Idea Kainuusta. Kainuun. matkailustrategia. Suot vastuksesta viettelykseksi. Toukokuu Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Idea Kainuusta. Kainuun. matkailustrategia. Suot vastuksesta viettelykseksi. Toukokuu 2011. Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen."

Transkriptio

1 Idea Kainuusta Toukokuu Kainuun 6 matkailustrategia Suot vastuksesta viettelykseksi Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen.

2 2 Kainuun matkailu tänään ja huomenna Kerromme tässä Idea Kainuusta lehdessä mitä olennaista hankkeiden avulla matkailun alalla Kainuussa on tehty ja mitä suunnitellaan tehtäväksi tulevien vuosien aikana. Saamme tietoa mm. kulttuuriyrittäjyyden kansainvälisen maisteriohjelman sisällöstä, kulttuuriyrittäjyyden opiskelusta sekä tapahtumien tuottamisesta nykyaikaisessa muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa yhteistyötä tehdään monien eri tahojen kanssa toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Kainuun matkailustrategia on saatu kansiin ja sitä esitellään ydinkohdiltaan keskiaukeamalla, samalla kerrotaan tulevien vuosien keskeisistä linjauksista. Kainuun suoselvitystä tehdään parhaillaan ja siinä yhteydessä tarkastellaan kainuulaiseen luontoon olennaisesti kuuluvien soiden merkitystä myös matkailun ja luontoharrastuksen kannalta. Matkailupalveluiden viime vuosien tuotekehityksestä saamme niin ikään katsauksen ja samalla vinkkejä tulevaan. Esittelemme myös uuden hankehenkilön ELY:stä ja kerromme rahoitusnäkymistä. Matkailu on niin Kainuussa kuin maailmallakin jatkuvasti kasvava toimiala. Kainuussa matkailijoista valtaosa on suomalaisia ja kotimaisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessakin. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on vaihdellut vuosittain, mutta kasvun edellytyksiä pidetään hyvinä. Erityisen mielenkiinnon kohteena parin viime vuoden aikana on ollut ulkomaalaisten investoijien saaminen mukaan Kainuun matkailuedellytyksiä parantamaan. Tiivistahtinen työ tällä saralla jatkuu ja tuloksia voitaneen odottaa tämän vuoden aikana. Ulkomaalaisten investoijien saaminen mukaan nopeuttaisi majoituskapasiteetin kasvattamista ja tehostaisi samalla ulkomaalaisten matkailijoiden saamista tänne. Matkailijamäärien kasvu auttaa parantamaan myös kainuulaisten liikenneyhteyksiä. Kainuun matkailun eräs vahvuus on kyky hyödyntää kaikkia neljää vuodenaikaa, niinpä majoituksen käyttöaste onkin ollut keskimäärin hyvä. Niin kainuulainen luonto, kulttuuri, liikunta, lähiruoka kuin monenlaiset tapahtumat tarjoavat monipuolisen pohjan matkailun kehittämiseen. Alan uuden henkilöstön kouluttaminen kyetään hoitamaan pääosin omin voimin ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitoksen toimesta. Samat oppilaitokset tarjoavat myös lyhytkestoista täydennyskoulutusta. Maisteriohjelman avulla voidaan täydentää uuden osaamisen tarjontaa. Mielestäni on erittäin tärkeätä toimia matkailussa niin, että tänne saapuneet matkailijat haluavat tulla myös uudestaan. Kun he lisäksi kertovat tuttavilleen viettämästään miellyttävästä lomasta, on kaikkein tehokkain markkinointitapa hyvässä käytössä. Matkailuyrityksissä voidaan tässäkin asiassa olla jatkuvasti ajan tasalla järjestelmällisen asiakaspalautteen seurannan avulla. Asiakaspalaute on tärkein lähtökohta myös jatkuvasti tarvittavaan matkailutuotteiden uudistamiseen. Hyvää kesän matkailukautta kaikille! Jorma Teittinen kehittämisjohtaja Kainuulaisten omaa lähimatkailua ja luonnossa liikkumista palvelee Kainuun ulkoilukartta, joka löytyy netistä osoitteesta ulkoilukartta Kuntayhtymän rahoittamista hankkeista löytyy arviointi netissä osoitteen kohdassa hanketoiminta/ ajankohtaista. Arviointiraportti on luettavissa myös kaikissa kirjastoissa. Idea Kainuusta -lehti Päätoimittaja: Jorma Teittinen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Lehden jutut: Pohjolan Mylly Oy Lehden kuvat: Pohjolan Mylly Oy Taitto: Pohjolan Mylly Oy Painopaikka: Kajaanin kirjapaino

3 Idea Kainuusta 3 Juurevaa kulttuuritiedettä Kulttuurin ympärillä pyörii nykyään huomattava peli-, elokuva- ja muu viihdeteollisuusbisnes. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa käy vuosittain noin 1,5 miljoonaa turistia katsomassa Taru Sormusten Herrasta -elokuvien kuvauspaikkoja. Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma auttaa löytämään Suomen omat kulttuuriturismikohteet. Maisteriohjelmaan otettiin 23 opiskelijaa vuonna 2009, joista noin puolet valmistuu alkukesästä Vaikka hanke nyt loppuukin, niin ne opiskelijat, jotka eivät ennätä valmistua, ovat Lapin yliopiston kirjoilla tutkinnon suorittamiseen saakka. - Opiskelijoista noin puolella oli kulttuuripuolen ja lopuilla matkailualan ammattikorkeakoulutus. Se, että opiskelijoissa ei ollut yhtään yliopistotaustaista tuotti haasteita maisterin tutkintoihin liittyvissä teoriaosioissa, mutta käytännön näytöt sujuivat sitäkin sujuvammin, kertoo koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäinen Lapin yliopistolta. Kansainvälisyys lähtökohtana Opintokokonaisuuteen kuului kansainvälisen kulttuurituotteen kehittäminen. Näkemyksiä ja asiantuntijuutta opiskeluun toivat kotimaiset ja ulkomailta tuodut asiantuntijat sekä useat ulkomailla suoritetut vierailut. - Ulkomaille suuntautuneita ekskursioita oli muun muassa Viroon, Latviaan ja Venäjän Petroskoin suuntaan, joissa on eritoten keskitytty kulttuuriperimän tutustumiseen. Enemmänkin ulkomaille suuntautuneita tutustumisia oli suunniteltu, mutta rahalliset realiteetit rajoittivat reissailua. Onneksi opiskelijoiden omilla kontakteilla saimme tuntumaa muun muassa Japanin toimintatapoihin. Myös kotimaista ammattitaitoa ja näkemystä hyödynnettiin. Elokuva-alan, teatterin, tanssin, kuvataiteen sekä valokuvaamisen taitajia vieraili jakamassa näkemyksiään. Ohjaaja Hannu Kahakorven johdolla opiskelijat toteuttivat lyhytelokuvan Kajaanin kulttuuritarjonnasta. Kainuu kulttuurimatkailun mahdollisuuksien maakunta Kainuun tärkeimmät vetovoimatekijät ovat luonto ja kulttuuri, tässä järjestyksessä. Maisteriohjelman kolme tukirankaa ovat 1. Taide ja kulttuuri matkailun näkökulmasta 2. Yrittäjyys ja liiketoiminta 3. Kansainvälisyys. - Kaikkien näiden kolmen yhdistäminen on erittäin luontevaa, Lyytikäinen perustelee. Lasse kokee, että Suomen ja varsinkin Kainuun pitäisi hyödyntää kulttuuriperintöä huomattavasti nykyistä paremmin. Juuri tätä puolta on koulutuksessa tuotu näkyvästi esille. Maisteriohjelma on päättymässä, joten on aika myös pieneen jälkiarvioon. - Mikäli nykyisellä kokemuksella voisi aloittaa koulutuksen uudestaan pieniä korjauksia toki tehtäisiin. Nyt vuorovaikutus matkailu- ja kulttuurialojen välillä jäi paikoin liian vähäiseksi. Toinen on rahakysymys, mutta kansainvälisyyteen ei päästy panostamaan alun perin kaavailemaamme määrää. Työllistyneitä maistereita Uutiset suoltavat tietoa siitä, että yliopistoista valmistuu maistereita kortistoon. Kulttuuriyrittäjyyden maistereilla ei työvoimaviranomaisia juurikaan rasiteta. - Osalla oli oma yritys jo opiskelun alkaessa, osa on semmoisen perustanut opiskeluaikana ja osa on saanut töitä muun muassa Sommelo-kansanmusiikkitapahtuman tuottajana, Applella visualistina, toimittajana ja opettajana, Lyytikäinen kertoo pientä ylpeyttä äänenpainossa. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Lapin yliopisto Projektipäällikkö: Lasse Lyytikäinen Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun Ely-keskus, Ylä-Savon Kehitys Oy, Suomussalmen kunta, Kajaanin kaupunki, Vaalan kunta, Sotkamon kunta Itä-Suomen ESR -ohjelma

4 4 Esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja uusien energiamuotojen käytössä olemme kehityksen kärjessä. Projektipäällikkö Sanna Kopra Miljoona vierasta ei voi olla väärässä! Matkailun merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri. Yritysten toteuttamat omat kehittämispanostukset tuotteistamiseen, laatuun ja markkinointiin liittyen ovat nostaneet vuosien saatossa matkailuelinkeinon yhdeksi Kainuun elinkeinoelämän kolmesta tukijalasta. Kainuussa käy virallisen tilaston mukaan vuosittain noin miljoona yöpyjää. Kainuun kokonaismatkailutulo vuositasolla on nykyisellään vajaat 200 miljoonaa Euroa kyseessä on siis varsin merkittävä liiketoiminta-alue luvun aikana yritysten verkostona tapahtuva palvelujen tuottaminen ja erityisesti markkinointiyhteistyö on osoittanut merkittävyytensä. Edelleen kiristyvässä kilpailussa menestymiseen tarvitaan yritysten ja kehittämistahojen entistä tiiviimpää yhteistyötä, resurssien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä verkostona ja yhteistä ennakoivaa näkemystä toimialalla tapahtuvista muutoksista. Strategia = suunnitelma sodan voittamiseksi Kainuussa käynnistettiin vuoden 2006 lopulla prosessi yhteisesti hyväksyttyjen, keskeisimpien kehittämishankkeiden esiin nostamiseksi eri toimialoilla. Foorumitoiminnan kautta myös matkailutoimialalla työstettiin yritysten, eri kehittäjäorganisaatioiden ja rahoittajien kanssa yhteistä näkemystä Kainuun matkailun kehittämistoimenpiteistä. Tuolloin kansainvälistyminen nähtiin keskeisimmäksi instrumentiksi kasvun hakemisessa. Foorumitoiminta on ollut myös pohjana Kainuun matkailustrategian tuottamisessa. Säännöllisesti (1-3 kertaa vuodessa) toteutettujen foorumeiden tuloksia kirjattiin vuoden aikana Kainuun Etu Oy:n toimesta matkailustrategiaesitykseksi. Yritykset, koulutusorganisaatiot, rahoittajat ja muut kehittäjätahot ovat kommentoineet sekä ohjanneet yhteisen näkemyksen kirjaamista ja vuoden 2010 lopussa myös Kainuun kunnat ovat tavoitteet hyväksyneet. Kainuun Matkailustrategia sekä toimenpideohjelma vuosille kirjattiin Kainuun maakuntahallituksessa toukokuussa 2011.

5 Idea Kainuusta 5 Kainuun kokonaismatkailutulo vuositasolla on nykyisellään vajaat 200 miljoonaa Euroa kyseessä on siis varsin merkittävä liiketoiminta-alue. Strategian keskeisimmät tavoitteet vuoteen 2020 ovat: 1. Kotimaasta perusvoimaa - koska valtaosa rekisteröidyistä yöpymisistä tulee kotimaasta, panostusta kotimaan matkailumarkkinointiin ei tule edelleenkään unohtaa. Tämä tapahtuu tehokkaimmin Kainuun ulkoisen viestinnän systemaattisen toteutuksen kautta. 2. Kasvua kansainvälistymisestä matkailijamäärien kasvun hakeminen on realistisempaa uusilta markkinoilta, Suomen rajojen ulkopuolelta. 3. Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen asiakkaat hakevat tietoa matkakohteista, palveluista ja tekevät ostopäätöksensä enenevässä määrin Internetin kautta. Kainuun on oltava helposti löydettävissä, saavutettavissa ja ostettavissa. 4. Lisää investointeja ja pääomia Kainuun matkailijamäärien kasvua rajoittaa majoituskapasiteetin puute, erityisesti sesonkiaikoina. Ulkomaisten investoijien mukanaolo Kainuun matkailun kehittämisessä tuo luontevasti myös uusia asiakasryhmiä Kainuuseen. Kainuu on ulkomaisia pääomasijoittajia aidosti kiinnostava kohde. 5. Keskusten kehittäminen kasvuun kansallisen matkailustrategian linjausten mukaisesti alueellisia matkailukeskuksia kehittämällä positiiviset vaikutukset leviävät koko maakunnan alueelle. 6. Yhteistyön edelleen kehittäminen yritysten, matkailukeskusten ja maakuntien välinen yhteistyö tuo voimaa matkailuelinkeinon yleiselle kehittymiselle. 7. Ydintuotteiden jatkojalostaminen, teematuotteet Kainuun matkailumarkkinointi perustuu jatkossakin teemapohjaisten palvelutuotteiden markkinointiin ja sitä kautta koko alueen tunnettuuden lisäämiseen. Uusien teemapohjaisten tuotteiden kehittämisen tulee olla koordinoitua ja innovatiivista toimintaa. 8. Osaaminen ja ammattimaisuus kunniaan laadukkaan palvelun ja asiakkaan tyytyväisyyden takaa ammattimainen ja kainuulaisittain omintakeinen palvelukulttuuri. Yritysten henkilöstön osaamisen ja yritysverkoston jokaisen lenkin laadun tulee perustua palveluun, joka tuotetaan syvältä sydämestä. Kokonaisvaltainen toimialan kehittäminen Kansainväliseen matkailumarkkinointiin on panostettu systemaattisesti kärkihankkeen kautta vuosina Satamäärin ulkomaisia matkanjärjestäjiä ja mediaryhmiä on vieraillut Kainuussa tutustumassa matkailualueemme palvelutarjontaan. Kainuu kiinnostaa ulkomaalaisia kalliit lentoyhteydet ovat kuitenkin olleet alueen saavutettavuuden pullonkaula. Ulkomaisten matkailijamäärien kasvu on tuonut positiivista painetta yritysten omien palvelujensa kehittämiseen. Kainuussa toteutetut koulutukset tukevat henkilöstön valmiuksia ottaa vastaan kansainvälisiä vieraita. Kainuun matkailuelinkeinon kokonaisvaltaisessa kehittämisessä uusien investointien realisoituminen on keskeisenä tavoitteena. Vieraan sijoituspääoman saamiseksi Kainuuseen onkin tehty voimakkaasti töitä Kainuun Edun toimesta. Kainuussa vierailleet, Iso-Britanniasta tulleet sijoittajaryhmät ovat vahvistaneet, että alue on investoijan silmissä aidosti kiinnostava. Ensimmäisistä yhteishankkeista kuullaankin jo varmaan ennen kesää. Yhdessä tekemisen tahto Matkailija hakee lomaltaan elämyksiä. Kun elämykset ovat innovatiivisia, laadukkaita, turvallisia ja helposti ostettavissa, hän palaa alueelle uudelleen. Verkostona tapahtuva matkailupalvelujen tuottaminen Kainuussa mahdollistaa vierailijoille monipuolisen ja mielenkiintoisen palvelutarjonnan ympäri vuoden. Yhdessä tekemisen tahto matkailutoimijoiden kesken Kainuussa on myönteisesti vahvistunut koko 2000-luvun ajan. Yhteisymmärrys siitä, että = enemmän kuin 2 antaa Kainuulle etulyöntiaseman muihin matkailualueisiin nähden. Kun tähän lisätään Kainuussa toteutettu johdonmukainen kehittämistyö innovatiivisten, monipuolisten ja ympärivuotisten matkailupalvelujen tuottamisessa, alueen matkailutoimialan menestymisellä on erinomaiset näkymät. Tuomo Tahvanainen toimialajohtaja Kainuun Etu Oy ANNA PALAUTETTA! Otamme mielellämme vastaan palautetta Idea Kainuu lehden kehittämiseksi. Palauteviestit voi lähettää osoitteeseen:

6 6 Kuva: Raimo Rajamäki Suot vastuksesta viettelykseksi Suot ovat vuosisatoja mielletty synkäksi, vastusta tuottavaksi paikaksi. Taiteessa se esitellään synkkänä kohteena ja historiassa suurimmat suohon liittyvät onnistumiset liittyvät niiden raivaamisesta hyötykäyttöön. Nyt soista pyritään tekemään mediaseksikkäitä matkailukohteita. Suot ovat nyt muotia! Projektipäällikkö Antti Sallinen Kainuun suoselvitys on ELY-keskuksen oma hanke, jossa selvitetään Kainuun soiden tilaa ja erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia. Kainuu on Suomen 3. soisin alue Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Soita olisi paljonkin enemmän, jollei niitä olisi ojitettu. - Kainuussa on lukuisia soita ja suotyyppejä, joiden eri käyttömuotojen yhteensovittamista mietitään yhtenä hankkeen juonteena, kertoo hankkeen projektipäällikkö Antti Sallinen. - Hankkeen ydintarkoitus on tuottaa tietoa Kainuun soista, soiden tilasta ja sijainneista sekä käyttömahdollisuuksista. Siihen kuuluu myös maakuntakaavoitukseen avun antaminen. Hankkeen lopussa kerättyä tietoa tarkastellaan myös matkailua ajatellen, osoitetaan luontoarvoiltaan arvokkaimmat kohteet, Antti luettelee. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu erilaisia viranomaisia ja asiantuntijoita sekä lisäksi mm. turveteollisuuden ja luonnonsuojelijoiden edustajia. Sallinen kertoo johtoryhmätyöskentelyn olevan asiallista ja kehittävää, kun erialaisia näkökulmia tuodaan esille. Kun puhutaan soiden mahdollisuuksien hyödyntämisistä, heilahtaa laskimet rivakasti näytille euroja ynnäämään. Soiden arvo on helppo määritellä, kun sen käyttötarkoitusta muutetaan turve- tai metsätalouden käyttötarkoituksiin. Luonnontilaisen suon arvottaminen ei ole enää yhtä selkeää. - Soilla on arvoa, vaikka niitä ei käytettäisikään. Niiden luonnontilaisuudesta hyötyvät itse luonto biodiversiteetin turvaamisella ja mainittu luontomatkailu. Marjastus ja suuri joukko riistalinnuista, kuten metsähanhet ja sorsat ovat riippuvaisia soista. Riekot ovat kärsineet soiden ojituksista, Sallinen opastaa. Turpeenottosoista myös matkailukohteita Vaikka suota olisi käytetty turpeenottoon, se voi silti olla kiinnostava ja vetovoimainen luontokohde. - Käytöstä poistetuista turpeenottosoista on muodostunut pieniä linturikkaita järviä, jotka ovat saaneet siten toisen elämän turvetalouden poistuttua paikalta. Suomatkailua enemmän kuin ajattelisi Kainuun luonto on yksi tärkeimmistä alueen matkakohteeksi valitsemisen syistä. Suot ovat olennainen osa kainuulaista luontokokemusta. - Hyrynsalmen Suopotkupallon MM-kisat ovat varmasti yksi maailman tunnetuimmista suotapahtumista. Siinä on suo tuotteistettu erinomaisesti matkailun tarpeisiin. Mutta on meillä muitakin, esimerkiksi luonnon tarkkailu karhun- ja linnunkatseluineen tapahtuu hyvin usein soisilla mailla. Retkeilijät kulkevat lähes varmasti soiden vierustoja, Sallinen puntaroi soiden matkailullista merkitystä. Suot ovat muotia Soiden merkitys hiilinieluina, marjapaikkoina, virkistyskohteina tai luonnon tarkkailupaikkona on noussut julkisuuteen huomattavasti aiempaa enemmän. - Voi sanoa, että suot ovat nyt muotia! Ihmiset ovat todella kiinnostuneita, mitä soille tapahtuu. Vaikka erialaiset turvehoidot ovat vieneet suot naistenlehtien sivuille, joissa aiemmin ei ole aihetta millään tavoin mainittu. Kaikkiaan, kainuulaiset saavat olla hyvin ylpeitä soistaan. Niihin liittyy paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä osattu hyödyntää. Soihin liittyy paljon eksotiikkaa, jota paikkakuntalaiset eivät aina oivalla. Ei pidä vähätellä suomaiseman vetovoimaa! - Vaikkei varsinaisia suoneuvojia ollakaan, niin kyllä meihin saa ottaa yhteyttä. Autamme mielellämme myös yksityisiä ihmisiä suotiedon äärelle, Sallinen vinkkaa lopuksi. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kainuun Ely-keskus Projektipäällikkö: Antti Sallinen Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Vapo Oy, Turveruukki Oy ja Kainuun ELY-keskus. Itä-Suomen EAKR -ohjelma

7 Idea Kainuusta 7 Retikan makuista kulttuurimatkailua vastavirtaan Tämän vuoden alussa käynnistettiin Suomussalmella Vastavirtaan-hanke. Teatteri Retikkaa on pyöritetty vapaaehtoisvoimin Suomussalmen Näyttämöyhdistyksen ja Kiannan Voima ry:n toimesta jo vuodesta 2002 lähtien, mutta hankkeen avulla saadaan teatteri- ja kulttuuritoimintaan vapaaehtoistoimijoiden rinnalle tarvittavaa ammattimaisuutta. Hanketta toteuttaa Kiannan Voima Ry. Tavoitteet korkealla Hankkeen tavoitteena on luoda Elävä Kainuu Leaderin osarahoituksella ja omilla pääsylipputuloilla Suomussalmelle valmistuneelle, 186-paikkaiselle teatteritalolle uusi toimintamalli. Tarkoituksena on, että teatteritalo työllistää vähintään kaksi työntekijää vakituisesti hankkeen jälkeen. Tavoitteena on myös luoda uutta liiketoimintaa matkailu-alan yrityksille ja tuottaa pysyviä käytäntöjä yhteisen toiminnan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttaminen on aloitettu hankkeeseen palkatun teatteri-ilmaisun ohjaajan, Ulla Schroderuksen toimesta teatteritalossa esitettävän ohjelmiston valmistamisella ja lähimpien yhteistyökumppaneiden eli Suomussalmen kunnan ja Hotelli Scandic Kiannon Kuohujen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Teatterissa on alkuvuoden aikana ollut kolme ensi-iltaa; Sininen Divisioona, Teillä ei ollut nimiä ja Vaiettu tarina sodasta. Esitysten yhteiskävijämäärä on vuoden alusta lukien n henkilöä. Muissa kuin teatteritalon yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa kävijöitä on ollut liki Voidaan siis todeta, että hanke on lähtenyt kovalla vauhdilla käyntiin, kertoo hankevetäjänä toimiva Schroderus. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä Hankkeen toimesta Suomussalmella tehdään ainutlaatuista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hotelli Scandic Kiannon Kuohut esimerkiksi järjestää esitysten väliaikatarjoilut, joten teatteritoiminta on tuonut tätä kautta lisää myyntituloa hotellille. Hotelli on paketoinut tuotteitaan erityiseksi teatteripaketiksi, joka sisältää teatteriesityksen lisäksi majoituksen sekä päivällisen. Teatteripaketti on tuonut jo tähän mennessä jonkin verran yöpyviä asiakkaita viikonlopun viettoon Suomussalmelle. Teatteritarjonnan innostamana myös Ravintola Kultainen Kukko on lisännyt ruokalistaansa erityisen teatterimenun. Myös muutamat teatteriin tulleet ryhmät ovat käyttäneet paikkakunnan ravintoloita ryhmäruokailupaikkoina. Teatteritiloja on käytetty myös muiden kuin esitysten pitopaikkana. Tiloissa on järjestetty mm. Suomussalmen kunnan toimesta seminaareja ja kokouksia, koulutustilaisuuksia sekä muita kuin teatteritaiteeseen kuuluvia kulttuuritapahtumia. Tiloissa on pidetty mm. osa Scandic Swing -tapahtumasta, joka on voinut kasvaa uusien tanssitilojen myötä. Markkinointia tehdään vahvasti yhteistyössä Suomussalmen kunnan matkailutoimiston kanssa. Hankkeessa yhdistyvät kaikkien sektoreiden voimat Suomussalmella, joten hanke on erityisen tärkeä pienelle paikkakunnalle. Hankkeen toiminnoissa ovat mukana kaikki lapsiperheistä lähtien. Kulttuurilla pyritään kasvattamaan voimaa, jolla päästään soutamaan vastavirtaan rakennemuutoksen, ikääntymisen, muuttotappion ja työvoiman saannin vaikeuksissa, Schroderus toteaa. Hankkeen rahoittamisesta vastaavat Kainuun maakunta-kuntayhtymä (Kainuun kehittämisraha), Suomussalmen kunta ja paikalliset yritykset. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kiannan Voima Ry Projektipäällikkö: Ulla Schroderus Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun kehittämisraha Hankkeen toiminnoissa ovat mukana kaikki lapsiperheistä lähtien. Projektipäällikkö Ulla Schroderus TUTKA:lla esille TUTKA-hanke, Matkailupalvelujen tuotekehitys ja tuotteistamishanke Kainuussa, on jo loppusuoralla. Konkreettisia tuloksia on jo kaikkien matkailijoiden koettavissa. Kuten aina kaikessa uudessa, alku ei ollut ruusuilla tanssimista. Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Anu Huusko kertoo, että alussa odotukset TUTKA:n suhteen olivat epärealistisia ja ilmoilla oli paljon väärinkäsityksiä siitä, mitä tämän hankkeen avulla voi tehdä. Kärsivällisen kommunikaation ansiosta yhteinen sävel löytyi ja aktiiviset matkailualan yrittäjät ovat saaneet hankkeen avulla monia asioita kuntoon. - Eniten tuotekehitystyötä on tehty Wild Taiga (Kuhmo ja Suomussalmi) -matkailualueella. Siellä on saatu laajan matkailualan yrityspohjan ansiosta paljon konkreettisia matkailutuotteita aikaiseksi. Myös TUTKA:an kuuluvissa Ukkohallassa ja Paljakassa on keskitytty pitkälti olemassa olevien tuotteiden kehittämiseen. Näistä Ukkohallan työhyvinvointipalveluiden kehitys on tuorein hankkeen avulla aikaan saatu kokonaisuus. Kaikkiaan tähän mennessä on TUTKA:n avulla saatu aikaan 60 uutta matkailutuotetta ja 30 olemassa olevaa jatkokehitettyä. Identiteettiä etsimässä Tärkeä osa on ollut kunkin toimijan oman sekä alueen identiteetin löytäminen ja sen hyödyntäminen. Kaikkiaan hanke on älyttömän laaja kokonaisuus, joka ei rajoitu pelkästään mukana oleville alueille, vaan aivopääomaa on annettu kaikille halukkaille Kainuun matkailualan yrityksille. Haasteellinen hanke - On ollut hyvin mielenkiintoista työskennellä erilaisten yritysten parissa, koska yritysten lähtötaso vaihtelee todella paljon. Toisten kanssa kyse on asioiden viilauksesta ja toisten kanssa on lähdetty aivan alkeista liikkeelle. Tämä on pitänyt työpäivät hyvin uniikkeina, eikä turtumista ole päässyt kokemaan, Anu kertoo työstään. - Kainuu eri kylineen on tullut Huuskolle erittäin tutuksi hankkeen ansiosta. Olennainen osa työtä on käydä yrittäjien luona ja tutustua heidän toimintaansa käytännössä. Kaikki kehitetyt matkailutuotteet on testattu joko koti- tai ulkomaisin voimin. Testiryhmältä on kerätty palaute testattavasta matkailutuotteesta / -ohjelmasta, joka on analysoitu ja välitetty yrittäjälle tuotteen jatkokehittämistä varten. Kansainvälisesti kiinnostavimpia TUTKAalueen matkailuaktiviteetteja Anun mielestä ovat luonnontarkkailu sekä metsästys. - Joskin luonnontarkkailu ja metsästys pitää myydä ja paketoida aivan eri paikkoihin, hän naurahtaa. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kajaanin AMK Projektipäällikkö: Anu Huusko Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Itä-Suomen EAKR -ohjelma Mikäli Anu lähtisi turistina Kainuuseen, valinta olisi hänelle hyvin helppo. - Eläimiä lähtisin katselemaan. Luonnontarkkailu on täällä toteutettu hyvin, jopa maailmanlaajuisesti ajatellen. Suurpetojen lisäksi kävisin tarkkailemassa majavia, liitooravia, linnuista eritoten metsoa ja teertä, hirviä sekä peuroja, Huusko haaveilee vapaa-ajasta TUTKA-maailmassa.

8 8 Tatu on toiminut Itä-Suomen EAKRohjelman suunnittelijana Kainuun ELY-keskuksessa vasta parisen kuukautta. Turunen tekee töitä Toimintalinja 3:ssa, toimien kuntien, kaupunkien, osuuskuntien, säätiöiden, kehittämisyhtiöiden tai yhdistysten kanssa. Yrityspuolen ympäristötoiminnalle on omat reittinsä. Selvitys toimenkuvasta on luettuna byrokratiaa tulvillaan, mutta toimenpiteet kainuulaisille hyvinkin konkreettisia. - Tuorein hanke on Suomussalmen kunnalle myönnetty yhteensä euron tuki sinilevän vaivaamien vesien, muun muassa Hietajärven ja Jumalisjärven, kunnostukseen. Tuen avulla selvitetään sinilevän ilmaantumisen syyt, tehdään pohjasedimenttitutkimukset ja lopuksi vesistöille toteuttamiskelpoiset kunnostussuunnitelmat. Vastikään on käynnistynyt myös Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä hanke. Siinä selvitetään kaivovesien laatua, jossa kartoitetaan muun muassa nikkelin suhteen kriittiset alueet, Turunen havainnollistaa työnsä käytännön hyötyjä kainuulaisille. Hakemista ei tarvitse pelätä Ympäristöhankkeissa tehdään hyvin konkreettisia toimenpiteitä ympäristön hyväksi. Tatu myöntää, että usein hankkeen hankalin vaihe on projektin suunnittelu. Siihen saa kuitenkin apua ja jo pohdintavaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä Tatuun ja yhdessä pähkäillä tuen saamismahdollisuuksia. - Usein on hyvä, jos jo valmisteluvaiheessa mukana on useampi ihminen, Tatu vinkkaa. Tatu Turunen Ympäristö sydämen asiana Kainuulaisilla on hyvä luontosuhde. Sitä arvostetaan ja alueella osataan rakentaa matkailijoille kiinnostavia elämyksiä. Kainuulainen ympäristö kuitenkin kaipaa kehittämistä luonnon yksipuolistuminen, taajamien ränsistyminen ja heikohko viher- ja ympäristörakentaminen sekä yleinen roskaantuminen piinaavat puhtoiseksi miellettyä Kainuuta. Alhaisen väestötiheyden varjopuolia ovat myös erilaiset hoitamattomat joutomaat ja liikenteen korkea kulutus. Apua ympäristöhaasteisiin tarjoaa Tatu Turunen. Hakemusbyrokratia on ratkaistavissa lähinnä huolellisuudella. EURA-järjestelmä on projektien sähköinen hallintajärjestelmä, jonne kirjataan vaaditut tiedot. EURA:n kautta kulkevat hakemusten lisäksi maksatukset, raportoinnit hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Järjestelmä helpottaa niin viranomaisten kuin hakijoiden työtaakkaa. Ympäristö ja toteuttamiskelpoisuus ovat tärkeimmät kriteerit Kun ajatus uudesta hankkeesta on heitetty ilmoille selvitetään sen rahoittamiskelpoisuus niin hakijan kuin hankkeen laadun ohella. Tärkeimpänä ohjenuorana on, että hankkeen pitää kohentaa ympäristön tilaa. - Pidän tärkeänä sitä, että tässä luodaan uusia toimintamalleja ja erityisen tärkeäksi näen uusien työpaikkojen luomisen. Tämä antaa resursseja uuden kehittämiseen, EAKR-rahoituksella voidaan myös tukea investointihankkeita. Jatkuvaa tai yhteisön vakiintunutta toimintaa ei tueta, Tatu muistuttaa. Hakemuksia on tullut Turusen työpöydälle yllättävän vähän - Hakemuksia saisi olla enemmän, jotta niiden välillä olisi kilpailua. EU-rahoituksella on tiukat kriteerit, joten huonoille hankkeilla rahaa ei voi myöntää. Mikäli hakemuksia ei tule riittävästi, rahat vain jäävät käyttämättä. Erityisesti toivoisin, että erilaiset yhdistykset aktivoituisivat, esimerkiksi kylä- ja asukasyhdistykset voisivat saada tukea talkootyönsä jatkoksi, hän vinkkaa. Yksi harvoin ratkaistu haaste on hankkeen tavoite luoda uusia työpaikkoja Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi saavat Turuselta kiitoksia aktiivisuudestaan, jättäen hiljaisen haasteen niille kunnille, joita hän ei maininnut. Hankehakemuksien jättämisellä alkaa olla paikoin jo vähän kiire, sillä tuettujen projektien pitää olla päättyneitä kesään 2014 mennessä. Kajaanissa autetaan Turusen asemapaikka on Kajaanin ELY-keskus, joten asioiden hoitaminen kasvotusten on tehty kainuulaisille helpoksi, kun asioita ei tarvitse hoitaa Oulussa tai Helsingissä. - En usko, että meitä (ELY-keskusta ja hankkeita ylipäätään) pelätään. Kyllä meidän luo tullaan ja kysellään eri vaihtoehdoista. Usein on kohtuullisen pitkä tie ideasta toteutuneeksi hankkeeksi, mutta hakijalle se on usein todella palkitseva, jos hanke saadaan käynnistettyä, Tatu tuumailee myhäillen. - Ympäristöasioiden pitää nykyaikana olla kunnossa, eritoten matkailuun liittyvissä asioissa. Hyvin hoidettu ympäristö luo vetovoimaisuutta. Uskon, että tulevaisuudessa muuttoliikkeen suunta on alikehittyneestä ympäristöstä kohti hyvin hoidettua ympäristöä. Tästä on Vuokatti hyvä esimerkki. OTA YHTEYTTÄ! Tatu Turunen EAKR -suunnittelija Kainuun ELY -keskus puh Tilannekatsaus ohjelmarahoitukseen Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on keskeinen rahoitusväline Euroopan unionin muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, edistää työssä olevien työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Kainuun ELY-keskus kohdentaa ESR-rahoja etenkin yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutus- ja innovaatiotoimenpiteisiin, nuoriin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kainuun ELY-keskuksella on käytettävissä uusien ESR-hankkeiden rahoittamiseksi 6,6 miljoonaa euroa vuoden 2013 loppuun saakka. Uusiin ESR-hankkeisiin voi hakea hankerahoitusta ympäri vuoden, mutta hankehakemuksille on tietyt käsittelyynottopäivämäärät. Seuraavat haut päättyvät ja Haussa on rahoitusta työ- ja elineinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisaali- ja terveysministeriön hallinnonaloihin liittyviin hankkeisiin. Lisätietoa hauista ja ESR-toiminnasta antavat rahoituspäällikkö Heidi Pyykkönen ja ESR-koordinaattori Anne Huotari Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) rahoittaa Kainuussa yritystoiminnan edistämistä (toimintalinja 1), innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista (toimintalinja 2) sekä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamista (toimintalinja 3). Ohjelmakaudella on Kainuussa käytettävissä noin 84 miljoonaa euroa Euroopan unionin ja valtion tukea. Vuoden 2011 alkupuoliskolla on sidottu ja varattu koko ohjelman rahoituksesta noin 60 %, mikä tarkoittaa, että ohjelmassa on vielä käyttämättä yli 30 miljoonaa euroa rahoitusta. Tästä ohjautuu noin puolet suoriin yritystukiin Kainuun ELY-keskuksen jaettavaksi. Innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä saavutettavuuden ja toimintaympäristön kehittämiseen eri toimialoilla on jäljellä noin 10 miljoonaa euroa. Tätä jaetaan hankkeisiin Kainuun maakunta -kuntayhtymän kautta työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Kainuun ELY-keskus vastaa ympäristöministeriön hallinnonalalla ympäristöhankkeiden hallinnoinnista - jakamatta on noin 5 miljoonaa euroa 2013 loppuun saakka. EAKR-hankkeissa on pääsääntöisesti jatkuva haku eli yhteyttä rahoittajaan voi ottaa milloin tahansa eikä hankehakemuksen jättäminen ole aikaan sidottu. Erityisistä teemahauista saatetaan ilmoittaa tiedotusvälineissä erikseen. Lisätietoja EAKR-ohjelman rahoituksesta ja hakemisesta antavat kehittämisjohtaja Jorma Teittinen ja EU-hankekoordinaattori Heikki Immonen Kainuun maakunta-kuntayhtymästä, EAKR-koordinaattori Sanna Karjalainen (yritystuet) ja EAKR-suunnittelija Tatu Turunen (ympäristö- ja luonnonvarat) Kainuun ELYkeskuksesta. Lisätietoja löytyy myös Kainuun ELY-keskuksen nettisivuilta ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän sivuilta kainuu.fi > Hanke ja rahoitus Hankkeen etenemis- ja käsittelyprosessi Hyvä hankeidea Tutustuminen EU-ohjelmiin ja rahoitukseen Hankesuunnitelman laatiminen Hakemuksen täydentäminen ja jättäminen käsittelyyn Tietojärjestelmäpohjaisesti, Yhteydenotto rahoittajaan ja hankevalmistelu Viranomaiskäsittely ja rahoituspäätös Hankkeen toteutus ml. väliraportit, maksatusten haku Hankkeen päättäminen ml. loppuraportointi Hyvät käytännöt jäävät elämään ja toiminnan jatkuvuus on turvattu

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen

Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN Luontoa ja kulttuuria Kesän 2015 parhaat vinkit Kuva: Lassi Rautiainen VILLIÄ ELÄMÄÄ erämaaluonnossa Wild Taigan koskematon erämaaluonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet eläinten

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Toimenpideohjelma 2011-2015 Kainuu - maailman suomalaisin maakunta Liite 1: Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Sisältö 1. Kotimaasta perusvoimaa... 2 2. Kasvua kansainvälistymisestä...

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11. Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 13.3..2015 Taina Lommi taina.lommi@ely-keskus.fi EU-rahoitusohjelmia ENI ESR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - ohjelmassa Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Kajaanin Suunnistajat ry.

Kajaanin Suunnistajat ry. Kajaanin Suunnistajat ry. Kainuu kansainvälisten suunnistuksen suurtapahtumien Kainuu ja Kajaani kansainvälisten keskipisteessä suunnistuksen suurtapahtumien keskipisteessä KUTSUVIERASTILAISUUS Joutenlampi;

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot