JOHDANTO 2 OSA 1 PÄIHDETILANNE SUOMESSA JA UUDELLAMAALLA VUONNA Tupakka Nuorten tupakointi 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO 2 OSA 1 PÄIHDETILANNE SUOMESSA JA UUDELLAMAALLA VUONNA 2008 3. 1 Tupakka 3 1.1 Nuorten tupakointi 4"

Transkriptio

1 1 SISÄLLYS JOHDANTO 2 OSA 1 PÄIHDETILANNE SUOMESSA JA UUDELLAMAALLA VUONNA Tupakka Nuorten tupakointi 4 2 Alkoholi Alkoholinkulutus Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla Nuorten alkoholinkäyttö 7 3 Huumeet Nuorten huumeidenkäyttö Sekakäyttö ja muut päihtymystarkoituksissa käytetyt aineet 11 4 Haitat ja kustannukset Alkoholihaitat ja -kustannukset Huumeidenkäyttöön liittyvät haitat ja kustannukset Tupakointiin liittyvät haitat ja kustannukset 14 OSA 2 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ VANTAALLA 15 1 Määritelmä ja tavoitteet Tutkimusta 16 2 Ehkäisevä päihdetyö Vantaalla vuonna Ehkäisevä päihdetyö erityistasolla Vantaalla vuonna Sosiaalinen markkinointi ehkäisevän päihdetyön osana, kokemuksia Vantaa välittää -hankkeesta 18 OSA 3 VANTAALAISTEN PÄIHDEHOITO VUONNA Sosiaali- ja terveystoimen palvelut 20 2 Päihdehoitoon erikoistuneet palvelut Hoidontarpeen arviointi Avohoito Korvaus- ja ylläpitohoito Katkaisu- ja vieroitushoito Kuntouttava laitoshoito Päihdehuollon asumispalvelut Päihdetapauslaskenta Vantaalla ja valtakunnallisesti Erityisryhmien palvelut Mielenterveys- ja päihdeongelmat Odottavat ja vastasynnyttäneet äidit Suonensisäisesti huumeita käyttävät Maahanmuuttajat Alle 18-vuotiaiden päihdehoito 29 3 Päihdehuollon kustannukset 29 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 30 LÄHTEET 31

2 2 JOHDANTO Vuoden 2008 Vantaa ja päihteet -raporttiin on koottu päihteidenkäytön kehitystä kuvaavia tilastoja sekä valtakunnallisesti että pääkaupunkiseudun ja Vantaan osalta. Tämän vuoden teemana on nuorten päihteidenkäyttö ja hyvinvointi. Raportti on jatkoa aikaisempien vuosien raporteille, jotka on julkaistu osana kaupungin päihdestrategian vuosittaista päihdeseurantaa. Raportin tavoitteena on hahmottaa kokonaiskuva pääkaupunkiseudun ja Vantaan päihdetilanteesta sekä esitellä Vantaan kaupungin päihdepalvelujen toimintaa. Sisällöllisesti raportti on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä käsitellään päihteidenkäyttötilannetta Vantaalla, pääkaupunkiseudulla ja valtakunnan tasolla, toisessa osassa esitellään Vantaan ehkäisevää päihdetyötä ja kolmannessa osassa päihdehoitotilannetta. Nämä asiakokonaisuudet ovat olennaisia päihdetilannetta hahmotettaessa ja ne vaikuttavat väistämättä toinen toisiinsa. Lähteinä on käytetty muun muassa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimusta, kouluterveyskyselyitä, Vantaan ehkäisevän päihdetyön yksikön ja Vantaa välittää -hankkeen keräämiä kyselyaineistoja, Valviran, Tilastokeskuksen ja THL:n keräämiä tilastoja ja julkaisemia tutkimuksia sekä Vantaan kaupungin asiakastietojärjestelmän (VATJ) tilastoja. Vuoden 2009 päihdefoorumin teemana on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja se on samalla Vantaa välittää -hankkeen loppuseminaari. Tämän raportin Vantaan ehkäisevää päihdetyötä esittelevässä osassa on Vantaa välittää -hankkeen toimintaan liittyvä tiivistelmä otsikolla: Sosiaalinen markkinointi ehkäisevän päihdetyön osana, kokemuksia Vantaa välittää -hankkeesta.

3 3 OSA 1 PÄIHDETILANNE SUOMESSA JA UUDELLAMAALLA VUONNA Tupakka Suomalaisten tupakointi on vähentynyt 1980-luvulta lähtien ja siitä on yhä selvemmin tullut alempien sosiaaliekonomisten väestöryhmien tapa (THL). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) tutkimuksen mukaan valtakunnallisesti vuonna 2008 työikäisistä miehistä tupakoi päivittäin 24 ja naisista 18 prosenttia. Kuvio 1. Päivittäin tupakoivien osuus vuotiaista uusimaalaisista sukupuolen mukaan, vuosina (%) Naiset Miehet Lähde: AVTK Tupakoivien uusimaalaisten osuus on pienentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2008 uusmaalaisista naisista tupakoi päivittäin 19 ja miehistä 24 prosenttia. Kuusi prosenttia uusimaalaisista miehistä ja alle prosentti naisista käyttää nuuskaa joko päivittäin tai satunnaisesti. Miehistä 32 ja naisista 40 prosenttia ei ole koskaan elämänsä aikana polttanut tupakkaa. (AVTK 2008.) Kuvio 2. Päivittäin tupakoivien osuus vuotiaista uusimaalaisista sukupuolen ja iän mukaan, vuonna 2008 (%) Naiset 2008 Miehet Yhteensä Lähde: AVTK 2008 Uusimaalaisista naisista eniten polttivat vuotiaat ja miehistä ja vuotiaat. Päivittäin tupakoivista uusimaalaisista miehistä ja naisista noin kaksi kolmasosaa haluaisi lopettaa tupakoinnin ja noin 40 prosenttia ilmoitti yrittäneensä tupakoinnin lopettamista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi heistä yli kaksi kolmasosaa oli saanut viimeisen vuoden aikana kehotuksen lopettaa tupakointi. (AVTK 2008.)

4 4 1.1 Nuorten tupakointi Stakesin kouluterveyskyselyjen mukaan yläkouluikäisten päivittäinen tupakointi vähentyi valtakunnallisesti vuosien välisenä aikana. Vuoden 2006 jälkeen tupakoivien osuus on kääntynyt lievään kasvuun. Kuviot Päivittäin tupakoivien yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten osuudet, vuosina (%). Yläkoulu Lukio Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Vantaa Vantaa Koko maa Koko maa Lähde: Kouluterveyskyselyt Lukiolaisten tupakointi on valtakunnallisesti alhaisemmalla tasolla, kuin yläkouluikäisten. Vantaalaiset lukiolaiset tupakoivat koko maan lukiolaisia yleisemmin. Vantaa välittää -hanke ja Elämä on Parasta Huumetta ry. toteutti kolme internetkyselyä vantaalaisilla yläkouluilla keväällä 2007, 2008 ja Tulosten mukaan vantaalaisista yläkouluikäisistä nuorista noin 10 prosenttia poltti päivittäin tupakkaa ja yli 80 prosenttia ei käyttänyt lainkaan tupakkatuotteita. Päivittäin tupakoivista nuorista yli 50 prosenttia oli polttanut ensimmäiset kerran jo alakouluikäisenä. (Vantaa välittää -hankeen tiedotteet 2008, 2009.) Vuoden 2008 Kouluterveyskyselyssä tutkittiin ensimmäisen kerran myös ammattiin opiskelevia nuoria. Kuvio 5. Päivittäin tupakoivien ammattiin opiskelevien nuorten osuudet vuonna 2008 (%). Koko maa Vantaa Pääkaupunkiseutu 35 % 36 % 37 % 38 % 39 % 40 % 41 % Lähde: Kouluterveyskysely 2008: Vantaan kuntaraportti ammattiin opiskelevista.

5 5 Ammattiin opiskelevat nuoret tupakoivat selvästi useammin kuin lukiossa tai yläkouluissa opiskelevat, lisäksi tytöt (41 %) tupakoivat poikia (33 %) yleisemmin (Kouluterveyskysely 2008: Kuntaraportti ammattiin opiskelevista). Ammattiin opiskelevien tupakointia selittää muun muassa periytynyt sosioekonominen asema, joka luo pohjaa terveyskäyttäytymiselle sekä kaveripiiri, harrastukset ja perhesuhteet (mm. Syöpäjärjestöjen puheenvuoro Päihdepäivillä 2008). Nuorten terveystapatutkimus kartoitti nuorten nuuskan käyttöä. Tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että tyttöjen nuuskan käyttö saattaa olla yleistymässä. Valtakunnallisesti vuonna vuotiaista pojista 7 prosenttia oli kokeillut nuuskaa, 16-vuotiaista 28 prosenttia ja 18-vuotiaista 38 prosenttia. 14-vuotiaista tytöistä vain muutama oli kokeillut nuuskaa, mutta vuotiaiden osalta nuuskaaminen oli yleistynyt kahteen prosenttiin. (Nuorten terveystapatutkimus 2007.) 2000-luvulla nuoret ovat valtakunnallisesti aloittaneet tupakoinnin yhä vanhempina. Vuonna 2007 neljännes 18-vuotiaista ei ollut kokeillut tupakointia (Nuorten terveystapatutkimus 2007). Vantaa välittää -hankkeen vuonna 2009 tekemän internetkyselyn mukaan vantaalaisista yläkouluikäisistä nuorista 60 prosenttia ei ole koskaan kokeillut tupakkatuotteita (tiedote ). 2 Alkoholi Valviran ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 alkoholin tilastoitu kulutus väheni 1,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Kulutus oli kuitenkin 13 prosenttia korkeampi kuin vuonna Arvioiden mukaan alkoholin tilastoimaton kulutus oli vuonna ,9 litraa ja kokonaiskulutus 10,4 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohti. (Alkoholin kulutus 2008, Valvira, THL.) Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kokonaiskulutus on kaksinkertaistunut. Samaan aikaan juomat ovat muuttuneet miedommiksi ja sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -tutkimuksen mukaan vuonna 2008 valtakunnallisesti lähes 90 prosenttia naisista ja miehistä oli käyttänyt alkoholia viimeisen 12 kuukauden aikana. Uusimaalaisista miehistä 60 prosenttia ja naisista 34 prosenttia juo alkoholia vähintään kerran viikossa. (AVTK 2008.) Kuviot Tavallisesti vähintään kerran viikossa alkoholia juovien uusimaalaisten osuudet iän ja sukupuolen mukaan, vuosina (%). Naiset 2005 Naiset 2006 Naiset 2007 Naiset 2008 Miehet 2005 Miehet 2006 Miehet 2007 Miehet 2008 Yhteensä Yhteensä Lähde: AVTK

6 6 Vuonna 2008 vähintään kerran viikossa alkoholia juovien uusmaalaisten naisten osuus on aikaisempiin vuosiin verrattuna laskenut selkeimmin vuotiaiden ikäluokassa ja noussut jonkun verran ja vuotiaiden ikäluokissa. Miehistä vähintään kerran viikossa alkoholia juovien osuus on kasvanut lähes kaikissa ikäluokissa, lukuun ottamalla vuotiaiden ikäluokkaa, jossa osuus laski. Arvioiden mukaan 6 12 prosenttia väestöstä on suurkuluttajia ja he juovat noin puolet Suomessa kulutetusta alkoholista (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008; Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa 2009). Uusmaalaisista miehistä 20 prosenttia ja naisista 8 prosenttia oli saanut viimeisen vuoden aikana kehotuksen vähentää alkoholin käyttöään. Kehottajana oli ollut lääkäri, muu terveydenhoitohenkilö, perheenjäsen tai joku muu. (AVTK 2008.) Raittiiden osuus väestöstä on pienentynyt 1980-luvulta lähtien. Vuonna 1982 miehistä 15 prosenttia ja naisista 32 prosenttia oli ollut raittiina viimeksi kuluneen vuoden ajan. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat miehillä 11 prosenttia ja naisilla 13 prosenttia. (AVTK 2008.) Lyhyemmällä tähtäimellä tarkasteltuna on raittiiden osuus väestöstä kasvanut vuodesta 2004 lähtien (Taskumatti 2008). Terveyden edistämisen keskuksen julkaiseman suomalaisten alkoholiasenteita kartoittavan kyselyn mukaan suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin nykyisestä kulutustasosta. Julkisilla paikoilla ja arkisissa ympäristöissä vastaan tulevat humalaiset aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja 70 prosenttia vastaajista haluaisi yleisen asenteen tiukentuvan alkoholin juomista ja humalakäyttäytymistä kohtaan. Naisilla oli kielteisiä kokemuksia enemmän kuin miehillä, nuorilla (15 29-vuotiailla) tai opiskelijoilla. Vastaajat toivovat lisätoimia alkoholihaittojen vähentämiseksi. (Suomalaisten alkoholiasenteet, 2008) Vuonna 2008 korotettiin alkoholiveroa, rajoitettiin alkoholin mainontaa ja kiellettiin paljousalennukset. Edelliseen vuoteen verrattuna alkoholin nimellishinnat olivat noin 6 prosenttia korkeammat ja alkoholijuomien matkustajatuonti kasvoi 4 prosenttia. Kun vuoden 2008 matkustajatuontimääriä verrataan vuoden 2003 tuontimääriin, kasvua on lähes 60 prosenttia. (Alkoholin kulutus Valvira, THL, Tilastokeskus.) 2.1 Alkoholinkulutus Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun kuntien alkoholinkulutusta ja kulutuksen kehitystä voidaan tarkastella alkoholin tilastoidunkulutuksen kautta. Tilastoidulla kulutuksella tarkoitetaan alkoholin anniskelu- ja vähittäismyyntiä. Taulukko 1. Alkoholin tilastoitu kulutus (100 % alkoholina) 1000 litraa Vantaa Helsinki Espoo Kulutus vuonna Kulutus vuonna Muutosprosentti -5,4-0,7-1 Kulutus litraa/asukas 8,9 10 6,6 Lähde: Valvira, Tilastokeskus Vuonna 2008 alkoholin tilastoitu kulutus pieneni koko pääkaupunkiseudulla, suurinta pudotus oli Vantaalla. Kun verrataan pääkaupunkiseudun kuntien alkoholin kulutusta on syytä ottaa huomioon, että Vantaan vähittäismyyntimääriin vaikuttaa Vantaan lentokentällä myyty alkoholi ja osa Helsingin suuresta tilastoidusta alkoholinkulutuksesta selittyy sillä, että helsinkiläisissä anniskelupaikoissa käy paljon lähikaupungeissa asuvia asiakkaita.

7 7 Kuvio 8. Alkoholin tilastoitu kulutus Vantaalla (100 % alkoholina), vuosina (1000 litraa) Lähde: STTV, Valvira Vantaalla alkoholin tilastoidun kulutuksen kasvu näyttää pysähtyneen ja kääntyneen laskuun vuonna Maakunnittain verrattuna alkoholin tilastollinen kulutus oli vuonna 2007 suurinta Lapissa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa sekä pienintä Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008). 2.2 Nuorten alkoholinkäyttö Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan aikaisempien vuosien positiivinen kehitys pääkaupunkiseudun nuorten päihteiden käytön vähenemisessä pysähtyi vuonna 2008 (Kouluterveyskysely 2008: Pääkaupunkiseudun raportti). Kuviot Raittiiden vuotiaiden osuus iän ja sukupuolen mukaan, vuosina (%). Tytöt Pojat Lähde: Nuorten terveystapatutkimus 2007 Raittiiden vuotiaiden nuorten osuus kasvoi vuosien välillä. Viime vuosien aikana raittius on lisääntynyt erityisesti Etelä-Suomessa, jossa vielä 1990-luvulla oli vähiten raittiita nuoria (Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt? 2008). Hieman vanhempien nuorten osalta kehitys on ollut hitaampaa. Juomatapatutkimuksen mukaan vuotiaiden raittiiden naisten osuus oli vuonna 2008 sama (8 %) kuin vuonna 2000, mutta miesten osuus on noussut 6 prosentista 11 prosenttiin (Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa 2009). Vantaalaisten nuorten alkoholinkäyttöä on tutkittu Vantaa välittää -hankkeen ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n nettikyselyillä keväällä 2007, 2008 ja 2009 sekä Kouluterveyskyselyillä. Vantaa välittää -hankkeen ja EOPH:n kyselyiden mukaan vantaalaisista yläkouluikäisistä nuorista alkoholia oli maistanut noin 69 prosenttia

8 8 nuorista ja heistä 43 prosenttia oli juonut itsensä humalaan. Vähintään kaksi kertaa kuukaudessa alkoholia käyttävistä nuorista jopa lähes puolet oli aloittanut alkoholinkäytön alakouluikäisinä. Kyselyiden mukaan varhain aloitettu tupakointi ja alkoholikäyttö liittyvät toisiinsa, päivittäin tupakoivista nuorista hieman alle 50 prosenttia joi itsensä humalaan ensimmäisen kerran alakouluikäisenä. Alkoholia käyttävistä nuorista kolmannes kertoo ainakin toisen vanhemman hyväksyvän päihteidenkäytön. Kaikista kyselyyn vastanneista nuorista 80 prosenttia oli sitä mieltä, että vanhempien tulisi puuttua nuorten päihteidenkäyttöön. (Vantaa välittää -hankkeen tiedotteet 2008 ja 2009.) Tutkimusten mukaan nuorena aloitetun alkoholinkäytön on todettu olevan yhteydessä myöhempään runsaaseen alkoholinkäyttöön ja ongelmajuomiseen (mm. Tiimi 5/2002). Kuviot Tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa juovien yläkoulu- ja lukioikäisten osuudet, vuosina (%). Yläkoulu Lukio Pk-seutu Vantaa Koko maa 0 Pk-seutu Vantaa Koko maa Lähde: Kouluterveyskyselyt Tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus yläkouluikäisistä on 2000-luvulla laskenut koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla osuus kääntyi kasvuun vuonna Lukioikäisten osalta tosi humalaan juovien osuus on vuosien aikana vaihdellut noin prosentin välillä. Vantaalla humalaan juovien osuus on laskenut vuodesta 2004, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa tilanne on vakiintuneempi. Vuoden 2008 lukujen pohjalta näyttää siltä, että lukiolaisten ja yläkoululaisten päihteiden käytön väheneminen on hidastunut. Kuvio 13. Tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa juovien ammattiin opiskelevien osuudet vuonna 2008 (%). Koko maa Vantaa Pk-seutu Lähde: Kouluterveyskysely 2008: Vantaan kuntaraportti ammattiin opiskelevista

9 9 Ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä on selvä ero, ammattiin opiskelevista nuorista suurempi osuus tupakoi ja juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Vantaa välittää -hankkeen kyselyssä tuli esiin, että varhainen tupakoinnin aloittaminen ja alkoholikokeilut liittyvät usein toisiinsa. Nuoret kertovat myös humalajuomisen aiheuttamista haitoista, kuten sammumisista, muistinmenetyksistä, väkivaltaisesta käytöksestä jne. (Vantaa välittää -hankkeen tiedote, 2009). Nuorten terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat muun muassa perheen sosioekonominen asema, perhesuhteet ja nuoren muu elinpiiri kuten ystävät ja harrastukset (mm. THL, Syöpäjärjestöt). Nuorisotutkimusseuran ja useiden nuorten alkoholin käyttöä kartoittavien tutkimusten mukaan nuorten alkoholinkäyttö on kaksijakoista, samaan aikaan kun raittiiden määrä on 2000-luvulla kasvanut osa nuorista voi entistä huonommin. 3 Huumeet Suomen huumetrendit seuraavat kansainvälisiä trendejä. Huumausainekokeilujen ja -käytön määrä kasvoi ensin 1960-luvulla ja sen jälkeen 1990-luvulla, toinen nousu taittui 2000-luvun alussa ja tilanne vakiintui uudelle tasolle vuosituhannenvaihteen jälkeen (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007; Huumetilanne Suomessa 2008). Viimeaikaisten tutkimusten mukaan uusien huumeiden kokeilijoiden ja -käyttäjien määrä ei enää kasva yhtälailla kuin ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta runsaamman käytön vuosilta huumeille on jäänyt oma sijansa nuorten kaupunkilaisten juhlintatapoihin, viihdekäyttöön ja päihteiden ongelmakäyttöön. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Huumeidenkäyttäjien määrää tutkitaan muun muassa kyselytutkimusten, poliisin tilastojen ja hoitoon hakeutuvien huumeidenkäyttäjien määrien perusteella. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan 13 prosenttia vuotiaista suomalaisista oli joskus käyttänyt kannabista. Taso on sama kuin vuonna 2002 tehdyssä kyselyssä. Naisista 12 ja miehistä 16 prosenttia kertoi kannabiskokeilusta. Yleisintä kannabiksen käyttö oli vuotiailla miehillä, heistä noin 30 prosenttia oli joskus elämänsä aikana käyttänyt kannabista. Kyselyn mukaan suomalaisista noin 2 prosenttia oli kokeillut amfetamiinia, 0,6 prosenttia opiaatteja, 1,5 prosenttia ekstaasia ja yksi prosentti kokaiinia. Eniten amfetamiinia (9 %), ekstaasia (5 %) ja kokaiinia (3 %) olivat kokeilleet vuotiaat miehet. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Vuonna 2005 arviointiin, että Suomessa on huumeiden ongelmakäyttäjää. Osuus on noin 0,7 prosenttia Suomen vuotiaasta väestöstä. Neljä viidestä ongelmakäyttäjästä käytti amfetamiinia ja heistä 80 prosenttia oli miehiä. Ongelmakäyttäjät ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia, suurin osa heistä on vuotiaita. (Huumetilanne Suomessa 2007.) Suomalaisten suhtautuminen huumeiden väärinkäyttäjiin -kyselyn mukaan 81 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis auttamaan huumeriippuvaista läheistään. Sen lisäksi, että vastaajat olivat halukkaita auttamaan he myös kokivat, että riippuvuudesta voi parantua. Yleisellä tasolla huumeidenkäyttäjät koettiin kuitenkin pelottaviksi ja epäluotettaviksi. (Huumetilanne Suomessa 2007.) Kyselyiden mukaan suurin osa suomalaisista pitää huumeongelmaa edelleen vähintään melko vakavana ongelmana. Viime vuosina arviot ovat hieman lieventyneet ja huumeongelma on normalisoitunut osaksi yhteiskunnassa ilmeneviä päihdeongelmia. (Huumetilanne Suomessa 2008.)

10 Nuorten huumeidenkäyttö 1990-luvun alun huumausainekokeilujen ja -käytön määrän kasvu koski erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. Edelleen 2000-luvulla päihdehuollon yksiköissä tehtävän huumetapauslaskennan mukaan huumeasiakkaat ovat noin 10 vuotta muuta asiakaskuntaa nuorempia. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007.) Kuviot Huumausaineita kokeilleiden yläkoulu- ja lukioikäisten osuudet vuosina (%). Yläkoulu Lukio Pk-seutu Vantaa Koko maa 0 Pk-seutu Vantaa Koko maa Lähde: Kouluterveyskyselyt Huumausainekokeilujen määrä on vähentynyt 2000-luvun alussa sekä yläkouluissa että lukioissa (mm. ESPAD tutkimuksen mukaan), mutta vuosien välillä kehitys on joko pysähtynyt tai kääntynyt uuteen nousuun. Vantaan tilanne oli vuonna 2008 koko maata ja pääkaupunkiseudun keskimääräistä tilannetta parempi. Kuvio 16. Huumausaineita kokeilleiden ammattiin opiskelevien osuudet vuonna 2008 (%). Koko maa Vantaa Pk-seutu Lähde: Kouluterveyskysely 2008: Vantaan kuntaraportti ammattiin opiskelevista Ammattiin opiskelevat olivat kokeilleet huumausaineita useammin kuin lukiossa opiskelevat nuoret. On huolestuttavaa, että sosioekonomiset terveyserot näkyvät selvästi jo nuorilla. Vantaalla tilanne oli parempi kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin.

11 Sekakäyttö ja muut päihtymystarkoituksissa käytetyt aineet ESPAD-koululaistutkimuksen mukaa nuorten päihteidenkäyttö ja päihdekokeilut ovat 2000-luvulla vähentyneet, mutta samaan aikaan liimojen, liuottimien ja vastaavien aineiden kokeilu on lisääntynyt. Vuonna vuotiaista noin 10 prosenttia oli kokeillut liuottimia päihtymystarkoituksessa. (Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt? 2008.) Vuonna 2006 aikuisväestölle suunnatussa päihdetutkimuksessa 7 prosenttia ilmoitti joskus käyttäneensä uni-, rauhoittavia tai kipulääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin ja 3 prosenttia oli hakenut päihtymystä liimoista, tinnereistä tai muista teknisistä liuottimista. (Huumekysymysten muuttunut ongelmakuva 2007; Huumetilanne Suomessa 2008.) Helsingin matalan kynnyksen palveluyksikössä Stoorissa on haastattelujen perusteella huomattu, että lähes kolmannes hyvin syrjäytyneistä alkoholisteista oli satunnaisesti käyttänyt jotakin huumausainetta. Runsas neljännes haastatelluista kertoi käyttäneensä viimeisen vuoden aikana jotain lääkettä päihtymystarkoituksessa. Erityisesti kaikkien syrjäytyneimmillä asiakkailla päihteidenkäyttö liittyi tarpeeseen päihtyä millä keinolla tahansa, päihteellä ei välttämättä ollut väliä. (Törmä & Huotari 2005.) 4 Haitat ja kustannukset 4.1 Alkoholihaitat ja -kustannukset Alkoholin käyttöön liittyvät haitat voivat olla sekä lyhyt- että pitkäaikaisia. Humalajuominen lisää muun muassa tapaturmariskiä, riskiä joutua väkivallan kohteeksi ja myrkytysriskiä. Alkoholin käyttöön liittyviä sosiaalisia haittoja ovat muun muassa perheväkivalta, ihmissuhdeongelmat, lasten laiminlyönti, ongelmat työelämässä, työttömyys, taloudelliset ongelmat ja syrjäytyminen. Pitkäaikaisen alkoholin käytön aiheuttamia terveysongelmia ovat muun muassa elinvauriot, sairaudet, sikiövauriot ja alkoholismi. Erityisesti nuorten kohdalla on tärkeää huomioida, että nuorten alkoholin käytön varhainen aloitusikä on seurantatutkimusten mukaan yhteydessä heikompaan koulumenestykseen ja aikuisena heikompaan sosiaaliseen asemaan, humalajuomiseen, alkoholiriippuvuuteen ja onnettomuuksiin. Nuorena opitut alkoholin käyttötottumukset ovat suhteellisen pysyviä. (Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua, Lea Pulkkinen, ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholin riskikulutus on Suomessa yleistä. Tutkimusten mukaan vuotiaista yli 6 prosenttia on riskikuluttajia. Riskikuluttajiksi määriteltiin henkilöt, jotka juovat yli viikkoannossuosituksen (naiset yli 16 ja miehet yli 24 annosta viikossa). Riskikuluttajilla on suuri todennäköisyys tulla alkoholiriippuvaisiksi tai sairastua johonkin alkoholin aiheuttamaan sairauteen. (THL:n tiedote ) Runsas alkoholin kulutus ja kulutuksen kasvu näkyy terveydellisinä haittoina. Vuonna 2007 alkoholisairaus oli päädiagnoosina hoitojaksossa ja pää- tai sivudiagnoosina hoitojaksossa. Vuoteen 2006 verrattuna lisäystä on noin kolme prosenttia, mutta vuoteen 2003 verrattaessa lisäystä on lähes 15 prosenttia (päädiagnooseja ja pää- ja sivudiagnooseja). (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan 18 prosenttia Peijaksen päivystyksen potilaista arvioitiin varmasti päihtyneiksi tai päihderiippuvaisiksi. Mahdollisesti päihderiippuvaisten potilaiden osuus oli noin 10 prosenttia. (Päihtyneet päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla 2006.) Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksessa todetaan, että runsas alkoholinkäyttö on yhteydessä korkeampaan riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2005 oli alkoholin aiheuttamien elimellisten aivo-oireyhtymien ja käyttäytymishäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä 40 prosenttia enemmän ihmisiä kuin vuonna (Harkomäki, Koskenvuo & Forma 2008.) Vuonna 2007 alkoholinkäytön seurauksena kuoli henkeä, mikä on 48 henkeä enemmän kuin vuonna 2006 ja 600 enemmän kuin vuonna Vuodesta 2005 lähtien työikäisten (15 64-vuotiaiden) miesten ja nais-

12 12 ten yleisin kuolinsyy on ollut alkoholin käytöstä johtuvat syyt. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Kuolleisuuden kasvu on ollut suurinta yli 50-vuotiaiden ja vähemmän koulutettujen osalta (Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa 2009). Haitoista aiheutuvat kustannukset kasvavat samassa suhteessa kuin alkoholinkulutus, mutta viiveellä. Arvioidaan, että vuonna 2006 alkoholinkäyttö aiheutti valtakunnallisesti 0,7 0,9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,1 5,8 miljardin euron välilliset kustannukset. Välittömistä kustannuksista kolmannes syntyi järjestyksenpidosta ja välillisistä kustannuksista kolmannes aiheutui terveydenhuollon kustannuksista ja viidennes sosiaalihuollon kustannuksista. Välilliset haittakustannukset jatkoivat edelleen voimakasta kasvuaan vuodesta (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan poliisin kotihälytysten määrä väheni valtakunnallisesti 3 prosenttia, poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten kokonaismäärä kasvoi yhden prosentin ja törkeiden pahoinpitelyrikosten määrä väheni 7 prosenttia. Vuonna 2008 rattijuopumukset vähenivät lähes 4 prosenttia samoin päihtyneenä säilöön otettujen määrä vuoteen 2007 verrattuna. (Alkoholinkulutus vuonna 2008, Valvira, THL.) Poliisille ilmoitettujen väkivaltarikosten määrä kasvoi selvästi vuosina ja vuonna 2008 kasvu näyttää taittuneen. Poliisin arvion ja uhritutkimusten mukaan 2000-luvun kasvu liittyy enemmänkin ilmoitusaktiivisuuden kasvuun kuin itse väkivallan lisääntymiseen. Todellisen väkivallan määrää on vaikeaa arvioida sen vuoksi, että vain osa teosta tulee poliisin tietoon. (Alkoholi, huumeet ja poliisi, Petteri Suominen.) Viime vuosien aikana prosenttia pahoinpitelyrikoksista ja prosenttia henkirikoksista oli tehty alkoholin vaikutuksen alaisena (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008). Naisten kokeman parisuhdeväkivallan riski nousee kaksinkertaiseksi, mikäli puoliso juo alkoholia humalahakuisesti useammin kuin kerran viikossa (Alkoholin rooli naisten parisuhteessa kokeman väkivallan seurauksissa 2009). Vuonna 2008 Vantaan kriisikeskuksen asiakkuuksien taustalla oli päihteet ensisijaisena syynä 14 prosentilla asiakastapauksista ja noin 16 prosentilla taustasyynä. Vuodesta 2007 laskua on noin prosentin verran niiden tapausten osalta, joissa päihteet olivat ensisijaisena syynä ja viisi prosenttia niiden osalta, joissa päihteet olivat taustasyinä. (Vantaan kriisikeskuksen tilastoja 2008.) Päihteidenkäyttö näkyy myös lastensuojelussa. Vuonna 2008 tehtiin Vantaalla lastensuojeluilmoitus lapsesta, joista 42 prosentissa taustalla oli lapsen kehitystä vaarantavat olosuhteet, eli esimerkiksi vanhemman päihteidenkäyttö tai mielenterveysongelmat (VATJ). Vantaan kaupungin lastensuojelulaitoksissa päihteet olivat kolmanneksi merkittävin syy lasten kuntoutuksiin ja sijoituksiin vuosien aikana. Päihteiden edelle menevät vain vanhempien mielenterveysongelmat ja perheväkivalta. Vuonna 2005 lapsen oma päihteidenkäyttö oli kuntoutuksen ja sijoituksen syynä noin viidesosassa tapauksista. (Lastensuojelun erityispalvelujen tilastoja 2005.) Kuvio 17. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumukset Vantaalla vuosina Rattijuopumukset Lähde: Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja 2008 Vantaan poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä kasvoi vuosien aikana, mutta vuonna 2008 kasvu kääntyi lievään laskuun. Poliisien valtakunnallisissa ratsioissa on tullut ilmi, että maistelleiden eli alle 0,5 promillen humalassa ajavien osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1996 (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007).

13 13 Kuvio 18. Poliisilain perusteella kiinniotetut päihtyneet Vantaalla vuosina Päihtymyksen vuoksi kiinniotetut Päihtyneistä vuotiaita Lähde: Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja 2008 Päihtymyksen vuoksi säilöön otettujen määrässä ei ole vuosien varrella tapahtunut suuria muutoksia. 4.2 Huumeidenkäyttöön liittyvät haitat ja kustannukset Huumaus- ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti vuonna 2006 arviolta miljoonan euron välittömät ja miljoonan euron välilliset haittakustannukset. Välittömistä haittakustannuksista suurin osa syntyi sosiaalitoimen menoista ja poliisin rikollisuudenkontrollin kuluista. Välillisistä kustannuksista suurimman osan muodostaa ennenaikaisista kuolemista johtuvan menetetyn elämän arvo. Vuoteen 2005 verrattuna välittömät kustannukset kasvoivat arviolta 8 prosenttia ja välilliset 7 prosenttia. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Sekä alkoholin että huumeiden osalta on todettava, että hoitaminen on aina hoitamatta jättämistä halvempaa (mm. THL). Huumausaineisiin liittyvien kuolemien määrä kasvoi vuosituhannen vaihteessa ja vakiintui aikaisempaa korkeammalle tasolle. Viime vuosien aikana huumausaineisiin liittyvät kuolemat ovat olleet taas kasvussa. Buprenorfiini on ollut tavallisin löydös huumekuolemien yhteydessä. Vuonna 2007 huumausaineisiin liittyviä oikeustieteellisen tutkimuksen toteamia kuolemantapauksia oli 229, joka oli 46 enemmän kuin vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan viranomaisten ja erityisesti poliisin pelko on usein osasyynä huumeidenkäyttöön liittyvissä kuolemissa. Yliannostustilanteissa apua ei uskalleta pyytää riittävän nopeasti. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Huumausaineiden kokeiluun liittyvät huiput (esim luvun lopulla) näkyvät hoitopuolella noin 3 5 vuoden viiveellä. Vuoden 2007 valtakunnallisten tietojen mukaan 65 prosenttia huumehoidon asiakaskunnasta on työttömiä, kaksi kolmasosaa on suorittanut vain peruskoulun, 11 prosenttia on asunnottomia ja joka kolmannella on lapsi, joista kaksi kolmasosaa asui muualla kuin vanhempiensa luona. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli valtakunnallisesti huumausainerikosta, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuoden 2007 kaikista pahoinpitelyrikoksista 0,3 prosenttia tehtiin huumausaineen ja 63 prosenttia alkoholin vaikutuksen alaisena. Poliisin selvittämistä ryöstörikoksista 2 prosenttia, törkeistä ryöstöistä 4 prosenttia ja 12 prosenttia kaikista rattijuopumusrikoksista oli tehty huumausaineiden vaikutuksen alaisena. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Epäiltyjen huumerattijuopumustapausten määrä on kasvanut Suomessa vuosien aikana kaksinkertaiseksi. Tilastojen kasvu johtuu osittain lainsäädännön tiukentumisesta. Kaikista epäillyistä 90 prosenttia oli miehiä, mutta naisten osuus on kaksinkertaistunut vuosien aikana. Yleisimmin löydetty päihde oli amfetamiinit tai bentsodiatsepiinit. (THL:n tiedote ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointitutkimuksen mukaan ruiskuhuumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteet ovat olleet hyvä ja kustannustehokas toimi tartuntatautien torjunnassa (Terveysneuvonta on ollut menestyksekäs ja kustannustehokas interventio 2009).

14 Tupakointiin liittyvät haitat ja kustannukset Tupakan aiheuttamiin haittoihin kuolee maailmanlaajuisesti lähes viisi miljoonaa ihmistä vuodessa. Suomessa noin tupakoijaa kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Tupakkasairaudet aiheuttavat vuosittain noin kahden miljardin euron kustannukset. Tehokkainta syöpä- ja sydänsairauksien sekä keuhkoahtaumataudin ehkäisyä on tupakoinnin vähentäminen. Tupakoimattomaan verrattuna tupakoivan riski kuolla alle 65-vuotiaana on kaksinkertainen. Tupakointi lyhentää elinikää keskimäärin kahdeksan vuotta. (Hannu Viertola 2005.) Arvion mukaan tuhannesta tupakoinnin aloittaneesta nuoresta 500 kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamaan sairauteen. On havaittu, että tupakoivilla koululaisilla on enemmän poissaoloja ja hengitystietulehduksia, stressiä, väsymystä ja allergioita. Heillä on hitaampi reaktiokyky, heikompi hapenottokyky ja he menestyvät heikommin koulussa. (Hannu Viertola 2005.) Nuorille kehittyy nopeasti riippuvuus tupakkaan ja varhain aloitettu tupakointi ennustaa tupakointia myös aikuisiässä (Kouluterveyskysely 2008: Vantaan kuntaraportti ammattiin opiskelevista).

15 15 OSA 2 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ VANTAALLA 1 Määritelmä ja tavoitteet Päihdetyön kokonaisuuteen kuuluvat ehkäisevä ja korjaava päihdetyö. Korjaava työ kohdistuu ensisijaisesti päihteiden ongelmakäyttäjiin ja Vantaan kaupungin korjaavaa työtä esitellään osassa 3. Ehkäisevä päihdetyö koostuu yleisestä ehkäisystä ja riskiehkäisystä. Yleinen ehkäisy suunnataan suurelle yleisölle ja sen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta päihderiskeistä ja viivästyttää nuorten päihteiden käytön aloittamista. Riskienehkäisy kohdistetaan ryhmiin, jotka ovat alttiita päihdeongelmien myöhemmälle kehittymiselle. Tavoitteena on estää päihteiden ongelmallisen käytön jatkuminen tai käytön kehittyminen ongelmakäytöksi. (THL: neuvoaantavat, Humak Preventiimi.) Ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevät tahot voidaan jakaa julkisen- ja kolmannen sektorin toimijoihin. Julkisen sektorin toimijat ovat velvoitettuja toimimaan päihdeongelman ehkäisyn parissa ja niiden toimintaa ohjataan lainsäädännöllä, päihdestrategioilla ja linjauksilla. Kolmannen sektorin päihdetyön toimijoilla tarkoitetaan tahoja, jotka ovat vapaaehtoisesti päihdetyössä mukana. Esimerkiksi useat rekisteröidyt järjestöt tekevät päihdetyötä, mutta niiden toiminta ei ole minkään tahon velvoittamaa. Yhteistyö julkisen- tai kolmannen sektorin toimijoiden kesken on tärkeää. Stakesin (nyk. THL) päihdetyöryhmä julkaisi vuonna 2006 Laatutähteä tavoittelemassa - Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Laatukriteerien mukaan ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta: edistämällä päihteettömiä elintapoja ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevän päihdetyön keinoilla pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja haittoja sekä vaikuttamaan: päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä päihteidenkäyttöön ja käyttötapoihin. (Laatutähteä tavoittelemassa, 2006.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ehkäisevän päihdetyön tavoitteisiin päästään tehokkaimmin, kun työtä tehdään monialaisesti ja -ammatillisesti verkostoituen ja prosessiluonteisesti erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Opetusministeriö määritteli lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa monialaisen ja - ammatillisen yhteistyön tavoitteet laajemmin: Parannetaan eri palveluissa työskentelevien kykyä tunnistaa lasten ja vanhempien päihdeongelmia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa puututaan nuorten tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. Alle 18-vuotiaiden alkoholin käytössä sovelletaan valtakunnallisesti alkoholin käytön nollatoleranssia. Luodaan kunnille suositusmalli tätä tukeville käytänteille. Pääasiassa alle 18-vuotiaille suunnattujen tilaisuuksien lupapäätösten ehdoissa noudatetaan päihteettömyyttä. Turvataan asiantuntevat ja riittävät päihdehoitopalvelut niitä tarvitseville nuorille. (Opetusministeriö, Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma : 11.7 Päihteettömään elämään.) Vastaavanlaiseen laaja-alaiseen ehkäisevään päihdetyöhön on pyrittävä niin työpaikoilla, ikääntyvien palveluissa, terveyspalveluissa kuin muuallakin.

16 16 Terveyden edistämisen keskuksen tekemän kyselyn mukaan suomalaiset pitävät ehkäisevää päihdetyötä tärkeänä ja ovat huolissaan alkoholinkäytöstä aiheutuvista haitoista. Sekä miehet että naiset toivovat lisätoimia haittojen hillitsemiseksi. (Suomalaisten alkoholiasenteet 2007.) Ehkäisevän päihdetyön materiaalipankki löytyy Terveyden edistämisen keskuksen sivuilta: Tutkimusta Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään ehkäisemään päihdehaittoja ja edistämään päihteettömiä elintapoja. Useissa tutkimuksissa tuodaan esiin erilaisia riskitekijöitä, jotka altistavat myöhemmälle runsaalle päihteiden käytölle. Joskus riskitekijät ovat näkyvissä jo lapsuudessa. Solja Niemelän (2008) väitöskirjassa todetaan, että lapsuusiän ylivilkkaus, käytös- ja tunne-elämän ongelmat ennustivat runsasta päihteidenkäyttöä ja päihderikoksia varhaisnuoruudessa. Näin ollen päihteidenkäyttö on osa jo lapsuudessa alkanutta ongelmajatkumoa. Peter Andersson (2006) havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan lapsuuden aikaisten epävarmuudentunteiden ja siitä johtuvan heikon omanarvontunnon lisäävän riskiä myöhemmälle heroiinin käytön aloittamiselle. Tutkimus osoittaa, että kodin ilmapiiri vaikuttaa lapsen mielenterveyteen ja sitä kautta suojaavien tekijöiden kasautumiseen. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Susanna Rainio (2009) päätyi väitöskirjatutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan perheen molempien vanhempien tupakointi nostaa lapsen tupakoinnin aloittamisen riskiä kahdeksankertaiseksi, verrattuna tupakoimattomien vanhempien lapsiin. Lisäksi lasten tupakointi oli yleisempää, mikäli kotona tupakoitiin sisätiloissa. Tutkimuksen mukaan vanhempien tupakoimattomuus ja tupakointikiellot ovat tehokas keino ehkäistä lapsen tupakointia. (Susanna Rainio, 2009.) Nuorten alkoholin käyttöön ja alkoholin käytön aloittamiseen vaikuttaa vanhempien asenne ja perheen ilmapiiri. Lea Pulkkisen ja Tuuli Pitkäsen (2002) tutkimuksen mukaan 14-vuotiaan alkoholinkäyttöä selittää muun muassa: alkoholin helppo saatavuus elämäntapa, johon kuuluu alkoholinkäyttö ajanviettotapana ja joka syrjäyttää muita harrastuksia tunteiden hallinta: tapa hallita jännitystä, surua, vihaa ja/tai ilon tunnetta alkoholin avulla Myöhempi alkoholin käytön aloittaminen antaa nuorelle mahdollisuuden oppia nauttimaan elämästä ja hallitsemaan tunteita muilla keinoilla kuin alkoholia käyttämällä (Pulkkinen & Pitkänen, 2002). Terveys ry:n kyselyssä nuoret mainitsivat kotiolojen aiheuttaman stressin yhdeksi syyksi runsaalle alkoholin käytölleen. Osa nuorista oppii jo kotona, että alkoholin käyttö kuuluu niin arkeen kuin juhlaankin. (Terveys ry:n tiedote ) Vantaa välittää -hankkeen aikuisille suunnatussa kyselyssä 17 prosenttia aikuisista koki, että vuotias ja 73 prosenttia, että vuotias on riittävän vanha maistamaan alkoholia valvotusti. Aikuisten mielestä nuoret ovat riittävän vanhoja juomaan alkoholia joko 18-vuotiaana (85 %) tai vuotiaana (15 %). (Vantaa välittää - hanke, kevät 2008.) Vantaa välittää -hankkeen kyselyssä kysyttiin keväällä 2009 yläkouluikäisiltä nuorilta mitkä ovat heidän mielestään tehokkaimpia keinoja nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Yli 40 prosenttia nuorista piti erittäin tehokkaina keinoina hyviä välejä vanhempiin ja alkoholin- ja tupakanmyynnin valvonnan tehostamista, lisäksi lähes 70 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että nuorten päihteidenkäyttöön pitäisi puuttua tehokkaammin. Lähes 40 prosenttia koki, että vanhempien antama päihteetön esimerkki on erittäin tehokas keino. (Vantaa välittää -hanke.) Päihteisiin ja/tai mielenterveysongelmiin liittyvät syrjäytymiskierteet voivat alkaa jo hyvin varhain. Sosiaalikehitys Oy:n tutkimuksessa havaittiin, että Vantaalla toimeentulotuen saajien osuus vuotiaista on vuositasolla suurempi kuin muualla pääkaupunkiseudulla tai suurissa kaupungeissa (kuusikkokaupungit). Yksi toimeentulotuensaamiseen liittyvä taustatekijä oli mielenterveys- ja päihdeongelmat. (Kaakinen, Nieminen & Pitkänen 2007.)

17 17 2 Ehkäisevä päihdetyö Vantaalla vuonna 2008 Vantaan ehkäisevää päihdetyötä ohjasi vuonna 2008 Vantaan päihdestrategia ( ). Päihdestrategian tavoitteena on, että eri toimijat tekevät ja kehittävät Vantaalla laaja-alaista ja laadukasta yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja päihdeongelmien hoitamiseksi. Visiona on, että päihdekriittisen ajattelun lisääntymisen myötä vantaalaisten päihdehaitat vähenevät. Päihdestrategian vaikuttavuuden ja palvelutarjonnan rakenteiden kriittisiä menestystekijöitä ovat: kaikki sitoutuvat kaupungin päihdelinjaukseen varhaisen puuttumisen toimintamalleja käytetään aktiivisesti päihdepalveluiden puutteet paikannetaan ja tulevat palvelutarpeet ennakoidaan kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä on vähintään yksi päihdetyöhön erikoistunut työntekijä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään eri hallinnonaloja edustavien viranomaisten sekä järjestöjen ja yhteisöjen kesken moniammatillisena ja monitoimijaisena yhteistyönä, paljolti osana ammattikuntien perustyötä. Perustasolla ehkäisevä päihdetyö toteutuu toimijoiden perustehtävänä tai sen osana. Perustaso on jaettu kahteen toimijakokonaisuuteen, joista ensimmäinen muodostuu niistä kaupungin palveluista, joissa työntekijät kohtaavat suuren väestömäärän tai kattavasti jonkun väestönosan. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa koulujen kasvatus- ja opetustyö, päivähoito, neuvolatoiminta, alueellinen sosiaalityö, nuorisotyö ja terveydenhuollon vastaanottotoiminta. Toisen toimijakokonaisuuden muodostavat poliisi ja muut viranomaiset, seurakunnat, järjestöt ja yhteisöt. Näillä toimijoilla on omaan työhönsä liittyvä ehkäisevä tehtävä. Perustason toimijoiden välistä yhteistyötä painotetaan päihdestrategiassa. 2.1 Ehkäisevä päihdetyö erityistasolla Vantaalla vuonna 2008 Vantaalla ehkäisevän päihdetyön erityistasosta vastaa päihdepalvelujen ehkäisevän päihdetyön yksikkö. Toiminnan tarkoituksena on tukea ja kouluttaa perustasoa, tuottaa ehkäisevän päihdetyön omia palveluja ja hankkia laadukkaita omaa toimintaa tukevia ostopalveluja. Ehkäisevän päihdetyön yksikön keskeiset tehtävät ovat: Tietopalvelu, johon kuuluu tiedottaminen, materiaalien tuottaminen ja tilaaminen. Palvelun asiakkaita ovat kuntalaiset, Vantaan kaupungin työntekijät ja luottamushenkilöorganisaatio. Kuntalaisiin kohdistuva ehkäisevä päihdetyö, jonka asiakkaita ovat kaikki vantaalaiset. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten päihdekriittistä ajattelua. Konsultaatiopalveluilla tuetaan Vantaan kaupungin toimipisteissä ja muualla tehtävää ehkäisevää päihdetyötä. Kehittämis- ja tutkimuspalvelut tuottavat tietoa päihdepalveluista, -tilanteesta ja -haitoista. Lisäksi tavoitteena on kehittää eri tahojen välistä yhteistyötä ja ehkäisevää päihdetyötä. Koulutuspalvelun asiakkaina ovat ensisijaisesti päihdepalvelujen työntekijät. Tavoitteena on lisätä työntekijöiden asiantuntemusta päihdeasioista. Toiminnan lähtökohtana on Vantaan kaupungin omien resurssien tukeminen, perus- ja alueellisten palvelujen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen sekä laaja-alainen verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden ja toimijatasojen kanssa. Vuonna 2008 ehkäisevän päihdetyön yksikkö muun muassa: järjesti päihdepalveluiden henkilökunnalle ja kuntalaisille päihdeaiheisia koulutuksia ja tapahtumia jakoi päihteisiin, päihdepalveluihin ja peliriippuvuuteen liittyviä esiteitä ja muuta materiaalia sekä kuntalaisille että kaupungin työntekijöille tuotti peruskouluilla päihdetietotunteja ja nuorten pajoilla päihdeaiheisia keskusteluja toteutti tupakastavieroitusryhmiä ja ongelmapelaajille suunnatun ryhmän

18 18 julkaisi Vantaa ja päihteet -raportin, jonka teemana oli ikääntyneiden alkoholinkäyttö toimi ehkäisevän päihdetyön yhteistyöverkostoissa. Vantaa välittää -hanke ( ) on osa ehkäisevän päihdetyön yksikön toimintaa, jota rahoittaa Vantaan kaupungin ohella Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankeen tavoitteena on joukkotiedotuksen ja yhteistyön keinoin vähentää alaikäisten päihteidenkäyttöä vaikuttamalla kysyntään, tarjontaan, alaikäisten nuorten päihteidenkäyttöä koskeviin asenteisiin ja päihteiden saatavuuteen. Hankkeen aikana myös ehkäisevän päihdetyön yksikön toiminta on painottunut nuoriin. Vuoden 2008 aikana hanke järjesti muun muassa vanhempainiltoja, yläkoululaisille päihdetietotunteja ja päihdedraamoja, kolme Nuoret välittää! -iltaa ja oli järjestämässä Aikuiset välittää! - tempausta. Lisäksi hanke innovoi uusia ehkäisevän päihdetyön menetelmiä: Aika välittää! ja Kuva välittää? ja hyödynsi mainonnan keinoja lähettämällä syntyneiden lasten vanhemmille kirjeen, jossa vanhemmille kerrottiin nuorten päihteiden käytöstä ja annettiin keinoja vaatia nuorelta päihteettömyyttä sekä loi uusia yhteistyömuotoja poliisin ja elinkeinoelämän kanssa. Hanke on onnistunut saamaan paljon julkisuutta mediassa. Yhteistyökumppaneina mukana on ollut Etelä-Suomen lääninhallituksen alkoholilupaviranomaiset ja ehkäisevän päihdetyön aluekoordinaattori, Elämä On Parasta Huumetta ry., Lämpötila ry., Vantaan poliisi, Vantaan kaupungin sivistystoimi ja nuorisotoimi, Päivittäistavarakauppa ry. ja Puutu Nyt! -hanke. Vuonna 2008 Vantaalla toteutettiin ehkäisevää päihdetyötä monissa erilaisissa hankkeissa, joissa oli mukana sekä kunnallisia perus- ja erityistason toimijoita että järjestöjä (esimerkiksi: Vantaa välittää -hanke, Ehkäisevän päihdetyön hanke - mediakasvatuksen keinoin, Sateenvarjo -projekti, Liika on aina liikaa -hanke ja Laurean kehittämishankkeet). 2.2 Sosiaalinen markkinointi ehkäisevän päihdetyön osana, kokemuksia Vantaa välittää - hankkeesta Vantaa välittää -hankeen ( ) yhdeksi työmuodoksi muodostui sosiaalinen markkinointi, jonka tavoitteena oli vähentää nuorten päihteiden käyttöä, herättää keskustelua ja rohkaista aikuisia puuttumaan nuorten päihteiden käyttöön. Sosiaalinen markkinointi on terveyden edistämisen markkinointia, jossa näkyvällä materiaalilla on merkittävä rooli. Siinä käytettävät käsitteet ja menetelmät pohjautuvat yleiseen markkinointiin, mutta kohteena ovat ideat, asenteet, käytännöt, elämäntavat tai muutos, ei konkreettiset tuotteet tai palvelut kuten liike-elämässä. Sosiaalisessa markkinoinnissa pyritään myynnin lisääntymisen sijasta yksilön muutokseen tai yhteiskunnalliseen hyötyyn. Hankkeen mediatiedottaminen liittyi ajankohtaisiin asioihin kuten tuleviin tapahtumiin, toteutettujen internet -kyselyiden tuloksiin, pääkaupunkiseudulla tapahtuvaan yhteistyöhön, vanhemmuuden tukemiseen, nuorten vapaa-aikaan ja nuorten päihteiden käyttöön. Tiedotteita uutisointiin aktiivisesti mediassa ja ne poikivat useita haastatteluja ja lisäuutisia. Tiedotteilla onnistuttiin herättämään keskustelua ja kiinnostusta nuorten päihteidenkäyttöön ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Välittäjät-kampanja oli laajempi kokonaisuus, joka tuotettiin ja suunniteltiin yhdessä Helsingin Puutu Nyt - hankkeen kanssa. Kampanjan tavoitteena oli vaikuttaa alaikäisten alkoholin saatavuuteen ja vähentää alkoholin välittämistä alaikäisille. Se toteutettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ja moniammatillista yhteistyötä tehtiin poliisin, nuoriso-, kulttuuri-, opetus- ja terveystoimen kanssa. Neljännes alaikäisten hallussa olevasta alkoholista on peräisin heidän omilta vanhemmiltaan, sisaruksiltaan, täysi-ikäisiltä kavereiltaan tai satunnaisilta ohikulkijoilta. Välittäjät-kampanja pyrki vaikuttamaan näihin ryhmiin alkoholin välittämisen vähentämiseksi. Kaupat ottivat kampanjan hyvin vastaan ja kampanjamateriaalien jakamisessa kaupoille tehtiin yhteistyötä Päivittäistavarakauppa ry:n kanssa. Kampanjamateriaaleihin kuuluivat muun muassa t-paidat, postikortit, tarrat kassoille, ulkomainonta ja julisteet.

19 19 Välittäjät-kampanja kokonaisuutena: Välittäjät -internetkampanja johon liittyi myös julistekampanja busseissa ja tarrakampanja kaupoissa. Tarroissa, julisteissa ja internet-sivuilla muistutettiin aikuisia siitä, että alkoholin välittäminen alaikäiselle on laitonta. Kauppiaille järjestettiin koulutusta ikärajavalvonnasta ja Päivittäistavarakauppa ry. suunnitteli oman koulutuksen ja vastuupassi-sertifioinnin, jossa kauppa lupaa tarkastaa henkilöllisyyspaperit kaikilta alle 21-vuotta näyttäviltä asiakkailta. Kauppoihin on tehty tehovalvontoja yhteistyössä poliisin, Vantaan kaupungin terveydensuojatarkastajan ja Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa. Tehovalvonnoissa kauppiaiden kanssa keskusteltiin ikärajavalvonnasta ja kauppiaat saivat esittää kysymyksiä valvoville viranomaisille. Aikuisen välittää -tempaus järjestettiin , silloin yli 200 vapaaehtoista, työntekijää ja järjestöjen edustajaa jalkautui kaduille keskustelemaan nuorten päihteiden käytöstä. Päivän aikana pääkaupunkiseudulla kohdattiin noin aikuista. Alaikäisten lasten vanhemmille lähetettiin kirje syksyllä 2008 ja 2009, ensimmäisessä kirjeessä muistutettiin vanhempia siitä, että alkoholin välittäminen alaikäiselle on laitonta. Toisessa kirjeessä vanhempia lähestyttiin vanhemmuuden ja vastuuttamisen näkökulmasta. Kirjeillä tavoitettiin noin vantaalaista vanhempaa molempina vuosina. Sosiaalinen markkinointi on antanut mahdollisuuden laajaan ja uudenlaiseen nuorten päihteiden käyttöä koskevaan keskusteluun. Tiedotteista ja erilaisista kampanjoista tullut palaute on ollut pääasiassa hyvin positiivista, ihmiset keskustelevat mielellään nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista.

20 20 OSA 3 VANTAALAISTEN PÄIHDEHOITO VUONNA Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluissa kohdataan vuosittain suuri osa Vantaan väestöstä. Peruspalveluilla onkin suuri merkitys päihteidenkäytön ennaltaehkäisyssä, päihdeongelmien varhaisessa havaitsemisessa, hoidossa ja asiakkaiden ohjaamisessa päihdehoitoon erikoistuneisiin palveluihin. Vantaalla toimii kahdeksan sosiaali- ja terveysasemaa, joilla on käytössä alkoholin suurkulutuksen puuttumismalli, kolme päihdesairaanhoitajaa ja neljä yhdyshenkilöä. Puuttumismallin toimintatapojen mukaan ennalta määrättyjen sairauksien ja tilanteiden kohdalla käydään aina läpi myös alkoholinkäyttö AUDIT-testin avulla, tehdään tarvittaessa mini-interventio ja asiakas ohjataan esim. jatkoseurantaan päihdehoitajalle tai A-klinikalle. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi hakeutua päivystyspalveluihin, joista tarvittaessa ohjataan päihdehoitoon erikoistuneisiin palveluihin. Päivystyspalveluita tarjoavat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikka ja Vantaan kriisikeskus. 2 Päihdehoitoon erikoistuneet palvelut Alkoholin kulutuksen kasvu on valtakunnallisesti lisännyt päihdepalvelujen kysyntää 2000-luvulla. Kysynnän kasvu näkyy sekä asiakasmäärän kasvuna että hoitojaksojen pidentymisenä. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Päihdehuoltolain mukaan päihdepalveluja tulee järjestää kunnissa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Vantaalainen asiakas voi tarvittaessa itse hakeutua tai hänet voidaan ohjata päihdehoitoon erikoistuneisiin palveluihin, joihin kuuluu avopalvelut A-klinikoilla, nuorisoasemalla ja korvaushoitoklinikalla, laitospalvelut katkaisuhoitoasemalla ja kuntoutusyksiköissä sekä asumispalvelut. Tässä osiossa esitellään Vantaan kaupungin omat päihdepalvelut ja kaupungin ulkopuolelta ostetut päihdepalvelut. Vantaan kaupungin omia päihdepalveluja tuottaa perhepalveluihin kuuluva päihdepalvelut. Vuonna 2008 Vantaan päihdepalvelujen asiakasmäärä oli 1 687, asiakaskäyntejä oli ja hoitovuorokausia Vuoteen 2007 verrattuna asiakasmäärä on lähes samana, mutta asiakaskäyntejä on 9 prosenttia enemmän ja hoitovuorokausia noin 4 prosenttia enemmän. Kuntouttavaa laitoshoitoa ostettiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta 394 asiakkaalle hoitovuorokautta. Laitoshoidon asiakkaiden määrä oli kasvanut 31 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna, mutta hoitovuorokausien määrä oli laskenut 7 prosentilla. Asumispalveluja ostettiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta 75 asiakkaalle hoitovuorokautta. Asiakkaiden ja hoitovuorokausien määrä kasvoi vuoteen 2007 verrattuna 25 prosenttia. (VATJ) Tilastojen pohjalta voidaan todeta, että Vantaalla on keskimäärin lyhennetty laitoshoitojaksoja ja lisätty avohoidon käyntejä. Asumispalveluiden vuorokausien ja asiakasmäärien kasvu johtuu muun muassa oman toiminnan kehittämisestä ja laajentamisesta Koisorannassa ja tukiasunnoissa.

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

HUUMETILANNE SUOMESSA

HUUMETILANNE SUOMESSA HUUMETILANNE SUOMESSA Lapsiasiainneuvottelukunta 15.11.2017 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 Väestötutkimukset 15-69-vuotiaat suomalaiset 1992-2014 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä

Kouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä Kouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä 8.2.2018 Tupakoi päivittäin (%), kaikki 8.2.2018 Ollila, THL 2 Nuuskaa päivittäin (%), pojat

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Mitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin

Mitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin Mitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin Anne Kejonen, Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Nuorten terveystapatutkimus 2013 Tupakointikokeilut

Lisätiedot

Suomi, Sinä ja päihteet

Suomi, Sinä ja päihteet Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt?

Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt? Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt? Suomen ESPAD-aineiston tuloksia 27 SALME AHLSTRÖM LEENA METSO PETRI HUHTANEN MINNA OLLIKAINEN Nuorten tupakoinnin ja alkoholin käytön kehityksestä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2017. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL Tupakka ja terveys -päivä 3.1.19 1 Päivittäin tupakoivien osuudet () yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa 00 1 Tytöt Pojat Yläkoulu

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot