Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta ja sen alainen toiminta

Transkriptio

1 LIITE TKSLTK , asia nro 5 Toimintakertomus 2010 Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta ja sen alainen toiminta 1. Toimintaympäristö Uusi Jyväskylä aloitti toimintansa Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa ( ) määriteltiin uuden kunnan luottamushenkilöorganisaatio Sopimuksessa määriteltiin kunnan toimielimet, joista yksi on tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoonpano, lautakunnan tehtävät, esittely sekä lautakunnan alainen toiminta ja henkilöstö on määritelty voimaantulleen sivistyspalveluiden palvelualueen johtosäännön erillismääräyksessä ( 10 15). Innovaatiopalvelut on tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alainen vastuualue. Vuonna 2010 tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisessa toiminnassa tapahtui muutos, kun Korpilahden yhteispalvelupiste ja Säynätsalon aluetoimisto siirtyivät hallinnollisesti innovaatiopalvelujen vastuualueeseen. Samalla vastuualueen vakituisen henkilöstön määrä nousi neljästä yhdeksään. Vuoden 2010 aikana innovaatiopalvelujen vastuualueen ja hallintokeskuksen vastuualueiden välinen yhteistyö on tiivistynyt. 2. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa on 13 jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen: puheenjohtaja Eila Simola (varajäsen Tapio Lampinen) SDP, varapuheenjohtaja Jouko Asikainen (varajäsen Kari Nissinen) KESK, Anna Autere (varajäsen Marja Kupari) VIHR, Hanna Era (varajäsen Jari Pirhonen, lähtien Vesa Lankinen) SKP, Perttu Hietanen (varajäsen Raimo Lapiolahti) KOK, Kirsi Knuuttila (varajäsen Virve Friman-Tiihonen) KESK, Marja-Liisa Kontio (varajäsen Johanna Manninen) KOK, Marja Leena Makkonen (varajäsen Johannes Kuhmonen) VAS, Ahti El Massri (varajäsen Hannu Laitinen) KESK, Tony Melville (varajäsen Petri Jussila) SDP, Esa Mutanen (varajäsen Pauliina Holm) KOK, Panu Piirtola (varajäsen Tarja Vilhuniemi) VIHR ja Jukka Torikka (varajäsen Kirsti Turunen) SDP. Lautakunnassa asiat esittelee apulaiskaupunginjohtaja Lepistö ja lautakunnan toimintasäännön mukaisesti kehittämisjohtaja Soini. Lautakunnan sihteerinä toimii lautakunnan nimeämä työntekijä. Lautakunnan sihteerin tehtävät siirtyivät lautakunnan /3 päätöksellä palvelukehityspäällikön tehtäväkokonaisuudesta tutkimuskoordinaattorin tehtäväkokonaisuuteen. Lautakunnan tehtävät on määritelty sivistyspalveluiden palvelualueen johtosäännön (voimaan ) erillismääräyksen 11 :ssä seuraavasti: Lautakunnan perustarkoituksena on näyttää suuntaa ja ohjata kaupungin kehitystä siten, että varmistetaan kaupungin menestyminen ja vetovoima kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Tarkoitustaan lautakunta toteuttaa tekemällä selvityksiä, aloitteita ja esityksiä sekä antamalla lausuntoja ja järjestämällä seminaareja ja muita tilaisuuksia, jotka koskevat 1) kaupunkikehityksen vaihtoehtojen tarkastelua ja riskien tunnistamista 2) tulevaisuus- ja kehittämishankkeiden käynnistämistä

2 3) ajankohtaisen ja riittävän tiedon hankintaa ja jalostusta kehittämistyön pohjaksi 4) merkittävien yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutusten arviointia 5) kaupunkikehityksen edistämistä ja johtamista tukevien aineistojen valmistelua ja kokoamista 6) kansalaistoiminnan ja -vaikuttamisen uusien muotojen kehittämistä 7) yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja sosiaaliseen eheyteen tähtäävän pitkäntähtäimen kehityslinjan jäsentämistä. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston määrittelemien muiden toimeksiantojen suorittaminen. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt pitää osan kokouksistaan ns. teemallisina kokouksina. Teemallisissa kokouksissa pohditaan kaupungin tulevaisuuden rakentumista eri näkökulmista. Vuonna 2010 lautakunnan kokoukset olivat vuorotellen päätöskokouksia ja teemakokouksia. Ensimmäisen teemakokouksen aiheena tammikuussa oli Ilmastonmuutos kansalaisen arjessa. Strömstad Akademin (Ruotsi) apulaisprofessori Ari Lampinen kertoi kunnan mahdollisuuksista edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja miten esimerkiksi Ruotsin kunnissa on lähdetty liikkeelle näissä asioissa. Jyväskylän kaupungin ympäristöasiantuntija Mervi Saukko kertoi puolestaan kaupungin ympäristöjärjestelmästä ja siitä, millaisia askelia ympäristöasioissa on kaupunkiorganisaatiossa otettu. Lautakunta päätti valmistella kannanoton liittyen Jyväskylän kaupungin ilmastopoliittisiin kysymyksiin. Helmikuussa tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähteä pilotoimaan sähköistä kokouskäytäntöä. Tämä tarkoitti sitä, että huhtikuusta lähtien esityslistat toimitettiin kokouksiin osallistuville vain sähköisessä muodossa. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan maaliskuun kokouksen teemana olikin sähköinen kokouskäytäntö. Lautakunnan varsinaiset jäsenet saivat käyttöönsä kannettavat tietokoneet ja langattomat liittymät. Lisäksi lautakunnan jäsenillä on kaupungin sähköpostiosoite ja pääsy kaupungin intraan. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan pilotoinnin aikana ja sen kokemusten perusteella kaupunginhallinnossa tehtiin aikataulu myös muiden toimielimien siirtymisestä sähköiseen kokouskäytäntöön. Huhtikuussa 2010 tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli mm. kannanottoa Jyväskylän kaupunki vastuullisen ja rohkean ilmastopolitiikan toteuttaja. Lautakunta totesi Jyväskylän kaupungin ilmastopolitiikan valmistelun lähteneen liikkeelle lautakunnan kannanoton ollessa valmisteltavana. Lautakunta päätti esittää ympäristötoimelle, jossa ilmastoohjelman valmistelu on käynnistymässä, että tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto toimisi omalta osaltaan sytykkeenä kansalaisen arkeen suuntautuvan ilmastopoliittisen toimenpideohjelman laatimisessa. Lautakunta vastasi myös kyselyyn sähköisen kokouskäytännön alkuvaiheen kokemuksista. Toukokuun kokouksen teemana oli asiakaslähtöinen kunta, ja kokous pidettiin Ouluun suunnatun vierailun yhteydessä. Oulun kaupungissa lautakunta tutustui mm. Oulu10 asiakaspalvelukeskukseen ja ASPA-hankkeeseen sekä Oulun kaupungin kehittämisen uuteen toimintamalliin. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta vieraili myös Oulunsalon tulevaisuusvaliokunnassa. Kesäkuussa päivitettiin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan ja innovaatiopalvelujen toimintaa rytmittävää vuosikelloa täsmentämällä sekä jo toteutuneita prosesseja että tulevia hankkeita. Lautakunta otti työskentelyssään käyttöön uudenlaisen menetelmän, lautakunnan tavoitekeskustelun. Lautakunnan tavoitekeskustelulla pyritään henkilöstölle suunnatun kehityskeskustelun tavoin perehtymään lautakuntatyöhön laajemmin ja syvemmin sekä tarkastelemaan pidempää ajanjaksoa, mennyttä ja tulevaa. Keskustelun pohjaksi tulevaisuus- ja

3 kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet vastasivat kyselyyn, jonka yhteenvetoa esittelijät ja lautakunnan jäsenet käsittelivät Kesäkuussa järjestettiin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan Ällikkämylly -niminen tulevaisuusfoorumi, jonka valmisteluun osallistuivat lautakunnan jäsenistä Esa Mutanen ja Hanna Era (päätös tulevaisuusfoorumin toimikunnasta /43). Jyväskyläläisiltä kerättiin kevään ajan sähköisesti sekä erilaisten tempausten kautta älliköitä, yllättäviä ideoita ja ajatuksia tulevaisuuden Jyväskylästä. Ällikkämyllyn ohjelma rakentui näiden väläytysten perusteella. Tulevaisuusfoorumin pääpuhujana toimi filosofi Pekka Himanen. Elokuussa lautakunnan valitsemat edustajat osallistuivat alue- ja paikallishallinnon päiville Kuopiossa. Syyskuussa lautakunta käsitteli mm. talousarvioesitystä vuodelle Lokakuun teemakokouksen aiheena oli Tulevaisuuden joukkoliikenne. Jyväskylä Innovation Oy:n Energiateknologian klusteriohjelman projektipäällikkö Annimari Lehtomäki alusti biokaasusta joukkoliikenteen polttoaineena, kaupungin liikenneinsinööri Jorma Lipponen kertoi puolestaan joukkoliikenteen organisointiselvityksestä sekä Jyväskylän seudun liikennetutkimuksesta vuodelta Jyväskylän liikenteen toimitusjohtaja Jaakko Rauniolta kuultiin liikennöitsijän puheenvuoro Jyväskylän kaupungin joukkoliikenteen tulevaisuudesta. Keskustelun päätteeksi tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta totesi, että se ideoi ja vie eteenpäin joukkoliikenteeseen sekä biopolttoaineisiin liittyviä innovatiivisia kehitysnäkymiä. Asiasta järjestettiinkin eri tahoja yhteen kokoava keskustelutilaisuus Biokaasulla liikkeelle Jyväskylässä? , jossa oli paikalla myös lautakunnan edustus. Marraskuussa tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta kävi läpi uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelua. Lautakunta tarjoutui arvioimaan uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelua myös jatkossa. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan ja sen esittelijöiden käymän kehityskeskustelun perusteella lautakunnan roolia keskustelevana lautakuntana haluttiin korostaa. Marraskuun kokouksessa keskustelun pohjana toimivatkin apulaiskaupunginjohtaja Lepistön valmistelemat sytykkeet kuntien hyvinvointivastuusta, demokratian laventamisesta sekä valtuustoaloitteista. Lautakunnan jäsenillä oli marraskuussa mahdollisuus osallistua Uusi kunta seminaariin. Myös Kuka tekee Keski-Suomen duunit vuonna 2020? -ennakointifoorumiin ja Haasteena tulevaisuus -seminaariin osallistui lautakunnan jäseniä. Joulukuun teemakokouksessa käsiteltiin erityisesti nuorisotyöttömyyttä ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Aiheeseen johdattivat Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelujen vastaava työvalmentaja Jorma Nieminen, perusturvalautakunnan työllisyysjaoston puheenjohtaja Siw Nykänen, Ely-keskuksen työllisyys- ja työvoimapalvelujen kehittämispäällikkö Sirpa Lehto sekä Jyvässeudun työttömät ry:n puheenjohtaja Tuija Öystilä. Keskustelun jälkeen todettiin, että työllistymistä edistävissä toimenpiteissä on edelleen pohtimista ja tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta palaa vielä teemaan. Lautakunta kokoontui vuonna 2010 kymmenen kertaa ja käsitteli kokouksissaan Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alainen vastuualue innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelujen vastuualue on tutkimus- ja kehittämisyksikkö, joka avustaa ja toimii yhteistyössä Jyväskylän kaupungin palvelualueiden ja hallintokeskuksen kanssa. Innovaatiopalvelujen perustehtävä on olla mukana kaupungin kehittämistoiminnoissa, hankkeissa ja selvityksissä. Korpilahden yhteispalvelupiste ja Säynätsalon aluetoimisto ovat kuuluneet tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen vastuualueen toimintaan vuoden 2010 alusta lähtien.

4 Innovaatiopalvelujen vakituisen henkilöstön vuonna 2010 muodostivat kehittämisjohtaja (vastuualuejohtaja), tutkimus- ja kehittämispäällikkö, palvelukehityspäällikkö ja tutkimuskoordinaattori sekä Korpilahden yhteispalvelupisteen henkilökuntaan kuuluvat palveluesimies ja toimistosihteeri ja Säynätsalon aluetoimiston henkilöstöön kuuluvat koordinaattori (lähiesimies), toimistosihteeri ja palveluohjaaja. Lisäksi innovaatiopalveluissa työskenteli projektisihteeri-nimikkeellä työkokeilussa ollut kaupungin työntekijä. Lisävahvuutena Säynätsalon aluetoimistossa on ollut kesätyöntekijänä kulttuurituottaja-opiskelija ja koordinaattorin vuorotteluvapaan aikana matkailua ja Säynätsalopäiviä koordinoi määräaikainen matkailukoordinaattori. Innovaatiopalvelujen tehtävänä on mm. tuottaa ja kerätä ajankohtaista tietoa kaupungin toimintaympäristöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista yhteiskunnallisen kehityksen ja ilmiöiden seuraaminen sekä huomioiminen palvelujen kehittämisessä uuden tiedon ja ideoiden välittäminen palvelualueiden kehittämistyöhön osallistuminen palvelujen ja teknologisten innovaatioiden sekä innovatiivisten palvelukonseptien kehittämiseen kaupunkikehityksen tarkastelu pitkällä aikavälillä palvelualueiden ja hallintokeskuksen toimeksi antamat selvitykset ja kehittämissuunnitelmat toimia kehittämisideoiden ja -ehdotusten syötekanavana Yhteispalvelupisteiden tehtävänä on mm. tarjota yleisneuvontaa sekä Jyväskylän kaupungin että yhteistyökumppaneiden, mm. Kela ja maistraatti, palveluista. Yhteispalvelu sisältää palveluohjauksen lisäksi asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Säynätsalon aluetoimisto Säynätsalon aluetoimisto sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemassa Säynätsalon kunnantalossa ( ), joka on suojelukohde. Henkilökuntaan kuuluu toimistosihteeri, palveluohjaaja ja koordinaattori, joka toimii toimiston lähiesimiehenä. Lisävahvuutena on ollut kesätyöntekijänä kulttuurituottaja-opiskelija. Säynätsalon aluetoimistossa asukkaat saavat yhteispalveluperiaatteen mukaisesti kaupungin neuvontapalveluja sekä palveluohjausta, joka käsittää Kelan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen etuudet ja lomakkeiden täyttöavun. Tämän lisäksi toimistossa on kaupungin palvelukassa. Yksi aluetoimiston erityistehtävistä on kunnantalolle suuntautuvan arkkitehtuurimatkailun koordinointi. Talossa vierailee vuosittain kotimaista ja kansainvälistä matkailijaa. Kunnantalon tiloja ml. vierashuoneet vuokrataan niin kaupungin sisäisille kuin ulkopuolisille toimijoille. Säynätsalon aluetoimisto on merkittävässä roolissa vuosittaisten Säynätsalopäivien järjestämisessä. Aluetoimisto hoitaa myös entisen Säynätsalon kunnan arkistoa. Vuoden 2010 käynnistyessä toimistolla oli sopimus Kelan kanssa koskien palveluohjaustoimintaa. Uudet sopimukset yhteispalveluun liittyen solmittiin Innovaatiopalvelujen ja Kelan sekä Keski-Suomen maistraatin välillä. Säynätsalon aluetoimiston toimistosihteeri hoitaa innovaatiopalvelujen hallintoon ja talouteen liittyviä tukitehtäviä.

5 Koordinaattori oli alkuvuoden vuorotteluvapaalla (elokuusta 2009 alkaen), ja lähiesimiehen tehtäviä hoiti sinä aikana palveluohjaaja. Matkailua ja Säynätsalopäiviä koordinoi määräaikainen matkailukoordinaattori. Korpilahden yhteispalvelupiste Korpilahden yhteispalvelupiste toimii Korpilahti-talossa, joka avattiin peruskorjauksen jälkeen tammikuussa Henkilökuntaan kuuluu palveluesimies ja toimistosihteeri. Yhteispalvelupisteen perustehtävä on palvella kuntalaista erilaisissa Jyväskylän kaupungin toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Poliisin lupapalveluauto käy talon pihassa joka toinen tiistai. Yhteispalvelusopimuksia on yhtenäistetty kaupungin kaikissa yhteispalvelupisteissä ja uudistetut sopimukset Korpilahden sekä Kelan ja maistraatin välillä solmittiin vuonna Yhteispalvelupiste on pyrkinyt aktiivisesti lisäämään yhteistyötä paikallisjärjestöjen toimijoiden kanssa. Korpilahden yhteispalvelupiste hoitaa myös Korpilahti-talon käytännön toimintaan liittyviä tehtäviä (esim. tilavaraukset). Yhteispalvelupisteessä on entisen Korpilahden kunnan päätearkisto. 4. Toimintasuunnitelman 2010 toteutuminen Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan /42 ns. rullaavan toimintasuunnitelman vuodelle 2010, jota päätettiin tarpeen mukaan päivittää. Toimintasuunnitelmaa päivitettiin vuonna 2010 kahdesti, /45 ja /57. Vuonna 2010 tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alainen vastuualue innovaatiopalvelut on toiminut seuraavilla tehtäväalueilla: tuottaa ja kerätä ajankohtaista tietoa kaupungin toimintaympäristöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista (I) yhteiskunnallisen kehityksen ja ilmiöiden seuraaminen sekä huomioiminen palvelujen kehittämisessä (II) uuden tiedon ja ideoiden välittäminen palvelualueiden kehittämistyöhön (III) osallistuminen palvelujen ja teknologisten innovaatioiden sekä innovatiivisten palvelukonseptien kehittämiseen (IV) kaupunkikehityksen tarkastelu pitkällä aikavälillä (V) palvelualueiden ja hallintokeskuksen toimeksi antamat selvitykset ja kehittämissuunnitelmat (VI) toimia kehittämisideoiden ja -ehdotusten syötekanavana (VII) 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma: palveluprosessien ja innovaatioiden kehittäminen -kärkihanke (I IV, VI) Jyväskylän kaupunki on mukana Valtiovarainministeriön 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa tuottavuustyön edistämiseksi. Jyväskylän kaupunki vastaa tuottavuusohjelman neljän kärkihankkeen vetämisestä. Näistä palveluprosessien ja - innovaatioiden kehittäminen -kärkihankkeen vetovastuussa oli kehittämisjohtaja Tapio Soini ja ryhmän sihteerinä toimi tutkimuskoordinaattori Laura Hokkanen. Innovaatiopalvelut koordinoi kärkihankkeen toimintaa ja koosti hankkeen loppuraportin.

6 Kärkihankkeessa analysoitiin kaupunkien ydinprosesseja ja prosessityöskentelyä sekä tarkasteltiin kaupunkien arviointi- ja laatutyötä prosessityön ohella. Lisäksi tavoitteena oli löytää keinoja jakaa ja löytää tapoja tuoda paremmin esille tulevaisuuden parhaita palveluinnovaatioita tuottavuuden näkökulmasta. Periaatteena työskentelyssä oli palveluinnovaatioiden kokoaminen, levittäminen ja hyödyntäminen ja niiden käsitteleminen konkretian tasolla. Palveluprosessien ja innovaatioiden kehittäminen -kärkihankkeen loppuraportissa annettiin toimenpide-ehdotuksia jatkotyöskentelystä. Näistä yksi oli CAF-arviointimallin käytön edistäminen, ja innovaatiopalvelut on ollut mukana Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön työpajassa asiaan liittyen. Hankkeen raportti: ortti4_ja11.pdf Hankkeen jatkona on tarkoitus järjestää parhaiden käytäntöjen esittelyä Valtionvarainministeriön, Kuntaliiton ja mukana olleiden kaupunkien tapaamisissa, joista ensimmäinen on Lahdessa Asiakaspalvelukeskuskonsepti - ASPA (I VII) Asiakaspalvelukeskuskonseptin kehittämisessä tavoitteena on parantaa kaupungin asiakaspalvelun laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä suunnitella ja toteuttavaa joustavampia ja asiakaslähtöisempiä palveluita. ASPA-konseptista valmistellaan hanketta, jossa tullaan kehittämään toimintamalli erikoistumiseen pohjautuvasta ja verkostoituneesta asiakaspalvelukeskustoiminnasta. Hanke on osa valtionvarainministeriön KuntaIT:n käynnistämän kehittämishankkeen toista aaltoa, joka liittyy myös 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman kärkihanke 2:n sähköisen asioinnin kehittäminen -osioon. ASPA-kehittämistyö on myös osa Jyväskylän kaupungin palvelu- ja organisaatiouudistus työtä. ASPA-asiakaspalvelukeskuskonseptin valmistelussa koottiin syksyn 2010 aikana yhteistyössä kaupungin eri palvelualueiden kanssa päätösperusteaineisto, jonka perusteella kaupunki voi tehdä päätöksen ASPA-hankkeen käynnistämisestä. ASPA-valmistelun yhteydessä on selvitetty asiakaspalvelujen nykytilaa, kaupungin lähtökohtia ja reunaehtoja projektiin lähtemiselle sekä ASPA-valmistelun osuutta palvelu- ja organisaatiouudistuksessa. Uuden sukupolven organisaatiotoimikunta tekee linjauksen ASPA-projektiin lähtemisestä valmistellun aineiston perusteella. Syksyn 2010 aikana kehittämisjohtaja Tapio Soini ja palvelukehityspäällikkö Tuija Rasinen työskentelivät kuntaedustajina KuntaIT:n valtakunnallisessa työryhmässä, jossa ASPAkonseptia kehiteltiin kolmessa erillisessä työpajatyöskentelypäivässä valtionvarainministeriössä. Kuntakohtainen työskentely tehtiin em. työpajojen välisenä aikana. Jyväskylässä asiakaspalveluiden nykytilan kuvaus (ml. asiakkuusryhmittelyt, palvelukartat, resurssikartoitukset) ja uuden ASPA-konseptin kehittely tapahtui useina työpaja- ja pienryhmätyöskentelyinä. AS- PA-työskentelyyn osallistui edustajia kattavasti kaupungin eri palvelu- ja toimintayksiköistä. Kuntakohtaisen työskentelyn ja aineiston keruun vetovastuussa olivat Tuija Rasinen ja Laura Hokkanen. Asuinalue- ja kyläkierros (I III, VII) Jyväskylän kaupungissa syksyllä 2009 alkanut asuinalue- ja kyläkierros jatkui vuonna Asuinalue- ja kyläillat ovat kaikille alueen asukkaille avoimia toiminnallisia ja osallistavia tilaisuuksia. Kyläkierroksen tarkoituksena on lisätä kuntalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta sekä tarjota mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristön asioihin. Vuonna 2010 järjestettiin kuusi asuinalue- ja kyläiltaa: Nyrölässä, Saarenmaa-

7 Vertaalan ja Lintukankaan alueella, Pupuhuhdassa, Oravasaaressa, Keltinmäen ja Kypärämäen alueella sekä Taulumäellä. Asuinalue- ja kyläkierroksissa alkanutta keskustelua on mahdollisuus jatkaa Jyväskylän kaupungin internet-sivujen Keskustelupalstalla, jonne avataan asuinalue- tai kyläillan jälkeen oma keskustelualue kullekin kylälle tai asuinalueelle. -> kyläillat. Asuinalue- ja kyläkierroksen järjestäjinä ja vetäjinä toimivat Laura Hokkanen innovaatiopalveluista ja Jukka Laukkanen HYVE-toiminnasta (sosiaali- ja terveyspalvelut). Hankevalmistelut (I VII) Innovaatiopalvelut osallistui vuoden 2010 aikana myös muihin kuin tässä toimintakertomuksessa jo erikseen kuvattuihin hankkeisiin. Osa seuraavassa kuvatuista hankevalmistelluista ei päättynyt vuoden 2010 aikana ja muutama hankevalmistelu ei johtanut varsinaisen hankkeen käynnistämiseen. Kuntaliiton Pohjoinen-etelä-ohjelman hankevalmistelu yhdessä kaupungin kansainvälisen toiminnan henkilöstön kanssa keväällä Hankeaihio Osallistuva kuntalaisuus sisälsi toiminta-ajatuksen: synnytetään toimiva pohjoisen (Jyväskylä, Suomi) ja etelän (Lusaka, Sambia) kaupunkien välinen, kestävä vuorovaikutusmalli, jossa edesautetaan eri-ikäisten kaupunkilaisten sekä miesten että naisten omatoimista osallisuutta hyvään elämään omalla asuinalueellaan. Tavoitteena oli saada Jyväskylään uudenlainen kuntalaisia osallistumaan rohkaiseva ja dialoginen kansainvälistymisprosessi. Laajahkosta valmistelutyöstä huolimatta hakemusta Kuntaliiton P-E-ohjelmaan ei vuoden 2010 hakuaikana vielä jätetty. Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui keväällä 2010 kuntia, jotka ovat aktiivisesti mukana kansallisessa KASTE-ohjelmassa, osallistumaan Varhainen avoin yhteistoimintamalli - hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli edistää kuntien välistä vertaisoppimista ja avointa sektorirajat ylittävää dialogia kunnissa eri toimijoiden välillä. Innovaatiopalvelut osallistui kuntaedustajana VAY-hankevalmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö keskeytti hankevalmistelun syyskuussa hankkeeseen mukaan lähtevien kuntien vähäisen lukumäärän vuoksi. Jyväskylän taidemuseon ja innovaatiopalvelujen yhteistyönä hankevalmistelu syksyllä 2010 LOISTO-hankkeelle ESR:n toimintalinjan Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -hankehakukierrosta (kevät 2011) varten. Hankkeen tavoitteina: Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen alueellisissa kulttuurin verkostoissa valtakunnallisesti, alueellisen yhteistyön syventäminen kulttuurin verkostoissa ja valtakunnallisten kokemusten jakaminen ja toimintamallien levittäminen. Lasten ja nuorten monialaisen kaupunkiohjelman hankesuunnittelu käynnistyi innovaatiopalvelujen ja nuorisopalvelujen yhteistyönä syksyllä Ohjelman tarkoitus on arvioida lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista Jyväskylän kaupungin palveluissa ja mallintaa jo olemassa olevia käytäntöjä näkyviksi. Ohjelmassa pyritään nostamaan esiin lasten ja nuorten osallistumisen kehittämisen paikkoja ja luomaan Jyväskylän kaupunkiin lasten ja nuorten osallisuuden poikkihallinnollista toimintamallia. Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmatyöryhmän työskentelyssä syntyneen joukkoliikennettä edistävän hankeaihion valmistelu käynnistyi lokakuussa Vuosille suunnitellun hankkeen valmistelussa mukana ympäristötoimi, yhdyskuntateknikka ja innovaatiopalvelut. Kulttuurituottaja -hankevalmistelu yhdessä Humakin Jyväskylän ja Turun yksikköjen, Keski- Suomen liiton, Jykesin, Jamkin ja taidetoimikunnan kanssa

8 Henkilökuljetusten ja logistiikkapalvelujen organisointi ja resursointi -hanke (ns. optimointihanke) (III, IV, VI) Innovaatiopalveluilla on kaupungin johtoryhmän antama vetovastuu käynnistymässä olevassa optimointihankkeessa. Hankkeeseen tuli koota eri palvelualueilta ja muista yhteistyökumppaneista ryhmä valmistelemaan ns. henkilökuljetus- ja logistiikkayksikön kokoamista pitkällä tähtäyksellä keskushallintoon (ottaen huomioon mm. PSA eli palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain toteuttamiseen liittyvät tehtävät) Selvitettäviä kokonaisuuksia mm. henkilökuljetukset (mm. oppilaat, vanhukset, päivähoito) joukkoliikenne pientavarakuljetukset (esim. sisäinen posti) ruokakuljetukset / ateriakuljetukset kotipalvelu työvoiman optimointi erikseen sovituissa kohteissa Hankkeen eteneminen viivästyi kaupunkirakennepalveluiden ryhtyessä rekrytoimaan henkilöstöä joukko- ja palveluliikenteen järjestämistehtäviin. Optimointihanke käynnistynee vuonna 2011 tietojen keräämisellä. Hankkeessa hyödynnetään kaupunkirakennepalvelujen selvitystä (Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen joukkoliikenteen organisointiselvitys). Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -projekti (I V) Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -projekti on Jyväskylän yliopiston Agoran hallinnoima Manner-Suomen ESR-ohjelman 3.toimintalinjan (Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittäminen) hanke vuodelle Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Jyväskylän seudun ja Keski-Suomen innovaatiokeskittymäprosessia eli seudun kehittymistä kohti globaalisti kilpailukykyistä innovaatiokeskittymää. Hankkeeseen on valittu edistettäväksi keihäänkärkiä, jotka tähtäävät uudentyyppiseen liiketoimintaan sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden tiivistyvään yhteistyöhön ja verkottamiseen alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Keihäänkärjet ovat 1) palvelujen kehittäminen, 2) tutkimusympäristöt ja 3) luovat toimialat. Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelujen osatoteuttamispanostus hankkeeseen on 18 kuukauden aikana laskennallisesti 100 työpäivää (rahassa arvioituna euroa). Hankkeeseen osallistuminen osatoteuttajana on merkinnyt siis Pirkko Korhosen työpanoksen suuntaamista erityisesti hankkeen Luovien toimialojen toimenpidekokonaisuuteen. Vuoden aikana luovien toimialojen kehittämisessä keskityttiin ensinnäkin kokoamaan yhteen alueen erilaiset luovat ja innovatiiviset hankkeet (mm. Luova Risteys) ja toiseksi edistämään muutamaa sellaista jo meneillään olevaa hanketta, joilla uskotaan olevan hyvät toteutumismahdollisuudet (Raparperi ja Sävelkeskus Mezzo/kulttuurisen hyvinvoinnin keskus). Kehittäjien verkosto (I VII) Innovaatiopalvelut käynnisti kaupunkiorganisaation kehittäjien verkoston toimintaa keväällä Tavoitteena on luoda kaupungille oma kehittämis- ja tutkimusohjelma, joka sisältää mm. hankerekisterijärjestelmän, jolla voidaan nykyistä johdonmukaisemmin seurata ja suunnitella kaupungin kehittämistoimintaa. Vuoden 2011 keskeiset kehittämishankkeet koottiin

9 syksyn 2010 aikana yhteiseksi koosteeksi, jota käytetään pohjana kaupungin kehittämisohjelman valmistelussa. Kehittäjien verkosto kokoontui säännöllisesti toukokuusta alkaen. Kulttuurisen hyvinvoinnin keskus (II VI) Kaupunginjohtaja nimitti työryhmän selvittelemään musiikkikampushankkeen ja konserttisalihankkeen yhteistyömahdollisuuksia toiminnallisuuden, taloudellisuuden ja sijoittumisen näkökulmista. Innovaatiopalvelujen tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Korhonen kutsuttiin työryhmän asiantuntijasihteeriksi. Työryhmä perehtyi vuoden aikana perusteellisesti annettuun toimeksiantoon, aikaisempiin selvityksiin sekä asiantuntijalausuntoihin. Raportin taustamateriaalina käytettiin myös viimeaikaisia kansainvälisiä ja kansallisia tutkimuksia ja selvityksiä. Työryhmän raportti on luettavissa ( Raportti luovutettiin kaupunginjohtajalle kesäkuun alussa. Palvelu- ja organisaatiouudistus 2013 (USO) (I VII) Innovaatiopalvelut osallistuu USO-valmisteluun mm. avustamalla selvityshenkilöiden yhteisten palavereiden koordinointia ja järjestämistä, tarjoamalla kehittämisfasilitointia selvityshenkilöiden prosessivalmistelutyöhön sekä avustamalla palvelukokonaisuuksien yhteisen asiakaspalveluprosessin hahmottamisessa ja uuden yhteisen asiakaspalvelukeskuskonseptin valmistelussa. Palvelujen, palvelukonseptien ja toimintatapojen kehittäminen (innovaatioprosessityöskentely) (III, IV, VI) Palvelujen, palvelukonseptien ja toimintatapojen kehittäminen innovaatioprosessityöskentelynä toteutui seuraavissa: - taiteen perusopetuksen kehittämispäivä taiteen perusopetuksen parissa toimiville tahoille (opetuspalvelut, kulttuuripalvelut, kansalaisopisto, kuvataidekoulu, teatteri, käsityökoulu, JAO) - kaupungin vammaispoliittisen ohjelman v valmistelutyö. Toteutettiin kaksi tulevaisuuspäivää, joiden pohdintoja ja johtopäätöksiä hyödynnettiin varsinaisen vammaispoliittisen ohjelman (Vampo) sisällössä. IP osallistui intensiivisesti (huhtikuusyyskuu välisenä aikana) myös itse Vampon tekstisisällön muodostamiseen ja kirjaamiseen vammaisneuvoston nimeämän ohjelmaa valmistelleen työryhmän jäsenten apuna (Omaehtoisen elämän aalloilla vammaispoliittinen ohjelma : vampo_liitteineen.pdf). - kolme kehittämispäivää vammaispalvelujen johtoryhmälle ja palveluyksiköiden esimiehille - kaupungin henkilöstön syksyn ympäristöpäivän toteuttaminen yhdessä ympäristötoimen kanssa. Ympäristöpäivän teemana oli Kekseliäästi kestävään kehitykseen - kehittämispäivä ydinprosessin Toimintakyky ja arjen sujuvuus - työryhmille. - sosiaaliasemien nopeutettu palvelu- työryhmän työskentelyssä ideointiapuna - ASTU-hankkeessa avustamassa palvelusetelin alustan valmiusmäärittely Osallistuminen ruokakulttuurikeskus Raparperin käynnistämisen valmisteluun (II, IV) Kansallinen ruokakulttuurikeskus on myös osa Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -projektia. Innovaatiopalvelut on kartoittanut ja verkottanut keskeisiä ruokakulttuurikeskukseen liittyviä toimijoita hankkeen mahdollistamiseksi. Innovaatiopalvelut tarjosi asiantuntijapalvelua hankkeen valmistelussa ja auttoi Raparperia sen käynnistysvaiheessa. Tulevaisuusfoorumi (I V, VII)

10 Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta järjesti yhteistyökumppaneineen kesäkuussa tulevaisuusfoorumin, Ällikkämyllyn, jonka aiheet koottiin kuntalaisilta kevään aikana saaduista älliköistä, yllättävistä ajatuksista, ideoista tai havainnoista entistä paremman Jyväskylän aikaansaamiseksi. Ällikkämyllyn päätähtenä vieraili tulevaisuusguru Pekka Himanen. Tilaisuuden fasilitoinnista vastasi Monkey Business -yritys. Sähköinen kanava oman ällikän jättämiseksi on yhä toiminnassa ja sitä suunnitellaan hyödynnettävän myös USO- ja ASPA -valmistelutyössä. Kootut ällikät pyritään saamaan kaikkien kuntalaisten vapaasti luettavaksi, jalostettavaksi ja hyödynnettäväksi internettiin. Tutkimuksen tukipalvelut kaupunkiorganisaation sisällä (I III, VI) Innovaatiopalvelut on antanut asiantuntijapalvelua kaupunkiorganisaation yksiköille liittyen tiedonkeruuseen, tutkimuksiin ja selvityksiin. Osassa asiantuntijapalveluun on kuulunut sekä selvitysten sisällön suunnittelu, toteutus ja tulosten käsittely ja raportointi, kun taas osassa kyse on ollut esimerkiksi kyselyn teknisestä toteuttamisesta. Lisäksi Webropolkyselyohjelman pääkäyttäjyyteen liittyy käyttäjien opastusta ja neuvontaa. o Tikkakosken asukaskysely o Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely o Sähköisen kokouskäytännön palautekysely o Henkilöstökysely työhyvinvoinnista o Riskien kartoitus o Lounalaulujen toivotut -äänestys o Hallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä o Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen arviointi o Subjektiivisen hyvinvoinnin asteikko -kysely (vammaispalvelut) o Jyväskylän kaupungin työyhteisöviestinnän kehittämisen kysely o Neulaskankaan ja Keljonkankaan päivähoitoalueen asiakaskysely Työhyvinvoinnin edistäminen työyhteisöissä (II, III, VI, VII) Onko kiva tulla töihin-prosessi - työhyvinvointikartoitus Onko kiva tulla töihin? sähköiset kyselyt (käsittely ja tulosten raportointi) - työyhteisöjen kehittämistilaisuudet - henkilöstön teemahaastattelut (analyysi ja johtopäätökset, tulosten raportointi) - työnjohdon ja esimiesten kehittämisjaksot Onko kiva tulla töihin-työhyvinvointikyselyt jatkokäsittelyineen käynnistyivät keväällä 2009 ja jatkuivat edelleen vuonna Vuonna 2010 kahden palveluyksikön työhyvinvoinninedistämisprosessia jatkettiin vuonna 2009 toteutettujen kyselyjen ja henkilöstön haastattelukierroksen (yksilö- ja ryhmähaastatteluja) pohjalta. Kyselyjen ja haastattelujen tuloksia sekä kehittämiskohteita käsiteltiin näiden osalta vuoden 2010 aikana useissa henkilöstötilaisuuksissa. Tilaisuuksissa on käsitelty työhyvinvoinnin teemoja ja sen edistämistä ryhmätyöskentelynä. Esimiestyöskentelyn kehittämiseksi on pidetty yhden palveluyksikön esimiehille ja työnjohtajille neljä kehittämisaamupäivää, joissa on käyty läpi esimiestyöskentelyyn liittyviä palautteita sekä keskusteltu toimintatapojen kehittämisestä ja parantamisesta. Lisäksi on työstetty työyhteisön pelisääntöjä, perehdytty työsuojeluun liittyviin kysymyksiin sekä käyty läpi kehityskeskustelukäytäntöjä. Kyseisen palveluyksikön työhyvinvoinnin kehittämistä on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä vastuualueen johdon ja työsuojeluvastaavien kanssa.

11 Vuonna 2010 työviihtyvyyttä ja työmotivaatiota kartoittava Onko kiva tulla töihin -kysely toteutettiin innovaatiopalvelujen toimesta yhdessä kaupungin liikelaitoksessa. Kyselyn tuloksia käytiin läpi sekä liikelaitoksen johdon, esimiesten että henkilöstön kanssa. Työyhteisön työhyvinvoinnin tilaa käsiteltiin myös työterveyden kanssa. Henkilöstölle järjestetyissä tilaisuuksissa käytiin ryhmätyöskentelynä läpi työhyvinvointiin liittyviä asioita. Työskentely liikelaitoksen esimiesten kanssa jatkuu. Työhyvinvointikartoitusten ja niiden jatkotoimenpiteiden välittämä tieto työyhteisöjen työhyvinvoinnista on raportoitu kaupungin henkilöstöyksikölle. URBACT II: Creative Clusters -hanke (EU-hanke) (II, III, V, VI) Jyväskylän kaupunki on mukana vuosina URBACT II: Creative Clusters - hankkeessa erityisteemanaan Culture and Wellness. Jyväskylän hankeosuuden toiminnat koskettavat erityisesti kulttuurin ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Teema niveltyy myös alueella toteutettaviin muihin hankkeisiin (esim. CREA-RE, LYSTI, MAALI). Tämän EU-hankkeen lähtökohtana on, että luovat alat ja luova talous voisivat vahvemmin toimia yhteiskunnallisen kehittämisen vauhdittajina suurten kaupunkien lisäksi myös keskikokoisissa kaupungeissa kuten Jyväskylässä. Hankkeen tavoitteena on edistää kokemuksien saamista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa partnerimaiden välillä sekä ehdottaa uusia menettelytapoja luovien alojen aseman vahvistamiseksi osana yhteiskunnallista kehittämistä. Innovaatiopalveluissa hallinnoidaan ja koordinoidaan Jyväskylän hankeosuuden kokonaisuutta. Vuoden aikana järjestettiin kaksi hyvinvointiklinikan pilottiprojektia (käsityöklinikka senioreille ja musiikkiklinikka soten työntekijöille), kaksi Creative Wellnet -verkoston tapaamista sekä yhteistyötä koululaisten alueparlamenttien kanssa (yhdessä Nuksu-hankkeen kanssa) jne. Hankkeen yhteistyö muiden samankaltaisten hankkeiden kanssa on ollut tiivistä. Kansainvälinen toiminta: workshopit Italian Reggio Emiliassa ja Unkarin Hodmezövasárhelyssä, study visit Belgian Kortrijikissa, kutsukongressit ja -seminaarit Alankomaiden Amsterdamissa, Portugalin Bragassa ja Belgian Kortrijikissa. Lisäksi Jyväskylä valittiin yhdeksi Urbactin tapaustutkimuksen kohteeksi, jossa syvennyttiin kymmenen eurooppalaisen keskisuuren kaupungin keinoihin selviytyä talouden lamasta/alamäestä. Jyväskylän erittäin myönteisessä valossa esiin tuova tutkimusraportti on luettavissa kaupungin nettisivuilta ( Yritysvaikutusarviointi (YRVA) -työkalun kehitystyö (II VI) Innovaatiopalvelut koordinoi ja antoi asiantuntija-apua YRVA-työkalun pilotointiin kaupunkirakennepalveluissa ja siihen liittyvään pro gradu -työhön, joka valmistui keväällä. YRVAtyökalun hyödyntämistä jatketaan seuraavaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueelle ja se on kytketty vahvasti sekä USO-valmistelutyöhön (yrittäjät mukana esim. vanhuspalvelualueen työryhmissä) että palveluseteliformaattiin. Yhteispalvelujen kehittäminen Jyväskylässä (II IV) Kehittämiskohde Kuvaus Aikataulu Toteutus Tilat Päivitetään tehty kartoitus v Päivitetty Henkilöstö - - Sovitaan pelisäännöistä eli toimintatavoista yhdessä tekemisen muodoista, sijaisv Päivitetty, kehittämistapaamisia pidetty

12 tamisista yms. henkilöstön kehittämispäivän yhteydessä Määrärahat Käyttösuunnitelman laadinta v Tehty innovaatiopalveluiden käyttösuunnitelmavalmistelun yhteydessä Uudet yhteispalvelupisteet Palokan ja Vaajakosken yhteispalvelupisteiden kehittäminen Kassat Palvelupaletti Selvitetään mahdollisten uusien yhteispalvelupisteiden tarve Tikkakosken asukaskysely v kevät 2010 Asukaskysely toteutettiin. Tikkakosken yhteispalvelupisteen suunnittelu. Tikkakosken yhteispalvelupiste käynnistyy Asiakas-/asukaskysely syksy 2010 Vaajakosken asiakaskysely tehty Asiakas-/asukaskysely Ratkaistaan kassojen kohtalo v Korpilahden kassatoiminta lakkaa 2011 Valtion viranomaisten palvelut v (palvelusopimukset) Palvelualueiden palvelut Perusvalikoima ja kunkin pisteen erityiset palvelut Palvelumuodot/toimintatavat (etä-, sähköiset palvelut, lähilogistiikkapalvelut jne. muodot) Asiakaskysely Korpilahden ja Säynätsalon yhteispalvelupisteissä Toteutetaan kehittämisprosessin kuluessa kevät 2010 Asiakaskyselyt toteutettiin. Palvelupaletin kehittäminen käynnissä lainsäädännön edellyttämän vakiopalveluvalikoiman toteuttamisella. Ilmoittauduttiin mukaan valtakunnalliseen etäpalveluhankkeeseen (II vaihe) ja haettiin yhteispalvelupisteiden perustamiseen valtionosuutta. Asiakaskyselyt toteutettiin. Tavoitetilan määrittely v Yhteispalvelut osana ASPA/USOvalmistelua Tavoitetilan toteutus Uusi yhteispalvelu v TS/koko hlöstö Älykästä työmatkaa! -liikkumisen ohjaushanke (I V, VII) Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston rahoittaman Älykästä työmatkaa! - hankkeen tavoitteena on Jyväskylän kaupunkiorganisaation työntekijöiden (noin 7000) työmatkaliikkumisen ohjausmallin luominen sekä työyksiköissä tapahtuvan työpäivän aikaisen liikkumisen ohjaaminen. Hankkeen avulla pyritään yksityisautoilun ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen koordinoidumman liikkumisen avulla. Tavoitteena on aktivoida Jyväskylän kaupungin henkilöstöä lihasvoimin tapahtuvaan työmatkaliikkumiseen hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi. Älykästä työmatkaa! -hankevalmistelu aloitettiin keväällä 2010 ja hankesopimus allekirjoitettiin Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston kanssa syksyllä Loppuvuodesta

13 Jyväskylän kaupunkiorganisaation henkilöstölle toteutettiin kysely työmatkaliikkumisesta. Kyselyllä kartoitettiin mm. henkilöstön työmatkaliikkumisen tapoja, tarpeita liityntäpysäköintikatoksille sekä esteitä lihasvoimin tai julkisilla liikennevälineillä liikkumiseen. Kaupungin työyhteisöillä oli myös mahdollisuus hakea työyksikköön hankkeen rahoitukselle hankittavaa yhteistä polkupyörää tai bussimatkakorttia. Lisätietoja: an_kaupunki.pdf Edellisten lisäksi innovaatiopalvelut on mukana - useissa kaupungin sisäisissä työryhmissä, mm. o EU-hanketyöryhmä o hallinnon ja sen tukipalveluiden uudelleen organisointi -työryhmä o hallintokeskuksen johtoryhmä o ICT-ohjausryhmä o kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistyöryhmä o kaupungin kansainvälisten asioiden ryhmä o kaupungin kehittäjäverkoston työskentely sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointi o kaupungin ympäristöryhmä o KymppiR -ryhmä o strategiatyöryhmä o sähköisen kokouskäytännön projektiryhmä ja ohjausryhmä o museoselvitystyöryhmä o kaupungin viherpolitiikan projektiryhmä o kaupungin nettiryhmä o kaupungin ilmasto-ohjelmatyöryhmä o sosiaalisen median linjaukset -työryhmä o viestintävastaavat o Veturitalli -suunnitteluryhmä o yhteistyö kolmannen sektorin kanssa työryhmä - asiantuntija- ja ohjausryhmissä, mm. o DI/FM-yhteiskoulutuksen kehittäminen -ESR-hankkeen ohjausryhmä o Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -ohjausryhmä o Kulttuuriaitan tutkimuksen asiantuntijatyöryhmä o MAALI-hankkeen ohjausryhmä o Älykästä työmatkaa! -hankkeen ohjausryhmä o Music, culture and health (MUCH) verkosto o Liikkumisen ohjaamisen ohjelma o Luovan alan asiantuntijat -ryhmä (Keski-Suomen liitto) o Luovan talouden maakunnallinen kehittäjäryhmä o Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä -hanke (AL- VA, Kuntaliitto) o Keski-Suomen Keskuskauppakamarin isännöimä hankintatoimen selkiyttämistyö o VM:n käynnistämässä 20 suurimman kaupungin tuottavuushankkeessa yhden kärkihankkeen osavetovastuu ja mukana olo muissa kärkihankevalmisteluissa o Raparperi -yhteistyöryhmä - Tapahtumayhteistyö ja verkostokoordinaatio o Biokaasulla liikkeelle Jyvässeudulla -verkosto

14 o Yhdistys viestijänä -kansalaisfoorumi o Pyöräilyviikon tapahtumajärjestäjät o Lounastanssit ja Tuuppaus jouluun o Museon tulevaisuus -tilaisuus o Crea-Re Study Visit o Palvelumuotoilu -työryhmä o Agora X -projektiryhmä o Kulttuurin hyvinvointivaikutukset senioreille -tilaisuudet o Innovaatiopalvelujen toiminnan esittely eri tahoille Lautakuntaprosessiin sekä tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan työskentelyyn liittyvät hallinnolliset asiat hoidetaan innovaatiopalveluissa. 5. Talous Vuoden 2010 talousarviossa tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja sen alaiselle toiminnalle (ml. yhteispalvelupisteet Säynätsalossa ja Korpilahdella) yhteensä Säynätsalon aluetoimiston osalta talous toteutui suunnitellulla tavalla. Tuloja tilojen vuokrauksesta, vierashuoneiden käytöstä ja matkailusta kertyi arvioitua enemmän. Korpilahden yhteispalvelupisteen osalta toimintatuloja kertyi arvioitua enemmän mm. kokoustilavuokrista. Ennakkotietojen perusteella talous toteutui kokonaisuudessaan suunnitellusti.