Idea Kainuusta. Kainuun. matkailustrategia. Suot vastuksesta viettelykseksi. Toukokuu Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen.
|
|
- Markus Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Idea Kainuusta Toukokuu Kainuun 6 matkailustrategia Suot vastuksesta viettelykseksi Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen.
2 2 Kainuun matkailu tänään ja huomenna Kerromme tässä Idea Kainuusta lehdessä mitä olennaista hankkeiden avulla matkailun alalla Kainuussa on tehty ja mitä suunnitellaan tehtäväksi tulevien vuosien aikana. Saamme tietoa mm. kulttuuriyrittäjyyden kansainvälisen maisteriohjelman sisällöstä, kulttuuriyrittäjyyden opiskelusta sekä tapahtumien tuottamisesta nykyaikaisessa muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa yhteistyötä tehdään monien eri tahojen kanssa toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Kainuun matkailustrategia on saatu kansiin ja sitä esitellään ydinkohdiltaan keskiaukeamalla, samalla kerrotaan tulevien vuosien keskeisistä linjauksista. Kainuun suoselvitystä tehdään parhaillaan ja siinä yhteydessä tarkastellaan kainuulaiseen luontoon olennaisesti kuuluvien soiden merkitystä myös matkailun ja luontoharrastuksen kannalta. Matkailupalveluiden viime vuosien tuotekehityksestä saamme niin ikään katsauksen ja samalla vinkkejä tulevaan. Esittelemme myös uuden hankehenkilön ELY:stä ja kerromme rahoitusnäkymistä. Matkailu on niin Kainuussa kuin maailmallakin jatkuvasti kasvava toimiala. Kainuussa matkailijoista valtaosa on suomalaisia ja kotimaisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessakin. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on vaihdellut vuosittain, mutta kasvun edellytyksiä pidetään hyvinä. Erityisen mielenkiinnon kohteena parin viime vuoden aikana on ollut ulkomaalaisten investoijien saaminen mukaan Kainuun matkailuedellytyksiä parantamaan. Tiivistahtinen työ tällä saralla jatkuu ja tuloksia voitaneen odottaa tämän vuoden aikana. Ulkomaalaisten investoijien saaminen mukaan nopeuttaisi majoituskapasiteetin kasvattamista ja tehostaisi samalla ulkomaalaisten matkailijoiden saamista tänne. Matkailijamäärien kasvu auttaa parantamaan myös kainuulaisten liikenneyhteyksiä. Kainuun matkailun eräs vahvuus on kyky hyödyntää kaikkia neljää vuodenaikaa, niinpä majoituksen käyttöaste onkin ollut keskimäärin hyvä. Niin kainuulainen luonto, kulttuuri, liikunta, lähiruoka kuin monenlaiset tapahtumat tarjoavat monipuolisen pohjan matkailun kehittämiseen. Alan uuden henkilöstön kouluttaminen kyetään hoitamaan pääosin omin voimin ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitoksen toimesta. Samat oppilaitokset tarjoavat myös lyhytkestoista täydennyskoulutusta. Maisteriohjelman avulla voidaan täydentää uuden osaamisen tarjontaa. Mielestäni on erittäin tärkeätä toimia matkailussa niin, että tänne saapuneet matkailijat haluavat tulla myös uudestaan. Kun he lisäksi kertovat tuttavilleen viettämästään miellyttävästä lomasta, on kaikkein tehokkain markkinointitapa hyvässä käytössä. Matkailuyrityksissä voidaan tässäkin asiassa olla jatkuvasti ajan tasalla järjestelmällisen asiakaspalautteen seurannan avulla. Asiakaspalaute on tärkein lähtökohta myös jatkuvasti tarvittavaan matkailutuotteiden uudistamiseen. Hyvää kesän matkailukautta kaikille! Jorma Teittinen kehittämisjohtaja Kainuulaisten omaa lähimatkailua ja luonnossa liikkumista palvelee Kainuun ulkoilukartta, joka löytyy netistä osoitteesta ulkoilukartta Kuntayhtymän rahoittamista hankkeista löytyy arviointi netissä osoitteen kohdassa hanketoiminta/ ajankohtaista. Arviointiraportti on luettavissa myös kaikissa kirjastoissa. Idea Kainuusta -lehti Päätoimittaja: Jorma Teittinen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Lehden jutut: Pohjolan Mylly Oy Lehden kuvat: Pohjolan Mylly Oy Taitto: Pohjolan Mylly Oy Painopaikka: Kajaanin kirjapaino
3 Idea Kainuusta 3 Juurevaa kulttuuritiedettä Kulttuurin ympärillä pyörii nykyään huomattava peli-, elokuva- ja muu viihdeteollisuusbisnes. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa käy vuosittain noin 1,5 miljoonaa turistia katsomassa Taru Sormusten Herrasta -elokuvien kuvauspaikkoja. Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma auttaa löytämään Suomen omat kulttuuriturismikohteet. Maisteriohjelmaan otettiin 23 opiskelijaa vuonna 2009, joista noin puolet valmistuu alkukesästä Vaikka hanke nyt loppuukin, niin ne opiskelijat, jotka eivät ennätä valmistua, ovat Lapin yliopiston kirjoilla tutkinnon suorittamiseen saakka. - Opiskelijoista noin puolella oli kulttuuripuolen ja lopuilla matkailualan ammattikorkeakoulutus. Se, että opiskelijoissa ei ollut yhtään yliopistotaustaista tuotti haasteita maisterin tutkintoihin liittyvissä teoriaosioissa, mutta käytännön näytöt sujuivat sitäkin sujuvammin, kertoo koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäinen Lapin yliopistolta. Kansainvälisyys lähtökohtana Opintokokonaisuuteen kuului kansainvälisen kulttuurituotteen kehittäminen. Näkemyksiä ja asiantuntijuutta opiskeluun toivat kotimaiset ja ulkomailta tuodut asiantuntijat sekä useat ulkomailla suoritetut vierailut. - Ulkomaille suuntautuneita ekskursioita oli muun muassa Viroon, Latviaan ja Venäjän Petroskoin suuntaan, joissa on eritoten keskitytty kulttuuriperimän tutustumiseen. Enemmänkin ulkomaille suuntautuneita tutustumisia oli suunniteltu, mutta rahalliset realiteetit rajoittivat reissailua. Onneksi opiskelijoiden omilla kontakteilla saimme tuntumaa muun muassa Japanin toimintatapoihin. Myös kotimaista ammattitaitoa ja näkemystä hyödynnettiin. Elokuva-alan, teatterin, tanssin, kuvataiteen sekä valokuvaamisen taitajia vieraili jakamassa näkemyksiään. Ohjaaja Hannu Kahakorven johdolla opiskelijat toteuttivat lyhytelokuvan Kajaanin kulttuuritarjonnasta. Kainuu kulttuurimatkailun mahdollisuuksien maakunta Kainuun tärkeimmät vetovoimatekijät ovat luonto ja kulttuuri, tässä järjestyksessä. Maisteriohjelman kolme tukirankaa ovat 1. Taide ja kulttuuri matkailun näkökulmasta 2. Yrittäjyys ja liiketoiminta 3. Kansainvälisyys. - Kaikkien näiden kolmen yhdistäminen on erittäin luontevaa, Lyytikäinen perustelee. Lasse kokee, että Suomen ja varsinkin Kainuun pitäisi hyödyntää kulttuuriperintöä huomattavasti nykyistä paremmin. Juuri tätä puolta on koulutuksessa tuotu näkyvästi esille. Maisteriohjelma on päättymässä, joten on aika myös pieneen jälkiarvioon. - Mikäli nykyisellä kokemuksella voisi aloittaa koulutuksen uudestaan pieniä korjauksia toki tehtäisiin. Nyt vuorovaikutus matkailu- ja kulttuurialojen välillä jäi paikoin liian vähäiseksi. Toinen on rahakysymys, mutta kansainvälisyyteen ei päästy panostamaan alun perin kaavailemaamme määrää. Työllistyneitä maistereita Uutiset suoltavat tietoa siitä, että yliopistoista valmistuu maistereita kortistoon. Kulttuuriyrittäjyyden maistereilla ei työvoimaviranomaisia juurikaan rasiteta. - Osalla oli oma yritys jo opiskelun alkaessa, osa on semmoisen perustanut opiskeluaikana ja osa on saanut töitä muun muassa Sommelo-kansanmusiikkitapahtuman tuottajana, Applella visualistina, toimittajana ja opettajana, Lyytikäinen kertoo pientä ylpeyttä äänenpainossa. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Lapin yliopisto Projektipäällikkö: Lasse Lyytikäinen Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun Ely-keskus, Ylä-Savon Kehitys Oy, Suomussalmen kunta, Kajaanin kaupunki, Vaalan kunta, Sotkamon kunta Itä-Suomen ESR -ohjelma
4 4 Esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja uusien energiamuotojen käytössä olemme kehityksen kärjessä. Projektipäällikkö Sanna Kopra Miljoona vierasta ei voi olla väärässä! Matkailun merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri. Yritysten toteuttamat omat kehittämispanostukset tuotteistamiseen, laatuun ja markkinointiin liittyen ovat nostaneet vuosien saatossa matkailuelinkeinon yhdeksi Kainuun elinkeinoelämän kolmesta tukijalasta. Kainuussa käy virallisen tilaston mukaan vuosittain noin miljoona yöpyjää. Kainuun kokonaismatkailutulo vuositasolla on nykyisellään vajaat 200 miljoonaa Euroa kyseessä on siis varsin merkittävä liiketoiminta-alue luvun aikana yritysten verkostona tapahtuva palvelujen tuottaminen ja erityisesti markkinointiyhteistyö on osoittanut merkittävyytensä. Edelleen kiristyvässä kilpailussa menestymiseen tarvitaan yritysten ja kehittämistahojen entistä tiiviimpää yhteistyötä, resurssien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä verkostona ja yhteistä ennakoivaa näkemystä toimialalla tapahtuvista muutoksista. Strategia = suunnitelma sodan voittamiseksi Kainuussa käynnistettiin vuoden 2006 lopulla prosessi yhteisesti hyväksyttyjen, keskeisimpien kehittämishankkeiden esiin nostamiseksi eri toimialoilla. Foorumitoiminnan kautta myös matkailutoimialalla työstettiin yritysten, eri kehittäjäorganisaatioiden ja rahoittajien kanssa yhteistä näkemystä Kainuun matkailun kehittämistoimenpiteistä. Tuolloin kansainvälistyminen nähtiin keskeisimmäksi instrumentiksi kasvun hakemisessa. Foorumitoiminta on ollut myös pohjana Kainuun matkailustrategian tuottamisessa. Säännöllisesti (1-3 kertaa vuodessa) toteutettujen foorumeiden tuloksia kirjattiin vuoden aikana Kainuun Etu Oy:n toimesta matkailustrategiaesitykseksi. Yritykset, koulutusorganisaatiot, rahoittajat ja muut kehittäjätahot ovat kommentoineet sekä ohjanneet yhteisen näkemyksen kirjaamista ja vuoden 2010 lopussa myös Kainuun kunnat ovat tavoitteet hyväksyneet. Kainuun Matkailustrategia sekä toimenpideohjelma vuosille kirjattiin Kainuun maakuntahallituksessa toukokuussa 2011.
5 Idea Kainuusta 5 Kainuun kokonaismatkailutulo vuositasolla on nykyisellään vajaat 200 miljoonaa Euroa kyseessä on siis varsin merkittävä liiketoiminta-alue. Strategian keskeisimmät tavoitteet vuoteen 2020 ovat: 1. Kotimaasta perusvoimaa - koska valtaosa rekisteröidyistä yöpymisistä tulee kotimaasta, panostusta kotimaan matkailumarkkinointiin ei tule edelleenkään unohtaa. Tämä tapahtuu tehokkaimmin Kainuun ulkoisen viestinnän systemaattisen toteutuksen kautta. 2. Kasvua kansainvälistymisestä matkailijamäärien kasvun hakeminen on realistisempaa uusilta markkinoilta, Suomen rajojen ulkopuolelta. 3. Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen asiakkaat hakevat tietoa matkakohteista, palveluista ja tekevät ostopäätöksensä enenevässä määrin Internetin kautta. Kainuun on oltava helposti löydettävissä, saavutettavissa ja ostettavissa. 4. Lisää investointeja ja pääomia Kainuun matkailijamäärien kasvua rajoittaa majoituskapasiteetin puute, erityisesti sesonkiaikoina. Ulkomaisten investoijien mukanaolo Kainuun matkailun kehittämisessä tuo luontevasti myös uusia asiakasryhmiä Kainuuseen. Kainuu on ulkomaisia pääomasijoittajia aidosti kiinnostava kohde. 5. Keskusten kehittäminen kasvuun kansallisen matkailustrategian linjausten mukaisesti alueellisia matkailukeskuksia kehittämällä positiiviset vaikutukset leviävät koko maakunnan alueelle. 6. Yhteistyön edelleen kehittäminen yritysten, matkailukeskusten ja maakuntien välinen yhteistyö tuo voimaa matkailuelinkeinon yleiselle kehittymiselle. 7. Ydintuotteiden jatkojalostaminen, teematuotteet Kainuun matkailumarkkinointi perustuu jatkossakin teemapohjaisten palvelutuotteiden markkinointiin ja sitä kautta koko alueen tunnettuuden lisäämiseen. Uusien teemapohjaisten tuotteiden kehittämisen tulee olla koordinoitua ja innovatiivista toimintaa. 8. Osaaminen ja ammattimaisuus kunniaan laadukkaan palvelun ja asiakkaan tyytyväisyyden takaa ammattimainen ja kainuulaisittain omintakeinen palvelukulttuuri. Yritysten henkilöstön osaamisen ja yritysverkoston jokaisen lenkin laadun tulee perustua palveluun, joka tuotetaan syvältä sydämestä. Kokonaisvaltainen toimialan kehittäminen Kansainväliseen matkailumarkkinointiin on panostettu systemaattisesti kärkihankkeen kautta vuosina Satamäärin ulkomaisia matkanjärjestäjiä ja mediaryhmiä on vieraillut Kainuussa tutustumassa matkailualueemme palvelutarjontaan. Kainuu kiinnostaa ulkomaalaisia kalliit lentoyhteydet ovat kuitenkin olleet alueen saavutettavuuden pullonkaula. Ulkomaisten matkailijamäärien kasvu on tuonut positiivista painetta yritysten omien palvelujensa kehittämiseen. Kainuussa toteutetut koulutukset tukevat henkilöstön valmiuksia ottaa vastaan kansainvälisiä vieraita. Kainuun matkailuelinkeinon kokonaisvaltaisessa kehittämisessä uusien investointien realisoituminen on keskeisenä tavoitteena. Vieraan sijoituspääoman saamiseksi Kainuuseen onkin tehty voimakkaasti töitä Kainuun Edun toimesta. Kainuussa vierailleet, Iso-Britanniasta tulleet sijoittajaryhmät ovat vahvistaneet, että alue on investoijan silmissä aidosti kiinnostava. Ensimmäisistä yhteishankkeista kuullaankin jo varmaan ennen kesää. Yhdessä tekemisen tahto Matkailija hakee lomaltaan elämyksiä. Kun elämykset ovat innovatiivisia, laadukkaita, turvallisia ja helposti ostettavissa, hän palaa alueelle uudelleen. Verkostona tapahtuva matkailupalvelujen tuottaminen Kainuussa mahdollistaa vierailijoille monipuolisen ja mielenkiintoisen palvelutarjonnan ympäri vuoden. Yhdessä tekemisen tahto matkailutoimijoiden kesken Kainuussa on myönteisesti vahvistunut koko 2000-luvun ajan. Yhteisymmärrys siitä, että = enemmän kuin 2 antaa Kainuulle etulyöntiaseman muihin matkailualueisiin nähden. Kun tähän lisätään Kainuussa toteutettu johdonmukainen kehittämistyö innovatiivisten, monipuolisten ja ympärivuotisten matkailupalvelujen tuottamisessa, alueen matkailutoimialan menestymisellä on erinomaiset näkymät. Tuomo Tahvanainen toimialajohtaja Kainuun Etu Oy ANNA PALAUTETTA! Otamme mielellämme vastaan palautetta Idea Kainuu lehden kehittämiseksi. Palauteviestit voi lähettää osoitteeseen: hankejarahoitus@kainuu.fi.
6 6 Kuva: Raimo Rajamäki Suot vastuksesta viettelykseksi Suot ovat vuosisatoja mielletty synkäksi, vastusta tuottavaksi paikaksi. Taiteessa se esitellään synkkänä kohteena ja historiassa suurimmat suohon liittyvät onnistumiset liittyvät niiden raivaamisesta hyötykäyttöön. Nyt soista pyritään tekemään mediaseksikkäitä matkailukohteita. Suot ovat nyt muotia! Projektipäällikkö Antti Sallinen Kainuun suoselvitys on ELY-keskuksen oma hanke, jossa selvitetään Kainuun soiden tilaa ja erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia. Kainuu on Suomen 3. soisin alue Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Soita olisi paljonkin enemmän, jollei niitä olisi ojitettu. - Kainuussa on lukuisia soita ja suotyyppejä, joiden eri käyttömuotojen yhteensovittamista mietitään yhtenä hankkeen juonteena, kertoo hankkeen projektipäällikkö Antti Sallinen. - Hankkeen ydintarkoitus on tuottaa tietoa Kainuun soista, soiden tilasta ja sijainneista sekä käyttömahdollisuuksista. Siihen kuuluu myös maakuntakaavoitukseen avun antaminen. Hankkeen lopussa kerättyä tietoa tarkastellaan myös matkailua ajatellen, osoitetaan luontoarvoiltaan arvokkaimmat kohteet, Antti luettelee. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu erilaisia viranomaisia ja asiantuntijoita sekä lisäksi mm. turveteollisuuden ja luonnonsuojelijoiden edustajia. Sallinen kertoo johtoryhmätyöskentelyn olevan asiallista ja kehittävää, kun erialaisia näkökulmia tuodaan esille. Kun puhutaan soiden mahdollisuuksien hyödyntämisistä, heilahtaa laskimet rivakasti näytille euroja ynnäämään. Soiden arvo on helppo määritellä, kun sen käyttötarkoitusta muutetaan turve- tai metsätalouden käyttötarkoituksiin. Luonnontilaisen suon arvottaminen ei ole enää yhtä selkeää. - Soilla on arvoa, vaikka niitä ei käytettäisikään. Niiden luonnontilaisuudesta hyötyvät itse luonto biodiversiteetin turvaamisella ja mainittu luontomatkailu. Marjastus ja suuri joukko riistalinnuista, kuten metsähanhet ja sorsat ovat riippuvaisia soista. Riekot ovat kärsineet soiden ojituksista, Sallinen opastaa. Turpeenottosoista myös matkailukohteita Vaikka suota olisi käytetty turpeenottoon, se voi silti olla kiinnostava ja vetovoimainen luontokohde. - Käytöstä poistetuista turpeenottosoista on muodostunut pieniä linturikkaita järviä, jotka ovat saaneet siten toisen elämän turvetalouden poistuttua paikalta. Suomatkailua enemmän kuin ajattelisi Kainuun luonto on yksi tärkeimmistä alueen matkakohteeksi valitsemisen syistä. Suot ovat olennainen osa kainuulaista luontokokemusta. - Hyrynsalmen Suopotkupallon MM-kisat ovat varmasti yksi maailman tunnetuimmista suotapahtumista. Siinä on suo tuotteistettu erinomaisesti matkailun tarpeisiin. Mutta on meillä muitakin, esimerkiksi luonnon tarkkailu karhun- ja linnunkatseluineen tapahtuu hyvin usein soisilla mailla. Retkeilijät kulkevat lähes varmasti soiden vierustoja, Sallinen puntaroi soiden matkailullista merkitystä. Suot ovat muotia Soiden merkitys hiilinieluina, marjapaikkoina, virkistyskohteina tai luonnon tarkkailupaikkona on noussut julkisuuteen huomattavasti aiempaa enemmän. - Voi sanoa, että suot ovat nyt muotia! Ihmiset ovat todella kiinnostuneita, mitä soille tapahtuu. Vaikka erialaiset turvehoidot ovat vieneet suot naistenlehtien sivuille, joissa aiemmin ei ole aihetta millään tavoin mainittu. Kaikkiaan, kainuulaiset saavat olla hyvin ylpeitä soistaan. Niihin liittyy paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä osattu hyödyntää. Soihin liittyy paljon eksotiikkaa, jota paikkakuntalaiset eivät aina oivalla. Ei pidä vähätellä suomaiseman vetovoimaa! - Vaikkei varsinaisia suoneuvojia ollakaan, niin kyllä meihin saa ottaa yhteyttä. Autamme mielellämme myös yksityisiä ihmisiä suotiedon äärelle, Sallinen vinkkaa lopuksi. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kainuun Ely-keskus Projektipäällikkö: Antti Sallinen Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Vapo Oy, Turveruukki Oy ja Kainuun ELY-keskus. Itä-Suomen EAKR -ohjelma
7 Idea Kainuusta 7 Retikan makuista kulttuurimatkailua vastavirtaan Tämän vuoden alussa käynnistettiin Suomussalmella Vastavirtaan-hanke. Teatteri Retikkaa on pyöritetty vapaaehtoisvoimin Suomussalmen Näyttämöyhdistyksen ja Kiannan Voima ry:n toimesta jo vuodesta 2002 lähtien, mutta hankkeen avulla saadaan teatteri- ja kulttuuritoimintaan vapaaehtoistoimijoiden rinnalle tarvittavaa ammattimaisuutta. Hanketta toteuttaa Kiannan Voima Ry. Tavoitteet korkealla Hankkeen tavoitteena on luoda Elävä Kainuu Leaderin osarahoituksella ja omilla pääsylipputuloilla Suomussalmelle valmistuneelle, 186-paikkaiselle teatteritalolle uusi toimintamalli. Tarkoituksena on, että teatteritalo työllistää vähintään kaksi työntekijää vakituisesti hankkeen jälkeen. Tavoitteena on myös luoda uutta liiketoimintaa matkailu-alan yrityksille ja tuottaa pysyviä käytäntöjä yhteisen toiminnan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttaminen on aloitettu hankkeeseen palkatun teatteri-ilmaisun ohjaajan, Ulla Schroderuksen toimesta teatteritalossa esitettävän ohjelmiston valmistamisella ja lähimpien yhteistyökumppaneiden eli Suomussalmen kunnan ja Hotelli Scandic Kiannon Kuohujen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Teatterissa on alkuvuoden aikana ollut kolme ensi-iltaa; Sininen Divisioona, Teillä ei ollut nimiä ja Vaiettu tarina sodasta. Esitysten yhteiskävijämäärä on vuoden alusta lukien n henkilöä. Muissa kuin teatteritalon yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa kävijöitä on ollut liki Voidaan siis todeta, että hanke on lähtenyt kovalla vauhdilla käyntiin, kertoo hankevetäjänä toimiva Schroderus. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä Hankkeen toimesta Suomussalmella tehdään ainutlaatuista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hotelli Scandic Kiannon Kuohut esimerkiksi järjestää esitysten väliaikatarjoilut, joten teatteritoiminta on tuonut tätä kautta lisää myyntituloa hotellille. Hotelli on paketoinut tuotteitaan erityiseksi teatteripaketiksi, joka sisältää teatteriesityksen lisäksi majoituksen sekä päivällisen. Teatteripaketti on tuonut jo tähän mennessä jonkin verran yöpyviä asiakkaita viikonlopun viettoon Suomussalmelle. Teatteritarjonnan innostamana myös Ravintola Kultainen Kukko on lisännyt ruokalistaansa erityisen teatterimenun. Myös muutamat teatteriin tulleet ryhmät ovat käyttäneet paikkakunnan ravintoloita ryhmäruokailupaikkoina. Teatteritiloja on käytetty myös muiden kuin esitysten pitopaikkana. Tiloissa on järjestetty mm. Suomussalmen kunnan toimesta seminaareja ja kokouksia, koulutustilaisuuksia sekä muita kuin teatteritaiteeseen kuuluvia kulttuuritapahtumia. Tiloissa on pidetty mm. osa Scandic Swing -tapahtumasta, joka on voinut kasvaa uusien tanssitilojen myötä. Markkinointia tehdään vahvasti yhteistyössä Suomussalmen kunnan matkailutoimiston kanssa. Hankkeessa yhdistyvät kaikkien sektoreiden voimat Suomussalmella, joten hanke on erityisen tärkeä pienelle paikkakunnalle. Hankkeen toiminnoissa ovat mukana kaikki lapsiperheistä lähtien. Kulttuurilla pyritään kasvattamaan voimaa, jolla päästään soutamaan vastavirtaan rakennemuutoksen, ikääntymisen, muuttotappion ja työvoiman saannin vaikeuksissa, Schroderus toteaa. Hankkeen rahoittamisesta vastaavat Kainuun maakunta-kuntayhtymä (Kainuun kehittämisraha), Suomussalmen kunta ja paikalliset yritykset. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kiannan Voima Ry Projektipäällikkö: Ulla Schroderus Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun kehittämisraha Hankkeen toiminnoissa ovat mukana kaikki lapsiperheistä lähtien. Projektipäällikkö Ulla Schroderus TUTKA:lla esille TUTKA-hanke, Matkailupalvelujen tuotekehitys ja tuotteistamishanke Kainuussa, on jo loppusuoralla. Konkreettisia tuloksia on jo kaikkien matkailijoiden koettavissa. Kuten aina kaikessa uudessa, alku ei ollut ruusuilla tanssimista. Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Anu Huusko kertoo, että alussa odotukset TUTKA:n suhteen olivat epärealistisia ja ilmoilla oli paljon väärinkäsityksiä siitä, mitä tämän hankkeen avulla voi tehdä. Kärsivällisen kommunikaation ansiosta yhteinen sävel löytyi ja aktiiviset matkailualan yrittäjät ovat saaneet hankkeen avulla monia asioita kuntoon. - Eniten tuotekehitystyötä on tehty Wild Taiga (Kuhmo ja Suomussalmi) -matkailualueella. Siellä on saatu laajan matkailualan yrityspohjan ansiosta paljon konkreettisia matkailutuotteita aikaiseksi. Myös TUTKA:an kuuluvissa Ukkohallassa ja Paljakassa on keskitytty pitkälti olemassa olevien tuotteiden kehittämiseen. Näistä Ukkohallan työhyvinvointipalveluiden kehitys on tuorein hankkeen avulla aikaan saatu kokonaisuus. Kaikkiaan tähän mennessä on TUTKA:n avulla saatu aikaan 60 uutta matkailutuotetta ja 30 olemassa olevaa jatkokehitettyä. Identiteettiä etsimässä Tärkeä osa on ollut kunkin toimijan oman sekä alueen identiteetin löytäminen ja sen hyödyntäminen. Kaikkiaan hanke on älyttömän laaja kokonaisuus, joka ei rajoitu pelkästään mukana oleville alueille, vaan aivopääomaa on annettu kaikille halukkaille Kainuun matkailualan yrityksille. Haasteellinen hanke - On ollut hyvin mielenkiintoista työskennellä erilaisten yritysten parissa, koska yritysten lähtötaso vaihtelee todella paljon. Toisten kanssa kyse on asioiden viilauksesta ja toisten kanssa on lähdetty aivan alkeista liikkeelle. Tämä on pitänyt työpäivät hyvin uniikkeina, eikä turtumista ole päässyt kokemaan, Anu kertoo työstään. - Kainuu eri kylineen on tullut Huuskolle erittäin tutuksi hankkeen ansiosta. Olennainen osa työtä on käydä yrittäjien luona ja tutustua heidän toimintaansa käytännössä. Kaikki kehitetyt matkailutuotteet on testattu joko koti- tai ulkomaisin voimin. Testiryhmältä on kerätty palaute testattavasta matkailutuotteesta / -ohjelmasta, joka on analysoitu ja välitetty yrittäjälle tuotteen jatkokehittämistä varten. Kansainvälisesti kiinnostavimpia TUTKAalueen matkailuaktiviteetteja Anun mielestä ovat luonnontarkkailu sekä metsästys. - Joskin luonnontarkkailu ja metsästys pitää myydä ja paketoida aivan eri paikkoihin, hän naurahtaa. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kajaanin AMK Projektipäällikkö: Anu Huusko Toteutusaika: Hankkeen budjetti: Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Itä-Suomen EAKR -ohjelma Mikäli Anu lähtisi turistina Kainuuseen, valinta olisi hänelle hyvin helppo. - Eläimiä lähtisin katselemaan. Luonnontarkkailu on täällä toteutettu hyvin, jopa maailmanlaajuisesti ajatellen. Suurpetojen lisäksi kävisin tarkkailemassa majavia, liitooravia, linnuista eritoten metsoa ja teertä, hirviä sekä peuroja, Huusko haaveilee vapaa-ajasta TUTKA-maailmassa.
8 8 Tatu on toiminut Itä-Suomen EAKRohjelman suunnittelijana Kainuun ELY-keskuksessa vasta parisen kuukautta. Turunen tekee töitä Toimintalinja 3:ssa, toimien kuntien, kaupunkien, osuuskuntien, säätiöiden, kehittämisyhtiöiden tai yhdistysten kanssa. Yrityspuolen ympäristötoiminnalle on omat reittinsä. Selvitys toimenkuvasta on luettuna byrokratiaa tulvillaan, mutta toimenpiteet kainuulaisille hyvinkin konkreettisia. - Tuorein hanke on Suomussalmen kunnalle myönnetty yhteensä euron tuki sinilevän vaivaamien vesien, muun muassa Hietajärven ja Jumalisjärven, kunnostukseen. Tuen avulla selvitetään sinilevän ilmaantumisen syyt, tehdään pohjasedimenttitutkimukset ja lopuksi vesistöille toteuttamiskelpoiset kunnostussuunnitelmat. Vastikään on käynnistynyt myös Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä hanke. Siinä selvitetään kaivovesien laatua, jossa kartoitetaan muun muassa nikkelin suhteen kriittiset alueet, Turunen havainnollistaa työnsä käytännön hyötyjä kainuulaisille. Hakemista ei tarvitse pelätä Ympäristöhankkeissa tehdään hyvin konkreettisia toimenpiteitä ympäristön hyväksi. Tatu myöntää, että usein hankkeen hankalin vaihe on projektin suunnittelu. Siihen saa kuitenkin apua ja jo pohdintavaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä Tatuun ja yhdessä pähkäillä tuen saamismahdollisuuksia. - Usein on hyvä, jos jo valmisteluvaiheessa mukana on useampi ihminen, Tatu vinkkaa. Tatu Turunen Ympäristö sydämen asiana Kainuulaisilla on hyvä luontosuhde. Sitä arvostetaan ja alueella osataan rakentaa matkailijoille kiinnostavia elämyksiä. Kainuulainen ympäristö kuitenkin kaipaa kehittämistä luonnon yksipuolistuminen, taajamien ränsistyminen ja heikohko viher- ja ympäristörakentaminen sekä yleinen roskaantuminen piinaavat puhtoiseksi miellettyä Kainuuta. Alhaisen väestötiheyden varjopuolia ovat myös erilaiset hoitamattomat joutomaat ja liikenteen korkea kulutus. Apua ympäristöhaasteisiin tarjoaa Tatu Turunen. Hakemusbyrokratia on ratkaistavissa lähinnä huolellisuudella. EURA-järjestelmä on projektien sähköinen hallintajärjestelmä, jonne kirjataan vaaditut tiedot. EURA:n kautta kulkevat hakemusten lisäksi maksatukset, raportoinnit hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Järjestelmä helpottaa niin viranomaisten kuin hakijoiden työtaakkaa. Ympäristö ja toteuttamiskelpoisuus ovat tärkeimmät kriteerit Kun ajatus uudesta hankkeesta on heitetty ilmoille selvitetään sen rahoittamiskelpoisuus niin hakijan kuin hankkeen laadun ohella. Tärkeimpänä ohjenuorana on, että hankkeen pitää kohentaa ympäristön tilaa. - Pidän tärkeänä sitä, että tässä luodaan uusia toimintamalleja ja erityisen tärkeäksi näen uusien työpaikkojen luomisen. Tämä antaa resursseja uuden kehittämiseen, EAKR-rahoituksella voidaan myös tukea investointihankkeita. Jatkuvaa tai yhteisön vakiintunutta toimintaa ei tueta, Tatu muistuttaa. Hakemuksia on tullut Turusen työpöydälle yllättävän vähän - Hakemuksia saisi olla enemmän, jotta niiden välillä olisi kilpailua. EU-rahoituksella on tiukat kriteerit, joten huonoille hankkeilla rahaa ei voi myöntää. Mikäli hakemuksia ei tule riittävästi, rahat vain jäävät käyttämättä. Erityisesti toivoisin, että erilaiset yhdistykset aktivoituisivat, esimerkiksi kylä- ja asukasyhdistykset voisivat saada tukea talkootyönsä jatkoksi, hän vinkkaa. Yksi harvoin ratkaistu haaste on hankkeen tavoite luoda uusia työpaikkoja Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi saavat Turuselta kiitoksia aktiivisuudestaan, jättäen hiljaisen haasteen niille kunnille, joita hän ei maininnut. Hankehakemuksien jättämisellä alkaa olla paikoin jo vähän kiire, sillä tuettujen projektien pitää olla päättyneitä kesään 2014 mennessä. Kajaanissa autetaan Turusen asemapaikka on Kajaanin ELY-keskus, joten asioiden hoitaminen kasvotusten on tehty kainuulaisille helpoksi, kun asioita ei tarvitse hoitaa Oulussa tai Helsingissä. - En usko, että meitä (ELY-keskusta ja hankkeita ylipäätään) pelätään. Kyllä meidän luo tullaan ja kysellään eri vaihtoehdoista. Usein on kohtuullisen pitkä tie ideasta toteutuneeksi hankkeeksi, mutta hakijalle se on usein todella palkitseva, jos hanke saadaan käynnistettyä, Tatu tuumailee myhäillen. - Ympäristöasioiden pitää nykyaikana olla kunnossa, eritoten matkailuun liittyvissä asioissa. Hyvin hoidettu ympäristö luo vetovoimaisuutta. Uskon, että tulevaisuudessa muuttoliikkeen suunta on alikehittyneestä ympäristöstä kohti hyvin hoidettua ympäristöä. Tästä on Vuokatti hyvä esimerkki. OTA YHTEYTTÄ! Tatu Turunen EAKR -suunnittelija Kainuun ELY -keskus puh Tilannekatsaus ohjelmarahoitukseen Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on keskeinen rahoitusväline Euroopan unionin muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, edistää työssä olevien työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Kainuun ELY-keskus kohdentaa ESR-rahoja etenkin yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutus- ja innovaatiotoimenpiteisiin, nuoriin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kainuun ELY-keskuksella on käytettävissä uusien ESR-hankkeiden rahoittamiseksi 6,6 miljoonaa euroa vuoden 2013 loppuun saakka. Uusiin ESR-hankkeisiin voi hakea hankerahoitusta ympäri vuoden, mutta hankehakemuksille on tietyt käsittelyynottopäivämäärät. Seuraavat haut päättyvät ja Haussa on rahoitusta työ- ja elineinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisaali- ja terveysministeriön hallinnonaloihin liittyviin hankkeisiin. Lisätietoa hauista ja ESR-toiminnasta antavat rahoituspäällikkö Heidi Pyykkönen ja ESR-koordinaattori Anne Huotari Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) rahoittaa Kainuussa yritystoiminnan edistämistä (toimintalinja 1), innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista (toimintalinja 2) sekä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamista (toimintalinja 3). Ohjelmakaudella on Kainuussa käytettävissä noin 84 miljoonaa euroa Euroopan unionin ja valtion tukea. Vuoden 2011 alkupuoliskolla on sidottu ja varattu koko ohjelman rahoituksesta noin 60 %, mikä tarkoittaa, että ohjelmassa on vielä käyttämättä yli 30 miljoonaa euroa rahoitusta. Tästä ohjautuu noin puolet suoriin yritystukiin Kainuun ELY-keskuksen jaettavaksi. Innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä saavutettavuuden ja toimintaympäristön kehittämiseen eri toimialoilla on jäljellä noin 10 miljoonaa euroa. Tätä jaetaan hankkeisiin Kainuun maakunta -kuntayhtymän kautta työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Kainuun ELY-keskus vastaa ympäristöministeriön hallinnonalalla ympäristöhankkeiden hallinnoinnista - jakamatta on noin 5 miljoonaa euroa 2013 loppuun saakka. EAKR-hankkeissa on pääsääntöisesti jatkuva haku eli yhteyttä rahoittajaan voi ottaa milloin tahansa eikä hankehakemuksen jättäminen ole aikaan sidottu. Erityisistä teemahauista saatetaan ilmoittaa tiedotusvälineissä erikseen. Lisätietoja EAKR-ohjelman rahoituksesta ja hakemisesta antavat kehittämisjohtaja Jorma Teittinen ja EU-hankekoordinaattori Heikki Immonen Kainuun maakunta-kuntayhtymästä, EAKR-koordinaattori Sanna Karjalainen (yritystuet) ja EAKR-suunnittelija Tatu Turunen (ympäristö- ja luonnonvarat) Kainuun ELYkeskuksesta. Lisätietoja löytyy myös Kainuun ELY-keskuksen nettisivuilta ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän sivuilta kainuu.fi > Hanke ja rahoitus Hankkeen etenemis- ja käsittelyprosessi Hyvä hankeidea Tutustuminen EU-ohjelmiin ja rahoitukseen Hankesuunnitelman laatiminen Hakemuksen täydentäminen ja jättäminen käsittelyyn Tietojärjestelmäpohjaisesti, Yhteydenotto rahoittajaan ja hankevalmistelu Viranomaiskäsittely ja rahoituspäätös Hankkeen toteutus ml. väliraportit, maksatusten haku Hankkeen päättäminen ml. loppuraportointi Hyvät käytännöt jäävät elämään ja toiminnan jatkuvuus on turvattu
Ideasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotOsallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA Luovaa osaamista VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku 15.8. - 30.11.2017 Hakijan ohje 2 ESR-HANKEHAKU Hämeen ELY-keskus avaa Kestävää kasvua
LisätiedotAjankohtaista ESR-ohjelmassa
Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotTutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen
Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN Luontoa ja kulttuuria Kesän 2015 parhaat vinkit Kuva: Lassi Rautiainen VILLIÄ ELÄMÄÄ erämaaluonnossa Wild Taigan koskematon erämaaluonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet eläinten
LisätiedotHankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011
Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotParempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto
Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
LisätiedotLuovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen
Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotSuomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin
Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan
LisätiedotKeskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus
Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta
LisätiedotVauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun
LisätiedotWilliam ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta
William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit
LisätiedotLukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset
Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus
LisätiedotEUROOPPA-PÄIVÄ
EUROOPPA-PÄIVÄ EUROOPAN SOSIAALIRAHASTON (ESR) RAHOITUS Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus Millainen hanke voi saada rahoitusta Kuka voi hakea rahoitusta Miten ja milloin haen rahoitusta ESR-osarahoitetun
LisätiedotHankeinfo Kajaani Verna Mustonen
ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR
Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon
LisätiedotWILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotEAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ
EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
LisätiedotMEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotRakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus
Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia
LisätiedotToimialapalvelu Näkemyksestä menestystä
Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu Matkailun kehitysnäkymiä Toimialojen kasvuseminaari 15.3.2018 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä TEM Toimialapalvelu
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUS
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
LisätiedotE-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.
E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotSoiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.
Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia Pori 12.12.2017 kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Creative Industries Finland/Sanna Peurakoski Taustaa ja tilastoja
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotEAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ
EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi
Lisätiedot: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella
: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:
LisätiedotKainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015
Toimenpideohjelma 2011-2015 Kainuu - maailman suomalaisin maakunta Liite 1: Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Sisältö 1. Kotimaasta perusvoimaa... 2 2. Kasvua kansainvälistymisestä...
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS Lapin MYR 20.3.2017 Hakemustilanne 10.2.2017 (ESR ja EAKR) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, sis. myös valtakunnalliset
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotYRITYSRAHOITUSKATSAUS
YRITYSRAHOITUSKATSAUS Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Eija Pihlaja ELY-KESKUS Avustuksia pk-yritysten kehittämiseen Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014), asetus 716/2014
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotKARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto
KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotYritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016
Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma
LisätiedotGOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014
GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa
LisätiedotAjankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani
Ajankohtaista ESR-rahoituksessa Verna Mustonen 29.8.2017, Kajaani ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotRakennerahasto-ohjelma EAKR
Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan
LisätiedotKeski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013
Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana
LisätiedotMatkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut
Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
LisätiedotHyvinvoinnin virtaa Mikkelissä
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotRAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS
RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 26.11.2018 Kestävää kasvua
LisätiedotWinter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen
Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää
LisätiedotTilannekatsaus 9 / 2016
Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9
LisätiedotHankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa
Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotIdeasta totta Vaala Pirjo Oikarinen
Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
Lisätiedot