöjen myötä, Polo tiivisti. Arvioijat kutsuivat Tyksiin keuhkosairauksien vastuualuejohtaja, professori Tarja Laitinen ja vs. professori Tarja Saaresranta. Saaresrannan mukaan arviointipäivä sujui hyvin ja oli hyödyllinen. Näin pienessä maassa ei kannata sulkeutua, vaan olla avoin ulkopuolisille vaikutteille ja kokemukselle, Saaresranta totesi. Professori Anita Simonds (vas.) ja professori Olli Polo kävivät toukokuussa professori Tarja Saaresrannan (kesk.) kutsumana vertaisarvioimassa Tyksin keuhkosairauksien toimintaa. Toiminta uusissa tiloissa alkoi tiistaina 9. kesäkuuta. Osaston puhelinnumerot säilyvät entisellään. Osaston puh Tiedusteluihin vastaa osastonhoitaja Arja Varjonen, puh Tykslabin mykobakteerilaboratorio lopettaa myös toimintansa Paimion sairaalassa juhannukseen mennessä ja toimii jo nyt pääosin Tyksin A-sairaalan vieressä sijaitsevassa Mikro-rakennuksessa. Perinteikkääseen Alvar Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan jää vielä Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön toimintaa (www.lastenkuntoutus.net). Tyksin Raision sairaalan käyttö erikoissairaanhoidossa loppuu, kun siellä vielä sijaitseva gastroenterologian poliklinikka siirtää toimintansa kesäkuun viimeisellä viikolla tilapäistiloihin T-sairaalaan. Uusissa tiloissa Tyksin A-sairaalassa toiminta alkaa syyskuussa. Tykslabin laboratorio-osasto 139 ja Varsinais- Suomen kuvantamiskeskuksen röntgenosasto 143 palvelevat kuitenkin asiakkaita Raision sairaalassa edelleen.

4 4 Hospitaali Ollaan ylpeitä työstämme? Hannele Heine» JUKO:n koordinoiva pääluottamusmies Viime aikoina ei ole aina tuntunut kovin kivalta olla töissä julkisella sektorilla, etenkään erikoissairaanhoidossa. Monasti aamiaisleivän kaveriksi on saanut nauttia sanomalehdestä annoksen uutisia, joiden mukaan tuotamme työllämme liikaa kustannuksia yhteiskunnalle ja korotamme suomalaisten veroastetta. Yksityinen osaa tehdä tehokkaammin; julkinen sektori on ylipöhöttynyt yhteiskuntatuholainen. Erityisesti erikoissairaanhoito on kaiken varannon syövä vitsaus, jota ei mikään taho pysty rajoittamaan. Median maalaamia erikoissairaanhoidon rajattoman kasvun visioita ei täältä organisaation sisältä käsin pysty todentamaan. Me koko henkilöstö tiedämme, miten monin tavoin sairaanhoitopiirissä on viime vuodet toimittu toimintakulujen kasvun pysäyttämiseksi. Ajoittain säästäminen on tuntunut olevan päätoimintamme. Säästötoimista on jäänyt muistijälkiä, ne ovat tulleet iholle. Osa toimista on ollut epäonnistuneita kuten parin vuoden takainen lomautus. Pysyvään toimintamuutokseen johtaneet teot, kuten Tyksin organisaatiouudistus, ovat olleet onnistuneita kuluhallinnan kannalta. Muutosketju jatkuu: Yksi sairaala -hanketta seuraa Yksi psykiatria -projekti ja seuraavalle jo keksitään nimeä. Sote-uudistus päälle päätteeksi kääntänee koko kuvion uuteen asentoon. Muutoksessa henkilöstö muuttuu helposti resurssiksi tai numeroksi, jota leikataan tai siirretään. Ei tunnu hyvältä, kun huomaa olevansa ylijäävä palikka. Palikkapeli on pelottavaa. Työmotivaatio kärsii, tulokset heikkenevät. Tähän ansaan ei pidä ajautua. Teemme arvokasta työtä, jolla on merkitys. Jokainen parantumistapahtuma on mittaamattoman arvokas tervehtyneelle ihmiselle. Syntynyt vauva on usein elämän huippukohta. Kuoleman kohtaamisessa voimme vähentää tuskaa ja keventää omaisten taakkaa. Tässä kaikessa ja paljossa muussa olemme mukana työmme kautta. Jatkuvan muutoksen paineessa on hyvä muistaa, että perustyömme erikoissairaanhoidossa pysyy samana eikä ole katoamassa. Tavat ja prosessit voivat muuttua, samoin tekopaikat ja määrät. Työn merkityksellisyys ja arvo potilaille säilyvät. Tämän kirkastaminen saattaa auttaa jaksamaan. Meillä sairaanhoitopiirissä on sisäisenä vahvuutena hyvä yhteistoiminnan ilmapiiri. Sitä kannattaa vaalia ja vahvistaa muutoksessa. Henkilöstön ja johdon yhteistyöllä pystymme rakentamaan keskinäistä luottamusta ja arvostusta. Minun työni valmistumiseen tarvitaan sinun työtäsi. On yhteinen työmme, joka tuottaa lisää terveyttä ja hyvinvointia väestölle. Jos sinun työsi muuttuu, minun on hyvä tietää siitä, koska silloin myös minun työni muuttuu. Saattaapa olla, että minulla olisi jokin kehitysidea, jolla voisimme muuttaa yhteistä työtämme vielä sujuvammaksi kuin olet yksin osannut ajatellakaan. Voisinko auttaa sinua ylittämään itsesi? Ollaan yhdessä ylpeitä työstämme! Tyksin henkilökuntaneuvosto. Kuva: Kristiina Andreasson työnantajan kanssa, sanoo henkilökuntaneuvoston puheenjohtaja Lennu Yläneva. HKN on ottanut esimerkiksi kantaa suojavaatteisiin, pysäköintiin, pyöräilyyn ja ympäristöohjelmaan. Kannanotot ovat tuottaneet tulosta: henkilökunnalla on mm. ollut mahdollisuus säästyä kesän pysäköintimaksuilta vaihtamalla auto polkupyörään. Henkilökuntaneuvoston toiminta tutuksi Teksti» KRISTIINA ANDREASSON Tyksin henkilökuntaneuvosto (HKN) on henkilökunnan yhteistoimintaelin, joka järjestää tapahtumia, kuntoilua ja virkistystä. Iso työyhteisö asettaa omat vaatimuksensa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja yhteisöllisyyden toteutumiselle myös työhyvinvointiin liittyvissä tapahtumissa. HKN:ssa on 21 henkilöstöjärjestöjen nimeämää jäsentä. Työnantaja on antanut mahdollisuuden käyttää työaikaa tähän, mutta palkkiota ei jäsenille makseta, sanoo Jussi Rantanen. Tämä on talkootyötä, vahvistaa henkilökuntaneuvoston sihteeri Pirjo Penger. Keskeisiä näkökulmia HKN:n järjestämässä toiminnassa ovat yhteisöllisyyden ja kaikkia työntekijöitä koskevan tasapuolisen osallistumismahdollisuuden tukeminen. HKN:n ansiosta henkilökunnalla on mahdollisuus hankkia alennettuun hintaan vaikkapa elokuva-, uimahalli- ja tapahtumalippuja. Henkilökuntaneuvoston toimintaedellytys on työnantajalta vakanssipohjaisesti saatava rahoitus. Työnantaja on ulkoistanut työhyvinvointipalveluja henkilökuntaneuvostolle, Jussi Rantanen sanoo. Henkilökuntaneuvoston ei ole tarkoitus profiloitua vain jumppajärjestäjänä. Henkilökuntaneuvosto edustaa työntekijöitä työnantajan suuntaan yhteisissä asioissa ja käy tarvittaessa keskusteluja Uusi kuntosali iso satsaus HKN:n kautta pääsee monia lajeja harrastamaan ilmaiseksi, esimerkkeinä vaikkapa lihaskuntojumppa ja sähly. Myös pesäpalloräpylöitä löytyy muutama lainattavaksi. HKN on lisäksi neuvotellut henkilökuntaalennuksia liikuntakeskuksiin. T-sairaalaan avattu kuntosali on isoin panostus liikuntamahdollisuuksiin pitkään aikaan. Uuden kuntosalin saaminen oli pitkäaikainen haave, johon satsattiin myös taloudellisesti: Työhyvinvoinnin rahoja käytettiin yli euroa laitteisiin, sanoo Jussi Rantanen. Yhteisöllisyyden toteuttamiseen ja tukemiseen eivät sovi malliksi esimerkiksi liikuntasetelit, sen sijaan HKN tukee liikuntaa tarjoamalla harrastukselle puitteet kuntojaostojen kautta. Kuntojaostojen ja yhteisten tapahtumien kannalla oli myös enemmistö viimesyksyiseen kyselyyn vastanneista. Kuntojaostoja on toistakymmentä, lajeja löytyy joogasta koripalloon. Kuntojaoston aloittamisessa aloite on usein tullut aktiiviselta työntekijältä, joka on selvittänyt, löytyykö muitakin samasta lajista kiinnostuneita. HKN myös sponsoroi vuosittain henkilöstön osallistumista ulkopuolisten järjestäjien liikuntatapahtumiin. Lennu Ylänevan mukaan tällaiset kohteet mietitään erikseen. Tuettujen tapahtumien vaihtelulla pyritään turvaamaan tasapuolisuus. Palautetta toivotaan Sairaanhoitopiirissä on henkilöstöä yli 7 000, Tyksissä Iso koko vaikuttaa myös HKN:n tapahtumasuunnitteluun.

5 Hospitaali 5 Henkilökuntaneuvoston tapahtumakuvat ylhäältä: Naisten kuntovitonen, Samppalinnan kesäteatteri BLONDI-musikaali, PikNik risteily Tammiristely Alvar-kööri esiintyy Tutustumiskohteena Villa Mairea Noormarkussa. Heijastimien jakoa Massatapahtumat ovat tärkeimpiä yhteisöllisyyttä ajatellen: Satoja osanottajia, ihmisiä laidasta laitaan, sanoo Jussi Rantanen. Vaikka tapahtumiin osallistumisessa onkin aina omavastuuosuus, ison osallistujamäärän avulla lippuhintoja saadaan alemmaksi. Esimerkkejä vuosittaisista massatapahtumista ovat piknik-risteily ja kesäteatteri. HKN:n mahdollisuudet lipunmyynnin järjestämiseksi ovat rajalliset. Siitä ei ole isojen lippufirmojen kilpailijaksi lippujen ostoon ja myyntiin liittyvissä peruutus- tai muutostilanteissa. Tässä on aina riskinottoa: joskus jää osa lipuista myymättä, joskus kaikki liput menevät saman tien kuin kuumille kiville, Lennu Yläneva miettii. Tuntosarvet eivät aina ihan toimi, sanoo Pirjo Penger. Päivi Huhtala tiivistää hyvin massatapahtumien valikoinnin haastavuuden: Mikä kiinnostaa minua, ei välttämättä kiinnosta muita - ja päinvastoin. Jussi Rantasen mukaan HKN:n jäsenet saavat usein palautetta, kun massatapahtuman järjestämisessä on tavalla tai toisella epäonnistuttu. HKN:n työjaosto pohtii ja kehittää uusia toiminnan muotoja. Nykyisin ideoita saadaan esimerkiksi henkilökohtaisissa tapaamisissa ja HKN:n jäsenten kautta. Henkilöstöltä toivotaan ehdotuksia tapahtumien tai liikuntalajien suhteen ja muutenkin palautetta HKN:n toiminnasta. Kaikkia toiveita ei varmasti pystytä toteuttamaan, mutta aloitteet ovat tärkeitä kehittämisessä. Lennu Yläneva ja Pirjo Penger jäävätkin hetkeksi pohtimaan, pitäisikö ottaa käyttöön henkilökuntaneuvoston aloitelaatikko. VSSHP:n alueelliset henkilökuntayhdistykset, -neuvostot ja tyhyryhmät järjestävät kuntoilu- ja virkistystoimintaa paikallisesti. Työhyvinvointiin käytettävät määrärahat on jaettu yhdistyksille eri paikkakunnilla työskentelevien vakanssien määrän mukaan. Aluetoiminta on paikallisesti edelleen tärkeää, mutta yhteistyötä on tarkoitus myös lisätä. Vuosittain voisi olla yksi iso, koko VSSHP:n henkilöstölle suunnattu yhteinen tapahtuma, pohtii Lennu Yläneva. Jos vaan löydämme riittävän suuret puitteet. Tyksin henkilökuntaneuvoston jäsenten kuvat löytyvät Santrasta > Oma profiili Tapahtumista ja neuvotelluista alennuksista ilmoitetaan Santrassa. HenkilökuntaneuvoSTO Tyks henkilökuntaneuvosto jo vuodesta 1978 Tyks henkilökuntaneuvosto (HKN) on toiminut henkilöstön edustajana ja puolestapuhujana sekä yhdistänyt eri ammattiryhmät yhteisen pöydän ääreen. HKN:n kokoonpano on sovittu järjestöjen keskinäisellä sopimuksella. Tärkeintä on henkilöstön monipuolinen edustus. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteistoimintasopimuksen mukaan henkilökuntaneuvostolla on oma toimintaohjeensa ja se päättää omasta kokous käytännöstään. Ensimmäisen kerran HKN:lla oli vuonna 1992 käyttövaroja harrastus- ja virkistystoiminnan järjestämiseen ja tukemiseen. Alkuun toimi myös erillinen kuntotyöryhmä, joka vuoden 2000 lopussa muutti toimintaansa siten, että kuntojaostot toimivat entiseen tapaan, mutta rahoituksen osalta ne ovat HKN:n ohjauksessa. Aikaisemmin myös työyksiköt hakivat HKN:n kautta tyhytoiminnan rahaa. Nykyisin tyhy-rahaa jaetaan yksiköille suoraan sekä alueelliseen toimintaan. Tyksin henkilökuntaneuvoston perusperiaatteena on järjestää yhteisöllisiä tapahtumia. Perinteeksi on muodostunut tammikuun yhteinen piknik-risteily ja kesällä kesäteatteri. Näiden massatapahtumien tarkoituksena on ollut kerätä tyksiläiset yhteen. HKN huolehtii elokuva- ja teatterilippujen sekä uimalippujen hankinnasta, joita yksittäinen tyksiläinen voi ostaa alennettuun hintaan. Erilaisia kuntojaostoja on toista kymmentä ja niiden toiminta on monipuolista. HKN on ollut osaltaan myös vaikuttamassa siihen, että Tyksiin on saatu uusi kuntosali ajanmukaisineen laitteineen. HKN pyrkii vaikuttamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ottamalla kantaa eri asioihin. Kestoaiheita ovat olleet mm; pysäköinti, pukukaapit, suojavaatteet ja pyöräily. Vuosien kuluessa on otettu kantaa pyynnöstä ja pyytämättäkin. Tyks henkilökuntaneuvosto on osoittanut toiminnallaan että avoin ja hyvä kanssakäyminen on kaikille osapuolille eduksi. Toivomme että toiminta jatkuu monipuolisena ja virkeänä aktiivisten toimijoiden voimin ja että HKN viihdyttää, virkistää ja liikuttaa kaikkia tyksiläisiä jatkossakin. Tyks henkilökuntaneuvoston entiset puheenjohtajat Jaana Dalén ja Jussi Rantanen Hospitaalissa henkilökuntaneuvoston oma palsta numerosta 2/2015 alkaen.

6 6 Hospitaali Pysäköinti muuttuu Tyksin kantasairaalan alueella Teksti» KRISTIINA ANDREASSON Tyks ja Q-Park Finland Oy ovat solmineet Tyksin Kantasairaalan alueen pysäköinnistä 10 vuoden mittaisen sopimuksen. Sopimus tuo muutoksia henkilöstön ja asiakkaiden pysäköintiin. Muutostyöt Tyksin Kantasairaalan alueella tehdään vaiheittain. Tyksin henkilökunnan pysäköintialueiksi lisätään vähemmällä käytöllä olevat vieraspysäköintialueet, U-sairaalan takana oleva ulkoalue, Tykistökadun ja Savitehtaankadun risteyksessä oleva P-alue sekä 1-talon kulman alueen vieraspaikat. Muutostöiden valmistuttua henkilökunnan pysäköintikapasiteetti kasvaa Kantasairaalan alueella. Näiden paikkojen lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus pysäköidä Teknologiakiinteistöjen ulkoalueella alennetulla päivähinnalla (3,50 ). Nykyisen henkilökunnan pysäköintilaitoksen P1-kerroksesta otetaan asiakaspysäköintikäyttöön 65 ruutua. Alueelta on jatkossa käytäväyhteys T- ja U-sairaalaan. Pysäköinnin opastuksen ja hinnoittelun selkeyttämiseksi Kantasairaalan alueen opastukset uudistetaan ja pysäköintialueiden tilatiedot ilmoitetaan jatkossa reaaliajassa muuttuvin kyltein ja mobiiliaplikaation avulla. Nykyisen henkilökunnan pysäköintilaitoksen P1-kerrokseen valmistuu syksyllä 2015 myös Q-Parkin asiakaspalvelupiste, josta saa opastusta pysäköintiasioissa. Ensimmäiset näkyvät pysäköintiin liittyvät muutokset ovat jo tapahtuneet: pysäköintilaitteiden uudistamisen myötä tuli mahdolliseksi pysäköinnin maksamisen sirukorteilla ja Easyparkin mobiilisovelluksella. Toukokuun alussa, samaan aikaan pysäköintilaitteiden uudistamisen kanssa, otettiin käyttöön uusi asiakaspysäköintipaikkojen luokittelu A- ja B-hintakategoriaan. A-pysäköintitariffialueita on kaksi: T-sairaalan vieressä sekä U-sairaalan edessä olevat pysäköintiruudut. B-alueeseen kuuluvat muut lyhytaikaiset pysäköintialueet sekä lisäksi P1-kerroksen tulevat 65 ruutua. Toimiva pysäköinti tärkeää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) kiinteistöpäällikön Timo Seppälän mukaan Tyksin alueella on jo pitkään ollut ongelmia henkilökunnan ja asiakkaiden pysäköinnissä. Pysäköinnin hoitamiseen ei ole ollut riittävää henkilöresurssia, pysäköinnin puomi- ja maksujärjestelmät ovat olleet vanhanaikaiset ja opastaminen puutteellista, sanoo Seppälä. Suurimpana ongelmana on Seppälän mukaan ollut pysäköintipaikkojen vähäinen määrä. Asian ratkaiseminen olisi vaatinut henkilöresurssia ja investoimista nykyaikaiseen pysäköintitekniikkaan ja opasteisiin. Toimiva pysäköinti on sairaalan kannalta tärkeää, mutta se ei kuitenkaan ole sairaalan primääritoimintaa. Tästä johtuen lähdettiin julkisella neuvottelumenettelyllä hakemaan yhteistyökumppania, joka ottaisi pysäköinnin käytännön järjestelyt hoidettavakseen. Operaattorin valinta perustui pisteytykseen, jossa pääpaino pisteillä oli laadullisilla kriteereillä. Parhaiten pisteytyksessä menestyi Q-Park Finland Oy, jonka kiinteistöjaosto valitsi helmikuussa yhteistyökumppanikseen, kertoo Timo Seppälä. Laaditussa sopimuksessa osapuolet ovat myös sitoutuneet yhteisyössä hakemaan rahoitusratkaisua, jolla uuden pysäköintirakennuksen rakentaminen saataisiin varmistettua. Tyksin Kantasairaalan pysäköintialuejako muutostöiden valmistuttua. Pysäköinnin hinnoittelu: Henkilökunnan kausikortti Hallipysäköinti: 15 /kuukausi tai 1,50 /vuorokausi (24 h) Ulkoaluepysäköinti: 10 /kuukausi tai 1 / vuorokausi (24 h) Maksimipysäköintiaika on 48 h/kerta. Siirtymäaikana (elokuun loppuun asti) yöllä työskentelevä henkilökunta voi pysäköidä ilmaiseksi kaikkina päivinä klo : A-sairaalan ja U-sairaalan välissä olevassa vanhassa pysäköintirakennuksessa (tähänastisilla maksullisilla paikoilla) Savitehtaankadun ja Tykistökadun sillan kulmauksessa olevalla T-sairaalan pysäköintipaikalla Erillistä lupalappua ei tähän pysäköintiin tarvita. Keskeiset muutokset asiakaspysäköinnissä alkaen Kertapysäköintiä eli lyhytaikaista vierailija- ja asiakaspysäköintiä varten on A- ja B-hintakategoria A-pysäköintitariffialueita on kaksi: T-sairaalan vieressä sekä U-sairaalan edessä olevat pysäköintiruudut. B-alueeseen kuuluvat muut lyhytaikaiset pysäköintialueet. Asiakaspysäköinnin hinnoittelu: A-alue: 2 /h B-alue: 1 /h Päiväpysäköinti: 6 /12 h Päivä-, ilta- ja yöpysäköinti: 8 /vuorokausi

7 Hospitaali 7 Q-Park Finland Oy on tyytyväinen saadessaan aloittaa pysäköinninoperoinnin Tyks:ssä, toteaa toimitusjohtaja Juha Sirelius. Haluamme parantaa sairaalassa käyvien potilaiden ja heidän läheisten pysäköintikokemuksia sekä huomioida henkilökunnan pysäköintitarpeet paremmin. Konsernillamme on paljon kokemusta sairaalapysäköinnistä Euroopasta, joista tuomme oppia Turkuun. Aiomme myös tuoda henkilökuntaa paikalle ohjaamaan ja auttamaan asiakkaita. Tavoitteenamme on selkeyttää pysäköintiä kaikille sairaalan käyttäjille. Turun lääkärihelikopteri uusiin tiloihin Muutokset henkilökunnan pysäköinnissä Henkilökunnan sopimuspysäköinnissä otetaan käyttöön sähköinen lupahallinta. Henkilökuntapysäköinti luokitellaan ulko- ja sisäpysäköintikategoriaan. Asiakaspalvelupisteen valmistuttua (arviolta ) alennuksia pysäköintiin Pitkäkestoisissa tutkimuksissa ja hoidoissa olevilla potilailla on oikeus hakea palveluntuottajan 50 % alennus pysäköinnistä. Ns. sarjahoidoissa käyvillä potilailla on oikeus hakea tarvitsemalleen ajalle 50 % alennus pysäköintiin. Omaisilla, jotka vierailevat esimerkiksi lapsipotilaan luona päivittäin, on oikeus hakea myös em. alennus. (Alennuksen saajien kriteerit määrittelee palveluntuottajalle Tyks). Alennuksen saamiseksi tulee rekisteröityä Q-Parkin verkkosivujen kautta tai vaihtoehtoisesti asiakaspalvelupisteessä. Pysäköinnin valvonnasta Tyksin Kantasairaalan alueella vastaa Turun kaupunki. Lisätietoja Santra > Tukipalvelut > Pysäköinti Sairaanhoitopiirin internetsivusto: vsshp.fi Hospitaali Q-Park: Turun lääkärihelikopteritukikohta muuttaa kesäkuussa uusiin tiloihin. Uusi tukikohta on suunniteltu täysin ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeisiin. Avajaisia vietettiin seminaaritunnelmissa ja päivystys siirtyy uuteen tukikohtaan Turun lääkärihelikopteritoiminta pääsee vihdoin ajanmukaisiin tiloihin, kun uusi FinnHEMSin suunnittelema ja rakennuttama tukikohta otetaan käyttöön. Turun tukikohta on valtakunnallisesti yksi kuudesta FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohdasta. Tukikohdassa päivystää ympärivuorokautisesti kolmihenkinen miehistö: ensihoitolääkäri, lentäjä ja HEMS-avustaja, jotka tuovat tehohoitotasoisen ensihoidon nopeasti tapahtumapaikalle. Olemme todella tyytyväisiä uusiin tiloihin. Rakennus on erittäin hyvin äänieristetty, mikä takaa meille rauhalliset olot päivystystyöhön, vaikka sijainti on lentokentän välittömässä läheisyydessä. Yksikön lääkäreiden tehtävä on myös koordinoida ja kehittää alueen ensihoitoa, ja tähänkin uudet tilat soveltuvat paremmin, sanoo tukikohdan vastaava lääkäri ja anestesiologian erikoislääkäri Petri Aaltonen tyytyväisenä. Tukikohtarakennuksessa on miehistötilat, toimisto- ja varastotiloja sekä halli helikopterille ja maayksikölle. Turun tukikohta on ensimmäinen, joka on juuri ympärivuorokautiseen päivystämiseen suunniteltu. Tilojen suunnittelu on tehty täysin lääkärihelikopteritoiminnan ehdoilla ja eri toiminnoille sopivat tilat on mietitty tarkkaan. Lääkärihelikopteritoiminta keskeinen osa ensihoitoa FinnHEMS tuottaa valtakunnallisesti lääkärihelikopteripalvelun yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Turussa lääkärihelikopteritoiminnassa työskentelevät lääkärit ovat TYKSin ensihoitoon ja anestesiologiaan erikoistuneita lääkäreitä. FinnHEMS vastaa tukikohdista ja toiminnan hallinnoinnista. Vastoin yleistä käsitystä helikopteri harvoin kuljettaa potilaita. Helikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Helikopterin lentoaika kohteeseen kestää yleensä minuuttia ja keskimäärin apu on paikalla 15 minuutin kuluessa hälytyksestä. Turun tukikohdan lääkärihelikopteri palvelee koko Varsinais-Suomen aluetta. Lääkärihelikopteri tavoittaa 30 minuutin sisällä hälytyksestä myös joitakin Satakunnan ja Uudenmaan alueita. Hälytyksiä tulee keskimäärin 6-7 vuorokaudessa. Vuonna 2014 hälytyksiä tuli yhteensä noin Useimmiten kyseessä on peruselintoiminnon häiriö kuten tajuttomuus, elottomuus tai hengitysvaikeus tai onnettomuus. Lääkärihelikopterin hälyttää paikalle hätäkeskus. Avajaiset seminaaritunnelmissa Turun uuden tukikohdan avajaisia vietettiin Kutsuvieraat pääsivät tutustumaan tukikohdan tiloihin ja lääkärihelikopteritoimintaan. Avajaisseminaarissa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen loi katsauksen alueen ensihoidon kokonaisuuteen ja sosiaali- ja terveysministeriön terveyspalveluiden johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki puhui ensihoidon tulevaisuudesta osana terveydenhoitoa. FinnHEMSin uuden tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön johtaja, akuuttilääketieteen professori Hans Morten Lossius pureutui lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuuteen ja seminaarin päätössanat lausui kansanedustaja Ilkka Kanerva. Päivystys uuteen tukikohtaan siirtyy Muutto suunnitellaan tarkasti ja toteutetaan vaiheittain, jotta päivystystoimintaan ei tule katkosta. On mukava, että pääsemme uusiin, toimiviin tiloihin, sillä kesä on perinteisesti kiireistä aikaa lääkärihelikopteritoiminnassa. Kesällä ihmiset liikkuvat enemmän, jolloin sattuukin enemmän. Meillä myös saaristoon suuntautuvat tehtävät moninkertaistuvat. Emme silti synkistele, valoisassa kesäyössä lennettäessä on varsinkin onnistuneelta tehtävältä mukava palata. Työetuna upeat maisemat, Aaltonen kertoo. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteripalveluiden hallinnointiyksikkö. Yhtiön omistavat yhtä suurin osuuksin yliopistolliset sairaanhoitopiirit: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka on perustettu vuonna FinnHEMSillä on kuusi tukikohtaa: Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Päivi Ekdahl, Ground Communications

8 8 Hospitaali Nu är det museet som vaktar sjukhusets port TEKST och BILD» MaTHIAS LUTHER Statens välfärd är min välfärd, var den svenska kungen Adolf Fredriks valspråk. Och han lade faktiskt en hörnsten för välfärdsstaten då han 1752 under sitt andra regentår beslöt att grunda ett sjukhus i Stockholm. Fyra år senare beslöt han grunda rikets andra lasarett i Åbo. Strålande. Ergänzungs-Höhensonne gav solbränna och D-vitamin åt vinterbleka nordbor. Museets föreståndare Satu Rantala förevisar den glänsande pjäsen i ett av Lasarettsmuseets välfyllda rum. Här bodde en gång sjukhusets portvakt och drängar. Nu är det ett museum om det svenska rikets nästäldsta lasarett. Det tog kungen tre år att förverkliga denna första sotereform i Finland och lasarettet i Åbo kunde ta emot sina första patienter år Huset låg på Aura ås västra strand ungefär där hotellet Marina Palace ligger nu. Det finns inga bilder bevarade av det sjukhuset men däremot nog av det nästa som byggdes tjugofem år senare några kvarter nedströms, i hörnet av Slottsgatan och Lasarettsgatan, som senare fick namn efter lasarettet. Staten satsade försiktigt det här andra sjukhuset öppnades med 16 bäddplatser, upp från 10 som man fått klara sig med i det första. Ännu några årtionden senare flyttade lasarettet till ett stenhus som fortfarande finns kvar vid åstranden, och på 1880-talet till den friska och hälsosamma luften på Kinakvarnsbacken. Drängarnas rum Bilderna på de tidiga lasaretten vid åstranden och vad som följde sedan finns nu på Lasarettsmuseet. Med tanke på motivets och historiens vikt är det ett av Åbos anspråkslösaste museer där det klämts in i tre rum och kök i byggnad nummer 13 på Åucs backe. Det är ett litet trähus vid Kinakvarnsgatan nedanför A- sjukhuset som för hundra år sedan inhyste portvakten och hans familj i två rum, och sjukhusets drängar i de två övriga. I ett av drängarnas rum hänger nu porträtt av Lennart Stråhle och Harry Elving på väggen, de två överläkare som lotsade det dåvarande länssjukhuset från 1800-talet till efterkrigstiden. Där hänger också en bild på det team som 1960 gjorde den första öppna hjärtoperationen. Då den finska kirurgins historia skrevs så tänkte man inte på saken bilden togs 23 år senare. Då liksom nu var man mera intresserad av att sköta patienterna än av att materialet säkras för historieskrivningen. Kuvös av Unicef I de andra rummen kan man bland annat se hur akuten på A-sjukhuset såg ut ännu före kriget: Ett stort skrivbord med en kirurg på ena sidan och en internist på andra sidan tillsammans beslöt de om patienten skulle läggas in eller inte. Internisten har bredvid sin skrivmaskin och sin telefon också en skivspelare nej, det är en diktafon. Den tog upp diktamen på en lackskiva stor som en LP. Landets levnadsstandard under våra föräldrars och faroch morföräldrars tid ser vi i patientrummet. I hörnet står Huvudsaker. Nedan en skalle som använts i medicinundervisningen, på övre hyllan verktyg som användes för att borra hål i skallar. Kuulotorvi en kuvös, en av landets första, donerad av Unicef. Då fick Finland utvecklingshjälp. Lasarettsmuseet har reguljär öppethållningstid bara två timmar i månaden, men i gengäld är det inte svårt för grupper att boka tid. Då kommer museets föreståndare, forskaren Satu Rantala över från grannhuset, tänder lamporna och visar runt. Det är långt ifrån hennes enda jobb. Det finns så mycket föremål som ingen har antecknat något om att det skulle ta några år bara att dokumentera allt, säger hon. Fotografier skall digitaliseras, kataloger fyllas och dessutom skall museiföreståndaren se till utställningsvitriner som finns i Pemar, Loimaa och på T-sjukhuset i Åbo. Också museets tekniska nivå är fortfarande anspråkslös och bland annat de svenska texterna lyser med sin frånvaro. Satu Rantala har inte svårt att hitta sysselsättning för hela sin halva föreståndartjänst. Och tidens patina är oförfalskad. Sanastoa Bäddplats vuodepaikka, Diktafon sanelukone, Diktamen sanelu, Donera lahjoittaa, Internist sisätautilääkäri, Kuvös keskoskaappi, Levnadsstandard elintaso, Museiföreståndare museonhoitaja, Nedströms alavirtaan päin, Välfärd hyvinvointi, Öppen hjärtoperation avosydänleikkaus Kurkistus museon kokoelmiin Ensimmäinen kuulon apuväline on todennäköisesti ollut korvan taakse kuppimaisesti laitettu käsi. Ensimmäisiä kuulokojeita olivat korvalle asetettavat kuulotorvet, jotka johtavat ja vahvistivat ääntä. Torvessa syntyvät resonanssit kuitenkin vääristävät alkuperäistä ääntä. Kuulotorvi tunnettiin Mesopotamiassa jo noin 900 ekr. Aleksanteri Suuri ( ekr.) käytti oinaan sarvea kuulon vahvistamiseen. 200-luvulla ekr. simpukankuoret olivat suosittuja kuulotorvia luvulla kuulotorvia valmistettiin esimerkiksi hopeasta, puusta tai eläinten sarvista. Kuulotorvia oli useita eri malleja: suoria, kaarevia, aaltoilevia ja kierteisiä torvia sekä erimuotoisia lieriöitä. Vähitellen kehiteltiin myös korvan taakse kiinnitettäviä tai partaan, hiuskoristeeseen tai kävelykeppiin piilotettavia torvia luvun alkupuolella kuulotorvia paranneltiin edelleen teknisesti. Eräs malli oli vanhoja torvia lyhyempi ja muistutti maljamaista astiaa, jonka pohjasta lähti korvakäytävän suulle sopiva putki luvun loppupuolella käytettiin edelleen mekaanisia kuulotorvia, joita kehitettiin pienemmiksi ja käyttökelpoisemmiksi. Ensimmäiset sähköisesti toimivat kuulolaitteet valmistettiin 1870 Bellin puhelimen pohjalta. Laitteiden kookkaat paristot kestivät vain päivän. Ensimmäiset taskukokoiset laitteet esiteltiin 1940-luvulla, ja 1960-luvun alussa markkinoille tuli malli, joka on edelleen saatavilla korvan taakse kiinnitettävä laite (BTE). Sen jälkeen kuulokojeteknologia on kehittynyt nopeasti mikroelektroniikan edistyksen ansiosta. Nyt pyrkimyksenä on kokonaan implantoitava kuulolaite. Kuulotorvi on esillä Turun Lasarettimuseon perusnäyttelyssä. Kuukauden esine on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa. Museo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo14 18 sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenotot ja tiedustelut: museonhoitaja Satu Rantala, p

9 Hospitaali 9 Syntymäkellonaikatiedusteluja ja tiedonhallintanäkökulmaa Teksti JA KUVAT» KRISTIINA ANDREASSON Asiakirjahallinnon yksikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) vastaa mm. tiettyjen asiakirjojen säilyttämisestä ja auttaa yksiköitä asiakirjojen säilytykseen tai hävittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Asiakirjahallinnon yksikköön kuuluvat VSSHP:n ja Tyksin kirjaamo, Tyks potilaskertomuskeskus, VSSHP keskusarkisto sekä Lasarettimuseo. (Lasarettimuseon esittely sivulla 8) Yksikössä työskentelee yhteensä 20 henkilöä. Yksikön esimies, arkistopäällikkö Kristiina Hovi, on myös VSSHP:n tietosuojavastaava. Potilaskertomuskeskus Tyks potilaskertomuskeskus huolehtii potilaskertomusten ylläpidosta ja arkistoinnista sekä toimittaa potilasasiakirjakopioita eri asiakasryhmien pyynnöistä. Työ on tarkkaa ja vaatii erikoisosaamista. Kyse on omasta erikoisalasta: työntekijät ovat tiedonhallinnan ammattilaisia, sanoo Kristiina Hovi. Sähköisestä arkistoinnista on tullut merkittävä osa potilaskertomuskeskuksen työtä. Arkistointi muuttui sähköiseksi, kun sähköisestä potilaskertomuksesta tuli virallinen potilaskertomus syksyllä Kaikkia potilasasiakirjoja ei kuitenkaan vielä tuoteta sähköisinä ja toisaalta yksiköt tarvitsevat edelleen paperikertomuksia. Potilaskertomuskeskuksessa skannataan aineistoja osaksi sähköistä potilaskertomusta. Työntekoa skannausvaiheessa nopeuttaisi potilaskertomuskeskuksen työntekijöiden mukaan se, että yksiköiden lomakkeisiin merkittäisiin täydellinen henkilötunnus. Päivittäin tulee keskimäärin 100 kappaletta tietopyyntöjä. Niitä lähettävät sisäisten asiakkaiden lisäksi yksityishenkilöt, viranomaiset, terveydenhuollon toimintayksiköt, edunvalvojat sekä syventäviä opintoja tekevät kandit ja tutkijat. Isoja asiakkaita ovat vakuutusyhtiöt ja potilasvakuutuskeskus, sanoo toimistosihteeri Marja Luhtala. Syyt tietopyyntöihin vaihtelevat: kyse voi olla potilaan hoidon toteuttamisesta muualla, tieteellisestä tutkimuksesta, testamentin pätevyyden todistamisesta tai hoitovirhe-epäilystä. Ehkä hieman yllättäen syntymäkellonaikaa kysytään paljon. Tietopyyntö on tehtävä aina kirjallisesti. Omia potilastietoja koskeva pyynnön voi tehdä vapaamuotoisena tai käyttää internetsivustolla olevaa lomaketta; kuolleita omaisia koskevalle pyynnölle on oma lomake. Tietojen luovutuksesta päättää pääsääntöisesti ylilääkäri tai hänen määräämänsä henkilö. Toimitusaika riippuu pyynnön luonteesta; omia tietojaan pyytävälle on annettava vastaus kuukauden kuluessa. Yleinen harhaluulo on, että arkistossa voi käydä nopeasti hakemassa omat paperinsa esimerkiksi yksityislääkärillä annettavaa hoitoa varten. Tietosuojan ja työturvallisuuden takia arkistossa ei ole asiakaspalvelupistettä, sanoo Kristiina Hovi. Hallintovirkailija Heli Salmisen mukaan kirjalliset tietopyynnöt nopeuttavat käsittelyä. Jos osastolla tai yksikössä on epätietoisuutta potilastietopyyntöihin liittyen, aina voi soittaa ja kysyä neuvoa. Kirjaamo Kirjaamossa kirjataan, tiivistää toimistosihteeri Erja Keskimäki. Kaikki hallinnolliset asiat on kirjattava. Kirjaamossa avataan ja kirjataan diaariin hallinnollinen posti. Hallinnollista postia ovat mm. työhakemukset, potilasreklamaatiot, lausunto- ja vastauspyynnöt ja Kirjaamossa kirjataan, tiivistää Erja Keskimäki. TYÖYHTEISÖ TUTUKSI viranomaisyhteistyöhön liittyvä kirjeenvaihto. Diaariin merkitään saapumisaika, lähteminen eteenpäin sekä saadut vastaukset. Saapumisaika on erityisen tärkeä esimerkiksi hankintakilpailutuksissa, työhakemuksissa tai oikaisuvaatimuksissa. Diaaria seuraamalla näkee, missä asiakirja on, sanoo Erja Keskimäki. Vuodesta 2008 alkaen on ollut käytössä sähköinen kirjaaminen. Asiakirjahallinto ja arkistointi lakisääteisiä Arkistopäällikkö Kristiina Hovi koordinoi kaikkea asiakirjahallintoa koko sairaanhoitopiirissä. Hän ohjeistaa ja neuvoo aineistojen säilytyksessä. Sairaanhoitopiirin tiedonhallintasuunnitelma yhdessä lainsäädännön kanssa määrittää, miten pitkään aineistoja säilytetään ja mitkä aineistot voi hävittää. Asiakirjan tuottanut yksikkö huolehtii itse aineistoista, joiden säilytysaika on kaksitoista vuotta tai vähemmän. Keskusarkisto huolehtii pitkäaikaisesti tai pysyvästi säilytettävästä aineistosta. Aineistoille pitäisi jo niiden syntyessä olla suunniteltuna myös säilytys, sanoo Kristiina Hovi. Tiedonhallintanäkökulma liittyykin sairaanhoitopiirissä moneen asiaan, esimerkkeinä sähköinen asiointi, sopimushallintajärjestelmä ja lomakesuunnittelu. Sähköinen tiedonhallinta on puolestaan kattokäsite, kokonaisuus, jonka alla ovat lukuisat käytössä olevat järjestelmät. Myös järjestelmissä syntyvän tiedon osalta on suunniteltava käytettävyys, säilyttäminen ja hävittäminen kuten paperiasiakirjojenkin kohdalla. Sähköistä arkistointia ja tiedonhallintaa pitää viedä eteenpäin. Asioiden pitäisi jatkossa mennä talon sisällä sähköisesti käsittelyyn, sanoo tiedonhallintasuunnittelija Karoliina Räty. Tavallisin (mieli)kuva arkistosta on metreittäin ja kilometreittäin hyllyjä. Potilaskertomusarkistossa kuvattuina Marja Luhtala (edessä), Heli Salminen, Kristiina Hovi ja Karoliina Räty.

10 10 Hospitaali Hammas-, suu- ja leukasairauksia on vuodesta 1985 tutkittu ja hoidettu Tyksin toimintana. Kuvat: Suu- ja leukasairauksien klinikka 30 vuotta suu- ja leukasairauksia Tyksissä Teksti» TUULA VAINIKAINEN Hammas-, suu- ja leukasairauksia on Turussa tutkittu ja hoidettu toki paljon pidempään, mutta vuodesta 1985 sitä on tehty Tyksin toimintana. Toukokuussa klinikan väki yhteistyökumppaneineen kokoontui seminaariin juhlistamaan työtään ja muistelemaan kuluneita vuosia. Hoitojen kehittämistyötä on tehty potilaiden parhaaksi. Tilaisuuden avasi klinikan oma jousikvartetti, sillä musisointi on aina ollut yksi hampaan osaavien ihmisten vahvuuksista. Astor Piazzollan Oblivion soi kauniisti erikoistuvien Uliana Niskasen, Kristiina Kopiston ja Aaro Turusen sekä erikoishammaslääkäri Päivi Jääsaaren soittimin. Tiedekunnan tervehdyksen tilaisuuteen tuonut dekaani Pentti Huovinen muistutti kuulijakuntaa lempiaiheestaan antibioottiresistenssistä. Pahin uhkakuva on se, että antibioottiresistenssiin menehtyneet ylittävät vuonna 2050 lähes kahdella miljoonalla syöpätauteihin kuolleet. Save lives clean your hands sopii siis hyvin ohjeeksi juhlivalle klinikallekin. Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialuejohtaja Jukka Sipilä loi katsauksen suu- ja leukasairauksiin toimialueensa osana. Laajaa yhteistyötä tehdään mm. hoidon suunnittelussa ja leikkaustoiminnassa korvaklinikan kanssa. Lasten ja muiden erityisryhmien hammashoito yleisanestesiassa ja erityisesti syöpälasten vaativa hammashoito ovat vahvistumassa erikoishammaslääkäri Päivi Jääsaaren johdolla. Kipupotilaiden hoitoa on dosentti Heli Forssellin vetämänä edistetty vahvasti näyttöön perustuvan lääketieteen pohjalta jo pitkään. Suun terveydenhuollon päivystystä on ylilääkäri Risto-Pekka Happosen johdolla kehitetty valtakunnallisesti eturintamassa. Vuoden 2015 alusta päivystyspalveluja on saatavilla ympäri vuorokauden. Suu- ja leukasairauksien hoidolla on Tyksissä vahva tieteellinen pohja. Vuonna 2014 klinikan osuus toimialueemme julkaistuista tutkimuksista oli neljännes, se on todella kunnioitettava luku, tiivisti Jukka Sipilä. Syöpälapset erityisryhmänä Lasten syöpien parantuneen ennusteen vuoksi syöpälasten määrä on kasvanut ja hoitojen pitkäaikaisvaikutukset tulevat työllistämään klinikkaa aiempaa enemmän. Yksikköön onkin saatu uusi hammaslääkäri, jotta urakasta selvitään. Alkuvaiheessa hoitojen vaatimat tarkastukset tehdään osastolla, jotta lapsia rasitettaisiin mahdollisimman vähän. Yksilöllisen hoitosuunnitelman lisäksi vanhempia ja lasta informoidaan pitkän tähtäimen hoidon kulusta, kertoi erikoishammaslääkäri Päivi Jääsaari. Ennen syöpähoitojen aloittamista voidaan joutua tekemään suun terveyttä ylläpitäviä hoitoja ja yleensä oikomislaitteet poistetaan. Hygieniavaatimukset ovat korkeat ja voimakkailla hoidoilla on valitettavan paljon vaikutuksia myös suun alueella. Kivut, anemia, pahoinvointi, limakalvojen tulehdukset, verenvuodot ja makuaistin muutokset ovat hankalia vaivoja, joita pyritään lievittämään kaikin mahdollisin keinoin. Solunsalpaajat ja pään alueelle kohdistunut sädehoito voivat vaikuttaa myös hampaiston ja leukojen kehitykseen. Yhteistyö sädehoitoklinikan fyysikoiden kanssa on usein tarpeen käytettyjen sädeannosten selvittämiseksi ennen hammashoitojen aloittamista. Hermovaurioita voi syntyä leukojen leikkausten yhteydessä. HLT Tuija Teerijoki -Oksa kertoi hermovaurioiden riskin minimoimiseen tähtäävästä tutkimuksesta. Diagnostiikassa käytettävät kvantitatiiviset tuntotestit ja kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmät auttavat vaurion vaikeusasteen paranemisen ennusteen arvioinnissa. Noin viidelle prosentille hermovauriopotilaista tulee hermovauriokipua, jota hoidetaan neuropaattisen kivun lääkkein. Leikkauksen jälkeen yli kuukauden kestänyt kipu heikentää hoidon ennustetta. Käsitys kivuista on syventynyt Dosentti Heli Forssell on tutkinut puremalihasten ja leukanivelten kiputiloja, joita kutsutaan purentaelimistön toimintahäiriöiksi (TMD). Oireita ovat kipu, niveläänet, naksuminen tai rahina, leukojen väsyminen tai jäykkyys ja leuan liikerajoitukset. Kipu on luonteeltaan jomottavaa ja tylppää. Viisivuotistutkimuksessa todettiin, että oireet voivat olla jatkuvia, ohimeneviä tai vaihtelevia. Jopa neljännes TMD-kivusta kärsivistä kokee merkittävää haittaa. TMD:n oireita on perinteisesti hoidettu mekaanisiin kuormitustekijöihin, kuten purentaan ja purentasuhteisiin liittyvänä ongelmana. Kehittyneen kipututkimuksen seurauksena vaivoja tarkastellaan nykyään biopsykososiaalisessa viitekehyksessä, jolloin sekä fysiologiset, psyykkiset että käyttäytymiseen liittyvät tekijät vaikuttavat oireiden syntyyn ja ennusteeseen. Psykososiaaliset tekijät ovat myös kivun pitkittymisen riskitekijöitä, ellei niitä havaita. Huomion kiinnittäminen potilaan kivunhallintakeinoihin on tärkeää. Myös perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä. Hoito-otteen tulee olla kuntouttava ja moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa. Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalla hoitotiimiin kuuluu hammaslääkärien lisäksi kipupsykologi, suuhygienisti ja fysioterapeutti. Tyksin hoitomallissa TMD-potilaiden laaja-alainen diagnostiikka ja yksilöllinen hoito lähtevät potilaiden täyttämän kipukyselylomakkeen tiedoista, kliinisestä

11 Hospitaali 11 tutkimuksesta ja sen yhteydessä tehdystä haastattelusta. TMD-oireilun oheisongelmat kuten psyykkinen kuormittuneisuus, unihäiriöt ja mahdolliset muut kipuongelmat otetaan myös huomioon. Hoidoista vastaa suunnittelusta alkaen moniammatillinen TMD-tiimi, jonka säännölliset tapaamiset ovat lisänneet yhteistä ymmärrystä hoitojen tavoitteista ja keinoista ja luoneet hyvän pohjan yhteistyölle. Hoidot räätälöidään potilaiden tunteman kivun voimakkuuden ja haitan perusteella. Osa selviytyy hoitajan antamien kotihoito-ohjeiden kanssa. Lievää haittaa kokevat saavat ohjeistuksen lisäksi kliinistä hoitoa, johon yleensä kuuluu purentakiskon valmistus. Vaikeimmin kipuileville potilaille tarjotaan em. lisäksi mahdollisuus kipupsykologin konsultaatioon. Räätälöidyn hoitomallin tuottamien tulosten seuranta jatkuu. Tekniikan kehitys kirurgian ja implantologian tukena Osastonylilääkäri, dosentti Tero Soukka valotti 3D-suunnittelua suu- ja leukakirurgiassa. Sitä tarvitaan purentavirheiden korjausleikkausten ja vaativien rekonstruktiohoitojen yhteydessä. Kuvantamisja materiaalitekninen kehitys on siirtänyt suunnittelutyötä leikkaussalista toimistopöydän ja tietokoneen ääreen. Siksi esim. vaativiin kasvojen alueen rekonstruktioleikkauksiin kuluu nykyisin aiempaa vähemmän aikaa ja potilasinformaatio on konkreettisempaa kolmiulotteisen tietokonekuvan äärellä. Komplikaatioriskit pienenevät ja kudosten käsittelyyn on toimenpiteessä vähemmän tarvetta. Turussa otetun 3-ulotteisen TT-kuvan perusteella Belgiassa valmistetaan implantti korvaamaan potilaan leukaluusta poistettua aluetta tai tukemaan puutoksen korvaamisessa käytettävää luusiirrettä. Lopputuloksena ovat tarkemmin istuvat implantit ja paremmat hoitotulokset. Apulaisylihammaslääkäri Juhani Laine kertoi suusyöpäpotilaan purennan kuntoutuksesta ja elämänlaadusta huolehtimisesta. Suomessa todetaan vuosittain noin 270 suuontelon syöpää, näistä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Näiden syöpien esiintyminen on noussut hiljalleen, ennuste ei ole juuri parantunut. Viiden vuoden päästä taudin toteamisesta elossa on 60 prosenttia sairastuneista. Suusyöpä vaikuttaa varsinkin leikkaushoitojen jälkeen sairastuneen arkipäivään monin tavoin. Muun muassa puheen tuottaminen, sosiaalinen elämä ja ruokailu hankaloituvat. Purennan kuntoutuksessa käytetään yleensä hammasimplantteja. Kaikki suusyöpäpotilaat eivät kuitenkaan halua purennan kuntoutusta, vaan ovat valmiita tulemaan toimeen vajaalla hampaistolla, irtoproteeseilla tai ilman hampaita. Kaikilla on kuitenkin oikeus saada kuntoutusta. Sädehoito määrää marssijärjestyksen suun kuntoutuksessa. Implanttihoidon aika on noin vuoden kuluttua sädehoitojaksosta. Tilaisuuden päätteeksi vastuualuejohtaja Risto-Pekka Happonen esitteli monitieteistä tutkimusta, jota tehdään mm. yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa äänen matemaattiseksi mallintamiseksi. Tutkimuksen päämääränä on luoda menetelmä, jolla voidaan ennakoida ääntöväylän anatomiaa muuttavien hoitojen vaikutusta puheeseen ja selvittää erilaisten puhehäiriöiden syitä. Tutkimuksella tuotetaan myös tietoa fonetiikan ilmiöistä ja puheen tuottamisesta. Hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojekti TO3:lla Hoitotyön kirjaaminen vei aikaisemmin paljon aikaa. Se oli sekavaa, eikä yhteisiä käytäntöjä ollut. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla perustettiin lokakuussa 2013 kirjaamisen kehittämisprojekti, jossa tarkoituksena mm. oli kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen, yksinkertaistaminen ja yhteisistä otsikoista sopiminen ja samalla niiden vähentäminen. Tarkoituksena oli myös vähentää tuplakirjaamista ja lisätä arvioivaa kirjaamista, jolloin esimerkiksi lääkäri tai seuraavaan työvuoroon tuleva pystyy nopeasti näkemään miten potilas sillä hetkellä voi. Aikaisemmin kirjaamismerkintöjä ja otsikoita oli runsaasti ja useassa eri paikassa, jolloin kokonaiskuvan hahmottuminen oli hankalaa. Kehittämisprojektin alussa loka-marraskuussa 2013 tehtiin koko hoitohenkilökuntaa koskeva alkukartoituskysely, jonka kautta jokainen sai olla mukana kehittämisessä ja päästiin selville hoitohenkilökunnan kokemasta nykytilanteesta kirjaamisessa. Kysely sisälsi strukturoituja väittämiä (24 kpl) asteikolla 1=ei koskaan 6=aina ja avoimia kysymyksiä (4 kpl). Kerran kuukaudessa kehittämisprojektissa oli kokoontumisia, joissa oli aina paikalla toimialueen edustaja jokaisesta yksiköstä sekä muita yhteistyötahoja kuten Turun yliopiston hoitotieteen laitos, Teksti» ESA HALSINAHO Sairaanhoitopiirin kiinteistöjaosto valitsi 13. toukokuuta T3-sairaalahankeen arkkitehtipääsuunnittelijaksi työyhteenliittymän Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy / Schauman arkkitehdit Oy. Samassa kokouksessa valittiin myös muita suunnittelijoita. Kilpailutukseen osallistui kolme suunnittelijaryhmää. Suunnittelijoiden kanssa allekirjoitetaan sopimukset kesäkuussa, minkä jälkeen rakennuksen käytännön suunnittelu pääsee toden teolla vauhtiin. Toiminnallinen suunnitelma on päivitetty kevään aikana, kertoo hankejohtaja Raija Asola, joka vastaa hankkeen toiminnallisesta suunnittelusta. Rakennuksen tulevien käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteistyö käynnistyy todenteolla lomien jälkeen elokuusta alkaen. Myös rakennuksen tulevat käyttäjät pääsevät osallistumaan suunnitteluun. Jatkosuunnittelua varten perustetaan useita asiantuntijatyöryhmiä. Logistiikkasuunnittelu kilpailutetaan vielä erikseen, tarjousten jättöaika päättyi toukokuun lopulla. Logistiikka käsittää, tekstiilien, lääkkeiden, hoitovälineiden ja - tarvikkeiden, tutkimusnäytteiden, ruoan, jätteiden, perin- Arvioi asioiden toteutumista sen hetkisessä kirjaamisessa Ka 2014 Ka 2013 Asteikko 1=ei koskaan 6=aina Teen työvuoron päätteeksi hoidon a arvioinnin Arvioinnin kirjaaminen on hyödyllista Toimintojen kirjaaminen on hyödyllista Tavoitteen kirjaaminen on hyödyllista Tarpeen kirjaaminen on hyödyllista Otsikoiden valinta on helppoa Se helpottaa potilaan tietojen raportointia Muodostan nopeasti kokonaiskäsityksen potilaasta Se palvelee perustehtävääni (potilaan hoitamista) Se helpottaa työni tekemistä Se selkeyttää kirjaamista Kehittämispalvelut-yksikkö ja MedBit. Kehittämistyötä ja muutoksia tehtiin mm. luomalla yksi yhteinen hoitotaulukko koko toimialueelle. Hoitopäivään kirjaamisesta luotiin potilasryhmittäin kirjaamisen minimikriteerit. Niiden avulla päästiin sopimaan yhteisistä otsikoista, joita kirjaamisessa tulisi käyttää. Vuoden kehittämistyön jälkeen alkukartoituskysely uusittiin marras-joulukuussa 2014, jolloin hoitohenkilökunta arvioi taas sen hetkistä kirjaamista. Tulosten mukaan kehittämistyön myötä kirjaamiseen kuluu hoitohenkilökunnalla 45 minuuttia vähemmän aikaa kuin aikaisemmin, kirjaamisesta on tullut yksinkertaisempaa ja saman asian kirjaaminen moneen paikkaan on vähentynyt. Arvioivan kirjaamisen merkitys on korostunut ja potilaan voinnista on helpompi saada nopea kokonaiskuva. Yhteisesti sovituista otsikoista (8 kpl) on tehty valmis lista, jolloin otsikoiden valitseminen on nopeampaa ja valmis lista ohjaa käyttämään ko. otsikoita. Hoitajat kokevat, että kirjaamisen kehittäminen helpottaa työn tekemistä ja aikaa jää enemmän varsinaiseen perustehtävään eli potilashoitoon. Työryhmän lisäksi koko hoitohenkilökunta on ollut mukana kehittämishankkeessa tuomalla esille kehitettäviä asioita ja arvioimalla kehittämishankkeen aikana tulleita uudistuksia. Vastaanotto uudistukselle on ollut poikkeuksellisen myönteinen. Kysely on saatavilla myös muiden toimialueiden käyttöön. Teksti: Weronica Gröndahl TtM, hoitotyön asiantuntija, TO3 T3-hankkeen suunnittelijat valittu teisen postin ja putkipostin, potilaiden ja tavaroidenkuljetusten sekä henkilöliikenteen suunnittelun. Konkreettinen rakentaminen alkaa 2016 keväällä T3:n perustaksi tulevan betonikannen valamisella, rakentamisesta vastaava kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä. Uusi sairaala nousee neliömetrin laajuiselle betonikannelle, joka rakennetaan rautatien ja Helsingintien päälle. T3:n bruttopinta-ala on neliömetriä. U- sairaalan bruttoala on noin neliömetriä. T3:n arvioidaan valmistuvan vuonna 2019, jonka jälkeen U-sairaalan käyttö loppuu toimintojen siirtyessä sieltä T3:een. T3-hanke verkossa: Leikkauskuva näyttää T3-rakennuksen etelästä, Kupittaan aseman suunnasta katsottuna. Kuva: arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy Tyksin T3-sairaalahankkeen suunnittelijat: Arkkitehti/pääsuunnittelija: TYL Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy/Schauman arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy LVIA-suunnittelu: Granlund Oy Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy Geotekninen suunnittelu: Rambol Finland Oy Rata- ja tiealueen suunnittelu: Rambol Finland Oy/ProxionOy/YSP Oy Palotekninen suunnittelu: L2 Paloturvallisuus Oy Automaattisen sammutusjärjestelmän suunnittelu: Heikki Lehmusvirta Oy Kiinteät sairaalalaitteet: Granlund Oy

12 12 Hospitaali Isoja uudistuksia lyhyessä ajassa Kuvat: Marjo Peltoniemi Kuva: Kristiina Andreasson Sairaanhoidon opiskelija Laura Arvola ohjeistaa potilasta päiväkirurgisessa yksikössä. Tyks Loimaan sairaalan valvomo. Teksti» KRISTIINA ANDREASSON Yksi sairaala -uudistuksessa vuoden 2015 alussa Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen aluesairaaloista tuli lähisairaaloita. Tyksissä käytössä oleva hoitolinjaorganisaatio ulottuu uudistuksen jälkeen nyt myös aiempiin aluesairaaloihin. Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalat tarjoavat jatkossa yhä enemmän usein tarvittavia tutkimuksia, hoitopalveluita ja toimenpiteitä. Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa kirurgista takapäivystystä vaativia leikkauksia ei enää tehdä, mutta päiväkirurgiset toimenpiteet saattavat lisääntyä. Harvemmin tarvittavat ja vaativimmat hoidot keskitetään Tyksin Kantasairaalaan ja Kirurgiseen sairaalaan. Eräs Yksi sairaala -hankkeen tavoitteista on hoitoon pääsyn nopeutuminen ja tasa-arvoistuminen: potilas voidaan lähettää sairaalaan, josta vapaa hoitoaika löytyy ensimmäisenä. Palautetta on saatu sekä Loimaalla että Vakka-Suomen sairaalassa esimerkiksi turkulaisilta potilailta, jotka ovat hämmästyneitä jouduttuaan mielestään pitkän matkan päähän sairaalaan. Toisaalta hoitokäynnin jälkeinen palaute on ollut positiivista ja lähisairaaloiden palveluun ollaan oltu tyytyväisiä. Negatiiviset kommentit yleensä liittyvät odotusaikoihin. Päivystysasetuksesta muutoksia vuodeosastoille Yksi sairaala -projektin lisäksi sairaaloissa annettaviin hoitoihin vaikuttaa myös vuoden 2015 alussa voimaan astunut päivystysasetus. Uudistuksia katselee monessa eri roolissa Janne Sjölund, joka on sairaanhoitaja, JHL:n pääluottamusmies ja Uudenkaupungin kaupunginvaltuutettu. Asioita on yritetty varmasti valmistella hyvin ja suhteellisen avoimesti, mutta henkilöstön edustajana ollut vaikea seurata, missä mennään. Yksi sairaala -hanketta ja uuden päivystysasetukseen liittyviä muutoksia on viety eteenpäin erillisinä hankkeina, vaikka ne ovat menneet ristiin, Sjölund pohtii. Janne Sjölundin mukaan isojen uudistusten yhtäaikaisuuden vuoksi on joissain tapauksissa vaikea erottaa niiden vaikutuksia toisistaan. Kaiken kaikkiaan Sjölund pitää kuitenkin henkilöstön ja yhteistyötoimikunnan tiedonsaantia uudistuksista hyvänä. Henkilöstön edustajia on myös ollut mukana valmistelutyöryhmissä Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Päivystysasetukseen liittyen vuodeosastojen toimintaa Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa organisoidaan uudella tavalla. Vuodeosastotoiminnan kehittämisen tavoitteena on yhtenäinen osasto, jossa on perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, konservatiiviset ja operatiiviset potilaat. Jos potilas vaihtuu erikoissairaanhoidon potilaasta perusterveydenhuollon potilaaksi, sänky säilyy samana. Vain lääkäri vaihtuu, sanoo Vakka-Suomen sairaalan koordinoiva ylilääkäri Michal Sopyllo. Vuodeosastohankkeessa on helppoa olla yhtä mieltä tavoitteesta. Tavoitteena on saada potilaan hoitoketjusta mahdollisimman virtaviivainen, sanoo Janne Sjölund. Loimaan sairaalassa ja Vakka-Suomen sairaalassa yleistunnelma muutosten osalta oli vielä jutuntekoaikaan toukokuun alussa odottava. Vuodeosastojen henkilöstöä koskevista muutoksista tiedetään tarkemmin kesäkuussa Loimaan ja Uudenkaupungin valtuustojen päätösten jälkeen. Sjölundin mielestä aikataulu on liian kiireinen, jos tavoitteena on lokakuun alku. Hän itse pitää vuodenvaihdetta loogisempana ajankohtana: Jos odotetaan kesäkuun puoliväliin valtuustojen päätöksiä, kesälomakausi tuo haasteita henkilöstösuunnitelmasta keskustelemiseen. Hyväkin hanke saadaan pilattua, jos henkilöstö lukee muutoksista lehdestä, Sjölund sanoo. Kuulemisvaiheessa on mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan omaan työpisteeseensä, mikä on erittäin tärkeää jatkositouttamisen kannalta. Kuulemisvaihe menee käytännössä loppukesälle, mutta sitä voidaan valmistella jo nyt. Muutosten nopeaa tahtia henkilöstön näkökulmasta miettivät myös Vakka-Suomen sairaalan vs. johtava ylihoitaja Liisa Vikström ja ajanvarauspoliklinikoiden osastonhoitaja Outi Kylä-Kaila. Muutos aluesairaaloille on ollut suuri. Lopullisia päätöksiä odotellessa on epävarmuutta ja epätietoisuutta tulevaisuuden suhteen, sanoo Liisa Vikström. Vuodeosastot ovat suurimmassa myllerryksessä. Yksi sairaala -hanke käytännön työssä Yksi sairaala -hanke on selkeä muutos hallinnollisesti, mutta toiminnan malli muotoutuu vielä vuoden 2015 loppuun asti, sanoo Michal Sopyllo. Auki olevia kysymyksiä on paljon. Samoilla linjoilla on Loimaan sairaalan koordinoiva ylilääkäri Armi Vuori. Hänen mielestään Yksi sairaala -uudistuksen tuomat muutokset eivät ole vielä vakiintuneet. Loimaan sairaalassa uudistus on näkynyt alkuvaiheessa lähinnä liikkuvien lääkärien isompana määränä. Yksi sairaala -uudistukseen ei Armi Vuoren mielestä ainakaan tässä vaiheessa liity suuria uhkakuvia, hän on enemmän huolissaan uuden päivystysasetuksen vaikutuksista. On hyvä, että toimintoja järkeistetään, sanoo Outi Kylä-Kaila. Yksi sairaala -hanke antaa paljon mahdollisuuksia, kun keskeneräiset asiat saadaan järjestykseen. Outi Kylä-Kailan mukaan Yksi sairaala -uudistuksessa tulleet muutokset on Vakka-Suomen sairaalassa otettu pääosin hyvin vastaan. Toimialueiden ja lähisairaaloiden oppivat tuntemaan toistensa toimintaa henkilökunnan yhteisissä koulutuksissa ja tapaamisissa, joissa myös hiotaan käytäntöjä. Outi Kylä-Kailan mukaan hankkeen positiivisia puolia ovatkin mm. koulutusmahdollisuuksien lisääntyminen ja entistä parempi tiedonkulku. Myös Janne Sjölund näkee Yksi sairaala - ja vuodeosastouudistuksissa hyvää: Uudistusten konkreettisia tavoitteita ovat kustannusten hallinta ja palveluiden turvaaminen. Sjölund toivoo, että jatkossa voidaan pystyä joustavasti käyttämään voimavaroja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osalta ja saada uusia resursseja avohoidon kehittämiseen. Sjölund mainitsee neuvotteluissa esillä olleen kotisairaalatoiminnan alueen asukkaiden palveluja parantavana esimerkkinä.

13 Motivoitunut henkilökunta Pienen työyhteisön etuina Loimaalla nousivat esiin kaikkien ammattiryhmien tasavertaisuus sekä työyhteisön keskustelevuus ja avoimuus ajatusten ja ideoiden suhteen. Motivaation ylläpito isossa organisaatiossa ja päätökset henkilökunnan asemasta ovat haasteellisia kysymyksiä. Kaiken avain on sitoutunut henkilökunta ja hyvä henki, ei tästä muuten tulisi mitään, tiivistää Armi Vuori. Pienen sairaalan rikkaus ja vaatimus on se, että potilaita on monenlaisia. Isoissa yksiköissä voi keskittyä, sanoo fysioterapeutti Virpi Järvinen Loimaan sairaalasta. Työntekijät pitävät hyvänä, että oppivat uutta, sanoo osastonhoitaja Jaana Kantee Loimaan sairaalasta. Henkilökunnalle on kertynyt laaja-alaista osaamista. Sairaanhoitajat hallitsevat 3-5 aluetta. Isossa yksikössä yli rajojen toiminta on vaikeaa, mutta pienessä yksikössä se on edellytys! Kukaan ei pysty ennakoimaan, miten osaaminen viedään jatkossa eteenpäin, Outi Kylä-Kaila sanoo. Laaja-alainen osaaminen mahdollistaa mm. ennakoitujen poissaolojen paikkaamisen. Ennakoimattomien poissaolojen tai pidempien lomien osalta hoitohenkilökunnan sijaisjärjestelyt eivät ole muuttunut Yksi sairaala -hankkeessa helpommiksi. Resursseja ei ole vaikkapa sairaanhoitajan äkilliseen, lyhytkestoiseen sijaisuuteen, eikä lääkäreillä ole varahenkilöresursseja. Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloissa haastatteluissa toistuu henkilökunnan motivaatio, joka näkyy intona prosessien kehittämisessä ja työpaikkaan sitoutumisessa. Hyvä esimerkki tästä on Loimaan sairaalan päiväkirurginen yksikkö. Päivittäin yksikössä hoidetaan toimenpidettä; laaja kirjo kirurgian eri aloja. Jaana Kanteen, Armi Vuoren ja sairaanhoitaja Jaana Hyytiäisen puhe toiminnan sujuvuudesta on vakuuttavaa. Prosessit elävät koko ajan ja niiden hiomisessa henkilökunnan mielipide ja potilaspalaute on tärkeää. Toinen tapausesimerkki prosessien hiomisesta on lokakuusta 2012 alkaen toiminut Vakka-Suomen sairaalan hematologian poliklinikka. Erikoislääkäri Tommi Salmi kiertää Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen sairaaloissa sekä Tyksin Kantasairaalassa. Kolmen viikon jaksoissa vastaanottokertojen määrä toimipaikkaa kohden on suhteutettu väestöpohjaan. Vakka-Suomen sairaalan ylihoitaja Liisa Vikström ja ajanvarauspoliklinikoiden osastonhoitaja Outi Kylä-Kaila. Kuva: Kristiina Andreasson Loimaan sairaalan koordinoiva ylilääkäri Armi Vuori. Hoito on tuotu lähelle potilasta. Tämä malli on samaan aikaan kuntien kustannuksia säästävä, hyvin toimiva lähipalvelu ja selkeästi erikoissairaanhoitoa, Outi Kylä-Kaila sanoo. Potilaan voimavarat eivät mene matkaan. Lääkärikäynnin lisäksi potilas saa hoidot lähisairaalassa, sanoo Tommi Salmi. Tommi Salmi on ollut alusta asti kehittämässä poliklinikan toimintaa. Toiminta on nyt vakiintunut ja prosesseja sujuvoittavia työtapoja saatu käyttöön. Salmi pääsee nykyään esimerkiksi yhdellä kirjautumisella näkemään kaikkien toimipaikkojensa ajanvaraukset. Kaikkien neljän toimipaikan työntekijöille kerran vuodessa järjestettävä yhteinen koulutuspäivä tukee mm. työtapojen samanlaisuutta toimipaikasta riippumatta. Prosessien sujuvuus on erittäin tärkeää: yhden työpäivän aikana Salmen vastaanotolla on keskimäärin kymmenen potilaskäyntiä ja suurin piirtein saman verran puheluja potilaiden kanssa. Erikoislääkäri Tommi Salmi Kuva: Esa Halsinaho Janne Sjölund katselee muutoksia monessa eri roolissa. Kuva: Esa Halsinaho Kuva: Kristiina Andreasson Kuva: Kristiina Andreasson Loimaan sairaalan päiväkirurgisen yksikön sairaanhoitaja Jaana Hyytiäinen Fysioterapeutti Virpi Järvinen työskentelee Loimaan sairaalassa Hospitaali 13 Kuva: Kristiina Andreasson Kuva: Kristiina Andreasson Vakka-Suomen sairaalan koordinoiva ylilääkäri Michal Sopyllo

14 14 Hospitaali Kuva: Esa Halsinaho Vuoden Menestyjät 2015 palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa Teksti» Marjo Peltoniemi Vuoden Menestyjä -palkinnon hakukriteereiksi määriteltiin tällä kertaa sairaanhoitopiirin arvoista demokratia, tehokkuus ja potilaslähtöisyys. Valinnoista vastannut Vuoden Menestyjä -työryhmä valitsi saapuneista 59 hakemuksesta palkittavaksi 20 eri työryhmää tai yksittäistä henkilöä, jotka palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa Esimerkkejä potilaslähtöisestä toiminnasta ovat potilaan voimavarojen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen tarjoamalla potilaalle riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla terveydentilaa ja hoitoa koskevaa tietoa tai esimerkiksi, että yksikön toiminta suunnitellaan siten, että henkilöstöllä on edellytykset varmistaa potilaalle korkealaatuinen ja turvallinen hoito oikeaan aikaan. Tehokkuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi työyksikössä annetun hoidon, hoitoprosessin sujuvuuden ja oman työprosessin jatkuvaan arviointiin perustuvaa toimintaa tai esimerkiksi LEAN -ajattelun mukaista toimintaa. Työyhteisön toiminta perustuu yhteistoimintaan ja demokratia-kriteerillä kartoitettiinkin esimerkiksi hyviä yhteistoiminnan tuloksia. Palkitut ja perustelut ovat: Tules toimialueelta: Apulaisosastonhoitaja Sari Liianmaa ja osastonhoitaja Pia Sykkö Tules toimialueen lähetteiden käsittely on hiottu Lean-toimintamallin mukaisesti entistä tehokkaammaksi. Käsikirurgit, jonohoitaja ja Pkl hoitaja Käsikirurgian potilaiden hoidon saatavuutta on parannettu ja hoitoa kehitetty entistä potilaslähtöisemmäksi sekä tehokkaammaksi. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalta: Kirjaamisen vastaavat ja yhteistyötahot Potilashoidon kirjaamista on kehitetty nopeammaksi, selkeämmäksi ja tasalaatuisemmaksi. TO3:n kirjaamisen kehittäminen on suoraan hyödynnettävissä muilla toimialueilla. Perushoitaja Marja-Liisa Mulo-Rantanen Marja-Liisa Mulo-Rantanen on ollut aktiivisesti kehittämässä TYKS:n proktologisten (paksusuolen, peräsuolen ja peräaukon alueen sairauksien) sairauksien tutkimusta ja hoitoa yhdessä hoidosta vastaavien kirurgien kanssa. Neurotoimialueelta: Duodopa-hoitoprosessin suunnittelu - Kahden eri työyksikön (neurologian pkl ja neurologian vuodeosasto) työtapoja- ja työnjakoa yhdistelemällä ja muuttamalla, suunniteltiin duodopa-potilaan hoitoprosessi potilaan osalta selkeäksi ja sujuvaksi kokonaisuudeksi. (Duodopa kuuluu Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettuihin lääkevalmisteisiin.) Medisiiniseltä toimialueelta: Ihopoliklinikan allergiayksikkö; allergiatestaus ja vastaanotot Ihopoliklinikan allergiayksikössä on tehty potilaslähtöisesti ja entistä tehokkaammin työtä, jotta on selvitty lisääntyvästä potilasmäärästä. Laboratoriohoitaja Eija Salo PET-keskuksessa alkoi uuden galliummerkkiaineen tuotanto, mikä vaati täysin uuden työtehtävän opettelemista. Vastuuhoitajana toimiva Eija Salo on perehtynyt itsenäisesti työhön ja luonut täysin uudenlaisia toimintamalleja. Lasten ja nuorten klinikalta: Lasten ja nuorten osasto UB5 ja kipukuntoutus työryhmä Moniammatillinen työryhmä suunnitteli kroonisesti kipuileville lapsille ja nuorille kipukuntoutus -osastohoitojakson, jossa etsitään yhdessä potilaan ja perheen kanssa voimavaroja selviytyä arjesta. TO8A:n päiväsairaalan reumaprosessin henkilökunta Lasten ja nuorten päiväsairaalan reumaprosessia on sujuvoitettu ja selkeytetty olemassa olevilla resursseilla ja niiden tehokkaalla käytöllä sekä käyttöönottamalla uusia hoitokäytänteitä kuten ilokaasusedaatio. TOTEK -palvelualueelta: Turva-kierros työryhmä Teho-osaston hoitajat ideoivat koko palvelualueella käyttöönotetun talossa tehtävän turvallisuuskierroksen, jolla jokaisen tulee kerran vuodessa käydä. Auktorisoitu haavahoitaja Maarit Ahtiala Ahtiala on aktiivisella panoksellaan ja tutkimustyöllään sekä kouluttautumisellaan saanut vähennettyä aikuisten teho-osastolla merkittävästi potilaille kehittyvien painehaavojen määrää sekä kehittänyt koulutusta ja verkostoitumista. Asiantuntijapalveluista: Keuhkoahtaumapotilaiden kuntoutusten kehittäminen Työryhmä suunnitteli Fysioterapian ja Keuhkoklinikan keuhkoahtaumapotilaille liikunnalliset kuntoutusryhmät potilaiden itsehoidon kannustamiseksi. Tekniikasta ja huollosta: Puistotiimi, Logistiikkakeskus Puistotiimin olemassa olevalla henkilömäärällä (5) on saatu merkittävä tehostaminen piirin ulkotöiden hoitamiseen ja Halikon sairaalan ulkotöiden hoito on saatu kotiutettua ostopalveluista omaksi toiminnaksi (kustannussäästö). Laitoshuoltajat Satu Laukkanen ja Kirsi Jussila T-röntgenin ja keuhkopoliklinikan perus-, väli- ja eristyssiivouksesta vastaavat laitoshuoltajat ajoittain erittäinkin kireäs-

15 tä työtahdista huolimatta tulevat kesken perussiivouksen tekemään eristyssiivousta röntgenosastolle. Viestintä sujuu hyvin ja lisäresursseja järjestyy tarvittaessa nopeasti. Henkilöstöpalveluista: Henkilöstösihteeri Pirjo Hänninen Pirjo veti koko hoitohenkilöstöön vaikuttavan Titania-projektin (Titanian sähköisen asioinnin käyttöönotto, ergonomia ja autonomia) määrätietoisesti ja sinnikkäästi. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselta: Akuuttihoidon hoitajat, päivystyslaboratorion päivystävät hoitajat ja kuvantamisen päivystävät hoitajat Aivoverenkiertopotilaan liuotushoito on ensihoidon ja päivystyksen alueella huippuunsa hiottu Leanajatteluun perustuva tehokas hoitoketju hoitoprotokollineen ja tulokset huippuluokkaa. Psykiatrian tulosalueelta: Psykiatrian tulosalueen koulutustyöryhmä Henkilökunnan koulutukset suunniteltiin uudelleen siten, että niillä pystytään nyt paremmin vastaamaan asiakkaan tarpeisiin sekä organisaation vision ja strategisten valintojen toteutumiseen. Tyks Sapasta: Lasten anestesia MRI-työryhmä Erityisesti anestesiaa vaativa lasten MRI-kuvantamispalvelu oli ruuhkautunut. Roberto Blanco-Sequeiros (SAPA) ja Tuula Manner (Totek) kehittivät yhteistyössä henkilökunnan kanssa mallin, jossa samanaikaisesti voidaan järjestää kahden lapsen anestesia-mri vierekkäisillä MRI-laitteilla ja jonot saatiin purettua. Erikoislääkäri Leena Puksa Leena Puksa on saanut paljon positiivista palautetta potilaan hyvästä kohtaamisesta ja myös kouluttanut yksikön lääkäreitä potilaan onnistuneessa kohtaamisessa. Potilaiden kunnioittava ja ystävällinen kohtelu tulee aina muistaa palvelujen sisällön kehittämisen ja tulostavoitteiden rinnalla. Salon aluesairaalasta: Polven ja lonkan tekonivelprosessissa mukana oleva henkilökunta Salon aluesairaalan tekonivelpotilaan hoitoprosessia on kehitetty onnistuneesti entistäkin tehokkaammaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Mm. sairaalassaoloaika on lyhentynyt. Vuoden Menestyjä työryhmä: Katariina Similä, Henkilöstöpalvelut; Anne Hedman, EPLL; Tuija Lehti, Tyks; Petri Virolainen, TYKS; Kari Kandelberg, Huoltopalvelut; Marjo Saarenmaa, Psykiatrian tulosalue; Lauri Tanner, Hallintopalvelut; Hannele Heine, JUKO; Jaana Dalén, Super; Jussi Rantanen, TEHY; Pirjo Penger, JYTY; Johanna Siiriäinen, KTN; Tarja Mäkinen, Henkilöstöpalvelut Turun Lääketieteenkandidaattiseura Elämyksiä, edunvalvontaa ja palveluita Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Turun Lääketieteenkandidaattiseura (TLKS) ry on Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö, jossa on jäseniä tällä hetkellä yli 900. Käytännössä kaikki Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen opiskelijat liittyvät jäseniksi ja valmistuneet säilyvät alumnijäseninä. Seura tarjoaa sekä viihdettä että asiaa kuten edunvalvontaa, kontakteja ja vaikutusmahdollisuuksia. Hallituksen puheenjohtaja Tatu Kantonen kertoo toiminnan pääpointeista. Tatu Kantonen on toiminut Turun Lääketieteenkandidaattiseuran puheenjohtajana vuoden alusta lähtien. Seuran luottamustehtäväpestit kestävät yleensä vuoden kerrallaan. Tatulle puheenjohtajuus oli luonnollinen jatkumo, sillä hän on neljännen vuosikurssin opiskelija ja ollut aktiivisesti mukana seuran toiminnassa alusta saakka muun muassa seuran oman lehden päätoimittajana, Speksi-teatteriryhmässä ja muussa toiminnassa. Tämä on paras näköalapaikka vaikuttaa siihen mitä kandiseurassa tapahtuu. Yhteen lääketieteen opiskelijoiden vuosikurssiin kuuluu Turussa noin 150 opiskelijaa, jotka valitsevat itselleen kurssi-isännän ja hän hakee kurssilaisilleen seuran jäsenyyden. Varsinaiseksi kandiseuran jäseneksi kutsutaan vain lääketieteen opiskelijoita, mutta hammaslääketieteen opiskelijat ja osa biolääketieteen opiskelijoista kuuluu ns. Tivoliklubiin, mikä oikeuttaa käyttämään jäsenpalveluitamme ja toimintaamme. Merkittävän osan toiminnasta muodostavat jäsenpalvelut ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Toiminnasta ja jäsenpalveluista vastaavat eri toimikunnat ja harrastekerhot seuran sisällä, joihin kuuluvat esimerkiksi talous-, liikunta- ja kulttuuritoimikunta sekä ulkoasiaintoimikunta, Tatu Kantonen kiteyttää. Asiapuolelta Kantonen nostaa esiin edunvalvonta- ja opintotoimikunnan, joka pitää yhteyttä opetushenkilökuntaan ja on mukana kehittämässä opintoja. Parhaillaan toimikuntaa työllistää Turun lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelman curriculum-uudistus, jossa päivitetään koulutuksen sisältöä, jotta koulutuksessa opetettaisiin oikeita asioita. Opiskelijat pystyvät toimikunnan kautta vaikuttamaan opetussisältöihin. Uudistusta koordinoi lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Opinto- ja edunvalvontatoimikunta valitsee myös vuoden luennoitsijan opettajakunnasta joka vuosi. Pidämme muiden lääketieteellisten tiedekuntien kandiseurojen puheenjohtajien kanssa yhteyttä. Seura tekee myös aktiivisesti yhteistyötä kaikki lääketieteenopiskelijat yhteen kokoavan Suomen medisiinariliiton kanssa, jonka jäsen se on. TLKS on myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenjärjestö Hospitaali 15 Kuinka kaikki sai alkunsa? Helsingissä oli lääketieteellinen tiedekunta pitkään ennen Turkua. Alussa kun Turun tiedekunta perustettiin, lääkärit suorittivat alkuopintonsa Helsingissä. Turussa lääketiedettä opiskelevat olivat aluksi Helsingin kandiseuran jäseniä, mutta jo vuonna 1946 perustettiin Turkuun alajaosto, jonka pohjalta Turun oman kandiseuran toiminta lähti kehittymään. Ensimmäinen oma kahvila syntyi Kantosen mukaan lukujen vaihteessa ja ensimmäinen Tivoli-kerhohuoneisto saatiin vuonna -61. Oma lounas-kahvila Candio on edelleen keskeistä toimintaa ja sen toiminta on laajentunut vuosien mittaan. Tänä päivänä Candiossa työskentelee seitsemän palkattua työntekijää. Niiden lisäksi seuralla on palkattu toimistonhoitaja. Tivoli-kerhohuone on vaihtanut monta kertaa paikkaansa, mutta nimi on säilynyt. 70-vuotisjuhlat tulossa Bileet ja juhlat ovat erottamaton osa seuran kevyempää tarjontaa. Järjestämme esimerkiksi erilaisia yhteisjuhlia muiden ainejärjestöjen kanssa. Tärkeimmät seuran organisoimat juhlat ovat seuran vuosijuhlat kerran vuodessa keväisin. Juhlat järjestetään muuten VPK-talolla, mutta kerran viidessä vuodessa pidetään hieman isommat bileet Turun linnassa. Ensi syksystä alkaen vietetään kandiseuran 70-vuotisjuhlavuotta. Juhlinnan lisäksi on tarkoitus toteuttaa Parempi mieli -hyväntekeväisyyskampanja yhteistyössä Tyks-säätiön kanssa arvokkaan tutkimustyön hyväksi. Syksystä alkaen juhlavuosi näkyy erilaisina tapahtumana ja huipentuu keväällä vuosijuhlaan. Seura tarjoaa mahdollisuuden tavata opiskelijakollegoita rennommissa merkeissä ja verkostoitua. Uusille opiskelijoille järjestetään paljon tutustumistapahtumia. Kantonen on itse viihtynyt hyvin teatteri Speksin parissa, koska se tarjoaa luovaa vastapainoa opiskelulle. Mukana on Kantosen arvion mukaan noin sata opiskelijaa vuodessa. Tänä vuonna esiinnyttiin esimerkiksi Turussa Sigyn-salissa ja kaupunkikiertueella Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa. Vakavampikin toiminta vetää porukkaa, sillä taannoin muun muassa kansainvälisistä asioista, seksuaaliterveydestä ja hyvinvoinnista vastaava Ulkoasiaintoimikunta järjesti itsemurha-teemaisen keskusteluillan ja luentosali oli tupaten täynnä, Kantonen kertoo laajasta toiminnasta. Tatu Kantonen on löytänyt luovaa vastapainoa lääketieteelle seuran lehtihommista ja teatterista.

16 16 Hospitaali MET-palvelu: potilasturvallisuutta varmistavaa asiakaskeskeistä yhteistyötä Hätätilaan joutuvien potilaiden tunnistamiseen tarkoitettujen sairaalan sisäisten hoitoryhmien MET-toiminta (Medical Emergency Team) on viime vuosina yleistynyt Suomessa. Yleistymistä on jouduttanut elvytyksen Käypä hoito -suositus, jonka mukaan sairaaloissa tulee olla selkeästi määritelty vaste teho- ja valvontaosastojen ulkopuolella ilmeneviin peruselintoimintojen häiriöihin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) käynnistyi MET-palvelu aluksi kokeilujaksona Tyksin A-sairaalassa vuonna 2012 ja siirtyi vuoden 2013 organisaatiouudistuksen myötä T-sairaalaan. MET on potilasturvallisuutta varmistavaa ja asiakaskeskeistä yhteistyötä eri toimi- ja erikoisalueiden kanssa. Yli yksikkörajojen tapahtuva tietojen ja taitojen leviäminen sekä potilaan tilanteen yhdessä arvioiminen edistävät kommunikaatiota ja hoidon laatua sairaalassa. Teho-osastolla elvytys- ja MET-ryhmien resursointi erillisiksi palveluiksi mahdollistaa koulutuksen kohdentamisen ja erikoisosaamisen ylläpitämisen. Palautteen keräämisellä tuetaan palvelutoiminnan jatkuvaa kehittämistä. VSSHP:ssa maksullista MET-palvelua on saatavilla päivittäin klo METyhteistyön aloittamisesta sovitaan osaston johdon kanssa. MET-toimintaan liittyvät periaatteet, vastuukysymykset, toimintavaltuudet sekä MET-kriteerien käyttäminen käydään läpi koulutuksessa. Tutkimusten mukaan valtaosalla sairaalapotilaista on ollut mitattavissa olevia peruselintoimintojen häiriöitä useita tunteja ennen sydänpysähdystä. Potilaiden peruselintoimintojen häiriöistä jopa puolet voi jäädä hoitajilta vuodeosastoilla huomioimatta. MET-kriteerit kertovat peruselintoimintojen häiriötilasta ja ohjaavat vuodeosaston henkilökunnan tarvittaessa hälyttämään ennakoivasti MET-hoitajan paikalle. Kun jokin MET-kriteereistä täyttyy, potilaan häiriötilan hoito tapahtuu hoitohenkilökunnan sekä MET-hoitajan yhteistyönä. Teho-osaston sairaanhoitajista koottu MET ryhmä tarjoaa kriittisesti sairaan potilaan hoito-osaamista teho-osaston seinien ulkopuolella, hoitovastuun pysyessä toimialueiden yksiköissä. MET-hoitajat toimivat myös ns. konsultaatiohoitajina. T-sairaalassa MET-ryhmän toiminta on ollut erityisen aktiivista trauma- ja vatsakirurgisia potilaita hoitavissa yksiköissä. Toimenpide-, teho- ja kivunhoidon palvelualueen (TOTEK) teho-osasto esitteli MET-toimintaansa Saviruukun aulassa. MET-Baarissa tehohoitajat jakoivat karamelleja ja tuoreinta tietoa palvelusta. Kohtaamisissa ja keskusteluissa saatiin vahvistusta sille, että huoli potilaista on yhteinen. Teksti JA KUVA: Minna Ervast, kliinisen hoitotyön asiantuntija, Toimenpide-, teho- ja kivunhoidon palvelualue Vuoden 2014 RAFAELA hoitoisuushenkilö: sairaanhoitaja Sirkku Elina Virtanen Oikeaa työergonomiaa harjoiteltava säännöllise Teksti JA KUVAT» KRISTIINA ANDREASSON Oikean työergonomian oppiminen ja siihen panostaminen on tärkeää kaikille, työtehtävästä riippumatta. Jokaisella osastolla pitäisikin olla ergonomiakorttikoulutuksen käynyt työergonomiavastaava. Perushoitaja Päivi Ståhlström on neurokirurgisen vuodeosaston työergonomiavastaava. Ergonomiakorttikoulutuksen lisäksi hän on pätevöitynyt kouluttajaksi sekä käynyt kinestetiikan peruskurssin. Jo ennen koulutuksiin osallistumista Päivi Ståhlströmillä oli omakohtainen kiinnostus työergonomiaan. Hän myös kehuu esimiestään, joka on ollut tukena ja kannustajana ergonomia-asioiden hoitamisessa ja edistämisessä osastolla. Ergonomiavastaavana Päivi Ståhlström huolehtii osaston uusien työntekijöiden kouluttamisesta. Pidempään osastolla työskennelleiden kanssa hän käy säännöllisesti läpi työergonomiaan liittyviä asioita. Hän myös huolehtii siitä, että osastolla apuvälineet ovat kunnossa ja tallessa. Päivi Ståhlströmin rooli ergonomiavastaavana ei rajoitu koulutukseen: hän voi paikalla ollessaan tarvittaessa auttaa osastolla vaikeissa siirtotehtävissä. Voima lähtee reisistä Keppiä ja porkkanaa Päivi Ståhlström ei myönnä käyttävänsä harjoitteluun kannustamiseksi. Hän kuitenkin myöntää pitävänsä listaa osallistuneista ja hätistävänsä osallistumattomia. Tavoite on, että työntekijät käyvät kerran vuodessa harjoittelemassa, Päivi Ståhlström sanoo. Harjoituksissa keskitytään oikeaan työasentoon ja uusiin ergonomiaoppeihin. Noin puolitoista tuntia kerrallaan kestävät harjoitukset järjestetään T-sairaalan siirtokoulutuskeskuksessa. Oikean työergonomian oppiminen ja harjoitteleminen on erityisen tärkeää fyysisessä työssä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä jaettiin nyt ensimmäistä kertaa RAFAELA-hoitoisuushenkilökunniakirja, ja sen sai sisätautiosastolla 3 työskentelevä Sirkku Elina Virtanen. Kunniakirjan saajan pitää täyttää FCG:n kriteerit vuoden valtakunnalliseksi RAFAELA-henkilöksi. Vuoden 2014 RAFAELA -hoitoisuushenkilön kriteerit: työskentelee esimerkillisesti RAFAELA -järjestelmän parissa on hoitotyön ammattilainen (ei esimiesasemassa) työskentelee aina hoitotyön lähtökohdista käsin ja potilaan parhaaksi, myös moniammatillisen työryhmän jäsenenä kykenee tarkastelemaan hoitotyötä kokonaisvaltaisesti kaikessa toiminnassaan: Valtakunnalliseksi RAFAELA-hoitoisuushenkilöksi organisaatioiden edustajista vuonna 2014 valittiin Eija Hokajärvi Tampereelta.

17 Hospitaali 17 MET-kriteerit Hengitys Hengitystiheys alle 6 tai yli 30 Happisaturaatio toistetusti alle 90 % lisähapesta huolimatta Verenkierto Syketaajuus alle 40/min. tai yli 140/min. Systolinen verenpaine toistetusti alle 90 mmhg Tajunta Tajunnan selkeä huononeminen Tavanomaiselle hoidolle reagoimaton kouristelu Muu syy Ei lainkaan diureesia/8 h Huoli potilaasta: Mittaa silti hengitystaajuus, happisaturaatio, syketaajuus ja verenpaine Arvioi potilaan tajunnantaso Glasgow Coma Scalea apuna käyttäen Ilmoita osaston vastuulääkärille potilaan voinnin huononemisesta ja soita MET-ryhmälle! Kun yksikin kriteeri täyttyy, ilmoita osastosi vastuulääkärille ja soita MET-ryhmä! MET-ryhmä, p Tyksissä käyttöön uusi simulaatiohuone Simulaatiohuoneessa harjoittelu voidaan räätälöidä sopivaksi erikokoisille ryhmille. Kuvat: Janne Kataja sti jossa toistuvat tietyt, samat liikkeet monta kertaa päivittäin. Jokaisen pitäisi muistaa oikeat asennot: voima lähtee reisistä. Vanhoista, vääristä asennoista on vaikea päästä eroon, Päivi Ståhlström sanoo. Nykykäytännön mukaan pääasiallinen työskentelyasento on käyntiasento. Siinä on helppo siirtyä eteen ja taaksepäin ja samalla säilyttää oma tasapaino. Oikeat työasennot on tärkeä muistaa myös työajan ulkopuolella, arjen askareissa. Kroppansa kuormitusta työssä voi vähentää huolehtimalla omasta yleiskunnosta, lihaskunnosta sekä sydän- ja verenkiertoelimistön kunnosta vinkkaa Päivi Ståhlstöm. Teksti» KRISTIINA ANDREASSON Tyksissä on otettu käyttöön uusi simulaatiohuone. Uudessa huoneessa harjoittelu voidaan räätälöidä sopivaksi erikokoisille ryhmille, eivätkä harjoitukset häiritse osastojen toimintaa. Huone myös mahdollistaa klinikkojen välisen yhteistyön tilankäytössä ja simulaatioharjoituksissa. Uudessa simulaatiohuoneessa harjoituksiin osallistuvat sekä opiskelijat että Tyksin henkilökunta. Simulaatiohuoneessa on käytössä kaksi erilaista simulaationukkea: synnyttävä nainen (Elsa) ja noin viisivuotias lapsi (Elvis). Suurehkot nuket sijoitetaan huoneeseen pysyvästi ja niiden ympärille luodaan todentuntuinen sairaalaympäristö. Simulaatio-opetuksessa nukkea voidaan hoitaa toistuvasti, hänelle voidaan tehdä toimenpiteitä ja hänen kanssaan on lupa tehdä virheitä. Lääketieteen kandidaattien opetus on synnyttävän äitinuken avulla sujunut hienosti uudessa simulaatiohuoneessa. Ryhmäkokojen kasvaessa simulaatiot täydentävät oivallisesti synnytyssaliopetusta, sanoo opetushoitaja, kätilö Sanna-Mari Manninen. Tyksin synnytysosastolla on pidetty säännöllisiä simulaatioharjoituksia jo kymmenen vuoden ajan, keskolassa, (isojen) lasten teho-osastolla neljä vuotta ja lasten poliklinikalla pari vuotta. Lasten teho-osaston simulaatiot toteutettiin aiemmin osastolla, mikä oli potilastilanteen vuoksi ajoittain hyvinkin haasteellista. Nyt simulaatiot onnistuvat paremmin ja osallistuminen on sujuvampaa rauhallisessa tilassa, kertoo lastentautien erikoislääkäri Janne Kataja. Vastasyntyneiden simulaatiot jatkuvat edelleen synnytyssalissa ja keskolassa normaalikäytössä olevilla potilaspaikoilla. Tällöin saadaan harjoitteluun vieläkin enemmän todentuntuisuutta ja testattua oikeita hoitovälineitä, kertoo neonatologi Hanna Soukka. Asiakasraatitoiminta alkoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Teksti» KRISTIINA ANDREASSON Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) on käynnistynyt asiakasraatitoiminta. Tavoitteena on saada palvelun käyttäjät mukaan toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöiseksi. Asiakasraadilta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää johdon ja toimintayksiköiden päätöksenteon tukena. Asiakasraateja on aiemmin hyödynnetty enemmän yksityissektorilla, mm. kaupan alalla. Viimeisen kahden vuoden aikana on esimerkiksi Vaasan sairaalanhoitopiirissä käynnistetty terveydenhuollon asiakasraatitoiminta. Asiakasraati voi ottaa kantaa konkreettisiin, käytännön arkisiin asioihin kuten esimerkiksi sairaalan opastuksiin, ohjeisiin ja tilakysymyksiin, sanoo Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kehittämispalveluissa työskentelevä Mari Viljanen-Peuraniemi. Raatilaisiksi haki 53 innostunutta. raatiin valittiin kaksivuotiselle kaudelle 10 varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet. Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Ensimmäisessä kokouksessaan ( ) raati valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian Terveempänä kotiin mukaan toiminnan tarkoituksena on lisätä väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Toiminnan tulos tulee näkyä potilaille selkeänä ja osallistuvana palveluna sekä erinomaisena palvelukokemuksena. Yksi sitovista strategisista tavoitteista on potilasraatien organisointi toukokuuhun 2015 mennessä.

18 18 Hospitaali Ensimmäiset LOVe-kurssin Turun ammatti-instituutissa aloittaneet opiskelijat opettajanaan Kirsi Kauliomäki (takana). Kuva: Tuula Toivonen/ Turun ammatti-instituutti Ajankohtaista LOVesta: LOVea oppilaitoksissa! Lääkeosaaminen verkossa -verkkokurssin (LOVe) voi suorittaa jatkossa myös oppilaitoksessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on tehnyt kevään 2015 aikana LOVe-sopimuksen Turun ammatti-instituutin sekä Yrkeshögskolan Novian kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijalla voi olla valmistuttuaan LOVe-teoriaosioita suoritettuna. Oppilaitos käyttää VSSHP:n LOVe-lokikirjaa suoritusten todentamiseksi vastuuopettajan allekirjoituksella vahvistettuna. Lisäksi suoritukset merkitään oppilaitoksen opintorekisteriin. Lääkehoidon lupaan liittyvät kliiniset näytöt voi antaa vasta valmistuttuaan ja työsuhteen solmittuaan. Vähintään 140 opintopistettä suorittanut, laillistettuun terveydenhuollon ammattiin opiskeleva opiskelija voi suorittaa vapaaehtoisina opintoina sairaanhoitopiirin lääkelupakäytäntöön liittyviä verkko-opintoja (LOP, IV, KIPU ja ABO-osiot), mikäli hän on suorittanut kaikki perusopintoihinsa kuuluvat lääkehoidon opinnot hyväksytysti. Nimikesuojattuun terveydenhuollon ammattiin opiskelevan tulee vastaavasti olla suorittanut hyväksytysti kaikki perusopintoihin kuuluvat lääkehoidon opinnot ja pakolliset yhteiset ammatilliset tutkinnon osat. Lisäksi hänen tulee olla osaamisalavaiheessa (ensihoito, lasten ja nuorten hoito & kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, vanhustyö sekä kuntoutus tai suun terveydenhoito). Nimikesuojattuun terveydenhuollon ammattiin opiskelevat opiskelijat suorittavat LOP-osion. VSSHP:n lääkehoitoluvat tallennetaan Sympaan Työntekijä tallentaa itse lääkehoitoluvan Sympaan, josta se lähtee esimiehelle hyväksyttäväksi. Sympaan tallennetaan valmis lupa ja voimassaoloaika, ei osasuorituksia. Ohje luvan tallentamiseen on Santrassa: Henkilöstöasiat > Koulutus ja osaaminen. Potilashoitoa toteuttava hoitohenkilöstö suorittaa luvan viiden vuoden välein. Esimies seuraa Sympan avulla lupien voimassaoloa ja saa hälytykset vanhenevista luvista. Tällä hetkellä 2/3 hoitohenkilöstöstä on tallettanut luvan Sympaan. Kaikki vaaditut luvat tulee suorittaa ja tallentaa Sympaan mahdollisimman pian. Merja Nummelin, Sirpa Saarni Tervetuloa näyttötutkinnon maailmaan! Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamista tai pätevöityä uuteen ammattiin työtehtävien vaihtuessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) voi näyttötutkintona suorittaa mm. sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) sekä kipsausalan, sihteerin, välinehuoltajan ja laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Näyttötutkinnot toteutetaan tutkinnon järjestäjän (oppilaitos) tutkintotoimikunnalle tekemän ja toimikunnan hyväksymän järjestämissuunnitelman mukaisesti. Näyttötutkinnot suoritetaan tutkinnonosittain osoittamalla tutkintotilaisuudessa tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito työelämässä. Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan osaamisen tasoa. Tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaamistaan (itsearviointi). Ammattitaitoa arvioivat työnantajan, työntekijän sekä opetusalan edustajat (kolmikanta). Työntekijäarvioijan tulee olla käynyt arvioijakoulutus. Lisätietoa arvioijakoulutuksista: tai VSSHPn Moodle-oppimisalustalle on laadittu verkkomateriaali tukemaan ja lisäämään hoitohenkilöstön näyttötutkinto-osaamista keskeisistä näyttötutkinnon rakenteista ja periaatteista. Verkkomateriaali löytyy hakusanalla näyttö. Materiaaliin tutustumisen jälkeen voit myös testata osaamisesi näyttötutkinnoista. Tiina Tarr VSSHP:n uudet näyttötutkintomestarit Merja Nummelin ja Tiina Tarr VSSHPn Sympaan tallennetut lääkehoiton luvat HOITOHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ (sh & lh) 4590 henk LOP ROKOTUS- LUPA IV KIPU ABO PSYK LAS 0

19 Hospitaali 19 Sähköistyneen työvuorosuunnittelun käyttökokemuksia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) pilotoi syksyllä 2014 selaimella käytettävää Titanian Sähköisen asioinnin sovellusta. Sen avulla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua omaan työvuorosuunnitteluunsa joko esittämällä työvuorotoiveita tai tekemällä suunnitelmaehdotuksen huomioiden toiminnan tarpeet ja yksikön pelisäännöt. Onnistuneen pilotoinnin jälkeen käyttö laajeni alkuvuonna nopeasti koko sairaanhoitopiirin tasolle. Tällä hetkellä toiveiden esittäminen tai autonominen työvuorosuunnittelu on käytössä yli puolessa jaksotyöaikaa noudattavista yksiköistä. Teimme huhti-toukokuussa kyselyn, jossa tiedusteltiin ohjelman käyttökokemuksia. Saimme vastauksia liki 400 käyttäjältä, joista listasuunnittelijoita oli 17 % ja työntekijöitä 83 %. Vastanneista 57 % käyttää Toiveet-osiota ja 43 % autonomista työvuorosuunnittelua. Aktiivisimmin vastanneet toimialueet olivat Medisiininen, Naiset ja Lapset ja Nuoret. Taulukossa näkyvät esitetyt väittämät. Ohjelman toimintaan oltiin keskimäärin tyytyväisiä (helppokäyttöisyys, käytön oppimisen nopeus, toimivuus ja suunnitteluun kuluva vähäinen aika). Sähköisen työvuorosuunnittelun vaikutukseen yhteisöllisyyteen, työn kuormittavuuteen, työvuorojen tasapuolisuuteen tai työhyvinvointiin suhtauduttiin jonkin verran kriittisemmin. Vahvuudet Useissa vapaamuotoisissa kommenteissa ohjelma koettiin yksinkertaiseksi, vaivattomaksi ja nopeaksi käyttää, helposti muokattavaksi sekä ulkoasultaan kivaksi ja selkeäksi. Tosin oli myös muutama vastakkainen kommentti meitä ohjelmien käyttäjiä kun on kovin erilaisia. Ohjelman toimivuus sai pääsääntöisesti positiivista palautetta, vaikkakin teknisiä ongelmia on ajoittain ollut ja ne ovat vieneet turhaan kallista työaikaa. Ehdottomasti hyvä asia on se, että yksiköissä on voitu luopua toivevihkoista tai lappusista: virheet poistuvat ja työntekijöiden esittämien toiveiden tai suunnitelmaehdotusten siirtyminen sähköisesti suoraan sovellukseen helpottaa ja nopeuttaa työvuorolistojen laatimista. Monissa vastauksissa ilmeni tyytyväisyys siihen, että työntekijä pystyy nyt vaikuttamaan entistä paremmin omiin työvuoroihinsa ja vapaa-ajan suunnittelu on helpottunut. Myös sosiaalisen vastuun kantaminen työkavereiden kesken on lisääntynyt. Varsinkin autonomian ollessa käytössä työvuoroergonomiaan on ollut mahdollisuus kiinnittää paremmin huomiota. Jotkut ovat kokeneet yksikön pelisäännöt liian tiukoiksi, jolloin ne haittaavat suunnittelua. Selkeät pelisäännöt ovat välttämättömiä, mutta jos ne koetaan huonoiksi, tulee niistä keskustella työyhteisössä ja tarvittaessa hioa niitä. Pääsääntöisesti ohjelman käyttö työvuorosuunnittelussa todettiin hyväksi, ja se on edistänyt yhteisöllisyyttä, tasapuolisuutta ja parempaa ergonomian huomioimista. Joskin tässäkin kohtaa on ollut aistittavissa, että yhteisöllisessä neuvottelussa olisi vielä siellä täällä parantamisen varaan. Kehitysideat Joistakin kommenteista kävi ilmi, ettei ohjelmaa osata kaikilta osin vielä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä me pääkäyttäjät otamme opiksi, ohjeistamme ja koulutamme yksiköitä paremmin ohjelman käyttöönoton yhteydessä. Toukokuussa tulleen versiopäivityksen myötä on tullut muutamia parannuksia, joita vastauksissakin kaivattiin. Toisaalta toivomusta yötyöhyvityksen Ohjelma toimii hyvin Ohjelmaa on helppo käyttää Ohjelman käytön oppii nopeasti Ohjelmaan liittyvät ohjeet ovat hyviä Ohjelman käyttöönottoon liittyvät koulutukset/perehdykset ovat onnistuneita Ohjelman käyttö ei vie liikaa aikaa Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on lisääntynyt tai parantunut sen jälkeen, kun ohjelma on otettu käyttöön Ohjelman käyttöönotto on vähentänyt työn kuormittavuutta Työvuorojen ja vapaiden jakautuminen ja sijoittuminen on oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa nykyään Sovitut pelisäännöt ja aikataulut ovat hyvät Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on parantanut työssäjaksamistani ja työtyytyväisyyttäni, koska minulla on ollut mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin Koko yksikön työhyvinvointi on lisääntynyt yhteisöllisen työvuorosuunnittelun ansiosta Saan tarvittaessa apua työkaveriltani tai pääkäyttäjältä, jos minulla on kysyttävää ohjelmasta VAIN listansuunnittelijoille: onko SA:n käyttöönotto helpottanut ja nopeuttanut työtäsi näkymisestä autonomisessa työvuorosuunnittelussa on mahdotonta toteuttaa, sillä suunnitteluvaiheessa ei ole vielä edellisen listan toteumaa tehty, eivätkä yötyöhyvitykset ole siinä vaiheessa tiedossa. Saimme paljon sellaisia kehitysehdotuksia, jotka viemme eteenpäin ohjelmantoimittajalle. Näitä juuri tarvitaan, että voimme kehittää ohjelmaa jatkossa paremmin käyttäjiä palvelevaksi. Lähetämme tarkemman koosteen kaikista vapaamuotoisista palautteista sähköpostilla osastonhoitajille ja Titania-käyttäjille tutustuttavaksi. Vastauksista käy ilmi myös se tosiasia, että mitä isompi ja monialaisempi yksikkö on, sitä haasteellisempaa työvuorosuunnittelu on, samoin esitettyjen toiveiden tai suunnitelmaehdotuksen toteutuminen. Uusien ohjelmien ja toimintatapojen omaksuminen on kaiken muun kiireen keskellä toisille helpompaa ja toisille vaikeampaa. Kaikesta huolimatta voimme vilpittömästi suositella ohjelman (toiveiden tai autonomian) käyttöönottoa. Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin, mitä Titanian Sähköinen asiointi on ja mitä mahdollisuuksia se luo yksikölle ja yksittäiselle työntekijälle. Pirjo Hänninen, Margit Lehtinen ja Helena Mäkitalo, sovelluksen pääkäyttäjät Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä En osaa sanoa Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä

20 20 Hospitaali Ylihoitaja Marjo Kauppila ja projektisuunnittelija Irmeli Arsalo Etiikka on hoitotyön arjessa Teksti JA KUVA» KRISTIINA ANDREASSON Tyksin naistenklinikka on mukana EU-rahoitteisessa monikansallisessa INEC-hankkeessa. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on eettisen osaamisen kehittäminen ja tukeminen kätilötyössä, opiskelijaohjauksessa ja kätilökoulutuksessa. INEC-hankkeessa (INEC Increasing Ethical Competence in Midwifery) on mukana oppilaitoksia Suomesta, Virosta ja Sveitsistä sekä naistenklinikat Tallinnasta ja Turusta. Vuonna 2013 käynnistynyttä hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on nyt meneillään pilotointivaihe, jossa on sekä opiskelijoille että kätilöille erikseen ja yhteisesti suunnattuja osia. Toukokuun alussa järjestetty Naistenklinikan etiikkailtapäivä on eräs esimerkki hankkeeseen liittyvistä henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnatusta koulutuksesta. Eettisiä ongelmia ei aina tunnisteta Eettiset lähtökohdat hoitotyössä ovat universaaleja. Vaikka INEC-hanke keskittyy kätilötyöhön, eettiset kysymykset koskettavat kaikkia hoitotyössä toimivia. Työntekijät kohtaavat usein hoitotyössä arvoristiriitoja, ja niitä pyritään ratkaisemaan lähimmän, kokeneemman kollegan kanssa, sanoo ylihoitaja Marjo Kauppila. Eettiset ongelmat ovat arkipäivää, mutta niitä ei aina välttämättä tunnisteta. Marjo Kauppilan ja projektisuunnittelija Irmeli Arsalon mukaan eettisen osaamisen kehittämiseen ja tukemiseen kätilötyössä ja -koulutuksessa on ollut tilausta: Kätilöopiskelijat kokevat, ettei etiikkaa käsitellä tarpeeksi, sanoo Irmeli Arsalo. INEC-hanke on mahdollistanut uusien menetelmien käytön henkilökunnan eettisen osaamisen tukemisessa, sanoo Marjo Kauppila. Marjo Kauppila ja Irmeli Arsalo miettivät yhteiskunnan muuttuneen arvomaailman heijastumista nykypäivän kätilötyöhön ja arvokeskustelun ylläpitämisen tärkeyttä. Kätilötyön eettiset periaatteet määrittävät käytännön toimintaa. INEC-hankkeen aikana on pohdittu etiikkaa kliinisessä työssä kätilötyön eettisten periaatteiden kautta. Parhaiten tunnistetaan raskauden ehkäisyyn, raskauden keskeytykseen ja keinoalkuiseen hedelmöitykseen liittyvät arvoristiriidat. Arkisia esimerkkejä eettisestä ongelmasta ovat potilaan yksityisyyden turvaaminen silloin, kun hänen asioistaan joudutaan keskustelemaan sairaalahuoneessa muiden potilaiden läsnä ollessa tai potilaan oikeus päättää synnytystavastaan. Vastaanotto INEC-hankkeessa kehitellyille toimintatavoille on ollut myönteistä. Viimeistään hankkeen päättyessä 2016 nähdään, mitä ja millaisia konkreettisia oppeja ja toimintatapoja hankkeesta jää käytännön työhön ja kätilökoulutukseen. Saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös tulevan T3-sairaalan suunnittelussa. Kevään yleisöluennot löysivät kuulijansa Teksti» TUULA VAINIKAINEN Kevään yleisöluennot kasvattivat suosiotaan koko ajan. Huhtikuussa vatsan ongelmien kuulijat täyttivät T-sairaalassa sekä Risto Lahesmaa - että Johan Haartman -salit. Huhtikuussa selvitettiin vatsavaivoja ja alustajina olivat vasemmalta erikoislääkäri Jukka Koffert, ylilääkäri Markku Voutilainen, erikoislääkäri Teppo Stenvall ja erikoislääkäri Heikki Nuutinen. Kuva: Esa Halsinaho Närästystä esiintyy tyypillisesti aterioiden jälkeen tai makuulla. Runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät alkoholit ja happamat mehut aiheuttavat närästystä. Kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet pahentavat vaivaa. Rintalastan takainen polttava tuntemus on refluksitaudin tärkein oire. Närästystä on 75 prosentilla refluksipotilaista, kertoi ylilääkäri Markku Voutilainen. Refluksitaudissa mahalaukusta nouseva sisältö aiheuttaa oireita ja joskus myös ruokatorvivaurion. Ruokatorven tähystystutkimuksessa kahdella kolmesta tutkitusta ei löydy elimellistä vikaa. Tupakointi huonontaa syljen eritystä ja altistaa näin refluksitaudille. Altistavia tekijöitä ovat myös raskaus, skleroderma eli ihonkovettumatauti, Sjögrenin oireyhtymä ja diabeettinen gastropareesi, jossa mahalaukku tyhjenee poikkeuksellisen hitaasti. Miehillä refluksia esiintyy naisia useammin. Refluksitaudin toinen pääoire on käänteisvirtaus, jossa mahan sisältöä virtaa takaisin suuhun ilman ponnistelua. Siihen ei liity pahoinvointia eikä oksentamista. Muita oireita ovat palan tunne, nielemiskipu ja ajoittainen runsas syljeneritys. Refluksitauti on tärkein ei-sydänperäisen rintakivun syy. Ruokatorvivaivojen lisäksi voi esiintyä laryngiittia ja äänen käheyttä, astmaa, keuhkokuumetta, idiopaattista keuhkofibroosia, kroonista yskää, poskiontelotulehduksia tai hampaiden kiillevaurioita. Tautia voi esiintyä myös yhdessä toiminnallisten vatsavaivojen kanssa. Hälyttäviä oireita, jotka vaativat tutkimuksia ovat verioksennukset, anemia, nielemisvaikeudet ja poikkeuksellinen laihtuminen. Joskus uusi lääkehoitokin voi aiheuttaa refluksivaivoja. Alustuksissa avattiin myös maksasairauksia, IBD-tauteja eli haavaista paksusuolentulehdusta ja Crohnin tautia sekä ärtyneen suolen oireyhtymää. Yleisöluennot jatkuvat syys-joulukuussa kuukauden ensimmäisenä torstaina klo T-sairaalan Johan Haartman- ja Risto Lahesmaa -saleissa, Hämeentie 11, Turku. Luentoja voi kuunnella etäyhteyden avulla Vaasassa ja Porissa Biteillä parempaa hoitoa? Informaatioteknologia hoitotyön tukena. Ketä ja mitä hoitotiede tutkii Tyksissä ja Turun yliopistossa. Pelaamista terveydellä vai terveemmäksi pelaamalla? Tekstiviesteillä tukea mielenterveyspotilaalle. Älyä johtamiseen! Hoitaja puhuu, teksti tallentuu puheentunnistuksen mahdollisuudet hoitotyössä Asiaa aivoista (Uusinta keväältä) Aivoterveyden kasvava merkitys. Aivoliiton ja Aivosäätiön esittely. Hanki itsellesi käytetyt aivot! Muistin lajit. Kuluvatko aivot käytössä? Voiko muistisairauden ehkäistä? Voiko aivoverenkiertohäiriön ehkäistä? Aivot ja sydän. Näihin riskitekijöihin voit itse vaikuttaa. Aivojen kuntoutus. Suojaa aivosi! Mitä aivot kestävät? Aivot ja alkoholi. Nauttivat aivot. Hyvä ja paha stressi. Aivojen palkitsemisjärjestelmä. Aivot ja musiikki Ollaan kuulolla kuulosta ja tasapainosta Kuulon tutkiminen ja kuulovammat. Vika välikorvassa - voiko kuulovian korjata leikkaamalla? Sähköä sisäkorvaan sisäkorvaistute. Korvaperäinen huimaus, Painavasti lihavuuden hoidosta Milloin lihavuus on hoidettava sairaus? Ruokavaliot vertailussa. Liiku lisää! Lihavuusleikkaukset kenelle, milloin ja millä menetelmällä? Lihavuuden korjaantuminen näkyy aivoista alkaen. Mitä PET-tutkimuksilla tiedetään asiasta? Järjestäjä Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimi- ja vastuualueiden ja TYKS-säätiön kanssa.

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Pia Alava Suunnittelija Welfare ICT Forum 10.10.2014 Uudistuksen taustaa Palautteet Lomakkeissa liian vähän tilaa, täyttäminen vie liikaa aikaa, epäselviä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Learning Cafe Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Ville Äärimaa, sihteeri ylihoitaja Hanna Vuorio TULES: toimialuejohtaja Ville Äärimaa, ylihoitaja Tuija Lehtikunnas Asiantuntijapalvelut:

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

FINNHEMS OY:N LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHTA

FINNHEMS OY:N LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHTA KUOPION KAUPUNKI ATT: ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ MARTTI LÄTTI FINNHEMS OY:N LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHTA TUKIKOHDAN SIJOITTAMINEN KELLONIEMEEN: SYYT JA VAIKUTUKSET Tausta FinnHEMS Oy on yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Miksi arkistointi on tärkeää?

Miksi arkistointi on tärkeää? Miksi arkistointi on tärkeää? Siksikö, kun lait ja asetukset määräävät? Vaiko onko se oman edun mukaista ja järkevää? Arkistopäivät 2003 Leena Kononen @tulli.fi Sisäinen ja ulkoinen tieto - perusero on

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 18.9.2013 KUNTAINFO Aika 18.9.2013 klo 9.30 11.45 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN HYVÄT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUT TARVITSEVAT PÄIVITTÄISTÄ TYÖTÄ HELPOTTAVAN ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄN NAPPULA TUKEE LAADUKASTA

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tietosuoja ja tieteellinen tutkimus - arkaluonteisten henkilötietojen suojaamisvelvoite; kysymyksiä aineiston keräämiseen, säilytykseen, jakamiseen ja arkistointiin liittyen Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot