Idea Kainuusta. Kainuun. matkailustrategia. Suot vastuksesta viettelykseksi. Toukokuu Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Idea Kainuusta. Kainuun. matkailustrategia. Suot vastuksesta viettelykseksi. Toukokuu 2011. Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen."

Transkriptio

1 Idea Kainuusta Toukokuu Kainuun 6 matkailustrategia Suot vastuksesta viettelykseksi Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen.

2 2 Kainuun matkailu tänään ja huomenna Kerromme tässä Idea Kainuusta lehdessä mitä olennaista hankkeiden avulla matkailun alalla Kainuussa on tehty ja mitä suunnitellaan tehtäväksi tulevien vuosien aikana. Saamme tietoa mm. kulttuuriyrittäjyyden kansainvälisen maisteriohjelman sisällöstä, kulttuuriyrittäjyyden opiskelusta sekä tapahtumien tuottamisesta nykyaikaisessa muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa yhteistyötä tehdään monien eri tahojen kanssa toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Kainuun matkailustrategia on saatu kansiin ja sitä esitellään ydinkohdiltaan keskiaukeamalla, samalla kerrotaan tulevien vuosien keskeisistä linjauksista. Kainuun suoselvitystä tehdään parhaillaan ja siinä yhteydessä tarkastellaan kainuulaiseen luontoon olennaisesti kuuluvien soiden merkitystä myös matkailun ja luontoharrastuksen kannalta. Matkailupalveluiden viime vuosien tuotekehityksestä saamme niin ikään katsauksen ja samalla vinkkejä tulevaan. Esittelemme myös uuden hankehenkilön ELY:stä ja kerromme rahoitusnäkymistä. Matkailu on niin Kainuussa kuin maailmallakin jatkuvasti kasvava toimiala. Kainuussa matkailijoista valtaosa on suomalaisia ja kotimaisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessakin. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on vaihdellut vuosittain, mutta kasvun edellytyksiä pidetään hyvinä. Erityisen mielenkiinnon kohteena parin viime vuoden aikana on ollut ulkomaalaisten investoijien saaminen mukaan Kainuun matkailuedellytyksiä parantamaan. Tiivistahtinen työ tällä saralla jatkuu ja tuloksia voitaneen odottaa tämän vuoden aikana. Ulkomaalaisten investoijien saaminen mukaan nopeuttaisi majoituskapasiteetin kasvattamista ja tehostaisi samalla ulkomaalaisten matkailijoiden saamista tänne. Matkailijamäärien kasvu auttaa parantamaan myös kainuulaisten liikenneyhteyksiä. Kainuun matkailun eräs vahvuus on kyky hyödyntää kaikkia neljää vuodenaikaa, niinpä majoituksen käyttöaste onkin ollut keskimäärin hyvä. Niin kainuulainen luonto, kulttuuri, liikunta, lähiruoka kuin monenlaiset tapahtumat tarjoavat monipuolisen pohjan matkailun kehittämiseen. Alan uuden henkilöstön kouluttaminen kyetään hoitamaan pääosin omin voimin ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitoksen toimesta. Samat oppilaitokset tarjoavat myös lyhytkestoista täydennyskoulutusta. Maisteriohjelman avulla voidaan täydentää uuden osaamisen tarjontaa. Mielestäni on erittäin tärkeätä toimia matkailussa niin, että tänne saapuneet matkailijat haluavat tulla myös uudestaan. Kun he lisäksi kertovat tuttavilleen viettämästään miellyttävästä lomasta, on kaikkein tehokkain markkinointitapa hyvässä käytössä. Matkailuyrityksissä voidaan tässäkin asiassa olla jatkuvasti ajan tasalla järjestelmällisen asiakaspalautteen seurannan avulla. Asiakaspalaute on tärkein lähtökohta myös jatkuvasti tarvittavaan matkailutuotteiden uudistamiseen. Hyvää kesän matkailukautta kaikille! Jorma Teittinen kehittämisjohtaja Kainuulaisten omaa lähimatkailua ja luonnossa liikkumista palvelee Kainuun ulkoilukartta, joka löytyy netistä osoitteesta ulkoilukartta Kuntayhtymän rahoittamista hankkeista löytyy arviointi netissä osoitteen kohdassa hanketoiminta/ ajankohtaista. Arviointiraportti on luettavissa myös kaikissa kirjastoissa. Idea Kainuusta -lehti Päätoimittaja: Jorma Teittinen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Lehden jutut: Pohjolan Mylly Oy Lehden kuvat: Pohjolan Mylly Oy Taitto: Pohjolan Mylly Oy Painopaikka: Kajaanin kirjapaino

3 Idea Kainuusta 3 Juurevaa kulttuuritiedettä Kulttuurin ympärillä pyörii nykyään huomattava peli-, elokuva- ja muu viihdeteollisuusbisnes. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa käy vuosittain noin 1,5 miljoonaa turistia katsomassa Taru Sormusten Herrasta -elokuvien kuvauspaikkoja. Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma auttaa löytämään Suomen omat kulttuuriturismikohteet. Maisteriohjelmaan otettiin 23 opiskelijaa vuonna 2009, joista noin puolet valmistuu alkukesästä Vaikka hanke nyt loppuukin, niin ne opiskelijat, jotka eivät ennätä valmistua, ovat Lapin yliopiston kirjoilla tutkinnon suorittamiseen saakka. - Opiskelijoista noin puolella oli kulttuuripuolen ja lopuilla matkailualan ammattikorkeakoulutus. Se, että opiskelijoissa ei ollut yhtään yliopistotaustaista tuotti haasteita maisterin tutkintoihin liittyvissä teoriaosioissa, mutta käytännön näytöt sujuivat sitäkin sujuvammin, kertoo koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäinen Lapin yliopistolta. Kansainvälisyys lähtökohtana Opintokokonaisuuteen kuului kansainvälisen kulttuurituotteen kehittäminen. Näkemyksiä ja asiantuntijuutta opiskeluun toivat kotimaiset ja ulkomailta tuodut asiantuntijat sekä useat ulkomailla suoritetut vierailut. - Ulkomaille suuntautuneita ekskursioita oli muun muassa Viroon, Latviaan ja Venäjän Petroskoin suuntaan, joissa on eritoten keskitytty kulttuuriperimän tutustumiseen. Enemmänkin ulkomaille suuntautuneita tutustumisia oli suunniteltu, mutta rahalliset realiteetit rajoittivat reissailua. Onneksi opiskelijoiden omilla kontakteilla saimme tuntumaa muun muassa Japanin toimintatapoihin. Myös kotimaista ammattitaitoa ja näkemystä hyödynnettiin. Elokuva-alan, teatterin, tanssin, kuvataiteen sekä valokuvaamisen taitajia vieraili jakamassa näkemyksiään. Ohjaaja Hannu Kahakorven johdolla opiskelijat toteuttivat lyhytelokuvan Kajaanin kulttuuritarjonnasta. Kainuu kulttuurimatkailun mahdollisuuksien maakunta Kainuun tärkeimmät vetovoimatekijät ovat luonto ja kulttuuri, tässä järjestyksessä. Maisteriohjelman kolme tukirankaa ovat 1. Taide ja kulttuuri matkailun näkökulmasta 2. Yrittäjyys ja liiketoiminta 3. Kansainvälisyys. - Kaikkien näiden kolmen yhdistäminen on erittäin luontevaa, Lyytikäinen perustelee. Lasse kokee, että Suomen ja varsinkin Kainuun pitäisi hyödyntää kulttuuriperintöä huomattavasti nykyistä paremmin. Juuri tätä puolta on koulutuksessa tuotu näkyvästi esille. Maisteriohjelma on päättymässä, joten on aika myös pieneen jälkiarvioon. - Mikäli nykyisellä kokemuksella voisi aloittaa koulutuksen uudestaan pieniä korjauksia toki tehtäisiin. Nyt vuorovaikutus matkailu- ja kulttuurialojen välillä jäi paikoin liian vähäiseksi. Toinen on rahakysymys, mutta kansainvälisyyteen ei päästy panostamaan alun perin kaavailemaamme määrää. Työllistyneitä maistereita Uutiset suoltavat tietoa siitä, että yliopistoista valmistuu maistereita kortistoon. Kulttuuriyrittäjyyden maistereilla ei työvoimaviranomaisia juurikaan rasiteta. - Osalla oli oma yritys jo opiskelun alkaessa, osa on semmoisen perustanut opiskeluaikana ja osa on saanut töitä muun muassa Sommelo-kansanmusiikkitapahtuman tuottajana, Applella visualistina, toimittajana ja opettajana, Lyytikäinen kertoo pientä ylpeyttä äänenpainossa. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Lapin yliopisto Projektipäällikkö: Lasse Lyytikäinen Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun Ely-keskus, Ylä-Savon Kehitys Oy, Suomussalmen kunta, Kajaanin kaupunki, Vaalan kunta, Sotkamon kunta Itä-Suomen ESR -ohjelma

4 4 Esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja uusien energiamuotojen käytössä olemme kehityksen kärjessä. Projektipäällikkö Sanna Kopra Miljoona vierasta ei voi olla väärässä! Matkailun merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri. Yritysten toteuttamat omat kehittämispanostukset tuotteistamiseen, laatuun ja markkinointiin liittyen ovat nostaneet vuosien saatossa matkailuelinkeinon yhdeksi Kainuun elinkeinoelämän kolmesta tukijalasta. Kainuussa käy virallisen tilaston mukaan vuosittain noin miljoona yöpyjää. Kainuun kokonaismatkailutulo vuositasolla on nykyisellään vajaat 200 miljoonaa Euroa kyseessä on siis varsin merkittävä liiketoiminta-alue luvun aikana yritysten verkostona tapahtuva palvelujen tuottaminen ja erityisesti markkinointiyhteistyö on osoittanut merkittävyytensä. Edelleen kiristyvässä kilpailussa menestymiseen tarvitaan yritysten ja kehittämistahojen entistä tiiviimpää yhteistyötä, resurssien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä verkostona ja yhteistä ennakoivaa näkemystä toimialalla tapahtuvista muutoksista. Strategia = suunnitelma sodan voittamiseksi Kainuussa käynnistettiin vuoden 2006 lopulla prosessi yhteisesti hyväksyttyjen, keskeisimpien kehittämishankkeiden esiin nostamiseksi eri toimialoilla. Foorumitoiminnan kautta myös matkailutoimialalla työstettiin yritysten, eri kehittäjäorganisaatioiden ja rahoittajien kanssa yhteistä näkemystä Kainuun matkailun kehittämistoimenpiteistä. Tuolloin kansainvälistyminen nähtiin keskeisimmäksi instrumentiksi kasvun hakemisessa. Foorumitoiminta on ollut myös pohjana Kainuun matkailustrategian tuottamisessa. Säännöllisesti (1-3 kertaa vuodessa) toteutettujen foorumeiden tuloksia kirjattiin vuoden aikana Kainuun Etu Oy:n toimesta matkailustrategiaesitykseksi. Yritykset, koulutusorganisaatiot, rahoittajat ja muut kehittäjätahot ovat kommentoineet sekä ohjanneet yhteisen näkemyksen kirjaamista ja vuoden 2010 lopussa myös Kainuun kunnat ovat tavoitteet hyväksyneet. Kainuun Matkailustrategia sekä toimenpideohjelma vuosille kirjattiin Kainuun maakuntahallituksessa toukokuussa 2011.

5 Idea Kainuusta 5 Kainuun kokonaismatkailutulo vuositasolla on nykyisellään vajaat 200 miljoonaa Euroa kyseessä on siis varsin merkittävä liiketoiminta-alue. Strategian keskeisimmät tavoitteet vuoteen 2020 ovat: 1. Kotimaasta perusvoimaa - koska valtaosa rekisteröidyistä yöpymisistä tulee kotimaasta, panostusta kotimaan matkailumarkkinointiin ei tule edelleenkään unohtaa. Tämä tapahtuu tehokkaimmin Kainuun ulkoisen viestinnän systemaattisen toteutuksen kautta. 2. Kasvua kansainvälistymisestä matkailijamäärien kasvun hakeminen on realistisempaa uusilta markkinoilta, Suomen rajojen ulkopuolelta. 3. Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen asiakkaat hakevat tietoa matkakohteista, palveluista ja tekevät ostopäätöksensä enenevässä määrin Internetin kautta. Kainuun on oltava helposti löydettävissä, saavutettavissa ja ostettavissa. 4. Lisää investointeja ja pääomia Kainuun matkailijamäärien kasvua rajoittaa majoituskapasiteetin puute, erityisesti sesonkiaikoina. Ulkomaisten investoijien mukanaolo Kainuun matkailun kehittämisessä tuo luontevasti myös uusia asiakasryhmiä Kainuuseen. Kainuu on ulkomaisia pääomasijoittajia aidosti kiinnostava kohde. 5. Keskusten kehittäminen kasvuun kansallisen matkailustrategian linjausten mukaisesti alueellisia matkailukeskuksia kehittämällä positiiviset vaikutukset leviävät koko maakunnan alueelle. 6. Yhteistyön edelleen kehittäminen yritysten, matkailukeskusten ja maakuntien välinen yhteistyö tuo voimaa matkailuelinkeinon yleiselle kehittymiselle. 7. Ydintuotteiden jatkojalostaminen, teematuotteet Kainuun matkailumarkkinointi perustuu jatkossakin teemapohjaisten palvelutuotteiden markkinointiin ja sitä kautta koko alueen tunnettuuden lisäämiseen. Uusien teemapohjaisten tuotteiden kehittämisen tulee olla koordinoitua ja innovatiivista toimintaa. 8. Osaaminen ja ammattimaisuus kunniaan laadukkaan palvelun ja asiakkaan tyytyväisyyden takaa ammattimainen ja kainuulaisittain omintakeinen palvelukulttuuri. Yritysten henkilöstön osaamisen ja yritysverkoston jokaisen lenkin laadun tulee perustua palveluun, joka tuotetaan syvältä sydämestä. Kokonaisvaltainen toimialan kehittäminen Kansainväliseen matkailumarkkinointiin on panostettu systemaattisesti kärkihankkeen kautta vuosina Satamäärin ulkomaisia matkanjärjestäjiä ja mediaryhmiä on vieraillut Kainuussa tutustumassa matkailualueemme palvelutarjontaan. Kainuu kiinnostaa ulkomaalaisia kalliit lentoyhteydet ovat kuitenkin olleet alueen saavutettavuuden pullonkaula. Ulkomaisten matkailijamäärien kasvu on tuonut positiivista painetta yritysten omien palvelujensa kehittämiseen. Kainuussa toteutetut koulutukset tukevat henkilöstön valmiuksia ottaa vastaan kansainvälisiä vieraita. Kainuun matkailuelinkeinon kokonaisvaltaisessa kehittämisessä uusien investointien realisoituminen on keskeisenä tavoitteena. Vieraan sijoituspääoman saamiseksi Kainuuseen onkin tehty voimakkaasti töitä Kainuun Edun toimesta. Kainuussa vierailleet, Iso-Britanniasta tulleet sijoittajaryhmät ovat vahvistaneet, että alue on investoijan silmissä aidosti kiinnostava. Ensimmäisistä yhteishankkeista kuullaankin jo varmaan ennen kesää. Yhdessä tekemisen tahto Matkailija hakee lomaltaan elämyksiä. Kun elämykset ovat innovatiivisia, laadukkaita, turvallisia ja helposti ostettavissa, hän palaa alueelle uudelleen. Verkostona tapahtuva matkailupalvelujen tuottaminen Kainuussa mahdollistaa vierailijoille monipuolisen ja mielenkiintoisen palvelutarjonnan ympäri vuoden. Yhdessä tekemisen tahto matkailutoimijoiden kesken Kainuussa on myönteisesti vahvistunut koko 2000-luvun ajan. Yhteisymmärrys siitä, että = enemmän kuin 2 antaa Kainuulle etulyöntiaseman muihin matkailualueisiin nähden. Kun tähän lisätään Kainuussa toteutettu johdonmukainen kehittämistyö innovatiivisten, monipuolisten ja ympärivuotisten matkailupalvelujen tuottamisessa, alueen matkailutoimialan menestymisellä on erinomaiset näkymät. Tuomo Tahvanainen toimialajohtaja Kainuun Etu Oy ANNA PALAUTETTA! Otamme mielellämme vastaan palautetta Idea Kainuu lehden kehittämiseksi. Palauteviestit voi lähettää osoitteeseen:

6 6 Kuva: Raimo Rajamäki Suot vastuksesta viettelykseksi Suot ovat vuosisatoja mielletty synkäksi, vastusta tuottavaksi paikaksi. Taiteessa se esitellään synkkänä kohteena ja historiassa suurimmat suohon liittyvät onnistumiset liittyvät niiden raivaamisesta hyötykäyttöön. Nyt soista pyritään tekemään mediaseksikkäitä matkailukohteita. Suot ovat nyt muotia! Projektipäällikkö Antti Sallinen Kainuun suoselvitys on ELY-keskuksen oma hanke, jossa selvitetään Kainuun soiden tilaa ja erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia. Kainuu on Suomen 3. soisin alue Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Soita olisi paljonkin enemmän, jollei niitä olisi ojitettu. - Kainuussa on lukuisia soita ja suotyyppejä, joiden eri käyttömuotojen yhteensovittamista mietitään yhtenä hankkeen juonteena, kertoo hankkeen projektipäällikkö Antti Sallinen. - Hankkeen ydintarkoitus on tuottaa tietoa Kainuun soista, soiden tilasta ja sijainneista sekä käyttömahdollisuuksista. Siihen kuuluu myös maakuntakaavoitukseen avun antaminen. Hankkeen lopussa kerättyä tietoa tarkastellaan myös matkailua ajatellen, osoitetaan luontoarvoiltaan arvokkaimmat kohteet, Antti luettelee. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu erilaisia viranomaisia ja asiantuntijoita sekä lisäksi mm. turveteollisuuden ja luonnonsuojelijoiden edustajia. Sallinen kertoo johtoryhmätyöskentelyn olevan asiallista ja kehittävää, kun erialaisia näkökulmia tuodaan esille. Kun puhutaan soiden mahdollisuuksien hyödyntämisistä, heilahtaa laskimet rivakasti näytille euroja ynnäämään. Soiden arvo on helppo määritellä, kun sen käyttötarkoitusta muutetaan turve- tai metsätalouden käyttötarkoituksiin. Luonnontilaisen suon arvottaminen ei ole enää yhtä selkeää. - Soilla on arvoa, vaikka niitä ei käytettäisikään. Niiden luonnontilaisuudesta hyötyvät itse luonto biodiversiteetin turvaamisella ja mainittu luontomatkailu. Marjastus ja suuri joukko riistalinnuista, kuten metsähanhet ja sorsat ovat riippuvaisia soista. Riekot ovat kärsineet soiden ojituksista, Sallinen opastaa. Turpeenottosoista myös matkailukohteita Vaikka suota olisi käytetty turpeenottoon, se voi silti olla kiinnostava ja vetovoimainen luontokohde. - Käytöstä poistetuista turpeenottosoista on muodostunut pieniä linturikkaita järviä, jotka ovat saaneet siten toisen elämän turvetalouden poistuttua paikalta. Suomatkailua enemmän kuin ajattelisi Kainuun luonto on yksi tärkeimmistä alueen matkakohteeksi valitsemisen syistä. Suot ovat olennainen osa kainuulaista luontokokemusta. - Hyrynsalmen Suopotkupallon MM-kisat ovat varmasti yksi maailman tunnetuimmista suotapahtumista. Siinä on suo tuotteistettu erinomaisesti matkailun tarpeisiin. Mutta on meillä muitakin, esimerkiksi luonnon tarkkailu karhun- ja linnunkatseluineen tapahtuu hyvin usein soisilla mailla. Retkeilijät kulkevat lähes varmasti soiden vierustoja, Sallinen puntaroi soiden matkailullista merkitystä. Suot ovat muotia Soiden merkitys hiilinieluina, marjapaikkoina, virkistyskohteina tai luonnon tarkkailupaikkona on noussut julkisuuteen huomattavasti aiempaa enemmän. - Voi sanoa, että suot ovat nyt muotia! Ihmiset ovat todella kiinnostuneita, mitä soille tapahtuu. Vaikka erialaiset turvehoidot ovat vieneet suot naistenlehtien sivuille, joissa aiemmin ei ole aihetta millään tavoin mainittu. Kaikkiaan, kainuulaiset saavat olla hyvin ylpeitä soistaan. Niihin liittyy paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä osattu hyödyntää. Soihin liittyy paljon eksotiikkaa, jota paikkakuntalaiset eivät aina oivalla. Ei pidä vähätellä suomaiseman vetovoimaa! - Vaikkei varsinaisia suoneuvojia ollakaan, niin kyllä meihin saa ottaa yhteyttä. Autamme mielellämme myös yksityisiä ihmisiä suotiedon äärelle, Sallinen vinkkaa lopuksi. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kainuun Ely-keskus Projektipäällikkö: Antti Sallinen Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Vapo Oy, Turveruukki Oy ja Kainuun ELY-keskus. Itä-Suomen EAKR -ohjelma

7 Idea Kainuusta 7 Retikan makuista kulttuurimatkailua vastavirtaan Tämän vuoden alussa käynnistettiin Suomussalmella Vastavirtaan-hanke. Teatteri Retikkaa on pyöritetty vapaaehtoisvoimin Suomussalmen Näyttämöyhdistyksen ja Kiannan Voima ry:n toimesta jo vuodesta 2002 lähtien, mutta hankkeen avulla saadaan teatteri- ja kulttuuritoimintaan vapaaehtoistoimijoiden rinnalle tarvittavaa ammattimaisuutta. Hanketta toteuttaa Kiannan Voima Ry. Tavoitteet korkealla Hankkeen tavoitteena on luoda Elävä Kainuu Leaderin osarahoituksella ja omilla pääsylipputuloilla Suomussalmelle valmistuneelle, 186-paikkaiselle teatteritalolle uusi toimintamalli. Tarkoituksena on, että teatteritalo työllistää vähintään kaksi työntekijää vakituisesti hankkeen jälkeen. Tavoitteena on myös luoda uutta liiketoimintaa matkailu-alan yrityksille ja tuottaa pysyviä käytäntöjä yhteisen toiminnan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttaminen on aloitettu hankkeeseen palkatun teatteri-ilmaisun ohjaajan, Ulla Schroderuksen toimesta teatteritalossa esitettävän ohjelmiston valmistamisella ja lähimpien yhteistyökumppaneiden eli Suomussalmen kunnan ja Hotelli Scandic Kiannon Kuohujen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Teatterissa on alkuvuoden aikana ollut kolme ensi-iltaa; Sininen Divisioona, Teillä ei ollut nimiä ja Vaiettu tarina sodasta. Esitysten yhteiskävijämäärä on vuoden alusta lukien n henkilöä. Muissa kuin teatteritalon yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa kävijöitä on ollut liki Voidaan siis todeta, että hanke on lähtenyt kovalla vauhdilla käyntiin, kertoo hankevetäjänä toimiva Schroderus. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä Hankkeen toimesta Suomussalmella tehdään ainutlaatuista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hotelli Scandic Kiannon Kuohut esimerkiksi järjestää esitysten väliaikatarjoilut, joten teatteritoiminta on tuonut tätä kautta lisää myyntituloa hotellille. Hotelli on paketoinut tuotteitaan erityiseksi teatteripaketiksi, joka sisältää teatteriesityksen lisäksi majoituksen sekä päivällisen. Teatteripaketti on tuonut jo tähän mennessä jonkin verran yöpyviä asiakkaita viikonlopun viettoon Suomussalmelle. Teatteritarjonnan innostamana myös Ravintola Kultainen Kukko on lisännyt ruokalistaansa erityisen teatterimenun. Myös muutamat teatteriin tulleet ryhmät ovat käyttäneet paikkakunnan ravintoloita ryhmäruokailupaikkoina. Teatteritiloja on käytetty myös muiden kuin esitysten pitopaikkana. Tiloissa on järjestetty mm. Suomussalmen kunnan toimesta seminaareja ja kokouksia, koulutustilaisuuksia sekä muita kuin teatteritaiteeseen kuuluvia kulttuuritapahtumia. Tiloissa on pidetty mm. osa Scandic Swing -tapahtumasta, joka on voinut kasvaa uusien tanssitilojen myötä. Markkinointia tehdään vahvasti yhteistyössä Suomussalmen kunnan matkailutoimiston kanssa. Hankkeessa yhdistyvät kaikkien sektoreiden voimat Suomussalmella, joten hanke on erityisen tärkeä pienelle paikkakunnalle. Hankkeen toiminnoissa ovat mukana kaikki lapsiperheistä lähtien. Kulttuurilla pyritään kasvattamaan voimaa, jolla päästään soutamaan vastavirtaan rakennemuutoksen, ikääntymisen, muuttotappion ja työvoiman saannin vaikeuksissa, Schroderus toteaa. Hankkeen rahoittamisesta vastaavat Kainuun maakunta-kuntayhtymä (Kainuun kehittämisraha), Suomussalmen kunta ja paikalliset yritykset. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kiannan Voima Ry Projektipäällikkö: Ulla Schroderus Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun kehittämisraha Hankkeen toiminnoissa ovat mukana kaikki lapsiperheistä lähtien. Projektipäällikkö Ulla Schroderus TUTKA:lla esille TUTKA-hanke, Matkailupalvelujen tuotekehitys ja tuotteistamishanke Kainuussa, on jo loppusuoralla. Konkreettisia tuloksia on jo kaikkien matkailijoiden koettavissa. Kuten aina kaikessa uudessa, alku ei ollut ruusuilla tanssimista. Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Anu Huusko kertoo, että alussa odotukset TUTKA:n suhteen olivat epärealistisia ja ilmoilla oli paljon väärinkäsityksiä siitä, mitä tämän hankkeen avulla voi tehdä. Kärsivällisen kommunikaation ansiosta yhteinen sävel löytyi ja aktiiviset matkailualan yrittäjät ovat saaneet hankkeen avulla monia asioita kuntoon. - Eniten tuotekehitystyötä on tehty Wild Taiga (Kuhmo ja Suomussalmi) -matkailualueella. Siellä on saatu laajan matkailualan yrityspohjan ansiosta paljon konkreettisia matkailutuotteita aikaiseksi. Myös TUTKA:an kuuluvissa Ukkohallassa ja Paljakassa on keskitytty pitkälti olemassa olevien tuotteiden kehittämiseen. Näistä Ukkohallan työhyvinvointipalveluiden kehitys on tuorein hankkeen avulla aikaan saatu kokonaisuus. Kaikkiaan tähän mennessä on TUTKA:n avulla saatu aikaan 60 uutta matkailutuotetta ja 30 olemassa olevaa jatkokehitettyä. Identiteettiä etsimässä Tärkeä osa on ollut kunkin toimijan oman sekä alueen identiteetin löytäminen ja sen hyödyntäminen. Kaikkiaan hanke on älyttömän laaja kokonaisuus, joka ei rajoitu pelkästään mukana oleville alueille, vaan aivopääomaa on annettu kaikille halukkaille Kainuun matkailualan yrityksille. Haasteellinen hanke - On ollut hyvin mielenkiintoista työskennellä erilaisten yritysten parissa, koska yritysten lähtötaso vaihtelee todella paljon. Toisten kanssa kyse on asioiden viilauksesta ja toisten kanssa on lähdetty aivan alkeista liikkeelle. Tämä on pitänyt työpäivät hyvin uniikkeina, eikä turtumista ole päässyt kokemaan, Anu kertoo työstään. - Kainuu eri kylineen on tullut Huuskolle erittäin tutuksi hankkeen ansiosta. Olennainen osa työtä on käydä yrittäjien luona ja tutustua heidän toimintaansa käytännössä. Kaikki kehitetyt matkailutuotteet on testattu joko koti- tai ulkomaisin voimin. Testiryhmältä on kerätty palaute testattavasta matkailutuotteesta / -ohjelmasta, joka on analysoitu ja välitetty yrittäjälle tuotteen jatkokehittämistä varten. Kansainvälisesti kiinnostavimpia TUTKAalueen matkailuaktiviteetteja Anun mielestä ovat luonnontarkkailu sekä metsästys. - Joskin luonnontarkkailu ja metsästys pitää myydä ja paketoida aivan eri paikkoihin, hän naurahtaa. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kajaanin AMK Projektipäällikkö: Anu Huusko Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Itä-Suomen EAKR -ohjelma Mikäli Anu lähtisi turistina Kainuuseen, valinta olisi hänelle hyvin helppo. - Eläimiä lähtisin katselemaan. Luonnontarkkailu on täällä toteutettu hyvin, jopa maailmanlaajuisesti ajatellen. Suurpetojen lisäksi kävisin tarkkailemassa majavia, liitooravia, linnuista eritoten metsoa ja teertä, hirviä sekä peuroja, Huusko haaveilee vapaa-ajasta TUTKA-maailmassa.

8 8 Tatu on toiminut Itä-Suomen EAKRohjelman suunnittelijana Kainuun ELY-keskuksessa vasta parisen kuukautta. Turunen tekee töitä Toimintalinja 3:ssa, toimien kuntien, kaupunkien, osuuskuntien, säätiöiden, kehittämisyhtiöiden tai yhdistysten kanssa. Yrityspuolen ympäristötoiminnalle on omat reittinsä. Selvitys toimenkuvasta on luettuna byrokratiaa tulvillaan, mutta toimenpiteet kainuulaisille hyvinkin konkreettisia. - Tuorein hanke on Suomussalmen kunnalle myönnetty yhteensä euron tuki sinilevän vaivaamien vesien, muun muassa Hietajärven ja Jumalisjärven, kunnostukseen. Tuen avulla selvitetään sinilevän ilmaantumisen syyt, tehdään pohjasedimenttitutkimukset ja lopuksi vesistöille toteuttamiskelpoiset kunnostussuunnitelmat. Vastikään on käynnistynyt myös Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä hanke. Siinä selvitetään kaivovesien laatua, jossa kartoitetaan muun muassa nikkelin suhteen kriittiset alueet, Turunen havainnollistaa työnsä käytännön hyötyjä kainuulaisille. Hakemista ei tarvitse pelätä Ympäristöhankkeissa tehdään hyvin konkreettisia toimenpiteitä ympäristön hyväksi. Tatu myöntää, että usein hankkeen hankalin vaihe on projektin suunnittelu. Siihen saa kuitenkin apua ja jo pohdintavaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä Tatuun ja yhdessä pähkäillä tuen saamismahdollisuuksia. - Usein on hyvä, jos jo valmisteluvaiheessa mukana on useampi ihminen, Tatu vinkkaa. Tatu Turunen Ympäristö sydämen asiana Kainuulaisilla on hyvä luontosuhde. Sitä arvostetaan ja alueella osataan rakentaa matkailijoille kiinnostavia elämyksiä. Kainuulainen ympäristö kuitenkin kaipaa kehittämistä luonnon yksipuolistuminen, taajamien ränsistyminen ja heikohko viher- ja ympäristörakentaminen sekä yleinen roskaantuminen piinaavat puhtoiseksi miellettyä Kainuuta. Alhaisen väestötiheyden varjopuolia ovat myös erilaiset hoitamattomat joutomaat ja liikenteen korkea kulutus. Apua ympäristöhaasteisiin tarjoaa Tatu Turunen. Hakemusbyrokratia on ratkaistavissa lähinnä huolellisuudella. EURA-järjestelmä on projektien sähköinen hallintajärjestelmä, jonne kirjataan vaaditut tiedot. EURA:n kautta kulkevat hakemusten lisäksi maksatukset, raportoinnit hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Järjestelmä helpottaa niin viranomaisten kuin hakijoiden työtaakkaa. Ympäristö ja toteuttamiskelpoisuus ovat tärkeimmät kriteerit Kun ajatus uudesta hankkeesta on heitetty ilmoille selvitetään sen rahoittamiskelpoisuus niin hakijan kuin hankkeen laadun ohella. Tärkeimpänä ohjenuorana on, että hankkeen pitää kohentaa ympäristön tilaa. - Pidän tärkeänä sitä, että tässä luodaan uusia toimintamalleja ja erityisen tärkeäksi näen uusien työpaikkojen luomisen. Tämä antaa resursseja uuden kehittämiseen, EAKR-rahoituksella voidaan myös tukea investointihankkeita. Jatkuvaa tai yhteisön vakiintunutta toimintaa ei tueta, Tatu muistuttaa. Hakemuksia on tullut Turusen työpöydälle yllättävän vähän - Hakemuksia saisi olla enemmän, jotta niiden välillä olisi kilpailua. EU-rahoituksella on tiukat kriteerit, joten huonoille hankkeilla rahaa ei voi myöntää. Mikäli hakemuksia ei tule riittävästi, rahat vain jäävät käyttämättä. Erityisesti toivoisin, että erilaiset yhdistykset aktivoituisivat, esimerkiksi kylä- ja asukasyhdistykset voisivat saada tukea talkootyönsä jatkoksi, hän vinkkaa. Yksi harvoin ratkaistu haaste on hankkeen tavoite luoda uusia työpaikkoja Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi saavat Turuselta kiitoksia aktiivisuudestaan, jättäen hiljaisen haasteen niille kunnille, joita hän ei maininnut. Hankehakemuksien jättämisellä alkaa olla paikoin jo vähän kiire, sillä tuettujen projektien pitää olla päättyneitä kesään 2014 mennessä. Kajaanissa autetaan Turusen asemapaikka on Kajaanin ELY-keskus, joten asioiden hoitaminen kasvotusten on tehty kainuulaisille helpoksi, kun asioita ei tarvitse hoitaa Oulussa tai Helsingissä. - En usko, että meitä (ELY-keskusta ja hankkeita ylipäätään) pelätään. Kyllä meidän luo tullaan ja kysellään eri vaihtoehdoista. Usein on kohtuullisen pitkä tie ideasta toteutuneeksi hankkeeksi, mutta hakijalle se on usein todella palkitseva, jos hanke saadaan käynnistettyä, Tatu tuumailee myhäillen. - Ympäristöasioiden pitää nykyaikana olla kunnossa, eritoten matkailuun liittyvissä asioissa. Hyvin hoidettu ympäristö luo vetovoimaisuutta. Uskon, että tulevaisuudessa muuttoliikkeen suunta on alikehittyneestä ympäristöstä kohti hyvin hoidettua ympäristöä. Tästä on Vuokatti hyvä esimerkki. OTA YHTEYTTÄ! Tatu Turunen EAKR -suunnittelija Kainuun ELY -keskus puh Tilannekatsaus ohjelmarahoitukseen Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on keskeinen rahoitusväline Euroopan unionin muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, edistää työssä olevien työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Kainuun ELY-keskus kohdentaa ESR-rahoja etenkin yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutus- ja innovaatiotoimenpiteisiin, nuoriin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kainuun ELY-keskuksella on käytettävissä uusien ESR-hankkeiden rahoittamiseksi 6,6 miljoonaa euroa vuoden 2013 loppuun saakka. Uusiin ESR-hankkeisiin voi hakea hankerahoitusta ympäri vuoden, mutta hankehakemuksille on tietyt käsittelyynottopäivämäärät. Seuraavat haut päättyvät ja Haussa on rahoitusta työ- ja elineinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisaali- ja terveysministeriön hallinnonaloihin liittyviin hankkeisiin. Lisätietoa hauista ja ESR-toiminnasta antavat rahoituspäällikkö Heidi Pyykkönen ja ESR-koordinaattori Anne Huotari Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) rahoittaa Kainuussa yritystoiminnan edistämistä (toimintalinja 1), innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista (toimintalinja 2) sekä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamista (toimintalinja 3). Ohjelmakaudella on Kainuussa käytettävissä noin 84 miljoonaa euroa Euroopan unionin ja valtion tukea. Vuoden 2011 alkupuoliskolla on sidottu ja varattu koko ohjelman rahoituksesta noin 60 %, mikä tarkoittaa, että ohjelmassa on vielä käyttämättä yli 30 miljoonaa euroa rahoitusta. Tästä ohjautuu noin puolet suoriin yritystukiin Kainuun ELY-keskuksen jaettavaksi. Innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä saavutettavuuden ja toimintaympäristön kehittämiseen eri toimialoilla on jäljellä noin 10 miljoonaa euroa. Tätä jaetaan hankkeisiin Kainuun maakunta -kuntayhtymän kautta työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Kainuun ELY-keskus vastaa ympäristöministeriön hallinnonalalla ympäristöhankkeiden hallinnoinnista - jakamatta on noin 5 miljoonaa euroa 2013 loppuun saakka. EAKR-hankkeissa on pääsääntöisesti jatkuva haku eli yhteyttä rahoittajaan voi ottaa milloin tahansa eikä hankehakemuksen jättäminen ole aikaan sidottu. Erityisistä teemahauista saatetaan ilmoittaa tiedotusvälineissä erikseen. Lisätietoja EAKR-ohjelman rahoituksesta ja hakemisesta antavat kehittämisjohtaja Jorma Teittinen ja EU-hankekoordinaattori Heikki Immonen Kainuun maakunta-kuntayhtymästä, EAKR-koordinaattori Sanna Karjalainen (yritystuet) ja EAKR-suunnittelija Tatu Turunen (ympäristö- ja luonnonvarat) Kainuun ELYkeskuksesta. Lisätietoja löytyy myös Kainuun ELY-keskuksen nettisivuilta ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän sivuilta kainuu.fi > Hanke ja rahoitus Hankkeen etenemis- ja käsittelyprosessi Hyvä hankeidea Tutustuminen EU-ohjelmiin ja rahoitukseen Hankesuunnitelman laatiminen Hakemuksen täydentäminen ja jättäminen käsittelyyn Tietojärjestelmäpohjaisesti, Yhteydenotto rahoittajaan ja hankevalmistelu Viranomaiskäsittely ja rahoituspäätös Hankkeen toteutus ml. väliraportit, maksatusten haku Hankkeen päättäminen ml. loppuraportointi Hyvät käytännöt jäävät elämään ja toiminnan jatkuvuus on turvattu

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11. Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Toimenpideohjelma 2011-2015 Kainuu - maailman suomalaisin maakunta Liite 1: Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Sisältö 1. Kotimaasta perusvoimaa... 2 2. Kasvua kansainvälistymisestä...

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa Kajaani 25.11.2016 Idän Taiga ry 2016 Jäsenyrityksiä 59 (tilanne 8.9.2016), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa Yritysten kuntajako (kpl): Kuhmolaiset 25 (42 %) Suomussalmelaiset 24 (41 %) Muu

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen Ajankohtaista ESR-rahoituksessa Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen 19.1.2017 ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset

Lisätiedot